PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.        Ehdotuksen yleinen tausta ja perustelut

Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädäntö yhdenmukaistettiin osittain 21. joulukuuta 1988 annetulla neuvoston direktiivillä 89/104/ETY, joka on kodifioitu direktiivillä 2008/95/EY, jäljempänä ’direktiivi’. Kansallisten tavaramerkkijärjestelmien lisäksi ja yhteydessä yhteisön tavaramerkistä 20. joulukuuta 1993 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 40/94, joka on kodifioitu asetuksena (EY) N:o 207/2009, jäljempänä ’asetus’, perustettiin erillinen järjestelmä sellaisten yhtenäisten oikeuksien rekisteröintiä varten, joiden vaikutukset ovat samat kaikkialla EU:ssa. Samassa yhteydessä perustettiin sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (OHIM), joka on vastuussa yhteisön tavaramerkkien rekisteröinnistä ja hallinnoinnista.

Tavaramerkillä voidaan erottaa tietyn yrityksen tavarat ja palvelut muiden tavaroista ja palveluista. Se on merkki, jonka avulla yritys voi saada aikaan asiakasuskollisuutta ja säilyttää sen sekä tuottaa arvoa ja kasvua. Tällöin tavaramerkki toimii innovaatiotoiminnan vauhdittajana, sillä tarve pitää se relevanttina edistää T&K-investointeja, mikä puolestaan johtaa jatkuvaan tuoteparannus- ja kehitysprosessiin. Tämä dynaaminen prosessi vaikuttaa myönteisesti myös työllisyyteen. Kilpailun tiukentuessa tavaramerkkien keskeinen asema markkinamenestyksessä ja myös niiden kaupallinen arvo on voimistunut vakaasti ja niiden lukumäärä kasvanut. Yhteisön tavaramerkkiä koskevia hakemuksia jätettiin vuonna 2012 ennätysmäärä (yli 107 900, kun niiden määrä vuonna 2010 oli 98 217 ja vuosikymmentä aiemmin 49 503). OHIM vastaanotti vuoden 2011 aikana myös miljoonannen hakemuksensa alkaen toimintansa aloittamisesta vuonna 1996. Tämän kehityksen rinnalla sidosryhmät odottavat kuitenkin jatkuvasti nopeampia, laadukkaampia tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmiä, jotka ovat entistä johdonmukaisempia, yleisesti saatavilla ja uutta tekniikkaa hyödyntäviä.

Tarkastellessaan vuonna 2007 kysymystä OHIMin rahoitusnäkymistä neuvosto[1] korosti, että OHIMin perustaminen oli ollut suuri menestys ja että se oli edistänyt tuntuvasti EU:n kilpailukyvyn vahvistamista. Neuvosto muistutti, että yhteisön tavaramerkkijärjestelmä oli suunniteltu siten, että se toimisi kansallisten tavaramerkkijärjestelmien rinnalla, sillä kansalliset järjestelmät ovat edelleen tarpeellisia yrityksille, jotka eivät halua tavaramerkeilleen suojaa EU:n tasolla. Neuvosto pani lisäksi merkille kansallisten tavaramerkkivirastojen täydentävän työn merkityksen ja kehotti OHIMia laajentamaan yhteistyötään niiden kanssa yhteisön tavaramerkkijärjestelmän yleisen toimivuuden parantamiseksi. Neuvosto huomautti lopuksi, että yhteisön tavaramerkin luomisesta oli kulunut yli vuosikymmen, ja korosti, että tavaramerkkijärjestelmän toimivuutta on tarpeen arvioida kokonaisuudessaan. Se kehotti komissiota aloittamaan vastaavan tutkimuksen työstämisen erityisesti OHIMin ja kansallisten tavaramerkkivirastojen nykyisten yhteistyövälineiden tiivistämiseksi ja laajentamiseksi.

Vuonna 2008 julkaistussa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa aloitteessaan (Small Business Act)[2] komissio korosti, että pk-yritysten pääsyä yhteisön tavaramerkkijärjestelmään on parannettava. Lisäksi vuonna 2008 annetussa tiedonannossa ”Teollisoikeuksia koskeva eurooppalainen strategia”[3] korostettiin komission sitoutumista tehokkaaseen ja vaikuttavaan tavaramerkkien suojaan ja laadukkaaseen tavaramerkkijärjestelmään. Tiedonannon päätelmä oli, että oli aika suorittaa kokonaisarviointi, jonka pohjalta voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti tarkistaa Euroopan tavaramerkkijärjestelmää ja parantaa edelleen OHIMin ja kansallisten virastojen yhteistyötä. Vuonna 2010 tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke – Innovaatiounioni”[4] komissio sitoutui uudistamaan tavaramerkkijärjestelmän parempien toimintapuitteiden tarjoamiseksi yritysten innovaatiotoiminnalle. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa eurooppalaisessa strategiassa[5] vuodelta 2011 komissio ilmoitti Euroopan tavaramerkkijärjestelmän uudelleentarkastelusta sen nykyaikaistamiseksi sekä EU:n että kansallisella tasolla tekemällä siitä kokonaisuudessaan vaikuttavampi, tehokkaampi ja johdonmukaisempi.

1.2.        Ehdotuksen tarkoitus

Tämän ehdotuksen ja sen kanssa samaan aikaan esitettävän direktiivin uudelleenlaadintaa koskevan ehdotuksen muodostaman paketin yhteinen päätavoite on edistää innovaatiotoimintaa ja talouskasvua parantamalla koko EU:n tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmien saatavuutta ja tehokkuutta, jotta yritykset hyötyisivät kustannusten alenemisesta, järjestelmien yksinkertaistumisesta, nopeutumisesta ja muuttumisesta ennakoitavimmiksi sekä oikeusvarmuuden lisääntymisestä. Nämä mukautukset ovat jatkoa toimille, joilla pyritään varmistamaan unionin ja jäsenvaltioiden tavaramerkkijärjestelmien rinnakkaistoiminta ja täydentävyys.

Tässä asetuksen tarkistuksessa komissio ei ehdota uutta järjestelmää vaan voimassa olevien säännösten tarkoin kohdennettua nykyaikaistamista. Päätarkoitukset ovat seuraavat:

Ÿ        terminologian mukauttaminen Lissabonin sopimukseen ja hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan määräyksiin (ks. 5.1 jakso);

Ÿ        eurooppalaisen tavaramerkin hakemisessa ja rekisteröinnissä noudatettavien menettelyjen yksinkertaistaminen (ks. 5.2 jakso);

Ÿ        oikeusvarmuuden lisääminen selventämällä säännöksiä ja poistamalla moniselitteisyyksiä (ks. 5.3 jakso);

Ÿ        asianmukaisen kehyksen luominen OHIMin ja kansallisten virastojen yhteistyölle käytäntöjen lähentämisen edistämiseksi ja yhteisten välineiden kehittämiseksi (ks. 5.4 jakso);

Ÿ        oikeudellisen kehyksen yhdenmukaistaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 290 artiklan kanssa (ks. 5.5 jakso).

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

2.1.        Julkinen kuuleminen

Tämä ehdotus perustuu arviointiin siitä, kuinka Euroopan tavaramerkkijärjestelmä toimii kokonaisuutena tarkasteltuna, ja kaikkien tärkeimpien sidosryhmien laajojen kuulemisten arviointiin.

Arvioinnin keskeinen osatekijä oli tutkimus, jonka Max Planck Institute for Intellectual Property and Competition Law (MPI) toteutti komission lukuun. Tutkimus tehtiin marraskuun 2009 ja helmikuun 2011 välisenä aikana.[6] Asiantuntija-analyysin lisäksi tutkimus sisälsi sidosryhmien kuulemisia, kuten yhteisön tavaramerkkijärjestelmien käyttäjien keskuudessa tehdyn kyselyn, kommenttien pyytämisen organisaatioilta, jotka edustavat tavaramerkkien käyttäjiä kansallisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla, sekä kesäkuussa 2010 kyseisille organisaatioille järjestetyn kuulemisen. MPI kuuli lopuksi kaikkien jäsenvaltioiden kansallisia virastoja ja OHIMia.

MPI:n tutkimuksen loppuraportin päätelmä oli, että Euroopan tavaramerkkijärjestelmän perusta on vakaa. Erityisesti OHIMin noudattamat menettelyt täyttävät yleensä yritysten tarpeet ja odotukset. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että yhteisön ja kansallisten tavaramerkkioikeuksien rinnakkaiselo on olennainen ja tarpeellinen seikka, jotta erikokoisten yritysten ja markkinoiden vaatimukset ja maantieteelliset tarpeet täyttävä tavaramerkkijärjestelmä toimisi tehokkaasti. Raportissa kuitenkin todettiin, että tavaramerkkilainsäädännön ja -käytäntöjen lähentämistä EU:ssa on jatkettava. Siinä vahvistettiin, että monet yhteisön nykyisen tavaramerkkijärjestelmän osa-alueet toimivat hyvin, ja esitettiin lukuisia parannusehdotuksia. Lisäksi siinä yksilöitiin erityisaloja, joilla OHIM ja kansalliset virastot voisivat tehostaa yhteistyötään.

Neuvosto esitti tutkimuksen alustavia tuloksia koskevat päätelmät 25. toukokuuta 2010.[7] Niissä tuettiin sopimusta, jonka OHIMin hallintoelimet (hallintoneuvosto ja talousarviokomitea) olivat tehneet syyskuussa 2008 talousarviotoimenpiteistä, joiden tarkoituksena oli tasapainottaa tulevaisuudessa OHIMin talousarviota. Neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että näillä talousarviotoimenpiteillä myös nykyaikaistettiin, yksinkertaistettiin, yhdenmukaistettiin ja lujitettiin koko Euroopan tavaramerkkijärjestelmää. Neuvosto kehotti komissiota sisällyttämään tarkistukseen erityissäännöksen, jolla määriteltäisiin kehys OHIMin ja kansallisten virastojen yhteistyölle. Säännöksessä olisi säädettävä nimenomaisesti, että EU:n kaikkien tavaramerkkivirastojen olisi pyrittävä yhdenmukaistamaan käytäntöjään ja että OHIMin olisi helpotettava tähän liittyviä pyrkimyksiä. Neuvosto peräänkuulutti myös oikeusperustan luomista sille, että määrä, joka vastaa 50:tä prosenttia OHIMin uudistamismaksuista, jaetaan kansallisille virastoille käytettäviksi tavaramerkkien suojaamiseen, edistämiseen ja/tai valvontaan. Tutkimuksen jatkotoimena komission yksiköt kutsuivat koolle käyttäjäyhdistysten kuulemisen 26. toukokuuta 2011. Kuulemisen tulokset muokkasivat komission alustavaa analyysia ja vahvistivat sen.

2.2.        Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinnissa yksilöity suurin ongelma, johon tarkistetulla asetuksella on puututtava, on tavaramerkkivirastojen vähäinen yhteistyö Euroopassa. Kuten vaikutusten arvioinnissa todettiin, yhteisön tavaramerkkijärjestelmän ja kansallisten tavaramerkkijärjestelmien välillä on monia kytköksiä, jotka vaikuttavat suoraan sekä tavaramerkkien käyttäjiin että teollis- ja tekijänoikeuksia käsitteleviin virastoihin. Tämä edellyttää tietyntasoista täydentävyyttä näiden kahden järjestelmän välillä. Tämän varmistamiseksi OHIMin ja kansallisten virastojen olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä.

Monet vakavat esteet haittaavat nykyisin tavaramerkkivirastojen tehokasta ja vaikuttavaa yhteistyötä Euroopassa, kuten

Ÿ        selkeän oikeusperustan puuttuminen EU:n tavaramerkkilainsäädäntöä koskevalta yhteistyöltä;

Ÿ        tarvittavien teknisten laitteiden puuttuminen kansallisilta virastoilta;

Ÿ        kestävällä pohjalla olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoituksen puuttuminen.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ja niitä vastaavien kolmen tavoitteen saavuttamiseksi tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja:

1.           Asianmukaisen oikeusperustan tarjoaminen yhteistyölle:

(a)     Vaihtoehto 1: Euroopan teollis- ja tekijänoikeusvirastojen yhteistyölle ei luoda erillistä oikeusperustaa;

(b)     Vaihtoehto 2: luodaan oikeusperusta, jonka avulla kansalliset virastot ja OHIM voivat tehdä yhteistyötä (vapaaehtoinen yhteistyö);

(c)     Vaihtoehto 3: luodaan oikeusperusta, joka velvoittaa kansalliset virastot ja OHIMin tekemään yhteistyötä (pakollinen yhteistyö).

2.           Kansallisten virastojen tekninen kapasiteetti:

(a)     Vaihtoehto 1: kukin virasto hankkii ja kehittää vaaditut laitteet ja välineet;

(b)     Vaihtoehto 2: välineiden vapaaehtoinen käyttö: tarvittavat laitteet ja välineet asetetaan teollis- ja tekijänoikeusvirastojen saataville vapaaehtoisen yhteistyön puitteissa;

(c)     Vaihtoehto 3: välineiden pakollinen käyttö: tarvittavat laitteet asetetaan saataville pakollisen yhteistyökehyksen kautta. Tämä vaihtoehto on päällekkäinen edellä olevan vaihtoehdon 3 kanssa asianmukaisen oikeusperustan osalta ja jäljempänä olevan yhteistyöhön käytettävää pitkäaikaisen rahoitusta koskevan vaihtoehdon 3 kanssa.

3.           Pitkäaikaisen rahoituksen turvaaminen yhteistyötoiminnalle:

(a)     Vaihtoehto 1: rahoitus jäsenvaltioilta;

(b)     Vaihtoehto 2: rahoitus EU:n talousarviosta;

(c)     Vaihtoehto 3: rahoitus OHIMin talousarviosta.

Vaikutusten arvioinnissa todettiin, että vaihtoehto 3 olisi kaikissa tapauksissa oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja edistäisi parhaiten niiden saavuttamista.

3.           OIKEUSPERUSTA JA TOISSIJAISUUSPERIAATE

Sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan yhteydessä SEUT-sopimuksen 118 artiklan 1 kohdassa määrätään eurooppalaisten teollis- ja tekijänoikeuksien suojan luomisesta yhdenmukaisen suojan varmistamiseksi näille oikeuksille unionissa, mukaan lukien keskitetyt luvananto-, yhteensovittamis- ja valvontajärjestelmät unionin tasolla.

Yhteisön tavaramerkki on EU:n asetuksella luotu riippumaton EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien nimike. Vaikutusten arvioinnin yhteydessä suoritetun analyysin mukaan asetuksen joitakin osia on muutettava yhteisön tavaramerkkijärjestelmän parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Vain EU:n lainsäätäjällä on valtuudet tehdä tarvittavat muutokset.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus ei vaikuta Euroopan unionin talousarvioon, ja sen vuoksi siihen ei liitetä varainhoitoasetuksen (unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012) 31 artiklan mukaisesti vaadittavaa rahoitusselvitystä.

5.           EHDOTUKSEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Asetukseen ehdotetut muutokset on esitetty edellä 1.2 jaksossa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

5.1.        Terminologian mukauttaminen ja hajautettuja virastoja koskeva yhteinen lähestymistapa

Asetuksen terminologia päivitetään Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena. Tämä merkitsee, että käsite ”yhteisön tavaramerkki” muutetaan muotoon ”eurooppalainen tavaramerkki”.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission heinäkuussa 2012 sopimassa hajautettuja virastoja koskevassa yhteisessä lähestymistavassa on monia toimenpiteitä nykyisten ja myöhemmin perustettavien virastojen hallintotavan ja tehokkuuden parantamiseksi. Asetus on mukautettava yhteisessä lähestymistavassa olevien OHIMia koskevien määräysten ottamiseksi huomioon. Viraston nimi ehdotetaan muutettavaksi muotoon ”Euroopan unionin tavaramerkki- ja mallivirasto”, jäljempänä ’virasto’, sen hallintoneuvoston tehtävien laajentamiseksi, korkeiden virkamiesten valintamenettelyjen yhdenmukaistamiseksi sekä vuotuisia ja monivuotisia työohjelmia ja säännöllisiä arviointeja koskevien säännösten lisäämiseksi asetukseen.

5.2.        Menettelyjen yksinkertaistaminen

- Hakemuksen jättäminen (25 artikla)

Kansallisille virastoille ei jätetä enää juuri lainkaan eurooppalaisia tavaramerkkejä koskevia hakemuksia. Lähes kaikki hakemukset (96,3 prosenttia vuonna 2012) jätetään nykyisin suoraan OHIMin sähköisen asiointijärjestelmän kautta. Koska hakemukset voidaan nyt helposti jättää verkossa, vaihtoehto, jonka mukaan hakemukset voidaan jättää kansallisille virastoille, olisi poistettava.

- Hakemispäivä (27 artikla)

Useimmat eurooppalaista tavaramerkkiä koskevat hakemukset tutkitaan nykyisin ennen kuin yhden kuukauden jakso, jonka aikana hakijoiden on suoritettava hakemusmaksu, on päättynyt. Tämä mahdollistaa sen, että hakijat voivat jättää ”testihakemuksia” ja jättää maksun suorittamatta, jos virasto havaitsee puutteellisuuden tai esittää väitteitä hakemusta vastaan. Käyttötilien kautta suoritetut maksut katsotaan tehdyiksi kuukauden viimeisenä päivänä hakijoiden pyynnöstä. Sen vuoksi 27 artiklaa muutetaan yhden kuukauden määräajan poistamiseksi ja maksuvelvoitteen yhdistämiseksi hakemuksen jättämiseen, jotta hakijoilta voidaan vaatia todisteet siitä, että he ovat suorittaneet tai hyväksyneet maksun jättäessään hakemuksen.

- Tutkimukset (38 ja 155 artikla)

Nykyisissä tutkimuksia koskevissa järjestelmissä ei ole luotettavaa tavaramerkkien tarkastusvälinettä eikä koko rekisterin kattavaa seurantaa. Kansallisten ja EU:n tutkimusten heikkoudet ovat kärjistyneet ajan mittaan, vaikka tietotekniikan nykyisten kehityssuuntausten myötä käyttäjien saatavilla on parempia, nopeampia ja edullisempia vaihtoehtoja. Hakijat eivät ole enää juurikaan kiinnostuneita vapaaehtoiseen järjestelmään osallistuvien kansallisten virastojen kansallisten tutkimusten tuloksista. Virasto kehittää parhaillaan yhdessä kansallisten virastojen kanssa monia lupaavia välineitä, jotka merkitsevät huomattavaa parannusta etuoikeustutkimusten tekemiseen ja loukkauksia koskevan rekisterin seurantaan. Tämän vuoksi nykyinen tutkimusjärjestelmä poistetaan käytöstä.

- Hakemuksen julkaiseminen (39 artikla)

Tutkimusjärjestelmän poistaminen käytöstä mahdollistaa myös sen, että kuukauden määräaika, joka alkaa siitä, kun virasto on antanut tutkimusraportit tiedoksi hakijalle, ja päättyy päivänä, jona hakemus julkaistaan, voidaan poistaa. Tämä nopeuttaa rekisteröintimenettelyä.

- Kolmansien huomautukset (40 artikla)

Jotta kolmannet voisivat esittää helpommin huomautuksia, 40 artiklaa muutetaan pidentämällä jaksoa, jonka aikana huomautuksia voidaan esittää. Viittaus julkaisupäivään poistetaan, koska eurooppalaista tavaramerkkiä koskevat hakemukset asetetaan jo yleisön saataville viraston CTM-online-tavaramerkkitietokantaan muutaman päivän kuluttua hakemusten jättämisestä. Menettelyjen yksinkertaistamiseksi kolmansille annetaan tilaisuus esittää huomautuksia heti sen jälkeen, kun ne ovat saaneet tiedon hakemuksesta. Viraston nykykäytännön mukaisesti määräaika huomautusten jättämiselle päättyy väitejakson päättyessä tai kun väitemenettelyt on saatettu päätökseen.

- Päätösten uudelleentarkastelu inter partes -tapauksissa (62 artikla)

On osoittautunut, että 62 artikla on käytännössä merkityksetön. Kyseisen säännöksen nojalla ei ole tarkasteltu uudelleen yhtään inter partes -päätöstä. Suurin syy on se, että 62 artiklan 2 kohdassa edellytetyn suostumuksen antaminen ei ole toisen osapuolen etujen mukaista. Koska virheellisen inter partes -päätöksen korjaamiseen on saatavilla riittäviä korjaustoimenpiteitä, 62 artikla poistetaan.

