12.9.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/7

1.1

Vakava nuorisotyöttömyys edellyttää, että hallitukset, työnantajat, työntekijät ja kansalaisyhteiskunta tekevät entistä enemmän yhteistyötä edistääkseen, luodakseen ja säilyttääkseen ihmisarvoisia (1) ja kestäviä työpaikkoja. Tästä kysymyksestä on tullut sekä poliittinen että taloudellinen haaste. ETSK on jo korostanut, että EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan tosiasiallista kasvustrategiaa tukemaan entistä parempien ja vakaampien työpaikkojen luomista nuorille. ETSK:n mielestä on erittäin tärkeää, että hallitukset toteuttavat merkittäviä ja korjaavia toimia, jotta estetään kriisin kärjistyminen.

1.2

Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2013 antamien päätelmien mukaisesti ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki toimet sen varmistamiseksi, että nuorisotyöllisyysaloite ja nuorisotakuu ovat viipymättä täysin toimivia. Perus- ja ammattikoulutukseen sekä nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan kohdennettavia kansallisia ja unionin varoja on lisättävä huomattavasti.

1.3

ETSK suosittaa voimakkaasti, että nuorisotyöttömyyden torjumista ja nuorten työllistettävyyttä käsittelevät, jäsenvaltioiden jo hyväksymät konkreettiset toimintasuunnitelmat arvioidaan säännöllisesti ja että kansalaisyhteiskunta osallistuu tähän arviointiin. ETSK katsoo, että kyseisten suunnitelmien ja ohjelmien yhteydessä olisi toteutettava konkreettisia toimia, jotta nuorilla vastavalmistuneilla olisi mahdollisuus hankkia työelämässä kokemusta muun muassa johtamisesta, tiimityöstä, ongelmanratkaisusta ja luovuudesta. Näin parannettaisiin heidän monipuolisuuttaan ja mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.

1.4

ETSK suosittaa, että jäsenvaltioiden ja kaikkien asianomaisten viranomaisten olisi suhtauduttava työllistettävyyteen jatkuvana prosessina, joka vaikuttaa koko työelämään. Jäsenvaltioiden olisi ennakoitava ja luotava välineitä ja edellytyksiä, jotta ihmisiä autettaisiin päivittämään, parantamaan ja arvioimaan työllistettävyystasoaan. Osaamisen ja pätevyyksien tunnustamisen ja avoimuuden lisäämisellä on merkittävä rooli sovitettaessa työtä hakevien nuorten työllistettävyys markkinoiden tarpeisiin sekä heidän liikkuvuuteensa. ETSK tukee EU:n toimintapolitiikkoja, joilla lisätään osaamisen, taitojen ja pätevyyksien sekä niihin liittyvien välineiden, kuten eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen, taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaisen luokituksen (ESCO), Europass-todistuksen sekä laadunvarmistus- ja opintosuoritusjärjestelmien, tunnustamista ja avoimuutta.

1.5

ETSK on vakuuttunut siitä, ettei vastuu työllistettävyydestä ole pelkästään henkilökohtainen. Kaikkien sidosryhmien – muun muassa hallitusten, työmarkkinaosapuolten, korkeakoulujen, oppilaitosten, paikallisviranomaisten ja yksittäisten työntekijöiden – olisi kohdattava asia ja oltava siinä osallisina. Yritysten ja oppilaitosten kumppanuuden parantaminen on erittäin suositeltavaa. Tässä yhteydessä laadukkaita yrityksissä tapahtuvan koulutuksen ohjelmia pitäisi edistää eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän yhteydessä ja ehdotetuissa harjoittelun laatupuitteissa sovellettavien periaatteiden ja menetelmien mukaisesti.

1.6

Jäsenvaltioiden olisi tarjottava kannustimia niille korkeakouluille ja t&k-yksiköille, joissa voidaan suorittaa globalisoituneiden markkinoiden tarpeiden mukaisia tutkintoja. Tämä voisi olla hyödyllistä myös korkean ammattitaidon edistämisen kannalta.

