5.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 45/85

—

ottaa huomioon Kazakstanista aiemmin antamansa päätöslauselmat, mukaan lukien Kazakstanista 15. maaliskuuta 2012 (1), EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanon nykytilasta 15. joulukuuta 2011 (2), ja Jevgeni Zhovtisin tapauksesta Kazakstanissa 17. syyskuuta 2009 (3) antamansa päätöslauselmat,

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin suosituksista neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle neuvotteluista EU:n ja Kazakstanin laajemmasta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta (4),

—

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan Catherine Ashtonin tiedottajan 9. lokakuuta 2012 antaman lausunnon Vladimir Kozlovin oikeudenkäynnistä Kazakstanissa sekä korkean edustajan 17. tammikuuta 2012 antaman julkilausuman Kazakstanin parlamenttivaaleista,

—

ottaa huomioon juristien kansainvälisen komitean 13. helmikuuta 2013 antaman oikeudellisen lausunnon juristeihin kohdistuneista kurinpitomenettelyistä Kazakstanissa,

—

ottaa huomioon Etyjin mediavaltuutetun 25. tammikuuta 2012 antaman julkilausuman tiedotusvälineiden tilanteesta Kazakstanissa,

—

ottaa huomioon Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston johtajan 1. helmikuuta 2012 antaman julkilausuman Kazakstanin opposition toiminnan rajoittamisesta,

—

ottaa huomioon International Partnership for Human Rights -järjestön (IPHR) 20. maaliskuuta 2013 antaman julkilausuman ihmisoikeuksista Kazakstanissa (”Overview of Human Rights concerns in Kazakhstan”),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Kazakstanin syyttäjäviranomainen nosti 20. marraskuuta 2012 kanteen ja Almatyn alueellinen tuomioistuin kielsi sen jälkeen 21. joulukuuta 2012 rekisteröimättömän Alga!-oppositiopuolueen toiminnan ääritoimintasyytteiden perusteella; ottaa huomioon, että kiellossa asetetaan Vladimir Kozlovin vaimo Aliya Turusbekova henkilökohtaiseen vastuuseen;

B.

ottaa huomioon, että 25. joulukuuta 2012 useita opposition tiedotuskanavia, kuten kahdeksan kazakstanilaista sanomalehteä ja 23 verkossa toimivaa uutisportaalia, kiellettiin ääritoimintasyytteiden perusteella ja että syyttäjä kuvasi näitä yhdeksi yhdistyneeksi Respublika-tiedotuskanavaksi; ottaa huomioon, että vetoomustuomioistuin vahvisti päätöksen 22. helmikuuta 2013 ja että sen seurauksena asianomaisia toimittajia kiellettiin harjoittamasta ammattiaan;

C.

ottaa huomioon, että Kazakstan on tärkeä kansainvälinen toimija ja että se on äärimmäisen tärkeässä asemassa koko alueen poliittisen ja sosioekonomisen kehityksen samoin kuin turvallisuustilanteen kannalta; panee merkille, että Kazakstan on toiminut myönteisellä tavalla Keski-Aasiassa ja pyrkinyt luomaan hyvät suhteet naapurimaihinsa, käynnistämään alueellista yhteistyötä ja ratkaisemaan rauhanomaisesti kaikki kahdenväliset kysymykset; katsoo, että unionin kannalta on äärimmäisen tärkeää vauhdittaa poliittista, taloudellista ja turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä alueen kanssa ylläpitämällä vahvoja ja avoimia suhteita Kazakstaniin;

D.

ottaa huomioon, että Kazakstan on jo pitkään rajoittanut keskeisiä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, kuten kokoontumis-, sanan- ja uskonnonvapautta; ottaa huomioon, että kahden viime vuoden aikana perusoikeuksien kunnioittaminen on heikentynyt ja että vuonna 2012 hallituksen arvostelijoita ryhdyttiin täysin peittelemättä panemaan kuriin Zhanaozenin joulukuun 2011 väkivaltaisuuksien jälkeen;

E.

ottaa huomioon, että viime kuukausien aikana useita oppositiojohtajia, ihmisoikeuksien puolustajia, toimittajia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita on häiritty ja heitä vastaan on nostettu rikossyytteitä, jotka ovat useissa tapauksissa johtaneet vankeustuomioihin;

