Ehdotus NEUVOSTON ASETUS polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivasta toisesta yhteisyrityksestä /* COM/2013/0506 final - 2013/0245 (NLE) */

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

1.1. Yleinen tausta

Horisontti 2020 on tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosiksi 2014–2020. Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa Euroopan teollisuutta toimilla, joilla tuetaan tutkimusta ja innovointia eri teollisuudenaloilla. Erityisesti siinä on tarkoitus perustaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Nämä kumppanuudet auttavat vastaamaan suurimpiin Euroopan kohtaamiin haasteisiin.

Tällä ehdotuksella jatketaan seitsemännessä puiteohjelmassa perustettua polttokenno- ja vetyteknologioiden alalla toimivaa yhteisyritystä, komission tiedonannon ”Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Horisontti 2020 –puiteohjelmassa: tehokas keino innovointiin ja kasvuun Euroopassa”[1] ja komission tiedonantojen ”Energia 2020 – Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi”[2] ja ”Puhdasta energiaa liikenteen alalla: eurooppalainen vaihtoehtoisten polttoaineiden strategia”[3] mukaisesti.

1.2. Polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustelut ja tavoitteet

Polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimiva yhteisyritys on tarpeen seuraavista syistä:

· on vastattava EU:n kahteen keskeiseen haasteeseen: varmistettava energian toimitusvarmuus ja lisättävä/ylläpidettävä kilpailukykyä;

· on tuettava EU:n politiikkaa kestävän energian ja liikenteen, ilmastonmuutoksen, ympäristön ja teollisuuden kilpailukyvyn aloilla kasvua edistävän Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti ja autettava saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeva EU:n yleinen tavoite;

· on poistettava erilaisia tehokkaan tutkimuksen ja innovoinnin esteitä kyseisellä alalla. Tällä tarkoitetaan suuria riskejä, korkeita t&k-menoja, asiantuntemuksen päällekkäisyyttä ja markkinahäiriöitä. Teollisuus ei voi yksin tehdä riittäviä investointeja esteiden poistamiseksi, joten julkinen tuki on tarpeen;

· on korjattava jäsenvaltioiden ohjelmien hajanaisuutta ja tehtävä tarvittavista toimista koordinoituja, pitkällä aikavälillä toteuttavia, laajamittaisia, monikansallisia ja monialaisia;

· on autettava teollisuutta laatimaan pitkän aikavälin tutkimus- ja innovointilinjaus, kerättävä tarvittavaa kriittistä massaa, vivutettava yksityisiä sijoituksia, varmistettava vakaa rahoitus, edistettävä tietojen jakamista, vähennettävä riskejä ja kustannuksia ja lyhennettävä markkinoilletuontiaikaa.

Polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan toisen yhteisyrityksen yleisenä tavoitteena vuosina 2014–2024 on kehittää unioniin vahva, kestävä ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen polttokenno- ja vetyteknologian ala ja etenkin

– alentaa liikennesovelluksissa käytettävien polttokennojärjestelmien tuotantokustannuksia ja lisätä samalla niiden käyttöikää niin, että ne ovat kilpailukykyisiä perinteisten teknologioiden käyttöikään nähden,

– lisätä erilaisten sähköntuotantoon käytettävien polttokennojen sähkötehokkuutta ja kestävyyttä ja vähentää samalla kustannuksia niin, että ne ovat kilpailukykyisiä perinteisiin teknologioihin nähden,

– parantaa veden elektrolyysistä saatavan vedyn tuotannon energiatehokkuutta ja vähentää samalla pääomakustannuksia niin, että vety- ja polttokennojärjestelmien yhdistelmä on kilpailukykyinen vaihtoehto markkinoilla saatavilla oleville vaihtoehdoille, ja

– demonstroida laajamittaisesti, että vetyä käyttämällä voidaan tukea uusiutuvien energialähteiden integroimista energiajärjestelmiin, muun muassa käyttämällä sitä kilpailukykyisenä energian varastointivälineenä uusiutuvista energialähteistä saatavalle sähkölle.

1.3. Aiemmat kokemukset lähtökohtana

Ehdotettu toinen yhteisyritys perustuu edellisen, seitsemännen puiteohjelman nojalla perustetun yhteisyrityksen saavutuksiin. Nykyisen yhteisyrityksen suurimpana saavutuksena on tähän mennessä ollut vahvan kumppanuuden luominen, julkisen ja yksityisen rahoituksen vivuttaminen ja teollisuuden (etenkin pk-yritysten) vahva osallistaminen. Nykyinen polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimiva yhteisyritys on myös toteuttanut huomattavan määrän strategisesti tärkeitä hankkeita. Sekä energia- että liikennesovelluksissa on tapahtunut merkittävää teknologista edistymistä. Markkinoille on saatettu joitakin alustavia sovelluksia, kuten trukkeja ja pieniä varateholähteitä. Yhteisyritys on myös kannustanut teollisuutta, jäsenvaltioita ja tutkimusyhteisöä sitomaan toimiin enemmän omia resurssejaan. Suurteollisuus ja pk-yritykset osallistuvat toimintaan tasaisesti ja merkittävästi laajemmin kuin seitsemännen puiteohjelman energiahankkeissa yleensä.

Ensimmäinen väliarviointi saatiin päätökseen vuonna 2011 riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella. Arvioinnissa todettiin, että yhteisyrityksen toimintatavalla voidaan yleisesti tehostaa julkisen ja yksityisen sektorin toimia teknologian kehittämisen ja demonstroinnin alalla ja että sillä myös lisätään t&k-yhteisön vakautta. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen yleiset tekniset tavoitteet katsottiin kunnianhimoisiksi ja kilpailukykyisiksi.

Vaikka polttokenno- ja vetyteknologian alalla on jo tapahtunut merkittävää innovointia, ala on edelleen kehittymätön ja haavoittuvainen. Polttokenno- ja vetyteknologioiden kehittäminen suunnitelmien tasolta täysimääräiseen käyttöönottoon asti maailmanlaajuisessa kilpailuympäristössä edellyttää huomattavasti suurempia julkisia ja yksityisiä t&k-investointeja jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa. Polttokenno- ja vetyteknologiaa koskevaan tutkimukseen EU:ssa käytettävissä olevat julkiset varat – niin jäsenvaltioiden kuin puiteohjelman – eivät riitä kattamaan rahoitusta, joka arvioiden mukaan on tarpeen polttokenno- ja vetyteknologioiden vuosien 2014–2020 etenemissuunnitelman täytäntöönpanemiseksi[4]. Kunnianhimoisella julkisella politiikalla voidaan kuitenkin luoda tarvittava myönteinen ympäristö, jolla edistetään yksityisiä investointeja, jotka ovat tarpeen julkisen tuen täydentämiseksi ja t&k-tarpeiden täyttämiseksi.

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen jatkamista koskeva ehdotus sisältää säännöksiä, joilla toimista pyritään tekemään yksinkertaisia ja joustavia.

2. Sidosryhmien kuuleminen ja vaikutusten arviointi

Kuulemisten tulokset

· Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen jatkamisesta Horisontti 2020 ‑ohjelmassa on kuultu teollisuus- ja tutkimusyhteisöjä edustavia sidosryhmiä, jäsenvaltioita ja suurta yleisöä. Vuoden 2012 aikana järjestettiin useita työpajoja ja erityiskokouksia, joissa keskusteltiin polttokenno- ja vetytutkimuksen painopisteistä ja määriteltiin parasta mekanismia tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi Euroopan tasolla. Vuoden 2012 toisella puoliskolla polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kaikille rahoituksen saajille lähetettiin sidosryhmille suunnattu kysely, johon saatiin 154 vastausta. Niistä 46 vastausta saatiin teollisuusryhmittymältä. Kyselyyn vastanneista rahoituksen saajista 93 prosenttia ilmoitti kannattavansa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen jatkamista. Teollisuusryhmittymän osakkaista 70 prosenttia on kasvattanut polttokenno- ja vetyteknologiaan liittyvää liikevaihtoaan vuoteen 2007 verrattuna ja 70 prosenttia on kasvattanut t&k-menojaan. Noin puolet kyselyyn vastanneista osakkaista ilmoitti, että t&k-menot olivat kasvaneet suorana seurauksena yhteisyrityksen perustamisesta.

· Vuoden 2012 heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana järjestetyssä julkisessa kuulemisessa vastauksia saatiin 127 kappaletta. Useimmat vastaajat katsoivat, että polttokenno- ja vetyteknologia todella on merkittävässä asemassa EU:n tulevilla vähähiilisillä energia- ja liikennealoilla (98 prosenttia vastaajista), EU:n energian toimitusvarmuuden varmistamisessa (94 prosenttia) ja EU:n teollisuuden kilpailukyvyn takaamisessa (95 prosenttia). Tulokset julkisista kuulemisista, jotka koskevat Horisontti 2020 ‑ohjelmassa polttokenno- ja vetyteknologian alalla toteutettavaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, ovat saatavilla internetissä seuraavasta osoitteesta: http://ec.europa.eu/research/consultations/fch_h2020/fch-f2020-consultation-results.pdf

Vaikutusten arviointi

Ehdotetulle asetukselle on tehty komission vaikutustenarviointi, joka on ehdotuksen liitteenä.

3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

· Tiivistelmä ehdotetuista toimista

Ehdotus koostuu neuvoston asetuksesta polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivasta toisesta yhteisyrityksestä. Polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimiva yhteisyritys perustettiin alun perin 30 päivänä toukokuuta 2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 521/2008, joka kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2014 lähtien.

· Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklaan.

Horisontti 2020 –puiteohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä sovelletaan.

· Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, koska haaste on niin mittava, ettei yksikään jäsenvaltio pysty vastaamaan siihen yksinään. Huomattavat eroavaisuudet kansallisten ohjelmien välillä, ohjelmien hajanaisuus ja niiden päällekkäisyydet edellyttävät aiempaa tehokkaampia toimia Euroopan unionin tasolla. Kun tutkimus- ja kehitystyö yhdistetään ja koordinoidaan EU:n tasolla, voidaan päästä parempiin tuloksiin, kun otetaan huomioon kehitettävien infrastruktuurien ja teknologioiden ylikansallinen luonne sekä se, että on saatava kokoon riittävä resurssien massa. Euroopan unionin toiminnan avulla voidaan järkiperäistää tutkimusohjelmia ja varmistaa kehitettävien järjestelmien yhteentoimivuus. Siihen tarvitaan standardien laatimisen tueksi tehtävää yhteistä esinormatiivista tutkimusta, mutta myös käytännön standardointia, joka syntyy tiiviistä tutkimusyhteistyöstä ja ylikansallisista demonstrointihankkeista. Tällainen standardointi avaa laajempia markkinoita ja edistää kilpailua. Hankkeen mittakaava on sellainen, että sen pitäisi innostaa jäsenvaltioita käynnistämään täydentäviä aloitteita kansallisella tasolla, tavoitteena vahvistaa Euroopan tutkimusaluetta – yhteisyrityksen tarkoitushan on edistää näitä kansallisia ja alueellisia ohjelmia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin yhteisiä ponnisteluja.

