PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

· Poliittiset puitteet

Siirtyminen paperittomaan julkiseen hallintoon erityisesti valtioiden rajat ylittävässä toiminnassa on tärkeä tavoite Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille. Sähköinen laskutus on erityisen lupaava ala tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Sähköisen laskutuksen laajalti tunnustetut hyödyt ovat saaneet useat EU:n jäsenvaltiot (Tanskan, Itävallan, Ruotsin ja Suomen) vaatimaan sähköisen laskutuksen käyttämistä julkisissa hankinnoissa julkisen sektorin kaikissa tai joissakin osissa. Nämä alhaalta ylöspäin suuntautuvat aloitteet perustuvat kuitenkin suurelta osin kansallisiin standardeihin, joista useimmat eivät ole yhteentoimivia. Nykyisellään ne tekevät rajat ylittäviin hankintoihin osallistumista suunnittelevien yritysten toiminnan vaikeammaksi ja kalliimmaksi ja luovat siten esteitä markkinoille pääsylle. Tästä seuraa, että sähköistä laskutusta käytetään Euroopassa edelleen hyvin vähän. Sen osuus kaikista lähetetyistä ja vastaanotetuista laskuista on 4–15 prosenttia. Sähköisen laskutuksen käyttöä julkisissa hankinnoissa koskeva aloite ehkäisisi sisämarkkinoiden pirstoutumisen lisääntymistä ja helpottaisi sähköisen laskutuksen käyttöönottoa. Kun otetaan huomioon, että julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalaan kuuluvat julkiset hankinnat tuottavat kutakuinkin 3,7 prosenttia EU:n BKT:sta, kyseinen aloite, jonka tarkoituksena on poistaa markkinoillepääsyn esteitä sähköisen laskutuksen käytöltä julkisissa hankinnoissa, tekisi julkisesta sektorista edelläkävijämarkkinan tällä alalla ja johtaisi sähköisen laskutuksen käytön laajenemiseen myös muualle talouteen.

Muutaman viime vuoden aikana merkittävä määrä toimijoita on peräänkuuluttanut EU:n tason toimia, joilla edistettäisiin koko EU:n kattavia sähköisen laskutuksen markkinoita erityisesti viranomaisten välisessä laskuliikenteessä. Tiedonannossaan ”Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa” (KOM(2010) 712) komissio esittää, että sähköisestä laskutuksesta tulisi Euroopassa pääasiallinen laskutusmenetelmä vuoteen 2020 mennessä. Euroopan parlamentti esitti huhtikuussa 2012 antamassaan päätöslauselmassa, että sähköisestä laskutuksesta tulisi pakollista julkisissa hankinnoissa vuoteen 2016 mennessä, ja jäsenvaltiot kehottivat kilpailukykyneuvoston epävirallisessa istunnossa helmikuussa 2012 ja Eurooppa-neuvoston päätelmissä kesäkuussa 2012 toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään sähköisen laskutuksen käyttöönottoa. Näyttää siis siltä, että nyt olisi sopiva aika toteuttaa sähköisen laskutuksen käyttöä julkisissa hankinnoissa koskeva aloite-ehdotus ja poistaa tehokkaasti sähköisen laskutuksen riittämättömän yhteentoimivuuden aiheuttamat markkinoille pääsyn esteet.

Tätä alaa koskeva ehdotus myös täydentäisi julkisia hankintoja koskevien EU:n sääntöjen meneillään olevaa nykyaikaistamista, joka on ”sisämarkkinoiden ensimmäisen toimenpidepaketin” avaintoimi, erityisesti EU:n siirtymistä täysin sähköisiin hankintamenettelyihin koskevien ehdotusten osalta. Komissio pitää ensisijaisena tavoitteena toimia, joilla pyritään edistämään sähköisen laskutuksen käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa. Sähköistä laskutusta julkisissa hankinnoissa koskeva aloite onkin sisällytetty ”sisämarkkinoiden toiseen toimenpidepakettiin” yhtenä sen avaintoimista.