F.

ottaa huomioon, että kassaatiotuomioistuin kieltäytyi 13. maaliskuuta 2013 myöntymästä Vladimir Kozlovin tapausta koskevaan vetoomukseen, ja toteaa, että tämä oli tuomittu seitsemäksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen ja menettämään omaisuutensa ”yhteiskuntarauhan rikkomisesta”, ”kehottamisesta demokraattisen oikeusjärjestyksen kaatamiseen” ja ”järjestäytyneen rikollisryhmän perustamisesta ja johtamisesta”; ottaa huomioon, että Kozlov aikoo nyt valittaa korkeimpaan oikeuteen, joka on viimeinen vetoomustuomioistuin tässä tapauksessa;

G.

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustaja Vadim Kuramshin tuomittiin 7. joulukuuta 2012 kahdeksitoista vuodeksi vankeuteen piirisyyttäjän avustajan kiristämisestä; ottaa huomioon, että vetoomustuomioistuin vahvisti tuomion 14. helmikuuta 2013; ottaa huomioon, että Kuramshinin uudelleenpidätys tapahtui hänen palatessaan Varsovassa syyskuussa pidetystä Etyjin konferenssista ja että hänet oli sitä ennen vapautettu aiemman elokuussa 2012 järjestetyn oikeudenkäynnin jälkeen;

H.

ottaa huomioon, että Kazakstanin hallitus harkitsee parhaillaan aloittavansa uuden kansallisen ihmisoikeustoimintasuunnitelman laatimisen vuosiksi 2013–2020;

I.

ottaa huomioon, että Kazakstanin viranomaiset ovat perustaneet syyttäjäviranomaisen työryhmän rikoslain uudistamiseksi; ottaa huomioon, että 15. ja 16. maaliskuuta 2013 järjestettiin keskustelutilaisuus Kazakstanin rikoslain uudistamisesta oikeusvaltioperiaatteiden perusteella ja että tilaisuuteen oli kutsuttu Venetsian komission valtuuskunta antamaan neuvoja uudistuksen toteuttamisesta; toteaa kehottaneensa Kazakstanin viranomaisia yhdenmukaistamaan maan rikoslainsäädännön kansainvälisten normien mukaiseksi ja uudistamaan ”yhteiskuntarauhan rikkomista” koskevaa 164 pykälää;

J.

ottaa huomioon, että Kazakstanin viranomaiset ovat toistuvasti nostaneet syytteitä ”yhteiskuntarauhan rikkomisen” perusteella, ja toteaa tämän olevan epämääräinen ja liian laaja syyte, jota voidaan käyttää, kun halutaan kriminalisoida oikeutettu sanan- ja yhdistymisvapauden käyttäminen, joka on turvattu kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä;

K.

ottaa huomioon, että Kazakstanin kolmivuotinen kausi YK:n ihmisoikeusneuvoston UNHRC:n jäsenenä alkoi 1. tammikuuta 2013;

L.

ottaa huomioon, että Kazakstan oli Etyjin puheenjohtajana vuonna 2010 ja on sen jäsenenä sitoutunut noudattamaan tämän järjestön perusperiaatteita ja panemaan ne täytäntöön;

M.

ottaa huomioon, että kunnianloukkaus on edelleen rikos Kazakstanissa ja että laki, jolla tarkistetaan 10. heinäkuuta 2009 annettua tieto- ja viestintäverkkoja koskevaa lakia, rinnastaa internet-lähteet (verkkosivut, keskustelupalstat, blogit, keskusteluryhmät) joukkotiedotusvälineisiin ja määrää ne ja niiden ylläpitäjät vastuullisiksi samoista rikkomuksista;

N.

ottaa huomioon, että ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja Ashton matkusti marraskuussa 2012 Keski-Aasiaan ja vieraili Kazakstanissa, kun oppositiota ja tiedotusvälineitä koskevat kiellot määrättiin; ottaa huomioon, että Ashton ei antanut minkäänlaista lausuntoa asiasta vierailunsa aikana vaan sen jälkeen joulukuussa 2012;

O.