1.7

Koska useissa jäsenvaltioissa viimeaikaisena suuntauksena on ollut koulutusbudjetin aleneminen, ETSK suosittaa, että EU:n jäsenvaltiot kohdentavat riittävästi resursseja sen varmistamiseksi, että opetushenkilöstö tarjoaa laadukasta koulutusta kaikille. Opettajan ammattia ei Euroopassa pidetä houkuttavana, ja ammattikunta kärsii opettajapulasta – ongelma saattaa lisäksi kärjistyä lähitulevaisuudessa. (2) Tarvitaan asianmukaiset työolot, palkat ja eläkkeet, jotta opettamisesta muodostuu houkuttava uravaihtoehto.

1.8

ETSK on tyytyväinen Euroopan komission päätökseen laatia Erasmus+-ohjelma, jonka avulla edistetään myös rajatylittävää ammattikoulutusta. Komitea toivoo, että ohjelma on sovitun mukaisesti viipymättä täysin toiminnassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston saavuttama yhteisymmärrys ammattipätevyyden tunnustamisesta on erityisen tervetullut.

1.9

ETSK suhtautuu myönteisesti nuorisotyöllisyyden toimintapuitteisiin, joista työmarkkinaosapuolet sopivat kesäkuussa 2013. Talous- ja sosiaalikriisin aikoina Euroopan on hyödynnettävä täysimääräisesti kaikkia sosioekonomisia ryhmiä edustavan väestönsä potentiaali ja varmistettava samalla kustannustehokkuus.

1.10

ETSK vahvistaa olevansa vakuuttunut siitä, että nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseen tähtäävien EU:n aloitteiden olisi johdettava konkreettisiin toimiin, joilla edistetään sellaista tehokasta teollisuuspolitiikkaa, joka vie eteenpäin Euroopan teollisuutta ja elvyttää sen kilpailukykyä sosiaalisesti hyväksyttävällä ja kestäväpohjaisella tavalla.

1.11

ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota nuorten määräaikaisten työsopimusten järjestelmällisen käytön kielteisiin vaikutuksiin, sillä ne vaikuttavat merkittävästi myös sosiaalisiin turvaverkkoihin (vähemmän maksuja) ja jäsenvaltioiden sosiaaliseen koheesioon.

1.12

ETSK katsoo, että investoinnit nuorten työllistettävyyden parantamiseksi ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan talouksien ja yhteiskuntien tulevaisuuden kannalta. Hyväksyttyjen aloitteiden olisi oltava helposti ja syrjimättömästi sekä ilman sukupuolten eriarvoista kohtelua kaikkien nuorten ulottuvilla, ja niitä olisi tuettava konkreettisin toimin osallistamisen edistämiseksi. Paikallis-, alue- ja valtiotason asianomaisten sidosryhmien (myös työmarkkinaosapuolten ja nuorisojärjestöjen) olisi osallistuttava kyseisten aloitteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä niiden tulosten arviointiin.

1.13

Olisi jatkettava konkreettisten valtiollisten ja paikallisten toimenpiteiden kehittämistä, jotta tuodaan elinikäinen oppiminen kaikkien ulottuville. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava toimiin, ja tuloksia olisi arvioitava säännöllisesti.

1.14

Työssäoppimisen malleissa, kuten teorian ja käytännön yhdistävässä oppimisessa, merkittävä osa koulutuksesta järjestetään yrityksissä. Nuorilla työntekijöillä olisi oltava mahdollisuus yhdistää koulussa oppiminen ja käytännön koulutus yrityksessä. ETSK on vakuuttunut joissain jäsenvaltioissa käytössä olevien rinnakkaisten oppimisjärjestelmien menestyksestä. Julkisen tahon ja yritysten yhteinen vastuu tulevaisuuteen investoimisesta on ratkaisevan tärkeää oppisopimusjärjestelmien menestyksen kannalta.

1.15

Komitea suosittaa sellaisten toimien toteuttamista, joiden avulla varmistetaan ehdotettujen toimien laatu ja tarkoituksenmukaisuus ja laaditaan asianmukainen kehys, jossa kunkin sidosryhmän vastuut, oikeudet ja velvollisuudet muotoillaan selkeästi ja voidaan toteuttaa käytännössä. Työnantajien ja ammattiliittojen välistä työmarkkinavuoropuhelua olisi edelleen kehitettävä ja hyödynnettävä tärkeänä välineenä, jonka avulla kartoitetaan työmarkkinoiden tulevia näkymiä, edistetään työpaikkojen luomista, jaetaan työmarkkinoiden tarpeita paremmin vastaavia harjoittelukäytänteitä sekä kannustetaan nuoria naisia ja miehiä parantamaan taitojaan ja valmiuksiaan, jotta ne vastaisivat paremmin teollisuuden kehittyviin tarpeisiin.

