19.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/98

—

ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Mahdollisuuksia nuorille -aloite” (COM(2011)0933),

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisesti vastattavan kysymyksen ja 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman Mahdollisuuksia nuorille -aloitteesta (1),

—

ottaa huomioon 5. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Nuoret töihin” (COM(2012)0727),

—

ottaa huomioon 16. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta (2),

—

ottaa huomioon 7. ja 8. helmikuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 28. helmikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen nuorisotakuun perustamisesta,

—

ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Nuorisotyöllisyysaloite” (COM(2013)0144),

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman maahanmuuttajien kotouttamisesta, sen vaikutuksista työmarkkinoihin ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ulkoisesta ulottuvuudesta (3),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että EU:n nuorisotyöttömyys huhtikuussa 2013 oli 23,5 prosenttia ja että työttömyysaste vaihteli Saksan 7,5 prosentista ja Itävallan 8 prosentista Kreikan 62,5 prosenttiin ja Espanjan 56,4 prosenttiin, mikä kertoo huomattavista maantieteellisistä eroista;

B.

toteaa, että 8,3 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaista nuorta on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella; panee merkille luvun kasvavan jatkuvasti, minkä vuoksi saatetaan menettää kokonainen sukupolvi;

C.

katsoo, että heikoimmassa asemassa kasvaneilla nuorilla on muita suurempi riski lopettaa koulunkäynti ennen toisen asteen opintojen suorittamista loppuun;

D.

ottaa huomioon, että 15 prosenttia lapsista lopettaa koulunkäynnin saamatta päätökseen toisen asteen opintoja ja että 10 prosenttia EU-kansalaisista elää työttömissä kotitalouksissa;

E.

pitää koulunkäynnin keskeyttämisen ensimerkkejä tärkeänä varoitussignaalina köyhyyden toistumisesta sykleinä;

F.

toteaa, että arvioiden mukaan nuorten työttömyys aiheutti 153 miljardin euron kustannukset vuonna 2011, mikä vastaa 1,2:a prosenttia EU:n BKT:stä; pitää tätä raskaana yhteiskunnallisena ja taloudellisena taakkana;

G.

katsoo, että koulutuspolitiikoilla voi olla ratkaiseva rooli korkean nuorisotyöttömyyden torjunnassa ja että niillä voidaan oleellisesti tukea integraatiota ja osallistumista; katsoo, että lisäinvestointeja tarvitaan ammattikoulutukseen, oppimisen tukemiseen, korkeakoulutukseen ja tutkimukseen; katsoo, että pätevyyksien päivittäminen on oleellisen tärkeää ympäristö-, tietotekniikka- ja hoiva-alan kaltaisten työllistävien alojen pysyviä työpaikkoja varten;

H.

toteaa, että suuresta nuorisotyöttömyydestä huolimatta esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan ja terveydenhoidon aloilla on yhä suurempia vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa;

I.

toteaa, että monia nuorisoa koskevia politiikkoja kehitetään nykyään siten, että asianosaisia ja heidän sidosryhmiään ei oteta mukaan;

J.

toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa käytössä olevat käytännön taitoja korostava kaksiosaisen ammatillisen koulutuksen järjestelmä ja korkeakouluopintojen ja ammatillisten opintojen yhdistelmätutkinnot ovat osoittautuneet toimiviksi erityisesti kriisiaikana, koska ne ovat hillinneet nuorisotyöttömyyttä tekemällä nuorista helpommin työllistettäviä;

1.

pane tyytyväisenä merkille, että Eurooppa-neuvosto on tunnustanut nuorisotyöllisyyden merkityksen Euroopan hyvinvoinnille; kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja komissiota tehostamaan toimiaan nuorisotyöttömyyden torjumiseksi osana laajempaa liikettä sosiaalisten oikeuksien edistämiseksi ja sosiaalisen epätasa-arvon torjumiseksi Euroopan unionissa; korostaa, että Euroopan parlamentti tarkkailee tiiviisti asian edistymistä ja seuraa luvattujen toimien toteuttamista, erityisesti nuorisotakuun suhteen;

