PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Eurojust perustettiin neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS[1] tehostamaan vakavan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa Euroopan unionissa. Se on perustamisestaan lähtien helpottanut jäsenvaltioiden tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä useita jäsenvaltioita koskevissa tapauksissa. Se on auttanut rakentamaan keskinäistä luottamusta ja lisäämään ymmärrystä EU:n erilaisten oikeusjärjestelmien ja ‑perinteiden välillä. Eurojust on helpottanut yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja vastavuoroisen tunnustamisen välineiden täytäntöönpanoa ratkaisemalla oikeudelliset ongelmat nopeasti ja määrittämällä muiden maiden toimivaltaiset viranomaiset. Organisaatio on näinä vuosina kasvanut jatkuvasti, ja se on nyt rikosoikeudellisen yhteistyön keskeinen toimija.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja rikollisjärjestöjen hajottaminen muodostaa edelleen päivittäisen haasteen. Rajatylittävän rikollisuuden määrä on valitettavasti kasvanut räjähdysmäisesti kymmenen viime vuoden aikana. Huumausainekauppa, ihmiskauppa, terrorismi ja tietoverkkorikollisuus, lapsipornografia mukaan lukien, ovat tästä vain muutamia esimerkkejä. Kaikille näille rikollisuuden aloille on yhteistä se, että rikokset ovat rajatylittäviä ja niitä tekevät erittäin liikkuvat ja joustavat rikollisryhmät, jotka toimivat monien oikeusjärjestelmien alueella ja monilla rikollisuuden aloilla. Niiden tehokas torjuminen edellyttää näin ollen yhtenäistä yleiseurooppalaista lähestymistapaa.

Rikollisuus on yhä useammin luonteeltaan rajatylittävää ja monialaista, minkä vuoksi yksittäisten jäsenvaltioiden on aiempaa vaikeampi havaita ja torjua rajojen yli tapahtuvaa ja etenkin järjestäytynyttä rikollisuutta. Näin ollen Eurojustilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli oikeudellisen yhteistyön ja koordinoinnin parantamisessa jäsenvaltioiden toimivaltaisten lainkäyttöviranomaisten välillä sekä sellaisissa tutkinnoissa avustamisessa, joissa on mukana osapuolia kolmansista maista.

Lissabonin sopimuksella otettiin käyttöön uusia tapoja parantaa Eurojustin tehokkuutta näiden rikollisuuden muotojen torjunnassa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 85 artiklassa tunnustetaan nimenomaisesti, että Eurojustin tehtävänä on tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. Näin ollen on tärkeää varmistaa, että Eurojustia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla ja että sen tehokkaan toiminnan esteet poistetaan.[2]

Eurojust-päätökseen[3] tehtiin vuonna 2008 laajoja muutoksia Eurojustin vahvistamiseksi. Määräaika päätöksen saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 4. kesäkuuta 2011. Muutetun päätöksen asianmukainen täytäntöönpano on tärkeää, mutta se ei saisi haitata edistymistä uusiin haasteisiin vastaamisessa ja Eurojustin toiminnan tehostamisessa eikä sen toiminnallista tehokkuutta vahvistavien seikkojen ylläpitämistä.

SEUT-sopimuksen 85 artiklassa määrätään myös, että Eurojustin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät määritetään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla. Näillä asetuksilla säädetään myös menettelytavoista, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin.

Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio päättivät komission tiedonannon Euroopan unionin virastot – tulevaisuuden näkymiä[4] johdosta aloittaa toimielinten välisen vuoropuhelun hajautettujen virastojen yhdenmukaisuuden, tehokkuuden ja työskentelyn parantamiseksi. Vuoropuhelu johti maaliskuussa 2009 toimielinten välisen työryhmän perustamiseen. Työryhmä on käsitellyt useita keskeisiä kysymyksiä, kuten virastojen roolia ja asemaa EU:n institutionaalisessa rakenteessa, niiden perustamista, rakennetta ja toimintaa sekä niiden rahoitukseen, talousarvioon, valvontaan ja hallintoon liittyviä kysymyksiä.

Työskentelyn perusteella laadittiin EU:n erillisvirastoja koskeva yhteinen lähestymistapa, jonka Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät heinäkuussa 2012 ja joka on tarkoitus ottaa tapauskohtaisen tarkastelun perusteella huomioon niiden kaikissa tulevissa päätöksissä, jotka koskevat EU:n hajautettuja virastoja.

Tässä asetusehdotuksessa huomioidaan kaikki nämä seikat ja esitetään yhtenäistä ja uudistettua oikeudellista kehystä uudelle Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastolle (Eurojust), joka on neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS perustetun Eurojustin oikeusseuraaja.

Asetuksessa säilytetään ne osat, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi Eurojustin hallinnossa ja toiminnassa, mutta uudistetaan viraston oikeudellista kehystä ja tehostetaan sen toimintaa ja rakennetta Lissabonin sopimuksen ja yhteisen lähestymistavan vaatimusten mukaisesti siinä määrin kuin viraston luonne sen sallii.

Koska tämä asetusehdotus hyväksytään samaan aikaan kuin ehdotus asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta, ehdotukseen on sisällytetty määräyksiä sen varmistamiseksi, että virasto perustetaan Eurojustin pohjalta, kuten SEUT-sopimuksen 86 artiklassa edellytetään, ja että Eurojust voi tukea sitä.

2.           ERI OSAPUOLTEN KANSSA KÄYDYN LAUSUNTOKIERROKSEN TULOKSET

Komissio on tätä asetusta valmistellessaan kuullut sidosryhmiä useaan otteeseen. Ehdotuksen tavoitteena on suurelta osin hyödyntää Lissabonin sopimuksen tarjoamaa mahdollisuutta uudistaa Eurojustia parantamalla sen hallintorakennetta siten, että kollegion hallinnollinen taakka vähenee. Ehdotuksella virastolle annetaan mahdollisuus keskittyä ydintehtäväänsä.

Komissio järjesti 18. lokakuuta 2012 jäsenvaltioiden asiantuntijoiden sekä neuvoston pääsihteeristön, Euroopan parlamentin ja Eurojustin edustajien kanssa neuvoa-antavan kokouksen, jossa keskusteltiin SEUT-sopimuksen 85 artiklaan perustuvaan mahdolliseen uudistukseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelua käytiin muiden muassa lujitetusta hallinnosta, parlamentaarisesta osallistumisesta unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä muista mahdollisista valtuuksista samoin kuin yhteyksistä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kehittämiseen. Kokouksen osallistujat kannattivat yleisesti ottaen Eurojustin hallintorakenteen ja tehokkuuden parantamista.

Myös Eurojust osallistui lausuntokierrokseen suoraan ja antoi panoksensa laatimalla kannanottoja ja pitämällä komission kanssa kokouksia. Uudistuksesta on keskusteltu lisäksi erilaisissa seminaareissa, kuten Bruggessa 20.–22. syyskuuta 2010 järjestetyssä strategisessa seminaarissa ”Eurojust and the Lisbon Treaty. Towards more effective action” ja Eurojustin ja eurooppaoikeuden akatemian (ERA) konferenssissa ”10 Years of Eurojust: Operational Achievements and Future Challenges”, joka järjestettiin Haagissa 12.–13. marraskuuta 2012. Eurojustin tulevaisuudesta keskusteltiin myös neuvoston epävirallisessa erityiskokouksessa helmikuussa 2012, jolloin Eurojustin perustamisesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta.

Sidosryhmien näkemyksiä koottiin myös komission tilaamalla, Eurojustin vahvistamista koskevalla selvityksellä ”Study on the strengthening of Eurojust”[5], josta saatiin hyvä yleiskuva nykyisistä ongelmista ja jossa esitettiin useita poliittisia vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.

3.           EHDOTUS

3.1.        Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 85 artikla, jossa määrätään asetuksen käyttämisestä säädösmuotona.

3.2.        Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

EU:n toimia tarvitaan, koska suunnitelluilla toimenpiteillä on luontainen EU-ulottuvuus. Niillä nimittäin perustetaan yhteisö, jonka tehtävänä on tukea ja tehostaa kansallisten lainkäyttöviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden torjumiseksi, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. Tavoite on mahdollista saavuttaa ainoastaan unionin tasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

3.3.        Ehdotuksen kuvaus luku luvulta

Ehdotuksen tärkeimpinä tavoitteina on

· tehostaa Eurojustin toimintaa luomalla sille uusi hallintorakenne;

· parantaa Eurojustin toiminnan tuloksellisuutta määrittelemällä kansallisten jäsenten asema ja toimivaltuudet yhdenmukaisesti;

· määrätä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumisesta Eurojustin toiminnan arvioimiseen Lissabonin sopimuksen mukaisesti;

· saattaa Eurojustin oikeudellinen kehys yhteisen lähestymistavan mukaiseksi, kuitenkin niin, että viraston erityisasema käynnissä olevien rikostutkintojen koordinoijana säilyy;

· varmistaa, että Eurojust voi toimia tiiviissä yhteistyössä Euroopan syyttäjänviraston kanssa heti sen perustamisesta lähtien.

3.3.1.     I luku: Tavoitteet ja tehtävät

Tässä luvussa säädetään Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) perustamisesta neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS perustetun Eurojustin oikeusseuraajaksi. Lisäksi siinä määritellään viraston tehtävät ja toimivalta. Viimeksi mainittu määritellään asetusluonnoksessa itsenäisesti liitteellä.

3.3.2.     II luku: Eurojustin rakenne ja organisaatio

Tässä luvussa käsitellään uudistuksen keskeisiä osa-alueita.

Luvun II jaksossa käsitellään Eurojustin kansallisia jäseniä. Uudistuksessa säilytetään kansallisten jäsenten yhteys heidät lähettäneisiin jäsenvaltioihin, mutta lisäksi nimenomaisesti luetellaan heille kaikille myönnettävät operatiiviset valtuudet. Näin he voivat tehdä yhteistyötä keskenään ja kansallisten viranomaisten kanssa aiempaa tuloksellisemmin.

Luvun III, IV ja V jaksossa perustetaan Eurojustin uusi rakenne säätämällä kollegiosta, johtokunnasta ja hallintojohtajasta. Eurojustin hallintoa parannetaan erottamalla selkeästi toisistaan kollegion kaksi kokoonpanoa, jotka riippuvat siitä, hoitaako kollegio operatiivisia vai hallinnointitehtäviä. Operatiivisilla tehtävillä tarkoitetaan Eurojustin ydintehtäviä eli kansallisten tutkintatoimien tukemista ja koordinointia. Hallinnointitehtävät puolestaan liittyvät esimerkiksi viraston työohjelman, vuotuisen talousarvion ja vuosikertomuksen hyväksymiseen. Asetuksella perustettava uusi elin, johtokunta, valmistelee kollegion hallinnointipäätökset ja vastaa suoraan joistakin hallinnollisista tehtävistä. Komissio on edustettuna johtokunnassa sekä kollegiossa sen hoitaessa hallinnointitehtäviä. Luvun näissä jaksoissa esitetään lisäksi selkeästi hallintojohtajan nimittämismenettely sekä hänen vastuunsa ja tehtävänsä.

Käyttöön otetaan yhteisessä lähestymistavassa ennakoitu kaksitasoinen hallintorakenne kuitenkin niin, että Eurojustin erityisluonne säilytetään ja sen riippumattomuutta suojellaan. Rakenne on kustannustehokas ja edistää Eurojustin tehokkuutta, sillä kansalliset jäsenet voivat saada apua talousarvio- ja hallintoasioissa ja voivat näin ollen keskittyä operatiivisiin tehtäviinsä.

3.3.3.     III luku: Operatiiviset asiat

Tässä luvussa käsitellään nykyisiä Eurojustin operatiiviseen tehokkuuteen liittyviä mekanismeja, kuten päivystävää koordinaatiota, Eurojustin kansallista koordinointijärjestelmää, tietojenvaihtoa ja Eurojustin pyyntöihin liittyviä jatkotoimia. Eurojustin asianhallintajärjestelmän rakenne säilyy ennallaan.

3.3.4.     IV luku: Tietojenkäsittely

Tässä luvussa viitataan asetukseen 45/2001[6], jossa säädettyä järjestelmää sovelletaan kaikessa henkilötietojen käsittelyssä Eurojustissa. Lisäksi asetuksella täsmennetään ja täydennetään asetusta 45/2001 tutkintaan liittyvien henkilötietojen osalta kunnioittaen oikeudellisen yhteistyön toimien erityispiirteitä ja ottaen huomioon tarve säilyttää johdonmukaisuus ja yhteensopivuus asiaankuuluvien tietosuojaperiaatteiden kanssa. Henkilötietojen käsittelyä koskevat rajoitukset ovat edelleen mahdollisia.

Lisäksi tässä luvussa yhdenmukaistetaan rekisteröityjen oikeuksia koskevat säännökset asetuksen 45/2011 kanssa ja otetaan huomioon tietosuojavaatimukset, joita ennakoidaan komission tammikuussa 2012 hyväksymässä tietosuojan uudistamista koskevassa lainsäädäntöpaketissa. Luvussa ennakoidaan lisäksi merkittävää muutosta valvontamekanismiin. Siinä määritellään Euroopan tietosuojavaltuutetun vastuut suhteessa kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn Eurojustissa. Neuvoston Eurojust-päätöksellä perustetun yhteisen valvontaviranomaisen tehtävät siirtyvät Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

3.3.5.     V luku: Suhteet yhteistyökumppaneihin

Tämä luku heijastaa Eurojustin ja EU:n muiden toimielinten, elinten ja virastojen kumppanuuden ja yhteistyön merkitystä rikollisuuden torjunnassa. Ensinnäkin tämä kattaa suhteet Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristöön, yhteisten tutkintaryhmien asiantuntijaverkoston sihteeristöön ja joukkotuhonnasta ym. rikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen yhteyspisteiden verkoston sihteeristöön, joita Eurojust ylläpitää. Se sisältää myös erityisen säännöksen suhteista Euroopan syyttäjänvirastoon.

Yhteistyö Europolin kanssa on erityisen tärkeää, etenkin kun otetaan huomioon sen SEUT-sopimuksen 85 artiklaan perustuva tehtävä toimittaa tietoja Eurojustille. Asetukseen on sisällytetty erityissäännös näiden kahden viraston erityissuhteen tarkentamiseksi, jotta ne voisivat oman toimivaltansa puitteissa toimia tuloksellisemmin vakavien kansainvälisen rikollisuuden muotojen torjunnassa. Tähän kuuluu kummankin viraston tietojärjestelmien ristiintarkistus sekä siitä seuraava tietojenvaihto. Yksityiskohtaisista säännöistä määrätään erikseen sopimuksella.

Vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tapausten yhteydessä havaitaan usein yhteyksiä kolmansiin maihin, minkä vuoksi tiivis yhteistyö näiden maiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Euroopan unionin tapa hoitaa ulkosuhteitaan muuttui Lissabonin sopimuksen myötä, ja nämä muutokset vaikuttavat myös virastoihin. Niinpä virastot eivät voi enää neuvotella itse kansainvälisiä sopimuksia, vaan tällaiset sopimukset on tehtävä SEUT-sopimuksen 218 artiklan mukaisesti. Eurojust voi kuitenkin sopia käytännön yhteistyöjärjestelyistä tehostaakseen yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa esimerkiksi tietojenvaihdon avulla. Jo olemassa olevat kansainväliset sopimukset pysyvät voimassa.

3.3.6.     VI luku: Varainhoitoa koskevat säännökset

Näiden säännösten tavoitteena on uudistaa Eurojustin talousarviota sekä säännöksiä, jotka koskevat talousarvion laatimista ja toteuttamista, tilinpäätöksen esittämistä ja vastuuvapautta.

3.3.7.     VII luku: Henkilöstöä koskevat säännökset

Nämä säännökset myötäilevät yhteistä lähestymistapaa, kuitenkin niin, että Eurojustin erityispiirteet otetaan huomioon. Eurojustin moninainen luonne sekä se, että kansallisilla toimistoilla on tärkeää olla operatiivinen yhteys kansalliset jäsenet lähettäneisiin jäsenvaltioihin, selittävät sen, että tällaisen henkilöstön palkoista ja palkkioista vastaa heidät lähettänyt jäsenvaltio. Eurojustin hallintojohtajan nimittää edelleen Eurojustin kollegio, mutta nyt nimityksen perustana on komission avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen laatima ehdokasluettelo. Tällä tavoin kunnioitetaan viraston itsenäistä asemaa taaten samalla ehdokkaiden seikkaperäinen arviointi. Samankaltaista menettelyä on tarkoitus noudattaa myös hallintojohtajan erottamisen yhteydessä.