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän asetuksen säännökset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä:

Sellaisen yrityksen perustaminen, johon unioni osallistuu, edellyttää neuvoston asetusta.

4. Talousarviovaikutukset

EU:n määrärahat, jotka ovat enimmillään 700 miljoonaa euroa[5] (ml. EFTA), saadaan Horisontti 2020 ‑ohjelman yhteiskunnallisten haasteiden ”Turvallinen, puhdas ja tehokas energia” ja ”Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne” talousarviosta.

Polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan toisen yhteisyrityksen hallinnolliset menot ovat enintään 40 miljoonaa euroa. Ne suoritetaan vuosittain käteissuorituksena. Menot jaetaan tasapuolisesti unionin ja muut osakkaiden välillä siten, että unionin osuus on 50 prosenttia, teollisuusryhmittymän 43 prosenttia ja tutkimusryhmittymän 7 prosenttia.

EU ja epäsuoriin toimiin osallistuviin muihin osakkaisiin kuuluvat oikeussubjektit rahoittavat tutkimustoimet. EU:n osuus maksetaan käteissuorituksena ja muihin osakkaisiin kuuluvien oikeussubjektien osuudet luontoissuorituksina itse epäsuorissa toimissa.

5. Lisätiedot

· Siirtymäkausi

Asetus (EY) N:o 521/2008 kumotaan polttokenno- ja vetyteknologiaa koskevan asetusehdotuksen hyväksymisen jälkeen; asetusta (EY) N:o 521/2008 sovelletaan kuitenkin edelleen kyseisen asetuksen nojalla käynnistettyihin toimiin ja niihin liittyviin rahoitusvelvoitteisiin, kunnes toimet on saatu päätökseen.

· Arviointi

Euroopan komissio laatii vuosittain raportin polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan toisen yhteisyrityksen edistymisestä. Euroopan komissio tekee myös väliarvioinnin ja yhteisyrityksen toiminnan päätyttyä loppuarvioinnin.

Unionin osuuden toteuttamisesta myönnetään vastuuvapaus osana vastuuvapautta, jonka Euroopan parlamentti myöntää neuvoston antamasta suosituksesta komissiolle perussopimuksen 319 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

· Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen.

Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen.

2013/0245 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivasta toisesta yhteisyrityksestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[6]

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[7],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toteutettavista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista on alun perin säädetty Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY[8].

(2) Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2006/971/EY[9] määritetään tiettyjä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joita on tarkoitus tukea, mukaan luettuna julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen erityisellä osa-alueella.

(3) Eurooppa 2020 ‑strategiassa[10] korostetaan tarvetta luoda suotuisat olosuhteet tietämykseen ja innovointiin kohdistuville investoinneille, jotta unionissa saadaan aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat antaneet tukensa strategialle.

(4) Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) … 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o …/2013[11] pyritään vahvistamaan vaikutuksia tutkimukseen ja innovointiin yhdistämällä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja yksityisen sektorin varat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat auttaa saavuttamaan unionin laajempia kilpailukykytavoitteita ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Unioni voi osallistua kumppanuuksiin antamalla rahoitusta perussopimuksen 187 artiklan nojalla perustetuille yhteisyrityksille päätöksen N:o 1982/2006/EY mukaisesti.

(5) Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta […] 2013 annetun neuvoston päätöksen (EU) N:o […]/2013[12] mukaan päätöksen N:o 1982/2006/EY nojalla perustetuille yhteisyrityksille on annettava lisätukea päätöksessä (EU) N:o […]/2013 asetettujen ehtojen mukaisesti.

(6) Polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimiva yhteisyritys, joka on perustettu polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta 30 päivänä toukokuuta 2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 521/2008[13], on osoittanut, että vetyä voidaan käyttää energiankantajana ja polttokennoja energianmuuntajina, joiden avulla voidaan kehittää päästöjä vähentäviä puhtaita järjestelmiä, tehostaa energian toimitusvarmuutta ja vauhdittaa talouskasvua. Polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen väliarviointi[14] on osoittanut, että yhteisyritys on antanut mahdollisuuden vahvan kumppanuuden luomiseen, julkisen ja yksityisen rahoituksen hankkimiseen ja teollisuuden, etenkin pk-yritysten, vahvaan osallistamiseen. Väliarvioinnissa myös suositeltiin lisäämään vedyn tuotantoon, varastointiin ja jakeluun liittyviä toimia, mikä on otettu huomioon uusissa tavoitteissa. Yhteisyrityksen tutkimusalaa olisikin tuettava edelleen, jotta puhtaita, tehokkaita ja kohtuuhintaisia ratkaisuja voidaan kehittää niin, että niitä myös saatetaan markkinoille.

(7) Polttokenno- ja vetyteknologian tutkimusohjelmalle edelleen annettavassa tuessa olisi myös otettava huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen toiminnasta saadut kokemukset sekä ensimmäisen väliarvioinnin tulokset ja sidosryhmien suositusten tulokset[15]. Tehokkuuden lisäämiseksi ja toiminnan yksinkertaistamiseksi tukea olisi myös annettava tarkoitukseen paremmin soveltuvien sääntöjen ja rakenteen avulla. Tätä varten toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi otettava käyttöön sen tarpeita vastaavat varainhoitoa koskevat säännökset unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[16] 209 artiklan mukaisesti.

(8) Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni ovat kirjallisesti ilmoittaneet kannattavansa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen alan tutkimustoimien toteuttamista rakenteessa, joka luonteensa puolesta vastaa paremmin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteessä oleva yhtiöjärjestys hyväksymisilmoituksella.

(9) Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisyrityksen olisi annettava rahoitustukea pääasiassa avustuksina, jotka myönnetään osallistujille avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella.

(10) Muiden osakkaiden kuin unionin ja niihin kuuluvien oikeussubjektien rahoitusta ei pitäisi rajata ainoastaan polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan toisen yhteisyrityksen hallintomenoihin ja yhteisrahoitukseen, joka on tarpeen polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan toisen yhteisyrityksen tukemien tutkimus- ja innovointitoimien toteuttamiseksi.

(11) Niiden osuuksia olisi käytettävä myös täydentävien toimien suunnitelmassa määritettyihin täydentäviin toimiin, joita muut osakkaat kuin unioni ja niihin kuuluvat oikeussubjektit toteuttavat. Jotta saadaan asianmukainen kuva vipuvaikutuksesta, kyseiset täydentävät toimet olisi katsottava osuuksiksi laajempaan polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteiseen teknologia-aloitteeseen.

(12) Polttokenno- ja vety-teknologian alan erityispiirteiden vuoksi ja erityisesti siksi, ettei alalla ole vielä saavutettu teknologian kypsyysastetta, alan investoinnit eivät välttämättä maksa itseään takaisin ja sen tärkeimmät hyödyt ovat yhteiskunnallisia, on perusteltua, että unionin rahoitusosuus on suurempi kuin muilta osakkailta tuleva rahoitus. Jotta voitaisiin edesauttaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaina olevien ryhmittymien laajempaa edustavuutta ja tukea uusien oikeussubjektien osallistumista yhteiseen teknologia-aloitteeseen, unionin rahoitusosuus olisi jaettava kahteen erään, joista jälkimmäisen ehtona olisi oltava, että varsinkin uusilta oikeussubjekteilta saadaan lisäsitoumuksia.

(13) Polttokenno- ja vety-teknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen yleisen vaikutuksen arvioinnissa huomioon otetaan kaikki muiden oikeussubjektien kuin unionin tekemät investoinnit, joilla edistetään polttokenno- ja vety-teknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen aloitteita. Näiden polttokenno- ja vety-teknologian alan yhteiseen teknologia-aloitteeseen tehtävien yleisten investointien ennakoidaan nousevan vähintään 700 miljoonaa euroon.

(14) Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin olisi osallistuttava tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä … 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o … /2013[17] mukaisesti.

(15) Unionin rahoitusosuutta olisi hallinnoitava moitteettoman varainhoidon periaatteen ja asiaan sovellettavien, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012[18] annettujen välillistä hallinnointia koskevien sääntöjen mukaisesti.

(16) Tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tilintarkastuksesta olisi huolehdittava tavalla, josta aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa, asetuksen (EU) N:o …/2013 [Horisontti 2020 ‑puiteohjelma] mukaisesti.

(17) Unionin ja toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(18) Komission sisäisellä tarkastajalla olisi oltava toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen.

(19) Perussopimuksen 287 artiklan 1 kohdan nojalla tilintarkastustuomioistuin ei välttämättä tarkasta unionin perustamien elinten tai laitosten tuloja ja menoja koskevia tilejä, jos niiden perustamisasiakirjoissa niin määrätään. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan nojalla riippumaton tarkastuselin tarkastaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen elinten tilit ja antaa lausunnon muun muassa tilitietojen luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilejä ei pitäisi tarkastaa kahteen kertaan. Tämän takia on perusteltua, että tilintarkastustuomioistuin ei tarkasta toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tilejä.

(20) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa säädettyjen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteita, jotka koskevat teollisen tutkimuksen ja innovoinnin vahvistamista kaikkialla unionissa, vaan ne voidaan päällekkäisyyksien estämiseksi, kriittisen massan keräämiseksi ja julkisten varojen optimaalisen käytön varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Asetuksella säännellään vain niitä näkökohtia, jotka ovat tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi, eikä sillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseistä tarkoitusta varten.

(21) Polttokenno- ja vety-yhteisyritys perustettiin 31 päivään joulukuuta 2017 asti. Toisella polttokenno- ja vety-yhteisyrityksellä on edelleen tuettava polttokenno- ja vetyteknologian tutkimusohjelmaa laajentamalla toimien soveltamisalaa tarkistettujen sääntöjen mukaisesti. Tutkimukseen käytettävissä olevien varojen optimaalisen käytön varmistamiseksi siirtyminen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä toiseen olisi toteutettava samaan aikaan kuin siirtyminen seitsemännestä puiteohjelmasta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan. Sen vuoksi neuvoston asetus (EY) N:o 521/2008 olisi kumottava oikeusvarmuuden ja oikeudellisen selkeyden takia ja otettava käyttöön siirtymäsäännöksiä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Perustaminen

1. Perustetaan polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi perussopimuksen 187 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys, jäljempänä ’toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys’, 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2024 väliseksi ajaksi.

2. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys korvaa neuvoston asetuksella (EY) N:o 521/2008 perustetun polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja jatkaa sen toimintaa.

3. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys on elin, jonka tehtävänä on toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[19] 209 artiklassa tarkoitettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus.

4. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys on oikeushenkilö. Sillä on jokaisessa jäsenvaltiossa laajin niiden kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

5. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kotipaikka on Bryssel, Belgia.

6. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen yhtiöjärjestys on tämän asetuksen liitteenä.