- Menettelyn jatkaminen (82 artikla)

Koska 82 artiklan soveltaminen on aiheuttanut joitakin käytännön ongelmia, viraston puheenjohtaja on julkaissut siitä tiedonannon Nro 06/05[8]. Asetuksen 82 artiklaa muutetaan sen soveltamisen yksinkertaistamiseksi ja kyseisen tiedonannon sisällön lisäämiseksi siihen. Koska sekä 25 artiklan 3 kohta että 62 artikla poistetaan, kaikki viittaukset niihin poistetaan 82 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle jätettävien määräaikojen luettelosta. Myös viittaus 42 artiklaan poistetaan, jotta kaikki määräajat väitemenettelyssä voivat jatkua, lukuun ottamatta 41 artiklan 1 kohdassa säädettyä väitejaksoa ja 41 artiklan 3 kohdassa säädettyä väitemaksun suorittamisen määräaikaa.

- Kansainvälisiä rekisteröintejä koskeva väitejakso (156 artikla)

Koska 156 artiklassa nykyisin säädettyä kuuden kuukauden määräaikaa ei ole tarpeen pitää voimassa, 156 artiklaa muutetaan lyhentämällä 152 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun julkaisupäivän ja kansainvälisiä rekisteröintejä koskevan väitejakson välinen aika yhteen kuukauteen.

5.3.        Oikeusvarmuuden lisääminen

- Eurooppalaisen tavaramerkin määritelmä (4 artikla)

Asetuksen 4 artiklaa muutetaan graafista esitettävyyttä koskevan vaatimuksen poistamiseksi. Ennakkoedellytys, jonka mukaan haettava merkki olisi voitava esittää graafisesti, on vanhentunut. Se aiheuttaa runsaasti oikeudellista epävarmuutta suhteessa tiettyihin perinteisistä tavaramerkeistä poikkeaviin merkkeihin, kuten pelkkiin ääniin. Jälkimmäisissä tapauksissa muu kuin graafinen esitystapa (esim. äänitiedosto) voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin graafinen esitys, jos se mahdollistaa tavaramerkin täsmällisemmän tunnistamisen ja parantaa siten oikeusvarmuutta. Ehdotetussa uudessa määritelmässä annetaan mahdollisuus tyydyttävät takeet tarjoavan teknologisen esitystavan rekisteröintiin. Tarkoituksena ei ole lisätä rajattomasti hyväksyttäviä merkin esitystapoja vaan lisätä joustoa samalla kun varmistetaan suurempi oikeusvarmuus.

- Maantieteellisten ja perinteisten merkintöjen suojaaminen (7 artikla)

Asetuksen 7 artiklan 1 kohdan j ja k kohdassa ei anneta vastaavaa suojaa maantieteellisille merkinnöille kuin seuraavissa säännöksissä:

Ÿ        maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012 [9]13 ja 14 artikla;

Ÿ        maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna 25 päivänä toukokuuta 2009 annetulla asetuksella N:o 491/2009[10], 118 l ja 118 m artikla;

Ÿ        tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta 15 päivänä tammikuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 110/2008[11] 16 artikla.

Jotta voidaan varmistaa, että maantieteellisiä merkintöjä suojaavalle EU:n oikeudella on täysi oikeusvaikutus menettelyissä, jotka liittyvät eurooppalaisten tavaramerkkien rekisteröintiin, rekisteröinnin ehdottomat esteet yhdenmukaistetaan täysin maantieteellisiä merkintöjä koskevan EU:n oikeuden kanssa ja niitä yksinkertaistetaan asetuksessa. Johdonmukaisuuden vuoksi rekisteröinnin esteet laajennetaan lisäksi kattamaan viinejä koskevat suojatut perinteiset merkinnät ja aidot perinteiset tuotteet.

- Eurooppalaisen tavaramerkin tuottamat oikeudet (9 ja 9 a artikla)

1.         Oikeudet, jotka tuotetaan vaikuttamatta aiempiin oikeuksiin

Asetuksessa tai direktiivissä ei kummassakaan ole selkeää sääntöä, jonka mukaan tavaramerkin haltija ei voi vedota oikeuksiinsa sellaisen saman tai samankaltaisen merkin käytön estämiseksi, joka on jo aiemman oikeuden kohteena. [12]16 artiklan 1 kohdan mukaisesti sen täsmentämiseksi, etteivät tavaramerkkien loukkaamista koskevat kanteet vaikuta aikaisempiin oikeuksiin.

2.         Kaksinkertainen samuus

Tavaramerkkien muiden tehtävien tunnustaminen direktiivin 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan (asetuksen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan) nojalla on aiheuttanut oikeudellista epävarmuutta. Erityisesti kaksinkertaisen samuuden tapausten ja direktiivin 5 artiklan 2 kohdan (asetuksen 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan) mukaisen laajalti tunnettujen tavaramerkkien laajennetun suojan välinen suhde on hämärtynyt.[13] Oikeusvarmuuden ja johdonmukaisuuden vuoksi täsmennetään, että sekä 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen kaksinkertaisen samuuden että 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen samankaltaisuuden tapauksessa vain alkuperän osoittamistehtävällä on merkitystä.

3.         Käyttö toimi- tai liikenimenä

Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan[14] direktiivin 5 artiklan 1 kohtaa sovelletaan, jos toiminimen katsotaan yleisön keskuudessa liittyvän (myös) yrityksen tarjoamiin tavaroihin tai palveluihin. Sen vuoksi suojatun tavaramerkin käyttö toiminimenä on aiheellista katsoa tavaramerkin loukkaukseksi, jos tavaroiden tai palvelujen käyttöä koskevat vaatimukset täyttyvät.

4.         Käyttö vertailevassa mainonnassa

Harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 12 päivänä joulukuuta 2006 annetulla direktiivillä 2006/114/EY[15] säännellään edellytyksiä, joiden täyttyessä mainonta, josta suoraan tai epäsuorasti voidaan tunnistaa kilpailija tai kilpailijan tarjoamat tavarat tai palvelut, voidaan sallia. Kyseisen säädöksen suhde tavaramerkkejä koskevan lainsäädäntöön on herättänyt epäilyjä. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää, että tavaramerkin haltija voi estää tavaramerkkinsä käytön vertailevassa mainonnassa, jos tällainen mainonta ei täytä direktiivin 2006/114/EY 4 artiklan vaatimuksia.

5.         Lähetykset kaupallisilta toimittajilta

Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on täsmentää, että tavaroita ei saa tuoda EU:hun, vaikka vain lähettäjä toimii kaupallisissa tarkoituksissa. Näin pyritään varmistamaan, että tavaramerkin haltijalla on oikeus estää (EU:ssa tai sen ulkopuolella sijaitsevia) yrityksiä tuomasta EU:n ulkopuolella sijaitsevia tavaroita, jotka on myyty, tarjottu tai kuljetettu yksityisille kuluttajille tai joita on mainostettu yksityisille kuluttajille, ja estää väärennettyjen tavaroiden tilaaminen ja myynti internetissä.

6.         Tullialueelle tuodut tavarat

Yhdistetyissä asioissa Philips ja Nokia annetun unionin tuomioistuimen tuomion[16] mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden saapuminen, oleminen ja siirto EU:n tullialueelle suspensiomenettelyssä ei voimassa olevan unionin säännöstön mukaan loukkaa unionin ja sen jäsenvaltioiden aineellisesta oikeudesta johtuvia teollis- ja tekijänoikeuksia. Tällaiset tavarat voidaan katsoa väärennetyiksi vasta, kun on näyttöä siitä, että ne ovat EU:n kuluttajille suunnatun kaupallisen toimen, kuten myynnin, myyntitarjouksen tai mainonnan kohteena. Sidosryhmät ovat arvostelleet voimakkaasti asioissa Philips ja Nokia annetun tuomion seurauksia, sillä ne katsovat sen aiheuttavan kohtuuttoman raskaan todistustaakan oikeuksien haltijoille ja estävän väärentämisen torjunnan. On ilmeistä, että on tarpeen ottaa pikaisesti käyttöön eurooppalainen oikeudellinen kehys, joka mahdollistaisi nopeasti yleistyvän tavaroiden väärentämisen tehokkaamman torjunnan. Sen vuoksi ehdotetaan, että tämänhetkisen puutteen poistamiseksi oikeuksien haltijoille annetaan oikeus estää kolmansia osapuolia tuomasta unionin tullialueelle kolmansista maista tavaroita, joilla on ilman lupaa tavaramerkki, joka on olennaisesti samanlainen kuin tavaramerkki, joka on rekisteröity kyseisiä tavaroita varten, riippumatta siitä, luovutetaanko tavarat vapaaseen liikkeeseen.

7.         Valmistavat säädökset

Asetuksessa tai direktiivissä ei kummassakaan ole säännöksiä, jotka mahdollistaisivat oikeustoimien aloittamisen sellaisten etikettien ja pakkausten sekä vastaavanlaisten erien jakelua ja myyntiä vastaan, jotka saatetaan myöhemmin yhdistää laittomiin tuotteisiin. Joidenkin maiden lainsäädännössä on nimenomaisia sääntöjä, jotka kattavat tällaisen toiminnan. Asetukseen ja direktiiviin on aiheellista sisällyttää asiaa koskeva säännös, joka tarjoaisi käytännöllisen, asianmukaisen ja tehokkaan lisäkeinon väärentämisen torjuntaan.

- Eurooppalaisen tavaramerkin vaikutuksiin kohdistuvat rajoitukset (12 artikla)

Asetuksen 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen rajoitus rajataan koskemaan vain henkilönimien käyttöä neuvoston ja komission yhteisen lausuman[17] mukaisesti. Johdonmukaisuuteen liittyvistä syistä 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen rajoitus laajennetaan koskemaan erottamiskyvyttömiä tunnuksia tai merkintöjä. Katsotaan myös aiheelliseksi, että 12 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään nimenomaisesta rajoituksesta, joka kattaa viitteellisen käytön yleensä. Lisäksi erillisessä kohdassa täsmennetään edellytykset, joiden täyttyessä tavaramerkin käytön ei katsota noudattavan rehellisiä liiketoimintatapoja.

- Tavaroiden ja palvelujen nimeäminen ja luokitus (28 artikla)

Asetuksen 28 artiklaa muutetaan tavaroiden ja palvelujen nimeämistä ja luokitusta koskevien keskeisten sääntöjen sisällyttämiseksi siihen. Kyseiset säännöt sisällytetään myös direktiiviin. Ne noudattavat unionin tuomioistuimen vahvistamia[18] periaatteita, joiden mukaan hakijan on yksilöitävä tavarat ja palvelut, joille tavaramerkkisuojaa haetaan, riittävän selvästi ja täsmällisesti, jotta asianomaiset viranomaiset ja taloudelliset toimijat voivat pelkästään tällä perusteella määrittää tavaramerkin antaman suojan laajuuden. Tavaroiden ja palvelujen yksilöimisessä voidaan käyttää Nizzan luokituksen luokkaotsikon yleisnimikkeitä edellyttäen, että kyseiset yksilöinnit ovat riittävän selviä ja täsmällisiä. Muutoksessa täsmennetään, että yleisnimikkeiden käyttöä on tulkittava siten, että se kattaa nimikkeen kirjaimellisen merkityksen selkeästi kattamat tavarat tai palvelut. Muutos antaa lisäksi ennen viraston uuden luokituskäytännön[19] julkaisupäivää haettujen eurooppalaisten tavaramerkkien haltijoiden mukauttaa tavaroiden ja palvelujen tuote-erittelyjään Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti varmistaakseen, että rekisterin sisältö noudattaa vaadittuja selkeyttä ja täsmällisyyttä koskevia standardeja.

- Eurooppalaiset tarkastusmerkit (74 b–74 k artikla)

Vaikka tarkastusmerkeille tarjotaan suojaa monissa kansallisissa järjestelmissä, eurooppalaisessa tavaramerkkijärjestelmässä edellytetään nykyisin vain varsinaisten tavaramerkkien ja yhteisömerkkien rekisteröintiä. Eräät julkiset ja yksityiset elimet, jotka eivät täytä yhteisömerkkisuojan saannille asetettuja edellytyksiä, tarvitsevat myös järjestelmän tarkastusmerkkien suojaamiseksi EU:n tasolla. Tällainen järjestelmä poistaisi myös kansallisten järjestelmien ja eurooppalaisen tavaramerkkijärjestelmän välillä nykyisin vallitsevan epätasapainon. Asetukseen ehdotetaan lisättäväksi erityissääntöjä eurooppalaisten tarkastusmerkkien rekisteröinnistä.

- Viraston tehtävät (123 b artikla)

Kattavan soveltamisalan, oikeusvarmuuden ja suuremman avoimuuden turvaamiseksi viraston kaikki tehtävät määritellään uudessa 123 b artiklassa, mukaan lukien tehtävät, jotka johtuvat muista säädöksistä eivätkä liity EU:n tavaramerkkijärjestelmään.

5.4.        Yhteistyökehys (123 c artikla)

Asetuksen 123 c artiklassa säädetään selkeästä kehyksestä viraston ja jäsenvaltioiden teollisoikeusvirastojen yhteistyölle käytäntöjen lähentämiseksi toisiinsa ja yhteisten välineiden kehittämiseksi. Kyseisen artiklan mukaisesti virastolla ja jäsenvaltioiden teollisoikeusvirastoilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä. Lisäksi 123 c artiklassa säädetään tärkeimmistä yhteistyöaloista ja erityisistä unionin edun mukaisista yhteishankkeista, joita virasto koordinoi. Siinä säädetään myös rahoitusmekanismista, jonka avulla virasto voi rahoittaa mainittuja yhteishankkeita avustuksin. Rahoitusmekanismi tarjoaa oikeudellisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon lähestymistavalle, jota neuvosto ehdotti toukokuussa 2010 esittämissään päätelmissä.

5.5.        Mukautus SEUT-sopimuksen 290 artiklaan

Asetuksella siirretään komissiolle valta antaa tiettyjä sääntöjä. Kyseisistä säännöistä säädetään tällä hetkellä yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 täytäntöönpanosta 13 päivänä joulukuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2868/95[20], maksuista sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle 13 päivänä joulukuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2869/95[21] ja sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit) valituslautakuntien menettelysäännöistä 5 päivänä helmikuuta 1996 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 216/96[22]. Lissabonin sopimuksen voimaantulo edellyttää komissiolle tällä asetuksella annettavan vallan mukauttamista perussopimuksen 290 artiklaan (uudet 24 a, 35 a, 45 a, 49 a, 57 a, 65 a, 74 a, 74 k, 93 a, 114 a, 144 a ja 161 a artikla).

2013/0088 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 118 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Yhteisön tavaramerkistä 23 päivänä joulukuuta 1993 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 40/94[23], joka kodifioitiin vuonna 2009 yhteisön tavaramerkistä 26 päivänä helmikuuta 2009 annettuna neuvoston asetuksena (EY) N:o 207/2009[24], luotiin Euroopan unionille oma tavaramerkkien suojajärjestelmä, jolla suojataan tavaramerkkejä Euroopan unionin tasolla sen tavaramerkkisuojan rinnalla, joka on saatavilla jäsenvaltioiden tasolla kansallisissa tavaramerkkijärjestelmissä; nämä on yhdenmukaistettu jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetulla neuvoston direktiivillä 89/104/ETY[25], sellaisena kuin se on kodifioituna jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22 päivänä lokakuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/95/EY[26].

(2)       Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena asetuksen (EY) N:o 207/2009 terminologia olisi ajantasaistettava. Tämä kattaa termin ”yhteisön tavaramerkki” korvaamisen termillä ”eurooppalainen tavaramerkki”. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission heinäkuussa 2012 sopiman hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaisesti nimi ”sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (tavaramerkit ja mallit)” olisi korvattava nimellä ”Euroopan unionin tavaramerkki- ja mallivirasto”, jäljempänä ’virasto’.

(3)       Teollisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta strategiasta 16 päivänä heinäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon[27] jatkoksi komissio arvioi kattavasti tavaramerkkijärjestelmän yleistä toimintaa Euroopassa kokonaisuutena tarkasteltuna, eli unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä myös näiden kahden välisen vuorovaikutuksen tasolla.

(4)       Neuvosto pyysi 25 päivänä toukokuuta 2010 antamissaan päätelmissä Euroopan unionin tavaramerkkijärjestelmän tulevasta tarkistamisesta[28] komissiota tekemään ehdotuksia asetuksen (EY) N:o 207/2009 ja direktiivin 2008/95/EY tarkistamiseksi.

(5)       Yhteisön tavaramerkkijärjestelmästä sen perustamisesta lähtien saatu kokemus on osoittanut, että yritykset unionista ja kolmansista maista ovat hyväksyneet järjestelmän, josta on tullut onnistunut ja elinkelpoinen vaihtoehto jäsenvaltioiden tasolla saataville olevalle tavaramerkkien suojalle.

(6)       Kansalliset tavaramerkit ovat kuitenkin edelleen tarpeellisia yrityksille, jotka eivät halua tavaramerkeilleen suojaa unionin tasolla tai jotka eivät pysty saamaan unioninlaajuista suojaa, vaikka kansallisen tason suojan saannille ei ole esteitä. Kunkin tavaramerkkisuojaa hakevan henkilön olisi voitava päättää, haetaanko suojaa vain kansallisena merkkinä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa vai vain eurooppalaisena tavaramerkkinä vai molempina.

(7)       Vaikka yhteisön tavaramerkkijärjestelmän yleisestä toimivuudesta laadittu arviointi on vahvistanut, että järjestelmän monet osa-alueet, mukaan lukien sen lähtökohtana olevat perusperiaatteet, ovat edelleen ajankohtaisia ja täyttävät yhä yritysten tarpeet ja odotukset, komissio totesi 24 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan tiedonannossa ”Teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinat”[29], että unionin tavaramerkkijärjestelmää on tarpeen nykyaikaistaa tekemällä siitä kokonaisuudessaan vaikuttavampi, tehokkaampi ja johdonmukaisempi ja sopeuttamalla se internet-aikakauteen.

(8)       Yhteisön tavaramerkkijärjestelmään tehtävien parannusten ja muutosten ohella kansallisia tavaramerkkisäädöksiä ja -käytäntöjä olisi yhdenmukaistettava entisestään ja yhtenäistettävä ne unionin tavaramerkkijärjestelmän kanssa siinä määrin kuin se on aiheellista mahdollisimman tasapuolisten olosuhteiden luomiseksi tavaramerkkien rekisteröinnille ja suojaamiselle koko unionissa.

(9)       Jotta tavaramerkkien esitystavoissa olisi enemmän joustovaraa ja oikeusvarmuutta graafista esitettävyyttä koskeva vaatimus olisi poistettava eurooppalaisen tavaramerkin määritelmästä. Merkki olisi sen vuoksi voitava esittää missä tahansa asianmukaisessa muodossa, eikä siten välttämättä graafisella tavalla, kunhan esitystapa mahdollistaa sen, että toimivaltaiset viranomaiset ja yleisö voivat määrittää suojan täsmällisen kohteen selkeästi ja tarkasti.

(10)     Asetuksen (EY) N:o 207/2009 nykyiset säännökset eivät tarjoa samantasoista suojaa alkuperänimityksille ja maantieteellisille merkinnöille kuin unionin oikeuden muut säädökset. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskevia ehdottomia rekisteröinnin esteitä ja varmistaa, että ne ovat kaikilta osin kyseisien teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevan unionin lainsäädännön mukaiset. Syistä, jotka liittyvät johdonmukaisuuteen unionin muun lainsäädännön kanssa, mainittujen ehdottomien perusteiden soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös viinejä koskevat suojatut perinteiset merkinnät ja aidot perinteiset tuotteet.

(11)     Tavaramerkkien, joita koskeva hakemus on laadittu kirjoituksella tai kielellä, jota ei ymmärretä unionissa, ei pitäisi saada suojaa, jos niiden rekisteröinti olisi hylättävä ehdottomin perustein, kun niitä käännetään tai transkriboidaan jollekin jäsenvaltioiden virallisista kielistä.

(12)     Tavaramerkkien vilpillistä hankintaa on aiheellista vaikeuttaa laajentamalla mahdollisuuksia vastustaa eurooppalaisia tavaramerkkejä koskevia hakemuksia, jotka on jätetty vilpillisessä mielessä.

(13)     Unionin tasolla suojattujen alkuperänimityksiin ja maantieteellisiin merkintöihin sisältyvien oikeuksien suojan pitämiseksi vahvana on tarpeen täsmentää, että kyseiset oikeudet mahdollistavat väitteen tekemisen myöhemmän eurooppalaisen tavaramerkin rekisteröintiä vastaan riippumatta siitä, ovatko ne myös rekisteröinnin esteitä, jotka hakemuksen tutkijan on otettava huomioon viran puolesta.