panee merkille, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Navi Pillay kehotti heinäkuussa 2012 Kazakstaniin tekemänsä kaksipäiväisen vierailun jälkeen maan viranomaisia antamaan luvan suorittaa riippumaton kansainvälinen tutkinta Zhanaozenin tapahtumista, niiden syistä ja seurauksista;

1.

korostaa EU:n ja Kazakstanin suhteiden merkitystä ja katsoo, että on tärkeää tiivistää poliittista ja taloudellista yhteistyötä kaikilla aloilla; korostaa, että on vahvasti unionin etujen mukaista luoda Kazakstaniin kestävät poliittiset ja taloudelliset yhteistyösuhteet;

2.

arvostelee voimakkaasti tuomioistuimen päätöstä kieltää oppositiopuolueiden, muun muassa rekisteröimättömän Alga!-oppositiopuolueen toiminta samoin kuin keskeisten riippumattomien tiedotusvälineiden toiminta ääritoimintasyytösten perusteella, ja toteaa tämän rikkovan sanan- ja kokoontumisvapauden periaatteita ja herättävän vakavaa huolta siitä, yritetäänkö riippumattomien tiedotusvälineiden ja opposition toimintaa jatkossa tukahduttaa;

3.

pyytää viranomaisia noudattamaan sananvapautta ja kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevia Etyjin normeja ja niihin liittyviä sitoumuksia; rohkaisee Kazakstania suhtautumaan arvosteluun rakentavana seikkana, jonka avulla voidaan parantaa toimintalinjoja ja osallisuutta, sen sijaan, että sitä pidettäisiin uhkana;

4.

korostaa, että Aliya Turusbekovaa ei voida pitää vastuussa kolmansien henkilöiden toimista;

5.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita hankkimaan takeet, jotka suojaavat toimittajia, oppositioaktivisteja ja ihmisoikeuksien puolustajia ja heidän perheitään, etenkin niitä, jotka vierailevat unionin toimielimissä keskustelemassa ihmisoikeuskysymyksistä, kaikenlaiselta myöhemmältä henkilökohtaiselta uhkailulta, painostukselta tai vainolta;

6.

muistuttaa olevansa huolestunut oppositiojohtajien, toimittajien ja asianajajien vangitsemisesta sellaisten oikeudenkäyntien perusteella, jotka eivät täytä kansainvälisiä normeja, ja toistaa vaatimuksensa vapauttaa kaikki henkilöt, jotka on tuomittu sellaisten epämääräisten rikossyytteiden perusteella, joita voidaan epäillä poliittisin perustein tehdyiksi, muiden muassa Vladimir Kozlovin, Vadim Kurashimin ja Roza Tuletaevan; on huolestunut oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuudesta ja toistaa pyyntönsä taata oikeudenkäyntien avoimuus ja se, että ne ovat kansainvälisten normien mukaisia, jotta päästään eroon tällaisiin epämääräisiin rikossyytteisiin perustuvista tuomioista ja säilytetään oikeuslaitoksen riippumattomuus;

7.

pyytää Kazakstanin viranomaisia takaamaan kansainvälisten normien mukaiset pidätysolot ja sallimaan riittävän sairaanhoidon kaikille vangeille, myös oppositiojohtaja Vladimir Kozloville; kehottaa panemaan kaikilta osin täytäntöön äskettäin toteutettuun vankilajärjestelmän uudistukseen sisältyneet parannukset ja toteuttamaan vielä lisäparannuksia, jotta vankilajärjestelmä täyttäisi kansainväliset normit;

8.

korostaa voimakkaasti sitä, että oikeutettua terrorismin ja ääriliikkeiden torjuntaa ei pitäisi käyttää näennäisenä syynä, jonka varjolla kielletään opposition toiminta, heikennetään sananvapautta tai vaikeutetaan oikeuslaitoksen riippumatonta toimintaa;

9.

korostaa, että Kazakstan on yhä tärkeämpi kansainvälinen kumppani kyseisellä alueella, olipa kyse yhteistyöstä Naton kanssa, Iranin kanssa käytävien E3+3-neuvottelujen tukemisesta tai kansainvälisen polttoainepankin perustamisesta Kazakstaniin; pitää myönteisenä Kazakstanin pyrkimystä toimia aktiivisesti välittäjänä kansainvälisissä turvallisuuskysymyksissä koko alueella laajemmin; kehottaa Kazakstanin viranomaisia noudattamaan antamiaan kansainvälisiä sitoumuksia, jotka koskevat muun muassa oikeusvaltion periaatetta ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta;