3.3.8.     VIII luku: Arviointi ja raportointi

Tässä luvussa Eurojustin oikeudellinen kehys saatetaan vastaamaan Lissabonin sopimuksen edellyttämää Eurojustin aiempaa suurempaa demokraattista oikeutusta. Siinä tarkennetaan Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin. Tämä tehdään kustannustehokkaasti Eurojustin vuosikertomuksen perusteella Eurojustin toiminnallinen riippumattomuus säilyttäen. Samalla määrätään myös Eurojustin toiminnan säännöllisestä kokonaisarvioinnista yhteisen lähestymistavan mukaisesti.

3.3.9.     IX luku: Yleiset säännökset ja loppusäännökset

Tässä luvussa on säännöksiä, jotka koskevat Eurojust-asetuksen saattamista yhteisen lähestymistavan mukaiseksi, sekä asetuksen voimaantuloa koskevia säännöksiä.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Hallinnon uudistaminen ei aiheuta kustannusvaikutuksia (”hallintoneuvosto” kollegion yhteydessä), eikä Eurojustille osoiteta tässä ehdotuksessa muita uusia tehtäviä kuin Euroopan syyttäjänviraston tukeminen, josta ei aiheudu lainkaan kustannuksia.

2013/0256 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 85 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

kuultuaan Euroopan tietosuojavaltuutettua,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Eurojust perustettiin neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS[7] Euroopan unionin elimeksi, jolla on oikeushenkilöys, edistämään ja parantamaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten lainkäyttöviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä erityisesti vakavan järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä. Eurojustin oikeudellista kehystä on muutettu neuvoston päätöksellä 2003/659/YOS[8] ja Eurojustin vahvistamisesta tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/426/YOS[9].

(2)       Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 85 artiklan mukaan Eurojustin toimintaa on säänneltävä asetuksella, joka annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Artiklassa määrätään myös, että on säädettävä menettelytavoista, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin.

(3)       SEUT-sopimuksen 85 artiklassa määrätään myös, että Eurojustin tehtävänä on jäsenvaltioiden viranomaisten ja Europolin toteuttamien operaatioiden sekä niiden toimittamien tietojen perusteella tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia.

(4)       Koska Euroopan syyttäjänvirasto on perustettava Eurojustin pohjalta, tähän asetukseen sisältyy säännöksiä, joilla säännellään Eurojustin ja Euroopan syyttäjänviraston suhteita.

(5)       Euroopan syyttäjänvirastolla olisi oltava yksinomainen toimivalta tutkia Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia ja asettaa tekijät syytteeseen, kun taas Eurojustin pitäisi voida tukea kansallisia viranomaisia tällaisten rikosten tutkinnassa ja tekijöiden syytteeseenpanossa Euroopan syyttäjäviraston perustamisesta annetun asetuksen mukaisesti.

(6)       Jotta Eurojust voisi täyttää tehtävänsä ja hyödyntää kaikkia mahdollisuuksiaan vakavan rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa, olisi sen operatiivista toimintaa vahvistettava vähentämällä kansallisten jäsenten hallinnollista työtaakkaa ja sen eurooppalaista ulottuvuutta syvennettävä ottamalla komissio mukaan viraston hallinnointiin ja lisäämällä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista sen toiminnan arvioimiseen.

(7)       Neuvoston päätös 2002/187/YOS olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, jolla säädetään parlamentaarista osallistumista koskevista menettelytavoista, uudistetaan Eurojustin rakennetta ja yksinkertaistetaan sen oikeudellista kehystä säilyttäen kuitenkin ne säännökset, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi sen toiminnassa.

(8)       Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(9)       Kahteen tai useampaan jäsenvaltioon vaikuttavat vakavan rikollisuuden muodot, jotka kuuluvat Eurojustin toimivaltaan, olisi vahvistettava. Lisäksi olisi määriteltävä tapaukset, jotka eivät vaikuta kahteen tai useampaan jäsenvaltioon, mutta jotka edellyttävät yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. Näihin tapauksiin olisi sisällytettävä tutkinta- ja syytetoimet, jotka vaikuttavat ainoastaan yhteen jäsenvaltioon ja kolmanteen valtioon, sekä tapaukset, jotka vaikuttavat ainoastaan yhteen jäsenvaltioon ja unioniin.

(10)     Hoitaessaan konkreettisiin rikostapauksiin liittyviä operatiivisia tehtäviään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan Eurojustin olisi toimittava joko yhden tai useamman kansallisen jäsenensä kautta tai kollegiona.

(11)     Jotta voidaan varmistaa, että Eurojust voi tukea ja koordinoida rajatylittäviä tutkimuksia asianmukaisesti, on tarpeen, että kaikilla kansallisilla jäsenillä on samat operatiiviset valtuudet, jotta nämä voivat tehdä yhteistyötä keskenään ja kansallisten viranomaisten kanssa aiempaa tuloksellisemmin. Kansallisille jäsenille olisi myönnettävä valtuudet, jotka mahdollistavat Eurojustin tehtävien asianmukaisen hoitamisen. Näihin valtuuksiin pitäisi sisältyä olennaisen tiedon saanti kansallisista julkisista rekistereistä, keskinäistä apua ja vastavuoroista tunnustamista koskevien pyyntöjen esittäminen ja täytäntöönpano, suorat yhteydet toimivaltaisiin viranomaisiin ja tietojenvaihto näiden kanssa, osallistuminen yhteisten tutkintaryhmien toimintaan ja kansallisen viranomaisen suostumuksella tai kiireellisissä tapauksissa tutkintatoimien tai valvottujen läpilaskujen määrääminen.

(12)     Eurojustille on tarpeen luoda hallinto- ja johtamisrakenne, joka mahdollistaa tehtävien hoitamisen aiempaa tuloksellisemmin ja on EU:n virastoihin sovellettavien periaatteiden mukainen, säilyttäen samalla Eurojustin erityispiirteet ja suojellen sen riippumattomuutta operatiivisten tehtävien hoidossa. Tästä syystä olisi selvennettävä kansallisten jäsenten, kollegion ja hallintojohtajan tehtäviä sekä perustettava johtokunta.

(13)     Olisi annettava säännöksiä, joilla erotetaan kollegion operatiiviset ja hallinnolliset tehtävät selvästi toisistaan ja vähennetään näin mahdollisimman paljon kansallisten jäsenten hallinnollista taakkaa, jotta voidaan keskittyä Eurojustin operatiiviseen työhön. Kollegion hallinnollisiin tehtäviin pitäisi sisältyä erityisesti Eurojustin työohjelman, talousarvion, vuosikertomuksen ja tarvittavien varainhoitosääntöjen sekä kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön järjestelyjen hyväksyminen. Kollegion olisi käytettävä nimittävän viranomaisen toimivaltaa suhteessa viraston henkilöstöön, hallintojohtaja mukaan lukien.

(14)     Eurojustin hallintotavan parantamiseksi ja menettelyjen virtaviivaistamiseksi olisi perustettava johtokunta, joka auttaa kollegiota hallinnollisten tehtävien hoitamisessa ja mahdollistaa strategisten ja muita kuin operatiivisia kysymyksiä koskevan päätöksenteon yksinkertaistamisen.

(15)     Komission olisi oltava edustettuna johtokunnassa sekä kollegiossa tämän hoitaessa hallinnollisia tehtäviään ja huolehdittava Eurojustin muita kuin operatiivisia kysymyksiä koskevasta valvonnasta ja strategisesta ohjauksesta.

(16)     Eurojustin tehokkaan päivittäisen hallinnoinnin varmistamiseksi hallintojohtajan olisi toimittava viraston oikeudellisena edustajana ja johdettava sen toimintaa ja vastattava toiminnastaan kollegiolle ja johtokunnalle. Hallintojohtajan olisi valmisteltava ja pantava täytäntöön kollegion ja johtokunnan päätökset.

(17)     Eurojustiin on tarpeen perustaa päivystävä koordinaatio, jotta Eurojust voi toimia ympärivuorokautisesti ja ryhtyä toimiin kiireellisissä tapauksissa. Kunkin jäsenvaltion vastuulla olisi oltava varmistaa, että sen edustajat päivystävässä koordinaatiossa kykenevät toimimaan joka päivä ympärivuorokautisesti.

(18)     Jäsenvaltioihin olisi perustettava Eurojustin kansallisia koordinointijärjestelmiä, jotta voidaan koordinoida työtä, jota Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt, Eurojustin terrorismiasioiden kansallinen yhteyshenkilö, Euroopan oikeudellisen verkoston kansallinen yhteyshenkilö ja enintään kolme muuta Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaista sekä yhteisten tutkintaryhmien verkoston edustajat ja joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen yhteyspisteiden verkoston perustamisesta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/494/YOS[10], varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa 6 päivänä joulukuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/845/YOS[11] ja korruption vastaisesta yhteyspisteiden verkostosta 24 päivänä lokakuuta 2008 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2008/852/YOS[12] perustettujen verkostojen edustajat tekevät.

(19)     Kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön edistämiseksi ja tehostamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kansalliset viranomaiset toimittavat Eurojustille olennaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamisessa. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava lähettämilleen kansallisille jäsenille yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta ja niiden saavuttamista tuloksista, Eurojustin toimivaltaan kuuluvista tapauksista, jotka koskevat suoraan ainakin kolmea jäsenvaltiota ja joihin liittyviä oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä tai päätöksiä on toimitettu ainakin kahdelle jäsenvaltiolle, sekä tietyissä olosuhteissa tietoa toimivaltaristiriidoista, valvotuista läpilaskuista ja toistuvista vaikeuksista oikeudellisessa yhteistyössä.

(20)     Vaikka henkilötietojen käsittely Eurojustissa kuuluu yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001[13] soveltamisalaan, jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamasta henkilötietojen käsittelystä ja näiden tietojen siirtämisestä Eurojustille määrätään Euroopan neuvoston yleissopimuksessa nro 108 [korvataan hyväksymisen yhteydessä viittauksella asianomaiseen voimassa olevaan direktiiviin].

(21)     Kun Eurojust siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle, kansainväliselle järjestölle tai Interpolille SEUT-sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla, on yksityisyyden, perusoikeuksien ja yksilön oikeuksien suojaamiseksi esitetyillä riittävillä takeilla varmistettava, että tämän asetuksen tietosuojasäännöksiä noudatetaan.

(22)     Eurojustille olisi annettava valtuudet käsitellä tiettyjä henkilötietoja, jotka koskevat henkilöitä, joita epäillään asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla Eurojustin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta. Tarkoituksena ei ole, että Eurojust suorittaisi DNA-profiilien tai sormenjälkien automaattista vertailua.

(23)     Eurojustille olisi annettava mahdollisuus tavoitteidensa saavuttamiseksi pidentää henkilötietojen säilyttämisen määräaikoja, kunhan henkilötietojen käsittelyyn kaikessa Eurojustin toiminnassa sovellettavaa käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatetta noudatetaan. Tällaisia päätöksiä tehtäessä olisi harkittava tarkkaan kaikkia kyseeseen tulevia etuja, rekisteröityjen edut mukaan lukien. Jos syytteen nostamiselle on asetettu määräaika kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa, henkilötietojen käsittelyn määräaikojen pidentämisestä olisi päätettävä ainoastaan, jos avun antamiseen tämän asetuksen nojalla on erityinen tarve.

(24)     Eurojustin olisi pidettävä yllä neuvonpitoon ja keskinäiseen täydentävyyteen perustuvia erityissuhteita Euroopan oikeudelliseen verkostoon. Tällä asetuksella olisi autettava selkeyttämään Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston tehtäviä ja niiden keskinäistä suhdetta säilyttäen samalla Euroopan oikeudellisen verkoston erityispiirteet.

(25)     Eurojustin olisi ylläpidettävä yhteistyösuhteita unionin muihin elimiin ja virastoihin, Euroopan syyttäjänvirastoon, kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin siinä määrin, kuin sen tehtävien hoitaminen sitä edellyttää.

(26)     Jotta voidaan tehostaa Eurojustin ja Europolin operatiivista yhteistyötä ja erityisesti havaita yhteyksiä jommankumman viraston hallussa jo olevien tietojen välillä, Eurojustin olisi voitava antaa Europolille pääsy Eurojustin hallussa oleviin tietoihin ja mahdollisuus tehdä niihin hakuja.

(27)     Eurojustin olisi voitava vaihtaa henkilötietoja muiden unionin elinten kanssa siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

(28)     Olisi säädettävä Eurojustin mahdollisuudesta lähettää kolmansiin maihin yhteystuomareita Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön edistämiseen tähtäävää yhteystuomareiden vaihtojärjestelmää koskevan 22 päivänä huhtikuuta 1996 hyväksytyn yhteisen toiminnan 96/277/YOS[14] tavoitteita vastaavien tavoitteiden saavuttamiseksi.

(29)     Olisi säädettävä Eurojustin mahdollisuudesta koordinoida kolmannen maan esittämiä oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä silloin, kun ne liittyvät yhteen tutkintaan ja edellyttävät täytäntöönpanoa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa.

(30)     Eurojustin täyden itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava oma talousarvio, jonka varat muodostuvat olennaiselta osin Euroopan unionin talousarviosta saatavasta rahoitusosuudesta lukuun ottamatta kansallisten jäsenten ja avustavien henkilöiden palkkoja ja palkkioita, joista vastaa heidät lähettänyt jäsenvaltio. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus tai muut unionin yleisestä talousarviosta maksettavat avustukset. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus.

(31)     Eurojustin läpinäkyvyyden ja demokraattisen valvonnan lisäämiseksi on tarpeen säätää mekanismeista, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin. Tämä ei saisi estää riippumattomuusperiaatteen noudattamista erityisiin operatiivisiin tapauksiin liittyvissä toimissa eikä pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevien velvollisuuksien noudattamista.

(32)     Tämän asetuksen soveltamista olisi arvioitava säännöllisesti.

(33)     Eurojustiin olisi sovellettava unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta annettua asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012[15].

(34)     Eurojustiin olisi sovellettava Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[16].

(35)     Tarvittavat säännökset, jotka koskevat Eurojustin sijoittamista jäsenvaltioon, jossa sen toimipaikka sijaitsee, eli Alankomaihin, sekä Eurojustin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat erityiset säännöt olisi vahvistettava toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion olisi varmistettava parhaat mahdolliset olosuhteet Eurojustin moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, mukaan lukien lasten koulunkäyntimahdollisuudet ja liikenneyhteydet, jotta voidaan houkutella pätevää henkilöstöä mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta.

(36)     Koska tällä asetuksella perustettava Eurojust korvaa päätöksen 2002/187/YOS nojalla perustetun Eurojustin ja toimii sen seuraajana, sen olisi oltava Eurojustin oikeusseuraaja suhteessa kaikkiin sen sopimusvelvoitteisiin, työsopimukset mukaan lukien, sekä sen vastuisiin ja sen hankkimaan omaisuuteen. Kyseisen päätöksen nojalla perustetun Eurojustin tekemien kansainvälisten sopimusten olisi pysyttävä voimassa.

(37)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhteisön perustaminen tukemaan ja vahvistamaan jäsenvaltioiden lainkäyttöviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. Tavoite voidaan toiminnan vaikutusten ja laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei mennä pitemmälle kuin tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää.

(38)     [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.] TAI [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti ja vaikuttamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamiseen, nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido niitä eikä sitä sovelleta niihin.]

(39)     Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU TAVOITE JA TEHTÄVÄT

1 artikla  Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust)

1.           Perustetaan Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust).

2.           Tällä asetuksella perustettu Eurojust on neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS perustetun Eurojustin oikeusseuraaja.

3.           Eurojustilla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi muun muassa hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

2 artikla Tehtävät

1.           Eurojustin tehtävänä on jäsenvaltioiden viranomaisten ja Europolin toteuttamien operaatioiden sekä niiden toimittamien tietojen perusteella tukea ja vahvistaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä sellaiseen vakavaan rikollisuuteen liittyen, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia.

