PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

EU:n politiikan toteuttaminen edellyttää vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja EU:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ympäristötilanteesta sekä sen eri osa-alueista kansallisella ja alueellisella tasolla. Euroopan tilastot ovat välttämättömiä sen varmistamiseksi, että Eurooppa olisi ymmärrettävä suurelle yleisölle ja että kansalaiset voivat osallistua demokraattiseen prosessiin ja keskusteluun EU:n nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annettu asetus (EU) N:o 99/2013 hyväksyttiin 15. tammikuuta 2013, ja sillä tarjotaan yleiset puitteet Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja levittämiselle vuosina 2013–2017.

Tätä asetusta koskevaan komission ehdotukseen sisältyi ohjelman viiden vuoden toteutusajaksi 299,2 miljoonan euron määräraha, jota neuvosto tai Euroopan parlamentti ei kiistänyt tavallisen lainsäätämisjärjestyksen aikana. Euroopan parlamentti kuitenkin toi esiin 13. kesäkuuta 2012 annetussa monivuotista rahoituskehystä ja omia resursseja koskevassa päätöslauselmassa, että monivuotisiin ohjelmiin liittyviä lainsäädäntöehdotuksia koskevat neuvottelut saatetaan päätökseen, kunhan on päästy sopimukseen niiden määrärahoista.

Sen vuoksi asetuksessa (EU) N:o 99/2013 vahvistetaan määrärahat vain vuodelle 2013 ja katetaan ohjelmakausi 2007–2013 ja kehotetaan komissiota tekemään Euroopan parlamentille ja neuvostolle kauden 2014–2017 määrärahoja koskeva lainsäädäntöehdotus viimeistään kolme kuukautta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen jälkeen.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Euroopan tilasto-ohjelmaa 2013–2017 koskevasta asetusehdotuksesta (KOM(2011) 928 lopullinen, 21.12.2011), johon sisältyi vuosia 2014–2017 koskeva budjetti, on kuultu intressitahoja ja tehty vaikutustenarviointi.

Sen vuoksi muiden kuulemisten tai arviointien suorittamista ei pidetty tarpeellisena.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Ehdotuksessa esitetään määrärahat Euroopan tilasto-ohjelman 2013–2017 neljälle toteutusvuodelle, jotka kuuluvat ohjelmakauden 2014–2020 (monivuotinen rahoituskehys) piiriin. Tätä varten ehdotetaan rahoitusta koskevan 7 artiklan muuttamista.

Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annetun asetuksen muita säännöksiä ei muuteta, etenkään tavoitteita ja liitettä, jossa määritellään tilastotuotokset viideksi vuodeksi.

4.           VAIKUTUS TALOUSARVIOON

Koska erityistavoitteet ja tilastotuotokset viideksi vuodeksi on vahvistettu asetuksessa, kaudelle 2014–2017 ehdotettu budjetti on 234,8 miljoonaa euroa, joka katetaan ohjelmakaudelta 2014–2020.

5.           LISÄTIEDOT

Euroopan talousalue

Ehdotettu asetus koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se olisi ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

2013/0249 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annetun asetuksen (EU) N:o 99/2013 muuttamisesta

(ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annetussa asetuksessa (EU) N:o 99/2013[1] tarjotaan puitteet ja määritetään tavoitteet ja tuotokset Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja levittämiselle vuosina 2013–2017.

(2)       Asetuksessa (EU) N:o 99/2013 vahvistetaan määrärahat vain vuodelle 2013, joka kuuluu ohjelmakaudelle 2007–2013, ja kehotetaan komissiota tekemään Euroopan parlamentille ja neuvostolle kauden 2014–2017 määrärahoja koskeva lainsäädäntöehdotus viimeistään kolme kuukautta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen jälkeen.

(3)       Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annettu neuvoston asetus (EU) N:o .../... hyväksyttiin ...

(4)       Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 99/2013 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 99/2013 seuraavasti:

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Rahoitus

1) Unionin osuudeksi ohjelman täytäntöönpanon rahoituspuitteista ohjelmakauteen 2007–2013 kuuluvana vuonna 2013 vahvistetaan 57,3 miljoonaa euroa. Unionin osuudeksi ohjelman täytäntöönpanon rahoituspuitteista ohjelmakauteen 2014–2020 kuuluvina vuosina 2014–2017 vahvistetaan 234,8 miljoonaa euroa.

2) Komissio panee unionin rahoitustuen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.

3) Komissio tekee päätöksen vuotuisista määrärahoista budjettivallan käyttäjän oikeuksia kunnioittaen.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1         Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annetun asetuksen (EU) N:o 99/2013 muuttamisesta

1.2         Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[2]

Tilastot (3403 – Tilastotietojen tuottaminen, 3480 – Hallinnollinen tuki Eurostatille, 3481 – Toimintastrategia ja koordinointi Eurostatille)

1.3         Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[3].