1.16

Nykyinen talous- ja sosiaalikriisi asettaa rajoitteita EU:n jäsenvaltioiden ja erityisesti julkisen talouden sopeuttamisohjelmia noudattavien jäsenmaiden budjettipäätöksille. Tilannetta kärjistää EU:n oman talousarvion supistuminen. Kun otetaan huomioon koulutuksen keskeinen rooli työllistettävyyden edellytysten kehittämisessä, ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot parantavat laadukkaaseen koulutukseen kohdennettuja resursseja. Tätä ei tulisi nähdä kustannuksena vaan oleellisena investointina, jonka avulla voitetaan kriisi ja rakennetaan parempi tulevaisuus kaikille. ETSK on tätä silmällä pitäen kannattanut eurooppalaista kansalaisaloitetta Education is an investment! Do not count education as part of the deficit! (Koulutus on investointi! Koulutusmenoja ei pidä ottaa huomioon julkistalouden alijäämää laskettaessa.). (3) ETSK varoittaa, että perus- ja ammattikoulutusmäärärahojen leikkaukset ovat vaarassa muuttaa tärkeät aloitteet ja ehdotukset pelkiksi hyvien aikomusten julistuksiksi. Kun otetaan huomioon perus- ja ammattikoulutuksen merkitys nuorisotyöttömyyttä torjuttaessa, ETSK suosittaa voimakkaasti, että Euroopan komissio järjestää vuonna 2015 ”Eurooppalaisen koulutuspäivän”.

1.17

ETSK on sitä mieltä, että eri teollisuudenalojen ja yritysten olisi investoitava tuotantolaitteisiin sekä käytettävä palkka- ja viestintäpolitiikkaansa teollisuusalan houkuttavuuden lisäämiseksi. Yritysten ja ammattikoulutusjärjestöjen välisen vuoropuhelun parantaminen voisi olla merkittävä askel työllistettävyyteen puuttumiseksi, ja se voisi vähentää tarjonta- ja kysyntäpuolen epätasapainoa.

1.18

Kaikkia hyväksyttyjä aloitteita nuorten työllistettävyyden parantamiseksi olisi rahoitettava asianmukaisesti ESR:n tai muiden rakennerahastojen kautta. ETSK suosittaa, että rakennerahastoja hyödynnettäessä olisi painotettava erityisesti nuorten työllistettävyyttä sekä käyttämättömien varojen ohjaamista tarvittaessa uusiin käyttötarkoituksiin.

2.1

Euroopan teollisuus kattaa laajan kirjon yrityksiä, mukaan luettuina suuryritykset, pk-yritykset ja mikroyritykset, joilla on erilaisia työhön liittyviä vaatimuksia. Se tarvitsee siis työntekijöitä, joilla on erilaisia taitoja ja valmiuksia. Nämä erot olisi otettava huomioon suunniteltaessa perus- ja ammattikoulutusjärjestelmiä. Työnantajien ja ammattiliittojen välistä työmarkkinavuoropuhelua olisi edelleen kehitettävä ja hyödynnettävä tärkeänä välineenä, jonka avulla kartoitetaan työmarkkinoiden tulevia näkymiä, edistetään työpaikkojen luomista, kerrotaan työmarkkinoiden tarpeita paremmin vastaavista harjoittelukäytänteistä sekä kannustetaan nuoria naisia ja miehiä parantamaan taitojaan ja valmiuksiaan, jotta voitaisiin vastata paremmin teollisuuden kehittyviin tarpeisiin.