(14)     Jotta voidaan turvata oikeusvarmuus ja se, että etuoikeusperiaatetta, jonka mukaan aiemmin rekisteröity tavaramerkki asetetaan etusijalle suhteessa myöhemmin rekisteröityihin tavaramerkkeihin, noudatetaan kaikilta osin, on tarpeen säätää, että eurooppalaisen tavaramerkin tuomien oikeuksien noudattamisen varmistaminen ei saisi vaikuttaa ennen eurooppalaisen tavaramerkin haku- tai etuoikeuspäivää hankittujen tavaramerkkien haltijoiden oikeuksiin. Tämä on linjassa 15 päivänä huhtikuuta 1994 tehdyn teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan sopimuksen[30] 16 artiklan 1 kohdan kanssa.

(15)     Jotta voidaan turvata oikeusvarmuus ja selkeys, on tarpeen täsmentää, että samankaltaisuuden lisäksi myös tapauksissa, joissa samaa merkkiä käytetään samoja tavaroita tai palveluja varten, suoja olisi myönnettävä eurooppalaiselle tavaramerkille vain sillä edellytyksellä ja siltä osin kuin tällainen käyttö vaikuttaa haitallisesti eurooppalaisen tavaramerkin päätehtävään, joka on tavaroiden tai palvelujen kaupallisen alkuperän takaaminen.

(16)     Sekaannusvaara tavaroiden tai palvelujen kaupallisen lähteen vuoksi voi esiintyä, kun yritys käyttää samaa tai samankaltaista merkkiä toiminimenä siten, että nimeä kantavan yrityksen ja kyseisestä yrityksestä tulevien tavaroiden tai palvelujen välille luodaan yhteys. Eurooppalaisen tavaramerkin loukkauksiin olisi sen vuoksi kuuluttava myös merkin käyttö toiminimenä tai vastaavana nimityksenä siltä osin kuin käytön tarkoituksena on tavaroiden tai palvelujen erottaminen toisistaan niiden kaupallisen alkuperän osalta.

(17)     Jotta voidaan turvata oikeusvarmuus ja täysi yhdenmukaisuus unionin erityisen lainsäädännön kanssa, on aiheellista säätää, että eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla olisi oltava oikeus kieltää kolmansia käyttämästä merkkiä vertailevassa mainonnassa, jos tällainen vertaileva mainonta on vastoin harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 12 päivänä joulukuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/114/EY[31].

(18)     Tavaramerkkisuojan lujittamiseksi ja väärentämisen torjumiseksi tehokkaammin eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla olisi oltava oikeus estää kolmansia tuomasta unionin tullialueelle tavaroita luovuttamatta niitä siellä vapaaseen liikkeeseen, jos kyseiset tavarat tulevat kolmansista maista ja niillä on ilman lupaa tavaramerkki, joka on olennaisesti sama kuin eurooppalainen tavaramerkki, joka on rekisteröity kyseisenkaltaisia tavaroita varten.

(19)     Tavaramerkkiä loukkaavien tavaroiden markkinoilletulon estämiseksi tehokkaammin erityisesti internet-myynnin yhteydessä tavaramerkin haltijalla olisi oltava oikeus kieltää tällaisten tavaroiden tuonti unioniin, jos se on tavaroiden ainoa kaupallisissa tarkoituksissa toimiva lähettäjä.

(20)     Jotta eurooppalaisten tavaramerkkien haltijat voisivat torjua väärentämistä tehokkaammin, niillä olisi oltava oikeus kieltää loukkaavan tavaramerkin paneminen tavaroihin ja tavaramerkin panemista edeltävät valmistelutoimet.

(21)     Eurooppalaisella tavaramerkillä annettavien yksinoikeuksien ei pitäisi antaa merkin haltijalle oikeutta kieltää merkkien tai nimitysten käyttöä, kun käyttö on oikeudenmukaista ja noudattaa hyvää liiketapaa. Tasapuolisten olosuhteiden luomiseksi toiminimille ja tavaramerkeille riitatilanteissa sitä taustaa vasten, että toiminimille myönnetään säännönmukaisesti rajoittamaton suoja myöhempiä tavaramerkkejä vastaan, tällaisen käytön olisi katsottava kattavan oman henkilönnimen käytön. Sen olisi katettava lisäksi kuvailevien tai erottamiskyvyttömien merkkien tai nimitysten käyttö yleensä. Tavaramerkin haltijalla ei myöskään pitäisi olla oikeutta estää eurooppalaisen tavaramerkin yleistä oikeudenmukaista ja vilpitöntä käyttöä tavaroiden tai palvelujen tunnistamiseen haltijan tavaroiksi tai palveluiksi tai viitattaessa tavaroihin tai palveluihin haltijan tavaroina tai palveluina.

(22)     Oikeusvarmuuden turvaamiseksi ja laillisesti saatujen tavaramerkkioikeuksien suojaamiseksi on aiheellista ja tarpeen säätää – vaikuttamatta periaatteeseen, jonka mukaan myöhemmän tavaramerkin noudattamista ei voida varmistaa vastoin aikaisempaa tavaramerkkiä –, että eurooppalaisten tavaramerkkien haltijoiden ei pitäisi voida kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttöä, kun myöhempi tavaramerkki on saatu ajankohtana, jona aikaisemman tavaramerkin noudattamista ei voitu varmistaa vastoin myöhempää tavaramerkkiä.

(23)     Kohtuullisuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi eurooppalaisen tavaramerkin käyttäminen muodossa, joka poikkeaa sen rekisteröidystä muodosta vain sellaisilta osin, että poikkeaminen ei vaikuta merkin erottamiskykyyn, olisi oltava riittävä peruste tavaramerkin antamien oikeuksien säilyttämiselle riippumatta siitä, rekisteröidäänkö tavaramerkki myös muodossa, jossa sitä käytetään.

(24)     Asetuksella (EY) N:o 207/2009 siirretään komissiolle valta antaa sääntöjä mainitun asetuksen täytäntöönpanosta. Komissiolle asetuksen (EY) N:o 207/2009 mukaisesti siirretty valta olisi Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi yhdenmukaistettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan kanssa.

(25)     On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(26)     Sellaisten säädösten tehokkaan rekisteröinnin varmistamiseksi, jotka koskevat eurooppalaista tavaramerkkiä omistusoikeuden kohteena, ja eurooppalaisen tavaramerkkirekisterin täyden avoimuuden varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tiettyjä erityisiä tavaramerkkejä koskevia hakijan velvoitteita, ja yksityiskohtaisia tietoja menettelystä, jota noudatetaan eurooppalaisten tavaramerkkien luovutuksen merkitsemisessä rekisteriin, esineoikeuksien luomisessa ja luovutuksessa, pakkotäytäntöönpanossa, maksukyvyttömyysmenettelyyn sisältymisessä ja rekisterissä olevan käyttöluvan saamisessa tai luovuttamisessa sekä merkintöjen poistamisessa tai muuttamisessa.

(27)     Koska jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastoille, jäljempänä ’jäsenvaltioiden virastot’, jätettyjen yhteisön tavaramerkkiä koskevien hakemusten määrä alenee vähitellen ja on jo vähäinen, eurooppalaista tavaramerkkiä koskeva hakemus olisi voitava tehdä vain Euroopan unionin virastossa.

(28)     Eurooppalainen tavaramerkkisuoja annetaan suhteessa tiettyihin tavaroihin tai palveluihin, joiden luonne ja lukumäärä ovat määrääviä tekijöitä määritettäessä tavaramerkin haltijalle annettavan suojan laajuus. Sen vuoksi asetuksessa (EY) N:o 207/2009 on olennaista vahvistaa säännöt tavaroiden ja palvelujen nimikkeistä ja luokituksesta sekä turvata oikeusvarmuus ja moitteeton hallinto edellyttämällä, että hakijan on yksilöitävä tavarat ja palvelut, joille suojaa haetaan, riittävän selkeästi ja täsmällisesti, jotta toimivaltaiset viranomaiset ja talouden toimijat voivat pelkästään hakemuksen perusteella määrittää haetun suojan laajuuden. Yleisnimikkeiden käyttöä olisi tulkittava siten, että se kattaa vain kaikki nimikkeen kirjaimellisen merkityksen selkeästi kattamat tavarat ja palvelut. Sellaisten eurooppalaisten tavaramerkkien haltijoille, jotka viraston aiemman käytännön vuoksi rekisteröidään koko Nizzan luokituksen luokkaotsikon osalta, olisi annettava mahdollisuus mukauttaa tavaroiden ja palvelujen tuote-erittelyjään Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti varmistaakseen, että rekisterin sisältö noudattaa vaadittuja selkeyttä ja täsmällisyyttä koskevia standardeja.

(29)     Jotta voitaisiin säätää tehokkaasta ja vaikuttavasta järjestelmästä eurooppalaista tavaramerkkiä koskevien hakemusten tekemistä varten, mukaan lukien etuoikeutta ja aiemmuutta koskevat vaatimukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat keinoja ja menettelytapoja, joita käytetään eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan hakemuksen jättämisessä, yksityiskohtaisia tietoja eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan hakemuksen muodollisista edellytyksistä, hakemuksen sisällöstä ja hakemusmaksun tyypistä sekä yksityiskohtaisia tietoja vastavuoroisuuden varmentamisesta, aiemman hakemuksen etuoikeuden vaatimisesta, näyttelyä koskevasta etuoikeudesta sekä kansallisen tavaramerkin aiemmuudesta.

(30)     Eurooppalaista tavaramerkkiä ja kansallisia tutkimuksia koskeva nykyinen järjestelmä on epäluotettava ja tehoton. Se olisi sen vuoksi korvattava asettamalla maksutta yleisön käyttöön kattavia, nopeita ja tehokkaita hakukoneita osana viraston ja jäsenvaltioiden virastojen yhteistyötä.

(31)     Sen varmistamiseksi, että virasto tutkii ja rekisteröi eurooppalaista tavaramerkkiä koskevat hakemukset tehokkaasti, vaikuttavasti ja nopeasti sekä käyttäen menettelyjä, jotka ovat avoimia, perusteellisia, tasapuolisia ja kohtuullisia, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yksityiskohtaisia tietoja menettelyistä, joita noudatetaan tutkittaessa hakemispäivää koskevien vaatimusten ja hakemuksen muodollisten edellytysten noudattamista, menettelyjä, joita noudatetaan luokkamaksujen suorittamisen todentamisessa ja rekisteröinnin ehdottomien esteiden tutkinnassa, yksityiskohtaisia tietoja hakemuksen julkaisemisesta, yksityiskohtaisia tietoja julkaistuissa hakemuksissa olevien virheiden korjaamisesta, yksityiskohtaisia tietoja väitemenettelystä, yksityiskohtaisia tietoja väitteen tekemisessä ja tutkimisessa sekä hakemuksen muuttamisessa ja jakamisessa noudatettavista menettelyistä, merkintätietoja, jotka on kirjattava rekisteriin eurooppalaisen tavaramerkin rekisteröinnin yhteydessä, rekisteröinnin julkaisemisessa noudatettavia menettelytapoja sekä rekisteröintitodistuksen sisältöä ja sen antamisessa noudatettavia menettelytapoja.

(32)     Jotta eurooppalaiset tavaramerkit voidaan uudistaa tehokkaasti ja vaikuttavasti ja jotta eurooppalaisen tavaramerkin muuttamista ja jakamista koskevia säännöksiä voidaan soveltaa käytäntöön turvallisesti, vaarantamatta oikeusvarmuutta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat menettelytapoja, joita noudatetaan eurooppalaisen tavaramerkin uudistamisessa, ja menettelyjä, joita noudatetaan eurooppalaisen tavaramerkin muuttamisessa ja jakamisessa.

(33)     Jotta eurooppalaisen tavaramerkin haltija voisi luopua helposti eurooppalaisesta tavaramerkistä noudattaen kolmansien oikeuksia, jotka on merkitty rekisteriin suhteessa kyseiseen tavaramerkkiin, jotta voitaisiin varmistaa, että eurooppalainen tavaramerkki voidaan julistaa menetetyksi tai mitättömäksi tehokkaasti ja vaikuttavasti käyttäen menettelyjä, jotka ovat avoimia, perusteellisia, tasapuolisia ja kohtuullisia, ja jotta voitaisiin ottaa huomioon tässä asetuksessa säädetyt periaatteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat menettelyä, jota noudatetaan luovuttaessa eurooppalaisesta tavaramerkistä, sekä menettämis- ja mitättömyysmenettelyjä.

(34)     Jotta valituslautakunnat voivat tarkistaa viraston päätöksiä tehokkaasti, vaikuttavasti ja kattavasti käyttäen menettelyä, joka on avoin, perusteellinen, tasapuolinen ja kohtuullinen ja jossa otetaan huomioon asetuksessa (EY) N:o 207/2009 vahvistetut periaatteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yksityiskohtaisia tietoja valituksen sisällöstä, valituksen tekemisessä ja tutkimisessa noudatettavaa menettelyä, valituslautakunnan päätösten sisältöä ja muotoa sekä valitusmaksujen korvaamista.

(35)     Yhteisön yhteismerkkejä koskevien voimassa olevien säännösten täydentämiseksi ja kansallisten järjestelmien ja eurooppalaisen tavaramerkkijärjestelmän välillä nykyisen vallitsevan epätasapainon poistamiseksi on tarpeen antaa erityissäännöksiä, joilla suojataan eurooppalaisia tarkastusmerkkejä, joiden avulla tarkastuslaitos tai ‑organisaatio voi antaa tarkastusjärjestelmän jäsenille mahdollisuuden käyttää tavaramerkkiä tarkastusvaatimusten mukaisissa tavaroissa tai palveluissa.

(36)     Eurooppalaisten yhteisö- ja tarkastusmerkkien tehokkaan ja vaikuttavan käytön mahdollistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kyseisten merkkien käyttöä ja niiden sisältöä koskevien määräysten esittämiselle asetettuja määräaikoja.

(37)     Yhteisön tavaramerkkejä koskevan nykyisen järjestelmän soveltamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että menettelyn tiettyjä osa-alueita on mahdollista parantaa. Tämän vuoksi olisi toteutettava tiettyjä toimenpiteitä menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi mahdollisuuksien mukaan sekä oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi tarvittaessa.

(38)     Eurooppalaisen tavaramerkkijärjestelmän sujuvan, tehokkaan ja vaikuttavan toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat päätösten muodolle asetettuja vaatimuksia, yksityiskohtaisia tietoja suullisista menettelyistä, asian selvittämisessä noudatettavia menettelytapoja, ilmoitusmenettelyssä noudatettavia menettelytapoja, oikeuksien menettämisestä ilmoittamisessa noudatettavaa menettelyä, viestintätapoja ja lomakkeita, joita menettelyjen osapuolten on käytettävä, määräaikojen laskentaan ja kestoon sovellettavia sääntöjä, päätöksen peruuttamisessa tai rekisteriin tehdyn merkinnän kumoamisessa ja päätöksissä havaittujen ilmeisten virheiden ja viraston tekemien virheiden korjaamisessa noudatettavia menettelyjä, menettelyjen keskeyttämisessä noudatettavia menettelytapoja, kulujen jakamisessa ja vahvistamisessa noudatettavia menettelyjä, rekisteriin kirjattavia merkintätietoja, asiakirjojen julkista nähtävilläoloa ja säilyttämistä, Euroopan tavaramerkkilehdessä ja viraston virallisessa lehdessä julkaistaviin tietoihin liittyviä menettelytapoja, viraston ja jäsenvaltioiden viranomaisten hallinnollisessa yhteistyössä noudatettavia menettelytapoja sekä yksityiskohtaisia tietoja edustuksesta virastossa.

(39)     Oikeusvarmuuden ja avoimuuden lisäämisen vuoksi viraston kaikki tehtävät on aiheellista määritellä selkeästi, mukaan lukien tehtävät, jotka eivät liity unionin tavaramerkkijärjestelmän hallinnointiin.

(40)     Käytäntöjen lähentämisen edistämiseksi ja yhteisten välineiden kehittämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön viraston ja jäsenvaltioiden virastojen yhteistyötä varten asianmukainen kehys, jossa määritellään selkeästi yhteistyöalat ja jonka avulla virasto voi rahoittaa yhteishankkeita avustuksin tiettyyn enimmäismäärään saakka. Yhteistyön olisi hyödytettävä yrityksiä, jotka käyttävät tavaramerkkijärjestelmiä Euroopassa. Tässä asetuksessa säädetyn unionin järjestelmän käyttäjien osalta yhteisten hankkeiden, erityisesti tutkimus- ja konsultaatiotarkoituksia varten käytettävien tietokantojen, olisi tarjottava täydentäviä, osallistavia, tehokkaita ja maksuttomia välineitä eurooppalaisen tavaramerkin yhtenäisestä luonteesta johtuvien erityisvaatimusten täyttämiseksi.

(41)     Tietyt viraston hallintotapaa koskevat periaatteet olisi mukautettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission heinäkuussa 2012 sopimaan hajautettuja virastoja koskevaan yhteiseen lähestymistapaan.

(42)     Oikeusvarmuuden ja avoimuuden lisäämiseksi joitakin viraston organisaatiota ja toimintaa koskevia säännöksiä on tarpeen ajantasaistaa.

(43)     Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi olisi vältettävä mittavien talousarvioylijäämien kertymistä. Tämä ei saisi estää virastoa pitämästä yllä vararahastoa, joka kattaa sen toimintamenot yhden vuoden ajan sen toimintojen jatkuvuuden ja tehtävien hoidon varmistamiseksi.

(44)     Jotta eurooppalaista tavaramerkkiä koskeva hakemus tai rekisteröinti voitaisiin muuntaa tehokkaasti ja vaikuttavasti kansallista tavaramerkkiä koskevaksi hakemukseksi samalla, kun varmistetaan, että asiaa koskevat vaatimukset tutkitaan perusteellisesti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muodollisia edellytyksiä, jotka muuntamista koskevan pyynnön on täytettävä, ja yksityiskohtaisia tietoja pyynnön tutkimisesta ja julkaisemisesta.

(45)     Tehokkaan ja vaikuttavan riidanratkaisumenetelmän ja sen varmistamiseksi, että asetuksessa (EY) N:o 207/2009 vahvistettua kielijärjestelyä noudatetaan, yksinkertaisia asioita koskevat päätökset tehdään nopeasti ja valituslautakuntien organisaatio on tehokas ja vaikuttava, sekä sen takaamiseksi, että viraston veloittamien maksujen taso on asianmukainen ja realistinen ja noudattaa asetuksessa (EY) N:o 207/2009 vahvistettuja talousarvioperiaatteita, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yksityiskohtaisia tietoja virastossa käytettävistä kielistä, tapauksia, joissa yhden jäsenen olisi tehtävä väitteitä ja mitättömyyttä koskevat päätökset, yksityiskohtaisia tietoja valituslautakuntien organisaatiosta, virastolle suoritettavien maksujen määriä sekä yksityiskohtaisia tietoja maksujen suorittamisesta.

(46)     Kansainvälisten tavaramerkkien tehokkaan ja vaikuttavan rekisteröinnin varmistamiseksi täysin tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvän pöytäkirjan sääntöjen mukaisesti komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yksityiskohtaisia tietoja tavaramerkkien kansainvälisessä rekisteröinnissä noudatettavista menettelyistä.

(47)     Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 207/2009 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 207/2009 seuraavasti:

1)           Korvataan otsikossa sanat ”yhteisön tavaramerkki” sanoilla ”eurooppalainen tavaramerkki”.

2)           Korvataan koko asetuksessa sanat ”yhteisön tavaramerkki” sanoilla ”eurooppalainen tavaramerkki”, ja tehdään kaikki tarvittavat kieliopilliset muutokset.

3)           Korvataan koko asetuksessa sanat ”yhteisön tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin” sanoilla ”eurooppalaisia tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin”, ja tehdään kaikki tarvittavat kieliopilliset muutokset.

4)           Korvataan koko asetuksessa sanat ”yhteisön yhteismerkki” sanoilla ”eurooppalainen yhteisömerkki”, ja tehdään kaikki tarvittavat kieliopilliset muutokset.

5)           Korvataan koko asetuksessa, lukuun ottamatta 2, 3 ja 4 alakohdassa tarkoitettuja tapauksia, sanat ”yhteisö”, ”Euroopan yhteisö” ja ”Euroopan yhteisöt” sanalla ”unioni”, ja tehdään kaikki tarvittavat kieliopilliset muutokset.

6)           Korvataan koko asetuksessa viittaukset asetuksen 2 artiklan mukaiseen sisämarkkinoilla toimivaan yhdenmukaistamisvirastoon (tavaramerkit ja mallit) viittauksella tavaramerkki- ja mallivirastoon, ja tehdään kaikki tarvittavat kieliopilliset muutokset.

7)           Korvataan koko asetuksessa sana ”pääjohtaja” sanalla ”toiminnanjohtaja”, ja tehdään kaikki tarvittavat kieliopilliset muutokset.

8)           Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla Virasto

1. Perustetaan Euroopan unionin tavaramerkki- ja mallivirasto, jäljempänä ’virasto’.

2. Kaikkia unionin lainsäädännössä olevia viittauksia sisämarkkinoilla toimivaan yhdenmukaistamisvirastoon (tavaramerkit ja mallit) pidetään viittauksena virastoon.”

9)           Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla Eurooppalaisen tavaramerkin muodostavat merkit

Eurooppalaisena tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, erityisesti sanat, mukaan lukien henkilönnimet, kuviot, kirjaimet, numerot, värit itsessään, tavaroiden tai niiden päällyksen muoto, tai ääni, jos

a) sellaisella merkillä voidaan erottaa yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista;

b) merkki voidaan esittää tavalla, joka mahdollistaa sen, että toimivaltaiset viranomaiset ja yleisö voivat määrittää sen haltijan saaman suojan täsmällisen kohteen.”

10)         Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohdan j ja k alakohta seuraavasti:

”j) tavaramerkit, jotka on jätetty rekisteröimättä ja joiden käyttöä ei alkuperänimitysten tai maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevien unionin säädösten tai kansainvälisten sopimusten, joissa unioni on sopimuspuolena, nojalla saa jatkaa;

k) tavaramerkit, jotka on jätetty rekisteröimättä ja joiden käyttöä ei viinejä koskevien perinteisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden suojaa koskevien unionin säädösten tai kansainvälisten sopimusten, joissa unioni on sopimuspuolena, nojalla saa jatkaa;

l) tavaramerkit, jotka sisältävät samantyyppisen tuotteen osalta yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27 päivänä heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 mukaisesti rekisteröidyn aiemman lajikenimen tai muodostuvat tällaisesta lajikenimestä.”

b)      Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa

a) ainoastaan osassa unionia;

b) vain, jos vieraskielinen tavaramerkki käännetään tai transkriboidaan millä tahansa jäsenvaltioiden kirjoituksella tai virallisella kielellä.”

11)         Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Aikaisemman tavaramerkin haltijan vastustuksesta tavaramerkkiä ei rekisteröidä,

a) jos tavaramerkin haltijan asiamies tai edustaja hakee tavaramerkin rekisteröintiä omissa nimissään ilman haltijan lupaa, jollei asiamies tai edustaja pysty perustelemaan toimiaan;

b) jos tavaramerkki on sekoitettavissa unionin ulkopuolella suojattuun aikaisempaan tavaramerkkiin edellyttäen, että aikaisempi tavaramerkki oli edelleen tosiasiallisessa käytössä hakemispäivänä ja hakija toimi vilpillisessä mielessä.”

b)      Korvataan 4 kohdan johdantolause seuraavasti:

”4. Rekisteröimättömän tavaramerkin tai muun elinkeinotoiminnassa käytetyn merkin, jonka vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen, haltijan vastustuksesta tavaramerkille haettua rekisteröintiä ei myönnetä, jos ja siltä osin kuin kyseiseen merkkiin sovellettavan alkuperänimitysten tai maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevan unionin lainsäädännön tai jäsenvaltion oikeuden mukaan:”.

c)      Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jos aikaisempi eurooppalainen tavaramerkki on unionissa laajalti tunnettu tai aikaisempi kansallinen tavaramerkki on kyseisessä jäsenvaltiossa laajalti tunnettu, 2 kohdassa tarkoitetun aikaisemmin rekisteröidyn tavaramerkin haltijan vastustuksesta tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos se on sama tai samankaltainen kuin aikaisempi tavaramerkki, riippumatta siitä, ovatko tavarat tai palvelut, joita varten sitä haetaan, samat tai samankaltaiset taikka eivätkö ne ole samankaltaiset kuin tavarat ja palvelut, joita varten aikaisempi tavaramerkki on rekisteröity, ja jos haettavan tavaramerkin käyttäminen ilman perusteltua syytä merkitsisi aikaisemman tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä taikka olisi niille haitaksi.”

12)         Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla Eurooppalaisen tavaramerkin tuottamat oikeudet

1. Eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla on rekisteröinnin perusteella yksinoikeudet.

2. Rajoittamatta ennen eurooppalaisen tavaramerkin haku- tai etuoikeuspäivää hankittujen oikeuksien soveltamista rekisteröidyn eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää kaikkia kolmansia ilman hänen suostumustaan käyttämästä elinkeinotoiminnassa merkkiä tavaroita tai palveluja varten, jos

a)      merkki on sama kuin eurooppalainen tavaramerkki ja sitä käytetään samoja tavaroita tai palveluita varten kuin ne tavarat ja palvelut, joita varten eurooppalainen tavaramerkki on rekisteröity, ja jos tällainen käyttö vaikuttaa tai voi vaikuttaa eurooppalaisen tavaramerkin tarkoitukseen, joka on takeiden antaminen kuluttajille tavaroiden tai palvelujen alkuperästä;

b)      merkki on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten oleva tavaramerkki, ja sitä käytetään samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten kuin ne, joita varten eurooppalainen tavaramerkki on rekisteröity, jos tämä aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä;

c)      merkki on sama tai samankaltainen kuin eurooppalainen tavaramerkki riippumatta siitä, käytetäänkö sitä sellaisia tavaroita tai palveluja varten, jotka ovat samoja tai samankaltaisia tai jotka eivät ole samankaltaisia kuin ne, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, jos viimeksi mainittu tavaramerkki on laajalti tunnettu unionissa ja merkin aiheeton käyttö merkitsee eurooppalaisen tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka on haitaksi eurooppalaisen tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle.

3. Edellä 2 kohdassa säädetyin edellytyksin voidaan kieltää erityisesti

a)      merkin paneminen tavaroihin tai niiden päällyksiin;

b)      tavaroiden tarjoaminen tai liikkeelle laskeminen tai niiden varastoiminen tällaista tarkoitusta varten merkkiä käyttäen taikka palvelujen tarjoaminen tai suorittaminen merkkiä käyttäen;

c)      tavaroiden maahantuonti tai maastavienti merkkiä käyttäen;

d)      merkin käyttö toimi- tai liikenimenä taikka toimi- tai liikenimen osana;

e)      merkin käyttö liikeasiakirjoissa ja mainonnassa;

f)       merkin käyttö vertailevassa mainonnassa direktiivin 2006/114/EY vastaisella tavalla.

4. Eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla on myös oikeus estää 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tavaroiden maahantuonti, jos vain tavaroiden lähettäjä toimii kaupallisissa tarkoituksissa.

5. Eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla on myös oikeus estää kaikkia kolmansia tuomasta tavaroita unionin tullialueelle elinkeinotoiminnassa, kun tavaramerkki rekisteröidään luovuttamatta sitä vapaaseen liikkeeseen siellä, jos kyseiset tavarat, mukaan lukien päällykset, tulevat kolmansista maista ja niillä on ilman lupaa tavaramerkki, joka on sama kuin eurooppalainen tavaramerkki, joka on rekisteröity kyseisenkaltaisia tavaroita varten, tai jota ei voida erottaa olennaisilta ominaisuuksiltaan kyseisestä tavaramerkistä.”

13)         Lisätään 9 a ja 9 b artikla seuraavasti:

”9 a artikla Haltijan oikeuksien loukkaaminen käyttämällä ulkoasua, päällyksiä tai muita tapoja

Jos on todennäköistä, että ulkoasua, päällyksiä tai merkin muita käyttötapoja käytetään suhteessa tavaroihin tai palveluihin ja merkin käyttö kyseisiä tavaroita tai palveluja varten muodostaisi haltijalle 9 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla kuuluvien oikeuksien loukkauksen, eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää seuraavat:

a)      sellaisen merkin paneminen ulkoasuun, päällyksiin tai merkin muihin käyttötapoihin elinkeinotoiminnassa, joka on sama tai samankaltainen kuin eurooppalainen tavaramerkki;

b)      ulkoasun, päällysten tai merkin muiden käyttötapojen tarjoaminen tai liikkeelle laskeminen tai varastoiminen kyseisiä tarkoituksia varten taikka niiden maahantuonti tai maastavienti.

9 b artikla Päivä, jona oikeudet tulevat voimaan kolmansiin nähden

1. Eurooppalaisen tavaramerkin tuottamat oikeudet ovat voimassa kolmansiin nähden vasta, kun tavaramerkin rekisteröinti on julkaistu.

2. Kohtuullista korvausta voidaan vaatia eurooppalaisen tavaramerkin rekisteröintihakemuksen jälkeisistä toimista, jotka tavaramerkin rekisteröinnin julkaisemisen jälkeen olisivat kiellettyjä.

3. Tuomioistuin, jossa asia on vireillä, ei saa ratkaista pääasiaa ennen rekisteröinnin julkaisemista.”

14)         Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla Eurooppalaiseen tavaramerkkiin kohdistuvat rajoitukset

1. Eurooppalainen tavaramerkki ei oikeuta haltijaa kieltämään kolmatta käyttämästä elinkeinotoiminnassa seuraavia:

a)      omaa henkilönnimeään tai osoitettaan;

b)      merkkejä tai merkintöjä, joilta puuttuu erottamiskyky tai jotka osoittavat tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia;

c)      tavaramerkkiä tavaroiden tai palvelujen tunnistamiseksi tavaramerkin haltijan tavaroiksi tai palveluiksi tai viitattaessa tavaroihin tai palveluihin merkin haltijan tavaroina tai palveluina, erityisesti silloin, kun tavaramerkin käyttäminen on tarpeen tavaran tai palvelun, erityisesti lisätarvikkeiden tai varaosien, käyttötarkoituksen osoittamiseksi.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan vain, jos kolmas osapuoli käyttää tavaramerkkiä hyvää liiketapaa noudattaen.

2. Kolmannen osapuolen ei katsota käyttävän tavaramerkkiä hyvää liiketapaa noudattaen varsinkaan seuraavissa tapauksissa:

a)      se antaa mielikuvan siitä, että kolmannen ja tavaramerkin haltijan välillä on liikesuhde;

b)      merkin aiheeton käyttö merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä taikka on haitaksi tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle.”

15)         Korvataan 13 artiklan 1 kohdassa sana ”yhteisössä” sanoilla ”Euroopan talousalueella”.

16)         Lisätään 13 a artikla seuraavasti:

”13 a artikla Myöhemmin rekisteröidyn tavaramerkin haltijan väliintulo-oikeus loukkauskanteen kiistämisperusteena

1. Eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla ei ole loukkauskanteen yhteydessä oikeutta kieltää myöhemmin rekisteröidyn eurooppalaisen tavaramerkin käyttöä, jos kyseistä myöhempää tavaramerkkiä ei julisteta mitättömäksi 53 artiklan 3 ja 4 kohdan, 54 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 57 artiklan 2 kohdan nojalla.

2. Eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla ei ole loukkauskanteen yhteydessä oikeutta kieltää myöhemmin rekisteröidyn kansallisen tavaramerkin käyttöä, jos kyseistä myöhemmin rekisteröityä kansallista tavaramerkkiä ei julisteta mitättömäksi direktiivin [xxx] 9 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 48 artiklan 3 kohdan nojalla.

3. Jos eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla ei ole oikeutta kieltää myöhemmin rekisteröidyn tavaramerkin käyttöä 1 tai 2 kohdan nojalla, kyseisen myöhemmin rekisteröidyn tavaramerkin haltijalla ei ole oikeutta kieltää kyseisen aikaisemman eurooppalaisen tavaramerkin käyttöä loukkauskanteen yhteydessä.”

17)         Korvataan 15 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua käyttöä on myös seuraava:

a)      eurooppalaisen tavaramerkin käyttö muodossa, joka poikkeaa sen rekisteröidystä muodosta vain sellaisilta osin, että poikkeaminen ei vaikuta merkin erottamiskykyyn, riippumatta siitä, onko tavaramerkki myös rekisteröity muodossa, jossa sitä käytetään;

b)      eurooppalaisen tavaramerkin paneminen unionissa tavaroihin tai niiden päällyksiin vain maastavientiä varten.”

18)         Korvataan 16 artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”1. Jollei 17–24 artiklassa toisin säädetä, eurooppalaista tavaramerkkiä omistusoikeuden kohteena käsitellään kokonaisuudessaan ja koko unionin alueella kuten kansallista tavaramerkkiä, joka on rekisteröity jäsenvaltiossa, jossa eurooppalaisen tavaramerkkirekisterin, jäljempänä ’rekisteri’, mukaan:”.

19)         Poistetaan 17 artiklan 4 kohta.

20)         Korvataan 18 artikla seuraavasti:

”18 artikla Asiamiehen nimiin rekisteröidyn tavaramerkin siirtäminen

1. Jos eurooppalainen tavaramerkki on rekisteröity kyseisen tavaramerkin haltijan asiamiehen tai edustajan nimiin ilman haltijan lupaa, tällä on oikeus vaatia eurooppalaisen tavaramerkin siirtoa itselleen, jollei asiamies tai edustaja pysty perustelemaan toimiaan.

2. Haltija voi esittää siirtopyynnön 1 kohdan nojalla seuraaville:

a)      virastolle 53 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvan mitättömyysvaatimuksen sijaan;

b)      95 artiklassa tarkoitetulle eurooppalaisia tavaramerkkejä käsittelevälle tuomioistuimelle 100 artiklan 1 kohtaan perustuvan mitättömyyttä koskevan vastakanteen sijaan.”

21)         Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos jokin osapuoli sitä pyytää, 1 kohdassa tarkoitetut oikeudet tai kyseisten oikeuksien luovutus merkitään rekisteriin ja julkaistaan.”

b)      Lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3. Edellä olevan 2 kohdan nojalla tehty merkintä rekisteriin on poistettava tai muutettava, jos jokin osapuoli sitä pyytää.”

(22)        Lisätään 20 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4. Edellä olevan 3 kohdan nojalla tehty merkintä rekisteriin on poistettava tai muutettava, jos jokin osapuoli sitä pyytää.”

(23)        Lisätään 22 artiklaan 6 kohta seuraavasti:

”6. Edellä olevan 5 kohdan nojalla tehty merkintä rekisteriin on poistettava tai muutettava, jos jokin osapuoli sitä pyytää.”

(24)        Lisätään II osastoon 5 jakso seuraavasti:

”5 JAKSO Säädösvallan siirto

24 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

(a)     hakijan velvoite toimittaa 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu käännös tai transkriptio hakemuksen kielellä;

(b)     menettely, jota noudatetaan 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun luovutuksen merkitsemisessä rekisteriin;

(c)     menettely, jota noudatetaan 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun esineoikeuden luomisen tai luovutuksen merkitsemisessä rekisteriin;

(d)     menettely, jota noudatetaan 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pakkotäytäntöönpanon merkitsemisessä rekisteriin;

(e)     menettely, jota noudatetaan 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun maksukyvyttömyysmenettelyyn sisältymisen merkitsemisessä rekisteriin;

(f)      menettely, jota noudatetaan 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun esineoikeuden saamisen tai luovutuksen merkitsemisessä rekisteriin;

(g)     menettely, jota noudatetaan 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta esineoikeudesta, 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta pakkotäytäntöönpanosta tai 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta käyttöluvasta rekisteriin tehdyn merkinnän poistamisessa tai muuttamisessa.”

25)         Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla Hakemuksen jättäminen

Eurooppalaista tavaramerkkiä koskeva hakemus jätetään virastolle.”

26)         Muutetaan 26 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) tavaramerkin kuvaus, joka täyttää 4 artiklan b alakohdassa vahvistetut vaatimukset.”

b)      Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan hakemuksen on täytettävä 35 a artiklan b alakohdan mukaisesti säädetyt muodolliset edellytykset. Jos kyseisten edellytysten mukaan tavaramerkki on esitettävä sähköisesti, viraston toiminnanjohtaja voi määrittää tällaisen sähköisen tiedoston formaatit ja enimmäiskoon.”

27)         Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla Hakemispäivä

Eurooppalaisen tavaramerkin hakemispäivä on päivä, jona hakija jättää 26 artiklan 1 kohdassa täsmennetyt tiedot sisältävät asiakirjat virastolle ja johon mennessä hakemusmaksua koskeva maksumääräys on annettava.”

28)         Korvataan 28 artikla seuraavasti:

”28 artikla Tavaroiden ja palvelujen nimeäminen ja luokitus

1. Tavarat ja palvelut, joita varten rekisteröintiä haetaan, on luokiteltava tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokituksesta tavaramerkkien rekisteröimistä varten 15 päivänä kesäkuuta 1957 tehdyllä Nizzan sopimuksella vahvistetun luokitusjärjestelmän, jäljempänä ’Nizzan luokitus’, mukaisesti.

2. Hakijan on yksilöitävä tavarat ja palvelut, joille tavaramerkkisuojaa haetaan, riittävän selkeästi ja täsmällisesti, jotta toimivaltaiset viranomaiset ja talouden toimijat voivat pelkästään tällä perusteella määrittää haetun suojan laajuuden. Luettelon tavaroista ja palveluista on mahdollistettava se, että jokainen niistä voidaan luokitella ainoastaan yhteen Nizzan luokituksen mukaiseen luokkaan.

3. Sovellettaessa 2 kohtaa voidaan käyttää Nizzan luokituksen luokkaotsikoiden yleisnimikkeitä tai muita yleisiä termejä edellyttäen, että ne noudattavat vaadittuja selkeyttä ja täsmällisyyttä koskevia standardeja.

4. Virasto hylkää hakemuksen epäselvien ja epätäsmällisten merkintöjen tai termien osalta, jos hakija ei ehdota hyväksyttävää sanamuotoa viraston tätä varten vahvistaman jakson kuluessa.

5. Yleisten termien, mukaan lukien Nizzan luokituksen luokkaotsikoiden yleisnimikkeet, on tulkittava kattavan kaikki nimikkeen tai termin kirjaimellisen merkityksen selkeästi kattamat tavarat ja palvelut. Tällaisten termien tai nimikkeiden käytön ei saa tulkita sisältävän sellaisia tavaroita tai palveluja koskevaa vaatimusta, joita ei voida ymmärtää tässä merkityksessä.

6. Jos hakija pyytää rekisteröintiä useampaa kuin yhtä luokkaa varten, tavarat ja palvelut on ryhmiteltävä Nizzan luokituksen luokkien mukaan siten, että kutakin ryhmää edeltää sen luokan numero, johon kyseinen tavara- tai palveluryhmä kuuluu, ja esitettynä luokkien mukaisessa järjestyksessä.

7. Tavaroiden ja palvelujen luokitus palvelee yksinomaan hallinnollisia tarkoituksia. Tavaroita ja palveluja ei voida pitää toistensa kaltaisina sillä perusteella, että ne esiintyvät Nizzan luokituksen samassa luokassa, eikä niitä voida pitää erilaisina sillä perusteella, että ne esiintyvät Nizzan luokituksen eri luokissa.

8. Sellaisten ennen 22 päivää kesäkuuta 2012 haettujen eurooppalaisten tavaramerkkien haltijat, jotka rekisteröidään ainoastaan koko Nizzan luokituksen luokkaotsikon osalta, voivat ilmoittaa, että heidän aikomuksensa hakemispäivänä oli ollut hakea suojaa myös muille kuin kyseisen luokan otsikon kirjaimellisen merkityksen kattamille tavaroille tai palveluille, edellyttäen, että tällä tavoin nimetyt tavarat tai palvelut sisältyvät kyseisen luokan aakkoselliseen luetteloon hakemispäivänä voimassa olevassa Nizzan luokituksen laitoksessa.

Ilmoitus on jätettävä virastolle neljän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, ja siinä on esitettävä selkeästi, täsmällisesti ja eritellen muut kuin ne haltijan alkuperäisen tarkoituksen kattamat tavarat ja palvelut, jotka luokkaotsikon nimikkeiden kirjaimellinen merkitys kattaa selkeästi. Virasto toteuttaa aiheelliset toimenpiteet rekisterin muuttamiseksi tämän mukaisesti. Tämä mahdollisuus ei vaikuta 15 artiklan, 42 artiklan 2 kohdan, 51 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 57 artiklan 2 kohdan soveltamiseen.

Eurooppalaisten tavaramerkkien, joita koskevaa ilmoitusta ei ole jätetty toisessa alakohdassa tarkoitetun jakson aikana, on katsottava kattavan kyseisen jakson päättymisen jälkeen vain kyseisen luokan otsikkoon sisältyvien nimikkeiden kirjaimellisen merkityksen selkeästi kattamat tavarat ja palvelut.”

29)         Lisätään 29 artiklan 5 kohtaan virke seuraavasti:

”Viraston toiminnanjohtaja pyytää tarvittaessa komissiota harkitsemaan sen selvittämistä, myöntääkö ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu valtio kyseisenkaltaisen vastavuoroisen kohtelun.”.

30)         Korvataan 30 artikla seuraavasti:

”30 artikla Etuoikeuden vaatiminen

1. Etuoikeusvaatimukset on esitettävä samanaikaisesti eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan hakemuksen kanssa, ja niissä on mainittava aikaisemman hakemuksen päiväys, numero ja maa.