X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4         Tavoitteet

1.4.1      Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotus on Euroopan unionin painopistealueiden mukainen, sillä ohjelmassa kehitetyt, tuotetut ja levitetyt tilastot myötävaikuttavat EU:n politiikkojen toteuttamiseen. Tällaisia politiikkoja ovat esimerkiksi älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategia ja muut politiikat, jotka kuuluvat komission strategisiin painopistealueisiin vuosina 2010–2014 (eli kestävä ja yhdennetty talouden hallinta, ilmastonmuutos, kasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kansalaisten Eurooppa ja globalisaatio).

1.4.2      Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 1: Tuotetaan oikea-aikaisesti, kustannustehokkaasti ja ilman tarpeetonta päällekkäistä työtä unionin politiikkojen kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tueksi prioriteetteja ilmentäviä tilastotietoja ja säilytetään tasapaino talouden, sosiaalisten ja ympäristöalojen välillä sekä palvellaan Euroopan tilastojen erilaisten käyttäjäryhmien, kuten päättäjien, tutkijoiden, yrityksien ja unionin kansalaisten yleensä, tarpeita.

Toiminto toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

3403 – Tilastotietojen tuottaminen

Erityistavoite nro 2: Pannaan täytäntöön Euroopan tilastojen uudet tuotantotavat, joilla pyritään lisäämään tehokkuutta ja parantamaan laatua.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

3403 — Tilastotietojen tuottaminen, 3480 — Hallinnollinen tuki Eurostatille, 3481 — Toimintastrategia ja koordinointi Eurostatille

Erityistavoite nro 3: Vahvistetaan kumppanuutta ESS:ssä ja sen ulkopuolella ESS:n tuottavuuden lisäämiseksi ja sen johtavan aseman takaamiseksi maailmanlaajuisesti virallisten tilastojen tuottajana.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

3481 — Toimintastrategia ja koordinointi Eurostatille

Erityistavoite nro 4: Varmistetaan ohjelman koko keston ajan jatkuva tilastojen toimittaminen sillä edellytyksellä, että tämä ei vaikuta Euroopan tilastojärjestelmän prioriteettien asettamiseen.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

3403 – Tilastotietojen tuottaminen

1.4.3      Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Vaikutukset Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon: myönteisiä, sillä Euroopan tilasto-ohjelma on perussopimusten, rahoitusnäkymien ja Euroopan unionin poliittisten painopistealueiden mukainen, siinä on otettu huomioon tilastotietojen tarve EU:n politiikkojen tueksi ja se sisältää mekanismin priorisoinnin tehostamiseksi ja yritysten ja kansalaisten vastausrasitteen vähentämiseksi. Jäsenvaltiot osallistuvat ohjelman valmisteluun, ja sen täytäntöönpanossa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta.

Vaikutukset komission jäsenten kollegioon ja komission yksiköihin: myönteisiä, sillä Euroopan tilasto-ohjelma on perussopimusten ja rahoitusnäkymien mukainen, siinä on otettu huomioon tilastotietojen tarve EU:n politiikkojen tueksi ja siinä otetaan käyttöön tehokas laadunhallintajärjestelmä. Ohjelmaa arvioidaan tarkasti, ja resurssit jaetaan budjetointijärjestelmän puitteiden mukaisesti.

Vaikutukset kansallisiin tilastolaitoksiin (mukaan lukien kansallisten tilastolaitosten pääjohtajien kokous, ESS-komitea, kumppanuusryhmä ja johtajien ryhmät) ja muihin kansallisiin tilastojen tuottajiin: myönteisiä, sillä ohjelma sisältää mekanismin priorisoinnin tehostamiseksi ja yritysten ja kansalaisten vastausrasitteen vähentämiseksi. Siinä otetaan huomioon ESS:n yhteinen strategia asiaa koskevan tiedonannon täytäntöönpanemiseksi. Jäsenvaltiot osallistuvat ohjelman valmisteluun, ja sen täytäntöönpanossa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta.

Vaikutukset eurooppalaiseen tilastoja käsittelevään neuvoa-antavaan komiteaan, Euroopan keskuspankkiin, raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomiteaan ja muihin ei-institutionaalisiin käyttäjiin: myönteisiä, sillä ohjelmassa on otettu huomioon tilastotietojen tarve EU:n politiikkojen tueksi ja siinä varmistetaan, että käyttäjille tarjotaan tarkoituksenmukaisia tilastoja (ajoissa ja poliittisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti).

Vaikutukset Eurostatiin: myönteisiä, sillä Euroopan tilasto-ohjelma on EU:n tilastojen tuotantotapaa koskevan tiedonannon mukainen, siinä otetaan käyttöön tehokas laadunhallintajärjestelmä, se tarjoaa vakaat puitteet yhdenmukaiselle ja hallitulle vuosittaiselle ohjelmasuunnittelulla ja määrärahojen kohdentamiselle ja siinä esitetään selkeä näkemys Eurostatin kehityksen suunnasta. Ohjelmaa myös arvioidaan tehokkaasti.