2.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan nuorisoa ja työttömyyttä oikeuksien pohjalta; korostaa, että etenkään pahimpana kriisiaikana ei saa tinkiä nuorten työpaikkojen laadusta ja että tärkeimpiä elementtejä ovat keskeiset työmarkkinanormit ja muut työn laatuun liittyvät normit;

3.

huomauttaa, että jäsenvaltioiden välinen epätasapaino etenkin nuorten työllisyyden ja sosiaalisten indikaattorien suhteen on kasvamassa; kehottaa EU:ta ryhtymään välittömiin toimiin tämän epätasapainon korjaamiseksi eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa;

4.

tähän liittyen kehottaa komissiota kehittämään yhteisiä sosiaalisia investointeja koskevia indikaattoreja etenkin nuorisotyöttömyydelle;

5.

väittää, että vakavan nuorisotyöttömyysongelman ratkaisu löytyy yleisen taloustilanteen parantamisesta, kuten palvelujen sisämarkkinoiden ja digitaalisen talouden lujittamisesta, kaupan vauhdittamisesta vapaakauppasopimuksilla sekä pk-yritysten ja mikroyritysten etujen puolustamisesta samalla, kun pidetään kiinni sosiaalisista perusoikeuksista; korostaa, että pitkällä aikavälillä tehokkain väline työttömyyden torjumiseen on kestävä talouskasvu; katsoo lisäksi, että tarvitaan nuoriin kohdistettuja erityistoimia, mutta että tärkeintä on varmistaa, että EU:n talous on vahva, kilpailukykyinen ja nykyaikainen; pitää myönteisinä nuorisotyöllisyysaloitteen kaltaisia lyhyen ja keskipitkän aikavälin investointeja, mutta huomauttaa samalla, ettei ole toteutettu pitkän aikavälin rakenteellisia toimia ja tarvittavia uudistuksia eräiden jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien vahvistamiseksi kohtaamaan tulevia haasteita ja varmistamaan nuorten työllistettävyys;

6.

korostaa, että nuorison vapaaehtoista liikkuvuutta on lisättävä poistamalla esteitä rajojen yli tapahtuvilta oppisopimus- ja harjoittelupaikoilta, jotta nuorten työntekoon perustuvien koulutusmahdollisuuksien kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin toisensa, erityisesti raja-alueilla, sekä parantamalla eläkkeiden sekä työllisyys- ja sosiaaliturvan siirtomahdollisuuksia kaikkialla EU:ssa ottaen samalla huomioon aivovuodon mahdollisuuden; kehottaa myös komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin aivovuodon estämiseksi kestävillä toimilla, joilla varmistetaan, että suuri osa korkeasti koulutetusta työvoimasta jää omalle kotiseudulleen tai palaa kotijäsenvaltioonsa, jotta kyseisten jäsenvaltioiden talous elpyy ja ne voivat saada aikaan todellisen kasvun;

7.

kehottaa komissiota antamaan suosituksia siitä, voidaanko EU:lle määritellä sellainen yhteinen työttömyyskorvauksen taso, joka olisi suhteessa työttömäksi jääneen aiempaan palkkaan;

8.

ottaa huomioon 28. helmikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen nuorisotakuun perustamisesta; kehottaa panemaan ripeästi täytäntöön nuorisotakuujärjestelmät kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa, että nuorisotakuu ei merkitse takuuta työpaikasta, vaan se on väline, jolla varmistetaan, että kaikille työttömille alle 25-vuotiaille EU:n kansalaisille ja unionissa laillisesti oleskeleville – ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille – tarjotaan laadukas työpaikka taikka jatkokoulutus- tai oppisopimuspaikka neljän kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta tai virallisen koulutuksen päättymisestä; korostaa erityisesti, että nuorisotakuujärjestelmän olisi konkreettisesti parannettava työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tilannetta;