2.           Tehtäviään hoitaessaan Eurojust

a)      ottaa huomioon pyynnöt, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset esittävät, ja tiedot, joita perussopimusten nojalla annettujen säännösten mukaisesti toimivaltaiset elimet antavat tai joita Eurojust kerää itse;

b)      helpottaa oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoa myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta.

3.           Eurojust hoitaa tehtäviään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

3 artikla Eurojustin toimivalta

1.           Eurojustin toimivalta kattaa liitteessä 1 luetellut rikollisuuden muodot. Sen toimivalta ei kuitenkaan kata rikoksia, jotka kuuluvat Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan.

2.           Eurojustin toimivalta käsittää liitännäisrikokset. Liitännäisrikoksiksi katsotaan seuraavat rikokset:

a)      rikokset, jotka tehdään liitteessä 1 mainittujen tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi;

b)      rikokset, jotka tehdään liitteessä 1 mainittujen tekojen helpottamiseksi tai toteuttamiseksi;

c)      rikokset, jotka tehdään liitteessä 1 mainittujen tekojen rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

3.           Eurojust voi jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä avustaa myös tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat vain tätä jäsenvaltiota ja kolmatta maata, jos kyseisen kolmannen maan kanssa on tehty 43 artiklassa tarkoitettu yhteistyösopimus tai yhteistyöjärjestely tai erityistapauksessa, jos tukea pidetään olennaisena.

4.           Eurojust voi joko jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai komission pyynnöstä avustaa tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat vain tätä jäsenvaltiota ja unionia.

4 artikla Eurojustin operatiiviset tehtävät

1.           Eurojust

a)      tiedottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille Eurojustin tiedossa olevista tutkinta- ja syytetoimista, joilla on vaikutusta unionin tasolla tai jotka saattavat koskea muitakin kuin asiaan suoranaisesti liittyviä jäsenvaltioita;

b)      avustaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tutkinnan ja syytetoimien parhaan mahdollisen koordinoinnin varmistamiseksi;

c)      antaa tukea parantaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä, erityisesti Europolin suorittamien analyysien pohjalta;

d)      tekee yhteistyötä ja neuvottelee rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa, mukaan lukien verkoston dokumentaatiotietokannan käyttö ja sen kehittämiseen osallistuminen;

e)      antaa operatiivista, teknistä ja taloudellista tukea jäsenvaltioiden rajatylittäville operaatioille ja tutkintatoimille, yhteiset tutkintaryhmät mukaan lukien.

2.           Eurojust voi tehtäviään hoitaessaan pyytää, perustellen pyyntönsä, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia

a)      toteuttamaan tiettyjä toimia koskevan tutkinnan tai niitä koskevat syytetoimet;

b)      hyväksymään, että yhdellä niistä on muita paremmat edellytykset toteuttaa tutkinta- tai syytetoimet;

c)      huolehtimaan asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisestä koordinoinnista;

d)      perustamaan yhteisen tutkintaryhmän asiaa koskevien yhteistyövälineiden mukaisesti;

e)      antamaan Eurojustille kaikki sen tehtävien suorittamiseen tarvittavat tiedot;

f)       toteuttamaan erityisiä tutkintatoimia;

g)      toteuttamaan muita toimenpiteitä, jotka ovat tutkinnan tai syytetoimien kannalta perusteltuja.

3.           Eurojust voi myös

a)      antaa Europolille lausuntoja Europolin tekemien analyysien pohjalta;

b)      antaa logistiikkatukea, kuten kääntämiseen ja tulkkaukseen sekä koordinointikokousten järjestämiseen liittyvää apua.

4.           Jos vähintään kaksi jäsenvaltiota ei 2 kohdan b alakohdan nojalla tehdyn pyynnön saatuaan pysty sopimaan, minkä niistä pitäisi aloittaa tutkinta- tai syytetoimet, Eurojust antaa tapauksesta kirjallisen lausunnon. Lausunto on toimitettava viipymättä asianomaisille jäsenvaltioille.

5.           Eurojust antaa toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä kirjallisen lausunnon oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoon liittyvistä toistuvista hylkäämisistä tai vaikeuksista, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, edellyttäen, että asiaa ei ole voitu ratkaista toimivaltaisten kansallisten viranomaisen keskinäisellä sopimuksella tai asianomaisten kansallisten jäsenten toimilla. Lausunto on toimitettava viipymättä asianomaisille jäsenvaltioille.

5 artikla Operatiivisten tehtävien hoitaminen

1.           Eurojust toimii yhden tai useamman asianomaisen kansallisen jäsenen välityksellä toteuttaessaan 4 artiklan 1 tai 2 alakohdassa tarkoitettuja toimia.

2.           Eurojust toimii kollegiona

a)      toteuttaessaan 4 artiklan 1 tai 2 alakohdassa tarkoitettuja toimia,

i)        jos yksi tai useampi kansallinen jäsen, jota Eurojustin käsittelemä asia koskee, sitä pyytää, tai

ii)       jos asia liittyy tutkinta- tai syytetoimiin, joilla on vaikutusta Euroopan unionin tasolla tai jotka saattavat koskea muitakin kuin asiaan suoranaisesti liittyviä jäsenvaltioita,

b)      toteuttaessaan 4 artiklan 3, 4 tai 5 alakohdassa tarkoitettuja toimia,

c)      jos on kyse sen operatiivisten tavoitteiden toteuttamiseen liittyvästä yleisestä kysymyksestä,

d)      jos siitä tässä asetuksessa muutoin säädetään.

3.           Tehtäviään suorittaessaan Eurojust ilmoittaa, toimiiko se yhden tai useamman kansallisen jäsenen välityksellä vai kollegiona.

II LUKU EUROJUSTIN RAKENNE JA ORGANISAATIO

I jakso rakenne

6 artikla Eurojustin rakenne

Eurojust muodostuu seuraavista:

a)           kansalliset jäsenet

b)           kollegio

c)           johtokunta

d)           hallintojohtaja.

II jakso Kansalliset jäsenet

7 artikla Kansallisten jäsenten asema

1.           Eurojustissa on kustakin jäsenvaltiosta yksi jäsenvaltion oman oikeusjärjestelmänsä mukaisesti lähettämä kansallinen jäsen, jonka tavanomaisen työskentelypaikan on oltava Eurojustin toimipaikassa.

2.           Kutakin kansallista jäsentä avustaa yksi varajäsen ja avustaja. Varajäsenen ja avustajan tavanomaisen työskentelypaikan on oltava Eurojustissa. Kansallista jäsentä voi avustaa useampi varajäsen tai avustaja, ja näiden tavanomainen työskentelypaikka voi tarvittaessa ja kollegion suostumuksella olla Eurojustissa.

3.           Kansallisten jäsenten ja varajäsenten on oltava syyttäjiä tai tuomareita tai vastaavaa toimivaltaa käyttäviä poliiseja. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on annettava heille tässä asetuksessa tarkoitetut, heidän tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat valtuudet.

4.           Varajäsenen on voitava toimia kansallisen jäsenen lukuun tai sijasta. Myös avustaja voi toimia kansallisen jäsenen lukuun tai sijasta, jos hänellä on 3 kohdassa tarkoitettu asema.

5.           Eurojustin ja jäsenvaltioiden välinen operatiivinen tietojenvaihto tapahtuu kansallisten jäsenten välityksellä.

6.           Kansallisten jäsenten on oltava suoraan yhteydessä jäsenvaltionsa toimivaltaisiin viranomaisiin.

7.           Kansallisten jäsenten, varajäsenten ja avustajien palkoista ja palkkioista vastaa heidän kotijäsenvaltionsa.

8.           Kun kansalliset jäsenet, varajäsenet ja avustajat hoitavat Eurojustille kuuluvia tehtäviä, tästä aiheutuvia menoja pidetään toimintamenoina.

8 artikla Kansallisten jäsenten valtuudet

1.           Kansallisilla jäsenillä on valtuudet

a)      helpottaa tai muulla tavoin tukea keskinäistä oikeusapua tai vastavuoroista tunnustamista koskevien pyyntöjen esittämistä ja täytäntöönpanoa tai esittää ja panna niitä täytäntöön itse;

b)      olla suoraan yhteydessä jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin ja vaihtaa näiden kanssa tietoja;

c)      olla suoraan yhteydessä toimivaltaisiin kansainvälisiin viranomaisiin ja vaihtaa näiden kanssa tietoja kotijäsenvaltionsa kansainvälisten sitoumusten mukaisesti;

d)      osallistua yhteisten tutkintaryhmien toimintaan, niiden perustaminen mukaan lukien.

2.           Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella kansalliset jäsenet

a)      määräävät tutkintatoimia;

b)      myöntävät luvan valvottuihin läpilaskuihin ja koordinoivat niitä jäsenvaltiossaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.           Kiireellisissä tapauksissa, joissa suostumusta ei voida saada riittävän ajoissa, kansallisilla jäsenillä on toimivalta toteuttaa 2 kohdassa tarkoitetut toimet. Tästä on ilmoitettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle mahdollisimman pian.

9 artikla Kansallisten rekisterien käyttöoikeus

Kansallisilla jäsenillä on oltava oikeus käyttää tai ainakin saada tietoja seuraavanlaisista kotijäsenvaltionsa rekistereistä kansallisen lainsäädännön mukaisesti:

a)           rikosrekisterit;

b)           pidätettyjen henkilöiden rekisterit;

c)           tutkintarekisterit;

d)           DNA-rekisterit;

e)           muut jäsenvaltion julkiset rekisterit, jos kyseiset tiedot ovat tarpeen heidän tehtäviensä hoitamiseksi.

III jakso Kollegio

10 artikla Kollegion kokoonpano

1.           Kollegio käsittää

a)      kaikki kansalliset jäsenet kollegion hoitaessa 4 artiklan mukaisia operatiivisia tehtäviään;

b)      kaikki kansalliset jäsenet ja kaksi komission edustajaa kollegion hoitaessa 14 artiklan mukaisia hallinnointitehtäviään.

2.           Jäsenten ja varajäsenten toimikausi on vähintään neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Kun jäsenen toimikausi päättyy tai hän eroaa, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

3.           Hallintojohtaja osallistuu kollegion hallinnointikokouksiin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

4.           Kollegio voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

5.           Kollegion jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksen säännöksistä muuta johdu.

11 artikla Eurojustin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

1.           Kollegio valitsee kansallisten jäsenten joukosta puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

2.           Varapuheenjohtajat toimivat puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

3.           Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Heidät voidaan valita kerran uudelleen. Kun kansallinen jäsen valitaan Eurojustin puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi, hänen toimikauttaan kansallisena jäsenenä jatketaan sen varmistamiseksi, että hän voi hoitaa tehtävänsä puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

12 artikla Kollegion kokoukset

1.           Kollegion kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.           Kollegio pitää vähintään yhden operatiivisen kokouksen kuukaudessa. Hallinnollisten tehtäviensä hoitamiseksi kollegio pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa kollegion jäsenistä sitä pyytää.

3.           Kaikkien kollegion kokousten esityslistat toimitetaan Euroopan syyttäjälle, jolla on oikeus osallistua kokouksiin ilman äänioikeutta aina, kun hän katsoo, että käsitellyillä asioilla on Euroopan syyttäjänviraston toiminnan kannalta merkitystä.

13 artikla Kollegion äänestyssäännöt

1.           Ellei toisin mainita, kollegio tekee päätökset jäsentensä enemmistöllä.

2.           Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jäsenen poissaollessa varajäsenellä on oikeus käyttää äänioikeutta.

3.           Puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on äänioikeus.

14 artikla Kollegion hallinnointitehtävät

1.           Hallinnointitehtäviä hoitaessaan kollegio

a)      hyväksyy vuosittain Eurojustin ohjelma-asiakirjan jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 15 artiklan mukaisesti;

b)      hyväksyy jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä Eurojustin vuotuisen talousarvion ja suorittaa muut Eurojustin talousarvioon liittyvät tehtävät VI luvun mukaisesti;

c)      hyväksyy Eurojustin toimintaa koskevan konsolidoidun vuosikertomuksen, lähettää sen viimeistään [päiväyksestä säädetään varainhoitoa koskevassa puiteasetuksessa] seuraavana vuonna Euroopan parlamentille, kansallisille parlamenteille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ja julkaisee sen;

d)      hyväksyy henkilöstöresursseja koskevan suunnitelman osana ohjelma-asiakirjaa;

e)      hyväksyy Eurojustiin sovellettavat varainhoitosäännöt 52 artiklan mukaisesti;

f)       hyväksyy säännöt jäseniinsä liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa varten;

g)      käyttää 2 kohdan mukaisesti viraston henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä[17] nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa[18] työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen valtuudet’;

h)      nimittää hallintojohtajan ja jatkaa tarvittaessa tämän toimikautta tai erottaa tämän 17 artiklan mukaisesti;

i)       nimittää tilinpitäjän ja tietosuojavastaavan, jotka hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti;

j)       hyväksyy 43 artiklan mukaisesti sovitut käytännön yhteistyöjärjestelyt;

k)      valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat 11 artiklan mukaisesti;

l)       hyväksyy työjärjestyksensä.

2.           Kollegio tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen valtuudet hallintojohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa valtuuksien siirto voidaan keskeyttää. Hallintojohtajalla on lupa siirtää nämä valtuudet edelleen.

3.           Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, kollegio voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron hallintojohtajalle ja hänen edelleen toteuttamansa nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron ja käyttää kyseisiä valtuuksia itse tai siirtää ne jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin hallintojohtaja.

4.           Kollegio tekee päätökset hallintojohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta ja erottamisesta jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

15 artikla Vuotuinen ja monivuotinen ohjelmasuunnittelu

1.           Kollegio hyväksyy vuotuisen ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun käsittävän ohjelma-asiakirjan vuosittain viimeistään [30 päivänä marraskuuta] hallintojohtajan esittämän luonnoksen perusteella ottaen huomioon komission lausunnon. Se toimittaa ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun yleinen talousarvio on vahvistettu lopullisesti, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti.

2.           Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on myös esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä on ilmoitettava selkeästi, mitä tehtäviä on lisätty tai poistettu tai mitä tehtäviä on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

3.           Kollegio muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos virastolle annetaan uusi tehtävä. Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Kollegio voi siirtää hallintojohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

4.           Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on esitettävä myös resurssien ohjelmointi, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma. Resurssien ohjelmointia on päivitettävä vuosittain. Strategista ohjelmaa on päivitettävä tarvittaessa ja erityisesti 56 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.

IV jakso Johtokunta

16 artikla Johtokunnan toiminta

1.           Kollegiota avustaa johtokunta. Johtokunta ei osallistu 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin Eurojustin operatiivisiin tehtäviin.

2.           Johtokunta

a)      valmistelee päätökset, jotka kollegio hyväksyy 14 artiklan mukaisesti;

b)      hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun toteutettavien toimenpiteiden kustannustehokkuus otetaan huomioon;

c)      vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

d)      huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin, arviointeihin ja tutkimuksiin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan petostentorjuntaviraston, jäljempänä ’OLAF’, tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

e)      tekee päätökset Eurojustin sisäisten hallintorakenteiden luomisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta;

f)       avustaa ja neuvoo hallintojohtajaa kollegion päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklassa lueteltuja hallintojohtajan velvollisuuksia;

g)      tekee päätökset, jotka eivät kuulu 5 tai 14 artiklan nojalla nimenomaisesti kollegion toimivaltaan tai 18 artiklan nojalla hallintojohtajan vastuulle;

h)      hyväksyy työjärjestyksensä.

3.           Silloin kun se on asian kiireellisyyden vuoksi tarpeen, johtokunta voi tehdä kollegion puolesta hallinto- ja talousarvioasioissa tiettyjä väliaikaisia päätöksiä, jotka kollegion on vahvistettava.

4.           Johtokunnan muodostavat kollegion puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, yksi komission edustaja ja yksi muu kollegion jäsen. Johtokunnan puheenjohtajana toimii kollegion puheenjohtaja. Johtokunnassa kullakin jäsenellä on yksi ääni, ja se tekee päätökset jäsentensä enemmistöllä. Hallintojohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

5.           Johtokunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta lukuun ottamatta kollegion jäsentä, joka nimitetään kiertojärjestelmää noudattaen kahden vuoden välein. Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun heidän toimikautensa kansallisina jäseninä päättyy.