· Yhteydet standardointiin liittyviin kysymyksiin

Ehdotuksessa esitetään, että uuden eurooppalaisen sähköisen laskutuksen standardin laatisi asianomainen eurooppalainen standardointielin eli tässä tapauksessa Euroopan standardointikomitea (CEN). Tämä toteutetaan myöhemmässä vaiheessa laadittavan Euroopan komission toimeksiannon perusteella. Toimeksianto tulee käsittämään luettelon standardiin sisällytettävistä vähimmäisvaatimuksista. Sen jälkeen tehtävä suoritetaan asetuksen (EU) N:o 1025/2012 säännösten mukaisesti.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

· Intressitahojen kuuleminen

Tämä ehdotus perustuu laajoihin sidosryhmien kuulemisiin. Brysselissä järjestettiin kaksi eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin (EMSF) kokousta (26. syyskuuta 2012 ja 7. maaliskuuta 2013), joissa käsiteltiin sähköistä laskutusta ja jotka toimivat tärkeänä foorumina keskusteltaessa sähköistä laskutusta julkisissa hankinnoissa koskevasta mahdollisesta EU:n aloitteesta. EMSF:n neljän toimintaryhmän tausta-asiakirjat sisälsivät käytännön palautetta kansallisten sidosryhmäfoorumien edustajilta ja alan toimijoilta, mm. palveluntarjoajilta ja yrityksiltä. Lisäksi EMSF:n jäsenten keskuudessa kiersi kyselylomake, jolla pyrittiin keräämään tietoa olemassa olevista sähköisen laskutuksen järjestelmistä sekä niiden tehokkuudesta, kustannuksista ja hyödyistä. Vaikutustenarvioinnissa hyödynnettiin laajasti 20:tä saatua vastausta (19 kansallisilta foorumeilta ja yksi standardointielimeltä).

Aloitteen sisältö esiteltiin ja siitä keskusteltiin 19. syyskuuta 2012 pidetyssä kokouksessa jäsenvaltioiden edustajista koostuvan, julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kanssa. Epävirallisia kahdenvälisiä kokouksia järjestettiin myös eri toimialajärjestöjen edustajien kanssa, mukaan lukien Euroopan verkkolaskupalvelutarjoajien yhdistys (EESPA), Business Europe sekä Käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalainen liitto (UEAPME).

Interaktiivisen politiikan suunnittelun (IPM) välineen avulla järjestettiin 22. lokakuuta 2012–14. tammikuuta 2013 verkkokysely, jolla kerättiin tietoa sähköisen laskutuksen nykyisestä käytöstä ja lausuntoja mahdollisesta EU:n aloitteesta tällä alalla. Vastauksia saapui yli 700, ja ne olivat erittäin myönteisiä.

Nämä erilaiset sidosryhmien kuulemiset antoivat komissiolle hyvän yleiskuvan eri sidosryhmien näkemyksistä.

· Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointi toimitettiin vaikutustenarviointilautakunnalle helmikuussa 2013. Lautakunta nosti 20. maaliskuuta 2013 pidetyn kokouksen aikana esille useita seikkoja, joita olisi sen mielestä tarkasteltava lähemmin, ja pyysi toimittamaan uuden vaikutustenarvioinnin.

Tarkistettu vaikutustenarviointi toimitettiin vaikutustenarviointilautakunnalle 19. huhtikuuta 2013. Vaikutustenarviointilautakunnan lausunnon johdosta tehdyt tärkeimmät muutokset koskivat ongelmanmäärittelyn täsmentämistä, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden analyysiä, vaikutustenarvioinnin parantamista ja sidosryhmien näkemysten tuomista paremmin esille.

Lautakunta antoi myönteisen lausunnon 8. toukokuuta 2013.

Viiden eri vaihtoehtojen analysoinnin jälkeen vaikutustenarvioinnissa todettiin, että paras ratkaisu on velvoittaa hankintaviranomaiset ja -yksiköt hyväksymään uuden yhteisen eurooppalaisen standardin mukaiset sähköiset laskut tietystä päivämäärästä lähtien. Näin voitaisiin poistaa nykyiseen kansallisten sähköisen laskutuksen järjestelmiin liittyvä hajanaisuus ja taata sisämarkkinoiden yhtenäisyys. Valitussa lähestymistavassa yhdistyisivät voimakas kannustin, eli velvoite varmistaa sähköisen laskutuksen yhteentoimivuus julkisissa hankinnoissa, ja joustavampi lähestymistapa sen suhteen, mikä on sopivin tapa varmistaa, että sähköistä laskutusta ylipäätään käytetään.

