PERUSTELUT

1.           EU on sopimuspuolena Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevassa yleissopimuksessa, jäljempänä ’Barcelonan yleissopimus’[1], ja sen pöytäkirjoissa. Myös Italia, Kreikka, Espanja, Ranska, Slovenia, Malta, Kypros ja Kroatia ovat yhdessä 13 EU:n ulkopuolisen Välimeren maan kanssa Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolia.

2.           Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 18. kokous pidetään 3.–6. joulukuuta 2013 Istanbulissa Turkissa.

3.           Sopimuspuolten kokouksessa päätetään muun muassa seuraavista ehdotuksista, joilla on oikeusvaikutuksia:

– Ehdotus Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttamalta pilaantumiselta tehdyn pöytäkirjan mukaisesta meren roskaantumista koskevasta alueellisesta toimintasuunnitelmasta

– Ehdotus Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan[2] liitteiden II ja III muuttamisesta.

4.           Ehdotus meren roskaantumista koskevasta alueellisesta toimintasuunnitelmasta:

a) Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttamalta pilaantumiselta tehdyssä pöytäkirjassa määrätään alueellisten toimintasuunnitelmien hyväksymisestä maalta peräisin olevan ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttaman pilaantuminen poistamiseksi. Kun toimintasuunnitelmat on hyväksytty, niissä esitetyt toimenpiteet ja aikataulut muuttuvat oikeudellisesti velvoittaviksi osana kyseisen pöytäkirjan 15 artiklan täytäntöönpanoa.

b) Barcelonan yleissopimuksen sihteeristö laati uuden ehdotuksen meren roskaantumista koskevaksi alueelliseksi toimintasuunnitelmaksi, ja Barcelonan yleissopimuksen tekninen elin, MEDPOL, hyväksyi ehdotuksen kesäkuussa 2013. Ehdotus vastaa EU:n jäte- ja vesilainsäädäntöä[3] sekä Rio+20-kokouksessa annettuja sitoumuksia vähentää merkittävästi meren roskaantumista[4]. Ehdotusta olisi täydennettävä sopimuspuolten 18. kokouksessa muutamilla teknisillä mukautuksilla. Meriympäristön suojelemiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan edistää meristrategiapuitedirektiivin 2008/56/EY[5] tavoitteiden saavuttamista.

c) Kuten meren roskaantumista koskevan alueellisen toimintasuunnitelman 5 artiklassa todetaan, toimintasuunnitelma ei vaikuta tiukempiin säännöksiin, joita sisältyy meren roskaamisen hallintatoimenpiteitä koskeviin nykyisiin tai tuleviin kansallisiin, alueellisiin tai kansainvälisiin välineisiin tai ohjelmiin. Siinä kehotetaan sopimuspuolia ottamaan käyttöön tarvittavat toimenpiteet ja ohjelmat meren roskaantumisen estämiseksi.

5.           Ehdotus Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta siten, että liitteestä III siirretään viisi korallilajia liitteeseen II ja kuusi muuta lajia lisätään suoraan kyseisen pöytäkirjan liitteeseen II:

a) Ehdotuksesta keskusteltiin Barcelonan yleissopimuksen asiasta vastaavan teknisen elimen eli Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan yhteysviranomaisten kokouksessa. Välimeren yleinen kalastuskomissio (GFCM) osallistui kokoukseen. Barcelonan yleissopimuksen 17 artiklan ja Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti liitteiden muutos tulee voimaan kaikkien pöytäkirjan sopimuspuolten osalta sen määräajan päättyessä, jonka kyseessä olevat sopimuspuolet ovat määrittäneet muutosta hyväksyessään, lukuun ottamatta niitä sopimuspuolia, jotka ovat ilmoittaneet tallettajalle jättäytyvänsä sen ulkopuolelle.

b) Kyseiset korallilajit sisältyvät luontodirektiivin[6] liitteeseen I tarkoitettuihin yhteisön tärkeinä pitämiin luontotyyppeihin, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita[7]. Viisi näistä korallilajeista (Callogorgia verticillata, Cladocora caespitosa, Ellisella paraplexauroides, Lophelia pertusa ja Madrepora oculata) mainitaan erikseen EU:n luontotyyppien tulkintakäsikirjassa[8] ja muut lajit (Antipatella subpinnata, Antipathes dichotoma, Antipathes fragilis, Leiopathes glaberrima, Parantipathes larix ja Cladocora debilis) sisältyvät koralliriuttamuodostelmien osiin.

c) EU:n tuki näille ehdotuksille varmistaa sen sisäisen ja ulkoisen toiminnan välisen yhdenmukaisuuden. EU on sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi seuraavien välineiden mukaisesti: SEUT-sopimuksen 19 artiklan 1 kohta, biologista monimuotoisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 5 artikla, kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolten Nagoyassa vuonna 2010 pidetyssä konferenssissa tehdyt sopimukset, YK:n kestävän kehityksen konferenssissa vuonna 2012 esitetty huoli siitä, että koralliriutat ja mangrovepuut ovat erittäin herkkiä vaikutuksille, joita aiheuttavat muun muassa ilmastonmuutos, meren happamoituminen, liikakalastus, vahingolliset kalastusmenetelmät ja pilaantuminen, annettu sitoumus tukea kansainvälistä yhteistyötä koralliriuttojen ja mangrovepuiden muodostamien ekosysteemien suojelemiseksi ja niiden sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöetujen saavuttamiseksi sekä teknisen yhteistyön ja vapaaehtoisen tietojenvaihdon edistämiseksi ja biologista monimuotoisuutta koskeva Aichin tavoite 10, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä vähennetään minimiin ne moninaiset paineet, joita ihmiset aiheuttavat ilmastonmuutoksen tai meren happamoitumisen heikentämille koralliriutoille ja muille herkille ekosysteemeille, jotta ne voivat säilyä koskemattomina ja toimivina.

6.           Ehdotukset Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta ja ehdotus Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttamalta pilaantumiselta tehdyn pöytäkirjan mukaisesta meren roskaantumista koskevasta toimintasuunnitelmasta ei edellytä muutoksia unionin lainsäädäntöön.

7.           Edellä esitetyn perusteella Euroopan unionin pitäisi tukea ehdotusta meren roskaantumista koskevasta alueellisesta toimintasuunnitelmasta ja ehdotusta Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan liitteiden II ja III muuttamisesta.

2013/0357 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten kahdeksannessatoista kokouksessa esitettävästä kannasta ehdotukseen muuttaa yleissopimukseen liittyvän Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan liitteitä II ja III ja ehdotukseen meren roskaantumista koskevasta alueellisesta toimintasuunnitelmasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen[9],

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       EU on sopimuspuolena Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevassa yleissopimuksessa, jäljempänä ’Barcelonan yleissopimus’[10].

(2)       EU on sopimuspuolena Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttamalta pilaantumiselta tehdyssä pöytäkirjassa ja Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevassa pöytäkirjassa[11].

(3)       Barcelonan yleissopimuksen ja pöytäkirjojen sopimuspuolten kahdeksannessatoista kokouksessa, joka pidetään Istanbulissa (Turkissa) 3–6 päivänä joulukuuta 2013, tarkastellaan seuraavien ehdotusten hyväksymistä:

a) ehdotus Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttamalta pilaantumiselta tehdyn pöytäkirjan mukaisesta meren roskaantumista koskevasta alueellisesta toimintasuunnitelmasta;

b) ehdotus Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan liitteiden II ja III muuttamisesta.

(4)       Ehdotus Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan liitteiden II ja III muuttamisesta:

a) Sopimuspuolten kokous on Barcelonan yleissopimuksen päätöksentekoelin ja sillä on muun muassa valtuudet muuttaa tarpeen mukaan yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen liitteitä. Barcelonan yleissopimuksen 17 artiklan ja pöytäkirjan 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti liitteiden muutos tulee voimaan kaikkien pöytäkirjan sopimuspuolten osalta sen määräajan päättyessä, jonka kyseessä olevat sopimuspuolet ovat määrittäneet muutosta hyväksyessään, lukuun ottamatta niitä sopimuspuolia, jotka ovat ilmoittaneet tallettajalle kirjallisesti, etteivät voi hyväksyä muutosta.