2.2

EU ja jäsenvaltiot tarvitsevat teollisuuspolitiikkaa, jolla edistetään kasvua ja uusien laadukkaiden työpaikkojen luomista. (4) Euroopan komissio katsoo, että tarvitaan EU:n, jäsenvaltioiden ja teollisuuden vahvaa kumppanuutta, jotta varmistetaan tehokas yhteistyökehys ja edistetään investoimista teknologioihin ja henkilöresursseihin, jotka voivat tarjota kilpailuetua Euroopan teollisuudelle muihin globaaleihin kilpailijoihin nähden. Tämän ja työllistettävyyttä teollisuudessa koskevan yleisen ongelman ratkaisemiseksi Euroopan komissio on vakuuttanut (5), että yksi uuden teollisuuspolitiikan pilareista tulee olemaan investoinnit ihmisiin ja osaamiseen.

2.3

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on vahingoittanut vakavasti monia Euroopan talouksia, ja elpyminen on tähän mennessä edennyt hyvin hitaasti. Nuorisotyöttömyys on seikka, joka saattaa vaikeuttaa elpymistä entisestään ja jonka tulevat seuraukset voivat olla hyvin huolestuttavia. Tässä yhteydessä tarvitaan hallitusten, työnantajien, työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä, jotta edistetään ja luodaan ihmisarvoisia ja tuottavia työpaikkoja ja säilytetään ne.

2.4

Euroopan johtajat näyttävät ottaneen kriisin vakavasti, mutta kuten komitea on painottanut aiemmissa lausunnoissaan (6), uudet aloitteet eivät edistä ongelman ratkaisua, jollei niissä paneuduta sen ytimeen. Tästä kysymyksestä on tullut sekä poliittinen että taloudellinen haaste. Olisi väärin yleistää – tilanne ei varmastikaan ole samanlainen kaikissa maissa ja paikallistasolla. Kuitenkin monet nuoret eurooppalaiset, jotka ovat päättämässä ja rahoittamassa opintojaan, etsimässä vakituista työpaikkaa lyhytaikaisen työn tai harjoittelun sijaan, perustamassa omaa hanketta tai yritystä, aloittamassa itsenäistä elämää tai kasvattamassa perhettä, käyvät kaikki samaa jokapäiväistä kamppailua. Vaikka työttömyys ei ole uusi ilmiö Euroopassa, lisääntyvä nuorisotyöttömyys on yksi nykyisen talouskriisin näkyvimmistä vaikutuksista, kun ajatellaan työpaikkojen häviämistä ja uusien työpaikkojen syntymättä jäämistä. (7)

2.5

Monet EU:n myönteiset aloitteet (kuten nuorisotakuu) tarjoavat työpaikkakoulutusta ja oppisopimuksia. Ne eivät kuitenkaan aina takaa työpaikkaa. Tämä tuo esiin suuren ongelman: työpaikat ovat yleensä talouskasvun seuraus. ETSK on jo korostanut, että EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan tosiasiallista kasvustrategiaa tukemaan entistä parempien ja vakaampien työpaikkojen luomista nuorille. ETSK:n mielestä on erittäin tärkeää, että hallitukset toteuttavat merkittäviä ja korjaavia toimia, joilla estetään kriisin kärjistyminen. Kuten Euroopan komissio korostaa: ”Kun on kyse Euroopan dynaamisuuden ja vaurauden turvaamisesta tulevaisuudessa, avainasemassa ovat nuoret.” (8)

2.6

Työllistettävyyden käsitteellä ei kuitenkaan ole yhtä ainoaa yleisesti hyväksyttyä määritelmää, vaan se on dynaaminen käsite, ja yleisenä suuntauksena on laajentaa sitä käsittämään asiayhteyteen liittyvät tekijät. Vaikka käsite on tärkeä työmarkkinoista käytävissä keskusteluissa, työllistettävyyttä on vaikea mitata, ja sen määrittämiseksi on lukuisia lähestymistapoja. Työllistettävyyteen vaikuttavat sellaisenaan sekä tarjonta- että kysyntäpuolen tekijät, joihin ei voi useinkaan vaikuttaa henkilökohtaisesti. Talous- ja sosiaalikriisin aikana Euroopan on hyödynnettävä täysimääräisesti kaikista sosioekonomisista ryhmistä tulevan väestönsä potentiaalista luovuutta, energiaa ja valmiuksia. Vahvalla ja erittäin aktiivisella kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä mahdollistava rooli.