1.4.4      Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Kaikkien Euroopan tilasto-ohjelmassa 2013–2017 lueteltujen tavoitteiden osalta on määritelty pääasialliset toimet ja indikaattorit. Ohjelman tavoitteet määritellään tarkemmin vuotuisissa työohjelmissa, ja tuloksia seurataan koko ohjelmakauden ajan.

Ohjelman yleistavoitetta olla Eurooppaa koskevien korkealaatuisten tilastojen johtava tuottaja seurataan seuraavasti:

- Toteutetaan käyttäjätyytyväisyystutkimus, jossa tarkastellaan erityisesti niiden käyttäjien prosentuaalista osuutta, jotka pitävät Euroopan tilastojen yleistä laatua ”erittäin hyvänä” tai ”hyvänä”.

1.5         Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1      Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Monivuotisen Euroopan tilasto-ohjelman perustaminen perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009[4] 13 artiklan 1 kohtaan, jossa säädetään, että Euroopan tilasto-ohjelmassa on vahvistettava Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä koskevat puitteet sekä suunniteltujen toimien pääasialliset alat ja tavoitteet enintään viiden vuoden ajaksi. Ohjelmassa on määriteltävä prioriteetit Euroopan unionin toiminnassa tarvittavien tietojen osalta. Ehdotuksen edunsaajia ovat Euroopan tilastojen käyttäjät ja tuottajat, eli Euroopan parlamentti ja neuvosto, komission pääosastot, Euroopan keskuspankki, kansalliset tilastolaitokset ja muut Euroopan tilastojen kansalliset tuottajat, eurooppalainen tilastoja käsittelevä neuvoa-antava komitea ja muut ei-institutionaaliset käyttäjät sekä tietenkin suuri yleisö.

1.5.2      EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Poliittiset päättäjät ja markkinatoimijat tarvitsevat jatkuvasti tilastoja päätöksenteossaan ja päätösten täytäntöönpanon seurannassa ja arvioinnissa. Tilastot tarjoavat olennaisen infrastruktuurin, jonka avulla demokratiat ja nykyaikaiset taloudet voivat toimia vakaasti ja tehokkaasti. Euroopan unioni tarvitsee korkealaatuista tilastotietopalvelua voidakseen täyttää tehtävänsä. Euroopan tilastojen on oltava luotettavia, ajantasaisia ja poliittisista vaikutuksista riippumattomia ja käyttäjien kannalta helppokäyttöisessä muodossa. Tilastotietojen laadinnan ei pitäisi aiheuttaa kohtuutonta rasitetta tietoja antaville tahoille, ja tietojen keruu on toteutettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti.

Eurostat on yhdessä jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten ja muiden Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja levittämisestä vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa luonut asiaan liittyvän kumppanuuden eli Euroopan tilastojärjestelmän (ESS). Myös ETA-maat ovat kumppanuuden osapuolia. Jäsenvaltiot keräävät tietoja ja laativat tilastoja itseään ja EU:ta varten.

ESS toimii verkostona, jossa Eurostatin tehtävä on vastata tilastojen yhdenmukaistamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten tilastoviranomaisten kanssa. EES:n työ keskittyy pääasiassa EU:n politiikanaloihin, joiden laajennettua yhdenmukaistamista on tehty lähes kaikilla tilastoaloilla.

ESS helpottaa tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen jakamista jäsenvaltioiden kesken ja on mukana kehittämässä uusia teknologioita, yhteisiä työvälineitä ja yhteistyöverkostoja tavoitteena hyödyntää mahdolliset synergiaedut ja välttää päällekkäisyyksiä ja siten tasoittaa tietä tulevaisuuden haasteet täyttävän uuden tuotantotavan käyttöönotolle.

Yhdenmukaistamiseen, sujuvuuteen ja sääntelyyn tähtäävät toimet voidaan parhaiten käynnistää Euroopan unionin tasolla, jolloin hankkeet voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti.

1.5.3      Vastaavista toimista saadut kokemukset

Yhteisön tilasto-ohjelmassa 2008–2012[5] eniten ongelmia aiheutti se, että sen rakenne on vahvistettu viideksi vuodeksi ja tavoitteet määritelty yksityiskohtaisesti. Ohjelman hyväksymisen jälkeen monet asiat ovat muuttuneet huomattavasti. Euroopan tilastoja koskevat oikeudelliset peruspuitteet ovat muuttuneet. On hyväksytty EU:n tilastojen tuotantotapaa koskeva tiedonanto ja ESS:n yhteinen strategia, Lissabonin sopimus on tullut voimaan, uusi Euroopan komissio on aloittanut toimikautensa (toimikausi on tammikuusta 2010 joulukuuhun 2014), on käynnistetty useita uusia poliittisia aloitteita (kuten Eurooppa 2020 –strategia) ja ESS:n hallinnollisia rakenteita on vahvistettu. Mitään näistä muutoksista ei oteta huomioon nykyisessä ohjelmassa. Jotkin ohjelman osat ovat vanhentuneita, ja suunniteltujen ja tosiasiallisten toimien välillä on eroja. Tämä vähentää ohjelman täytäntöönpanoa koskevan raportoinnin merkitystä, koska monet toteutettavat toimet eivät kuulu ohjelmaan. Toisaalta on raportoitava toimista, jotka kuuluvat ohjelmaan mutta joita ei enää toteuteta.