Lopullinen vaikutustenarviointikertomus ja sen tiivistelmä julkaistaan yhdessä tämän ehdotuksen kanssa.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 114 artiklaan. Tällä ehdotuksella luodaan yhteinen eurooppalainen standardi ja velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että hankintaviranomaiset ja -yksiköt eivät kieltäydy tällaisen eurooppalaisen standardin mukaisten sähköisten laskujen vastaanottamisesta, ja näin poistetaan markkinoillepääsyn esteitä rajat ylittävissä julkisissa hankinnoissa ja kaupan esteitä. Näin ehdotuksella parannetaan sisämarkkinoiden toimintaedellytyksiä.

· Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni voi toimia vain siinä tapauksessa ja vain siinä laajuudessa kuin suunnitellun toiminnan tavoitetta ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Jäljempänä esitetyistä syistä EU:n toimia tarvitaan erilaisista kansallisista säännöistä ja standardeista johtuvien markkinoillepääsyn ja kaupan esteiden poistamiseksi sekä yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Ehdotus on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukainen. Olemassa olevien standardien, vaatimusten ja ratkaisujen määrä on edelleen erittäin suuri, ja sähköisen laskutuksen verkot näyttävät vakiintuvan yhä enemmän, eivätkä vähemmän, kansallisten rajojen sisäpuolelle. Yhteentoimimattomuuteen liittyvää ongelmaa ovat pahentaneet jäsenvaltioiden alhaalta ylöspäin suuntautuvat aloitteet, joilla on tuotu markkinoille yhä lisää sähköisen laskutuksen standardeja. Tämä kasvattaa kustannuksia edelleen ja hankaloittaa yhteentoimivuuden varmistamista. Tästä seuraa, että jäsenvaltioiden toteuttamat toimet eivät riitä varmistamaan sähköisen laskutuksen yhteentoimivuutta rajat ylittävissä hankinnoissa.

EU:n toiminta perustuu siihen, että kansallisten (ja valmistajakohtaisten) sähköisen laskutuksen järjestelmien riittämättömään yhteentoimivuuteen liittyvällä ongelmalla on kansainvälinen ulottuvuus. Koska julkisia hankintoja koskevien direktiivien kattamat julkisiin hankintoihin liittyvät toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä ja koska joidenkin jäsenvaltioiden ponnistelut yhteentoimivuusongelman ratkaisemiseksi eivät ole tuottaneet merkittäviä tuloksia, sähköistä laskutusta julkisissa hankinnoissa koskevat EU:n toimet näyttävät olevan ainoa mahdollinen ratkaisu toimien koordinoimiseksi ja sisämarkkinoiden lisääntyvän pirstoutumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi ainoastaan EU voi toimia puolueettomana välittäjänä yhteentoimivuudesta käytävissä keskusteluissa ja suositella objektiivisesti parasta lähestymistapaa markkinoilla olevien esteiden poistamiseksi.

Ei ole todennäköistä, että nykytilanne sähköisen laskutuksen käytössä julkisissa hankinnoissa muuttuisi tai paranisi lähitulevaisuudessa ilman EU:n toimia.

· Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tavoitteen saavuttamiseksi.

Vaikutustenarvioinnissa on arvioitu eri toimintavaihtoehtoja ja tehty se johtopäätös, että paras vaihtoehto on myös optimaalinen suhteellisuuden kannalta – valitussa lähestymistavassa yhdistyisivät voimakas kannustin, eli velvoite varmistaa sähköisen laskutuksen yhteentoimivuus julkisissa hankinnoissa, ja joustavampi lähestymistapa sen suhteen, mikä on sopivin tapa varmistaa, että sähköistä laskutusta ylipäätään käytetään.

· Sääntelytavan valinta

Komission säädösehdotuksen oikeudellinen muoto määräytyy sekä valitun oikeusperustan että ehdotuksen sisällön mukaan. Kuten edellä on todettu, SEUT-sopimuksen 114 artikla on asianmukainen oikeusperusta tälle ehdotukselle. Periaatteessa tämä artikla jättää avoimeksi mahdollisuuden valita ehdotuksen oikeudelliseksi muodoksi joko direktiivin tai asetuksen. Koska tavoite voidaan riittävästi saavuttaa asettamalla jäsenvaltioille tulosta koskeva velvoite mutta jättämällä niille mahdollisuus valita muoto ja menetelmät, direktiivi on sopivin keino.

