PERUSTELUT

1.           ehdotuksen tausta

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

a) Lisättävän osarahoituksen laajentaminen koskemaan rahoitusvakautensa osalta vakavien vaikeuksien uhasta kärsiviä jäsenvaltioita

Pitkittynyt finanssi- ja talouskriisi on aiheuttanut kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuvia paineita, kun jäsenvaltiot toteuttavat julkisen talouden vakauttamiseen tarvittavia politiikkoja. Koheesiopolitiikan ohjelmien sujuva täytäntöönpano on tässä tilanteessa erityisen tärkeää kasvuun ja työpaikkoihin tehtävien investointien kannalta.

Ohjelmien täytäntöönpano on usein vaikeaa, eikä vähiten julkisen talouden vakauttamisesta johtuvien maksuvalmiusongelmien vuoksi. Tämä koskee ennen kaikkea niitä jäsenvaltioita, joihin kriisi on vaikuttanut eniten ja joille on myönnetty rahoitustukea sopeutusohjelman yhteydessä. Tähän mennessä seitsemän jäsenvaltiota on saanut rahoitustukea ja sopinut komission kanssa makrotalouden sopeutusohjelmasta. Nämä maat ovat Irlanti, Kreikka, Kypros, Latvia, Portugali, Romania ja Unkari, jäljempänä ’ohjelmamaat’. Unkarilla, Romanialla ja Latvialla ei ole enää sopeutusohjelmaa.

Jotta varmistetaan, että nämä jäsenvaltiot (ja mahdollisesti muut jäsenvaltiot, joihin tällaisia tukiohjelmia voidaan soveltaa tulevaisuudessa) jatkavat koheesiopoliittisten ohjelmien konkreettista toteutusta ja jakavat varoja hankkeisiin, tässä ehdotuksessa on säännöksiä, joiden nojalla komissio voi korottaa näille maille suoritettavia maksuja niin kauan kuin ne kuuluvat tukimekanismien piiriin, ilman että niille koheesiopolitiikan mukaisesti kaudella 2007–2013 myönnettävä kokonaismäärä muuttuu. Nämä kriittisessä tilanteessa olevat jäsenvaltiot saavat siten lisää rahoitusresursseja ja ohjelmien konkreettisen toteutuksen jatkaminen helpottuu.

b) Jatkotoimet 8. helmikuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien 87 kohdan perusteella

Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota tarkastelemaan Romanian ja Slovakian osalta käytännön ratkaisuja vuosien 2007–2013 kansallisiin määrärahoihin kuuluvien varojen ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen riskin pienentämiseksi, mukaan lukien asetuksen (EY) n:o 1083/2006[1], jäljempänä ’yleisasetus’, muuttaminen (päätelmät, annettu 8. helmikuuta 2013, 87 kohta). Eurooppa-neuvoston 8. helmikuuta tekemän sopimuksen mukaan ohjelmakauden 2014–2020 määrärahat saavat olla enintään 110 prosenttia niiden reaalisesta tasosta kaudella 2007–2013, ja tämä koskee sekä Slovakiaa että Romaniaa (päätelmien 46 kohta). Tämä otetaan huomioon [rahoituskehystä koskevista yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen liitteessä III a olevassa 13 kohdassa].

Edellä mainittuihin tekijöihin vaikuttavat Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission kesken parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut, lainsäädäntöprosessi sekä monivuotisen rahoituskehyksen ja yhteisistä säännöksistä annettavan asetuksen hyväksyminen.

Sellaisten käytännön ratkaisujen tarkastelu, joilla talousarviositoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen riskiä voitaisiin Romanian ja Slovakian osalta vähentää, osoitti selvästi, ettei riskiä voida vähentää merkittävästi muuttamatta yleisasetusta. Eurooppa-neuvoston päätelmiin kirjatun sopimuksen täytäntöönpanemiseksi ja ohjelmakauden 2007–2013 varojen käytön helpottamiseksi Romaniassa ja Slovakiassa on siksi tarpeen jatkaa ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan maksusitoumusten vapauttamisen määräaikaa näiden kahden jäsenvaltion osalta. Ottaen huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmien 8 kohta, jossa rahoituskehystä koskevan sopimuksen olennaiseksi osaksi sisällytetään vapauttamissääntöjen, etenkin automaattista vapauttamista koskevien sääntöjen, tiukka soveltaminen kaikissa otsakkeissa, ehdotettu määräajan pidennys koskee ainoastaan vuosien 2011 ja 2012 sitoumuksia Tällöin ilman eri toimenpiteitä toteutettava vuoden 2011 sitoumusten vapauttaminen ei tapahdu vuoden 2013 lopussa vaan vuoden 2014 lopussa eikä vuoden 2012 sitoumusten vapauttaminen tapahdu vuoden 2014 lopussa vaan vuoden 2015 lopussa.