Euroopan tilasto-ohjelman valmisteluvaiheessa kumppanuusryhmän[6] työryhmä 3 ehdotti monivuotiselle ohjelmalle kaudeksi vuosia 2013–2017. ESS-kumppanien (ESS-komitea, kansallisten tilastolaitosten pääjohtajat, johtajien ryhmä ja eurooppalainen tilastoja käsittelevä neuvoa-antava komitea) roolia ohjelman valmisteluprosessissa haluttiin vahvistaa.

On syytä mainita, että komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassa yhteisön tilasto-ohjelman 2003–2007 jälkiarviointia koskevassa kertomuksessa[7] esitettiin suosituksia tulevien monivuotisten ohjelmien osalta. Suositukset olivat seuraavat:

Parannetaan ohjelman ja vuotuisten työohjelmien välistä yhteyttä. Ohjelma suunnitellaan puiteohjelmaksi, jossa esitetään strateginen visio seuraavaksi viideksi vuodeksi ja jolla – yhdessä vuotuisten työohjelmien kanssa – varmistetaan ohjelman joustavuus ja relevanssi koko kauden ajaksi. Ohjelma on viitekehys, joka nimenomaisesti mainitaan vuotuisissa työohjelmissa ja johon ne perustuvat.

Parannetaan ohjelman täytäntöönpanon seurantaa Ohjelmaa olisi seurattava yleisesti määrittelemällä indikaattorit, jotka antavat riittävästi tietoa toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamisesta ohjelmakauden kuluessa.

Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassa yhteisön tilasto-ohjelman 2008–2012 väliarviointia koskevassa kertomuksessa kehotettiin ottamaan tulevaisuudessa huomioon seuraavat kohdat:

- Uusien tilastotietotarpeiden määrittely. Tarvitaan integroidumpaa toimintatapaa, jossa käytetään useita tietolähteitä ja jossa tietolähteitä yhdistetään. Lisäksi menetelmiä, käsitteitä ja määritelmiä olisi yhdenmukaistettava.

- Kumppanuuden vahvistaminen ESS:ssä. Jäsenvaltioiden kanssa olisi luotava enemmän erilaisia integroituja yhteistyömalleja.

- Käsitteellinen lähestymistapa toimien ennakkopriorisointiin ja resurssien saatavuus ohjelman täytäntöönpanemiseksi katsottiin tarpeelliseksi, jotta voidaan vähentää vastausrasitetta ja tuottajille aiheutuvia kustannuksia.

On syytä mainita myös, että nykyistä yhteisön tilasto-ohjelmaa 2008–2012 tarkasteltiin osana Eurostatin sisäisen tarkastuksen arviointitoimintoa koskevaa tarkastuskertomusta[8], jossa todettiin, että nykyisen ohjelman osalta ei tehty ennakkoarviointia, ja suositeltiin tällaisen arvioinnin tekemistä tulevien ohjelmien osalta varainhoitoasetuksen[9] (27 artikla) ja sen soveltamissääntöjen[10] (21 artikla) mukaisesti.

Jotta vältetään liian yksityiskohtaisen ohjelman asettamat rajoitukset ja jotta ohjelma voidaan mukauttaa kehitykseen ja uusiin tai muuttuviin poliittisiin prioriteetteihin, Euroopan tilasto-ohjelma 2013–2017 suunnitellaan yleiseksi suunnitteluvälineeksi, jossa toteutettavat tavoitteet ja toimet kuvataan yleisesti ja jolla vahvistetaan yleiset puitteet vuotuisten työohjelmien ja niihin sisältyvien yksityiskohtaisten tavoitteiden ja toimien valmistelua varten.

ESS:n kehittyminen ja EU:n tilastojen tuotantotapaa koskevan tiedonannon täytäntöönpano edellyttävät, että Euroopan tilasto-ohjelmassa 2013–2017 keskitytään erityisesti tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen ja kysynnän ja resurssien tasapainottamiseen. Vahva ESS-kumppanuus on erittäin tärkeää, ja siksi ohjelman valmisteluun on otettu mukaan laaja sidosryhmien kuuleminen.

Aiemman kokemuksen perusteella käyttöön otetaan mekanismeja, joilla varmistetaan suunnittelu- ja raportointiprosessien johdonmukaisuus luomalla parempi yhteys tavoitteiden ja vuotuisten työohjelmien välille ja tehostamalla ohjelman täytäntöönpanon seurantaa ja arviointia.