· Täytäntöönpanotoimenpiteet ja selittävät asiakirjat

Tarvitaan todennäköisesti eri tasoisia kansallisia toimenpiteitä (lainsäädännöllisiä, sääntelyllisiä, hallinnollisia ja teknisiä), jotta tämä direktiivi voidaan saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja jotta hankintaviranomaiset ja ‑yksiköt voivat soveltaa sitä konkreettisesti. Ainoastaan jäsenvaltiot voivat selittää, miten direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä näillä erilaisilla toimilla ja miten toimet vaikuttavat toisiinsa. Näin ollen ilmoitukseen täytääntönpanotoimista on liitettävä tällaisia selittäviä asiakirjoja.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Kaikki talousarviovaikutukset, jotka liittyvät siihen, että asianmukainen eurooppalainen standardointiorganisaatio kehittää eurooppalaisen standardin, kuuluvat jo asetuksen (EU) N:o 1025/2012 soveltamisalaan. Tällä ehdotuksella ei ole ylimääräisiä taloudellisia vaikutuksia niiden resurssien lisäksi, jotka on jo osoitettu standardointitoimiin nykyisessä ja tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

2013/0213 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[1],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[2],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Jäsenvaltioissa on tällä hetkellä käytössä useita sähköisiä laskuja koskevia kansainvälisiä, kansallisia, alueellisia ja valmistajakohtaisia standardeja. Mikään niistä ei ole ensisijainen eivätkä useimmat ole yhteentoimivia.

(2)       Koska yhteistä standardia ei ole, jäsenvaltiot ovat luoneet erillisiin kansallisiin standardeihin perustuvia omia teknisiä ratkaisujaan halutessaan edistää sähköisten laskujen käyttöä julkisissa hankinnoissa tai tehdä siitä pakollista. Tästä johtuu, että jäsenvaltioissa käytössä olevien erilaisten standardien määrä on kasvussa ja kasvaa tulevaisuudessa todennäköisesti edelleen.

(3)       Yhteentoimimattomien standardien moninaisuus tekee tilanteen aivan liian monimutkaiseksi ja aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja ylimääräisiä toimintakustannuksia niille talouden toimijoille, jotka käyttävät sähköisiä laskuja eri jäsenvaltioissa. Talouden toimijoita, jotka haluavat suorittaa rajatylittäviä hankintatoimia, vaaditaan usein noudattamaan uutta sähköisen laskutuksen standardia aina, kun ne alkavat toimia uusilla markkinoilla. Sähköisiä laskuja koskevat, toisistaan poikkeavat oikeudelliset ja tekniset vaatimukset, jotka ehkäisevät talouden toimijoita ryhtymästä rajatylittävään hankintatoimintaan, muodostavat markkinoillepääsyn esteitä rajat ylittävissä julkisissa hankinnoissa sekä kaupan esteitä. Ne rajoittavat perusvapauksia, ja niillä on näin ollen suora vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan.

(4)       Tällaiset unionin sisäisen kaupan esteet lisääntyvät todennäköisesti tulevaisuudessa, kun kehitetään yhä enemmän yhteentoimimattomia kansallisia ja valmistajakohtaisia standardeja ja kun sähköisten laskujen käyttö yleistyy julkisissa hankinnoissa tai tehdään pakolliseksi jäsenvaltioissa.

(5)       Useista rinnakkaisista sähköistä laskutusta koskevista oikeudellisista vaatimuksista ja teknisistä standardeista ja niiden puutteellisesta yhteentoimivuudesta johtuvia kaupan esteitä olisi poistettava tai vähennettävä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi kehitettävä sähköisen laskun perustietojen semanttista tietomallia koskeva yhteinen eurooppalainen standardi.

(6)       Komission olisi sovellettava eurooppalaisesta standardoinnista 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012[3] asiaa koskevia säännöksiä ja pyydettävä asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan sähköisen laskun perustietojen semanttista tietomallia koskeva eurooppalainen standardi. Asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämässään pyynnössä komission olisi edellytettävä, että tällaista eurooppalaista standardia voidaan soveltaa teknologiasta riippumatta, jotta vältetään kilpailun vääristyminen. Koska sähköiset laskut saattavat sisältää henkilötietoja, komission olisi myös edellytettävä, että tällainen eurooppalainen standardi takaa henkilötietojen suojan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun direktiivin 95/46/EY[4] mukaisesti. Näiden vähimmäisvaatimusten lisäksi komission olisi asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämässään pyynnössään määritettävä myös tällaisen eurooppalaisen standardin sisältöä ja sen hyväksymisen määräaikaa koskevia vaatimuksia.