10.

pyytää Kazakstania luomaan esimerkiksi tarvittavin oikeudellisin uudistuksin ilmapiirin, jossa oppositioaktivistit, toimittajat ja asianajajat voivat harjoittaa vapaasti toimintaansa; korostaa, että unioni on lupautunut tukemaan Kazakstania näissä pyrkimyksissä;

11.

pyytää Kazakstania tarkastelemaan uudelleen uskontoja koskevaa lainsäädäntöään ja höllentämään uskontokunnan ilmoittamista ja uskonnonharjoittamista koskevia vaatimuksia;

12.

korostaa, että on tärkeää kunnioittaa ja edistää työntekijöiden oikeutta muodostaa riippumattomia ammattiliittoja, ryhtyä lakkoon ja käydä kollektiivisia neuvotteluja työnantajien kanssa niiden velvoitteiden mukaisesti, jotka koskevat Kazakstania kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön nojalla;

13.

suhtautuu myönteisesti Venetsian komission valtuuskunnan kanssa käytyyn vuoropuheluun uudesta rikosoikeudenkäyntilaista ja kannustaa tekemään edelleen yhteistyötä Venetsian komission kanssa, jotta sen kokemusta hyödynnetään mahdollisimman laajasti; korostaa, että uudistuksen tavoitteena olisi oltava oikeuslaitoksen riippumattomuuden sekä oikeusvaltion periaatteen lujittaminen sekä kansainvälisten normien täyttäminen; toistaa pyyntönsä uudistaa 164 pykälää, joka koskee ”yhteiskuntarauhan rikkomista”, ja kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa seuraamaan tarkasti uudistusta ja uuden lain sisältöä;

14.

toistaa Kazakstanin viranomaisille esittämänsä pyynnön viedä nykyisen ihmisoikeustoimintasuunnitelman täytäntöönpano loppuun saakka Venetsian komission suositusten mukaisesti ja hyödyntää oikeusvaltioaloitteeseen sisältyvää unionin teknistä apua; rohkaisee ja tukee Kazakstania sen työssä uuden ihmisoikeustoimintasuunnitelman laatimiseksi vuosiksi 2013–2020; kehottaa Kazakstanin viranomaisia tekemään yhteistyötä valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa;

15.

suhtautuu myönteisesti unionin ja Kazakstanin väliseen säännölliseen ihmisoikeusvuoropuheluun; korostaa, että unionin ja Kazakstanin viranomaisten välinen ihmisoikeusvuoropuhelu on tärkeää, ja pitää myönteisenä Kazakstanin viranomaisten rakentavaa suhtautumista asiaan; ehdottaa lisäämään vuoropuhelua ja luomaan foorumin, jossa asioita voidaan käsitellä avoimesti; korostaa, että vuoropuhelun olisi oltava vaikuttavaa ja tuloslähtöistä ja että siihen olisi otettava mukaan kansalaisyhteiskunnan toimijoita aina, kun se on mahdollista;

16.

pitää myönteisinä Kazakstanin hallituksen perustamia kansainvälisiä opiskelijavaihto-ohjelmia; korostaa, että tällaisella ulkomaanoleskelulla on perustavanlaatuinen vaikutus kazakstanilaisten opiskelijoiden demokratiakoulutukseen; pitää myönteisenä Kazakstanin viranomaisten näille opiskelijoille tarjoamaa tukea heidän palatessaan maahan;

17.

pyytää unionia ja erityisesti Euroopan ulkosuhdehallintoa seuraamaan tarkasti Kazakstanin kehitystä, ottamaan huolestuttavat asiat tarvittaessa esille Kazakstanin viranomaisten kanssa, tarjoamaan apua ja raportoimaan asioista säännöllisesti Euroopan parlamentille; pyytää unionin Astanan edustustoa myös ottamaan entistä aktiivisemman roolin tilanteen seurannassa, muun muassa tarkkailemalla oikeudenkäyntejä ja vierailemalla vankiloissa;

18.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, YK:n ihmisoikeusneuvostolle ja Kazakstanin hallitukselle ja parlamentille.