Yhteisön tilasto-ohjelmaa 2008–2012 koskevassa väliarvioinnissa annetut suositukset on otettu huomioon Euroopan tilasto-ohjelman 2013–2017 tavoitteiden ja indikaattoreiden laadinnassa. Siltä osin kuin on kyse tilastovaatimusten ennakkopriorisoinnin tarpeesta vastausrasitteen ja tuottajille aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi on esitetty, että otetaan käyttöön priorisointimekanismi, joka esitettiin ESS-komitealle 18. marraskuuta 2010[11].

Lisäksi tehtiin ennakkoarviointi varainhoitoasetuksen[12] (27artikla) ja sen soveltamissääntöjen[13] (21 artikla) mukaisesti.

1.5.4      Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Yhtäaikaisesti nykyisen yhteisön tilasto-ohjelman 2008–2012 kanssa vuosina 2009–2013 pannaan täytäntöön toinen monivuotinen ohjelma, Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelmaan (MEETS). Ohjelmien hallinnoinnin tehostamiseksi Eurostat päätti, että tulevaisuudessa toteutetaan ainoastaan yksi monivuotinen ohjelma. Näin ollen vuoden 2013 jälkeiset yritys- ja kauppatilastoja koskevat tavoitteet ja sosiaalitilastojen uudenaikaistamista koskevat toimet ovat osa Euroopan tilasto-ohjelmaa 2013–2017.

Lisäksi Eurostatin tehtäviin kuuluu Euroopan tilastojen tuottamisen koordinointi 17. syyskuuta 2012 tehdyn komission päätöksen 2012/504/EU mukaisesti. Eurostat osallistuu komission pääosastojen ja muiden yksiköiden tilastoihin liittyvien ohjelmien laatimiseen jo varhaisessa vaiheessa.

1.6         Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– þ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [1.1.]2014 ja päättyy [31.12.]2017.

– þ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2017 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2021 maksumäärärahojen osalta.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7         Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[14]

þ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[15]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, erityisesti OECD:n, Yhdistyneiden kansakuntien ja Maailmanpankin kanssa

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

2            HALLINNOINTI

2.1         Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Euroopan tilasto-ohjelman 2013–2017 ennakkoarviointi toteutettiin lokakuun 2010 ja huhtikuun 2011 välisenä aikana varainhoitoasetuksen meno-ohjelmia koskevien säännösten mukaisesti. Sen suoritti Eurostatin strategisen suunnittelun yksikkö, jota avusti oikeudellisten asioiden yksikkö. Siitä keskusteltiin Eurostatin sisäisen työryhmän kanssa, joka valmistelee Euroopan tilasto-ohjelmaa 2013–2017 ja joka koostuu kunkin Eurostatin linjan edustajista (yksikönpäällikkötasolla). Ennakkoarviointi hyväksyttiin Eurostatin johtajien kokouksessa 12. huhtikuuta 2012.

Ennakkoarvioinnin keskeiset havainnot sisällytettiin säädösehdotukseen liittyvään rahoitusselvitykseen. Aiemmasta toiminnasta saadut kokemukset, jotka otettiin huomioon ohjelman laatimisessa, esitetään säädösehdotukseen liittyvän rahoitusselvityksen kohdassa 1.5.3 ”Vastaavista toimista saadut kokemukset”. Ohjelman tavoitteet esitetään itse ehdotuksessa.

Ehdotuksen 2 artiklassa säädetään, että ohjelma toteutetaan komission vuotuisiin tilastoja koskeviin työohjelmiin sisältyvän vuosittaisen suunnittelun avulla asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti. Nämä ohjelmat ja niitä vastaava rahoitus vahvistetaan komission päätöksillä, joissa esitetään yksityiskohtaisesti tuotokset ja tulokset (tavoitteet ja indikaattorit), jotka viitekauden aikana on saavutettava. Seuranta toteutetaan säännöllisillä kertomuksilla resurssien käytöstä ja edistymisestä tavoitteiden saavuttamisessa.

Tarkoituksena on laatia Euroopan tilastoista annetun asetuksen mukaisesti edistymistä koskeva välikertomus, joka ESS-komitean kuulemisen jälkeen toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kesäkuussa 2015.

Ohjelmakauden lopussa ohjelmasta tehdään jälkiarviointi. ESS-komiteaa kuullaan arviointikertomuksesta, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2018 loppuun mennessä.

2.2         Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1      Todetut riskit

Komissio hallinnoi ehdotettua ohjelmaa keskitetysti suoraan ja rajoitetusti yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Rahoituksen osalta ohjelma pannaan täytäntöön tekemällä sopimuksia erityisesti tilastoihin tai tietopalveluihin erikoistuneiden yritysten kanssa sekä myöntämällä avustuksia pääasiassa kansallisille tilastoviranomaisille. Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 sallitaan suorien avustusten myöntäminen kyseisille viranomaisille.