(7)       Sähköisen laskun perustietojen semanttista tietomallia koskevan eurooppalaisen standardin olisi perustuttava olemassa oleviin eritelmiin, mukaan lukien erityisesti eurooppalaisten tai kansainvälisten organisaatioiden laatimat eritelmät, kuten CEN (CWA 16356 ja CWA 16562), ISO (ISO 20022 -menetelmään perustuva rahoituslasku) ja UN/CEFACT (CII v. 2.0). Siinä ei pitäisi edellyttää sähköisiä allekirjoituksia. Tällaisessa eurooppalaisessa standardissa olisi määriteltävä semanttiset tietoelementit, jotka liittyvät eritoten myyjän ja ostajan täydentäviin tietoihin, prosessien tunnisteisiin, laskun määritteisiin, laskuriveihin, toimitustietoihin sekä maksutietoihin ja ‑ehtoihin. Sen olisi myös oltava yhteensopiva olemassa olevien maksuja koskevien standardien kanssa, jotta automaattinen maksujenkäsittely olisi mahdollista.

(8)       Jos asianomaisen eurooppalaisen standardointiorganisaation laatima eurooppalainen standardi täyttää komission esittämään pyyntöön sisältyvät vaatimukset, tällaisen eurooppalaisen standardin viitetiedot olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)       Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen ei pitäisi kieltäytyä ottamasta vastaan tällaisen yhteisen eurooppalaisen standardin mukaisia sähköisiä laskuja sillä perusteella, että muita teknisiä vaatimuksia (esimerkiksi kansallisia tai alakohtaisia erityisvaatimuksia) ei ole noudatettu.

(10)     Tätä direktiiviä olisi sovellettava hankintaviranomaisten ja -yksikköjen vastaanottamiin laskuihin, jotka on laadittu direktiivin [jolla korvataan julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY[5]], direktiivin [jolla korvataan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17/EY[6]] tai hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY[7] mukaisesti tehtyjen sopimusten täytäntöönpanon johdosta.

(11)     Yhteentoimivuuden tavoitteena on mahdollistaa tietojen johdonmukainen esittäminen ja käsittely yritysjärjestelmien välillä riippumatta niiden teknologiasta, sovelluksista tai alustasta. Täydellinen yhteentoimivuus käsittää sisällön (semantiikan), muodon (syntaksin) ja tiedonsiirron yhteentoimivuuden. Semanttinen yhteentoimivuus merkitsee sitä, että vaihdetun tiedon täsmällinen merkitys säilyy ja ymmärretään yksiselitteisesti riippumatta tavasta, jolla se fyysisesti esitetään tai siirretään.

(12)     Varmistamalla semanttisen yhteentoimivuuden ja parantamalla oikeusvarmuutta tämä direktiivi edistää sähköisen laskutuksen käyttöönoton yleistymistä julkisissa hankinnoissa, minkä ansiosta jäsenvaltioille, hankintaviranomaisille, hankintayksiköille ja talouden toimijoille koituu merkittäviä hyötyjä säästöjen, ympäristövaikutusten ja hallinnollisen rasitteen kevenemisen muodossa.

(13)     Eurooppa-neuvosto totesi 28 ja 29 päivänä kesäkuuta 2012 antamissaan päätelmissä, että etusijalle olisi asetettava toimet, joiden tarkoituksena on kehittää rajatylittävää verkkokauppaa, muun muassa helpottamalla siirtymistä sähköiseen laskutukseen.

(14)     Euroopan parlamentti viittasi 20 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa sähköistä laskutusta koskevista kansallisista säännöistä johtuvaan markkinoiden hajanaisuuteen, korosti sähköisen laskutuksen tarjoamia huomattavia etuja ja painotti oikeusvarmuuden, selkeän teknisen ympäristön sekä yhteisiin lakisääteisiin vaatimuksiin, liiketoimintaprosesseihin ja teknisiin standardeihin perustuvien avointen ja yhteentoimivien sähköisen laskutuksen ratkaisujen merkitystä. Näistä syistä Euroopan parlamentti esitti, että sähköinen laskutus tehtäisiin pakolliseksi julkisissa hankinnoissa vuoteen 2016 mennessä.

(15)     2 päivänä marraskuuta 2010 hyväksytyllä komission päätöksellä[8] perustettu sähköistä laskutusta käsittelevä eurooppalainen sidosryhmäfoorumi antoi [month] 2013 suosituksen sähköisen laskutuksen yhteentoimivuudesta semanttista tietomallia käyttämällä.