2 artikla Tavoitteet

1. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteet ovat seuraavat:

(a) myötävaikuttaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta … 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2013 täytäntöönpanoon ja etenkin Horisontti 2020 ‑ohjelman erityisohjelmasta … 2013 annetun neuvoston päätöksen N:o …/2013/EU … osan täytäntöönpanoon;

(2) myötävaikuttaa polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteiden saavuttamiseen kehittämällä unioniin vahva, kestävä ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen polttokenno- ja vetyteknologian ala.

2. Se erityisesti

3 artikla Unionin rahoitusosuus

1. Unioni osallistuu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintomenoihin ja operatiivisiin menoihin, EFTA:n määrärahat mukaan luettuina, enintään xx miljoonalla 700 miljoonalla eurolla, josta muodostuu seuraavasti:

(a) enintään 600 miljoonaa euroa, joka vastaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitussitoumusta,

(b) enintään 100 miljoonaa euroa, joka vastaa mahdollista 4 artiklan 1 kohdassa määritetyn vähimmäismäärän ylittävää lisärahoitussitoumusta.

Rahoitusosuus suoritetaan määrärahoista, jotka osoitetaan unionin yleisessä talousarviossa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanoa koskevaan Horisontti 2020 ‑erityisohjelmaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan sekä 60 ja 61 artiklan mukaisesti mainitun asetuksen 209 artiklassa tarkoitetuille elimille.

2. Unionin rahoitusosuuteen liittyvistä järjestelyistä tehdään valtuutussopimus ja vuotuiset varainsiirtosopimukset unionin puolesta toimivan komission ja toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen välillä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu valtuutussopimus kattaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 3 kohtaan ja 60 ja 61 artiklaan sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 40 artiklaan sisältyvät näkökohdat, ja lisäksi siihen sisältyy seuraavaa:

(a) toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osuutta koskevat vaatimukset, jotka liittyvät päätöksen (EU) N:o … [Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma] liitteessä II tarkoitettuihin asianmukaisiin suorituskykyindikaattoreihin;

(b) toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osuutta koskevat vaatimukset, jotka liittyvät päätöksen (EU) N:o … [Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma] liitteessä III tarkoitettuun seurantaan;

(d) järjestelyt, joilla varmistetaan riittävä tietojen toimittaminen niin, että komissio on täyttää tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvollisuutensa;

(e) henkilöresurssien käyttö ja muutokset, etenkin rekrytointi kussakin tehtäväryhmässä ja palkkaluokassa ja kullakin ura-alueella, uudelleenluokittelu ja kaikki muutokset henkilöstön määrään.

4 artikla Muiden osakkaiden kuin unionin osuudet

1. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat, että niihin kuuluvat oikeussubjektit suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 400 miljoonaa euroa rahoitusosuuden 1 artiklassa määritettynä aikana.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun rahoitusosuuden on muodostuttava seuraavista osuuksista:

(a) toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle annettava rahoitus, josta säädetään liitteessä olevan yhtiöjärjestyksen 13 lausekkeen 2 kohdassa ja 3 kohdan b alakohdassa;

(b) edellä 1 artiklassa määritettynä aikana suoritettavat, muiden osakkaiden kuin unionin tai niihin kuuluvien oikeussubjektien vähintään 300 miljoonan euron luontoissuoritukset, jotka vastaavat niille sellaisten täydentävien toimien toteuttamisesta aiheutuneita menoja, jotka eivät kuulu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen työsuunnitelmaan ja joilla tuetaan polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteita. Muista unionin rahoitusohjelmista voidaan myöntää tukea näihin menoihin sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Tällöin unionin rahoitus ei saa korvata muilta osakkailta kuin unionilta tai niihin kuuluvilta oikeussubjekteilta saatavia luontoissuorituksia.

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys ei anna rahoitustukea b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin. Vastaavat toimet on esitettävä vuotuisessa täydentävien toimien suunnitelmassa, jossa on esitettävä arvio kyseisten osuuksien arvosta.

3. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni raportoivat vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintoneuvostolle kunkin edeltävän varainhoitovuoden aikana suoritettujen 2 kohdassa tarkoitettujen osuuksien arvosta.

4. Edellä 2 kohdan b alakohdassa ja liitteessä olevan yhtiöjärjestyksen 13 lausekkeen 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen osuuksien arvon määrittämiseksi menot on määritettävä kyseisten oikeussubjektien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen, asiaan sovellettavien, kunkin oikeussubjektin sijoittautumispaikkana olevan valtion tilinpäätösstandardien sekä asiaan sovellettavien kansainvälisten tilinpäätösstandardien / IFRS-standardien mukaisesti. Oikeussubjektin nimittämä riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa menot. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys tarkistaa osuuksien arvon määrityksen. Jos asiasta on edelleen epävarmuutta, toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys voi suorittaa oman tilintarkastuksen.

5. Komissio voi lakkauttaa tai keskeyttää toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle annettavan unionin rahoituksen tai vähentää sitä suhteellisesti tai käynnistää liitteessä olevan yhtiöjärjestyksen 21 lausekkeen 2 kohdassa tarkoitetun purkamismenettelyn, jos kyseiset osakkaat tai niihin kuuluvat oikeussubjektit eivät suorita tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja osuuksia tai suorittavat ne osittain tai myöhässä.

5 artikla Varainhoitoa koskevat säännöt

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys antaa omat erityiset varainhoitoa koskevat säännöksensä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklan ja asetuksen (EU) N:o … [Delegoitu asetus varainhoidon malliasetuksesta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia varten] mukaisesti.

6 artikla Henkilöstö

1. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja, sellaisina kuin ne on annettu neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68[20], sekä unionin toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi.

2. Hallintoneuvosto käyttää toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstön suhteen niitä valtuuksia, jotka on siirretty nimittävälle viranomaiselle henkilöstösäännöissä ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen valtuudet’.

Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritetään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää kyseinen toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää pääjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle yhteisyrityksen henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

3. Hallintoneuvosto vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

4. Henkilöresurssit määritetään toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa, jossa annetaan tiedot väliaikaisten toimien määrästä kussakin tehtäväryhmässä ja palkkaluokassa sekä sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrästä kokoaikavastaavina ilmaistuna, yhteisyrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti.

5. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstö koostuu väliaikaisista työntekijöistä ja sopimussuhteisista työntekijöistä.

6. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys vastaa kaikista henkilöstömenoista.

7 artikla Kansalliset asiantuntijat ja harjoittelijat

1. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys voi käyttää kansallisia asiantuntijoita ja harjoittelijoita, jotka eivät ole yhteisyrityksen palveluksessa. Kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikavastaavina ilmaistuna on lisättävä tämän asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin henkilöstöä koskeviin tietoihin vuotuisen talousarvion mukaisesti.

2. Hallintoneuvosto tekee päätöksen säännöistä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden lähettämistä toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen ja harjoittelijoiden käyttämistä.

8 artikla Erioikeudet ja vapaudet

Toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

9 artikla Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen vastuu

1. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen sopimusperusteinen vastuu määritetään asiaa koskevissa sopimusmääräyksissä ja kulloiseenkin sopimukseen, päätökseen tai hankintasopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.

2. Muuta kuin sopimukseen perustuvaa vastuuta koskevissa asioissa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on korvattava henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

3. Kaikkien 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen maksujen ja niihin liittyvien kulujen ja menojen katsotaan olevan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista.

4. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys vastaa yksin velvoitteistaan.

10 artikla Unionin tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava lainsäädäntö

1. Unionin tuomioistuimella on toimivalta perussopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaisesti ja seuraavissa tapauksissa:

(a) kaikissa osakkaiden välisissä riidoissa, jotka koskevat tämän asetuksen sisältöä;

(b) toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tekemissä sopimuksissa, päätöksissä tai hankintasopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla;

(c) riidoissa, jotka koskevat toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista;

(d) kaikissa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen rajoissa ja niissä säädetyin ehdoin.

2. Niiden kysymysten osalta, joista ei säädetä tässä asetuksessa tai unionin muissa säädöksissä, sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.

11 artikla Arviointi

1. Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen väliarvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti muihin osakkaisiin kuin unioniin kuuluvien oikeussubjektien sekä muiden oikeussubjektien osallistumisen ja osuuksien laajuus epäsuorissa toimissa. Komissio toimittaa väliarvioinnin johtopäätökset ja niihin liittyvät huomautuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2018 mennessä.

2. Komissio voi 1 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin johtopäätösten perusteella toimia 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai toteuttaa muita asianmukaisia toimia.

3. Komissio laatii kuuden kuukauden kuluessa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen purkamisesta ja viimeistään kahden vuoden kuluttua liitteessä olevan yhtiöjärjestyksen 21 lausekkeessa tarkoitetun purkamismenettelyn käynnistämisestä loppuarvioinnin toisesta polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä. Kyseisen loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

12 artikla Vastuuvapaus

1. Talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus unionin toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle myöntämästä rahoitusosuudesta sisältyy vastuuvapauteen, jonka Euroopan parlamentti myöntää neuvoston antamasta suosituksesta komissiolle perussopimuksen 319 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on toimittava täydessä yhteistyössä vastuuvapausmenettelyyn osallistuvien toimielinten kanssa ja toimitettava tarvittaessa tarpeelliset lisätiedot. Tässä yhteydessä voidaan pyytää, että yhteisyrityksen on oltava edustettuna asianomaisten toimielinten tai elinten kanssa pidettävissä kokouksissa ja että sen on avustettava komission valtuutettua tulojen ja menojen hyväksyjää.

13 artikla Jälkitarkastukset

1. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on suoritettava epäsuorien toimien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) N:o … [Horisontti 2020 ‑puiteohjelma] 23 artiklan mukaisesti osana Horisontti 2020 ‑puiteohjelman epäsuoria toimia.

2. Komissio voi yhdenmukaisuuden varmistamiseksi päättää, että se suorittaa 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset itse.

14 artikla Osakkaiden taloudellisten etujen suojaaminen

1. Sanotun vaikuttamatta liitteessä olevan yhtiöjärjestyksen 17 lausekkeen 4 kohdan soveltamiseen, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on annettava komission henkilöstölle ja muille sen valtuuttamille henkilöille sekä tilintarkastustuomioistuimelle pääsy sen toimipaikkoihin ja tiloihin ja annettava niiden saataville kaikki tiedot, myös sähköisessä muodossa olevat tiedot, joita ne tarvitsevat tarkastusten suorittamista varten.

2. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, myös paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999[21] ja komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[22] vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti sen selvittämiseksi, onko johonkin tämän asetuksen nojalla rahoitettuun sopimukseen, päätökseen tai hankintasopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3. Sanotun vaikuttamatta 1 ja 2 kohdan soveltamiseen, tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällytettävä säännöksiä, joilla komissiolle, toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaiset valtuudet tehdä kyseisiä tarkastuksia ja tutkimuksia niille annetun toimivallan mukaisesti.

4. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on varmistettava, että sen osakkaiden taloudelliset edut suojataan asianmukaisesti, tekemällä tai teettämällä tarvittavat sisäiset ja ulkopuolisten tahojen toteuttamat tarkastukset.

5. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys liittyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista[23]. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys toteuttaa tarvittavat toimenpiteet OLAFin suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi.

15 artikla Luottamuksellisuus

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on varmistettava sellaisten arkaluonteisten tietojen suoja, joiden paljastaminen voisi haitata sen osakkaiden tai toisen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen toimintaan osallistuvien etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista.

16 artikla Avoimuus

1. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallussaan pitämiin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[24].

2. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevia käytännön järjestelyjä.

3. Sanotun vaikuttamatta 10 artiklan soveltamiseen, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perussopimuksen 228 artiklassa määrätyin edellytyksin.

17 artikla Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoittamiin toimiin sovelletaan asetusta (EU) N:o … [Horisontti 2020 ‑ohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt]. Kyseisen asetuksen nojalla toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys katsotaan rahoituselimeksi ja se myöntää rahoitustukea epäsuoriin toimiin liitteessä olevan yhtiöjärjestyksen 1 lausekkeen mukaisesti.

18 artikla Isäntävaltion tarjoama tuki

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys ja sen kotipaikkana oleva valtio voivat tehdä hallinnollisen sopimuksen erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tuesta, jota kyseinen valtio antaa toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle.

19 artikla Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1. Kumotaan polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta annettu asetus (EY) N:o 521/2008 1 päivästä tammikuuta 2014.

2. Sanotun vaikuttamatta 1 kohdan soveltamiseen, asetusta (EY) N:o 521/2008 sovelletaan kuitenkin edelleen kyseisen asetuksen nojalla käynnistettyihin toimiin ja niihin liittyviin rahoitusvelvoitteisiin, kunnes toimet saadaan päätökseen.

Edellä 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa väliarvioinnissa esitetään loppuarviointi asetuksen (EY) N:o 521/2008 nojalla toteutetuista polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimista.

3. Tämä asetus ei vaikuta asetuksen (EY) N:o 521/2008 nojalla palvelukseen otetun henkilöstön oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun henkilöstön työsopimukset voidaan uusia tämän asetuksen nojalla henkilöstösääntöjen mukaisesti.

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 521/2008 nojalla nimitetty pääjohtaja on 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen nimitettävä pääjohtajan tehtäviin toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi tämän asetuksen mukaisesti. Muut sopimusehdot pysyvät muuttumattomina.

4. Elleivät osakkaat muuta asetuksen (EY) N:o 521/2008 mukaisesti keskenään sovi, kaikki kyseisessä asetuksessa tarkoitettujen osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet sekä varat, velat tai vastuut siirretään tässä asetuksessa tarkoitetuille osakkaille.

5. Mahdolliset asetuksen (EY) N:o 521/2008 nojalla myönnetyt käyttämättä jääneet määrärahat siirretään toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle.

20 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE: TOISEN POLTTOKENNO- JA VETY-YHTEISYRITYKSEN YHTIÖJÄRJESTYS

1 – Tehtävät

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tehtävänä on

(a) antaa rahoitustukea epäsuorille tutkimus- ja innovointitoimille pääasiassa avustusten muodossa;

(b) saavuttaa kriittinen tutkimusmassa, jotta teollisuus, julkiset ja yksityiset investoijat, päätöksentekijät ja muut sidosryhmät voisivat sitoutua luottavaisesti pitkän aikavälin ohjelmaan;

(c) yhdentää tutkimusta ja teknologian kehittämistä, keskittyä siihen, että pitkän aikavälin kestävyyteen ja teollisuuden kilpailukykyyn liittyvät tavoitteet saavutetaan kustannusten, suorituskyvyn ja laitteistojen kestävyyden osalta ja poistaa kriittisiä teknologiaesteitä;

(d) edistää innovointia ja uusien arvoketjujen syntymistä;

(e) helpottaa vuorovaikutusta teollisuuden, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välillä;

(f) edistää pk-yritysten osallistumista yhteisyrityksen toimiin Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden mukaisesti;

(g) tehdä laajasti käsitettyä sosio-tekno-ekonomista tutkimusta, jonka yhteydessä seurataan ja arvioidaan teknologian edistymistä ja markkinoille pääsyssä esiintyviä muita kuin teknisiä esteitä;

(h) edesauttaa uusien määräysten ja standardien laatimista ja nykyisten tarkistamista niin, että voidaan poistaa keinotekoisia esteitä markkinoille pääsylle ja tukea tuotteiden vaihtokelpoisuutta ja yhteentoimivuutta, rajat ylittävää kauppaa ja vientimarkkinoita;

(i) varmistaa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tehokas hallinto;

(j) sitoa unionin rahoitus kohteisiinsa ja vivuttaa polttokenno- ja vetyteknologian alan tutkimus- ja innovointitoimien toteuttamiseksi tarvittavia yksityisen ja julkisen sektorin varoja;

(k) edistää ja helpottaa teollisuuden osallistumista täydentäviin toimiin, jotka toteutetaan erillään epäsuorista toimista;

(l) toteuttaa tiedotus-, viestintä-, hyödyntämis- ja tulostenlevittämistoimia soveltamalla asetuksen (EU) N:o …/2013 [Horisontti 2020 ‑puiteohjelma] 22 artiklan säännöksiä soveltuvin osin;

(m) vastata muista mahdollisista tehtävistä, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen 2 artiklassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2 – Osakkaat

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaat ovat seuraavat:

(a) unioni, jota edustaa komissio,

(b) kun tämä yhtiöjärjestys on hyväksytty hyväksymisilmoituksella, uusi energia-alan maailmanlaajuinen teollisuusryhmittymä AISBL (New Energy World Industry Grouping), joka on Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (jonka rekisteröintinumero on 890025478 ja pysyvä toimipaikka Bryssel, Belgia), jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’, ja

(c) kun tämä yhtiöjärjestys on hyväksytty hyväksymisilmoituksella, uusi eurooppalainen polttokenno- ja vetyteknologian tutkimusryhmittymä AISBL (New European Research Grouping on Fuel Cells and Hydrogen), joka on Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (jonka rekisteröintinumero on 0897.679.372 ja pysyvä toimipaikka Bryssel, Belgia), jäljempänä ’tutkimusryhmittymä’.

3 – Osakkuuden muutokset

1. Osakas voi luopua osakkuudestaan toisessa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Osakkuudesta luopuminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta muille osakkaille. Luopumisen voimaantulosta lähtien entinen osakas vapautetaan kaikista muista velvoitteista kuin niistä, jotka toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys on hyväksynyt tai jotka sille ovat aiheutuneet ennen osakkuudesta luopumista.

2. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkuutta ei voi luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman hallintoneuvoston etukäteissuostumusta.

3. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys julkaisee internetsivustollaan välittömästi kaikkien tässä lausekkeessa tarkoitettujen osakkuuden muutosten jälkeen ajan tasalle saatetun luettelon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaista sekä päivämäärän, jona muutokset tulevat voimaan.

4 – Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen organisaatiorakenne

1. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimielimiä ovat:

(a) hallintoneuvosto;

(b) pääjohtaja;

(d) valtioiden edustajien ryhmä;

(e) sidosryhmäfoorumi.

2. Tieteellinen komitea, valtioiden edustajien ryhmä ja sidosryhmäfoorumi ovat toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen neuvoa-antavia elimiä.

5 – Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvosto koostuu seuraavista:

(a) kolme komission edustajaa;

(b) kuusi teollisuusryhmittymän edustajaa, joista vähintään yhden on edustettava pk-yrityksiä;

6 – Hallintoneuvoston toiminta

1. Komissiolla on 50 prosentin äänioikeus. Komission äänioikeus on jakamaton. Teollisuusryhmittymällä on 43 prosentin äänioikeus ja tutkimusryhmittymällä seitsemän prosentin äänioikeus. Osakkaiden on parhaansa mukaan pyrittävä yhteisymmärrykseen. Jos siihen ei päästä, hallintoneuvosto tekee päätökset vähintään 75 prosentin äänienemmistöllä, mukaan luettuina poissa olevien osakkaiden äänet.

2. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa kahden vuoden ajaksi.

3. Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräisiin istuntoihin vähintään kahdesti vuodessa. Se voi komission pyynnöstä, teollisuusryhmittymän ja tutkimusryhmittymän edustajien enemmistön pyynnöstä tai puheenjohtajan pyynnöstä kutsua kokoon ylimääräisiä kokouksia. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, ja kokoukset pidetään pääsääntöisesti toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimipaikassa.

Pääjohtajalla on oikeus osallistua asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana.

Hallintoneuvosto voi kutsua tapauskohtaisesti kokouksiinsa muita tarkkailijoina toimivia henkilöitä, etenkin unionin alueellisten viranomaisten edustajia.

Osakkaiden edustajat eivät ole henkilökohtaisesti korvausvastuussa toimista, joita he tekevät edustajan ominaisuudessa hallintoneuvostossa.

Hallintoneuvosto vahvistaa oman työjärjestyksensä.

7 – Hallintoneuvoston tehtävät

1. Hallintoneuvostolla on yleinen vastuu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnasta ja toiminnan strategisesta suunnittelusta, ja se valvoo yhteisyrityksen toiminnan toteuttamista.

2. Hallintoneuvoston tehtävänä on erityisesti

(a) päättää toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkuuden irtisanomisesta, jos osakas ei täytä velvoitteitaan;

(b) hyväksyä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevat säännökset tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti;

(c) hyväksyä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen vuosittainen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma, jossa määritetään väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikavastaavina ilmaistuna;

(d) käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa henkilöstön osalta tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(e) nimittää tai erottaa pääjohtaja, jatkaa hänen toimikauttaan, opastaa häntä ja valvoa hänen suoriutumistaan tehtävistään;

(f) hyväksyä pääjohtajan suosituksesta 9 lausekkeen 5 alakohdassa tarkoitetun ohjelmatoimiston organisaatiorakenne;

(g) hyväksyä pääjohtajan ehdottamat vuotuiset työsuunnitelmat ja vastaavat menoarviot kuultuaan tieteellistä komiteaa ja valtioiden edustajien ryhmää;

(h) hyväksyä tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vuotuisten täydentävien toimien suunnitelma muiden osakkaiden kuin unionin ehdotuksen perusteella kuultuaan tarvittaessa erillistä neuvoa-antavaa ryhmää;

(i) hyväksyä tilinpäätös;

(j) hyväksyä vuotuinen toimintakertomus ja sitä vastaavat menot;

(k) järjestää tarpeen mukaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon toteutus;

(l) hyväksyä ehdotuspyynnöt ja tarvittaessa niihin liittyvät osallistumista, arviointia, valintaa, sopimuksentekoa ja arviointimenettelyjä koskevat säännöt;

(m) hyväksyä luettelo rahoitettaviksi valituista toimista;

(n) laatia toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen viestintää koskevat menettelytavat pääjohtajan suosituksesta;

(o) tarvittaessa laatia täytäntöönpanosäännöt tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

(p) tarvittaessa laatia säännöt kansallisten asiantuntijoiden lähettämisestä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen palvelukseen ja harjoittelijoiden käyttämisestä tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti;

(q) tarvittaessa perustaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimielinten lisäksi neuvoa-antavia ryhmiä;

(r) tarvittaessa esittää komissiolle pyyntöjä tämän asetuksen muuttamisesta, jos toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen jokin osakas tätä pyytää;

(s) vastata tehtävistä, joita ei ole nimenomaisesti annettu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen minkään toimielimen suoritettaviksi; hallintoneuvosto voi antaa nämä tehtävät suoritettaviksi jollekin kyseisistä toimielimistä.