Menojen tukikelpoisuuden päättymispäivää ohjelmakaudella ei muuteta vaan se on edelleen 31. joulukuuta 2015. Ylimääräisen vuoden avulla Romania ja Slovakia pystynevät ratkaisemaan täytäntöönpanossa esiintyvät ongelmat ja sitoumusten vapauttamisriski vuosina 2013 ja 2014 pienenee. Samalla kuitenkin säilytetään riittävä kuri ja kannustus, jotta kauden 2007–2013 ohjelmat saadaan loppuun ajallaan. Näin kauden 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoon päästään käsiksi viipymättä.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Yleisasetuksen 77 artiklassa säädetään, että välimaksut ja loppumaksut lasketaan soveltaen kullekin asianomaisen toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä säädetylle toimintalinjalle vahvistettua osarahoitusosuutta. Siinä säädetään myös osarahoitusosuuden korottamisesta ohjelmamaissa. Kyseistä päätöstä sovelletaan nykyisellään 31. päivään joulukuuta 2013.

Yleisasetuksen 93 artiklassa säädetään, että komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä määrät, joiden osalta ei ole toimitettu maksupyyntöä toisen vuoden loppuun mennessä (ohjelmista vuosina 2008–2010 tehtyjen maksusitoumusten osalta kolmas vuosi niissä jäsenvaltioissa, joiden BKT vuosina 2001–2003 oli alle 85 prosenttia EU:n keskiarvosta), ja vahvistetaan vuoden 2007 sitoumuksille erityiskäsittely.

· Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotus on johdonmukainen sellaisten muiden ehdotusten ja aloitteiden kanssa, joita komissio on esittänyt finanssikriisiin reagoimiseksi.

2.           Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

· Intressitahojen kuuleminen

Ulkoisia sidosryhmiä ei kuultu.

· Asiantuntijatiedon käyttö

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

· Vaikutusten arviointi

Ehdotus antaisi komissiolle mahdollisuuden myöntää lisätukia ohjelmamaille ohjelmakauden 2007–2013 loppuun asti. Tämä tapahtuu korottamalla 10 prosenttiyksikköä ohjelmien toimintalinjoille vahvistettuja osarahoitusosuuksia, joita sovelletaan kyseisenä aikana ilmoitettuihin hiljattain todennettuihin menoihin, kunnes määrärahojen enimmäismäärä täyttyy.

Samalla se antaa Romanialle ja Slovakialle mahdollisuuden toimittaa vuoden 2011 maksusitoumuksia koskevat maksupyynnöt vuoden 2014 loppuun mennessä eikä vuoden 2013 loppuun mennessä ja vuoden 2012 sitoumuksia koskevat maksupyynnöt ohjelman päättämiseen mennessä eikä vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämä vähentää riskiä vuosien 2011 ja 2012 maksusitoumusten vapauttamisesta ilman eri toimenpiteitä.

Rahastoista näille maille ja ohjelmille ohjelmakaudella myönnettävä kokonaisrahoitus ei muutu.

3.           Ehdotuksen oikeudellinen sisältö

· Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Tarkoituksena on muuttaa yleisasetuksen 77 artiklaa, jotta komissio voisi ohjelmakauden 2007–2013 loppuun asti edelleen korvata hiljattain ilmoitetut menot noudattaen korotettua määrää, joka on laskettu soveltamalla toimintalinjalle vahvistettuun osarahoitusosuuteen 10 prosenttiyksikön suuruista lisäystä.

Lisäyksen soveltamisen jälkeen ohjelman osarahoitusosuus ei saa olla yli 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin yleisasetuksen liitteessä III säädetyt enimmäismäärät. Rahastoista asianomaiseen toimintalinjaan maksettava osuus ei saa myöskään olla suurempi kuin toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä mainittu määrä.

Lisäksi ehdotetaan yleisasetuksen 93 artiklan muuttamista siten, että ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen määräaikaa voidaan Romaniaa ja Slovakiaa koskevien vuosien 2011 ja 2012 sitoumusten osalta jatkaa yhdellä vuodella.