2. Viraston toiminnanjohtaja voi määrätä, että lisätietojen ja asiakirjojen, jotka hakijan on toimitettava etuoikeusvaatimuksen tueksi, ei tarvitse sisältää kaikkia tietoja ja asiakirjoja, jotka edellytetään 35 a artiklan d alakohdan mukaisesti annettujen sääntöjen nojalla, edellyttäen, että virasto voi saada vaaditut tiedot muista lähteistä.”

31)         Muutetaan 33 artikla seuraavasti:

a)      Lisätään 1 kohtaan virke seuraavasti:

”Etuoikeusvaatimus on esitettävä samanaikaisesti eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan hakemuksen kanssa.”

b)      Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Hakijan, joka haluaa vaatia 1 kohdan mukaisesti etuoikeutta, on toimitettava todisteet siitä, että tavarat tai palvelut on esitelty näyttelyssä hakemuksen kohteena olevalla tavaramerkillä.”

32)         Korvataan 34 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Eurooppalaiselle tavaramerkille vaadittu aiemmuus lakkaa, jos aikaisempi tavaramerkki, jonka aiemmuutta on vaadittu, julistetaan menettäneeksi oikeutensa tavaramerkkiin tai jos tavaramerkki julistetaan mitättömäksi tai menetetyksi. Jos aikaisempi tavaramerkki julistetaan menetetyksi, aiemmuus lakkaa edellyttäen, että menettäminen tulee voimaan ennen eurooppalaisen tavaramerkin hakemispäivää tai etuoikeuspäivää.”

33)         Lisätään III osastoon 5 jakso seuraavasti:

”5 JAKSO Säädösvallan siirto

35 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyvääksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)      keinot ja menettelytavat, joita käytetään eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan hakemuksen jättämisessä virastolle 25 artiklan mukaisesti;

b)      yksityiskohtaiset tiedot 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan hakemuksen sisällöstä, 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta hakemuksesta suoritettavien maksujen tyypistä, mukaan lukien maksujen kattamien tavara- ja palveluluokkien lukumäärä, ja 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut hakemuksen muodollisista edellytyksistä;

c)      menettelyt, joita noudatetaan vastavuoroisuuden varmentamisessa 29 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

d)      menettely sekä tietoja ja asiakirjoja koskevat säännöt, joita on noudatettava vaadittaessa aikaisemman hakemuksen etuoikeutta 30 artiklan mukaisesti;

e)      menettely ja todisteita koskevat säännöt, joita on noudatettava vaadittaessa näyttelyä koskevaa etuoikeutta 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

f)       menettely, jota on noudatettava vaadittaessa kansallisen tavaramerkin aiemmuutta 34 artiklan 1 kohdan ja 35 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”

34)         Korvataan 36 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) täyttääkö eurooppalaista tavaramerkkiä koskeva hakemus tässä asetuksessa säädetyt edellytykset ja 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut muodolliset edellytykset;”.

35)         Poistetaan 37 artiklan 2 kohta.

36)         Poistetaan IV osaston 2 jakso.

37)         Muutetaan 39 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jos edellytykset, jotka eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan hakemuksen on täytettävä, täyttyvät, hakemus on julkaistava sovellettaessa 42 artiklaa siltä osin kuin sitä ei ole hylätty 37 artiklan mukaisesti. Hakemuksen julkaiseminen ei vaikuta tietoihin, jotka on jo asetettu yleisön saataville muutoin tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisesti.”

b)      Lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3. Virasto korjaa kaikki virheet julkaistussa hakemuksessa.”

38)         Korvataan 40 artikla seuraavasti:

”40 artikla Kolmansien huomautukset

1. Jokainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sekä jokainen valmistajien, tuottajien, palvelujen tarjoajien, kauppiaiden tai kuluttajien edustajien ryhmittymä voi toimittaa virastolle kirjallisia huomautuksia, joissa ilmoitetaan 5 ja 7 artiklassa mainituista perusteista ne, joiden perusteella tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä viran puolesta.

Näillä ei kuitenkaan ole asianosaisasemaa viraston menettelyssä.

2. Kolmansien huomautukset on toimitettava ennen väitejakson päättymistä tai, jos tavaramerkkiä vastaan on tehty väite, ennen väitettä koskevan lopullisen päätöksen tekemistä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu huomautusten esittäminen ei vaikuta viraston oikeuteen aloittaa ehdottomien perusteiden tutkiminen tarvittaessa uudelleen omasta aloitteestaan milloin tahansa ennen rekisteröintiä.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut huomautukset on annettava tiedoksi hakijalle, joka voi ottaa kantaa niihin.”

39)         Korvataan 41 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Väite on tehtävä kirjallisesti ja se on perusteltava. Se katsotaan tehdyksi vasta väitemaksun suorittamisen jälkeen.

4. Väitteen tekijä voi viraston asettamassa määräajassa esittää seikkoja, todisteita ja huomautuksia väitteensä tueksi.”

40)         Korvataan 42 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä lause ”julkaisemista edeltäneiden viiden vuoden aikana” lauseella ”hakemispäivää tai etuoikeuspäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana”.

41)         Muutetaan 44 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) ennen kuin virasto on hyväksynyt 27 artiklassa tarkoitetun hakemispäivän ja 41 artiklan 1 kohdassa säädetyn väitejakson aikana.”

b)      Poistetaan 3 kohta.

42)         Korvataan 45 artikla seuraavasti:

”45 artikla Rekisteröinti

1. Jos hakemus täyttää tämän asetuksen vaatimukset ja jollei 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa ole tehty väitettä tai jos väite on hylätty lopullisella päätöksellä, tavaramerkki rekisteröidään eurooppalaisena tavaramerkkinä. Rekisteröinti on julkaistava.

2. Virasto antaa rekisteröintitodistuksen. Todistus voidaan antaa sähköisesti.

3. Rekisteröidyn eurooppalaisen tavaramerkin haltijalla on oikeus käyttää rekisteröinnin kattamien tavaroiden ja palvelujen yhteydessä tavaramerkin viereen asetettavaa tunnusta osoituksena siitä, että tavaramerkki on rekisteröity vain unionissa rekisteröinnin voimassaolon ajan. Viraston toiminnanjohtaja päättää kyseisen tunnuksen täsmällisen muodon.

4. Muu henkilö kuin tavaramerkin haltija ei saa käyttää rekisteröidyn tavaramerkin tunnusta ilman haltijan suostumusta. Tavaramerkin haltija ei saa käyttää tavaramerkin tunnusta ennen tavaramerkin rekisteröintiä tai sen jälkeen, kun tavaramerkki on julistettu menetetyksi tai mitättömäksi tai kun rekisteröinti on umpeutunut tai tavaramerkistä on luovuttu.”

43)         Lisätään IV osastoon 7 jakso seuraavasti:

”7 JAKSO Säädösvallan siirto

45 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)      menettely, jota noudatetaan tutkittaessa, täyttyvätkö 36 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua hakemispäivää koskevat vaatimukset ja 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut muodolliset edellytykset, sekä menettely, jota noudatetaan tarkistettaessa, onko 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut luokkamaksut suoritettu;

b)      menettely, jota noudatetaan 37 artiklassa tarkoitettujen rekisteröinnin ehdottomien esteiden tutkinnassa;

c)      yksityiskohtaiset tiedot, jotka 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa julkaistussa hakemuksessa on oltava;

d)      menettely, jota noudatetaan 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen eurooppalaista tavaramerkkiä koskevissa julkaistuissa hakemuksissa havaittujen virheiden korjaamisessa;

e)      menettely, jota kolmannet noudattavat esittäessään 40 artiklassa tarkoitettuja huomautuksia;

f)       yksityiskohtaiset tiedot menettelyssä, jota noudatetaan 41 ja 42 artiklan mukaisen väitteen tekemisessä ja tutkimisessa;

g)      menettelyt, joilla säännellään hakemuksen muuttamista 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja hakemuksen jakamista 44 artiklan mukaisesti;

h)      merkintätiedot, jotka on kirjattava rekisteriin rekisteröitäessä eurooppalaista tavaramerkkiä, menettelytavat, joita noudatetaan 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa rekisteröinnin julkaisemisessa, ja 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rekisteröintitodistuksen sisältö ja sen antamisessa noudatettavat menettelytavat.”

44)         Poistetaan 49 artiklan 3 kohta.

45)         Lisätään 49 a artikla seuraavasti:

”49 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)      menettelytavat, joita on noudatettava eurooppalaisen tavaramerkin uudistamisessa 47 artiklan mukaisesti, mukaan lukien suoritettavien maksujen tyyppi;

b)      menettely, jolla säännellään 48 artiklan 2 kohdassa säädettyä eurooppalaisen tavaramerkin rekisteröinnin muutosta;

c)      menettely, jolla säännellään 49 artiklassa säädettyä eurooppalaisen tavaramerkin jakamista.”

46)         Korvataan 50 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Tavaramerkin haltija ilmoittaa luopumisesta kirjallisesti virastolle. Luopuminen on voimassa vasta sen jälkeen, kun se on merkitty rekisteriin. Eurooppalaisesta tavaramerkistä luopumisen, josta ilmoitetaan virastolle sen jälkeen, kun kyseisestä tavaramerkistä on esitetty 56 artiklan 1 kohdan mukainen menettämisvaatimus, ehtona on menettämisvaatimuksen lopullinen hylkääminen tai peruuttaminen.

3. Luopuminen merkitään rekisteriin ainoastaan rekisteriin merkityn oikeuden haltijan suostumuksella. Jos käyttölupa on rekisteröity, luopuminen merkitään rekisteriin ainoastaan, jos tavaramerkin haltija todistaa ilmoittaneensa luopumisaikomuksestaan käyttöluvan haltijalle; merkintä tehdään 57 a artiklan a alakohdan mukaisesti vahvistetun määräajan umpeuduttua.”

47)         Lisätään 53 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten on täytyttävä eurooppalaisen tavaramerkin hakemispäivänä tai etuoikeuspäivänä.”

48)         Poistetaan 54 artiklan 1 ja 2 kohdassa sanat ”kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttämistä”.

49)         Muutetaan 56 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohdan c alakohdassa sanat ”kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan” sanoilla ”unionin lainsäädännön tai kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan”.

b)      Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Menettämis- tai mitättömyysvaatimusta ei voida ottaa tutkittavaksi, jos samaa asiaa ja syytä koskevasta ja samojen osapuolien välisestä vaatimuksesta on jo joko viraston tai 95 artiklassa tarkoitetun eurooppalaisia tavaramerkkejä käsittelevän tuomioistuimen ratkaisema asiakysymys ja viraston tai kyseisen tuomioistuimen vaatimuksesta tekemä päätös on tullut lainvoimaiseksi.”

50)         Korvataan 57 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä sanat ”yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakemuksen julkaisemispäivänä” sanoilla ”eurooppalaista tavaramerkkiä koskevana hakemis- tai etuoikeuspäivänä”.

51)         Lisätään VI osastoon 6 jakso seuraavasti:

”6 JAKSO Säädösvallan siirto

57 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)      menettely, jolla säännellään 50 artiklassa säädettyä eurooppalaisesta tavaramerkistä luopumista, mukaan lukien kyseisen artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika;

b)      menettelyt, joilla säännellään 56 ja 57 artiklassa tarkoitettuja eurooppalaisen tavaramerkin menettämistä ja mitättömyyttä.”

52)         Korvataan 58 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäljempänä 130 artiklan a–d alakohdassa lueteltujen päätöksentekoelinten päätöksiin voidaan hakea muutosta. Sekä 60 artiklassa säädetyllä valitusjaksolla että muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus.”

53)         Poistetaan 62 artikla.

54)         Korvataan 64 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Valituslautakuntien päätökset tulevat voimaan vasta 65 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun määräajan päätyttyä tai, jos asia tämän ajan kuluessa on saatettu unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, tämän toimen tai unionin tuomioistuimelle unionin yleisen tuomioistuimen päätöksestä tehdyn valituksen hylkäämisestä alkaen.”

55)         Muutetaan 65 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Valituslautakuntien tekemät valituksia koskevat päätökset voidaan saattaa unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.”

b)      Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta peruuttaa kanteen kohteena oleva päätös tai muuttaa sitä.”

c)      Korvataan 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”5. Kanne on nostettava unionin yleisessä tuomioistuimessa kahden kuukauden kuluessa valituslautakunnan päätöksen tiedoksiantamisesta.

6. Viraston on toteutettava tarvittavat toimenpiteet unionin yleisen tuomioistuimen tuomion, tai jos siihen on haettu muutosta, unionin tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi.”

56)         Lisätään 65 a artikla seuraavasti:

”65 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)      60 artiklassa tarkoitetun valituksen sisältö ja menettely, jota noudatetaan valituksen tekemisessä ja käsittelemisessä;

b)      64 artiklassa tarkoitettujen valituslautakunnan päätösten sisältö ja muoto;

c)      60 artiklassa tarkoitettujen valitusmaksujen korvaaminen.”

57)         Korvataan VIII osaston otsikko seuraavasti:

”EUROOPPALAISIA YHTEISÖMERKKEJÄ JA TARKASTUSMERKKEJÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET”.

58)         Lisätään VIII osaston otsikon ja 66 artiklan väliin seuraava otsikko:

”1 JAKSO Eurooppalaiset yhteisömerkit”.

59)         Korvataan 66 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. I-VII ja IX-XIV osastoa sovelletaan eurooppalaisiin yhteisömerkkeihin, jollei tässä jaksossa toisin säädetä.”

60)         Korvataan 67 artiklan 1 kohdassa sanat ”säädetyssä määräajassa” sanoilla ”74 a artiklan mukaisesti säädetyssä määräajassa”.

61)         Korvataan 69 artikla seuraavasti:

”69 artikla Kolmansien huomautukset

Jos virastolle esitetään eurooppalaista yhteisömerkkiä koskevia kirjallisia huomautuksia 40 artiklan mukaisesti, kyseiset huomautukset voivat perustua myös erityisperusteisiin, joiden perusteella eurooppalaista yhteisömerkkiä koskeva hakemus on hylättävä 68 artiklan nojalla.”

62)         Lisätään 74 a artikla seuraavasti:

”74 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa, johon mennessä eurooppalaista yhteisömerkkiä koskevat käyttömääräykset on toimitettava virastolle, ja kyseisten määräysten 67 artiklan 2 kohdassa vahvistettua sisältöä.”

63)         Lisätään VIII osastoon 2 jakso seuraavasti:

”2 JAKSO Eurooppalaiset tarkastusmerkit

74 b artikla Eurooppalaiset tarkastusmerkit

1. Eurooppalainen tarkastusmerkki on eurooppalainen tavaramerkki, joka on tällä tavalla nimetty hakemusta jätettäessä ja joka voi erottaa merkin haltijan varmentamat tavarat tai palvelut maantieteellisen alkuperän, materiaalin, tavaroiden valmistustavan tai palvelujen tarjontatavan, laadun, tarkkuuden tai muiden ominaisuuksien osalta tavaroista ja palveluista, joita ei ole varmennettu tällä tavalla.

2. Kuka tahansa oikeushenkilö, mukaan lukien instituutiot, viranomaiset ja julkisoikeudelliset laitokset, voi hakea eurooppalaisia tarkastusmerkkejä edellyttäen, että

a)      oikeushenkilö ei harjoita liiketoimintaa, joka kohdistuu varmennettujen tavaroiden tai palvelujen kaltaisiin tavaroihin tai palveluihin;

b)      oikeushenkilö on toimivaltainen varmentamaan tavarat tai palvelut, joita varten tavaramerkki aiotaan rekisteröidä.

3. Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettuna eurooppalaisena tarkastusmerkkinä voi olla merkki tai merkintä, jota voidaan elinkeinotoiminnassa osoittaa tavaroiden tai palvelujen maantieteellistä alkuperää. Tarkastusmerkki ei anna sen haltijalle oikeutta kieltää toista käyttämästä elinkeinotoiminnassa tällaisia merkkejä tai merkintöjä, jos hän käyttää sitä hyvää liiketapaa noudattaen. Tällaiseen merkkiin ei varsinkaan saa vedota kolmatta vastaan, jolla on oikeus käyttää maantieteellistä nimeä.

4. I-VII ja IX-XIV osastoa sovelletaan eurooppalaisiin tarkastusmerkkeihin, jollei tässä jaksossa toisin säädetä.”

74 c artikla Merkin käyttömääräykset

1. Eurooppalaisen tarkastusmerkin hakijan on toimitettava tarkastusmerkin käyttöä koskevat määräykset 74 k artiklan mukaisesti säädettyyn määräaikaan mennessä.

2. Käyttömääräyksissä ilmaistaan henkilöt, joilla on lupa käyttää merkkiä, ominaisuudet, jotka merkillä on tarkoitus varmentaa, se, kuinka varmennuselimen on tarkoitus testata kyseisiä ominaisuuksia ja valvoa merkin käyttöä, sekä merkin käyttöä koskevat edellytykset, mukaan lukien seuraamukset.

74 d artikla Hakemuksen hylkääminen

1. Edellä 36 ja 37 artiklassa säädettyjen eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan hakemuksen rekisteröinnin esteiden lisäksi eurooppalaista tarkastusmerkkiä koskeva hakemus hylätään, jos 74 b ja 74 c artiklan säännöksiä ei noudateta tai jos käyttömääräykset ovat yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaiset.

2. Eurooppalaista tarkastusmerkkiä koskeva hakemus hylätään myös, jos on olemassa vaara yleisön johtamisesta harhaan merkin luonteen tai merkityksen osalta, erityisesti jos merkki on omiaan vaikuttamaan muulta kuin tarkastusmerkiltä.

3. Hakemusta ei hylätä, jos hakija käyttömääräyksiä muuttamalla täyttää 1 ja 2 kohdan mukaiset vaatimukset.

74 e artikla Kolmansien huomautukset

Jos virastolle esitetään eurooppalaista tarkastusmerkkiä koskevia kirjallisia huomautuksia 40 artiklan mukaisesti, kyseiset huomautukset voivat perustua myös erityisperusteisiin, joiden perusteella eurooppalaista tarkastusmerkkiä koskeva hakemus on hylättävä 74 d artiklan nojalla.

74 f artikla Merkin käyttömääräysten muuttaminen

1. Eurooppalaisen tarkastusmerkin haltijan on ilmoitettava virastolle muutetuista käyttömääräyksistä.

2. Muutosta ei mainita rekisterissä, jos muutetut käyttömääräykset eivät täytä 74 c artiklan vaatimuksia tai sisältävät 74 d artiklassa tarkoitetun rekisteröinnin esteen.

3. Muutettuihin käyttömääräyksiin sovelletaan 74 e artiklaa.

4. Tätä asetusta sovellettaessa käyttömääräysten muutos tulee voimaan vasta alkaen päivästä, jona muutosta koskevasta maininnasta tehdään merkintä rekisteriin.

74 g artikla Luovuttaminen

Sen estämättä, mitä 17 artiklan 1 kohdassa säädetään, eurooppalainen tarkastusmerkki voidaan luovuttaa vain 74 b artiklan 2 kohdan vaatimukset täyttävälle oikeushenkilölle.

74 h artikla Loukkauskanteen ajaminen

1. Vain eurooppalaisen tarkastusmerkin haltijalla tai tämän nimenomaisesti tätä tarkoitusta varten valtuuttamalla henkilöllä on oikeus loukkauskanteen ajamiseen.

2. Eurooppalaisen tarkastusmerkin haltija voi niiden henkilöiden nimissä, joilla on merkin käyttöoikeus, vaatia korvausta näiden kärsimästä, merkin luvattomasta käytöstä johtuvasta vahingosta.

74 i artikla Menettämisperusteet

Edellä 51 ja 20 artiklassa säädettyjen menettämisperusteiden lisäksi eurooppalaisen tarkastusmerkin haltijan todetaan menettäneen oikeutensa virastolle tehdyllä vaatimuksella tai loukkauskanteeseen kohdistuvalla vastakanteella seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)      haltija ei täytä enää 74 b artiklan 2 kohdan vaatimuksia;

b)      haltija ei toteuta kohtuullisia toimenpiteitä estääkseen käyttömääräyksissä määrättyjen edellytysten vastaisen merkin käytön, kun käyttömääräysten muutos on tarvittaessa mainittu rekisterissä;

c)      tapa, jolla haltija on käyttänyt merkkiä, on johtanut siihen, että merkki on omiaan johtamaan yleisöä harhaan 74 d artiklan 2 kohdan mukaisesti;

d)      käyttömääräysten muutos on mainittu rekisterissä vastoin 74 f artiklan 2 kohtaa, jollei merkin haltija täytä kyseisen artiklan mukaisia vaatimuksia tekemällä uuden muutoksen käyttömääräyksiin.