6.           Johtokunta pitää vähintään yhden sääntömääräisen kokouksen kolmen kuukauden välein. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kaksi sen muista jäsenistä sitä pyytää.

7.           Kaikkien johtokunnan kokousten esityslistat toimitetaan Euroopan syyttäjälle, joka saa osallistua kokouksiin ilman äänioikeutta aina, kun hän katsoo, että käsitellyillä asioilla on Euroopan syyttäjänviraston toiminnan kannalta merkitystä.

8.           Euroopan syyttäjä voi antaa johtokunnalle kirjallisia lausuntoja, joihin johtokunnan on vastattava kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä.

V Jakso Hallintojohtaja

17 artikla Hallintojohtajan asema

1.           Hallintojohtaja otetaan palvelukseen Eurojustin väliaikaisena toimihenkilönä Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla.

2.           Kollegio nimittää hallintojohtajan niiden hakijoiden joukosta, jotka ovat komission avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen laatimassa luettelossa. Hallintojohtajan työsopimusta tehtäessä Eurojustia edustaa kollegion puheenjohtaja.

3.           Hallintojohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättymiseen mennessä komissio laatii arvion, jossa tarkastellaan hallintojohtajan suoriutumista tehtävistään.

4.           Kollegio voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa hallintojohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

5.           Hallintojohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa päättyessä osallistua kyseisen toimen valintamenettelyyn.

6.           Hallintojohtaja vastaa toiminnastaan kollegiolle ja johtokunnalle.

7.           Hallintojohtaja voidaan erottaa ainoastaan kollegion päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.

18 artikla Hallintojohtajan velvollisuudet

1.           Eurojustia johtaa hallinnollisissa kysymyksissä hallintojohtaja.

2.           Hallintojohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, kollegion tai johtokunnan valtuuksia.

3.           Hallintojohtaja on Eurojustin laillinen edustaja.

4.           Hallintojohtaja vastaa Eurojustille uskottujen hallinnollisten tehtävien täytäntöönpanosta. Hallintojohtajan vastuulla on erityisesti

a)      Eurojustin päivittäisen toiminnan hallinnointi;

b)      kollegion ja johtokunnan tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)      ohjelma-asiakirjan laatiminen ja sen esittäminen johtokunnalle ja kollegiolle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu;

d)      ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja siitä raportoiminen johtokunnalle ja kollegiolle;

e)      Eurojustin toimintaa koskevan vuosikertomuksen laatiminen ja sen esittäminen johtokunnalle täydennettäväksi ja kollegiolle hyväksyttäväksi;

f)       toimintasuunnitelman laatiminen sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raporttien, arviointien ja tutkimusten sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun ja OLAFin tutkimusten päätelmien perusteella ja raportointi edistymisestä johtokunnalle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle kahdesti vuodessa;

g)      unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä ja toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia, jos se on aiheellista;

h)      Eurojustin petostentorjuntastrategian valmistelu ja sen esittäminen johtokunnan hyväksyttäväksi;

i)       Eurojustiin sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelu;

j)       Eurojustin tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen ja viraston talousarvion toteuttaminen.

III LUKU OPERATIIVISET ASIAT

19 artikla Päivystävä koordinaatio

1.           Kiireellisissä tapauksissa toteutettavia toimia varten Eurojustissa toimii päivystävä koordinaatio, jolla on valmius vastaanottaa ja käsitellä sille toimitettuja pyyntöjä kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystävään koordinaatioon on voitava saada yhteys Eurojustissa sijaitsevan päivystävän koordinaatioyhteyspisteen välityksellä joka päivä ympärivuorokautisesti.

2.           Päivystävää koordinaatiota hoitaa kustakin jäsenvaltiosta yksi edustaja (päivystävän koordinaation edustaja), joka voi olla joko kansallinen jäsen, hänen varajäsenensä tai avustaja, jolla on oikeus toimia kansallisen jäsenen sijaisena. Päivystävän koordinaation edustajan on voitava toimia joka päivä ympärivuorokautisesti.

3.           Päivystävän koordinaation edustajien on toimittava viipymättä pyynnön panemiseksi täytäntöön jäsenvaltiossaan.

20 artikla Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä

1.           Kukin jäsenvaltio nimittää yhden tai useamman kansallisen yhteyshenkilön Eurojustia varten.

2.           Jokaisen jäsenvaltion on perustettava Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä seuraavien henkilöiden toiminnan koordinoimiseksi:

a)      Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt;

b)      Eurojustin terrorismiasioiden kansallinen yhteyshenkilö;

c)      rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kansallinen yhteyshenkilö ja enintään kolme muuta Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaista;

d)      yhteisten tutkintaryhmien verkoston ja päätöksillä 2002/494/YOS, 2007/845/YOS ja 2008/852/YOS perustettujen verkostojen yhteyspisteet tai kansalliset jäsenet.

3.           Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden kansallisen lainsäädännön mukainen asema ja tehtävä pysyvät ennallaan.

4.           Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt vastaavat Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän toiminnasta. Jos Eurojustille on nimetty useita yhteyshenkilöitä, yksi heistä vastaa Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän toiminnasta.

5.           Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän on helpotettava jäsenvaltiossa Eurojustin tehtävien suorittamista, erityisesti

a)      varmistamalla, että 24 artiklassa tarkoitettu asianhallintajärjestelmä saa kyseiseen jäsenvaltioon liittyvät tiedot tehokkaalla ja luotettavalla tavalla;

b)      avustamalla Eurojustia sen ratkaisemiseksi, olisiko tapaus käsiteltävä Eurojustin vai Euroopan oikeudellisen verkoston avulla;

c)      avustamalla kansallista jäsentä määrittämään viranomaiset, jotka vastaavat oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanosta, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta;

d)      olemalla tiiviisti yhteydessä Europolin kansalliseen yksikköön.

6.           Edellä 5 kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi 1 kohdassa ja 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on oltava ja 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä voi olla yhteys Eurojustin asianhallintajärjestelmään tämän artiklan ja 24, 25, 26 ja 30 artiklan mukaisesti. Yhteys asianhallintajärjestelmään rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

7.           Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän perustaminen ja kansallisten yhteyshenkilöiden nimeäminen ei estä suoria yhteyksiä kansallisen jäsenen ja hänen jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten välillä.

21 artikla Tietojenvaihto jäsenvaltioiden kanssa ja kansallisten jäsenten välillä

1.           Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat Eurojustin kanssa kaikkia sen tehtävien suorittamiseksi tarvittavia tietoja 2 ja 4 artiklan sekä tässä asetuksessa vahvistettujen tietosuojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Tähän on kuuluttava vähintään 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot.

2.           Tietojen toimittaminen Eurojustille tulkitaan Eurojustille osoitetuksi avunpyynnöksi kyseisessä tapauksessa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen näin ilmoittaa.

3.           Kansalliset jäsenet vaihtavat ilman etukäteen annettavaa lupaa kaikkia Eurojustin tehtävien suorittamiseksi tarvittavia tietoja keskenään tai oman jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava lähettämilleen kansallisille jäsenille viipymättä niitä koskevista tapauksista.

4.           Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tiedotettava lähettämilleen kansallisille jäsenille yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta ja niiden työskentelyn tuloksista.

5.           Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava lähettämilleen kansallisille jäsenille ilman aiheetonta viivytystä kaikista tapauksista, jotka koskevat Eurojustin toimivaltaan kuuluvia, vähintään kolmeen jäsenvaltioon vaikuttavia rikoksia ja joihin liittyvät oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt tai päätökset, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, on toimitettu vähintään kahdelle jäsenvaltiolle.

6.           Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava lähettämilleen kansallisille jäsenille

a)      tapauksista, joissa on ilmennyt tai todennäköisesti ilmenee toimivaltaristiriitoja;

b)      valvotuista läpilaskuista, jotka koskevat vähintään kolmea maata, joista vähintään kaksi on jäsenvaltioita;

c)      toistuvista vaikeuksista panna täytäntöön oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä ja päätöksiä, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, ja toistuvista täytäntöönpanosta kieltäytymisistä.

7.           Kansalliset viranomaiset eivät yksittäisessä tapauksessa ole velvollisia välittämään tietoja, jos tietojen siirto

a)      vahingoittaa keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja; tai

b)      vaarantaa henkilöiden turvallisuuden.

8.           Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä kahdenvälisissä tai monenvälisissä sopimuksissa tai järjestelyissä määrättyihin edellytyksiin eikä mahdollisiin kolmansien maiden asettamiin toimitettujen tietojen käyttöä koskeviin edellytyksiin.

9.           Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot on toimitettava Eurojustille sen määräämällä järjestelmällisellä tavalla.

22 artikla Toimivaltaisille kansallisille viranomaisille Eurojustista toimitettavat tiedot

1.           Eurojust toimittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tiedot tietojen käsittelyn tuloksista, mukaan lukien olemassa olevat yhteydet tapauksiin, jotka on jo tallennettu asianhallintajärjestelmään. Näihin tietoihin voi sisältyä henkilötietoja.

2.           Jos toimivaltainen kansallinen viranomainen pyytää Eurojustia toimittamaan sille tietoja, Eurojust toimittaa ne pyynnön esittäneen viranomaisen edellyttämässä ajassa.

23 artikla Eurojustin pyyntöjen ja lausuntojen jatkotoimet

Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on vastattava ilman aiheetonta viivytystä Eurojustin 4 artiklan nojalla esittämiin pyyntöihin ja lausuntoihin. Jos asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät, etteivät ne täytä 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua pyyntöä tai etteivät ne noudata 4 artiklan 4 tai 5 kohdassa tarkoitettua kirjallista lausuntoa, niiden on ilmoitettava Eurojustille ilman aiheetonta viivytystä päätöksensä ja sen perustelut. Jos pyynnön täyttämättä jättämistä koskevia perusteluja ei ole mahdollista esittää siitä syystä, että tämä vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja tai vaarantaisi henkilöiden turvallisuuden, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vedota operatiivisiin syihin.

24 artikla Asianhallintajärjestelmä, rekisteri ja tilapäiset tietokannat

1.           Eurojust perustaa asianhallintajärjestelmän, joka koostuu tilapäisistä tietokannoista ja rekisteristä, jotka sisältävät liitteessä 2 tarkoitettuja henkilötietoja sekä muita tietoja.

2.           Asianhallintajärjestelmän tarkoituksena on

a)      tukea tutkinta- ja syytetoimien hallinnointia ja koordinointia, johon Eurojust osallistuu erityisesti vertailemalla ja yhdistelemällä tietoja;

b)      helpottaa tiedonsaantia meneillään olevista tutkinta- ja syytetoimista; ja

c)      helpottaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden valvontaa ja tämän asetuksen noudattamisen valvontaa henkilötietojen käsittelyssä.

3.           Asianhallintajärjestelmä voidaan yhdistää päätöksen 2008/976/YOS 9 artiklassa tarkoitettuun suojattuun televiestintäyhteyteen.

4.           Rekisterissä on oltava viittaukset Eurojustissa käsiteltäviin tilapäisiin tietokantoihin, ja siinä saa olla vain liitteessä 2 olevan 1 kohdan a–i, k ja m alakohdassa sekä 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

5.           Tehtäviensä suorittamiseksi kansalliset jäsenet voivat käsitellä tilapäisessä tietokannassa tietoja, jotka koskevat heidän käsiteltävänään olevia yksittäisiä tapauksia. Tietosuojavastaavalla on oltava pääsy tietokantaan. Kyseisen kansallisen jäsenen on ilmoitettava tietosuojavastaavalle uuden henkilötietoja sisältävän tilapäisen tietokannan avaamisesta.

6.           Operatiivisia henkilötietoja käsiteltäessä Eurojust ei saa asianhallintajärjestelmän tai tilapäisen tietokannan lisäksi luoda muita automaattisesti käsiteltäviä tietokantoja.

7.           Asianhallintajärjestelmän ja sen tilapäisten tietokantojen on oltava Euroopan syyttäjänviraston käytettävissä.

8.           Asianhallintajärjestelmän ja sen tilapäisten tietokantojen käyttöä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin Euroopan syyttäjänvirastoon. Euroopan syyttäjänviraston asianhallintajärjestelmään syöttämät tiedot, tilapäiset tietokannat ja rekisteri eivät kuitenkaan ole käytettävissä kansallisella tasolla.

25 artikla Tilapäisten tietokantojen ja rekisterin toiminta

1.           Kansallisen jäsenen on avattava tilapäinen tietokanta jokaisesta asiasta, josta hänelle toimitetaan tietoja tämän asetuksen tai muiden sovellettavien oikeusvälineiden mukaisesti. Kansallinen jäsen vastaa avaamiensa tilapäisten tietokantojen hallinnoinnista.

2.           Tilapäisen tietokannan avannut kansallinen jäsen päättää tapauskohtaisesti siitä, pidetäänkö tilapäinen tietokanta rajoitettuna vai sallitaanko muille kansallisille jäsenille tai hallintojohtajan valtuuttamille Eurojustin työntekijöille pääsy siihen tai sen osiin silloin, kun se on tarpeen Eurojustin tehtävien suorittamiseksi.

3.           Tilapäisen tietokannan avannut kansallinen jäsen päättää myös siitä, mitkä kyseiseen tietokantaan sisältyvät tiedot merkitään rekisteriin.

26 artikla Asianhallintajärjestelmään pääsy kansallisella tasolla

1.           Edellä 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään, on pääsy ainoastaan

a)      rekisteriin, paitsi jos kansallinen jäsen, joka on päättänyt syöttää tiedot rekisteriin, on nimenomaisesti kieltänyt pääsyn siihen;

b)      tilapäisiin tietokantoihin, jotka heidän jäsenvaltionsa kansallinen jäsen on avannut;

c)      tilapäisiin tietokantoihin, jotka muiden jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet ovat avanneet ja joihin heidän jäsenvaltionsa kansallinen jäsen on saanut pääsyn, paitsi jos tilapäisen tietokannan avannut kansallinen jäsen on nimenomaisesti kieltänyt pääsyn.

2.           Kansallinen jäsen päättää 1 kohdassa säädetyin rajoituksin, miten laaja pääsy tilapäisiin tietokantoihin hänen jäsenvaltiossaan myönnetään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille henkilöille, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään.

3.           Kukin jäsenvaltio päättää kansallista jäsentään kuultuaan, miten laaja pääsy rekisteriin kyseisessä jäsenvaltiossa myönnetään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille henkilöille, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Eurojustille ja komissiolle tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään. Komissio ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille.

4.           Henkilöillä, joille on myönnetty 2 kohdan mukainen pääsy tietokantoihin, on oltava pääsy rekisteriin ainakin siltä osin kuin se on tarpeen niihin tilapäisiin tietokantoihin pääsemiseksi, joihin heille on myönnetty pääsy.

IV LUKU TIETOJENKÄSITTELY

27 artikla Henkilötietojen käsittely

1.           Niiden henkilöiden osalta, joita epäillään asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla Eurojustin toimivaltaan kuuluvan rikoksen tekemisestä tai siihen osallistumisesta tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta, Eurojust saa tämän asetuksen mukaisesti, toimivaltansa puitteissa ja operatiivisten tehtäviensä suorittamiseksi, siinä määrin kuin se on välttämätöntä sen nimenomaisesti mainitun tehtävän suorittamiseksi, käsitellä automaattisesti tai strukturoitujen manuaalisten arkistojen avulla ainoastaan liitteessä 2 olevassa 1 kohdassa lueteltuja henkilötietoja.

2.           Alle 18-vuotiaiden sekä niiden henkilöiden osalta, jotka katsotaan asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla todistajiksi tai uhreiksi sellaisten tutkinta- tai syytetoimien yhteydessä, jotka koskevat yhtä tai useampaa 3 artiklassa tarkoitetuista rikollisuuden lajeista ja rikoksista, Eurojust saa käsitellä ainoastaan liitteessä 2 olevassa 2 kohdassa lueteltuja henkilötietoja. Näitä henkilötietoja saa käsitellä Eurojustin toimivallan puitteissa ja sen operatiivisten tehtävien suorittamiseksi ainoastaan, jos se on ehdottoman välttämätöntä Eurojustin nimenomaisesti mainitun tehtävän suorittamiseksi.