9.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan nuorisotakuujärjestelmään selkeitä tavoitteita ja indikaattoreita, jotta kyseisen aloitteen vaikutuksia voidaan mitata ja arvioida tehokkaasti; korostaa aikovansa tarkkailla tiiviisti kaikkia jäsenvaltioiden toimia, jotta nuorisotakuu toteutuisi, ja kehottaa nuorisojärjestöjä pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla jäsenvaltioiden toimien seurannan suhteen;

10.

toteaa, että nuorisotakuujärjestelmiin olisi liitettävä laatupuitteet, joiden avulla varmistetaan tarjottavaan koulutukseen ja työhön kuuluva riittävä palkkaus ja asianmukaiset työolot sekä terveys- ja turvallisuusnormien noudattaminen;

11.

pitää myönteisenä uuteen nuorisotyöttömyysaloitteeseen varattujen 6 miljardin euron käyttöönottoa ja kehottaa keskittämään ne monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisiksi vuosiksi, jotta voidaan vähentää nuorisotyöttömyyttä ja panna kiireellisesti täytäntöön nuorisotakuut; korostaa, että nuorisotakuiden täytäntöönpanon kustannukset euroalueella ovat ILO:n arvioiden mukaan 21 miljardia euroa; kehottaa siksi tarkistamaan summaa ylöspäin osana monivuotisen rahoituskehyksen uudelleentarkastelua; suhtautuu myönteisesti nuorisotakuuseen oikeutettujen alle 30-vuotiaiden ryhmän laajentamiseen;

12.

pitää myönteisenä vuosien 2014–2020 sosiaalisen muutoksen ja innovoinnin ohjelmaan sisältyvää Progress-mikrorahoituspalvelun seuraajaa, joka on myös nuorisolle arvokas väline uusien, kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen;

13.

korostaa, että nuorisotyöttömyyttä torjuvaa EU:n rahoitusta on saatavana ennen vuotta 2014 etenkin, jos saatavilla olevia rakennerahastoja ohjelmoidaan uudestaan ja käytetään täysimääräisesti Euroopan investointipankin kasvu- ja työllisyyssopimuksessa lupaamat 60 miljardia euroa; pitää myönteisenä rakennerahastojen 16 miljardin euron uudelleenkohdentamista ja vauhdittamista, jotta nuorten työllistäminen ja pk-yritysten rahoitus helpottuisivat;

14.

kehottaa komissiota toimimaan aktiivisesti ja saamaan yksityisen sektorin mukaan nuorisotyöttömyyden torjuntaan; kannustaa Euroopan investointipankkia osallistumaan nuorisotakuun toteuttamiseen esimerkiksi sitomalla lainoja työpaikkojen ja harjoittelupaikkojen luomiseen tai tukemalla harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusmalleja; korostaa kuitenkin, että EIP:n lainoja olisi pidettävä avustuksina annettavan EU:n rahoituksen lisänä eikä suinkaan sitä korvaavana;

15.

korostaa, että nuorten työllisyyteen kohdistuvien investointien on oltava tärkeä osa kansallisia sosiaalisten investointien strategioita;

16.

kehottaa noudattamaan kunnianhimoista ja kokonaisvaltaista poliittista lähestymistapaa, jossa koulutusta, työllisyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista koskevia aloitteita tarkastellaan kaikkien nuorten näkökulmasta, kaikilla tasoilla ja yhdennetysti; huomauttaa, että on oleellista keskittyä eri koulutusreittien väliseen siirtymävaiheeseen ja yksilöidä ei-perinteiseen ja vapaamuotoiseen oppimiseen liittyvät pätevyydet; korostaa, että korkeakoulutukseen haetaan vain, jos ansiotulojen tulevaa kehitystä ja työllistymismahdollisuuksia pidetään vakaina, ja että tämä vaikuttaa eniten syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin;

17.