Ohjelman täytäntöönpanossa todetut riskit liittyvät pääasiassa avustuksiin liittyvien menettelyjen hallinnointiin. Yhteisön tilasto-ohjelman 2008–2012 täytäntöönpanosta saatu kokemus osoitti, että joillakin edunsaajilla oli ongelmia toimittaa asiakirjat, jotka vaadittiin aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuuden määrittämiseksi.

2.2.2      Valvontamenetelmä(t)

Sisäisen valvontajärjestelmän tärkeimmät osa-alueet ovat seuraavat. Jokaisen rahoitustoimenpiteen toiminnallisista ja rahoituksellisista seikoista tehdään ennakkotarkastus (laillisuus, sääntöjenmukaisuus ja moitteeton varainhoito) varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen 49 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Ennakkotarkastukset kattavat koko menojen elinkaaren suunnittelusta ja ohjelmoinnista sitoumuksiin ja maksuihin. Siksi kaikkien rahoitusprosessin toimijoiden on noudatettava kaikissa rahoitustoimenpiteiden tarkastuksissa erityistä tarkastusluetteloa.

Rahoitusjärjestelyjen lisäksi ohjelman talousarvion täytäntöönpanoa edistetään asianmukaisella valvonnalla, rahoitusta ja suorituskykyä koskevalla raportoinnilla, tarkastuksilla ja arvioinnilla moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja varmistetaan siten laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevien vaatimusten noudattaminen. Samalla varmistetaan, että edellä mainitut varmistavat toimet täydentävät toisiaan, jotta vältetään päällekkäisyyksiä ja pidetään valvonnan kustannukset kurissa.

Kaikkiin ohjelmasta hyväksyttyihin rahoitustoimenpiteisiin sovellettavien kattavien ja pakollisten valvontatoimien lisäksi avustuksiin liittyvien menettelyjen hallinnointiin sovelletaan seuraavia valvontatoimia. Edellä kuvattujen ennakkotarkastusten lisäksi vuosittaisen riskianalyysin perusteella suoritetaan tiukempia ennakko- ja jälkitarkastuksia. Tiukemmat ennakkotarkastukset suoritetaan otantamenetelmällä, esimerkiksi tekemällä syvällisempiä toimeen liittyvien asiakirjojen lisätarkastuksia ennen yhteisrahoitettuun toimeen liittyvän loppumaksun suorittamista. Lisäksi suoritetaan vuoden 2005 jälkeen saadun kokemuksen perusteella jälkitarkastuksia sen varmistamiseksi, että talousarviosta rahoitetut toimet on toteutettu asianmukaisesti ja erityisesti että ne ovat ennakkotarkastuksessa asetettujen kriteerien mukaisia. Hallinnon yksinkertaistamiselle annetaan erityistä painoarvoa, jotta voidaan vähentää myös avustusten hallinnointiin liittyvien virheiden todennäköisyyttä. Tämä saavutetaan suurempiin hankkeisiin keskittymisellä (ja pienten avustusten määrän rajoittamisella), erityisiä tarkastustodistuksia koskevilla vaatimuksilla ja etenkin myös ottamalla käyttöön vaihtoehtoja tosiasiallisiin kustannuksiin perustuville maksuille, eli kiinteämääräiset avustukset ja yksikkökustannustaulukot.

Valvonnan kustannukset ja hyödyt: Ohjelman valvontastrategialla uskotaan rajoitettavan epäsäännönmukaisuuksien riski alle 2 prosenttiin, mikä on vuotuisen toimintakertomuksen 2010 mukaisesti tehdyn arvioinnin mukainen. Koska uuden ohjelman sisäisen valvonnan tavoite on olla ylittämättä keskimääräistä 2 prosentin jäännösvirheastetta ohjelmakaudella 2013–2017, sisäinen valvontajärjestelmä ja sen kustannukset katsotaan asianmukaisiksi tavoitteen saavuttamisen kannalta. Eurostat katsoo, että edellä mainittujen ylimääräisten ja tiukempien ennakko- ja jälkitarkastusten kustannukset ovat noin 1 prosentti ohjelman talousarviosta, eli osuus on lähes sama kuin aiemmassa ohjelmassa. Valvonnan luonteesta ja intensiteetistä johtuen 100 prosenttia rahoitustoimenpiteistä (eli 100 prosenttia talousarviosta) tarkastetaan ennakkoon varainhoitoasetuksen mukaisesti. Kuten edellä esitettiin, syvällisempiä tausta-asiakirjojen tarkastuksia tehdään vuosittaisen riskianalyysin perusteella. Niiden osuus talousarviosta voi olla 4–6 prosenttia.