· Oikeusperusta

Yleisasetuksessa määritellään kolmeen rahastoon sovellettavat yhteiset säännöt. Asetuksen kantavana periaatteena on hallintovastuun jakaminen Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä, ja siinä esitetään uusi ohjelmatyöprosessi sekä uudet ohjelmien hallintoa (myös varainhoitoa), seurantaa, rahoitusvalvontaa ja arvioimista koskevat järjestelyt.

· Toissijaisuusperiaate

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska sillä pyritään korottamaan rakennerahastoista ja koheesiorahastosta myönnettävää tukea tietyille vakavissa vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille. Vaikeudet liittyvät ennen kaikkea niiden talouskasvuun ja rahoitusvakauteen sekä alijäämän ja velkaantuneisuuden lisääntymiseen. Nämä ongelmat johtuvat osittain myös kansainvälisestä talous- ja rahoitusympäristöstä. Tässä tilanteessa on tarpeen ottaa Euroopan unionissa käyttöön väliaikainen mekanismi, jonka avulla komissio voi korottaa rakennerahastoista ja koheesiorahastosta todennettujen menojen perusteella suoritettavia maksuja.

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen myös siten, että se antaa tietyille jäsenvaltioille enemmän aikaa käyttää niille vuosina 2011 ja 2012 myönnetyt maksusitoumukset. Tämä sääntö on jo hyväksytty unionin tasolla.

· Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Korotettujen osarahoitusosuuksien soveltamisalan laajentaminen on oikeasuhteinen pitkittyneeseen talouskriisiin nähden ja kyseisten jäsenvaltioiden auttamiseen tähdänneisiin muihin toimiin nähden.

Maksusitoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen määräajan pidentäminen on myös oikeasuhteinen: se koskee niitä jäsenvaltioita, joiden vuosien 2014–2020 määrärahojen enimmäismäärää rajattaisiin Eurooppa-neuvoston sopimuksen mukaan, ja sen tarkoituksena on pienentää sitä riskiä, että ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen vuoksi menetettäisiin lisää ohjelmakauden 2007–2013 maksusitoumuksia.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: voimassa olevan asetuksen muuttaminen.

Komissio on tarkastellut lainsäädäntöpuitteiden tarjoamaa liikkumavaraa ja pitää tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella tarpeellisena ehdottaa muutoksia yleisasetukseen.

4.           Talousarviovaikutukset

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia maksusitoumusmäärärahoihin, koska rakennerahastoista ja koheesiorahastosta toimenpideohjelmille ohjelmakaudeksi 2007–2013 myönnettävän rahoituksen enimmäismääriin ei ehdoteta muutoksia.

Maksumäärärahojen osalta maksujen korotusta koskeva ehdotus ei vaikuta talousarvioon. Se voi kuitenkin johtaa siihen, että kyseisille jäsenvaltioille suoritetaan suurempia maksuja vuonna 2014, mutta tilanne tasapainottuu ohjelmakauden päättyessä vuonna 2017. Tämän ehdotuksen mukaiset ylimääräiset maksumäärärahat johtavat maksumäärärahojen kasvuun (vuonna 2014 noin 484 miljoonaa euroa), mikä kompensoituu ohjelmakauden loppuun mennessä. Sen vuoksi maksumäärärahojen kokonaismäärä ei muutu, kun tarkastellaan koko ohjelmakautta.

Ehdotus Romaniaa ja Slovakiaa koskevien sitoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen määräajan jatkamisesta yhdellä vuodella ei muuta maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärää talousarviossa. Sillä voi kuitenkin olla nettomääräisesti positiivinen vaikutus kokonaismaksumäärärahoihin lähivuosina, kun vapauttamisriski pienenee.

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten sekä maksusitoumusten vapauttamissääntöjen osalta tietyissä jäsenvaltioissa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[3],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Ennennäkemätön maailmanlaajuinen finanssikriisi ja talouden laskusuhdanne ovat vahingoittaneet vakavalla tavalla talouskasvua ja rahoitusvakautta sekä heikentäneet huomattavasti useiden jäsenvaltioiden rahoituksellisia ja taloudellisia edellytyksiä. Tilanne aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa tietyille jäsenvaltioille vakavia vaikeuksia, jotka liittyvät erityisesti ongelmiin niiden talouskasvussa ja rahoitusvakaudessa sekä alijäämän ja velkaantuneisuuden lisääntymiseen. Nämä vaikeudet johtuvat osittain myös kansainvälisestä talous- ja rahoitusympäristöstä.