2.7

Työllistettävyys riippuu pitkälti kansallisten ja paikallisviranomaisten tarjoaman perus- ja ammattikoulutuksen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta. ETSK panee merkille, että paikallisviranomaiset pyrkivät oikeaan tasapainoon mahdollistaakseen parannukset. Komitea on kuitenkin sitä mieltä, etteivät nykyiset perus- ja ammattikoulutusjärjestelmät aina heijasta johdonmukaisesti unionin tasolla tehtyjä päätöksiä. Huolimatta siitä, että komissio on avoimen koordinointimenetelmän yhteydessä kehottanut paikallisviranomaisia kertomaan institutionaalisista vastauksistaan nuorten liikkuvuuteen ja koulutukseen liittyviin ongelmiin, parantamaan koulutuksen, sertifioinnin ja ajanmukaistamisen laatua, vastaamaan asianmukaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, noudattamaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä määräaikoja vertailuarviointeineen ja tuloksineen sekä analysoimaan ja integroimaan tutkimustuloksia, liian monet institutionaaliset esteet ja todellisen sitoutumisen puute vaikeuttavat edelleen todellisen yhteisen eurooppalaisen koulutusalueen syntymistä.

2.8

Työnantajat ovat tietoisia nykyisten työntekijöiden taidoista ja valmiuksista, mutta niiden on tunnettava myös tarkemmin tulevien työntekijöiden taidot ja valmiudet nopeasti muuttuvassa työelämässä etenkin siksi, että teknologiat kehittyvät ja työntekijöiden on siksi erittäin tärkeää jatkuvasti uudistaa ja päivittää osaamistaan. Yrityksillä on erilaisia ominaispiirteitä ja erilaisia tarpeita, joten perus- ja ammattikoulutuksessa on mukauduttava ja joustettava opetettavien taitojen osalta. Kuten ETSK painottaa asiakokonaisuuteen SOC/476 kuuluvassa lausunnossaan, tarvitaan kipeästi kaikilla tasoilla toimivien oppilaitosten ja teollisuuden välistä parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa yhteistyötä.

2.9

Koska perus- ja ammattikoulutus eivät ole ainoita tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilön työllistettävyyteen, pelkästään koulutukseen keskittyminen on liian rajoittava lähestymistapa. Laadukkaita harjoittelujärjestelmiä, työssä tapahtuvaa oppimista (koulussa tai yrityksissä) ja oppisopimuskoulutusta sekä kohdennettuja työllisyysohjelmia olisi harkittava keskeisinä keinoina saada nuoret naiset ja miehet työmarkkinoille, mutta niitä ei voida pitää lopullisena ratkaisuna työllistettävyyden ongelmaan. On tärkeää tunnustaa, että työmarkkinat, kuten taloudelliset instituutiot, ovat sidoksissa yhteiskuntaan ja kulttuuriin ja että myös epäviralliset normit ja tavat vaikuttavat työmarkkinakäytänteisiin.

2.10

ETSK katsoo, että sitä, mistä Euroopan tasolla on keskusteltu ja mitä on hyväksytty perus- ja ammattikoulutuksen osalta, ei voida rajoittaa vain hyvien käytänteiden vaihtoon. Tässä yhteydessä on toivottavaa, että koulutusjärjestelmät kykenevät vastaamaan työllisyystarpeisiin ja luomaan uusia ammattiryhmiä, jotka voivat selviytyä työorganisaation ja modernin yhteiskunnan jatkuvista muutoksista. Kun otetaan huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisia puitteita (ET 2020) ja Bruggen julistusta varten asetetut määräajat, ETSK kehottaa arvioimaan ja tutkimaan huolellisesti, miten sitoumukset on toteutettu käytännössä ja onko tavoitteet saavutettu.

3.1

Neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” on useissa lausunnoissaan korostanut taloudellisten, teollisten ja yhteiskunnallisten kysymysten moninaisuutta, myös työllistettävyyttä ja uudelleenkoulutusta etenkin nykyisen kriisin aikana. (9) Euroopan komission kesäkuussa 2013 hyväksymään, nuorisotyöllisyystakuuta käsittelevään ehdotukseen liittyen eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet (10) ovat esittäneet yhteisen toimintakehyksen nuorten työllistymisestä. Siinä keskitytään osaamiseen, siirtymiseen koulusta työelämään, työllisyyteen ja yrittäjyyden kehittämiseen.