(16)     Koska hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat ottaa vastaan myös muiden standardien kuin yhteisen eurooppalaisen standardin mukaisia sähköisiä laskuja sekä paperilaskuja, jollei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä, tämä direktiivi ei aiheuta lisäkustannuksia eikä -rasitteita yrityksille, mukaan luettuina mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY[9] määritellyt mikroyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset.

(17)     Sähköistä laskutusta koskevat säännöt sisältyvät jo yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annettuun neuvoston direktiiviin 2006/112/EY[10]. Olisi varmistettava, että tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta edellytyksiin, jotka koskevat sähköisten laskujen laatimista ja hyväksymistä arvonlisäverotusta varten.

(18)     Jotta hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat toteuttaa teknisiä toimenpiteitä, jotka eurooppalaisen standardin laatimisen jälkeen ovat tarpeen tämän direktiivin säännösten noudattamiseksi, 48 kuukauden määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on perusteltu.

(19)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat erilaisista kansallisista säännöistä ja standardeista johtuvien markkinoille pääsyn ja kaupan esteiden poistaminen ja yhteentoimivuuden varmistaminen, vaan ne voidaan paremmin saavuttaa unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(20)     Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman[11] mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla Soveltamisala

Tätä direktiiviä sovelletaan sähköisiin laskuihin, jotka laaditaan direktiivin [jolla korvataan direktiivi 2004/18/EY], direktiivin [jolla korvataan direktiivi 2004/17/EY] tai direktiivin 2009/81/EY mukaisesti tehtyjen sopimusten täytäntöönpanon johdosta.

2 artikla Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1.           ’sähköisellä laskulla’ laskua, joka on laadittu ja vastaanotettu missä tahansa sähköisessä muodossa;

2.           ’semanttisella tietomallilla’ jäsennettyä ja loogisesti toisiinsa liittyvää joukkoa termejä ja merkityksiä, jotka täsmentävät sähköisissä laskuissa vaihdetun sisällön;

3.           ’sähköisen laskun perustiedoilla’ sähköisen laskun sisältämiä tiettyjä tietoja, jotka ovat olennaisen tärkeitä rajatylittävän yhteentoimivuuden varmistamiseksi, mukaan luettuina tarvittavat tiedot lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi;

4.           ’hankintaviranomaisilla’ direktiivin [jolla korvataan direktiivi 2004/18/EY] [2] artiklassa tarkoitettuja hankintaviranomaisia;

5.           ’hankintayksiköillä’ direktiivin [jolla korvataan direktiivi 2004/17/EY] [4] artiklassa tarkoitettuja hankintayksiköitä;

6.           ’eurooppalaisella standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä eurooppalaista standardia.

3 artikla Eurooppalaisen standardin laatiminen

1.           Komissio pyytää asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan sähköisen laskun perustietojen semanttista tietomallia koskevan eurooppalaisen standardin.

Komissio edellyttää, että sähköisen laskun perustietojen semanttista tietomallia koskeva eurooppalainen standardi ei ole riippuvainen tietystä teknologiasta ja että se takaa henkilötietojen suojan direktiivin 95/46/EY mukaisesti.

Pyyntö hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artiklan 1–5 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2.           Jos 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön seurauksena laadittu eurooppalainen standardi täyttää pyynnössä esitetyt vaatimukset, komissio julkaisee viittauksen tällaiseen eurooppalaiseen standardiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla Eurooppalaisen standardin mukaiset sähköiset laskut

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintaviranomaiset ja -yksiköt eivät kieltäydy ottamasta vastaan sähköisiä laskuja, jotka noudattavat eurooppalaista standardia, jonka viitetiedot on julkaistu 3 artiklan 2 kohdan nojalla.

5 artikla Direktiivi 2006/112/EY

Tällä direktiivillä ei rajoiteta neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännösten soveltamista.

6 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.           Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 48 kuukauden kuluttua direktiivin voimaantulosta. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.           Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

7 artikla Tarkastelu

Komissio tarkastelee tämän direktiivin vaikutuksia sisämarkkinoihin ja sähköisen laskutuksen käyttöönoton yleistymistä julkisissa hankinnoissa ja antaa niistä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023. Kertomukseen sisällytetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

8 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9 artikla Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL C, , s..

[2]               EUVL C, , s..

[3]               EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.

[4]               EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[5]               EUVL L 134, 30.4.2004, s. 14.

[6]               EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1.

[7]               EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76.

[8]               EUVL C 326, 3.12.2010, s. 13.

[9]               EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

[10]             EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

[11]             EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.