3.           Eurojust saa poikkeustapauksissa käsitellä rajoitetun ajan, joka ei saa olla pidempi kuin aika, joka tarvitaan, jotta asia, jonka yhteydessä henkilötietoja käsitellään, voidaan saattaa päätökseen, myös muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja, jotka liittyvät rikoksen tekohetken olosuhteisiin, jos niillä on välitöntä merkitystä meneillään oleville tutkintatoimille, joita Eurojust koordinoi tai joiden koordinointiin se osallistuu, ja jos ne ovat osa tutkintatoimia, edellyttäen, että niiden käsittely on ehdottoman välttämätöntä 1 kohdassa määritellyn tarkoituksen kannalta. Jäljempänä 31 artiklassa tarkoitetulle tietosuojavastaavalle on ilmoitettava välittömästi tämän kohdan soveltamisesta sekä erityisolosuhteista, joilla kyseisten henkilötietojen käsittelyn välttämättömyyttä perustellaan. Jos nämä muut tiedot koskevat 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, vähintään kahden kansallisen jäsenen on yhdessä tehtävä päätös tietojen käsittelystä.

4.           Eurojust saa käsitellä joko automaattisesti tai muutoin sellaisia henkilötietoja, joista käy ilmi rotu tai etninen alkuperä, poliittinen kanta, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys tai jotka koskevat terveyttä tai sukupuolielämää ainoastaan, jos kyseiset tiedot ovat ehdottoman välttämättömiä asianomaisille kansallisille tutkintatoimille sekä Eurojustin toimien koordinoimiseksi ja jos ne täydentävät muita jo käsiteltyjä tietoja. Tietosuojavastaavalle on ilmoitettava välittömästi tämän kohdan soveltamisesta. Kyseisiä tietoja ei saa käsitellä 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa rekisterissä. Jos nämä muut tiedot koskevat 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, päätöksen tietojen käsittelystä tekee kollegio.

5.           Eurojustin toimintansa yhteydessä suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2011. Asetusta (EY) N:o 45/2011 täsmennetään ja täydennetään tällä asetuksella Eurojustin operatiiviseen toimintaan liittyvien henkilötietojen osalta.

28 artikla Henkilötietojen säilyttämisen aikarajoitukset

1.           Eurojustin käsittelemiä henkilötietoja ei saa säilyttää tietokannoissa seuraavista ensimmäisen soveltuvan päivämäärän jälkeen:

a)      sen päivän jälkeen, jona syytteen nostamiselle asetettu määräaika on päättynyt vanhentumissääntöjen nojalla kaikissa jäsenvaltioissa, joissa on suoritettu tutkinta- ja syytetoimia;

b)      sen päivän jälkeen, jona henkilöön kohdistuneet syytteet hylätään lopullisesti ja tuomioistuimen päätös tulee lainvoimaiseksi;

c)      kolme vuotta sen päivän jälkeen, jona tuomioistuimen päätös tulee lainvoimaiseksi viimeisessä niistä jäsenvaltioista, joissa on suoritettu tutkinta- ja syytetoimia;

d)      sen päivän jälkeen, jona Eurojust ja asianomaiset jäsenvaltiot yhteisymmärryksessä toteavat tai sopivat, että Eurojustin ei enää tarvitse koordinoida kyseisiä tutkinta- ja syytetoimia, jollei tämän asetuksen 21 artiklan 5 tai 6 kohdan nojalla edellytetä kyseisten tietojen toimittamista Eurojustille;

e)      kolme vuotta sen päivän jälkeen, jona tiedot toimitettiin 21 artiklan 6 tai 7 kohdan mukaisesti.

2.           Asianmukaisella automaattisella tietojen käsittelyllä on jatkuvasti tarkistettava, että 1 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitettuja määräaikoja noudatetaan. Joka tapauksessa tietojen säilyttämisen tarpeellisuus on tarkistettava joka kolmas vuosi tietojen tallettamisesta. Jos 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja säilytetään yli viiden vuoden ajan, asiasta on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

3.           Kun 1 kohdan a, b, c tai d alakohdassa tarkoitettu määräaika on päättynyt, Eurojust tarkistaa, onko tietoja tarpeellista säilyttää vielä kauemmin Eurojustin tehtävien suorittamiseksi, ja se voi päättää säilyttää niitä poikkeuksellisesti seuraavaan säilyttämisen tarpeellisuutta koskevaan tarkistukseen saakka. Syyt säilyttämisen jatkamiseen on perusteltava ja dokumentoitava. Jos tietojen säilyttämistä ei päätetä jatkaa, tiedot poistetaan automaattisesti kolmen vuoden kuluttua. Kun syytteen nostamiselle asetettu määräaika on päättynyt vanhentumissääntöjen nojalla kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, tietoja voidaan kuitenkin säilyttää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä, jotta Eurojust voi antaa apua tämän asetuksen mukaisesti.

4.           Jos tietoja on 3 kohdan mukaisesti säilytetty 1 kohdassa tarkoitettujen päivämäärien jälkeen, Euroopan tietosuojavaltuutettu tarkistaa kolmen vuoden välein, onko tietojen säilyttäminen tarpeellista.

5.           Kun strukturoimattomia ja muita kuin automaattisesti käsiteltyjä tietoja sisältävästä tietokannasta saadun viimeisen automaattisesti käsitellyn tiedon säilytysaika päättyy, kaikki tietokannan asiakirjat palautetaan ne toimittaneelle viranomaiselle, ja mahdolliset kopiot hävitetään.

6.           Jos Eurojust on koordinoinut tutkinta- tai syytetoimia, asianomaisten kansallisten jäsenten on ilmoitettava Eurojustille ja muille asianomaisille jäsenvaltioille kaikista asiaan liittyvistä lainvoimaisista tuomioistuimen päätöksistä muun muassa 1 kohdan b alakohdan soveltamista varten.

29 artikla Lokitiedot ja dokumentaatio

1.           Eurojust pitää kirjaa operatiivisiin tarkoituksiin käytettävien henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä sekä niiden luovuttamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturva. Tällaiset lokitiedot tai dokumentaatio on tuhottava 18 kuukauden kuluttua, paitsi jos tietoja tarvitaan edelleen valvontaa varten.

2.           Edellä olevan 1 kohdan nojalla laaditut lokitiedot tai dokumentaatio toimitetaan Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän pyynnöstä. Euroopan tietosuojavaltuutettu saa käyttää näitä tietoja ainoastaan tietosuojan valvontaa sekä tietojenkäsittelyn asianmukaisuuden ja tietojen eheyden ja tietoturvan varmistamista varten.

30 artikla Sallittu pääsy tietoihin

Ainoastaan kansallisilla jäsenillä, varajäsenillä ja avustajilla, 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään, ja Eurojustin valtuutetuilla työntekijöillä on pääsy Eurojustin operatiivisten tehtäviensä hoitamiseksi käsittelemiin henkilötietoihin Eurojustin tehtävien suorittamiseksi 24, 25 ja 26 artiklassa säädetyissä rajoissa.

31 artikla  Tietosuojavastaavan nimittäminen

1.           Johtokunta nimittää tietosuojavastaavan asetuksen (EY) N:o 45/2001 24 artiklan mukaisesti.

2.           Asetuksen (EY) N:o 45/2001 24 artiklassa asetettuja velvollisuuksia täyttäessään tietosuojavastaava

a)      huolehtii, että henkilötietojen siirroista pidetään kirjaa;

b)      tekee yhteistyötä tietojenkäsittelymenettelyistä, -koulutuksesta ja -neuvonnasta vastaavan Eurojustin henkilöstön kanssa;

c)      laatii vuosikertomuksen ja toimittaa sen kollegiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

3.           Tehtäviään suorittaessaan tietosuojavastaavalla on pääsy kaikkiin Eurojustin käsittelemiin tietoihin ja kaikkiin Eurojustin tiloihin.

4.           Eurojustin henkilöstöllä, joka avustaa tietosuojavastaavaa tämän tehtävissä, on pääsy Eurojustin käsittelemiin henkilötietoihin ja Eurojustin tiloihin siltä osin kuin on välttämätöntä heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

5.           Jos tietosuojavastaava katsoo, että asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä tai henkilötietojen käsittelyä koskevia tämän asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu, hän ilmoittaa asiasta hallintojohtajalle ja pyytää tätä korjaamaan tilanteen tiettyyn määräaikaan mennessä. Jollei hallintojohtaja korjaa tietojen virheellistä käsittelyä tiettyyn määräaikaan mennessä, tietosuojavastaavan ilmoittaa asiasta kollegiolle ja sopii sen kanssa korjaavia toimia koskevasta määräajasta. Jos kollegio ei korjaa tietojen virheellistä käsittelyä sovitussa määräajassa, tietosuojavastaavan on saatettava asia Euroopan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

6.           Johtokunta hyväksyy asetuksen (EY) N:o 45/2001 24 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt.

32 artikla Tiedonsaantioikeutta koskevat menettelyt

1.           Jokainen rekisteröity, joka haluaa käyttää oikeuttaan saada häntä itseään koskevia tietoja, voi esittää veloituksetta asiaa koskevan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion tätä tarkoitusta varten määräämälle viranomaiselle. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Eurojustin käsiteltäväksi viipymättä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2.           Eurojust vastaa pyyntöön ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sen vastaanottanut pyynnön.

3.           Eurojust kuulee asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia päätöstä tehdessään. Tiedonsaantia koskeva päätös edellyttää tiivistä yhteistyötä Eurojustin ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joita kyseisten tietojen luovuttaminen välittömästi koskee. Jos jäsenvaltio vastustaa ehdotusta Eurojustin vastaukseksi, sen on aina ilmoitettava vastustamisensa perusteet Eurojustille.

4.           Jos tiedonsaantioikeutta rajoitetaan asetuksen (EY) N:o 45/2001 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti, Eurojust ilmoittaa asiasta rekisteröidylle kirjallisesti mainitun asetuksen 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Pääasialliset syyt voidaan jättää ilmoittamatta, jos niiden ilmoittaminen tekisi rajoituksen tehottomaksi. Rekisteröidylle on ilmoitettava ainakin siitä, että Euroopan tietosuojavaltuutettu on tehnyt kaikki aiheelliset tarkistukset.

5.           Eurojust dokumentoi perusteet 4 kohdassa tarkoitetun rajoituksen pääasiallisten syiden ilmoittamatta jättämiselle.

6.           Ne kansalliset jäsenet, joita pyyntö koskee, käsittelevät sen ja päättävät siitä Eurojustin puolesta. Pyyntö on käsiteltävä kokonaisuudessaan kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos kansalliset jäsenet eivät pääse pyynnöstä yhteisymmärrykseen, heidän on annettava se käsiteltäväksi kollegiolle, jonka on tehtävä päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

7.           Kun Euroopan tietosuojavaltuutettu asetuksen (EY) N:o 45/2001 46 ja 47 artiklaa noudattaen tarkistaa Eurojustin suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, hänen on ilmoitettava rekisteröidylle ainakin, että kaikki Euroopan tietosuojavaltuutetun välttämättömät tarkistukset on tehty.

33 artikla Oikeus henkilötietojen oikaisemiseen, poistamiseen ja käsittelyn rajoittamiseen

1.           Jos henkilötiedot, jotka asetuksen (EY) N:o 45/2001 14, 15 tai 16 artiklan nojalla on oikaistava tai poistettava tai joiden käsittelyä on rajoitettava, ovat tulleet Eurojustin haltuun kolmansilta mailta, kansainvälisiltä järjestöiltä, yksityisiltä osapuolilta tai yksityishenkilöiltä tai jos ne perustuvat sen omiin analyyseihin, Eurojust oikaisee tai poistaa tiedot tai rajoittaa niiden käsittelyä.

2.           Jos henkilötiedot, jotka asetuksen (EY) N:o 45/2001 14, 15 tai 16 artiklan nojalla on oikaistava tai poistettava tai joiden käsittelyä on rajoitettava, ovat tulleet Eurojustin haltuun suoraan jäsenvaltioilta, Eurojust oikaisee tai poistaa tiedot tai rajoittaa niiden käsittelyä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

3.           Jos virheelliset tiedot on toimitettu muilla asianmukaisilla tavoilla tai jos virheet jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa johtuvat virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesti suoritetusta tietojen toimittamisesta tai Eurojustin suorittamasta tietojen virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesta syöttämisestä, haltuun ottamisesta tai tallentamisesta, Eurojust oikaisee tai poistaa tiedot yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

4.           Kaikille tietojen vastaanottajille on asetuksen (EY) N:o 45/2001 14, 15 tai 16 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava asiasta viipymättä asetuksen (EY) N:o 45/2001 17 artiklan mukaisesti. Myös vastaanottajien on sen jälkeen heihin itseensä sovellettavien sääntöjen mukaisesti oikaistava tai poistettava tiedot tai rajoitettava niiden käsittelyä omassa järjestelmässään.

5.           Eurojust ilmoittaa rekisteröidylle kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, että häntä koskevat tiedot on oikaistu tai poistettu tai että niiden käsittelyä on rajoitettu.

6.           Jos tietojen oikaiseminen tai poistaminen tai niiden käsittelyn rajoittaminen on evätty, Eurojust ilmoittaa rekisteröidylle kirjallisesti mahdollisuudesta tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja oikeudesta hakea muutosta tuomioistuimessa.

34 artikla Tietosuojavastuu

1.           Eurojust käsittelee henkilötietoja siten, että on mahdollista todeta, mikä viranomainen on toimittanut tiedot tai mistä ne on hankittu.

2.           Vastuu henkilötietojen laadusta on sillä jäsenvaltiolla, joka on toimittanut ne Eurojustille, ja Eurojustilla niiden henkilötietojen osalta, joita sille ovat toimittaneet unionin elimet, kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt tai jotka Eurojust on hankkinut itse julkisista lähteistä.

3.           Vastuu asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja tämän asetuksen noudattamisesta on Eurojustilla. Vastuu henkilötietojen siirron laillisuudesta on jäsenvaltioilla, kun on kyse jäsenvaltioiden Eurojustille toimittamista henkilötiedoista, ja Eurojustilla, kun on kyse Eurojustin jäsenvaltioille, unionin elimille ja kolmansille maille tai järjestöille toimittamista henkilötiedoista.

4.           Jollei tämän asetuksen muista säännöksistä muuta johdu, Eurojust vastaa kaikista käsittelemistään tiedoista.

35 artikla Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteistyö

1.           Euroopan tietosuojavaltuutettu toimii tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten tietosuojaviranomaisten kanssa sellaisten kysymysten yhteydessä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai toimivaltainen kansallinen tietosuojaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja Eurojustin tiedonvaihtokanavia pitkin, tai yhden tai useamman kansallisen tietosuojaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutettu ja toimivaltaiset kansalliset tietosuojaviranomaiset voivat kukin omien toimivaltuuksiensa puitteissa vaihtaa asiaa koskevia tietoja, avustaa toisiaan auditointien ja tarkastusten suorittamisessa, tutkia tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä vaikeuksia, selvittää riippumattoman valvontavallan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laatia yhdenmukaisia ehdotuksia yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ongelmiin ja edistää tarpeen mukaan tietosuojaa koskevien oikeuksien tuntemusta.

3.           Kansalliset valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tapaavat tarvittaessa tämän artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa näiden kokousten kustannuksista ja järjestelyistä. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Muita työmenetelmiä kehitetään tarpeen mukaan yhteisesti.

36 artikla Oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle

1.           Jos rekisteröity tekee asetuksen (EY) N:o 45/2001 32 artiklan 2 kohdan nojalla kantelun, joka koskee 32 tai 33 artiklassa tarkoitettua päätöstä, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee sen jäsenvaltion kansallisia tietosuojaviranomaisia tai toimivaltaista lainkäyttöviranomaista, josta tiedot ovat peräisin tai jota asia välittömästi koskee. Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee päätöksensä, jossa se voi evätä tietojen luovuttamisen, tiiviissä yhteistyössä kansallisen tietosuojaviranomaisen tai toimivaltaisen lainkäyttöviranomaisen kanssa.

2.           Kun kantelu koskee jäsenvaltion Eurojustille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että tarvittavat tarkistukset on toimitettu asianmukaisesti, tiiviissä yhteistyössä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisen tietosuojaviranomaisen kanssa.

3.           Kun kantelu koskee EU:n elinten, kolmansien maiden, järjestöjen tai yksityisten osapuolten Eurojustille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että Europol on toimittanut tarvittavat tarkistukset.