on syvästi huolestunut jäsenvaltioiden tekemistä leikkauksista koulutukseen ja nuorisotoimiin ja pitää siksi tärkeänä jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien uudistamista EU:n ja kansallisten resurssien avulla, jotta kouluopetuksesta tulisi kustannustehokkaampaa ja kilpailukykyistä;

18.

vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan laaja-alaisia toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi erityisesti ehkäisemällä koulun, ammatillisen koulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen keskeyttämistä (esimerkiksi ottamalla käyttöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutusmalli tai muita yhtä tehokkaita toimintamalleja), ja kehittämään monipuolisia strategioita työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille;

19.

toteaa, että nuoriin tehtävät sosiaaliset investoinnit voivat olla monenlaisia, muun muassa oppilaitosten, koulutuskeskusten ja paikallisten tai alueellisten yritysten kumppanuuksia, nuorille räätälöityä laadukasta koulutusta ja korkeatasoisia harjoitteluohjelmia, ammatillista koulutusta yhteistyössä yritysten kanssa, toimintatapoja, joissa vanhempi työntekijä toimii nuorten tukihenkilönä ja kouluttaa heitä työtehtäviin tai varmistaa paremman koulutuksesta työelämään siirtymisen, nuorten yhteiskunnallisen osallistuvuuden kannustamista, sekä alueellisen, EU:n sisäisen ja kansainvälisen liikkuvuuden edistämistä pyrkien edelleen kohti tutkintojen ja pätevyyksien vastavuoroista tunnustamista; korostaa lisäksi, että sosiaalisiin investointeihin voi liittyä tehokkaita kannustimia, esimerkiksi nuorille tarkoitettuja työllistämistukia tai sosiaaliturvamaksuja, jotka takaavat asianmukaiset elin- ja työolot, ja rohkaisee julkisia ja yksityisiä työnantajia palkkaamaan nuoria, investoimaan sekä luomaan korkeatasoisia työpaikkoja nuorille ja kouluttamaan nuoria jatkuvasti ja kehittämään heidän taitojaan työsuhteen aikana sekä tukemaan nuorten yrittäjyyttä;

20.

kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan erityisesti niiden jäsenvaltioiden testattujen ja hyväksi havaittujen käytänteiden soveltamista, joissa työttömyys on vähäistä, ja selvittämään, ovatko harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutus sekä ammatillinen koulutus ja nuorisotakuujärjestelmät, joita sovelletaan jo nyt, sovitettavissa niiden kansallisiin järjestelmiin; korostaa, että käytännön kokemusta korostavat kaksiosaisen ammatillisen koulutuksen järjestelmä ja kaksoistutkintoon tähtäävät opinnot ovat osoittautuneet talouskriisissä erityisen hyödyllisiksi ja auttaneet vähentämään nuorisotyöttömyyttä tekemällä nuorista helpommin työllistettäviä; kehottaa siksi kriisijäsenvaltioita harkitsemaan koulutusjärjestelmiensä uudistamista näiden mallien mukaisesti;

21.

korostaa, että kriisimaissa on tällä hetkellä hälyttävän korkea nuorisotyöttömyys; kehottaa siksi komissiota arvioimaan kriisitoimia niiden nuorisotyöttömyyteen kohdistuvien vaikutusten perusteella ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan sellaisten kriisitoimien lakkauttamista, joilla on kielteisiä vaikutuksia nuorisotyöttömyyteen;

22.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan yritysten ja koulutussektorin kaikentasoista yhteistyötä, jotta opinto-ohjelmat voidaan mukauttaa paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin, esimerkiksi laajentamalla alakohtaisia taitoyhteenliittymiä ja osaamisyhteenliittymiä; korostaa, että tarvitaan joustavampia opinto-ohjelmia, jotta voidaan mukautua paremmin työmarkkinoiden tulevaan kehitykseen;

23.

korostaa, että jäsenvaltioiden on tehostettava nuorten itsenäisen ammatinharjoittamisen tukemista estäen samalla vararikkoja ja näennäisesti itsenäistä ammatinharjoittamista;

24.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle.