KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Schengen-alueen toimintaa koskeva neljäs puolivuotiskertomus 1. toukokuuta–31. lokakuuta 2013

1. Johdanto

Komissio antoi 16. syyskuuta 2011 Schengen-alueen hallinnoinnin vahvistamista koskevan tiedonannon[1], jossa se ilmoitti esittävänsä Euroopan parlamentille ja neuvostolle puolivuosittain kertomuksen Schengen-alueen toiminnasta. Neuvosto tuki ajatusta 8. maaliskuuta 2012. Tämä neljäs kertomus kattaa 1. toukokuuta ja 31. lokakuuta 2013 välisen ajanjakson.

2. Tilannekuva 2.1. Tilanne Schengenin ulkorajoilla[2]

Huhti–kesäkuussa 2013 havaittiin 24 805 luvatonta rajanylitystä, mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2012 ja 155 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä on jyrkin vuoden 2008 jälkeen kirjattu kasvu kahden peräkkäisen neljänneksen välillä, ja se liittyy mitä todennäköisimmin Välimeren säätilan paranemiseen ja Unkarin turvapaikkapolitiikan muutoksiin.

Turvapaikanhakijat on Unkarissa lähetetty tammikuusta 2013 lähtien suljettujen laitosten sijaan avoimiin laitoksiin, joista he ovat usein piankin poistuneet matkustaakseen muihin jäsenvaltioihin. Havaittujen luvattomien rajanylitysten lukumäärä nousi vuoden 2012 viimeisen neljänneksen 911 henkilöstä ja vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen 2 405 henkilöstä 8 775 henkilöön vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Huhti–kesäkuussa 2013 Unkarissa havaittiin enemmän luvattomia rajanylityksiä kuin missään muussa jäsenvaltiossa. Sen osuus oli 35 prosenttia EU:n kokonaismäärästä. Seuraavaksi eniten havaintoja luvattomista rajanylityksistä tehtiin Italiassa ja Kreikassa, joiden kummankin osuus EU:n kokonaismäärästä oli 26 prosenttia. Heinäkuussa 2013 Unkari kuitenkin muutti sääntöjään uudelleen ja palasi laajempaan suljettujen laitosten käyttöön. Tämän jälkeen havaittujen luvattomien rajanylitysten määrä on laskenut. Unkarin viranomaisten mukaan tämä laskusuuntaus saattaa johtua myös tehostetusta yhteistyöstä Kosovon[3] kanssa.

Luvattomasti rajan ylittäneiden henkilöiden kansalaisuuksista voidaan todeta, että huhti- ja kesäkuun 2013 välisenä aikana havaittiin eniten Kosovosta peräisin olevia rajan ylittäjiä, yhteensä 4 456 henkilöä. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat Albaniasta lähtöisin olevat muuttajat, 3 098 henkilöä, jotka havaittiin useimmiten Kreikassa.

Luvattoman rajanylityksen yhteydessä havaittujen syyrialaisten määrä kasvoi 2 024 henkilöstä (vuoden 2012 toinen neljännes) 2 784:ään (vuoden 2013 toinen neljännes). Useimmiten heidät havaittiin Egeanmerellä (1 322 henkilöä). Kreikan käynnistettyä Aspida-operaationsa havainnot luvattomista rajanylityksistä lisääntyivät myös Bulgarian Turkin-vastaisella rajalla: vuoden 2012 toisella neljänneksellä havaintoja oli 159, kun vuoden 2013 samalla neljänneksellä havaintoja tehtiin 1 059. Syyrialaisten rajanylittäjien määrä jatkoi kasvuaan kesän 2013 aikana (1 840 heinäkuussa 2013 ja 3 413 elokuussa 2013), erityisesti Italian merirajoilla sekä Bulgarian ja Turkin välisellä maarajalla. Schengen-alueelle esimerkiksi Kreikassa saapuvat syyrialaiset ovat kuitenkin usein matkalla Ruotsiin tai Saksaan hakemaan turvapaikkaa. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Ruotsin maahanmuuttovirasto ilmoitti 2. syyskuuta 2013 uudesta oikeudellisesta kannasta, jonka mukaan syyrialaisille myönnetään tästä lähtien pysyvä oleskeluoikeus, kun heille aiemmin myönnettiin kolmen vuoden oleskelulupa. Pysyvän oleskeluluvan saaneet henkilöt voivat tämän jälkeen hakea perheenyhdistämistä[4].