8 – Pääjohtajan nimittäminen, erottaminen ja toimikauden jatkaminen

1. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen laatiman ehdokasluettelon perusteella. Komissio ottaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden edustajat asianmukaisella tavalla mukaan valintamenettelyyn.

Valintamenettelyn esivalintavaiheessa on erityisesti varmistettava, että toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat ovat asianmukaisesti edustettuina. Tätä varten toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muiden osakkaiden on yhteisesti nimettävä edustaja sekä tarkkailija hallintoneuvoston puolesta.

2. Pääjohtaja on henkilöstön jäsen, ja hänet valitaan tehtäväänsä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen väliaikaisena toimihenkilönä unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a kohdan nojalla.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä toista polttokenno- ja vety-yhteisyritystä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

3. Pääjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Toimikauden päätyttyä komissio laatii arvion tavasta, jolla pääjohtaja on hoitanut tehtäviään, sekä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tulevista tehtävistä ja haasteista. Komissio ottaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat asianmukaisella tavalla mukaan arvion laadintaan.

4. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran, ei kuitenkaan enempää kuin neljän vuoden verran.

5. Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan samaa toimea koskevaan valintamenettelyyn.

6. Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta. Komissio ottaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat asianmukaisella tavalla mukaan ehdotuksen tekemiseen.

9 – Pääjohtajan tehtävät

1. Pääjohtaja vastaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti.

2. Pääjohtaja on toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hän vastaa toimistaan johtokunnalle.

3. Pääjohtaja toteuttaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion.

4. Pääjohtaja suorittaa riippumattomasti etenkin seuraavat tehtävät:

(a) laatii ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen talousarvioesityksen ja vastaavan henkilöstösuunnitelman, jossa määritetään väliaikaisten toimien määrä kussakin palkkaluokassa ja tehtäväryhmässä sekä sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikavastaavina ilmaistuna;

(b) laatii ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen työsuunnitelman ja vastaavat menoarviot;

(d) laatii ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen toimintakertomuksen ja sitä vastaavan menoselvityksen;

(e) toimittaa hallintoneuvostolle raportin liitteessä olevan yhtiöjärjestyksen 13 lausekkeen 3 alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista epäsuorien toimien luontoissuorituksista;

(f) toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi luettelon rahoitettavaksi valittavista ehdotuksista;

(g) tekee yksittäisiä avustussopimuksia tai päätöksiä;

(h) tekee hankintasopimukset;

(i) panee täytäntöön toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen viestintää koskevat menettelytavat;

(j) järjestää, ohjaa ja valvoo toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimia ja henkilöstöä hallintoneuvoston antaman toimivallan rajoissa tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(k) laatii vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvontajärjestelmän ja varmistaa sen toiminnan sekä raportoi sen mahdollisista merkittävistä muutoksista hallintoneuvostolle;

(l) varmistaa riskinarviointien tekemisen ja riskinhallinnan toteuttamisen;

(m) toteuttaa muita toimia, jotka ovat tarpeen toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen arvioimiseksi;

(n) suorittaa mahdolliset muut hallintoneuvoston pääjohtajalle antamat tai delegoimat tehtävät.

5. Pääjohtaja perustaa ohjelmatoimiston, joka huolehtii pääjohtajan vastuun alaisuudessa kaikista tämän asetuksen nojalla suoritettavista tukitehtävistä. Ohjelmatoimisto koostuu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstöstä ja suorittaa etenkin seuraavat tehtävät:

(a) tukee sopivan kirjanpitojärjestelmän perustamista ja hallinnointia toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaisesti;

(b) hallinnoi ehdotuspyyntöjä vuotuisien työsuunnitelmien mukaisesti sekä vastaa sopimusten tai päätösten hallinnoinnista ja koordinoinnista;

(c) antaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaille ja muille elimille kaikki tarvittavat tiedot ja tuen, jotta ne voivat täyttää velvollisuutensa, ja vastaa niiden erityisiin pyyntöihin;

(d) toimii toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimielinten sihteeristönä ja avustaa mahdollisia hallintoneuvoston perustamia neuvoa-antavia ryhmiä.

10 – Tieteellinen komitea

1. Tieteellinen komitea koostuu enintään yhdeksästä jäsenestä. Jäsenet valitsevat puheenjohtajan keskuudestaan.

2. Jäsenet edustavat tasapainoisesti maailmanluokan tunnustettua asiantuntemusta tiedeyhteisöstä, teollisuudesta ja sääntelyelimistä. Kokonaisuutena tieteellisen komitean jäsenten osaamisen ja asiantuntemuksen on katettava kyseinen tekninen toimiala, jotta se voi antaa tieteelliseen tietoon pohjautuvia suosituksia toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle.

3. Hallintoneuvosto vahvistaa erityiset arviointiperusteet ja menettelyn tieteellisen komitean kokoonpanon valintaa varten ja nimittää tieteellisen komitean jäsenet. Hallintoneuvoston on otettava huomioon toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmän esittämät mahdolliset jäsenehdokkaat.

4. Tieteellisen komitean tehtävänä on

(a) antaa neuvoja vuotuisten työsuunnitelmien tieteellisistä painotuksista;

(b) antaa neuvoja vuotuisessa toimintakertomuksessa kuvatuista tieteellisistä saavutuksista.

5. Tieteellinen komitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Tieteellisen komitean puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle.

6. Tieteellinen komitea voi puheenjohtajan suostumuksella kutsua kokouksiinsa muita henkilöitä.

7. Tieteellinen komitea vahvistaa oman työjärjestyksensä.

11 – Valtioiden edustajien ryhmä

1. Kullakin jäsenvaltiolla ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan assosioituneella maalla on yksi edustaja toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmässä. Edustajien ryhmä valitsee puheenjohtajan keskuudestaan.

2. Valtioiden edustajien ryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Edustajien ryhmän puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle. Pääjohtaja ja hallintoneuvoston puheenjohtaja tai heidän edustajansa osallistuvat näihin kokouksiin.

Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtaja voi kutsua kokouksiinsa muita henkilöitä tarkkailijoina, etenkin unionin alueellisten viranomaisten edustajia.

3. Valtioiden edustajien ryhmä tarkastelee erityisesti seuraavia asioita koskevia tietoja ja antaa niitä koskevia lausuntoja:

(a) ohjelmien edistyminen toisessa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä ja yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttaminen;

(b) strategisen suuntautumisen tarkistaminen;

(d) vuotuiset työsuunnitelmat;

(e) pk-yritysten osallistuminen.

4. Valtioiden edustajien ryhmä antaa myös toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle tietoja ja toimii yhteisyrityksen yhteystahona seuraavissa asioissa:

(a) asianmukaisten kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovointiohjelmien asema ja mahdollisten yhteistyöalueiden kartoittaminen, polttokenno- ja vetyteknologioiden käyttöönotto mukaan luettuna;

(b) erityistoimenpiteet, joita on toteutettu kansallisella tai alueellisella tasolla tietämyksen levitykseen suunnattujen tapahtumien, teknisten workshop-tapaamisten ja viestinnän osalta.

5. Valtioiden edustajien ryhmä voi omasta aloitteestaan antaa suosituksia toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle teknisistä asioista sekä liikkeenjohdollisista ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä, erityisesti jos ne vaikuttavat kansallisiin tai alueellisiin etuihin.

Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys ilmoittaa valtioiden edustajien ryhmälle tällaisten suositusten johdosta toteuttamistaan toimista.

6. Toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmä vahvistaa oman työjärjestyksensä.

12 – Sidosryhmäfoorumi

1. Sidosryhmäfoorumiin voivat osallistua kaikki julkiset ja yksityiset sidosryhmät sekä kansainväliset eturyhmät jäsenvaltioista, assosioituneista maista ja muista maista.

2. Sidosryhmäfoorumille tiedotetaan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnasta, ja sitä pyydetään esittämään huomautuksia.

3. Pääjohtaja kutsuu koolle sidosryhmäfoorumin kokoukset.

13 – Rahoituslähteet

1. Unioni ja muut osakkaat kuin unioni tai niihin kuuluvat oikeussubjektit rahoittavat yhteisesti toista polttokenno- ja vety-yhteisyritystä rahoitusosuuksilla, jotka maksetaan erinä, ja suorituksilla, joilla katetaan muut kuin toisesta polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä korvattavat epäsuorien toimien toteuttamisesta niille aiheutuneet kustannukset.

2. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintomenot ovat enintään 40 miljoonaa euroa, ja ne katetaan unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken vuosittain jaettavilla rahoitusosuuksilla. Unionin osuus on 50 prosenttia, teollisuusryhmittymän 43 prosenttia ja tutkimusryhmittymän 7 prosenttia. Jos hallintomenoihin varattuja määrärahoja ei käytetä kokonaisuudessaan, jäljelle jäävällä osuudella voidaan kattaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen operatiivisia menoja.

3. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen operatiiviset menot katetaan

(a) unionin rahoitusosuudella;

(b) epäsuoriin toimiin osallistuviin muihin osakkaisiin kuin unioniin kuuluvien oikeussubjektien luontoissuorituksilla, jotka vastaavat niille epäsuorien toimien toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia, joista on vähennetty toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osuus ja muut unionin osuudet kyseistä kustannuksista.

4. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvioon otettavat varat koostuvat seuraavista:

(a) osakkaiden antama rahoitus hallinnollisiin menoihin;

(b) unionin rahoitusosuus operatiivisiin menoihin;

(d) kaikki muut rahoitusosuudet, varat ja tulot.

Osakkaiden toiselle polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle antaman rahoituksen mahdollisesti tuottamia korkoja pidetään yhteisyrityksen tuloina.

5. Kaikki toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen voimavarat ja sen toiminta kohdennetaan tämän asetuksen 2 artiklassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseen.

6. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys omistaa kaiken tuottamansa omaisuuden tai omaisuuden, joka sille siirretään tämän asetuksen 2 artiklassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

7. Kulujen kattamisen jälkeen jäänyttä ylijäämää ei makseta toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaille, paitsi silloin, kun toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys puretaan 21 lausekkeen nojalla.

14 – Rahoitussitoumukset

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitussitoumukset eivät saa ylittää käytettävissä olevia tai osakkaiden budjettisitoumusten mukaisia taloudellisia resursseja.