3.2

Nuoret ovat Euroopan nykyisyys ja tulevaisuus ja yhteiskuntiemme kantava voima. Nuorten sosiaalinen ja taloudellinen osallistaminen edellyttää kuitenkin useita onnistuneita toimia. Toimintaympäristössä, jossa siirtymisestä aikuiselämään on tullut monimutkaisempaa, laadukas koulutus kaikille ja osallistavat työmarkkinat ovat keskeisiä tekijöitä siirtymisen onnistumiseksi. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jotta edistetään dynaamisia, avoimia ja liikkuvia työmarkkinoita nuoria varten sellaisin toimin ja asianmukaisin resurssein, joissa keskitytään luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja, saamaan aikaan korkealaatuisia oppimistuloksia sekä sovittamaan paremmin yhteen osaamisen tarjonta ja kysyntä, mukaan luettuna työssäoppimisen yleistäminen koko Euroopassa.

3.3

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat monissa jäsenvaltiossa (etenkin niissä, joissa kriisi on ollut voimakkain) painottaneet eri tavoin, että olisi tärkeää yhdistää henkilökohtainen lähestymistapa työmarkkinoiden tarpeisiin sekä yhteinen lähestymistapa (konteksti, ympäristö, työorganisaatio ja työolot), jossa otettaisiin huomioon nuorten odotukset ja toiveet. Jotta tällaiset toimet olisivat tehokkaita, niitä olisi tuettava unionin rahoituksella ja kasvua edistävillä toimilla rajoittumatta vain nuorten työllisyysaloitteen 6–8 miljardiin euroon – myös tätä summaa olisi nostettava huomattavasti.

4.1

Eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän ja harjoittelun laatupuitteiden periaatteet ja toimintamenetelmät vahvistavat ETSK:n näkemyksen, jonka mukaan oppisopimuskoulutus ja työharjoittelu ovat tärkeitä välineitä, kun nuoret hankkivat taitoja ja työkokemusta, ja että niiden tulisi olla osa yritysstrategioita. Komitea suosittaa, että jäsenvaltiot ja teollisuus varmistavat ehdotettujen toimien laadun ja tarkoituksenmukaisuuden ja laativat asianmukaisen kehyksen, jonka avulla kunkin sidosryhmän vastuut, oikeudet ja velvollisuudet voidaan muotoilla selkeästi ja toteuttaa käytännössä.

4.2

Kun otetaan huomioon, että eritasoisten tunnustettujen korkeakoulututkintojen hankkiminen on tärkeää, mutta ei enää riittävää, komitea katsoo, että nuorisotakuun suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamiseen olisi liityttävä konkreettisia toimia, jotta nuorilla vastavalmistuneilla olisi mahdollisuus hankkia kokemusta johtamisesta, tiimityöstä, ongelmanratkaisusta ja luovuudesta. Näin parannettaisiin heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.

4.3

Työssäoppimisen malleissa, kuten teorian ja käytännön yhdistävässä oppimisessa, merkittävä osa koulutuksesta järjestetään yrityksissä. Nuorilla työntekijöillä olisi oltava mahdollisuus yhdistää koulussa oppiminen ja käytännön koulutus yrityksessä. ETSK on vakuuttunut joissain jäsenvaltioissa käytössä olevien rinnakkaisten oppimisjärjestelmien menestyksestä. Julkisen tahon ja yritysten yhteinen vastuu tulevaisuuteen investoimisesta on ratkaisevan tärkeää oppisopimusjärjestelmien menestyksen kannalta.

4.4

On järkevää kannustaa oppimiseen, kunhan se ei riipu yksinomaan ponnistuksista, joita kukin henkilö voi ja joita tämän tulee tehdä. Muussa tapauksessa ryhmät, jotka jo ovat kaikkein epäedullisimmassa asemassa tai kaikkein syrjäytyneimpiä, jäävät jatkossakin kollektiivisesti erilleen. Olisi jatkettava konkreettisten valtiollisten ja paikallisten toimenpiteiden kehittämistä, jotta tuodaan elinikäinen oppiminen kaikkien ulottuville. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava toimiin, ja tuloksia olisi arvioitava säännöllisesti.