(2)       Vaikka kriisin kielteisten vaikutusten torjumiseksi on jo toteutettu merkittäviä toimia, kuten tehty muutoksia lainsäädäntöön, finanssikriisin vaikutukset tuntuvat laajalti reaalitaloudessa, työmarkkinoilla ja kansalaisten elämässä. Kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuu yhä enemmän paineita, joiden helpottamiseksi olisi toteutettava lisätoimenpiteitä käyttämällä rakennerahastoista ja koheesiorahastosta myönnettävää rahoitusta mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti. Koska rahoitusvaikeudet jatkuvat, on tarpeen pidentää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1311/2011[4] käyttöön otettujen toimenpiteiden soveltamisaikaa. Nämä toimenpiteet hyväksyttiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 122 artiklan 2 kohdan, 136 artiklan ja 143 artiklan nojalla.

(3)       Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1083/2006[5] muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1311/2011 unionin varainhoidon helpottamiseksi, jäsenvaltioissa ja alueilla tehtävien investointien nopeuttamiseksi sekä rahoituksen saatavuuden parantamiseksi siten, että rakennerahastoista ja koheesiorahastosta maksettavia välimaksuja voidaan korottaa määrään, joka on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin kullekin toimintalinjalle vahvistettu tosiasiallinen osarahoitusosuus, sellaisten jäsenvaltioiden osalta, joilla on rahoitusvakauteen kohdistuvia vakavia vaikeuksia ja jotka ovat pyytäneet tämän toimenpiteen soveltamista.

(4)       Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 77 artiklan 6 kohdan mukaan korotettua osarahoitusosuutta voi pyytää 31 päivään joulukuuta 2013 asti. Koska jäsenvaltioilla on edelleen rahoitusvakauteen kohdistuvia vakavia vaikeuksia, korotetun osarahoitusosuuden soveltamisaikaa ei tulisi rajata 31 päivään joulukuuta 2013.

(5)       [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ...] [yhteisistä säännöksistä myöhemmin annettava asetus] tarkoituksena on edistää koheesiovarojen tarkoituksenmukaista keskittämistä vähiten kehittyneille alueille ja jäsenvaltioille. Keskimääräisen asukaskohtaisen tuki-intensiteetin eroavuuksien vähentämiseksi rahastoista kullekin yksittäiselle jäsenvaltiolle siirrettävien varojen enimmäismäärä (tukikaton asettaminen) myöhemmin annettavien asetusten nojalla vahvistettaneen 2,35 prosentiksi suhteessa jäsenvaltion BKT:hen. Tukikattoa sovelletaan vuosikohtaisesti, ja – jos sitä sovelletaan – se vähentää suhteellisesti kaikkia siirtoja (kehittyneempiä alueita ja ”Euroopan alueellinen yhteistyö” -tavoitetta lukuun ottamatta) asianomaiselle jäsenvaltiolle siirrettävien varojen enimmäismäärän saavuttamiseksi. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka liittyivät unioniin ennen vuotta 2013 ja joiden keskimääräinen BKT:n reaalikasvu vuosina 2008–2010 oli alhaisempi kuin −1 prosenttia, siirrettävien varojen enimmäismäärä on 2,59 prosenttia.

(6)       Asetuksessa (EU) N:o.../... [yhteisistä säännöksistä annettava asetus] jäsenvaltiokohtaiset määrärahat rajataan 110 prosentin tasolle niiden reaalisesta tasosta kaudella 2007–2013. Jäsenvaltioita, joihin tukikaton asettaminen vaikuttaa, on suojeltava paremmin riskiltä, että niille ohjelmakaudella 2007–2013 myönnetyt maksusitoumukset vapautettaisiin ilman eri toimenpiteitä.

(7)       Eurooppa-neuvosto kehotti 8 päivänä helmikuuta 2013 antamissaan päätelmissä komissiota tarkastelemaan käytännön ratkaisuja vuosien 2007–2013 Romanian ja Slovakian kansallisiin määrärahoihin kuuluvien varojen ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen riskin pienentämiseksi, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttaminen.

