PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman yleissopimus, jäljempänä ’yleissopimus’, hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 2006/507/EY[1] ja se tuli voimaan 17. toukokuuta 2004. Yleissopimuksen tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä pysyviltä orgaanisilta yhdisteiltä (POP). Yleissopimus muodostaa ennalta varautumiseen perustuvat puitteet, joiden tarkoituksena on lopettaa nykyään kahdenkymmenenkahden ensisijaisen pysyvän orgaanisen yhdisteen tuotanto, käyttö, tuonti ja vienti, huolehtia yhdisteiden turvallisesta käsittelystä ja loppusijoituksesta ja vähentää tiettyjen orgaanisten yhdisteiden päästöjä tai poistaa ne.

Sitoumukset, jotka on annettu yleissopimuksessa ja neuvoston päätöksellä 259/2004/EY[2] hyväksyttyyn valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvässä pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevassa pöytäkirjassa, jäljempänä ’pöytäkirja’, on pantu unionin lainsäädännössä täytäntöön pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetulla asetuksella (EY) N:o 850/2004[3].

Yleissopimuksen 8 artiklan 1 kohdassa määrätään, että sopimuspuoli voi toimittaa sihteeristölle ehdotuksen kemikaalin sisällyttämisestä yleissopimuksen liitteeseen A, B tai C, minkä jälkeen pysyvien orgaanisten yhdisteiden arviointikomitea, jäljempänä ’POP RC’, arvioi ehdotuksen 8 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti. Ehdotuksessa on annettava liitteessä D täsmennetyt tiedot. Liitteisiin tehtävien muutosten hyväksymismenettelystä määrätään yleissopimuksen 22 artiklassa.

Saatavilla olevien tutkimustulosten ja arviointiraporttien sekä yleissopimuksen liitteessä D vahvistettujen valintakriteerien perusteella dikofolilla on pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia.

Dikofolia ei ole sisällytetty[4] tehoaineena kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun direktiivin 91/414/ETY[5] liitteeseen I. Dikofolia ei ole myöskään sisällytetty[6] biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY[7] liitteeseen I tai IA. Sen vuoksi aineen markkinoille saattaminen ja käyttö on jo lakannut tai sitä on rajoitettu voimakkaasti EU:ssa.

Vuonna 2008 EU nimesi Alankomaiden laatiman dikofolia koskevan riskinarviointi- ja yhteenvetokertomuksen[8] perusteella ja pöytäkirjan nojalla dikofolin pysyväksi orgaaniseksi yhdisteeksi, joka olisi sisällytettävä yleissopimuksen liitteeseen. Lisäksi POP RC on arvioinut dikofolin mahdolliseksi vaihtoehdoksi endosulfaanille. Tämän arvioinnin perusteella POP RC katsoo, että dikofoli täyttää yleissopimuksen liitteessä D vahvistetut kriteerit ja että sen voidaan katsoa olevan pysyvä orgaaninen yhdiste.

Ei ole pois suljettua, että dikofolin tuotanto, käyttö ja laajamittaiset tahattomat päästöt jatkuvat muissa maissa. Koska tämä kemikaali voi kulkeutua ympäristössä kauas, kansallisella tai unionin tasolla toteutetut toimenpiteet eivät riitä turvaamaan ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun korkeaa tasoa, vaan tämä edellyttää laajempia kansainvälisiä toimia.

On aiheellista, että lokakuussa 2013 pidettävässä seuraavassa POP RC:n kokouksessa komissio esittää unionin puolesta Tukholman yleissopimuksen sihteeristölle ehdotuksen dikofolin sisällyttämiseksi liitteeseen A. Tämä muodostaa SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun unionin puolesta esitettävän kannan.     

2013/0073 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin puolesta tehtävästä ehdotuksesta kemikaalien lisäämiseksi pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen liitteeseen A

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 191 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Euroopan unioni ratifioi pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, 16 päivänä marraskuuta 2004 pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta 14 päivänä lokakuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/507/EY[9].

(2)       Yleissopimuksen sopimuspuolena unioni voi tehdä ehdotuksia yleissopimuksen liitteiden muuttamista. Yleissopimuksen liitteessä A luetellaan pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP), jotka on eliminoitava.

(3)       Saatavilla olevien tutkimustulosten ja arviointiraporttien sekä yleissopimuksen liitteessä D vahvistettujen valintakriteereiden perusteella dikofolilla on pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia.

(4)       EU on nimennyt dikofolin mahdolliseksi pysyväksi orgaaniseksi yhdisteeksi valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan nojalla. Lisäksi pysyvien orgaanisten yhdisteiden arviointikomitea on tehnyt endosulfaanin vaihtoehtoja koskevan selvityksen yhteydessä alustavan arvioinnin, jonka mukaan dikofoli täyttää yleissopimuksen liitteessä D vahvistetut kriteerit.

(5)       Dikofolin markkinoille saattaminen ja käyttö on jo lakannut unionissa. Ei ole pois suljettua, että dikofolin tuotanto, käyttö ja laajamittaiset tahattomat päästöt jatkuvat muissa maissa.

(6)       Koska dikofoli voi kulkeutua ympäristössä kauas, kansallisella tai unionin tasolla toteutetut toimenpiteet eivät riitä turvaamaan ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun korkeaa tasoa, vaan tämä edellyttää laajempia kansainvälisiä toimia.

(7)       Unionin olisi sen vuoksi tehtävä yleissopimuksen sihteeristölle ehdotus dikofolin sisällyttämiseksi yleissopimuksen liitteeseen A.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Unioni tekee ehdotuksen dikofolin (CAS-numero: 115-32-2) sisällyttämiseksi pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, liitteeseen A.

2. Komissio toimittaa ehdotuksen ja kaikki yleissopimuksen liitteessä D edellytetyt tiedot unionin puolesta yleissopimuksen sihteeristölle.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL L 209, 31.7.2006, s. 1.

[2]               EUVL L 81, 19.3.2004, s. 35.

[3]               EUVL L 158, 30.4.2004, s. 7.

[4]               Komission päätös 2008/764/EY, tehty 30 päivänä syyskuuta 2008, dikofolin jättämisestä sisällyttämättä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja kyseistä ainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta (EUVL L 262, 1.10.2008, s. 40).

[5]               EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

[6]               Komission asetus (EY) N:o 1451/2007, annettu 4 päivänä joulukuuta 2007, biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta (EUVL L 325, 11.12.2007, s. 3).

[7]               EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

[8]               Saatavilla osoitteessa http://www.unece.org/fileadmin/DAM/env/lrtap/TaskForce/popsxg/2008/Dicofol_RA%20dossier_proposal%20for%20submission%20to%20UNECE%20POP%20protocol.pdf.

[9]               EUVL L 209, 31.7.2006, s. 1.