b) Välimeren alueen toimintasuunnitelman (UNEP/MAP) ja Välimeren yleisen kalastuskomission välisen yhteistyöpöytäkirjan mukaan pöytäkirjan liitteiden mahdollisista muutoksista olisi kuultava sopimuspuolia ja varmistettava tieteellisen tiedon oikea-aikainen ja riittävä saanti.

c) EU:n olisi tuettava tätä ehdotusta, koska se on tieteellisesti perusteltu, unionin lainsäädännön ja erityisesti luontodirektiivin mukainen, vastaa unionin tekemää sitoumusta osallistua biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön, ja on sekä biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen[12] 5 artiklan mukainen että kyseisen yleissopimuksen osapuolten konferenssissa vuonna 2010 sovitun tavoitteen, jonka mukaisesti luonnon monimuotoisuuden häviämisen nykytahtia on hidastettava merkittävästi vuoteen 2020 mennessä, mukainen sekä noudattaa biologista monimuotoisuutta koskevaa Aichin tavoitetta 10, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä vähennetään minimiin ne moninaiset paineet, joita ihmiset aiheuttavat ilmastonmuutoksen tai meren happamoitumisen heikentämille koralliriutoille ja muille herkille ekosysteemeille, jotta ne voivat säilyä koskemattomina ja toimivina.

(5)       Ehdotus Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttamalta pilaantumiselta tehdyn pöytäkirjan mukaisesta meren roskaantumista koskevasta alueellisesta toimintasuunnitelmasta:

a) Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttamalta pilaantumiselta tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että sopimuspuolten kokouksessa hyväksytään alueelliset toimintasuunnitelmat ja ohjelmat, myös toimenpiteet ja aikataulut, maalta peräisin olevan ja maalla tapahtuvan toiminnan aiheuttaman pilaantumisen poistamiseksi. Pöytäkirjan 15 artiklassa todetaan, että kun suunnitelmat on hyväksytty, niitä koskevat toimenpiteet ja aikataulut muuttuvat sopimuspuolia sitoviksi 118 päivän kuluttua siitä, kun sihteeristö on antanut asian tiedoksi kaikille sopimuspuolille.

b) Meren roskaantumista koskevan alueellisen toimintasuunnitelman on laatinut elin, jonka sopimuspuolten kokous on nimittänyt vastaamaan sen laatimisesta, ja sen on hyväksynyt asiasta vastaava Barcelonan yleissopimuksen mukainen tekninen elin. Alueellista toimintasuunnitelmaa olisi lisäksi tehostettava muutamilla teknisillä mukautuksilla, jotta se voidaan saattaa vastaamaan paremmin EU:n nykykäytäntöä.

c) Alueellinen toimintasuunnitelma käsittelee unionin lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia aloja, erityisesti jäte- ja vesialaa sekä liikennettä[13], ja vastaa Rio+20-kokouksessa annettua sitoumusta vähentää merkittävästi meren roskaantumista. Meriympäristön suojelemiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan edistää meristrategiapuitedirektiivin 2008/56/EY tavoitteiden saavuttamista.

(6)       Sopimuspuolten kahdeksannessatoista kokouksessa käsiteltävät kaksi ehdotusta eivät edellytä muutoksia unionin lainsäädäntöön.

(7)       EU:n olisi tuettava näitä ehdotuksia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolten kahdeksannessatoista kokouksessa Euroopan unionin kantana on tukea seuraavien lajien lisäämistä pöytäkirjan liitteeseen II ja niiden poistamista liitteestä III:

· Antipatella subpinnata (Ellis & Solander, 1786);

· Antipathes dichotoma (Pallas, 1766);

· Antipathes fragilis (Gravier, 1918);

· Leiopathes glaberrima (Esper, 1792);

· Parantipathes larix (Esper, 1790);

ja seuraavien lajien lisäämistä liitteeseen II:

· Callogorgia verticillata (Pallas, 1766);

· Cladocora caespitosa (Linnaeus, 1767);

· Cladocora debilis (Edwards & Haime, 1849);

· Ellisella paraplexauroides (Stiasny, 1936);

· Lophelia pertusa (Linnaeus, 1758);

· Madrepora oculata (Linnaeus, 1758).