37 artikla Korvausvastuu tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä

1            Eurojust on SEUT-sopimuksen 340 artiklan mukaisesti korvausvastuussa henkilöille aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat Eurojustin suorittamasta tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun korvausvastuuseen perustuvat Eurojustia koskevat valitukset käsitellään SEUT-sopimuksen 268 artiklan mukaisesti Euroopan unionin tuomioistuimessa.

3.           Kukin jäsenvaltio on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti korvausvastuussa henkilöille aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat Eurojustille toimitettujen tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelemisestä kyseisessä jäsenvaltiossa.

V LUKU SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN

I JAKSO YHTEISET SÄÄNNÖKSET

38 artikla Yhteiset säännökset

1.           Eurojust voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita unionin elimiin ja virastoihin näiden elinten tai virastojen tavoitteiden mukaisesti sekä kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin, kansainvälisiin järjestöihin ja kansainväliseen rikospoliisijärjestöön (Interpol) siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

2.           Eurojust voi vaihtaa suoraan kaikkia tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa siltä osin kuin sillä on merkitystä sen tehtävien suorittamiseksi, jollei 21 artiklan 8 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu.

3.           Eurojust voi asetuksen (EY) N:o 45/2001 4 artiklan mukaisesti vastaanottaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuilta yhteisöiltä ja käsitellä niitä siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, ellei IV jakson säännöksistä muuta johdu.

4.           Eurojust voi siirtää henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille ja Interpolille ainoastaan, jos se on tarpeen Eurojustin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Jos siirrettävät tiedot on toimittanut jäsenvaltio, Eurojustin on pyydettävä asianomaisen jäsenvaltion suostumus, paitsi jos

a)      suostumus voidaan olettaa annetuksi, koska jäsenvaltio ei ole nimenomaisesti rajoittanut edelleen tehtävien siirtojen mahdollisuutta; tai

b)      jäsenvaltio on antanut etukäteen suostumuksensa tällaiselle tietojen edelleen siirtämiselle yleisesti tai tiettyjen ehtojen täyttyessä. Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

5.           Eurojustin jäsenvaltioille, unionin elimille tai virastoille, kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille tai Interpolille toimittamien henkilötietojen siirtäminen edelleen kolmansille osapuolille on kiellettyä, ellei Eurojust ole käsillä olevan tapauksen olosuhteita harkittuaan antanut siihen nimenomaista suostumustaan sellaista tarkoitusta varten, joka ei ole ristiriidassa sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot toimitettiin.

II JAKSO SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN

39 artikla Yhteistyö Euroopan oikeudellisen verkoston ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvien muiden Euroopan unionin verkostojen kanssa

1.           Eurojustin ja rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston on pidettävä keskenään yllä erityissuhteita, jotka perustuvat kuulemiseen ja täydentävyyteen, erityisesti kansallisen jäsenen, saman jäsenvaltion Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisten sekä Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston kansallisten yhteyshenkilöiden kesken. Tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a)      Kansalliset jäsenet ilmoittavat tapauskohtaisesti Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisille kaikista tapauksista, joiden käsittelyyn ne katsovat verkostolla olevan paremmat mahdollisuudet.

b)      Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristö muodostaa osan Eurojustin henkilöstöstä. Se toimii erillisenä yksikkönä. Se voi käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja, joita se tarvitsee Euroopan oikeudellisen verkoston tehtävien hoitamiseksi, kuten verkoston täysistuntojen kustannusten kattamiseksi.

c)      Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisia voidaan tapauskohtaisesti kutsua Eurojustin kokouksiin.

2.           Yhteisten tutkintaryhmien verkoston ja päätöksellä 2002/494/YOS perustetun verkoston sihteeristöt kuuluvat Eurojustin henkilöstöön. Nämä sihteeristöt toimivat erillisinä yksikköinä. Ne voivat käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja, joita ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi. Eurojust huolehtii sihteeristöjen välisestä koordinoinnista. Tätä kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksellä perustettujen uusien verkostojen sihteeristöihin, jos Eurojust kyseessä olevan päätöksen mukaan huolehtii sihteeristöstä.

3.           Päätöksellä 2008/852/YOS perustettu verkosto voi pyytää, että Eurojust järjestää sille sihteeristön. Jos tällainen pyyntö esitetään, sovelletaan 2 kohtaa.

40 artikla Suhteet Europoliin

1.           Eurojust toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta Europolilla on toimivaltuuksiensa puitteissa osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy Eurojustille toimitettuihin tietoihin sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen tai Interpolin ilmoittamien rajoitusten soveltamista. Jos haku tuottaa osuman, Eurojust aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa noudattaen tiedot Eurojustille toimittaneen jäsenvaltion, unionin elimen, kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön taikka Interpolin tekemää päätöstä.

2.           Edellä olevan 1 kohdan mukaisia hakuja saa tehdä ainoastaan sen selvittämiseksi, täsmäävätkö Eurojustin käytettävissä olevat tiedot Europolin käsittelemien tietojen kanssa.

3.           Eurojust sallii 1 kohdan mukaiset haut vasta saatuaan Europolilta tiedot siitä, ketkä henkilöstön jäsenet on valtuutettu tekemään tällaisia hakuja.

4.           Jos Eurojust tai jäsenvaltio toteaa yksittäiseen tutkintaan liittyvien Eurojustin tietojenkäsittelytoimien yhteydessä, että tarvitaan Europolin toimivaltuuksien mukaista koordinointia, yhteistyötä tai tukea, Eurojust ilmoittaa asiasta Europolille ja kyseiselle jäsenvaltiolle ja aloittaa menettelyn, jonka avulla tiedot voidaan jakaa tiedot toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa Eurojust neuvottelee Europolin kanssa.

5.           Europol noudattaa kaikkia tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevia yleisiä tai nimenomaisia rajoituksia, joista jäsenvaltiot, unionin elimet tai virastot, kolmannet maat, kansainväliset järjestöt tai Interpol ovat ilmoittaneet.

41 artikla Suhteet Euroopan syyttäjänvirastoon

1.           Eurojust luo Euroopan syyttäjänvirastoon erityissuhteen ja ylläpitää sitä tiiviin yhteistyön sekä virastojen välisten, jäljempänä määriteltyjen operatiivisten ja hallinnollisten yhteyksien kautta. Tätä varten Euroopan syyttäjä ja Eurojustin puheenjohtaja tapaavat säännöllisesti ja keskustelevat molempia kiinnostavista kysymyksistä.

2.           Eurojust käsittelee Euroopan syyttäjänviraston avunpyynnöt ilman aiheetonta viivytystä ja kohtelee tällaisia pyyntöjä tapauksen mukaan samoin kuin toimivaltaisten kansallisten viranomaisten oikeudellista yhteistyötä koskevissa asioissa esittämiä pyyntöjä.

3.           Tarvittaessa Eurojust hyödyntää 20 artiklan mukaisesti perustettuja Eurojustin kansallisia koordinointijärjestelmiä sekä suhteitaan kolmansiin maihin, yhteystuomarit mukaan lukien, 1 kohdan nojalla käynnistetyn yhteistyön tukemiseksi.

4.           Edellä olevan 1 kohdan nojalla käynnistetty yhteistyö edellyttää henkilötietojen ja muiden tietojen vaihtoa. Tällaisen tietojenvaihdon kautta saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on toimitettu. Tietojen muu käyttö sallitaan vain siinä määrin, kuin se kuuluu tiedot vastaanottaneen elimen toimivaltaan, ja siihen on saatava etukäteen lupa tiedot toimittaneelta elimeltä.

5.           Jotta voidaan selvittää, täsmäävätkö Eurojustin käytettävissä olevat tiedot Euroopan syyttäjänviraston käsittelemien tietojen kanssa, Eurojust perustaa järjestelmän asianhallintajärjestelmäänsä syötettyjen tietojen automaattista ristiintarkistusta varten. Jos Euroopan syyttäjänviraston asianhallintajärjestelmään syöttämien tietojen ja Eurojustin syöttämien tietojen väliltä löytyy vastaavuus, tästä ilmoitetaan Eurojustille ja Euroopan syyttäjänvirastolle sekä jäsenvaltiolle, joka toimitti tiedot Eurojustille. Jos tiedot ovat peräisin kolmannelta osapuolelta, Eurojust ilmoittaa tälle vastaavuuden löytymisestä ainoastaan Euroopan syyttäjänviraston suostumuksella.

6.           Eurojust nimeää ja ilmoittaa Euroopan syyttäjänvirastolle ne henkilöstönsä jäsenet, joilla on oikeus tarkastella ristiintarkistuksen tuloksia.

7.           Eurojust tukee Euroopan syyttäjänviraston toimintaa henkilöstönsä suorittamien palvelujen kautta. Tuki kattaa ainakin seuraavat:

a)      tekninen tuki vuotuisen talousarvion, vuotuisen ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun kattavan ohjelma-asiakirjan ja hallintosuunnitelman laatimisessa;

b)      tekninen tuki henkilöstön palvelukseenotossa ja uranhallinnassa;

c)      turvapalvelut;

d)      tietotekniset palvelut;

e)      taloushallinto-, kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut;

f)       muut yhteisen edun mukaiset palvelut.

Suoritettavien palveluiden yksityiskohdista määrätään Eurojustin ja Euroopan syyttäjänviraston välillä tehtävässä sopimuksessa.

8.           Euroopan syyttäjä voi antaa kollegiolle kirjallisia lausuntoja, joihin kollegion on vastattava kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä. Kirjallinen lausunto on joka tapauksessa annettava aina silloin, kun kollegio hyväksyy vuotuisen talousarvion ja työohjelman.

42 artikla Suhteet unionin elimiin ja virastoihin

1.           Eurojust luo yhteistyösuhteet Euroopan juridiseen koulutusverkostoon ja pitää niitä yllä.

2.           Euroopan petoksentorjuntavirasto voi osallistua Eurojustin koordinointityöhön unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi sen toimivallan mukaan, joka sille myönnetään Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella N:o …/2013.

3.           Tietojen vastaanottamiseksi ja lähettämiseksi Eurojustin ja OLAFin välillä ja tämän rajoittamatta 8 artiklan soveltamista, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että Eurojustin kansallisia jäseniä pidetään jäsenvaltion toimivaltaisina viranomaisina ainoastaan sovellettaessa asetusta (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetusta (Euratom) N:o 1074/1999[19]. OLAFin ja kansallisten jäsenten välinen tietojenvaihto ei vaikuta tietoihin, jotka on näiden asetusten nojalla toimitettava muille toimivaltaisille viranomaisille.

JAKSO III KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

43 artikla Suhteet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin

1.           Eurojust voi sopia käytännön yhteistyöjärjestelyistä 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa.

2.           Eurojust voi toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella nimetä kolmansissa maissa yhteysviranomaisia yhteistyön helpottamiseksi.

JAKSO IV HENKILÖTIETOJEN SIIRTÄMINEN

44 artikla Henkilötietojen siirtäminen unionin elimille tai virastoille

Eurojust voi siirtää henkilötietoja suoraan unionin elimille tai virastoille siltä osin kuin on tarpeen sen tai vastaanottajana olevan unionin elimen tai viraston tehtävien suorittamiseksi, jollei 21 artiklan 8 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu.

45 artikla Henkilötietojen siirtäminen kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille

1.           Eurojust voi siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle, kansainväliselle järjestölle tai Interpolille siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, ainoastaan seuraavien välineiden perusteella:

a)      päätös, jonka komissio on hyväksynyt Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY[20] 25 ja 31 artiklan mukaisesti ja jossa todetaan, että kyseinen maa tai kansainvälinen järjestö tai kyseisen maan tai kansainvälisen järjestön tietojenkäsittelyn sektori tarjoaa riittävän tietosuojan tason, jäljempänä ’tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös’; tai

b)      kansainvälinen sopimus, joka on tehty unionin ja asianomaisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä SEUT-sopimuksen 218 artiklan nojalla ja jossa annetaan riittävät yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat takeet; tai

c)      yhteistyösopimus, joka on tehty Eurojustin ja asianomaisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä päätöksen 2002/187/YOS 27 artiklan nojalla.

Tällaiselle siirrolle ei tarvita erillistä lupaa. Eurojust voi sopia tällaisten sopimusten tai tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskevista käytännön yhteistyöjärjestelyistä.

2.           Eurojust voi poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, antaa luvan henkilötietojen siirtämiseen kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille tai Interpolille tapauskohtaisesti, jos

a)      tietojen siirtäminen on ehdottoman välttämätöntä yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisten etujen suojelemiseksi Eurojustin tavoitteiden puitteissa;

b)      tietojen siirtäminen on ehdottoman välttämätöntä rikollisuuteen tai terrorismiin liittyvän välittömän vaaran estämiseksi;

c)      siirto on muutoin välttämätön tai lain vaatima unionin tai sen jäsenvaltioiden tärkeän, unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä tunnustetun yleisen edun turvaamiseksi tai oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi; tai

d)      siirto on välttämätön rekisteröidyn tai jonkun muun henkilön elintärkeiden etujen suojelemiseksi.

3.           Lisäksi kollegio voi Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksella hyväksyä tiedonsiirtojen sarjan edellä olevan a–d alakohdan mukaisesti enintään vuodeksi kerrallaan ottaen huomioon yksilöiden yksityisyyden sekä perusoikeuksien ja -vapauksien suojan toteutumista koskevat takeet.

4.           Euroopan tietosuojavaltuutetulle on ilmoitettava tapauksista, joissa 3 kohtaa on sovellettu.

5.           Eurojust voi siirtää hallinnollisia henkilötietoja asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklan mukaisesti.

46 artikla Kolmansiin maihin lähetetyt yhteystuomarit

1.           Kollegio voi lähettää yhteystuomareita kolmanteen maahan 43 artiklassa tarkoitettujen käytännön yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti kolmansien maiden kanssa tehtävän oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi tapauksissa, joissa Eurojust antaa apua tämän asetuksen mukaisesti.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla yhteystuomarilla on oltava kokemusta Eurojustin kanssa työskentelystä sekä riittävät tiedot oikeudellisesta yhteistyöstä ja Eurojustin toiminnasta. Yhteystuomarin lähettäminen Eurojustin lukuun edellyttää ennalta saatua suostumusta kyseiseltä henkilöltä ja hänen edustamaltaan jäsenvaltiolta.

3.           Jos Eurojustin lähettämä yhteystuomari valitaan kansallisista jäsenistä, varajäsenistä tai avustajista,

a)      jäsenvaltion on korvattava hänet kansallisen jäsenen, varajäsenen tai avustajan tehtävässä.

b)      hänellä ei ole enää oikeutta käyttää hänelle 8 artiklan mukaisesti myönnettyä toimivaltaa.

4.           Kollegio laatii yhteystuomarien lähettämistä koskevat säännöt ja hyväksyy asiaa koskevat tarvittavat täytäntöönpanojärjestelyt komissiota kuullen, tämän kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen 110 artiklan soveltamista.

5.           Euroopan tietosuojavaltuutettu valvoo Eurojustin lähettämien yhteystuomarien toimia. Yhteystuomarit raportoivat kerran vuodessa kollegiolle, joka tiedottaa heidän toiminnastaan vuosikertomuksessa ja asianmukaisella tavalla Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Yhteystuomarit tiedottavat myös kansallisille jäsenille ja toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kaikista edustamaansa jäsenvaltiota koskevista tapauksista.

6.           Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja 1 kohdassa tarkoitetut yhteystuomarit voivat olla toisiinsa suorassa yhteydessä. Tällöin yhteystuomari ilmoittaa kyseisestä yhteydenpidosta asianomaiselle kansalliselle jäsenelle.

7.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla yhteystuomareilla on yhteys Eurojustin asianhallintajärjestelmään.

47 artikla Kolmansien maiden esittämät ja niille esitettävät oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt

1.           Eurojust koordinoi kolmansien maiden esittämien oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen täytäntöönpanoa, jos pyynnöt ovat osa samaa tutkintaa ja jos ne edellyttävät täytäntöönpanoa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Myös toimivaltainen kansallinen viranomainen voi esittää Eurojustille tällaisia pyyntöjä.

2.           Päivystävä koordinaatio voi kiireellisissä tapauksissa ja 19 artiklan mukaisesti vastaanottaa ja käsitellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä, jotka on esittänyt Eurojustin kanssa käytännön yhteistyöjärjestelystä sopinut kolmas maa.