(8)       Eurooppa-neuvosto korosti myös tarvetta varmistaa kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus maksamatta olevien talousarviositoumusten määrän rajoittamiseksi erityisesti siten, että ilman eri toimenpiteitä tapahtuvaa vapauttamista koskevia sääntöjä sovelletaan kaikissa otsakkeissa. Tästä syystä vapauttamissääntöjä höllentävien säännösten jäsenvaltioissa, joihin asetuksessa (EU) N:o.../... [yhteisistä säännöksistä annettava asetus] vahvistettu tukikaton asettaminen vaikuttaa, olisi oltava tasapainoisia, kun otetaan huomioon vaikutukset maksamatta oleviin talousarviositoumuksiin.

(9)       Vuosien 2011 ja 2012 vuotuisten maksusitoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen laskennan määräaikaa olisi pidennettävä yhdellä vuodella, mutta vuoden 2012 talousarviositoumukselle, joka on vielä avoinna 31 päivänä joulukuuta 2015, on esitettävä perusteet 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Näin toimenpideohjelmiin sidottujen varojen käyttöä voidaan parantaa niissä jäsenvaltioissa, joihin koheesiopoliittisten määrärahojen rajaaminen tulevaisuudessa 110 prosentin tasolle niiden reaalisesta tasosta kaudella 2007–2013 vaikuttaa. Tällaista joustavuutta tarvitaan, jotta voidaan puuttua ohjelmien odotettua hitaamman täytäntöönpanon ongelmaan, jota esiintyy erityisesti näissä jäsenvaltioissa.

(10)     Kun otetaan huomioon ennennäkemätön kriisi, tukitoimenpiteet on tarpeen hyväksyä nopeasti, minkä vuoksi on aiheellista, että tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(11)     Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1083/2006 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1083/2006 seuraavasti:

1) Poistetaan 77 artiklan 6 kohta.

2) Muutetaan 93 artikla seuraavasti:

a) Lisätään 2 b kohta seuraavasti:

”2 b. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 2 kohdassa säädetään, niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden koheesiopoliittiset määrärahat ohjelmakaudella 2014–2020 rajataan 110 prosentin tasolle niiden reaalisesta tasosta kaudella 2007–2013, 1 kohdassa tarkoitettu määräaika vuosina 2007–2012 on niiden toimenpideohjelmien talousarviositoumusvuotta seuraavan kolmannen vuoden joulukuun 31 päivä.”

b) Lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Se, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, ei rajoita 93 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyn määräajan soveltamista mainitussa kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion vuoden 2012 talousarviositoumukseen.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten sekä maksusitoumusten vapauttamissääntöjen osalta tietyissä jäsenvaltioissa

2.           LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

Aluepolitiikka; toiminto 13.03

Työllisyys ja sosiaaliasiat; toiminto 04.02

Koheesiorahasto; toiminto 13.04

3.           BUDJETTIKOHDAT

3.1.        Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)):

Ehdotetut uudet toimet toteutetaan seuraavien budjettikohtien perusteella:

· 13.031600 Lähentyminen (EAKR)

· 13.031800 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys (EAKR)

· 04.0217 Lähentyminen (ESR)

· 04.0219 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys (ESR)

· 13.04.02 Koheesiorahasto

3.2.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Yhdelläkään ehdotetuista muutoksista ei ole rahoitusvaikutuksia. Rahoitustukea saavien jäsenvaltioiden maksupyyntöihin vuonna 2014 tarvittava suurempi määrä kompensoituu ohjelmien päättämisen yhteydessä vuonna 2017. Mekanismin avulla joitakin maksuja aikaistetaan verrattuna tilanteeseen ilman täydentävää tukea (ns. top-up). Automaattista vapauttamista koskevan säännön laajentamisella voi kuitenkin olla nettomääräisesti positiivinen vaikutus kokonaismaksumäärärahoihin lähivuosina, kun vapauttamisriski pienenee.        3.3.      Budjettitiedot:

Budjetti­kohta || Määrärahalaji || Uusi || EFTA osallistuu || Ehdokasmaat osallistuvat || Rahoitusnäkymien otsake

13.031600 || Ei-pakoll. || Jaks. || EI || EI || EI || Nro 1b

13.031800 || Ei-pakoll. || Jaks. || EI || EI || EI || Nro 1b

04.0217 || Ei-pakoll. || Jaks. || EI || EI || EI || Nro 1b

13.0402 || Ei-pakoll. || Jaks. || EI || EI || EI || Nro 1b

04.0219 || Ei-pakoll. || Jaks. || EI || EI || EI || Nro 1b

4.           YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1.        Taloudelliset resurssit

4.1.1.     Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetään ehdotettujen toimenpiteiden arvioidut vaikutukset vuosina 2014–2017. Koska maksusitoumusmäärärahojen osalta ei ehdoteta uusia rahoitusvaroja, taulukossa ei ole lukuja, vaan pelkästään ilmaisu ”Ei ole”. Ehdotus on näin ollen vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

Maksujen osalta ehdotus täydennysmekanismin laajentamiseksi voi johtaa suurempiin maksuihin asianomaisille jäsenvaltioille, mutta tilanne tasapainottuu hankkeen päättyessä. Viimeisten saatavilla olevien jäsenvaltioiden maksuennusteiden mukaan asianomaisille jäsenvaltioille vuonna 2012 maksettujen täydentävien tukien ja vuoden 2013 talousarvioon sisältyvien maksumäärärahojen rahoitustarpeet olisivat noin 484 miljoonaa euroa vuonna 2014. Summa kompensoituu ohjelmien päättämisvaiheessa vuonna 2017.

Ehdotus Romanialle ja Slovakialle vuosina 2011 ja 2012 myönnettyjen sitoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan vapauttamisen määräajan jatkamisesta yhdellä vuodella ei muuta maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärää talousarviossa. Sillä voi kuitenkin olla nettomääräisesti positiivinen vaikutus kokonaismaksumäärärahoihin lähivuosina, kun vapauttamisriski pienenee.

Komissio on tarkastellut uudelleen maksumäärärahojen lisäämisen tarpeellisuutta ja ehdottaa tapauksen mukaan tarvittavia toimia budjettivallan käyttäjälle.

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji || Koh­dan nro || || Vuosi n || n + 1 || n + 2 || n + 3 || n + 4 || n + 5 ja myöh. || Yhteensä

Toimintamenot[6] || || || || || || || ||

Maksusitoumusmäärä­rahat (MSM) || 8.1 || a || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Maksumäärärahat (MM) || || b || Ei ole || +0.484 || Ei ole ||  Ei ole || -0.484 || Ei ole || 0.

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[7] || || || ||

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) || 8.2.4 || c || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ || || || || || || ||

Maksusitoumus­määrärahat || || a+c || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Maksumäärärahat || || b+c || Ei ole || +0.484 || Ei ole || Ei ole || -0.484 || Ei ole || 0,000

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[8] || ||

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) || 8.2.5 || d || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) || 8.2.6 || e || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina || || a+c+d+e || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina || || b + c + d + e || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Tiedot yhteisrahoituksesta

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho || || Vuosi n || n + 1 || n + 2 || n + 3 || n + 4 || n + 5 ja myöh. || Yhteensä

…………………… || f || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna || a+c+d+e+f || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

4.1.2.     Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

x     Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

¨      Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

¨      Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista[9] (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3.     Vaikutukset tuloihin

x      Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

¨      Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

Milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

|| || Ennen toteutusta [vuosi n-1] || || Toteutuksen jälkeen

Budjetti­kohta || Tulot || || [Vuosi n] || [n+1] || [n+2] || [n+3] || [n+4] || [n+5][10]

|| a) Absoluuttiset tulot || || || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

b) Tulojen muutokset ||  D || || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

(Taulukossa ilmoitetaan kaikki kyseeseen tulevat tulojen budjettikohdat ja siihen lisätään rivejä, jos toimenpide vaikuttaa useampaan budjettikohtaan.)

4.2.        Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve || Vuosi n || n + 1 || n + 2 || n + 3 || n + 4 || n + 5 ja myöh.

Henkilöstön määrä yhteensä || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

5.           OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1.        Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Finanssi- ja talouskriisin jatkuminen lisää kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuvia paineita, sillä jäsenvaltiot joutuvat pienentämään budjettejaan. Tässä yhteydessä koheesiopolitiikan ohjelmien sujuva täytäntöönpano on tärkeä väline, jolla talouselämään saadaan ohjattua varoja. Jotta varmistetaan, että nämä jäsenvaltiot jatkavat rakennerahastojen ja koheesiorahaston ohjelmien konkreettista toteutusta ja jakavat varoja hankkeisiin, tässä ehdotuksessa on säännöksiä, joiden nojalla komissio voi korottaa jäsenvaltioille maksettavia maksuja niin kauan kuin ne kuuluvat tukimekanismien piiriin. Järjestelmän ansiosta tietyillä jäsenvaltioilla on myös enemmän aikaa käyttää vuosien 2011 ja 2012 sitoumukset täysimääräisesti.

5.2.        Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Ehdotus mahdollistaa ohjelmien toteutuksen jatkamisen, koska sillä ohjataan varoja asianomaisten maiden talouteen ja samalla vähennetään niiden julkisiin menoihin kohdistuvia paineita.

5.3.        Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Tavoitteena on auttaa niitä jäsenvaltioita, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, jotta ne pystyisivät jatkamaan ohjelmien konkreettista toteutusta ja ohjata siten varoja talouselämään.

5.4.        Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menettelyistä käytetään toiminnan toteuttamisessa?

· jäsenvaltioiden kanssa

6.           SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1.        Seurantajärjestelmä

Ei tarvita, koska ehdotus kuuluu rakennerahastojen osalta vahvistettuun seurantaan.

6.2.        Arviointi

6.2.1.     Ennakkoarviointi

Tämä ehdotus on laadittu komission puheenjohtajan kabinetin pyynnöstä ja noudattaen 8. helmikuuta 2013 annettuja neuvoston päätelmiä.

6.2.2.     Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ei sovelleta

6.2.3.     Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Ei sovelleta

7.           PETOSTENTORJUNTA

Ei sovelleta

8.           YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1.        Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(Sarakkeessa ilmoitetaan tavoitteet, toiminta ja tuotokset) || Tyyppi || Keskim. kustannukset || Vuosi n || Vuosi n+1 || Vuosi n+2 || Vuosi n+3 || Vuosi n+4 || Vuosi n+5 ja myöh. || YHTEENSÄ

Tuotosten määrä || Kustannukset yhteensä || Tuotosten määrä || Kustannukset yhteensä || Tuotosten määrä || Kustannukset yhteensä || Tuotosten määrä || Kustannukset yhteensä || Tuotosten määrä || Kustannukset yhteensä || Tuotosten määrä || Kustannukset yhteensä || Tuotosten määrä || Kustannukset yhteensä

TOIMINTATAVOITE 1: toimenpideohjelmien toteutuksen ylläpito || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || 0,000 || || 0,000 || || || || || || || || || || 0,000

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || 0,000 || || 0,000 || || || || || || || || || || 0,000

8.2.        Hallintomenot

8.2.1.     Henkilöstön määrä ja jakautuminen

Laji || || Toiminnan hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö (toimien ja/tai virkojen määrä kokoaikaiseksi muutettuna)

|| || Vuosi n || Vuosi n+1 || Vuosi n+2 || Vuosi n+3 || Vuosi n+4 || Vuosi n + 5

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) || A*/AD || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

B*, C*/AST || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

YHTEENSÄ || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

8.2.2.     Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Ei sovelleta

8.2.3.     Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä) (Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

¨      Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

¨      Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

¨      Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

¨      Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

¨      Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4.     Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjetti­kohta (numero ja nimi) || Vuosi n || Vuosi n+1 || Vuosi n+2 || Vuosi n+3 || Vuosi n+4 || Vuosi n + 5 ja myöh. || YHTEENSÄ

1      Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökust. mukaan luettuina) || || || || || || ||

Toimeenpanovirastot || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Muu tekninen ja hallinnollinen apu || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

– sisäinen || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

– ulkoinen || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

8.2.5.     Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöstöresurssin tyyppi || Vuosi n || Vuosi n+1 || Vuosi n+2 || Vuosi n+3 || Vuosi n+4 || Vuosi n + 5 ja myöh.

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1.

Ei ole

Laskelma – Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1.

Ei ole

8.2.6.     Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi n || Vuosi n+1 || Vuosi n+2 || Vuosi n+3 || Vuosi n+4 || Vuosi n + 5 ja myöh. || YHTEENSÄ

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

XX 01 02 11 02 – Kokoukset ja konferenssit || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

XX 01 02 11 03 – Komiteat || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

 2     Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

3      Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole || Ei ole

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Ei ole

[1]               Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta.

[2]               EUVL L …, s.

[3]               EUVL L …, s.

[4]               EUVL L 337, 20.12.2011, s. 5.

[5]               EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

[6]               Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[7]               Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[8]               Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[9]               Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[10]             Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.