15 – Varainhoitovuosi

Varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

16 – Toiminnan ja rahoituksen suunnittelu

1. Pääjohtaja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi ehdotuksen vuotuiseksi työsuunnitelmaksi, jossa esitetään yksityiskohtainen suunnitelma tutkimus- ja innovointitoimista ja hallinnollisista toimista sekä vastaavat menoarviot tulevaksi vuodeksi. Ehdotettu työsuunnitelma sisältää myös arvion 13 lausekkeen 3 alakohdan b alakohdan mukaisesti suoritettavien osuuksien arvosta.

2. Tiettyä vuotta koskeva vuotuinen työsuunnitelma hyväksytään edeltävän vuoden loppuun mennessä. Vuotuinen työsuunnitelma julkaistaan.

3. Pääjohtaja laatii vuotuisen talousarvioesityksen tulevaksi vuodeksi ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

4. Hallintoneuvosto hyväksyy tiettyä vuotta koskevan vuotuisen talousarvion edeltävän vuoden loppuun mennessä.

5. Vuotuista talousarviota tarkistetaan unionin talousarvioon sisältyvän unionin osuuden huomioon ottamiseksi.

17 – Toimintaa ja rahoitusta koskeva raportointi

1. Pääjohtaja raportoi hallintoneuvostolle vuosittain tehtäviensä suorittamisesta toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaisesti.

Pääjohtaja toimittaa vuosittain 15 päivään helmikuuta mennessä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuisen toimintakertomuksen toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen edistymisestä edeltävänä kalenterivuonna, etenkin suhteessa kyseisen vuoden vuotuiseen työsuunnitelmaan. Kertomuksessa on esitettävä tiedot muun muassa seuraavista asioista:

(a) toteutetut tutkimus- ja innovointitoimet ja muut toimet sekä vastaavat menot;

(b) ehdotuspyyntöissä ehdotetut toimet ja niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin (mukaan lukien pk-yritykset) ja valtioittain;

(c) rahoitettavaksi valitut toimet mukaan, lukien niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin (mukaan lukien pk-yritykset) ja valtioittain, sekä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitusosuus yksittäisille osallistujille ja toimille.

2. Kun hallintoneuvosto on hyväksynyt vuotuisen toimintakertomuksen, se julkaistaan.

3. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys raportoi vuosittain komissiolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

4. Riippumattoman tarkastuselimen on tarkastettava toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tilit siten kuin asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdassa säädetään.

Tilintarkastustuomioistuin ei tarkasta toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tilejä.

18 – Sisäinen tarkastus

Komission sisäisellä tarkastajalla on toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen.

19 – Osakkaiden vastuu ja vakuutussuoja

1. Osakkaiden taloudellinen vastuu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen veloista rajoittuu osuuteen, jonka ne ovat jo maksaneet hallinnollisista menoista.

2. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys hankkii tarvittavan vakuutussuojan ja ylläpitää sitä.

20 – Eturistiriidat

1. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen, sen elinten ja sen henkilöstön on toiminnassaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja.

2. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi antaa sääntöjä osakkaisiin, elimiin ja henkilöstöön liittyvien eturistiriitojen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Kyseisillä säännöillä on estettävä hallintoneuvostoon kuuluvien osakkaiden edustajien eturistiriidat.

21 – Yhteisyrityksen purkaminen

1. Toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys puretaan tämän asetuksen 1 artiklassa säädetyn toimikauden päättyessä.

2. Purkamismenettely käynnistyy automaattisesti, jos komissio tai kaikki muut osakkaat kuin unioni eroavat toisesta polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä.

3. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen purkamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, jotka toimivat hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti.

4. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen purkamisen yhteydessä sen omaisuus käytetään sen korvausvastuiden ja sen purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana yhteisyrityksen osakkaina olevien kesken suhteellisesti sen mukaan, mikä on kunkin osakkaan rahoitusosuus toisessa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Mahdollinen unionille jaettu ylijäämä palautetaan unionin talousarvioon.

5. Jos jokin toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tekemä sopimus tai päätös tai jokin hankintasopimus on voimassa pidempään kuin yhteisyrityksen toimikausi, sopimuksen tai päätöksen tai hankintasopimuksen asianmukaiseksi hoitamiseksi laaditaan erillinen menettely.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4. Tavoitteet

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2. Arvioidut vaikutukset polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen määrärahoihin

3.2.3. Arvioidut vaikutukset polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen henkilöresursseihin

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus neuvoston asetukseksi polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivasta toisesta yhteisyrityksestä

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä[25]

Horisontti 2020 – tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma.

Kohteena ovat yhteiskunnalliset haasteet ”Turvallinen, puhdas ja tehokas energia” ja ”Älykäs, ympäristöystävällinen ja integroitu liikenne”.

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen tai valmistelutoimeen[26].

x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet

1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen jatkamista Horisontti 2020 ‑ohjelmassa koskevan ehdotuksen yleisenä tavoitteena on edistää optimaalisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamista EU:n tasolla ja kehittää unioniin vahva, kestävä ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen polttokenno- ja vetyteknologian ala. Etenkin tavoitteena on – alentaa liikennesovelluksissa käytettävien polttokennojärjestelmien tuotantokustannuksia ja lisätä samalla niiden käyttöikää niin, että se on kilpailukykyinen perinteisten teknologioiden käyttöikään nähden, – lisätä erilaisten sähköntuotantoon käytettävien polttokennojen tehokkuutta ja kestävyyttä ja vähentää samalla kustannuksia niin, että ne ovat kilpailukykyisiä perinteisten teknologioiden kustannuksiin nähden, – parantaa veden elektrolyysistä saatavan vedyn tuotannon energiatehokkuutta ja vähentää samalla pääomakustannuksia niin, että vety- ja polttokennojärjestelmien yhdistelmä on kilpailukykyinen vaihtoehto markkinoilla saatavilla oleviin vaihtoehtoihin nähden, – demonstroida laajamittaisesti, että vetyä voidaan käyttää kilpailukykyisenä energian varastointivälineenä uusiutuvista energialähteistä saatavalle sähkölle.

1.4.2. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tarjoamia mahdollisuuksia edistää kasvua, työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä Euroopan unionissa kuvataan vaikutustenarvioinnin 2.2 kohdassa.

1.4.3. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Ehdotuksessa esitetään, että toista polttokenno- ja vety-yhteisyritystä seurataan vuosina 2014–2020 tietyillä keskeisillä suorituskykyindikaattoreilla ohjelman erityistavoitteiden mukaisesti.

Alue || Keskeisen suorituskykyindikaattorin kuvaus || Päämäärä || Milloin?

Toimintatavoite 1 || Yksityiset ja julkiset menot, jotka liittyvät t&k- ja innovointitoimiin ja varhaista käyttöönottoa tukeviin toimiin Euroopassa (yhteisyrityksen käynnistämät toimet) || > 1,4 miljardia euroa vuosina 2014–2020 || Vuoteen 2020 mennessä

Toimintatavoite 2 || Pk-yritysten osallistuminen yhteisyrityksen ohjelmaan || ≥ 25 % || Jokaisen ehdotuspyynnön yhteydessä

Toimintatavoite 3 || Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen demonstrointihankkeet jäsenvaltioissa ja alueilla, joille annetaan tukea EU:n rakennerahastoista || 7 hanketta || Vuoteen 2020 mennessä

Toimintatavoite 4 || Avustuksen saamiseen kuluva aika (pyynnön päättymisestä avustussopimuksen tekemiseen) Maksun suorittamiseen kuluva aika || < 180 päivää < 90 päivää || Jokaisen ehdotuspyynnön yhteydessä

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys auttaa saavuttamaan Horisontti 2020 ‑ohjelmassa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan EU:n yleisen tavoitteen seuraavasti: – kasvattamalla kestävissä, vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavissa energia- ja liikennejärjestelmissä käytettävän polttokenno- ja vetyteknologian osuutta; – varmistamalla, että Euroopan polttokenno- ja vetyteknologian ala on maailmanlaajuisessa johtoasemassa ja kilpailukykyinen; – varmistamalla Euroopan polttokenno- ja vetyteknologian alan osallistava kasvu sekä lisäämällä työpaikkoja ja turvaamalla ne.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n tasolla toteutettavilla toimilla vähennetään kansallisten ohjelmien välisiä eroavaisuuksia, niiden hajanaisuutta ja mahdollisia päällekkäisyyksiä. Kun tutkimus- ja kehitystyö yhdistetään ja koordinoidaan EU:n tasolla, voidaan päästä parempiin tuloksiin, kun otetaan huomioon kehitettävien infrastruktuurien ja teknologioiden ylikansallinen luonne sekä se, että on saatava kokoon riittävä resurssien massa. Euroopan unionin toteuttamilla toimilla myös autetaan järkeistämään tutkimusohjelmia ja varmistamaan kehitettyjen järjestelmien yhteentoimivuus.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Vuonna 2008 perustetun ensimmäisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ensimmäinen väliarviointi saatiin päätökseen vuonna 2011. Siinä pääteltiin, että yhteisyritykseen perustuvalla toimintatavalla voitiin yleisesti edistää teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä julkisen ja yksityisen sektorin toimia ja lisätä t&k-yhteisön vakautta.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Asiaa tarkastellaan ehdotuksen liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin 2.6, 3.2 ja 5.9 kohdassa.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

x Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 01/01/2014 ja päättyy 31/12/2024.

x Rahoitusvaikutukset 2014–2020 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja 2014–2024 maksumäärärahojen osalta.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[27]

¨ Komissio hallinnoi toimia suoraan seuraavien avulla:

¨ toimeenpanovirastot

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

x Välillinen hallinnointi siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä seuraaville:

¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (anna yksityiskohtaiset tiedot);

¨ Euroopan investointipankille ja Euroopan investointipankille;

x varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitetuille elimille;

¨ julkisoikeudellisille elimille;

¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

¨ jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintaa seurataan sitä koskevan asetuksen liitteessä olevan yhtiöjärjestyksen 17 lausekkeessa tarkoitettujen välivaiheen tarkastelujen avulla ja mainitun asetuksen 11 artiklassa tarkoitettujen väli- ja loppuarviointien avulla. Myös hallintoneuvosto valvoo toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintaa.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1. Todetut riskit

Komissio varmistaa valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän kautta, että toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen sovellettavat säännöt vastaavat täysin varainhoitoasetuksen 60 ja 61 artiklan vaatimuksia. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen valvontajärjestelyillä, myös hallintoneuvoston jäsenyydellä, ja raportointijärjestelyillä varmistetaan, että komission yksiköt voivat täyttää vastuuvelvollisuuttaan koskevat vaatimukset sekä kollegion että budjettivallan käyttäjän suhteen.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen sisäinen valvontajärjestelmä perustuu seuraaviin tekijöihin:

– vähintään komission takaamaa tasoa vastaavan suojatason varmistavien sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpano;

– menettelyt parhaiden hankkeiden valitsemiseksi riippumattoman arvioinnin avulla sekä menettelyt niiden kehittämiseksi säädösten tasolle asti;

– hankkeen ja sopimusten hallinnointi jokaisen hankkeen elinkaaren ajan;

– kaikkien hakemusten ennakkotarkastus, mukaan lukien tilintarkastuslausuntojen pyytäminen ja kustannuslaskentamenetelmien ennakkotarkastukset;

– hakemusten tietylle otokselle tehtävät jälkitarkastukset osana Horisontti 2020 ‑ohjelman jälkitarkastuksia;

– sekä hankkeen tulosten tieteellinen arviointi.