3.           Eurojust voi myös helpottaa kolmannen maan kanssa tehtävää oikeudellista yhteistyötä, jos oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt ovat osa samaa tutkintaa ja jos ne edellyttävät täytäntöönpanoa kyseisessä kolmannessa maassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 3 kohdan soveltamista.

VI LUKU VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

48 artikla Talousarvio

1.           Eurojustin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan Eurojustin talousarvioon.

2.           Eurojustin talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.           Sulkematta pois muita tulonlähteitä Eurojustin tulot koostuvat seuraavista:

a)      Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettu unionin rahoitusosuus;

b)      jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen rahoitusosuus;

c)      Eurojustin julkaisuista ja muista suoritteista saadut tulot;

d)      kertaluonteiset avustukset.

4.           Eurojustin menoihin kuuluvat henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintakustannukset.

49 artikla Talousarvion laatiminen

1.           Hallintojohtaja laatii ja toimittaa kollegiolle vuosittain Eurojustin seuraavan vuoden tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvion luonnoksen, johon sisältyy henkilöstötaulukko.

2.           Kollegio laatii tähän luonnokseen perustuvan alustavan ennakkoarvion Eurojustin tuloista ja menoista seuraavan varainhoitovuoden aikana.

3.           Alustava ennakkoarvio Eurojustin tuloista ja menoista toimitetaan Euroopan komissiolle kunakin vuonna viimeistään 31 päivänä tammikuuta. Kollegio toimittaa lopullisen ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

4.           Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhdessä ’budjettivallan käyttäjä’.

5.           Komissio sisällyttää tämän ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan rahoitusosuuden määrän. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle SEUT-sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6.           Budjettivallan käyttäjä hyväksyy Eurojustille tarkoitetun rahoitusosuuden.

7.           Budjettivallan käyttäjä vahvistaa Eurojustin henkilöstötaulukon.

8.           Kollegio vahvistaa Eurojustin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

9.           Eurojustin on asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 203 artiklan säännösten nojalla ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman varhain jokaisesta talousarvioon todennäköisesti merkittävästi vaikuttavasta kiinteistöhankkeesta.

10.         Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 203 artiklassa tarkoitettuja ylivoimaisia esteitä lukuun ottamatta Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät kiinteistöhanketta koskevaa esitystä neljän viikon kuluessa päivästä, jona ne molemmat ovat vastaanottaneet sen.

Kiinteistöhanke katsotaan hyväksytyksi tämän neljän viikon määräajan päättyessä, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto tee esityksen vastaista päätöstä kyseisen määräajan kuluessa.

Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ottaa esille perusteltuja ongelmakohtia tämän neljän viikon määräajan kuluessa, määräaikaa pidennetään kerran kahdella viikolla.

Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto tekee kiinteistöhankeen vastaisen päätöksen, Eurojust peruuttaa esityksensä ja voi toimittaa uuden esityksen.

11.         Eurojust voi rahoittaa kiinteistönhankintahankkeen lainalla, jonka budjettivallan käyttäjä on ennakolta hyväksynyt asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 203 artiklan mukaisesti.

50 artikla Talousarvion toteuttaminen

Hallintojohtaja toimii Eurojustin tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa Eurojustin talousarvion omalla vastuullaan ja talousarviossa asetetuissa rajoissa.

51 artikla Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.           Eurojustin tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä.

2.           Eurojust toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

3.           Komission tilinpitäjä toimittaa Eurojustin alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

4.           Tilintarkastustuomioistuin esittää Eurojustin alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautuksensa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 148 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan kesäkuun 1 päivänä.

5.           Saatuaan Eurojustin alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 148 artiklan mukaisesti, hallintojohtaja laatii Eurojustin lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen kollegiolle lausuntoa varten.

6.           Kollegio antaa lausunnon Eurojustin lopullisesta tilinpäätöksestä.

7.           Hallintojohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja kollegion lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

8.           Eurojustin lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan marraskuun 15 päivänä.

9.           Hallintojohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan syyskuun 30 päivänä. Hallintojohtaja toimittaa tämän vastauksen myös kollegiolle ja komissiolle.

10.         Hallintojohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää hallintojohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

11.         Hallintojohtaja antaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki asianomaista varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteetonta toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

12.         Euroopan parlamentti myöntää hallintojohtajalle vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta ennen vuoden N+2 toukokuun 15 päivää.

52 artikla Varainhoitosäännöt

Kollegio hyväksyy Eurojustiin sovellettavat varainhoitosäännöt [Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002] mukaisesti komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa [asetuksesta 2343/2002] ainoastaan, jos Eurojustin toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

VII LUKU HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

53 artikla Yleiset säännökset

Eurojustin henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden sääntöjen ja ehtojen täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten välisellä päätöksellä.

54 artikla Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö

1.           Eurojust voi käyttää kansallisia asiantuntijoita ja muuta ulkopuolista henkilöstöä.

2.           Kollegio tekee päätöksen, jossa annetaan säännökset kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä Eurojustin palvelukseen.

VIII LUKU ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

55 artikla Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien rooli

1.           Eurojust toimittaa vuosikertomuksensa Euroopan parlamentille, joka voi esittää siitä huomautuksia ja päätelmiä.

2.           Kollegion puheenjohtaja osallistuu Euroopan parlamentin pyynnöstä parlamentin istuntoon keskustellakseen Eurojustiin liittyvistä kysymyksistä ja erityisesti esitelläkseen viraston vuosikertomukset, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen. Keskusteluissa ei saa viitata suoraan tai epäsuorasti yksittäisiin operatiivisiin tapauksiin liittyviin konkreettisiin toimiin.

3.           Tässä asetuksessa säädettyjen muiden tiedonanto- ja kuulemisvelvoitteiden lisäksi Eurojust toimittaa Euroopan parlamentille tiedoksi

a)      Eurojustin laatimien tai tilaamien tutkimusten ja strategisten hankkeiden tulokset;

b)      kolmansien osapuolten kanssa sovitut käytännön yhteistyöjärjestelyt;

c)      Euroopan tietosuojavaltuutetun vuosikertomus.

4.           Eurojust toimittaa vuosikertomuksensa kansallisille parlamenteille. Se toimittaa kansallisille parlamenteille myös 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat.

56 artikla Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.           Komissio teettää viimeistään [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioinnin, jossa tarkastellaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja vaikutuksia sekä Eurojustin ja sen toimintatapojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa Eurojustin toimivaltuuksia ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

2.           Komissio toimittaa arviointikertomuksen ja sen päätelmät Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille sekä neuvostolle ja kollegiolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

3.           Joka toisen arvioinnin yhteydessä komissio arvioi myös Eurojustin saavuttamat tulokset ottaen huomioon sen tavoitteet, toimivaltuudet ja tehtävät.

IX LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

57 artikla Erioikeudet ja vapaudet

Eurojustiin ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

58 artikla

Kielijärjestelyt

1.           Eurojustiin sovelletaan asetusta N:o 1[21].

2.           Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii Eurojustin toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

59 artikla Salassapitovelvollisuus

1.           Edellä 7 artiklassa tarkoitetuilla kansallisilla jäsenillä, heidän varajäsenillään ja avustajillaan, Eurojustin henkilöstöllä, kansallisilla yhteyshenkilöillä ja tietosuojavastaavalla on velvollisuus pitää salassa kaikki tiedot, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä suorittamisen yhteydessä.

2.           Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä ja kaikkia elimiä, jotka työskentelevät Eurojustin kanssa.

3.           Salassapitovelvollisuus jatkuu myös 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden viranhoidon, työsuhteen tai toiminnan päätyttyä.

4.           Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia Eurojustin saamia tietoja, ellei tietoja ole jo julkistettu tai asetettu yleisesti saataville.

5.           Euroopan tietosuojavaltuutetun jäseniä ja henkilöstöä sitoo salassapitovelvollisuus, joka koskee kaikkia tietoja, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä suorittamisen yhteydessä.

60 artikla Avoimuus

1.           Asetusta (EY) N:o 1049/2001 sovelletaan Eurojustin hallinnollisiin tehtäviin liittyviin asiakirjoihin.

2.           Kollegio hyväksyy kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta.

3.           Päätöksistä, jotka Eurojust on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle SEUT-sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa SEUT-sopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

61 artikla Euroopan petostentorjuntavirasto ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin

1.           Edistääkseen asetuksen (EY) N:o 1073/1999 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa Eurojust liittyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan Eurojustin kaikkiin työntekijöihin.

2.           Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien Eurojustilta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.           OLAF voi asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[22] säädettyjen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, myös paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, selvittääkseen, onko Eurojustin rahoittamiin menoihin liittynyt sääntöjenvastaisuuksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja.

4.           Eurojustin kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja Interpolin kanssa sopimissa käytännön yhteistyöjärjestelyissä sekä sen muissa sopimuksissa, avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä on nimenomaisesti annettava Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

62 artikla Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat säännöt

Eurojust soveltaa turvallisuutta koskevia periaatteita, jotka sisältyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskeviin komission turvallisuussääntöihin, jotka vahvistetaan komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom[23] liitteessä. Tämä koskee muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista.

63 artikla Hallinnolliset tutkimukset

Euroopan oikeusasiamies voi tutkia Eurojustin hallinnollista toimintaa SEUT-sopimuksen 228 artiklan määräysten mukaisesti.

64 artikla Muu kuin tietojen luvatonta tai virheellistä käsittelyä koskeva korvausvastuu

1.           Eurojustin sopimusperusteinen korvausvastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2.           Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Eurojustin tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.           Muun kuin sopimusperusteisen korvausvastuun osalta Eurojust korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti ja 37 artiklan mukaisesta korvausvastuusta riippumatta kollegion tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot.

4.           Edellä olevaa 3 kohtaa sovelletaan myös kansallisen jäsenen, varajäsenen tai avustajan tehtäviään suorittaessaan aiheuttamiin vahinkoihin. Jos hän kuitenkin toimii hänelle 8 artiklan nojalla myönnettyjen valtuuksien perusteella, hänet lähettänyt jäsenvaltio korvaa Eurojustille summat, jotka Eurojust on maksanut hyvittääkseen vahingon.

5.           Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

6.           Ne jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään tässä artiklassa tarkoitettuja Eurojustin korvausvastuuta koskevia riita-asioita, määräytyvät neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001[24] mukaan.

7.           Eurojustin henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta korvausvastuusta Eurojustia kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

65 artikla Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset

Eurojustin kotipaikka on Haag Alankomaissa.

Tarvittavat Alankomaiden Eurojustille tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä hallintojohtajaan, kollegion jäseniin, Eurojustin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä Alankomaissa sovellettavat säännöt vahvistetaan Eurojustin ja Alankomaiden välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun kollegio on sen hyväksynyt.

Alankomaiden on varmistettava Eurojustin toiminnalle parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

66 artikla Siirtymäsäännökset

1.           Eurojust on neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS perustetun Eurojustin yleinen oikeusseuraaja suhteessa kaikkiin sen tekemiin sopimuksiin, sen vastuisiin ja sen hankkimaan omaisuuteen.

2.           Eurojustin kansalliset jäsenet, jotka kukin jäsenvaltio on lähettänyt päätöksen 2002/187/YOS mukaisesti, ovat Eurojustin kansallisia jäseniä tämän asetuksen II luvun mukaisesti. Heidän toimikautensa voidaan uusia kerran tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan nojalla tämän asetuksen tultua voimaan riippumatta siitä, onko sitä uusittu aikaisemmin.

3.           Henkilöt, jotka toimivat Eurojustin puheenjohtajana ja varapuheenjohtajina tämän asetuksen tullessa voimaan, toimivat 11 artiklan nojalla Eurojustin puheenjohtajana ja varapuheenjohtajina kunnes heidän päätöksen 2002/187/YOS mukainen toimikautensa päättyy. Heidät voidaan valita kerran uudelleen tämän asetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla tämän asetuksen tultua voimaan riippumatta siitä, onko heidät valittu aikaisemmin uudelleen.

4.           Päätöksen 2002/187/YOS 29 artiklan nojalla viimeksi nimitetty hallinnollinen johtaja toimii 17 artiklassa tarkoitettuna hallintojohtajana, kunnes hänen päätöksen 2002/187/YOS mukainen toimikautensa päättyy. Hallintojohtajan toimikausi voidaan uusia kerran tämän asetuksen tultua voimaan.

5.           Tämä asetus ei vaikuta niiden sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka päätöksellä 2002/187/YOS perustettu Eurojust on tehnyt. Kaikki Eurojustin tekemät kansainväliset sopimukset, jotka ovat tulleet voimaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa, ovat edelleen oikeudellisesti päteviä.

67 artikla Kumoaminen

1.           Tällä asetuksella korvataan ja kumotaan päätös 2002/187/YOS, päätös 2003/659/YOS ja päätös 2009/426/YOS.

2.           Viittauksia 1 kohdassa tarkoitettuihin kumottuihin neuvoston päätöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

68 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE 1

Luettelo vakavan rikollisuuden muodoista, joita Eurojust on 3 artiklan 1 kohdan nojalla toimivaltainen käsittelemään:

– järjestäytynyt rikollisuus;

– terrorismi;

– huumausainekauppa;

– rahanpesu;

– korruptio;

– unionin taloudellisia etuja vahingoittavat rikokset;

– tahallinen henkirikos, vakava pahoinpitely ja vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen;

– ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangiksi ottaminen;

– seksuaalinen hyväksikäyttö ja naisten ja lasten seksuaalinen riisto, lapsipornografia ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin;

– rasismi ja muukalaisviha;

– järjestäytynyt varkausrikollisuus;

– varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvä rikollisuus;

– kavallus ja petos;

– ryöstöntapainen ja muu kiristys;

– tuotteiden luvaton väärentäminen ja jäljentäminen;

– hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä;

– rahan ja maksuvälineiden väärentäminen;

– tietotekniikkarikollisuus;

– sisäpiirikauppa ja markkinoiden manipulointi;

– laittoman maahantulon järjestäminen;

– ihmiskauppa;

– ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa;

– hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa;

– kulttuuriomaisuuden laiton kauppa, antiikki- ja taide-esineet mukaan lukien;

– aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laiton kauppa

– uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa;

– uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden laiton kauppa;

– ympäristörikollisuus;

– alusten aiheuttama ympäristön pilaantuminen;

– ydin- ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvä rikollisuus;

– joukkotuhonta, ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset ja sotarikokset.

LIITE 2

27 artiklassa tarkoitetut henkilötietoluokat

1.           a)       sukunimi, entiset sukunimet, etunimet ja mahdollinen omaksuttu nimi;

b)      syntymäaika ja -paikka;

c)      kansalaisuus;

d)      sukupuoli;

e)      asuinpaikka, ammatti ja olinpaikka;

f)       sosiaaliturvatunnukset, ajokortit, henkilöasiakirjat ja passitiedot, tulli- ja verotunnisteet;

g)      oikeushenkilöitä koskevat tiedot, jos niihin liittyy sellaisten tunnistettujen tai tunnistettavissa olevien henkilöiden tietoja, joiden osalta on käynnistetty rikostutkinta tai syytetoimia;

h)      pankkitilit ja muissa rahoituslaitoksissa olevat tilit;

i)       epäiltyjen rikosten kuvaus ja luonne, ajankohta, jona ne on tehty, niiden rikosoikeudellinen määrittely ja tutkinnan edistyminen;

j)       tosiasiat, jotka viittaavat tapauksen kansainväliseen ulottuvuuteen;

k)      seikat, jotka liittyvät epäiltyyn jäsenyyteen rikollisjärjestössä;

l)       puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet, liikennetiedot ja paikkatiedot sekä muut palvelun tilaajan tai käyttäjän tunnistamiseksi tarvittavat tiedot;

m)     ajoneuvorekisteritiedot;

n)      DNA:n koodaamattomasta osasta saadut DNA-tunnisteet, valokuvat ja sormenjäljet.

2.           a)       sukunimi, entiset sukunimet, etunimet ja mahdollinen omaksuttu nimi;

b)      syntymäaika ja -paikka;

c)      kansalaisuus;

d)      sukupuoli;

e)      asuinpaikka, ammatti ja olinpaikka;

f)       kyseisiä henkilöitä koskevien rikosten kuvaus ja luonne, ajankohta, jona ne on tehty, niiden rikosoikeudellinen määrittely ja tutkinnan edistyminen.