Koska muuttajien määrä alkoi kesästä 2013 alkaen lisääntyä merkittävästi keskisen Välimeren alueella ja Italialle kuuluvan Lampedusa-saaren edustalla oli tapahtunut traaginen laivaturma, 7. ja 8. lokakuuta 2013 kokoontunut oikeus- ja sisäasioiden neuvosto päätti kutsua koolle työryhmän, jonka tehtävänä on pyrkiä estämään vastaavat tragediat tulevaisuudessa. Komissio on ryhtynyt johtamaan työryhmää, joka pyrkii kartoittamaan, mitä välineitä EU:lla on käytettävissään ja mitä niistä voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tähän kuuluu muun muassa Frontexin yhteisten operaatioiden lujittaminen Välimerellä.

2.2. Tilanne Schengen-alueella

Huhti–kesäkuussa 2013 EU:ssa havaittiin yli 80 000 laitonta oleskelijaa, joista useimmat tavattiin alueen sisällä, ei niinkään ulkorajoilla. Eniten havaintoja raportoitiin Saksasta (11 683) ja seuraavaksi eniten Ranskasta (8 563) ja Espanjasta (8 156)[5].

Tietoja muuttovirroista EU:ssa/Schengen-alueella kerättiin operaatio Perkunasin yhteydessä, joka toteutettiin 23 jäsenmaassa[6] sekä Norjassa ja Sveitsissä 30. syyskuuta–13. lokakuuta 2013. Eräs operaation tavoitteista on tutkia yhteyttä luvattomien ulkorajojen ylitysten ja EU:n/Schengen-alueen sisäisten toissijaisten siirtymisten välillä. Puheenjohtajamaa Liettuan tietojen mukaan laittomia muuttajia saatiin kiinni 10 459 henkilöä, joista 4 800 Italiassa ja 1 606 Saksassa.

AIRPOL (lentoasemilla toimiva poliisin, rajavartiolaitoksen ja muiden asiaan liittyvien lainvalvontayksikköjen verkosto) koordinoi kolmen viikon aikana maalis–toukokuussa 2013 toteutettuja toimia, joiden tavoitteena oli torjua ihmiskauppaa ja ihmisten salakuljetusta, väärien asiakirjojen käyttöä, henkilöllisyysvarkauksia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia. Operaatioon osallistuneet 17 lentoasemaa 14 maassa toteuttivat kohdennettuja toimia EU:n sisäisillä riskialttiilla lennoilla 24 tunnin ajan ja toimittivat tulokset AIRPOLille tarkempaa analyysia varten. Operaation aikana tarkastettiin 122 lentoa, ja niiden yhteydessä otettiin kiinni 26 henkilöä, pääasiassa Budapestista Berliiniin suuntautuneilla lennoilla.

Vaikka edellä esitellyt tiedot ovatkin hyödyllisiä, EU:ssa tapahtuvaa laitonta muuttoliikettä koskevien tietojen keruuta ja analysointia on edelleen tarpeen parantaa. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi Frontex laatii komission aloitteesta ja jäsenvaltioiden toimittamien käytettävissä olevien tietojen perusteella marraskuun 2013 puoliväliin mennessä EU:n sisäistä muuttoliikettä koskevan räätälöidyn riskianalyysin. Lisäksi Frontexin riskianalyysiverkko sopii joulukuun 2013 puoliväliin mennessä muuttoliikettä koskevista indikaattoreista, joihin perustuvia tietoja on tarkoitus ryhtyä keräämään säännöllisesti tammikuusta 2014 alkaen.

3. Schengenin säännöstön soveltaminen 3.1. Rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille

Schengenin rajasäännöstön[7] 23 artiklassa säädetään, että jos kyseessä on vakava uhka yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle, jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti palauttaa rajavalvonnan sisärajoilleen. Yksikään jäsenvaltio ei ole 1. toukokuuta ja 31. lokakuuta 2013 välisenä aikana palauttanut rajavalvontaa sisärajoilleen.