Riskiä toiseen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen liittyviin eturistiriitoihin on pienennetty erilaisin toimenpitein, etenkin antamalla komissiolle ja teollisuutta edustaville kumppaneille yhtäläiset äänestysoikeudet hallintoneuvostossa, jättämällä pääjohtajan valinta komission suosituksen perusteella hallintoneuvoston vastuulle, varmistamalla henkilöstön riippumattomuus, teettämällä julkaistuihin valintaperusteisiin perustuvat arvioinnit riippumattomilla asiantuntijoilla sekä ottamalla käyttöön muutoksenhakumekanismeja ja vaatimalla mahdollisten etujen ilmoittamista kokonaisuudessaan. Eettisten ja organisatoristen arvojen määrittäminen on yksi toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tärkeimmistä tehtävistä. Komissio seuraa arvojen määrittämistä.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Komission sisäisellä tarkastajalla on yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen. Lisäksi hallintoneuvosto voi tarpeen mukaan järjestää yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon toteutuksen. Yhteisyrityksen pääjohtajan on tulojen ja menojen hyväksyjänä otettava käyttöön kustannustehokas sisäinen valvonta- ja hallintajärjestelmä. Pääjohtajan on raportoitava komissiolle hyväksytystä sisäisestä valvontakehyksestä.

Komissio valvoo mahdollista noudattamatta jättämistä kehittämällään raportointijärjestelmällä sekä seuraamalla niiden tahojen jälkitarkastusten tuloksia, jotka saavat EU:n rahoitusta toisesta polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä. Kyseiset tarkastukset liittyvät koko Horisontti 2020 ‑ohjelman kattaviin jälkitarkastuksiin.

Helmikuun 4. päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään seuraavaa: ”on ratkaisevan tärkeää, että [tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin edistämiseen tarkoitettuja EU:n välineitä] yksinkertaistetaan erityisesti sopimalla asiaankuuluvien laitosten välisestä uudesta tasapainosta luottamuksen ja valvonnan sekä riskien ottamisen ja riskien välttämisen välillä”. Tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11. marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa (P7_TA(2010)0401) Euroopan parlamentti nimenomaisesti antaa tukensa tutkimusrahoituksen virheriskien suuremman osuuden hyväksymiselle ja ”on huolissaan siitä, että seitsemännen puiteohjelman nykyinen järjestelmä ja käytännön toteuttaminen keskittyvät liiaksi valvontaan”.

Tämän takia sidosryhmät ja toimielimet katsovat, että virhetason lisäksi huomioon olisi otettava myös kaikki tavoitteet ja edut, etenkin tutkimuspolitiikan onnistunut toteuttaminen, kansainvälinen kilpailukyky ja tieteen huippuosaaminen. Samaan aikaan on olemassa selkeä tarve hallinnoida budjettia tehokkaasti ja toimivasti ja ehkäistä petoksia ja tuhlausta.

Kuten edellä todetaan, komissio valvoo mahdollista noudattamatta jättämistä kehittämällään raportointijärjestelmällä sekä seuraamalla niiden tahojen jälkitarkastusten tuloksia, jotka saavat EU:n rahoitusta toisesta polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä. Kyseiset tarkastukset liittyvät koko Horisontti 2020 ‑ohjelman kattaviin jälkitarkastuksiin.

2.2.3. Odotettu väärinkäytösten riski

Kuten komissio toteaa Horisontti 2020 ‑ohjelmaa koskevan säädöksen rahoitusselvityksessä, komission lopullisena tavoitteena on rajoittaa jäännösvirheet alle kahteen prosenttiin kokonaismenoista ohjelman keston aikana. Tätä varten se on ottanut käyttöön useita yksinkertaistamistoimenpiteitä. Huomioon on kuitenkin otettava myös muut edellä asetetut tavoitteet sekä tarkastusten kustannukset.

Koska polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osallistumista koskevat säännöt ovat periaatteessa samat kuin komission soveltamat säännöt ja koska edunsaajaryhmän riskiprofiili vastaa komission edunsaajaryhmää, voidaan odottaa, että virhetaso vastaa komission Horisontti 2020 ‑ohjelmalle määrittämää virhetasoa.

Yksityiskohtaiset tiedot odotetusta virhetasosta osallistujien osalta esitetään Horisontti 2020 ‑ohjelmaa koskevan säädöksen rahoitusselvityksessä.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Komissio varmistaa, että toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys toteuttaa hallintomenettelyn kaikissa vaiheissa asianmukaisia toimenpiteitä petosten, korruption ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi. Horisontti 2020 -pakettiin kuuluvalle ehdotukselle on tehty arviointi, jossa on arvioitu alttius petoksille, minkä lisäksi on arvioitu suojaamistoimenpiteiden vaikutuksia. Ehdotetuilla toimenpiteillä pitäisi kaiken kaikkiaan olla myönteinen vaikutus petosten torjuntaan, koska niissä painotetaan enemmän riskinarviointiin perustuvia tarkastuksia ja tehostetaan tieteellistä arviointia ja valvontaa.

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys tekee jo nykyisin petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvää yhteistyötä komission yksiköiden kanssa. Komissio varmistaa, että yhteistyötä jatketaan ja vahvistetaan.

Tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tehdä – asiakirjojen perusteella ja paikan päällä – tarkastuksia kaikille tuensaajille, toimeksisaajille ja alihankkijoille, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta ohjelman nojalla.

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Meno- laji || Rahoitusosuudet

Numero 1A [Otsake Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[1A] || 08.020733 Yhteiskunnalliset haasteet – toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys || Jaks. || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ

*Tavoitteena on käyttää yhtä budjettikohtaa. Odotuksena on, että budjettikohdan rahoitus saadaan seuraavista:

|| Maksusitoumusmäärärahat (milj. euroina)

Budjettikohta || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Yhteensä

06.030301 Resurssitehokkaan, ympäristöystävällisen, turvallisen ja saumattoman eurooppalaisen liikennejärjestelmän saavuttaminen || 10,050 || 11,741 || 11,742 || 10,634 || 10,479 || 9,980 || 10,374 || 75,000

08.020303 Siirtyminen luotettavaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään || 36,177 || 42,267 || 42,271 || 38,283 || 37,726 || 35,929 || 37,347 || 270,000

08.020304 Resurssitehokkaan, ympäristöystävällisen, turvallisen ja saumattoman eurooppalaisen liikennejärjestelmän saavuttaminen || 23,448 || 27,395 || 27,398 || 24,813 || 24,452 || 23,287 || 24,207 || 175,000

32.040301 Siirtyminen luotettavaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään || 24,118 || 28,178 || 28,181 || 25,522 || 25,151 || 23,952 || 24,898 || 180,000

|| 93,793 || 109,581 || 109,592 || 99,252 || 97,808 || 93,148 || 96,826 || 700,000

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1A || Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyritys || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || Vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || vuosi 2021–2024 || YHTEENSÄ

1 osasto || Sitoumukset || (1) || 0,324 || 0,330 || 0,337 || 0,344 || 1,454 || 1,483 || 7,285 || || 11,557

Maksut || (2) || 0,324 || 0,330 || 0,337 || 0,344 || 1,454 || 1,483 || 1,512 || 5,772 || 11,557

2 osasto || Sitoumukset || (1a) || 0,115 || 0,257 || 0,261 || 0,454 || 1,640 || 1,711 || 4,005 || || 8,443

Maksut || (2a) || 0,115 || 0,257 || 0,261 || 0,454 || 1,640 || 1,711 || 1,746 || 2,260 || 8,443

3 osasto || Sitoumukset || (3a) || 93,354 || 108,994 || 108,994 || 98,454 || 94,714 || 89,954 || 85,536 || 0 || 680,000

|| Maksut || (3b) || || 56,012 || 65,396 || 84,067 || 80,871 || 97,298 || 95,462 || 200,893 || 680,000

Toisen poltto-kenno- ja vety-yhteisyrityksen määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3a || 93,793 || 109,581 || 109,592 || 99,252 || 97,808 || 93,148 || 96,826 || 0 || 700,000

Maksut || =2+2a +3b || 0,439 || 56,599 || 65,994 || 84,865 || 83,965 || 100,492 || 98,720 || 208,925 || 700,000

Unioni ja toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen muut osakkaat vastaavat yhdessä hallintomenoista. Unionin rahoitusosuus on 50 prosenttia. Teollisuusryhmittymä ja tutkimusryhmittymä vastaavat jäljelle jäävästä 50 prosentin osuudesta. Teollisuusryhmittymän rahoitusosuus on 43 prosenttia ja tutkimusryhmittymän rahoitusosuus seitsemän prosenttia. Unionin kokonaisosuus toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintomenoista on enintään 20 miljoonaa euroa. Jos osa unionin rahoitusosuudesta jää käyttämättä, se voidaan osoittaa toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintaan.

Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen operatiiviset menot katetaan unionin rahoitusosuudella ja toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintaan osallistuviin muihin osakkaisiin kuin unioniin kuuluvien oikeussubjektien luontoissuorituksilla.

Hallintokustannukset arvioitiin nykyisten menojen mukaan. Maksumäärärahat arvioitiin ottaen huomioon suoritettavat ennakkomaksut ja sidottuihin määrärahoihin liittyvät välimaksut.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1A || Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky – Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || vuosi 2021–2024* || Yhteensä

PO: RTD ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,393 || 0,401 || 0,409 || 0,417 || 0,425 || 0,434 || 0,443 || p.m. || 2,922

Ÿ Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || || 0,393 || 0,401 || 0,409 || 0,417 || 0,425 || 0,434 || p.m. || p.m. || 2,922

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1A kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || || 0,393 || 0,401 || 0,409 || 0,417 || 0,425 || 0,434 || p.m. || p.m. || 2,922

|| ||

|| || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || || vuosi 2020–2024 || yhteensä

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 94,186 || 109,982 || 110,001 || 99,669 || 98,233 || 93,582 || 97,269 || 0 || 702,922

Maksut || 0,832 || 57,000 || 66,403 || 85,282 || 84,391 || 100,926 || 99,163 || 210,783 || 702,922

*Henkilöstön määrä vuoden 2020 jälkeen on päätettävä myöhemmin.