4.5

Perus- ja ammattikoulutusjärjestelmiä tarkistettaessa on tärkeää varmistaa, että koulutusala voi edelleen tarjota houkuttavan ja kilpailukykyisen ammatin. Opettajan ammatin elvyttäminen vastaa myös työmarkkinoiden kehittämistarpeita. Tarvitaan erittäin motivoituneita ja hyvin koulutettuja opettajia, jotka kykenevät vastaamaan yhteiskunnan, teollisuuden ja opiskelijoiden erilaisiin vaatimuksiin.

4.6

Perus- ja ammattikoulutuksen ja työvoimaneuvonnan olisi tuettava nuoria naisia ja miehiä näiden pyrkimyksissä saada parempaa koulutusta, pätevyyttä ja osaamista. Työvoimaneuvonnan materiaaleihin olisi sisällyttävä selkeää tietoa tarjolla olevista työpaikoista ja uranäkymistä työmarkkinoilla. (11) ETSK on tyytyväinen Euroopan komission päätökseen laatia Erasmus+-ohjelma, jonka avulla edistetään myös rajatylittävää ammattikoulutusta. Komitea toivoo, että ohjelma on sovitun mukaisesti täysin toiminnassa vuonna 2014. Euroopan parlamentin ja neuvoston äskettäin saavuttama yhteisymmärrys ammattipätevyyden tunnustamisesta on erityisen tervetullut.

4.7

Jäsenvaltioiden olisi tarjottava kannustimia niille korkeakouluille ja t&k-yksiköille, joissa voidaan suorittaa globalisoituneiden markkinoiden tarpeiden mukaisia tutkintoja. Tämä saattaisi auttaa edistämään korkeaa ammattitaitoa.

4.8

Pakollisen harjoittelun käyttöönottoa voitaisiin pitää eräänlaisena ”uravakuutuksena”. Oppisopimuskoulutuksesta ja harjoittelusta ei kuitenkaan saa tulla yleistä keinoa halvan ja palkattoman työvoiman käyttämiseksi. Alan parhaat käytänteet olisi tunnustettava, eikä väärinkäytöksiä tulisi hyväksyä. Kaikista oppimis- tai harjoittelujaksoista on annettava diplomi tai todistus, jossa tunnustetaan hankitut pätevyydet.

4.9

Kun otetaan huomioon nuorten naisten ja miesten väliset erot työmarkkinoille tulossa, ETSK korostaa, että on tärkeää puuttua nuorisotyöttömyyteen asianmukaisesta sukupuolinäkökulmasta, mukaan luettuina konkreettiset tukitoimet tarvittaessa. Neuvoston suosituksessa nuorisotakuun perustamisesta todetaan, että nuorisotakuujärjestelmissä olisi otettava huomioon kohderyhmän eli nuorten sukupuoli ja erilaisuus. (12)

4.10

Työllistettävyyden parantamiseksi on toteutettava kaikki tarvittavat toimet, jotta otetaan huomioon todelliset olosuhteet. Mitä enemmän näin tehdään poliittisissa toimissa, sitä suuremmat ovat niiden mahdollisuudet edistää työllistettävyyttä. Kaikki toimet, joilla pyritään edistämään talouskehitystä, on nivottava paikallistason olosuhteisiin, sillä tämä on ainoa tie kestäväpohjaiseen huippuosaamiseen. Paikallisten kumppanuuksien perustaminen on hyödyllistä, jotta lisätään keskustelua sekä toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Samalla paikallisalueella toimivien paikallisten instituutioiden, korkeakoulujen, nuorisojärjestöjen, viranomaisten, ammattioppilaitosten, ammattiliittojen ja työnantajien olisi löydettävä keino tehdä yhteistyötä mahdollisten yhteisten strategioiden määrittelemiseksi. Paikalliset ominaispiirteet ja tarpeet tunnistetaan näin paremmin, ja ne otetaan huomioon parannettaessa nuorten työllisyysmahdollisuuksia.

4.11

Jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä koulujen opetussuunnitelmiin yrittäjyyskursseja ja edistettävä yrittäjyyttä työssäoppimisen mallien yhteydessä Euroopan komission käynnistämän uuden Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman mukaisesti. Yrittäjyyttä olisi pidettävä laaja-alaisena käsitteenä, joka kattaa enemmän kuin vain yritystoiminnan aloittamisen. Ihmisten on opittava ja ymmärrettävä, miten he voivat olla yrittäjiä omassa elämässään nuoresta iästä alkaen. Yrittäjyyskoulutuksessa olisi valmisteltava ihmisiä elämää varten opettamalla heille aloitteellisuutta, vastuunottoa ja tilanteiden analysointia. ETSK katsoo, että osaamisen ja taitojen – kuten luovuuden, aloitteellisuuden, sitkeyden ja tiimihengen – kehittäminen on tärkeää kaikille, ei vain tuleville yrittäjille, jotka haluavat perustaa yrityksiä. Tällaisten taitojen myötä yhden sukupolven olisi kyettävä työskentelemään tehokkaasti kaikilla aloilla ja luomaan infrastruktuuri, jota tarvitaan Euroopan talouden menestymistä varten.

4.12

Komissio katsoo, että Eurooppa tarvitsee ”perusteellista ja pitkälle menevää kulttuurin muutosta” (13), jotta voidaan ottaa käyttöön tehokkaita yrittäjyyttä koskevia oppimismenetelmiä kouluopetuksessa. ETSK suosittaa myös, että muutetaan opettajakoulutusta ja että jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan riittävästi opettajien kehittämistä edistäviä toimia tällä alalla. Toimien toteuttaminen riippuu asianmukaisesta henkilöstöstä, jota on koulutettava ja tuettava.

4.13

ETSK on aiemmissa lausunnoissaan (14) kiinnittänyt huomiota siihen, miten vakituisten työsopimusten väheneminen vaikuttaa nuoriin naisiin ja miehiin, ja suositellut, että otetaan huomioon tällaisesta kehityksestä aiheutuvat riskit. Määräaikaisten työsopimusten yleistyminen nuorten keskuudessa – erityisesti työelämän alkuvaiheessa – on lisännyt työmarkkinoiden segmentoitumista. ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota tähän näkökohtaan, joka vaikuttaa merkittävästi myös sosiaalisiin turvaverkkoihin (vähemmän maksuja) ja jäsenvaltioiden sosiaaliseen koheesioon.

4.14

Nykyinen talous- ja sosiaalikriisi asettaa rajoitteita Euroopan maiden sekä erityisesti julkisen talouden sopeuttamisohjelmia noudattavien maiden budjettipäätöksille. Tilannetta kärjistää EU:n oman talousarvion supistuminen. ETSK varoittaa, että perus- ja ammattikoulutusmäärärahojen leikkaukset ovat vaarassa muuttaa tärkeät aloitteet ja ehdotukset pelkiksi hyvien aikomusten julistuksiksi. Tätä silmällä pitäen ETSK kannattaa eurooppalaista kansalaisaloitetta Education is an investment! Do not count education as part of the deficit! (Koulutus on investointi! Koulutusmenoja ei pidä ottaa huomioon julkistalouden alijäämää laskettaessa.).

4.15

Kaikki aloitteet nuorten työllistettävyyden parantamiseksi olisi toteutettava viipymättä koko EU:ssa, ja ne olisi rahoitettava asianmukaisesti ESR:n ja muiden rakennerahastojen kautta. ETSK katsoo, että kyseessä on ratkaisevan tärkeä investointi Euroopan talouksien ja yhteiskuntien tulevaisuuteen. Näiden aloitteiden olisi oltava helposti ja syrjimättömästi kaikkien nuorten ulottuvilla. Paikallis-, alue- ja valtiotason asianomaisten sidosryhmien (myös työmarkkinaosapuolten ja nuorisojärjestöjen) olisi osallistuttava kyseisten aloitteiden toteuttamiseen ja niiden tulosten arviointiin. ETSK suosittaa, että rakennerahastoja hyödynnettäessä olisi painotettava erityisesti nuorten työllistettävyyttä sekä käyttämättömien varojen ohjaamista tarvittaessa uusiin käyttötarkoituksiin.