74 j artikla Mitättömyysperusteet

Edellä 52 ja 53 artiklassa säädettyjen mitättömyysperusteiden lisäksi eurooppalainen tarkastusmerkki, joka on rekisteröity 74 d artiklan säännösten vastaisesti, on julistettava mitättömäksi virastolle tehdyllä vaatimuksella tai loukkauskanteeseen kohdistuvalla vastakanteella, jollei merkin haltija noudata 74 d artiklan mukaisia vaatimuksia muuttamalla käyttömääräyksiä.

74 k artikla Toimivallan jako

Siirretään komissiolle valta antaa 163 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 74 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määräaika, johon mennessä eurooppalaista tarkastusmerkkiä koskevat käyttömääräykset on toimitettava virastolle, ja kyseisten määräysten 74 c artiklan 2 kohdassa vahvistettu sisältö.”

64)         Korvataan 75 artikla seuraavasti:

”75 artikla Viraston päätösten ja tiedonantojen muoto

1. Virasto perustelee päätöksensä. Ne voivat perustua vain sellaisiin syihin tai todisteisiin, joihin asianomaiset osapuolet ovat voineet ottaa kantaa.

2. Kaikissa viraston päätöksissä, tiedonannoissa tai ilmoituksissa on mainittava vastaava viraston yksikkö tai osasto sekä asiasta vastaavien virkailijoiden nimet. Päätökset varustetaan joko virkailijan tai virkailijoiden allekirjoituksella tai niiden sijasta painetulla tai leimatulla sinetillä. Viraston toiminnanjohtajan päätöksellä voidaan viraston osastot ja vastuullisten virkailijoiden nimet ilmoittaa muulla tavoin tai käyttää muuta tunnistetta kuin sinettiä päätöksiä, tiedoksiantoja tai ilmoituksia lähettäessä telekopioitse tai muulla teknisellä viestintävälineellä.”

65)         Lisätään 76 artiklan 1 kohtaan virke seuraavasti:

”Edellä olevan 52 artiklan mukaisessa mitättömyysmenettelyssä viraston on rajattava tutkimuksensa osapuolten esittämiin perusteisiin ja väitteisiin.”

66)         Lisätään 78 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

”5. Viraston toiminnanjohtaja määrittää maksettavien kulujen, mukaan lukien ennakot, määrät 93 a artiklan b alakohdassa tarkoitettujen asian selvittämisestä aiheutuvien kulujen osalta.”

67)         Korvataan 79 artikla seuraavasti:

”79 artikla Ilmoitusmenettely

1. Virasto ilmoittaa viran puolesta päätöksistä ja käskyistä saapua kuultavaksi sekä tiedonannoista, jotka ovat alkuna määräajoille tai joiden ilmoittamisesta säädetään muissa tämän asetuksen säännöksissä tai tämän asetuksen nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä tai joista viraston toiminnanjohtaja määrää.

2. Toiminnanjohtaja voi määrittää, mitkä muut asiakirjat kuin päätökset, joihin sovelletaan määräaikoja, jotka on asetettu käskyille saapua kuultavaksi, on annettava tiedoksi kirjatulla kirjeellä, johon on liitetty saantitodistus.

3. Tiedoksianto voidaan suorittaa sähköisesti toiminnanjohtajan määrittämien yksityiskohtaisten tietojen mukaan.

4. Jos tiedoksianto on suoritettava julkisena kuulutuksena, toiminnanjohtajan on määritettävä, kuinka julkinen kuulutus on annettava, ja vahvistettava päivä, jona kuukauden määräaika, jonka päättyessä asiakirja on katsottava tiedoksiannetuksi, alkaa.”

68)         Lisätään 79 a, 79 b, 79 c ja 79 d artikla seuraavasti:

”79 a artikla Menettely, jota noudatetaan ilmoitettaessa oikeuksien menettämisestä

Jos virasto toteaa, että tämä asetus tai sen nojalla hyväksytyt delegoidut säädökset aiheuttavat oikeuksien menetyksiä ilman, että asiasta olisi tehty päätös, se ilmoittaa tästä kyseiselle henkilölle 79 artiklan mukaisesti. Mainittu henkilö voi vaatia päätöksen tekemistä asiasta. Virasto tekee tällaisen päätöksen, jos se on eri mieltä päätöstä pyytävän henkilön kanssa; muussa tapauksessa virasto muuttaa kannanottonsa ja ilmoittaa siitä päätöstä pyytäneelle.

79 b artikla Tiedonannot virastolle

Tiedonannot virastolle voidaan antaa käyttäen sähköisiä viestintävälineitä. Toiminnanjohtaja määrittää sen, missä määrin ja missä teknisissä olosuhteissa kyseiset tiedonannot voidaan antaa sähköisesti.

79 c artikla Määräajat

1. Määräaikojen laskentaan ja kestoon on sovellettava 93 a artiklan f kohdan mukaisesti annettuja sääntöjä.

2. Viraston toiminnanjohtaja määrittää ennen kunkin kalenterivuoden alkua päivät, joina virasto on avoinna ja voi vastaanottaa asiakirjoja, tai päivät, joina tavanomainen postinjakelu ei toimi tiloissa, joissa virasto sijaitsee.

3. Toiminnanjohtaja määrittää keskeytyksen keston, kun on kyse postinjakelun yleisestä keskeytyksestä jäsenvaltiossa, jossa virasto sijaitsee, tai kun viraston yhteys hyväksyttyihin sähköisiin viestintävälineisiin on tosiasiallisesti katkennut.

4. Jos poikkeukselliset tapahtumat, kuten luonnonmullistukset tai lakot, keskeyttävät menettelyn osapuolten ja viraston välisen asianmukaisen kommunikoinnin tai häiritsevät sitä, toiminnanjohtaja voi määrätä, että kaikkia määräaikoja, jotka muutoin umpeutuisivat tällaisten poikkeuksellisten olosuhteiden alkamispäivänä, jonka toiminnanjohtaja vahvistaa, tai sen jälkeen, jatketaan hänen vahvistamaansa päättymispäivään saakka niiden menettelyn osapuolten osalta, joilla on kotipaikka tai rekisteröity toimipaikka kyseisessä valtiossa tai joiden nimeämän edustajan toimipaikka on siinä valtiossa. Määrätessään kyseistä päivää toiminnanjohtajan on arvioitava, milloin poikkeukselliset tapahtumat päättyvät. Jos tapahtuma vaikuttaa viraston kotipaikkaan, toiminnanjohtajan määräyksessä on täsmennettävä, että määräystä sovelletaan menettelyn kaikkiin osapuoliin.

79 d artikla Virheiden ja ilmeisten laiminlyöntien korjaaminen

Virasto korjaa kaikki kieli- tai kirjoitusvirheet sekä ilmeiset laiminlyönnit viraston päätöksissä tai viraston syyksi katsottavat tekniset virheet tavaramerkin rekisteröinnissä tai rekisteröinnin julkaisemisessa.”

69)         Muutetaan 80 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä lause ”päätöksen, joka sisältää ilmeisen viraston syyksi katsottavan menettelyvirheen” lauseella ”päätöksen, joka sisältää ilmeisen viraston syyksi katsottavan virheen”.

b)      Korvataan 2 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Rekisteriin tehdyn merkinnän poistaminen tai päätöksen kumoaminen suoritetaan vuoden kuluessa päivästä, jona rekisterimerkintä tai päätös on tehty, sen jälkeen kun menettelyn osapuolia sekä rekisteriin merkittyjä, kyseisten eurooppalaisten tavaramerkkioikeuksien mahdollisia haltijoita on kuultu.”

c)      Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tämä artikla ei rajoita osapuolten oikeuksia hakea muutosta 58 ja 65 artiklan nojalla eikä mahdollisuutta korjata 79 d artiklan mukaisesti virheet tai ilmeiset laiminlyönnit. Jos viraston virheelliseen päätökseen on haettu muutosta, muutoksenhakumenettelyn on katsottava jääneen vaille kohdetta viraston kumottua päätöksensä tämän artiklan 1 kohdan nojalla.”

(70)        Muutetaan 82 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Tätä artiklaa ei sovelleta 29 artiklan 1 kohdassa, 33 artiklan 1 kohdassa, 36 artiklan 2 kohdassa, 41 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 47 artiklan 3 kohdassa, 60 artiklassa, 65 artiklan 5 kohdassa, 81 artiklassa tai 112 artiklassa asetettuihin määräaikoihin eikä tämän artiklan 1 kohdassa asetettuihin määräaikoihin tai määräaikaan, johon mennessä 34 artiklan mukainen aiemmuusvaatimus on esitettävä hakemuksen jättämisen jälkeen.”

b)      Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jos virasto hyväksyy pyynnön, määräajan noudattamatta jättämisen seurausten katsotaan jääneen toteutumatta. Jos noudattamatta jätetyn määräajan umpeutumisen ja menettelyn jatkamista koskevan pyynnön välisenä aikana on tehty päätös, osasto, jolla on toimivalta päättää suorittamatta jätetystä toimesta, tarkastelee päätöstä uudelleen ja tekee erilaisen päätöksen, jos suorittamatta jätetyn toimen saattaminen loppuun on riittävä toimenpide. Jos alkuperäistä päätöstä ei aiota muuttaa, tämä on vahvistettava kirjallisesti.”

71)         Lisätään 82 a artikla seuraavasti:

”82 a artikla Menettelyjen keskeyttäminen

Keskeyttäessään tai aloittaessaan uudelleen menettelyn viraston on noudatettava 93 a artiklan i alakohdan mukaisesti vahvistettuja menettelytapoja.”

72)         Korvataan 83 artikla seuraavasti:

”83 artikla Viittaus yleisiin periaatteisiin

Jos tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä ei säädetä menettelystä, virasto ottaa huomioon jäsenvaltioissa yleisesti hyväksytyn menettelysäännöstön.”

73)         Korvataan 85 artiklan 1 kohdassa sanat ”täytäntöönpanoasetuksessa säädetyin edellytyksin” sanoilla ”93 a artiklan j alakohdan mukaisin edellytyksin”.

74)         Korvataan 86 artiklan 2 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi viranomainen, joka on vastuussa täytäntöönpanoasiakirjan oikeaperäisyyden tutkimisesta, ja ilmoitettava kyseisen viranomaisen yhteystiedot virastolle, unionin tuomioistuimelle ja komissiolle. Päätöstä koskeva täytäntöönpanomääräys on liitettävä kyseisen viranomaisen päätökseen tutkimatta muuta kuin täytäntöönpanoasiakirjan oikeaperäisyyden.

75)         Korvataan 87 artikla seuraavasti:

”87 artikla Eurooppalainen tavaramerkkirekisteri

1. Virasto pitää rekisteriä, joka sisältää merkintätiedot, joiden rekisteröinnistä tai kirjaamisesta säädetään tällä asetuksella tai tämän asetuksen nojalla hyväksytyllä delegoidulla asetuksella. Virasto pitää rekisterin ajan tasalla.

2. Rekisteri on julkinen. Sitä voidaan pitää sähköisesti.

3. Virasto ylläpitää sähköistä tietokantaa, joka sisältää eurooppalaisten tavaramerkkien rekisteröintihakemusten merkintätiedot ja rekisteriin tehdyt merkinnät. Tietokannan sisältö voidaan julkistaa. Toiminnanjohtaja päättää tietokannan käytön edellytyksistä ja siitä, miten tietopankin sisältö saatetaan saataville konekielisessä luettavassa muodossa, mukaan lukien tästä veloitettavat maksut.”

76)         Muutetaan 88 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan otsikko ”Julkinen nähtävilläolo” otsikolla ”Asiakirjojen julkinen nähtävilläolo ja säilyttäminen”.

b)      Korvataan 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”4. Jos asiakirjat asetetaan julkisesti nähtäville 2 tai 3 kohdan mukaisesti, tietyt asiakirjat voidaan jättää asettamatta julkisesti nähtäville. Toiminnanjohtaja määrittää tavan, jolla asiakirjat asetetaan julkisesti nähtäville.

5. Virasto säilyttää eurooppalaista tavaramerkkiä koskevaan hakemukseen tai eurooppalaisen tavaramerkin rekisteröintiin liittyviä menettelyjä koskevat asiakirjat. Toiminnanjohtaja määrää, missä muodossa asiakirjat on säilytettävä. Jos asiakirjat säilytetään sähköisessä muodossa, tällaisten sähköisten tiedostojen perustana olevat alkuperäiset asiakirjat on hävitettävä toiminnanjohtajan asettamassa määräajassa, joka alkaa siitä, kun virasto on vastaanottanut ne.”

(77)        Korvataan 89 artikla seuraavasti:

”89 artikla Säännölliset julkaisut

1. Virasto julkaisee säännöllisesti

a)      eurooppalaista tavaramerkkilehteä, joka sisältää tavaramerkkirekisteriin tehdyt merkinnät sekä kaikki muut merkintätiedot, joiden julkaisemisesta säädetään tässä asetuksessa tai tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä;

b)      virallista lehteä, joka sisältää viraston toiminnanjohtajan antamat yleiset tiedonannot ja tiedot sekä kaikki muut tätä asetusta tai sen täytäntöönpanoa koskevat tiedot.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut julkaisemiset voidaan suorittaa sähköisesti.

2. Eurooppalainen tavaramerkkilehti on julkaistava toiminnanjohtajan määräämällä tavalla ja määräämin väliajoin.

3. Toiminnanjohtaja voi määrätä, että tietyt tiedot on julkaistava virallisessa lehdessä unionin kaikilla virallisilla kielillä.”

78)         Muutetaan 92 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä, joilla ei ole kotipaikkaa eikä todellista ja toiminnassa olevaa teollista tai kaupallista liikettä unionissa, on oltava edustaja virastossa 93 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikissa tässä asetuksessa tarkoitetuissa menettelyissä, lukuun ottamatta menettelyä, jota noudatetaan eurooppalaista tavaramerkkiä koskevaa hakemusta jätettäessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan toisen virkkeen soveltamista.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kyseisessä alakohdassa tarkoitetuilla luonnollisilla tai oikeushenkilöillä ei tarvitse olla edustajaa virastossa 93 a artiklan p alakohdan mukaisesti säädetyissä tapauksissa.”

b)      Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jos 93 a artiklan p alakohdan mukaisesti vahvistetut edellytykset täyttyvät, on nimitettävä yhteinen edustaja.”

79)         Muutetaan 93 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä voi virastossa edustaa ainoastaan

a)       jonkin jäsenvaltion alueella toimintaa harjoittamaan oikeutettu asianajaja, jonka ammatillinen kotipaikka on unionissa, siltä osin kuin tämä voi toimia kyseisessä valtiossa edustajana tavaramerkkiasioissa;

b)      hyväksytyt edustajat, joka on merkitty viraston tätä tarkoitusta varten pitämään luetteloon.

Virastossa toimivien edustajien on esitettävä viraston pyynnöstä sille allekirjoitettu valtakirja, joka liitetään asiakirjoihin.”

b)      Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Viraston toiminnanjohtaja voi myöntää poikkeuksen

a)       2 kohdan c alakohdan toisessa virkkeessä tarkoitetusta vaatimuksesta, jos hakija toimittaa todisteet siitä, että hän on hankkinut vaadittavan pätevyyden muulla tavalla;

b)      2 kohdan a alakohdan vaatimuksesta, jos on kyse erittäin pätevistä ammatinharjoittajista, edellyttäen, että 2 kohdan b ja c alakohdan vaatimukset täyttyvät.”

c)      Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Henkilö voidaan poistaa hyväksyttyjen edustajien luettelosta 93 a artiklan p alakohdan mukaisesti vahvistetuin edellytyksin.”

80)         Lisätään IX osastoon 5 jakso seuraavasti:

”5 JAKSO Säädösvallan antaminen

93 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)      75 artiklassa tarkoitettujen päätösten muotoa koskevat vaatimukset;

b)      77 ja 78 artiklassa tarkoitetut suulliset menettelyt ja asian selvittämistä koskevat menettelytavat;

c)      79 artiklassa tarkoitettua ilmoitusmenettelyä koskevat menettelytavat;

d)      menettely, jota noudatetaan 79 a artiklassa tarkoitetusta oikeuksien menettämisestä ilmoittamisessa;

e)      säännöt, joita sovelletaan viestintävälineisiin, mukaan lukien 79 b artiklassa tarkoitetut sähköiset viestintävälineet, joita menettelyjen osapuolten on käytettävä viraston kanssa, ja lomakkeet, jotka viraston on asetettava saataville;

f)       säännöt, joilla säännellään 79 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen laskentaa ja kestoa;

g)      menettely, jota noudatetaan korjattaessa 79 d artiklassa tarkoitetut kieli- tai kirjoitusvirheet ja ilmeiset laiminlyönnit viraston päätöksissä sekä viraston syyksi katsottavat tekniset virheet tavaramerkin rekisteröinnissä tai rekisteröinnin julkaisemisessa;

h)      menettely, jota noudatetaan 80 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksen kumoamisessa tai rekisterimerkinnän poistamisessa;

i)       menettelytavat, joita noudatetaan 82 a artiklassa tarkoitetussa menettelyjen keskeyttämisessä ja uudelleenaloittamisessa virastossa;

j)       menettely, jota noudatetaan 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kulujen jakamisessa ja vahvistamisessa;

k)      87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut merkintätiedot;

l)       menettely, jota noudatetaan 88 artiklassa säädetyn asiakirjojen julkisen nähtävilläolon osalta, ja menettelytavat, joita noudatetaan 88 artiklan 5 kohdassa säädettyyn viraston asiakirjojen säilyttämisen osalta;

m)     menettelytavat, joita noudatetaan 89 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa merkintätietojen ja merkintöjen julkaisemisessa Euroopan tavaramerkkilehdessä, mukaan lukien tietojen tyyppi, ja kielet, joilla kyseiset merkintätiedot ja merkinnät on julkaistava;

n)      89 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun viraston virallisen lehden julkaisutiheys, muoto ja kielet;

o)      menettelytavat, joita noudatetaan 90 artiklan mukaisessa viraston ja jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa ja viestinnässä, ja menettelytavat, joita jäsenvaltioiden tuomioistuimet tai viranomaiset noudattavat 90 artiklan mukaisesti asiakirjojen asettamisessa julkisesti nähtäville;

p)      poikkeukset 92 artiklan 2 kohdan mukaisesta velvoitteesta olla edustettuna virastossa, edellytykset, joiden täyttyessä on nimettävä 92 artiklan 4 kohdan mukainen yhteinen edustaja, edellytykset, joiden täyttyessä 92 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen työntekijöiden ja 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ammattimaisten edustajien on esitettävä virastolle allekirjoitettu valtakirja voidakseen hoitaa edustustehtävää, kyseisen valtakirjan sisältö ja edellytykset, joiden täyttyessä henkilö voidaan poistaa 93 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta hyväksyttyjen edustajien luettelosta.”

81)         Korvataan X osaston 1 jakson otsikko seuraavasti:

”Tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevien unionin sääntöjen soveltaminen”.

82)         Muutetaan 94 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan otsikko seuraavasti:

”Tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevien unionin sääntöjen soveltaminen”.

b)      Korvataan 1 kohdassa sanat ”asetusta (EY) N:o 44/2001” sanoilla ”unionin sääntöjä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla”.

c)      Lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3. Tässä asetuksessa olevat viittaukset asetukseen 8EY) N:o 44/2001 kattavat tarvittaessa tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 19 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen sopimuksen.”

83)         Korvataan 96 artiklan c alakohdassa sanat ”9 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä” sanoilla ”9 b artiklan 2 kohdassa”.

84)         Korvataan 99 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Edellä 96 artiklan a ja c kohdassa tarkoitettujen kanteiden osalta eurooppalaisen tavaramerkin menettämistä tai mitättömyyttä koskeva väite, joka esitetään muulla tavoin kuin vastakanteen muodossa, voidaan ottaa tutkittavaksi siltä osin kuin vastaaja vetoaa siihen, että eurooppalaisen tavaramerkin haltija voi menettää oikeutensa, koska merkki ei ollut tosiasiallisessa käytössä, kun loukkauskanne nostettiin.”