3.2.2. Arvioidut vaikutukset polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen määrärahoihin

¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

x Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

|| || TUOTOKSET

|| || Tyyppi[28] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

|| ERITYISTAVOITE 1 Alennetaan liikennesovelluksissa käytettävien polttokennojärjestelmien tuotantokustannuksia hyödyntämällä tieteen ja teknologia kehitystä ja sarjatuotantoon liittyviä mittakaavaetuja ja lisätään samalla niiden käyttöikää niin, että omistajuuden kokonaiskustannukset suhteessa käyttöikään ovat kilpailukykyisiä perinteisiin teknologioihin nähden

- tuotos || Allekirjoitettujen avustussopimusten lukumäärä || 3,589 || 10 || 36,500 || 12 || 40,300 || 12 || 40,300 || 10 || 38,000 || 10 || 36,900 || 10 || 35,500 || 9 || 34,500 || 73 || 262,000 ||

|| Välisumma erityistavoite 1 || 10 || 36,500 || 12 || 40,300 || 12 || 40,300 || 10 || 38,000 || 10 || 36,900 || 10 || 35,500 || 9 || 34,500 || 73 || 262,000

ERITYISTAVOITE 2 Lisätään erilaisten sähköntuotantoon käytettävien polttokennojen tehokkuutta ja kestävyyttä ja alennetaan samalla nykyisiä kustannuksia sellaiselle tasolle, että polttokennot ovat kilpailukykyinen vaihtoehto nykyisin käytettäville teknologioille ||

- tuotos || Avustussopimusten lukumäärä || 3,755 || 5 || 18,254 || 6 || 22,600 || 6 || 22,600 || 5 || 20,500 || 5 || 18,214 || 5 || 17,000 || 4 || 16,000 || 36 || 135,168 ||

Välisumma erityistavoite 2 || 5 || 18,254 || 6 || 22,600 || 6 || 22,600 || 5 || 20,500 || 5 || 18,214 || 5 || 17,000 || 4 || 16,000 || 36 || 135,168 ||

ERITYISTAVOITE 3 Lisätään veden elektrolyysistä saatavan vedyn hajautetun tuotannon energiatehokkuutta ja vähennetään samalla järjestelmän pääomakustannuksia niin, että vedyn jakelulaitteen kustannukset yhdistettynä vetyä käyttävän polttokennojärjestelmän kustannuksiin ovat kilpailukykyiset markkinoilla saatavilla oleviin vaihtoehtoihin nähden. ||

- tuotos || Avustussopimusten lukumäärä || 3,988 || 5 || 19,000 || 5 || 22,000 || 5 || 22,000 || 5 || 19,900 || 5 || 20,000 || 5 || 18,854 || 5 || 17,836 || 35 || 139,590 ||

Välisumma erityistavoite 3 || 5 || 19,000 || 5 || 22,0000 || 5 || 22,000 || 5 || 19,900 || 5 || 20,000 || 5 || 18,854 || 5 || 17,836 || 35 || 139,590 ||

ERITYISTAVOITE 4 Demonstroidaan laajamittaisesti, että vetyä voidaan käyttää kilpailukykyisenä välineenä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähköenergian osalta. ||

- tuotos || Avustussopimusten lukumäärä || 3,871 || 5 || 19,600 || 6 || 24,094 || 6 || 24,094 || 6 || 20,054 || 5 || 19,600 || 5 || 18,600 || 4 || 17,200 || 37 || 143,242 ||

Välisumma erityistavoite 4 || 5 || 19,600 || 6 || 24,094 || 6 || 24,094 || 6 || 20,054 || 5 || 19,600 || 5 || 18,600 || 4 || 17,200 || 37 || 143,242 ||

|| KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 20 || 93,354 || 29 || 108,994 || 29 || 108,994 || 29 || 98,454 || 25 || 94,714 || 25 || 89,954 || 22 || 85,536 || 181 || 680,000

3.2.3. Arvioidut vaikutukset henkilöresursseihin

3.2.3.1. Yhteenveto

x Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

¨ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

Henkilöstön määrä (kokoaikaiseksi muutettu henkilöstö)[29]

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || vuosi 2021 || vuosi 2022 || vuosi 2023 || vuosi 2024 || YHTEENSÄ

Virkamiehet (AD-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 22

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD) || 15 || 15 || 15 || 15 || 15 || 15 || 15 || 15 || 14 || 13 || 12 || 159

Väliaikaiset toimihenkilöt (AST) || 9 || 9 || 9 || 9 || 9 || 9 || 9 || 9 || 9 || 8 || 7 || 96

YHTEENSÄ || 26 || 26 || 26 || 26 || 26 || 26 || 26 || 26 || 25 || 23 || 21 || 277

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || vuosi 2021 || vuosi 2022 || vuosi 2023 || vuosi 2024 || YHTEENSÄ

Virkamiehet (AD-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Virkamiehet (AST-ura-alue) || || || || || || || || || || || || 0

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 0,094 || 0,096 || 0,098 || 0,100 || 0,102 || 0,104 || 0,106 || 0,108 || 0,110 || 0,112 || 0,115 || 1,144

Väliaikaiset toimihenkilöt (AD) || 1,620 || 1,652 || 1,685 || 1,719 || 1,754 || 1,789 || 1,824 || 1,861 || 1,772 || 1,678 || 1,580 || 18,934

Väliaikaiset toimihenkilöt (AST) || 0,972 || 0,991 || 1,011 || 1,031 || 1,052 || 1,073 || 1,095 || 1,117 || 1,139 || 1,033 || 0,922 || 11,436

YHTEENSÄ || 2,686 || 2,740 || 2,795 || 2,850 || 2,907 || 2,966 || 3,025 || 3,085 || 3,021 || 2,823 || 2,616 || 31,513

3.2.3.2. Henkilöstöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa

¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

x Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio numeroina (kokoaikaiseksi muutettuna)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020*

|| || || || || || ||

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || || || || || || ||

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

08. 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

XX 01 04 yy[30] || - päätoimipaikassa[31] || || || || || || || ||

|| - EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || 3

* Taulukko ei sisällä komission henkilöstön määrää vuoden 2020 jälkeen. Määrä päätetään myöhemmin.

08 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä. Toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä lisäresursseja määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Yhteys toiseen polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivaan yhteisyritykseen

Ulkopuolinen henkilöstö ||

Kokoaikaiseksi muutetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteessä olevassa 3 kohdassa.

3.2.3.3. a. Toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöresurssien arvioitu tarve[32]

¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

x Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

b. Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista rahoitettavien henkilöresurssien tarve

Arvio numeroina (kokoaikaiseksi muutettuna)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2021 || 2022 || 2023 || 2024

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Toinen polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimiva yhteisyritys || || || || || || || || || || ||

Väliaikaiset (AD-ura-alue) || 4 || 4 || 4 || 4 || 15 || 15 || 15 || 15 || 14 || 13 || 12

Väliaikaiset (AST-ura-alue) || 2 || 2 || 2 || 2 || 9 || 9 || 9 || 9 || 9 || 8 || 7

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[33]

(julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin) || || || || || || || || || || ||

Väliaikaiset toimihenkilöt || || || || || || || || || || ||

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 0 || 0 || 0 || 0 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2

Kansalliset asiantuntijat || || || || || || || || || || ||

Vuokrahenkilöstö || || || || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 6 || 6 || 6 || 6 || 26 || 26 || 26 || 26 || 25 || 23 || 21

* Vastaa keskimääräistä henkilöstöä vuotta kohti.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Osallistuminen polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen tehtäviin ja toimintaan

Ulkopuolinen henkilöstö || Osallistuminen polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen tehtäviin ja toimintaan

c. Vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista rahoitettavat henkilöresurssit[34]

Arvio numeroina (kokoaikaiseksi muutettuna)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || Yhteensä

ŸHenkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyritys || || || || ||

Väliaikaiset (AD-ura-alue)* || 11 || 11 || 11 || 11 || 44

Väliaikaiset (AST-ura-alue)* || 7 || 7 || 7 || 7 || 28

Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[35]

Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyritys || || || || ||

Väliaikaiset toimihenkilöt || || || || ||

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 2 || 2 || 2 || 2 || 8

Kansalliset asiantuntijat || || || || ||

Vuokrahenkilöstö || || || || ||

YHTEENSÄ || 20 || 20 || 20 || 20 || 80

d. Rahoitusosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen asteittaisen lakkauttamisen juokseviin menoihin vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen nojalla

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || Yhteensä[36]

EU:n käteisrahoitusosuus || 1,345 || 1,372 || 1,399 || 1,427 || 5,543

Ulkopuolisten tahojen käteisrahoitusosuus || 1,883 || 1,920 || 1,959 || 1,999 || 7,761

YHTEENSÄ || 3,228 || 3,292 || 3,358 || 3,426 || 13,304

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

x Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[37].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020–2024 || Yhteensä

Teollisuusryhmittymä ja tutkimusryhmittymä – käteisenä suoritettava rahoitusosuus hallintomenoihin || 0,439 || 0,587 || 0,598 || 0,798 || 3,094 || 3,194 || 11,290 || 20

Yhteisrahoitetut määrärahat YHTEENSÄ || 0,439 || 0,587 || 0,598 || 0,798 || 3,094 || 3,194 || 11,290 || 20

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

x Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨ vaikutukset omiin varoihin

¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

[1] COM(2013) […].

[2] KOM(2010) 639 lopullinen, 10.11.2010.

[3] COM(2013) 17 final, 24.1.2013.

[4] http://ec.europa.eu/research/consultations/fch_h2020/fch-f2020-consultation-results.pdf

[5] Käypinä hintoina.

[6] EUVL … [Euroopan parlamentin lausunto].

[7] EUVL … [Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto].

[8] EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

[9] EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86.

[10] KOM(2010) 2020 lopullinen.

[11] EUVL … [Horisontti 2020 -puiteohjelma].

[12] EUVL … [Horisontti 2020 -ohjelman erityisohjelma].

[13] EUVL L 153, 12.6.2008, s. 1–20, sellaisena kuin se on muutettuna 14 päivänä marraskuuta 2011 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 1183/2011, EUVL L 302, 19.11.2011, s. 3–4.

[14] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Kumppanuus tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, KOM(2011) 572 lopullinen, 21.9.2011.

[15] Sidosryhmien kuulemisen tulokset – Trends in investments, jobs and turnover in the Fuel cells and Hydrogen sector (http://www.fch-ju.eu/page/publications).

[16] EUVL L 298, 26.10.2012, s. 84.

[17] EUVL … [Horisontti 2020 -ohjelman osallistumissäännöt].

[18] EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.

[19] EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[20] EYVL 56, 4.3.1968, s. 1.

[21] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[22] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2–5.

[23] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

[24] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

[25] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[26] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[27] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[28] Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[29] Varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten osalta taulukko annetaan vain tiedoksi.

[30] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[31] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[32] Varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten osalta tämä kohta annetaan vain tiedoksi.

[33] Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö.

[34] Varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten osalta taulukko annetaan vain tiedoksi.

[35] Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö.

[36] EU:n yhteenlasketun käteisrahoitusosuuden on vastattava määrärahoja, jotka on varattu elimen vuosien 2007–2013 toimien toteuttamiseen vuoden 2013 talousarviossa.

[37] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

52013PC0506