2.3         Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Kaikkien säännönmukaisten valvontamekanismien lisäksi laaditaan petostentorjuntastrategia komission 24. kesäkuuta 2011 hyväksymän uuden petostentorjuntastrategian (CAFS) pohjalta. Näin varmistetaan, että sisäiset petostentorjuntatarkastukset ovat komission uuden strategian mukaiset ja että sen lähestymistapa petosriskin hallinnointiin tähtää petoksille alttiiden alojen ja asianmukaisten vastatoimien kartoittamiseen. Tarvittaessa perustetaan verkostoja ja otetaan käyttöön tietoteknisiä työkaluja, joilla analysoidaan Euroopan tilasto-ohjelmaan liittyviä petostapauksia.

Eurostat on laatinut valvontastrategian vuosiksi 2013–2017 ohjelman täytäntöönpanoa varten. Yksinkertaistamalla, soveltamalla kustannustehokkaita seurantaprosesseja ja tekemällä riskiin perustuvia ennakko- ja jälkitarkastuksia pyritään vähentämään petosten todennäköisyyttä ja ehkäisemään niitä. Petostentorjuntaan liittyvä valistus ja koulutus ovat osa valvontastrategiaa.

3            EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1         Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. Rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero [Kuvaus…..........................................................] || JM/EI-JM ([16]) || EFTA-mailta[17] || Ehdokas­mailta[18] || Kolman­silta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| [XX.YY.YY.YY] || JM/EI-JM || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. Rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi……………………………………...] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || Ehdokas­mailta || Kolman­silta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 || 29.0201 Euroopan tilasto-ohjelma 2013–2017 || Jaks. || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

1 || 29.0104 Tilastotietopolitiikka – Hallintomenot || EI-JM || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

3.2         Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1      Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || Otsake 1 – Älykäs ja osallistava kasvu (vuodesta 2014 alkaen)

Eurostat || || || Vuosi 2014[19] || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 ja myöh. vuodet || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || ||

29.0201 || Sitoumukset || (1) ||  53,391 || 54,922 || 56,443 || 57,960 || || 222,716

Maksut || (2) || 32,360 || 33,613 || 46,450 || 52,843 || 92,839 || [20]258,105

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[21] || || || || || ||

29.0104 || || (3) || 2,900 || 2,983 || 3,065 || 3,148 || || 12,096

Eurostatin määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 56,291 || 57,905 || 59,508 || 61,108 || || 234,812

Maksut || =2+2a +3 || 35,260 || 36,596 || 49,515 || 55,991 || 92,839 || 270,201

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 53,391 || 54,922 || 56,443 || 57,960 || || || || 222,716

Maksut || (5) || 32,360 || 33,613 || 46,450 || 52,843 || 92,839 || || || 258,105

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 2,900 || 2,983 || 3,065 || 3,148 || || || || 12,096

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 56,291 || 57,905 || 59,508 || 61,108 || || || || 234,812

Maksut || =5+ 6 || 35,260 || 36,596 || 49,515 || 55,991 || 92,839 || || || 270,201

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 ja myöh. vuodet || YHTEENSÄ

Eurostat ||

Ÿ Henkilöresurssit || 92,335 || 91,479 || 90,615 || 89,829 || || || || 364,258

Ÿ Muut hallintomenot || (1) 3.487 || (2) 3.487 || (3) 3.487 || (4) 3.487 || || || || 13,948

Eurostat YHTEENSÄ || Määrärahat || 95,822 || 94,966 || 94,102 || 93,316 || || || || 378,206

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 95,822 || 94,966 || 94,102 || 93,316 || || || || 378,206

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 ja myöh. vuodet || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 152,113 || 152,871 || 153,610 || 154,424 || || || || 613,018

Maksut || 131,082 || 131,562 || 143,617 || 149,307 || 92,839 || || || 648,407

3.2.2      Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–          Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–          X         Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

|| Ohjeelliset tavoitteet ja tuotokset || Tyyppi[22] || Keskimäär. kustan­nukset || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku­määrä || Kus­tannus || Luku-määrä yhteensä || Kustan­nukset yhteensä ||

ERITYISTAVOITTEET 1 ja 4[23] Tuotetaan laadukkaita tilastotietoja Euroopan unionin politiikkojen kehittämisen, seuraamisen ja arvioimisen tueksi ||

|| - Tuotos || Tilasto­hankkeet || 0,304 || || || 85 || 23,694 || 67 || 21,480 || 62 || 21,204 || 58 || 22,129 || 272 || 88,507

|| Välisumma erityistavoite nro 1 || || || 85 || 23,694 || 67 || 21,480 || 62 || 21,204 || 58 || 22,129 || 272 || 88,507

|| ERITYISTAVOITE 2 Otetaan käyttöön Euroopan tilastojen uusi tuotantotapa ||

|| - Tuotos || Tilasto­hankkeet || 0.298 || || || 84 || 23,694 || 100 || 30,102 || 94 || 31,555 || 87 || 32,194 || 365 || 117,545

|| Välisumma erityistavoite nro 2 || || || 84 || 23,694 || 100 || 30,102 || 94 || 31,555 || 87 || 32,194 || 365 || 117,545

|| ERITYISTAVOITE 3 Vahvistetaan kumppanuutta ESS:ssä ja sen ulkopuolella ||

|| - Tuotos || Tilasto­hankkeet || 0.306 || || || 19 || 6,003 || 9 || 3,340 || 8 || 3,684 || 7 || 3,637 || 43 || 16,664

|| Välisumma erityistavoite nro 3 || || || 19 || 6,003 || 9 || 3,340 || 8 || 3,684 || 7 || 3,637 || 43 || 16,664

|| KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || 188 || 53,391 || 176 || 54,922 || 164 || 56,443 || 152 || 57,960 || 680 || 222,716