2 artikla

Kyseisessä kokouksessa Euroopan unionin kantana on tukea meren roskaantumista koskevan alueellisen toimintasuunnitelman hyväksymistä osana Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskevan pöytäkirjan 15 artiklan täytäntöönpanoa.

Unionin edustajat pyrkivät varmistamaan, että ennen tekstin hyväksymistä sitä muutetaan hieman, jotta

- vastataan tarpeeseen laatia roskien kalastamista koskevat suuntaviivat ja keskustella hyvistä toimintatavoista;

- edistetään meren roskaantumista koskevan Välimeren alueellisen tietopankin yhteensopivuutta muiden alueellisten tai kattavampien tietokantojen kanssa;

- meren roskaantumisen määritelmään voidaan sisällyttää mikromuovit; ja

- lisätään viittauksia sidosryhmien osallistumiseen.

Unionin edustajat voivat hyväksyä vähäisiä muutoksia tähän sopimuspuolten kahdeksannessatoista kokouksessa esitettävään kantaan ilman uutta neuvoston päätöstä.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja                                                                        [...]

[1]               Neuvoston päätös 77/585/ETY, tehty 25 päivänä heinäkuuta 1977, Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen sekä aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemistä koskevan pöytäkirjan tekemisestä (EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1).

[2]               Neuvoston päätös 1999/800/22, annettu 22 päivänä lokakuuta 1999, Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan sekä mainitun pöytäkirjan liitteiden hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 1).

[3]               Mm. jätealan puitedirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta, EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3–30), yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi (neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä, EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40–52), jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista annettu direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/65/EU, EUVL L 283, 29.10.2010, s. 1–10) ja satamien vastaanottolaitteita koskeva direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa, EYVL L 332, 28.12.2000, s. 81–90).

[4]               Rio+20-kokouksen päätösasiakirja "Tulevaisuus, jota tavoittelemme", 163 kappale: Sitoudumme ryhtymään toimiin vuoteen 2025 mennessä, kerätyn tieteellisen tiedon perusteella, meren roskaantumisen vähentämiseksi merkittävässä määrin ja rannikko- ja meriympäristölle aiheutuvien haittojen estämiseksi.

[5]               EUVL L 162, 21.6.2008, s. 11.

[6]               Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

[7]               Luontodirektiivin 1 artiklan l kohdassa määritetyillä erityisten suojelutoimien alueilla tarkoitetaan jäsenvaltioiden lainsäädännöllisellä, hallinnollisella ja/tai sopimusoikeudellisella toimenpiteellä osoittamia yhteisön tärkeänä pitämiä alueita, joilla sovelletaan niiden luontotyyppien ja/tai niiden lajien kantojen, joille alue on osoitettu, suotuisan suojelun tason säilyttämistä tai ennalleen saattamista koskevia tarvittavia suojelutoimenpiteitä.

[8]               http://ec.europa.eu/environment/nature/legislation/habitatsdirective/docs/Int_Manual_EU28.pdf.

[9]               EUVL C […], […], s. […].

[10]             Neuvoston päätös 77/585/ETY, tehty 25 päivänä heinäkuuta 1977, Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen sekä aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemistä koskevan pöytäkirjan tekemisestä (EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1).

[11]             Neuvoston päätös 1999/800/22, tehty 22 päivänä lokakuuta 1999, Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan sekä mainitun pöytäkirjan liitteiden hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 1).

[12]             Neuvoston päätös 93/626/ETY, annettu 25 päivänä lokakuuta 1993, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 309, 13.12.1993, s. 1).

[13]             Mm. jätealan puitedirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta, EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3–30), yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi (neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä, EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40–52), jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista annettu direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/65/EU, EUVL L 283, 29.10.2010, s. 1–10) ja satamien vastaanottolaitteita koskeva direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa, EYVL L 332, 28.12.2000, s. 81–90).