85)         Muutetaan 100 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Eurooppalaisia tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin, jolle eurooppalaista tavaramerkkiä koskeva menettämistä tai mitättömyyttä koskeva vastakanne esitetään, ei saa aloittaa vastakanteen tutkimista ennen kuin joko asianomainen osapuoli tai tuomioistuin ovat ilmoittaneet virastolle päivämäärän, jona vastakanne esitettiin. Virasto kirjaa nämä tiedot rekisteriin. Jos eurooppalaisen tavaramerkin menettämis- tai mitättömyysvaatimuksen käsittely on meneillään virastossa, viraston on ilmoitettava siitä tuomioistuimelle ja lykättävä asian käsittelyä, kunnes vaatimusta koskeva päätös on lopullinen tai vaatimus peruutetaan.”

b)      Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Jos eurooppalaisia tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin on tehnyt lainvoimaiseksi tulleen päätöksen eurooppalaista tavaramerkkiä koskevasta menettämistä tai mitättömyyttä koskevasta vastakanteesta, tuomioistuimen tai kansallisen menettelyn muun osapuolen on toimitettava viipymättä jäljennös päätöksestä virastolle. Virasto tai muu asianomainen osapuoli voi pyytää tietoja tällaisesta toimittamisesta. Virasto merkitsee rekisteriin maininnan päätöksestä ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet päätöksen operatiivisen osan noudattamiseksi.”

86)         Korvataan 102 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Eurooppalaisia tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin voi myös käyttää sovellettavan lainsäädännön mukaisesti saatavilla olevia toimenpiteitä tai määräyksiä, jotka se katsoo aiheellisiksi tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella.”

87)         Poistetaan 108 artikla.

88)         Korvataan 113 artiklan 3 kohdassa sanat ”täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt muodolliset edellytykset” sanoilla ”114 a artiklan mukaisesti säädetyt muodolliset edellytykset”.

89)         Korvataan 114 artiklan 2 kohdassa sana ”täytäntöönpanoasetuksessa” sanoilla ”tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä”.

90)         Lisätään 114 a artikla seuraavasti:

”114 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muodollisia edellytyksiä, jotka eurooppalaisen tavaramerkkihakemuksen muuntamista koskevan pyynnön on täytettävä, sekä yksityiskohtaisia tietoja pyynnön tutkimisesta ja julkaisemisesta.”

91)         Korvataan 116 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Virasto voi käyttää kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, joka ei ole viraston palveluksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä viraston palvelukseen.”

92)         Korvataan 117 artiklassa sana ”virastoon” sanoilla ”virastoon ja sen henkilöstöön”.

93)         Muutetaan 119 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 6 kohdan toisen alakohdan toinen virke seuraavasti:

”käännös on toimitettava 144 a artiklan b alakohdan mukaisesti säädetyssä määräajassa”.

b)      Lisätään 8 kohta seuraavasti:

”8. Toiminnanjohtaja määrää, millä tavalla käännökset todistetaan oikeiksi.”

94)         Korvataan 120 artiklan 1 kohdassa sana ”täytäntöönpanoasetuksessa” sanoilla ”tämän asetuksen nojalla hyväksytyssä delegoidussa säädöksessä”.

95)         Poistetaan 122 artikla.

96)         Korvataan 123 artikla seuraavasti:

”123 artikla Avoimuus

1. Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (*).

2. Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3. Päätöksistä, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan soveltamiseksi, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perussopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa perussopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

4. Virastossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (**).

(*) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(**) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.”

97)         Lisätään 123 a artikla seuraavasti:

”123 a artikla Turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskevat turvallisuussäännökset

Virasto soveltaa turvallisuutta koskevia periaatteita, jotka sisältyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskeviin komission turvallisuussäännöksiin, jotka vahvistetaan komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä (*). Turvallisuutta koskevien periaatteiden soveltaminen kattaa muun muassa kyseisenkaltaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevat säännökset.

(*) EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.”

98)         Lisätään XII osastoon 1 a jakso seuraavasti:

”1 a JAKSO Viraston tehtävät ja lähentämisen edistämistä koskeva yhteistyö

123 b artikla Viraston tehtävät

1. Virastolla on seuraavat tehtävät:

a)      tässä asetuksessa perustettavan eurooppalaisen tavaramerkkijärjestelmän hallinto ja edistäminen;

b)      neuvoston asetuksessa (EY) N:o 6/20002 perustetun eurooppalaisen mallijärjestelmän hallinto ja edistäminen (*);

c)      käytäntöjen ja käytettävien välineiden lähentämisen edistäminen tavaramerkkien ja mallien aloilla yhteistyössä jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen, mukaan lukien Beneluxin teollisoikeuksien virasto, kanssa;

d)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 386/2012 tarkoitetut tehtävät (**).

2. Virasto tekee yhteistyötä instituutioiden, viranomaisten, elinten, teollisoikeusvirastojen, kansainvälisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa hoitaessaan 1 kohdassa säädettyjä tehtäviä.

3. Virasto voi tarjota vapaaehtoisia sovittelupalveluja auttaakseen osapuolia pääsemään sovintoratkaisuun.

123 c artikla Käytäntöjen ja välineiden lähentämistä edistävä yhteistyö

1. Virasto ja jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastot ja Beneluxin teollis- ja tekijänoikeuksien virasto tekevät yhteistyötä toistensa kanssa edistääkseen käytäntöjen ja välineiden lähentämistä tavaramerkkien ja mallien alalla.

Tämä yhteistyö kattaa seuraavat toimialat:

a)      yhteisten tutkintastandardien kehittäminen;

b)      yhteisten tai toisiinsa yhdistettyjen tietokantojen ja portaalien luominen unioninlaajuisia konsultaatio-, tutkinta- ja luokittelutarkoituksia varten;

c)      datan ja tietojen jatkuva antaminen ja vaihto, mukaan lukien niiden syöttäminen b alakohdassa tarkoitettuihin tietokantoihin ja portaaleihin;

d)      yhteisten standardien ja käytäntöjen käyttöönotto menettelyjen ja järjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi koko unionissa ja menettelyjen ja järjestelmien johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi;

e)      teollisoikeuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen vaihto, mukaan lukien neuvontapalveluille ja tiedotuskeskuksille annettava keskinäinen tuki;

f)       teknisen asiantuntemuksen ja tuen vaihto a–e alakohdassa säädetyillä aloilla.

2. Virasto määrittelee, suunnittelee ja koordinoi unionin edun mukaisia yhteishankkeita 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla. Hankemääritelmässä on esitettävä kunkin hankkeeseen osallistuvan jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusviraston ja Beneluxin teollis- ja tekijänoikeuksien viraston velvoitteet ja vastuualueet.

3. Jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen ja Beneluxin teollis- ja tekijänoikeuksien viraston on osallistuttava tehokkaasti 2 kohdassa tarkoitettuihin yhteishankkeisiin hankkeiden kehittämisen, toimivuuden, yhteentoimivuuden ja ajantasaisuuden varmistamiseksi.

4. Virasto antaa taloudellista tukea 2 kohdassa tarkoitettuihin unionin edun mukaisiin yhteishankkeisiin siltä osin kuin se on tarpeen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden teollisoikeusvirastot ja Beneluxin teollis- ja tekijänoikeuksien virasto voivat osallistua hankkeisiin tehokkaasti 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Taloudellinen tuki voidaan myöntää avustuksina. Rahoituksen kokonaismäärä saa olla enintään 10 prosenttia viraston vuosituloista. Avustusten saajina ovat jäsenvaltioiden teollisoikeusvirastot ja Beneluxin teollis- ja tekijänoikeuksien virasto. Avustukset voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöjä virastoon sovellettavien varainhoitosääntöjen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston varainhoitoasetukseen (EU) N:o 966/2012 (***) ja komission delegoituun asetukseen (EU) N:o 1268/2012 (****) sisältyvien avustusmenettelyperiaatteiden mukaisesti.

(*) EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1.

(**) EUVL L 129, 16.5.2012, s. 1.

(***) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(****) EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.”

99)         Korvataan XII osaston 2 ja 3 jakso seuraavasti:

”2 JAKSO Hallintoneuvosto

124 artikla Hallintoneuvoston tehtävät

1. Vaikuttamatta talousarviokomitealle 5 jaksossa annettuihin tehtäviin hallintoneuvostolla on seuraavat tehtävät:

a)      hallintoneuvosto hyväksyy viraston tulevan vuoden vuotuisen työohjelman toiminnanjohtajan 128 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti esittämän luonnoksen perusteella ja ottaen huomioon komission lausunnon ja toimittaa hyväksytyn vuotuisen työohjelman edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;

b)      hallintoneuvosto hyväksyy viraston monivuotisen strategisen ohjelman, mukaan lukien viraston kansainvälistä yhteistyötä koskeva strategia, toiminnanjohtajan 128 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisesti esittämän luonnoksen perusteella toiminnanjohtajan ja asianomaisen Euroopan parlamentin valiokunnan välisen näkemystenvaihdon jälkeen ja toimittaa hyväksytyn monivuotisen strategisen ohjelman edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;

c)      hallintoneuvosto hyväksyy viraston vuosiraportin toiminnanjohtajan 128 artiklan 4 kohdan f alakohdan mukaisesti esittämän luonnoksen perusteella ja toimittaa hyväksytyn vuosiraportin edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle;

d)      hallintoneuvosto hyväksyy viraston monivuotisen henkilöstöpoliittisen suunnitelman toiminnanjohtajan 128 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti esittämän luonnoksen perusteella;

e)      hallintoneuvosto hyväksyy säännöt eturistiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta virastossa;

f)       hallintoneuvosto käyttää 2 kohdan mukaisesti viraston henkilöstön osalta henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimuksia tekemään oikeutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia (”nimittävän viranomaisen valtuudet”);

g)      hallintoneuvosto vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

h)      hallintoneuvosto nimittää ja voi erottaa tehtävästään toiminnanjohtajan ja varatoiminnanjohtajan tai -johtajat 129 artiklan nojalla ja nimittää valituslautakuntien puheenjohtajan sekä kunkin lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet 136 artiklan nojalla;

i)       hallintoneuvosto varmistaa 165 a artiklassa tarkoitettuihin sisäisiin tai ulkoisiin tarkastuskertomuksiin ja arviointeihin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvien tulosten ja suositusten riittävän seurannan;

j)       hallintoneuvostoa kuullaan ennen virastossa suoritettavaa tutkintaa koskevien ohjeiden antamista sekä muissa tässä asetuksessa säädetyissä tapauksissa;

k)      hallintoneuvosto voi antaa lausuntoja ja pyytää tietoja toiminnanjohtajalta ja komissiolta katsoessaan sen tarpeelliseksi.

2. Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 142 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toiminnanjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää.

Toiminnanjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toiminnanjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toiminnanjohtaja.

125 artikla Hallintoneuvoston kokoonpano

1. Hallintoneuvostossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja kaksi edustajaa komissiosta sekä näiden varajäsenet.

2. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita työjärjestyksensä ehdoin.

3. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Samat henkilöt voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.

126 artikla Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja on viran puolesta puheenjohtajan sijainen tämän ollessa estynyt.

2. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Samat henkilöt voidaan valita kerran uudeksi toimikaudeksi. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.

127 artikla Kokoukset

1. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

2. Toiminnanjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, jollei hallintoneuvosto toisin päätä.

3. Hallintoneuvosto pitää sääntömääräisen kokouksen kerran vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai komission tai jäsenvaltioiden kolmasosan pyynnöstä.

4. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

5. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä. Päätöksiin, jotka hallintoneuvosto on 124 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, 126 artiklan 1 kohdan ja 129 artiklan 2 ja 4 kohdan nojalla toimivaltainen tekemään, vaaditaan kuitenkin sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistö. Molemmissa tapauksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni.

6. Hallintoneuvosto voi kutsua tarkkailijoita osallistumaan kokouksiinsa.

7. Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

”2 a JAKSO Johtokunta

127 a artikla Perustaminen

Hallintoneuvosto voi perustaa johtokunnan.

127 b artikla Tehtävät ja organisaatio

1. Johtokunta avustaa hallintoneuvostoa.

2. Johtokunnalla on seuraavat tehtävät:

a)      hallintoneuvoston hyväksymien päätösten valmistelu;

b)      sen varmistaminen yhdessä hallintoneuvoston kanssa, että sisäisiin tai ulkoisiin tarkastuskertomuksiin ja arviointeihin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvien tulosten ja suositusten seuranta on riittävä;

c)      vaikuttamatta 128 artiklassa säädettyihin toiminnanjohtajan tehtäviin toiminnanjohtajan avustaminen ja neuvonta hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon valvonnan lujittamiseksi.

3. Kun on kyse kiireellisistä tilanteista, johtokunta voi tarvittaessa tehdä tiettyjä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta, erityisesti hallintoasioissa, mukaan lukien nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron keskeyttäminen.

4. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja, yksi komission edustajista hallintoneuvostossa ja kolme muuta hallintoneuvoston jäsentensä keskuudesta nimittämää jäsentä. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on myös johtokunnan puheenjohtaja. Toiminnanjohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta niissä.

5. Johtokunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun niiden jäsenyys hallintoneuvostossa päättyy.

6. Johtokunta pitää vähintään yhden sääntömääräisen kokouksen joka kolmas kuukausi. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jäsentensä pyynnöstä.

7. Johtokunta noudattaa hallintoneuvoston vahvistamaa työjärjestystä.

3 JAKSO Toiminnanjohtaja

128 artikla Toiminnanjohtajan tehtävät

1. Toiminnanjohtaja johtaa virastoa. Toiminnanjohtaja on vastuussa hallintoneuvostolle.

2. Vaikuttamatta komission, hallintoneuvoston ja talousarviokomitean valtuuksiin toiminnanjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti eikä pyydä eikä ota vastaan ohjeita hallituksilta tai muilta elimiltä.

3. Toiminnanjohtaja on viraston laillinen edustaja.

4. Toiminnanjohtajalla on erityisesti seuraavat tehtävät:

a)      hän toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet viraston toiminnan varmistamiseksi antamalla erityisesti sisäisiä hallinnollisia ohjeita ja julkaisemalla tiedonantoja;

b)      hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)      vuotuisen työohjelman luonnoksen laatiminen arvioimalla muun muassa kussakin toiminnossa tarvittavat henkilöstö- ja rahoitusresurssit, ja luonnoksen toimittaminen hallintoneuvostolle komission kuulemisen jälkeen;

d)      hän laatii viraston monivuotisen strategisen ohjelman luonnoksen, mukaan lukien viraston kansainvälistä yhteistyötä koskeva strategia, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle komission kuulemisen ja asianomaisen Euroopan parlamentin valiokunnan kanssa käydyn näkemystenvaihdon jälkeen;

e)      hän panee täytäntöön vuotuisen työohjelman ja monivuotisen strategisen ohjelman ja raportoi tästä hallintoneuvostolle;

f)       hän laatii viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen ja esittää sen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi;

g)      hän laatii monivuotisen henkilöstöpoliittisen suunnitelman luonnoksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle komission kuulemisen jälkeen;

h)      hän laatii toimintasuunnitelman sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten ja arviointien sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten päätelmien seurantaa varten ja raportoi suunnitelman edistymisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja hallintoneuvostolle;

i)       hän suojaa unionin taloudellisia etuja soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia;

j)       hän laatii viraston petostentorjuntastrategian ja esittää sen talousarviokomitealle hyväksyttäväksi;

k)      asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi hän voi esittää laajennetussa kokoonpanossa toimivalle valituslautakunnalle oikeuskysymyksiä, erityisesti jos lautakunnat ovat tehneet asiasta päätöksiä, jotka eroavat toisistaan;

l)       hän laatii ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista ja toteuttaa talousarviota;

m)     hän käyttää henkilöstön osalta valtuuksia, jonka hallintoneuvosto on antanut hänelle 124 artiklan 1 kohdan f alakohdan nojalla;

n)      hän käyttää valtuuksia, jotka on annettu hänelle 26 artiklan 3 kohdalla, 29 artiklan 5 kohdalla, 30 artiklan 2 kohdalla, 45 artiklan 3 kohdalla, 75 artiklan 2 kohdalla, 78 artiklan 5 kohdalla, 79, 79 b ja 79 c artiklalla, 87 artiklan 3 kohdalla, 88 ja 89 artiklalla, 93 artiklan 4 kohdalla, 119 artiklan 8 kohdalla ja 144 artiklalla tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen perusteiden mukaisesti;

o)      hän voi siirtää tehtäviään.

5. Toiminnanjohtajaa avustaa yksi tai useampi varatoiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajan ollessa poissa tai estynyt varapääjohtaja tai yksi varapääjohtajista huolehtii hänen tehtävistään hallintoneuvoston vahvistamaa menettelyä noudattaen.

129 artikla Toiminnanjohtajan nimittäminen ja erottaminen tehtävästään sekä hänen toimikautensa jatkaminen

1. Toiminnanjohtaja otetaan palvelukseen viraston väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2. Hallintoneuvosto nimittää toiminnanjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman ehdokasluettelon perusteella. Ennen nimittämistään hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenen esittämiin kysymyksiin. Toiminnanjohtajan työsopimusta tehtäessä virastoa edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Toiminnanjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan Euroopan komission ehdotuksen perusteella toimivan hallintoneuvoston päätöksellä.

3. Toiminnanjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio toteuttaa arvioinnin, jossa otetaan huomioon toiminnanjohtajan toiminnan arviointi ja viraston tulevat tehtävät ja haasteet.

4. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa toiminnanjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

5. Toiminnanjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan saman toimen valintamenettelyyn.

6. Varatoiminnanjohtaja tai -johtajat nimitetään tai erotetaan tehtävästään 2 kohdassa säädetyllä tavalla toiminnanjohtajan kuulemisen jälkeen ja tarvittaessa toiminnanjohtajan hyväksynnän perusteella. Varatoiminnanjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Hallintoneuvosto voi jatkaa sitä kerran enintään viideksi vuodeksi komission ehdotuksesta 4 kohdan mukaisesti toiminnanjohtajaa kuultuaan.”

100)       Muutetaan 130 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) rekisterinpidosta vastuussa oleva osasto;”.

b)      Lisätään f alakohta seuraavasti:

”f) muu yksikkö tai henkilö, jonka toiminnanjohtaja on nimittänyt tässä tarkoituksessa.”

101)       Korvataan 132 artiklan 2 kohdan kolmas virke seuraavasti:

”Tietyissä 144 a artiklan c alakohdan mukaisissa erityistapauksissa päätökset tehdään vain yhden jäsenen kokoonpanossa.”

102)       Korvataan 133 artikla seuraavasti:

”133 artikla Rekisterinpidosta vastuussa oleva osasto

1. Rekisterinpidosta vastuussa oleva osasto on vastuussa rekisteriin tehtäviä merkintöjä koskevasta päätöksenteosta.

2. Se vastaa myös 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hyväksyttyjen edustajien luettelon pidosta.

3. Osaston päätökset tekee yksi jäsen.”

103)       Muutetaan 134 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Mitättömyysosasto on vastuussa päätöksenteosta, joka liittyy

a)       eurooppalaisen tavaramerkin menettämis- ja mitättömyysvaatimuksiin,

b)      18 artiklassa säädettyyn eurooppalaisen tavaramerkin siirtopyyntöön.”

b)      Korvataan 2 kohdan kolmas virke seuraavasti:

”Tietyissä 144 a artiklan c alakohdan mukaisissa erityistapauksissa päätökset tehdään vain yhden jäsenen kokoonpanossa.”

104)       Lisätään 134 a artikla seuraavasti:

”134 a artikla Yleinen toimivalta

Tällä asetuksella edellytetyt päätökset, jotka eivät kuulu tutkijan, väiteosaston, mitättömyysosaston tai rekisterinpidosta vastaavan osaston toimivaltaan, tekee kuka tahansa toiminnanjohtajan tätä tarkoitusta varten nimittämä virkamies tai yksikkö.”

105)       Muutetaan 135 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Valituslautakunnat ovat vastuussa 131–134 a artiklan nojalla tehtyjen valitusten ratkaisemisesta.”

b)      Korvataan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) 136 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun valituslautakuntien puheenjohtajisto, tai”.

c)      Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Laajennettu lautakunta on myös vastuussa perusteltujen lausuntojen antamisesta oikeuskysymyksistä, joita toiminnanjohtaja esittää sille 128 artiklan 4 kohdan k alakohdan nojalla.”

d)      Poistetaan 5 kohdan viimeinen virke.

(106)      Korvataan 136 artikla seuraavasti:

”136 artikla Valituslautakuntien jäsenten riippumattomuus

1. Valituslautakuntien puheenjohtaja ja kunkin lautakunnan puheenjohtaja nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi noudattaen 129 artiklassa säädettyä menettelyä, joka koskee viraston toiminnanjohtajan nimittämistä. Heitä ei voida kesken toimikauden erottaa tehtävistään, jollei siihen ole vakavia perusteita ja jollei unionin tuomioistuin puheenjohtajat nimittäneen toimielimen hakemuksesta tee sitä koskevaa päätöstä.

2. Valituslautakuntien puheenjohtaja ja kunkin lautakunnan puheenjohtaja voidaan nimittää kerran yhdeksi uudeksi viiden vuoden toimikaudeksi tai eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan asti, jos eläkeikä täyttyy uuden toimikauden kuluessa, hallintoneuvoston esitettyä hänen suorituksistaan myönteisen ennakkoarvioinnin.