3.2.3      Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1   Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 ja myöh. vuodet || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || ||

Henkilöresurssit || 92,335 || 91,479 || 90,615 || 89,829 || || 364,258

Muut hallintomenot || || || || || || 13,948

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 95,822 || 94,966 || 94,102 || 93,316 || || 378,206

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[24] sisältymättömät || || || || || ||

Henkilöresurssit || 2,285 || 2,285 || 2,285 || 2,285 || || 9,140

Muut hallintomenot (tieto- ja viestintätekniikka, kokoukset, tutkimukset, matkat, julkaisut) || 0,615 || 0,698 || 0,780 || 0,863 || || 2,956

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || (1) 2.900 || (2) 2.983 || (3) 3.065 || (4) 3.148 || || (5) 12.096

YHTEENSÄ || 98,722 || 97,949 || 97,167 || 96,464 || || 390,302

3.2.3.2   Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 ||

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

29 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 651 || 645 || 639 || 633 || || ||

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || - || - || - || - || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || - || - || - || - || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || - || - || - || - || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[25]

29 01 02 01 (CA, INT, SNE, kokonaismäärärahoista katettavat) || 94 || 93 || 92 || 92 || || ||

XX 01 02 02 (CA, INT, JED, LA ja SNE, EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || - || - || - || - || || ||

XX 01 04 yy[26] || päätoimipaikassa[27] || || || || || || ||

EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: CA, INT, SNE) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: CA, INT, SNE) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (29 01 04 01) || 41 || 41 || 40 || 40 || || ||

YHTEENSÄ || 789 || 779 || 771 || 765 || || ||

29 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Tehtäviin kuuluvat pääasiassa sekä menetelmiin liittyvät työt että asetuksessa XXX lueteltuja aloja koskevien tilastotietojen keruu, validointi, käsittely ja levittäminen. Tehtäviin kuuluu myös töitä, jotka liittyvät Eurostatin kahteen toimintoperusteisen budjetoinnin mukaiseen monialaiseen tehtävään (”Hallinnollinen tuki Eurostatille” ja ”Toimintastrategia ja koordinointi Eurostatille”).

Ulkopuolinen henkilöstö || Virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden tukeminen edellä mainittujen tehtävien hoitamisessa.

3.2.4      Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X Ehdotus/aloite on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[28]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5      Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || || Yhteensä

Sveitsin rahoitusosuus || 4,851 || 4,948 || 5,047 || 5,147 || || || || 19,933

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || 4,851 || 4,948 || 5,047 || 5,147 || || || || 19,933

3.3         Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrä-rahat kuluvana varainhoito-vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutukset[29]

Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …. || || || || || || || ||

Vastaava menopuolen budjettikohta käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[1]               EUVL L 39, 9.2.2009, s. 12.

[2]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[3]               Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[4]               EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.

[5]               Päätös N:o 1578/2007/EY (EUVL L 344, 28.12.2007, s. 15).

[6]               Kumppanuusryhmä on ESS:ään kuuluvien kansallisten tilastolaitosten pääjohtajien ryhmä, jonka tehtävänä on edistää ESS:n kehittämistä erityisesti helpottamalla ESS-komitean työskentelyä.

[7]               KOM(2009) 1 lopullinen.

[8]               Sisäisen tarkastuksen tarkastuskertomus ESTAT-2009-ESTAT-002, 19.2.2010.

[9]               Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, 25. kesäkuuta 2002, konsolidoitu versio, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta.

[10]             Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, 23. joulukuuta 2002, konsolidoitu versio, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä.

[11]             Esitettiin ESS:n komitean kokouksessa 18. marraskuuta 2010 (asiakirja nro 2010/07/08b).

[12]             Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, 25. kesäkuuta 2002, konsolidoitu versio, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta.

[13]             Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, 23. joulukuuta 2002, konsolidoitu versio, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä.

[14]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[15]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[16]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[17]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[18]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[19]             Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[20]             Maksumäärärahoissa otetaan huomioon velvoitteet, jotka johtuvat Euroopan tilasto-ohjelman käynnistymisestä vuonna 2013.

[21]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[22]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[23]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[24]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[25]             CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT=vuokrahenkilöstö; JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa; LA= paikalliset toimihenkilöt; SNE = kansalliset asiantuntijat. .

[26]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[27]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto (EKTR).

[28]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[29]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.