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust)

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[25]

Toimintalohko: 33 – Oikeusasiat

Toiminto: 33.03 – Siviili- ja rikosoikeus (vuodesta 2014: 33.03 – Oikeusasiat)

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[26]

þ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Eurojust perustettiin jäsenvaltion aloitteesta päätöksellä 2002/187/YOS unionin toimielimeksi, joka on oikeushenkilö, tehostamaan vakavan rikollisuuden torjuntaa. SEUT-sopimuksen 85 artiklan mukaan Eurojustin toimintaa on säänneltävä asetuksella, joka annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Eurojustin tehtävänä on tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa Euroopan unionin jäsenvaltiota. Tässä asetusehdotuksessa esitetään yhtenäistä ja uudistettua oikeudellista kehystä uudelle Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastolle, joka on Eurojustin oikeusseuraaja.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 2: Tehostetaan rikosoikeudellista yhteistyötä ja edistetään siten todellisen Euroopan oikeusalueen luomista.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

33.03 – Siviili- ja rikosoikeus

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Eurojustilla on keskeinen asema Euroopan oikeusalueen kehittämisessä, sillä se kokoaa yhteen syyttäjiä ja tuomareita kaikista EU:n jäsenvaltioista. Lisäksi sillä on tärkeä rooli rajatylittävän rikollisuuden torjumisessa EU:ssa, koska se helpottaa tehokkaasti oikeudellista yhteistyötä, ja kansallisen tason toimijat pyytävät siltä apua yhä useammin. Eurojustin odotetaan vaikuttavan ainakin seuraavasti:

1. Eurojustin operatiivinen työ

Eurojust tukee ja tehostaa rikosoikeudellista yhteistyötä. Kansalliset jäsenet, jotka toimivat joko yksin tai kollegiona, puuttuvat konkreettisiin rikostapauksiin, kun kansalliset viranomaiset tarvitsevat tehostettua yhteistyötä tai heidän on ratkaistava oikeudellisen yhteistyön ja vastavuoroisen tunnustamisen välineiden käyttöön liittyviä käytännön ongelmia. Ratkaisemalla kielelliset ja oikeudelliset ongelmat nopeasti ja helpottamalla muiden maiden toimivaltaisten viranomaisten määrittämistä Eurojust on auttanut lisäämään ymmärrystä EU:n erilaisten oikeusjärjestelmien ja -perinteiden välillä ja rakentamaan keskinäistä luottamusta, mikä on olennaista vastavuoroisen tunnustamisen välineiden käytön kannalta.

2. Eurojust – oikeudellisen asiantuntemuksen keskus vakavan rajatylittävän rikollisuuden tehokkaaksi torjumiseksi

Eurojustilla on huomattava rooli rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa. Se järjestää koordinointikokouksia, joihin jäsenvaltioiden viranomaiset kokoontuvat sopimaan rikostutkintaa koskevasta yhteisestä lähestymistavasta, laatimaan avunantoa koskevia pyyntöjä, ratkaisemaan oikeudellisia kysymyksiä tai ennakoimaan niitä tai päättämään samanaikaisista operaatioista. Eurojust osallistuu yhteisten tutkintaryhmien perustamiseen ja toimintaan tukemalla jäsenvaltioita.

3. Eurojustin yhteistyö kumppanien kanssa

Eurojust tekee yhteistyötä muiden virastojen, kuten erityisesti Europolin ja OLAFin, sekä kolmansien valtioiden kanssa ja ylläpitää Euroopan oikeudellisen verkoston, yhteisten tutkintaryhmien asiantuntijaverkoston ja joukkotuhonnasta ym. rikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen yhteyspisteiden verkoston sihteeristöjä neuvoston päätöksen mukaisesti.

4. Eurojustin suhteet Euroopan syyttäjänvirastoon

Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan SEUT-sopimuksen 86 artiklan mukaisesti ”Eurojustin pohjalta”. Ehdotuksen tarkoituksena on näin ollen myös säännellä Eurojustin ja Euroopan syyttäjänviraston suhteita. EPPOn hallinnollisesta tukemisesta ei aiheudu lainkaan hallinnollisia kustannuksia.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Komissio laatii suuntaviivoja virastojen keskeisten suoritusindikaattorien määrittelyä varten ja noudattaa tässä EU:n erillisvirastoihin sovellettavan yhteisen lähestymistavan jatkotoimia koskevaa etenemissuunnitelmaa. Työ on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2013 aikana.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä Eurojustin odotetaan jatkavan ydintoimintaansa, joka liittyy erityisesti kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön tukemiseen ja tehostamiseen vakavien rajatylittävien rikosten yhteydessä. Tiedonkulkua ja kansallisten viranomaisten ja Eurojustin yhteyksiä on vahvistettava.

Keskipitkällä aikavälillä Eurojustin rakennetta, toimintaa, tehtäviä ja parlamentaarista valvontaa vahvistetaan tällä ehdotuksella SEUT-sopimuksen 85 artiklan mukaisesti. Lisäksi kun Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan Eurojustin pohjalta SEUT-sopimuksen 86 artiklan mukaisesti, Eurojustin edellytetään tuottavan Euroopan syyttäjänvirastolle hallinnollisia tukipalveluja.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Eurojustin toteuttamien toimien lisäarvo: kansallisten viranomaisten oikeudellisen yhteistyön helpottamisella ja koordinoinnin tehostamisella jäsenvaltioissa järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi aiempaa tehokkaammin on luontainen EU-ulottuvuus, ja kyseiset toimet voidaan toteuttaa vain EU:n tasolla.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Eurojustin vuosikertomuksista käy selvästi ilmi, että vakavan rajatylittävän rikollisuuden alalla tarvitaan EU:n ja kansainvälisen tason koordinointia ja tukea. Järjestäytynyt rikollisuus, kuten huumausainekauppa, ihmiskauppa, terrorismi ja tietoverkkorikollisuus, lapsipornografia mukaan luettuna, on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana räjähdysmäisesti. Rikollisuus on muotoutumassa uudelleen ja yhä useammin niin, että erittäin liikkuvat ja joustavat ryhmät toimivat useilla lainkäyttöalueilla ja rikollisuuden aloilla ja hyödyntävät toiminnassaan etenkin internetin laajamittaista laitonta käyttöä. Jäsenvaltiot eivät voi torjua tällaista rikollisuutta tehokkaasti kansallisella tasolla, joten koordinointi ja avunanto on ensiarvoisen tärkeää. Eurojust on ainoa EU-virasto, joka tukee kansallisia lainkäyttöviranomaisia näiden tapausten tutkimisessa ja tekijöiden syytteeseen asettamisessa.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Rikosoikeudellisen yhteistyön tehostaminen on ratkaisevan tärkeä osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomista. Eurojustin roolia koordinoinnin ja yhteistyön helpottamisessa on kehitetty samassa yhteydessä alan muiden oikeudellisten välineiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi vuoden 2000 oikeusapuyleissopimus, eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva neuvoston puitepäätös ja toimivaltaristiriitoja koskeva neuvoston puitepäätös. Mielessä on syytä pitää sekä yhteisvaikutukset muiden oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen, erityisesti Europolin, kanssa että tarve välttää tehtävien päällekkäisyyttä ja tehostaa yhteistyötä. Lisäksi Eurojustin ja Euroopan syyttäjänviraston yhteistyö tuottaa selkeitä yhteisvaikutuksia.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[27]

Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– ¨  toimeenpanovirastoja

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

X Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– ¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– ¨Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– X varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

– ¨ julkisoikeudellisille yhteisöille

– ¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

– Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Tämän säädösehdotuksen tavoitteena on uudistaa Eurojustin oikeudellista kehystä ja tehostaa sen toimintaa.

Se on laadittu talousarviovaikutuksia välttäen. Näin ollen vuosille 2014–2020 laadittu Eurojustin rahoitussuunnitelma, jonka komissio hyväksyi heinäkuussa 2013, pätee myös tähän säädösehdotukseen.

Tähän asetukseen liittyy kuitenkin yksi uudistus, joka koskee suhteita Euroopan syyttäjänvirastoon: Eurojust tarjoaa tässä asetuksessa määritellyllä tavalla syyttäjänvirastolle hallinnollisia tukirakenteita, jotka liittyvät esimerkiksi rahoitukseen, henkilöstöön, turvapalveluihin ja tietotekniikkaan.

Uudistuksen jälkeen Eurojust ei käsittele enää unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia, jotka muodostavat 5–10 prosenttia sen nykyisistä tapauksista, joten viraston sisällä on mahdollista siirtää virkoja/toimia EPPOa tukeviin tehtäviin.

Näin ollen tämä ehdotus ei vaikuta talousarvioon eikä muuta vuosille 2014–2020 laaditussa rahoitussuunnitelmassa mainittua virkojen/toimien kokonaismäärää.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Eurojustin puheenjohtaja toimittaa vuosittain kollegion lukuun Euroopan parlamentille vuosikertomuksen Eurojustin tekemästä työstä, tietoa kolmansien osapuolten kanssa sovituista käytännön yhteistyöjärjestelyistä sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun vuosikertomuksen.

Komissio teettää viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein ulkoisen riippumattoman arvioinnin, jossa tarkastellaan asetuksen täytäntöönpanoa ja Eurojustin toimintaa.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä ei ole tässä vaiheessa todettu riskejä.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Eurojustiin kohdistetaan hallinnollisia tarkastuksia, kuten varainhoidon valvonta, sisäinen tarkastus, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset ja vuotuinen vastuuvapauden antaminen unionin talousarvion toteuttamisesta.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………………….….] || JM/EI-JM ([28]) || EFTA-mailta[29] || ehdokas­mailta[30] || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3 || 33.0304 Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust) || JM || EI || KYLLÄ sopimuksen mukaan || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………………….….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| || JM || EI || EI || EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero 3 || Turvallisuus ja kansalaisuus

Eurojust || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Osasto 1 || Sitoumukset || (1) || || || || || || || ||

Maksut || (2) || || || || || || || ||

Osasto 2 || Sitoumukset || (1a) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Maksut || (2a) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Osasto 3 || Sitoumukset || (3a) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || (3b) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Eurojustin määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a+3 || || || || || || || ||

Maksut || =2+2a +3b || || || || || || || ||

Oikeusalan ohjelma || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

33 03 02 – Yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävän yhteistyön parantaminen || Sitoumukset || (1) || || || || || || 0,400 || || 0,400

Maksut || (2) || || || || || || 0,400 || || 0,400

Oikeusalan ohjelma[31] YHTEENSÄ || Sitoumukset || (1) || || || || || || 0,400 || || 0,400

Maksut || (2) || || || || || || 0,400 || || 0,400

Tämänhetkinen laskelma perustuu olettamukseen, jonka mukaan Eurojustin Euroopan syyttäjänvirastolle tarjoamat hallinnolliset tukirakenteet, jotka liittyvät esimerkiksi rahoitukseen, henkilöstöön, turvapalveluihin ja tietotekniikkaan, eivät vaikuta talousarvioon eivätkä edellytä lisää henkilöstöä Eurojustin henkilöstötaulukosta. Eurojustissa voidaan nimittäin toteuttaa sisäinen uudelleenjärjestely, koska osa viraston toiminnoista lakkaa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen myötä.

Käytännössä Eurojustin hallinnollinen rakenne kattaisi sekä Eurojustin että Euroopan syyttäjänviraston tarpeet. Se varmistaisi talousarvion koordinoidun suunnittelun ja toteuttamisen, monenlaiset henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät ja kaikkien muiden tukipalvelujen tarjoamisen.

Eurojustin kirjanpitäjän odotetaan olevan myös Euroopan syyttäjänviraston kirjanpitäjä.

Tämän asetuksen täytäntöönpanon ja vaikutusten sekä Eurojustin vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioinnista aiheutuvat kulut olisi katettava uudesta oikeusalan ohjelmasta.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

OIKEUSASIOIDEN PO ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Ÿ Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

OIKEUSASIOIDEN PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || || || || || 0,400 || || 0,400

Maksut || || || || || || 0,400 || || 0,400

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin

– X  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–      Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyp­pi[32] || Keski­määr. kus­tan­nukset || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Luku­määrä yh­teensä || Kustan­nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[33] … || || || || || || || || || || || || || || || ||

– tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE 2 … || || || || || || || || || || || || || || || ||

– tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE 3 || || || || || || || || || || || || || || || ||

tuotos || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || . || || || || || ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– þ  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– o  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssit || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Yhteensä

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (lukumäärinä) || || || || || || || ||

joista AD-palkkaluokassa || || || || || || || ||

joista AST-palkkaluokassa || || || || || || || ||

Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) || || || || || || || ||

joista sopimussuhteisia toimihenkilöitä || || || || || || || ||

joista kansallisia asiantuntijoita || || || || || || || ||

Henkilöstö yhteensä || || || || || || || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöstömenot || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Yhteensä

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet || || || || || || || ||

joista AD-palkkaluokassa || || || || || || || ||

joista AST-palkkaluokassa || || || || || || || ||

Ulkopuolinen henkilöstö || || || || || || || ||

joista sopimussuhteisia toimihenkilöitä || || || || || || || ||

joista kansallisia asiantuntijoita || || || || || || || ||

Henkilöstömenot yhteensä || || || || || || || ||

3.2.3.2.  Henkilöstöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa

– X Ehdotus/aloite ei edellytä lisähenkilöresursseja.

– Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || || || || || || ||

|| XX 01 01 02 (EU:n ulkopuoliset edustustot) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[34] ||

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[35] || – päätoimi­paikassa[36] || || || || || || ||

|| – EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || || || || || || ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettavien henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä nykyisen talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Politiikan seuranta ja viraston neuvonta, talousarviota ja varainhoitoa koskeva neuvonta sekä maksuista huolehtiminen, vastuuvapaus, talousarvioesitykseen liittyvät menettelyt

Ulkopuolinen henkilöstö ||

Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteen 3 kohdassa.

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X Ehdotus/aloite on seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[37]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

– X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[38]

vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ……….. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[1]               Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 tehty neuvoston päätös, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2003/659/YOS ja Eurojustin vahvistamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/426/YOS, EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1.

[2]               Tehostettua poliisiyhteistyötä ja apua vakavan rikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa käsitellään uutta Europol-asetusta koskevassa ehdotusluonnoksessa.

[3]               Neuvoston päätös 2009/426/YOS, tehty 16.12.2008 (EUVL L 138, 4.6.2009, s. 14).

[4]               Ks. KOM(2008) 135.

[5]               Tutkimuksen toteutti GHK.

[6]               EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[7]               EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1.

[8]               EUVL L 245, 29.9.2003, s. 44.

[9]               EUVL L 138, 4.6.2009, s.14.

[10]             EYVL L 167, 26.6.2002, s. 1.

[11]             EUVL L 332, 18.12.2007, s. 103.

[12]             EUVL L 301, 12.11.2008, s. 38.

[13]             EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[14]             EYVL L 105, 27.4.1996, s. 1.

[15]             EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[16]             EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[17]             Asetus N:o 31/ETY, 11/Euratom, annettu 18 päivänä joulukuuta 1961, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL P 45, 14.6.1962, s. 1385), sellaisena kuin se on muutettuna erityisesti 29 päivänä helmikuuta 1968 annetulla neuvoston asetuksella N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1), sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna.

[18]             Asetus N:o 31/ETY, 11/Euratom, annettu 18 päivänä joulukuuta 1961, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL P 45, 14.6.1962, s. 1385), sellaisena kuin se on muutettuna erityisesti 29 päivänä helmikuuta 1968 annetulla neuvoston asetuksella N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1), sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna.

[19]             EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8.

[20]             EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[21]             EYVL L 17, 6.10.1958, s. 385.

[22]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[23]             EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.

[24]             EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1. Asetus (EY) N:o 44/2001 korvataan 10. tammikuuta 2015 alkaen asetuksella (EU) N:o 1215/2012.

[25]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[26]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[27]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[28]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[29]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[30]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[31]             Asetusehdotuksen 56 artiklan mukaan komissio raportoi asetuksen täytäntöönpanosta. Raportin on perustuttava ulkoiseen tutkimukseen.

[32]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[33]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[34]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

[35]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[36]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[37]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[38]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.