3. Lautakuntien puheenjohtajat voidaan nimittää uusiksi viiden vuoden toimikausiksi tai eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan asti, jos eläkeikä täyttyy uuden toimikauden kuluessa, valituslautakuntien puheenjohtajan esitettyä hänen suorituksistaan myönteisen arvioinnin.

4. Valituslautakuntien puheenjohtajalla on seuraavat hallinnolliset ja organisatoriset tehtävät:

a)       toimiminen puheenjohtajana valituslautakuntien puheenjohtajistossa, joka on vastuussa lautakuntien työskentelyä koskevien sääntöjen antamisesta ja lautakuntien työskentelyn organisoinnista;

b)      asianomaisen puheenjohtajiston päätösten täytäntöönpanon varmistaminen;

c)       tapausten jakaminen lautakunnalle valituslautakuntien puheenjohtajiston vahvistamien objektiivisten perusteiden pohjalta;

d)      lautakuntien rahoitustarpeiden ilmoittaminen viraston toiminnanjohtajalle ennakkoarvion laatimiseksi menoista.

Valituslautakuntien puheenjohtaja toimii laajennetun lautakunnan puheenjohtajana.

5. Hallintoneuvosto nimittää valituslautakuntien jäsenet viiden vuoden toimikaudeksi. Lautakuntien puheenjohtajat voidaan nimittää uusiksi viiden vuoden toimikausiksi tai eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan asti, jos eläkeikä täyttyy uuden toimikauden kuluessa, hallintoneuvoston esitettyä hänen suorituksistaan myönteisen ennakkoarvioinnin edellyttäen, että valituslautakuntien puheenjohtaja antaa asiasta myönteisen lausunnon.

6. Valituslautakuntien jäseniä ei voida erottaa tehtävistään, jollei siihen ole vakavia perusteita ja jollei unionin tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi hallintoneuvosto saattaa asian valituslautakuntien puheenjohtajan esityksestä, tee sitä koskevaa päätöstä kuultuaan sen lautakunnan puheenjohtajaa, johon jäsen kuuluu.

7. Valituslautakuntien puheenjohtaja, kunkin lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ovat riippumattomia. Heitä eivät päätöksenteossa sido mitkään ohjeet.

8. Laajennetussa kokoonpanossa toimivan lautakunnan tekemät päätökset valituksista tai lausunnoista, jotka koskevat oikeuskysymyksistä, joita toiminnanjohtaja esittää sille 135 artiklan nojalla, velvoittavat 130 artiklassa tarkoitettuja viraston päätöksentekoelimiä.

9. Valituslautakuntien puheenjohtaja, kunkin lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet eivät voi olla tutkijoita tai väiteosastojen, rekisterinpidosta vastaavan osaston eivätkä mitättömyysosastojen jäseniä.”

107)       Korvataan 138 artikla seuraavasti:

”138 artikla Talousarviokomitea

1. Talousarviokomitealla on tehtävät, jotka sille annetaan tässä jaksossa.

2. Talousarviokomiteaan sovelletaan 125 ja 126 artiklaa ja 127 artiklan 1–4, 6 ja 7 kohtaa soveltuvin osin.

3. Talousarviokomitea tekee päätöksensä jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä. Päätöksiin, jotka talousarviokomitea on 140 artiklan 3 kohdan ja 143 artiklan nojalla toimivaltainen tekemään, vaaditaan kuitenkin jäsenten edustajien kahden kolmasosan enemmistö. Molemmissa tapauksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni.”

108)       Lisätään 139 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4. Virasto laatii kahdesti vuodessa komissiolle raportin taloudellisesta tilanteestaan. Komissio tarkastelee tämän raportin perusteella viraston taloudellista tilannetta.”

109)       Lisätään 141 a artikla seuraavasti:

”141 a artikla Petostentorjunta

1. Helpottaakseen asetuksen (EY) N:o 1073/1999 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa virasto liittyy 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan viraston kaikkiin työntekijöihin.

2. Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien virastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3. OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat selvitykset ja tarkastukset, asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 ja asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö viraston rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.

4. Viraston kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemiin yhteistyösopimuksiin sekä sen muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltojensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista

5. Talousarviokomitea hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannus-hyöty-suhde.”

110)       Korvataan 144 artikla seuraavasti:

”144 artikla Maksut

1. Tämän asetuksen 26 artiklan 2 kohdassa, 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, 41 artiklan 3 kohdassa, 44 artiklan 4 kohdassa, 47 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 49 artiklan 4 kohdassa, 56 artiklan 2 kohdassa, 60 artiklassa, 81 artiklan 3 kohdassa, 82 artiklan 1 kohdassa, 113 artiklan 1 kohdassa ja 147 artiklan 5 kohdassa säädettyjen maksujen lisäksi maksuja on veloitettava seuraavissa tapauksissa:

a)      rekisteröintitodistuksen jäljennöksen toimittaminen;

b)      käyttöluvan tai muun eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan oikeuden rekisteröinti;

c)      käyttöluvan tai muun eurooppalaista tavaramerkkiä koskevaa hakemusta koskevan oikeuden rekisteröinti;

d)      käyttöluvan tai muun oikeuden rekisterimerkinnän peruuttaminen;

e)      rekisteröidyn eurooppalaisen tavaramerkin muuttaminen;

f)       rekisteriotteen toimittaminen;

g)      asiakirjojen asettaminen julkisesti nähtäville;

h)      asiakirjan jäljennösten toimittaminen;

i)       hakemuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen toimittaminen;

j)       asiakirjoissa olevien tietojen edelleen toimittaminen;

k)      korvattavien menettelykulujen vahvistamisen tarkistaminen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen maksujen määrät on vahvistettava siten, että vastaavalla tulojen määrällä voidaan periaatteessa varmistaa viraston talousarvion tasapaino samalla, kun vältetään olennaisten ylijäämien kertyminen. Sen estämättä, mitä 139 artiklan 4 kohdassa säädetään, komissio tarkastelee uudelleen maksujen tasoa, jos virastolle kertyy toistuvasti olennaisia ylijäämiä. Jos uudelleentarkastelu ei johda maksujen tason alentamiseen tai muuttamiseen siten, että sillä voitaisiin estää olennaisten ylijäämien kertymisen jatkuminen, uudelleentarkastelun jälkeen kertynyt ylijäämä siirretään unionin talousarvioon.

3. Toiminnanjohtaja vahvistaa määrän, joka veloitetaan muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista viraston palveluista ja viraston julkaisuista, 144 a artiklan d alakohdan nojalla hyväksytyssä delegoidussa säädöksessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Veloitettava määrä ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen viraston tarjoaman erityispalvelun kustannusten kattamiseksi.

4. Jäljempänä olevan 144 a artiklan d alakohdan nojalla hyväksytyssä delegoidussa säädöksessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti toiminnanjohtaja voi toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)      hän voi vahvistaa, mitä muita kuin 144 a artiklan d alakohdan mukaisesti vahvistettuja erityisiä maksutapoja, kuten talletusten tekeminen viraston käyttötilille, voidaan käyttää;

b)      hän voi määrittää määrät, joiden alittuessa maksun tai veloituksen kattamiseksi suoritettua liian suurta määrää ei korvata;

c)      hän voi päättää pakkoperintätoimista luopumisesta, jos kyseinen saatava on pieni tai sen saaminen on liian epävarmaa.

Jos a alakohdassa tarkoitettuja maksutapoja voidaan käyttää, toiminnanjohtaja vahvistaa päivämäärän, jona kyseiset maksut katsotaan suoritetuiksi virastolle.”

111)       Lisätään 6 jakso seuraavasti:

”6 JAKSO Säädösvallan siirto

144 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)      119 artiklassa tarkoitettujen kielten käyttöä koskevat erityisperusteet;

b)      tapaukset, joissa väitteitä ja mitättömyyttä koskevat päätökset tehdään vain yhden jäsenen kokoonpanossa 132 artiklan 2 kohdan ja 134 artiklan 2 kohdan nojalla;

c)      yksityiskohtaiset tiedot valituslautakuntien organisaatiosta, mukaan lukien 135 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun valituslautakuntien puheenjohtajiston perustaminen ja asema, laajennetussa kokoonpanossa toimivan lautakunnan kokoonpano ja 135 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut säännöt asioiden saattamisesta sen käsiteltäväksi, ja edellytykset, joiden täyttyessä päätökset on tehtävä 135 artiklan 2 ja 5 kohdan mukaisesti yhden jäsenen kokoonpanossa;

d)      virastolle 144 artiklan mukaisesti suoritettavien maksujen muodostama järjestelmä, mukaan lukien maksujen määrä, maksutavat, valuutat, maksujen määräaika, maksun suorituspäivä, maksujen laiminlyönnin tai viivästymisen seuraukset, liian pienet tai suuret maksut, maksuttomat palvelut ja perusteet, joiden mukaan toiminnanjohtaja voi käyttää 144 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja valtuuksia.”

112)       Korvataan 145 artiklassa ilmaisu ”sen täytäntöönpanoasetuksia” ilmaisulla ”tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjä delegoituja säädöksiä”.

113)       Korvataan 147 artiklan 4, 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”4. Kansainvälisen hakemuksen tekemisestä on suoritettava maksu virastolle. Jos kansainvälinen rekisteröinti aiotaan tehdä eurooppalaisen tavaramerkin perusteella sen jälkeen, kun se on rekisteröity, maksun määräaika on eurooppalaisen tavaramerkin rekisteröintipäivä. Hakemus katsotaan tehdyksi vasta, kun maksu on suoritettu.

5. Kansainvälisen hakemuksen on täytettävä 161 a artiklan a alakohdan mukaisesti vahvistetut muodolliset edellytykset.

6. Virasto tutkii, täyttääkö kansainvälinen hakemus 146 artiklassa ja tämän artiklan 1, 3 ja 5 kohdassa säädetyt edellytykset.

7. Virasto toimittaa kansainvälisen hakemuksen kansainväliselle toimistolle mahdollisimman pian.”

114)       Lisätään 148 a artikla seuraavasti:

”148 a artikla Perushakemusten tai -rekisteröinnin mitättömyydestä annettavat ilmoitukset

Viraston on ilmoitettava kansainväliselle toimistolle viiden vuoden kuluessa kansainvälisen rekisteröinnin päiväyksestä tosiseikat ja päätökset, jotka vaikuttavat eurooppalaista tavaramerkkiä koskevan hakemuksen tai kansainvälisen rekisteröinnin perustana olleen eurooppalaisen tavaramerkin rekisteröinnin pätevyyteen.”

115)       Lisätään 149 artiklaan virke seuraavasti:

”Pyynnön on täytettävä 161 a artiklan c alakohdan mukaisesti vahvistetut muodolliset edellytykset.”

116)       Poistetaan 154 artiklan 4 kohta.

117)       Lisätään 154 a artikla seuraavasti:

”154 a artikla Yhteisö- ja tarkastusmerkit

Jos kansainvälinen rekisteröinti perustuu yhteisömerkkiin, tarkastusmerkkiin tai takuumerkkiin liittyvään perushakemukseen tai -rekisteröintiin, virasto noudattaa 161 a artiklan f alakohdan mukaisesti säädettyjä menettelyjä.”

118)       Poistetaan 155 artikla.

119)       Muutetaan 156 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 2 kohdassa sanat ”kuuden kuukauden” sanoilla ”yhden kuukauden”.

b)      Poistetaan 4 kohta.

120)       Lisätään 158 a, 158 b ja 158 c artikla seuraavasti:

”158 a artikla Luovuttamisten rekisteröinnin oikeusvaikutukset

Kansainvälisen rekisteröinnin omistajuudessa tapahtuneen muutoksen merkitseminen rekisteriin vaikuttaa samalla tavalla kuin 17 artiklan mukainen luovuttamisen merkitseminen rekisteriin.

158 b artikla Käyttölupien ja muiden oikeuksien rekisteröinnin oikeusvaikutukset

Kansainvälisen rekisteröinnin käyttöluvan tai haltijan määräämisoikeuden rajoittamisen kirjaaminen kansainväliseen rekisteriin korvaa 19 artiklan mukaisen käyttöluvan, 20 artiklan mukaisen esineoikeuden, 21 artiklan mukaisen pakkotäytäntöönpanon tai 22 artiklan mukaisen maksukyvyttömyysmenettelyn rekisteröinnin rekisteriin.

158 c artikla Luovuttamisten, käyttölupien tai haltijan määräämisoikeuden rajoittamisten rekisteröintipyyntöjen tutkiminen

Virasto toimittaa sille tehdyt omistajuudessa tapahtuneen muutoksen, käyttöluvan tai haltijan määräämisoikeuden rajoittamisen rekisteröintiä, käyttöluvan muuttamista tai peruuttamista tai haltijan määräämisoikeuteen kohdistuvan rajoituksen poistamista koskevat pyynnöt kansainväliselle toimistolle 161 a artiklan h alakohdan mukaisesti täsmennetyissä tapauksissa.”

121)       Muutetaan 159 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) Madridin pöytäkirjan osapuolena olevaa jäsenvaltiota koskevaksi rekisteröinniksi, jos päivänä, jona muuttamista pyydettiin, kyseistä jäsenvaltiota koskeva rekisteröinti voitiin tehdä suoraan Madridin pöytäkirjan nojalla. Sovelletaan 112, 113 ja 114 artiklaa.”

b)      Poistetaan 2 kohdassa sanat ”tai Madridin sopimuksen”.

122)       Lisätään XIII osastoon 4 jakso seuraavasti:

”4 JAKSO Säädösvallan antaminen

161 a artikla Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 163 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)      147 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen hakemuksen muodolliset edellytykset, menettely, jota noudatetaan kansainvälisen hakemuksen tutkimisessa 147 artiklan 6 kohdan nojalla, ja menettelytavat, joita noudatetaan kansainvälisen hakemuksen toimittamisessa edelleen kansainväliselle toimistolle 147 artiklan 4 kohdan nojalla;

b)      79 artiklassa tarkoitettua ilmoitusmenettelyä koskevat menettelytavat;

c)      149 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua alueellista laajentamista koskevan pyynnön muodolliset edellytykset, menettely, jota noudatetaan kyseisten edellytysten tutkimisessa, ja menettelytavat, joita noudatetaan alueellista laajentamista koskevan pyynnön toimittamisessa edelleen kansainväliselle toimistolle;

d)      menettely, jota noudatetaan aiemmuusvaatimuksen tekemisessä 153 artiklan mukaisesti;

e)      menettelyt, joita noudatetaan 154 artiklassa tarkoitetussa ehdottomien hylkäysperusteiden tutkinnassa ja 156 artiklan mukaisessa väitteen tekemisessä ja tutkinnassa, mukaan lukien tiedonannot, jotka on tarpeen antaa kansainväliselle toimistolle;

f)       menettelyt, joita noudatetaan 154 a artiklassa tarkoitetuissa kansainvälisissä rekisteröinneissä;

g)      tapaukset, joissa viraston on ilmoitettava kansainväliselle toimistolle 158 artiklan mukaisesta kansainvälisen rekisteröinnin vaikutusten mitättömyydestä, ja tiedot, jotka tällaiseen ilmoitukseen on sisällytettävä;

h)      menettelytavat, jotka koskevat 158 c artiklassa tarkoitettujen pyyntöjen toimittamista kansainväliselle toimistolle;

i)       edellytykset, jotka 159 artiklan 1 kohdan mukaisen muuttamispyynnön on täytettävä;

j)       muodolliset edellytykset, jotka 161 artiklassa tarkoitetun muuttamista koskevan hakemuksen on täytettävä, ja menettely, joita tällaisessa muuttamisessa on noudatettava;

k)      menettelytavat, jotka koskevat viraston ja kansainvälisen toimiston välisiä tiedonantoja, mukaan lukien 147 artiklan 4 kohdan, 148 a artiklan, 153 artiklan 2 kohdan ja 158 c artiklan mukainen tiedonanto.”

123)       Poistetaan 162 artikla.

124)       Poistetaan 163 artikla.

125)       Lisätään 163 a artikla seuraavasti:

”163 a artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 24 a, 35 a, 45 a, 49 a, 57 a, 65 a, 74 a, 74 k, 93 a, 114 a, 144 a ja 161 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevien 24 a, 35 a, 45 a, 49 a, 57 a, 65 a, 74 a, 74 k, 93 a, 114 a, 144 a ja 161 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

126)       Poistetaan 164 artikla.

127)       Lisätään 165 a artikla seuraavasti:

”165 a artikla Arviointi ja uudelleentarkastelu

1. Viimeistään vuonna 2019 ja sen jälkeen joka viides vuosi komissio teettää arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

2. Arvioinnissa tarkastellaan viraston, jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusviraston ja Beneluxin teollisoikeuksien viraston välisen yhteistyön oikeudellista kehystä kiinnittäen erityishuomiota rahoitusjärjestelmään. Arvioinnissa on lisäksi tutkittava viraston ja sen toimintatapojen vaikutuksia, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti tarvetta muuttaa viraston valtuutusta ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

3. Komissio toimittaa arviointikertomuksen ja sen päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle ja viraston hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

4. Joka toisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan viraston saavuttamat tulokset ottaen huomioon sen tavoitteet, valtuutus ja tehtävät. Jos komissio toteaa, että viraston toiminnan jatkaminen ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet, valtuutus ja tehtävät, se voi ehdottaa tämän asetuksen kumoamista.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan [90 päivänä] sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklan 9 kohtaa, 10 kohdan b alakohtaa, 21, 22, 23, 25, 26, 27, 29, 30, 31, 34, 37, 38, 41, 44, 46, 57, 58, 59, 60, 61, 63, 64, 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 75, 76, 77, 78, 79, 88, 89, 93, 94 ja 99 kohtaa, siltä osin kuin se liittyy 128 artiklan 4 kohdan n alakohtaan, 101 kohtaa, 103 kohdan b alakohtaa, 105 kohdan d alakohtaa, 112, 113, 114, 115, 117, 120, 123 ja 124 kohtaa sovelletaan [ilmoitetaan ensimmäisessä kohdassa vahvistetun päivän jälkeisten 18 kuukauden jälkeisen ensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               Kilpailukykyneuvoston päätelmät, 21. ja 22. toukokuuta 2007, neuvoston asiakirja 9427/07.

[2]               Komission tiedonanto: ”Pienet ensin” - Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”), KOM(2008) 394 lopullinen, 25.6.2008.

[3]               KOM(2008) 465 lopullinen, 16.7. 2008.

[4]               KOM(2010) 546 lopullinen, 6.10.2010.

[5]               Teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinat Luovuuden ja innovoinnin kannustaminen talouskasvun, laadukkaiden työpaikkojen ja ensiluokkaisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi Euroopassa, KOM(2011) 287.

[6]               MPI:n lopullinen tutkimus liitteineen on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/indprop/tm/index_en.htm.

[7]               Kilpailukykyneuvoston päätelmät, annettu 25 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan unionin tavaramerkkijärjestelmän tulevasta tarkistamisesta, EUVL C 140, 29.5.2010, s. 22.

[8]               OHIMin virallinen lehti 2005, s. 1402.

[9]               EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

[10]             EUVL L 154, 17.6.2009, s. 1.

[11]             EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16.

[12]             Teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus, EYVL L 336, 23.12.1994, s. 213.

[13]             Julkisasiamies Jääskisen ratkaisuehdotus asiassa C-323/09, Interflora, 9 kohta.

[14]             Asia C-17/06, Céline, tuomio 11.9.2007, s. I-07041.

[15]             EUVL L 376, 27.12.2006, s. 21.

[16]             Asia C-446/09, Philips, ja asia C-495/09, Nokia, tuomio 1.12.2011.

[17]             Neuvoston kokouksen pöytäkirjaan kirjatut neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission yhteiset lausunnot jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämistä koskevasta ensimmäisestä neuvoston direktiivistä, 21. joulukuuta 1988.

[18]             Asia C-307/10, IP Translator, tuomio 19.6.2012.

[19]             Viraston puheenjohtajan tiedonanto nro 2/12, OHIMin virallinen lehti 7/2012.

[20]             EYVL L 303, 15.12.1995, s. 1.

[21]             EYVL L 303, 15.12.1995, s. 33.

[22]             EYVL L 28, 6.2.1996, s. 11.

[23]               EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 79.

[24]               EUVL L 78, 24.3.2009, s. 1.

[25]               EYVL L 40, 11.2.1989, s. 1.

[26]               EUVL L 299, 8.11.2008, s. 25.

[27]               KOM(2008) 465.

[28]               EUVL C 140, 29.5.2010, s. 22.

[29]               KOM(2011) 287.

[30]               EYVL L 336, 23.12.1994, s. 214.

[31]               EUVL L 376, 27.12.2006, s. 21.