3.2. Sisäisen rajavalvonnan poistamisen soveltaminen

Schengenin säännöstön epäillyt rikkomiset liittyvät usein kahteen aihepiiriin: vastaavatko lähellä sisärajoja suoritetut poliisin tarkastukset vaikutukseltaan rajatarkastuksia (Schengenin rajasäännöstön 21 artikla) ja noudattavatko jäsenvaltiot velvollisuuttaan poistaa liikenteen sujuvuutta haittaavat esteet, kuten nopeusrajoitukset, teiden rajanylityspaikoilta sisärajoilla (Schengenin rajasäännöstön 22 artikla). Komissio pyysi 1. toukokuuta ja 31. lokakuuta 2013 välisenä aikana tietoja yhdestä uudesta Schengenin rajasäännöstön 21 ja/tai 22 artiklan epäillystä rikkomistapauksesta (joka koski Espanjaa). Samana aikana se sai päätökseen kaksi tutkimusta (jotka koskivat Latviaa ja Liettuaa) ja jatkoi tutkimuksia kuudessa käynnissä olevassa tapauksessa (jotka koskevat Itävaltaa, Ruotsia, Saksaa, Slovakiaa ja Tšekkiä).

3.3. Schengen-säännöstön muut väitetyt rikkomiset

Palauttamista koskevan direktiivin (2008/115/EY) saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Palauttamista koskevan direktiivin (2008/115/EY) täytäntöönpanon määräaika päättyi 24. joulukuuta 2010. Kaikki EU:n jäsenvaltiot, joihin direktiiviä sovelletaan, ja kaikki assosioituneet maat Islantia lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet saattaneensa sen täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio tutkii parhaillaan tarkemmin direktiivin täytäntöönpanoa ja käytännön soveltamista jäsenvaltioissa ja esittää ensimmäisen soveltamista koskevan kertomuksensa vuoden 2013 loppuun mennessä osana EU:n palauttamispolitiikasta annettavaa tiedonantoa.

Paikallista rajaliikennettä koskevan asetuksen (EY N:o 1931/2006) täytäntöönpano

Komissio on valvonut paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn täytäntöönpanoa siitä lähtien, kun se tuli voimaan vuonna 2006. Edellisen kertomuksen jälkeen komissio on pyytänyt tietoja kahdelta jäsenvaltiolta (Slovakia ja Unkari) ja jatkanut tutkimuksiaan, jotka koskevat kolmen jäsenvaltion (Latvia, Puola ja Slovenia) tekemiä kahdenvälisiä sopimuksia EU:n ulkopuolisten naapureidensa kanssa.

Komission toimet näissä tapauksissa perustuvat osittain Euroopan unionin tuomioistuimen 21. maaliskuuta 2013 antamaan tuomioon asiassa C-254/11 (Shomodi). Tuomioistuimen mukaan paikallisen rajaliikenneluvan haltija voi liikkua vapaasti raja-alueella kolmen kuukauden ajan, jos hänen siellä oleskelunsa ei ole keskeytynyt, ja hänellä on oikeus saada uusi koko jakson pituinen oleskeluoikeus oleskelun jokaisen keskeytymisen jälkeen. Lisäksi paikallisen rajaliikenneluvan haltijan oleskelun on katsottava keskeytyvän sillä hetkellä, jona hän ylittää rajan palatakseen asuinvaltioonsa, rajanylitysten määrästä ja toistuvuudesta riippumatta.

3.4. Schengen-arviointimekanismissa ilmenneet heikkoudet

Jäsenvaltioiden, neuvoston pääsihteeristön ja komission asiantuntijat arvioivat nykyisellä Schengen-arviointimekanismilla[8] säännöllisesti, miten jäsenvaltiot soveltavat Schengenin säännöstöä.

Ajanjaksolla 1. toukokuuta–31. lokakuuta 2013 toteutetut Schengen-arvioinnit koskivat maarajoja Puolassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Unkarissa sekä SIS/Sireneä Maltassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Tšekissä. Kertomuksia viimeistellään parhaillaan, mutta niihin sisältynee sekä myönteisiä että kielteisiä huomioita ja suosituksia esimerkiksi koulutuksesta, riskianalyysin käytöstä, tietojenvaihdosta, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä infrastruktuurista rajanylityspaikoilla. Kuten edellisellä puolivuotiskaudella todettiin, parannuksia tarvitaan, mutta sellaisia puutteita ei havaittu, jotka vaatisivat komissiolta välittömiä toimia.

Kreikkaan lokakuussa 2013 tehdyn uusintakäynnin johdosta komissio toteaa, että maan ulkorajojen valvonnassa on edistytty. Se kehottaa Kreikkaa jatkamaan Schengenin toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanoa ja uudistaa sitoumuksensa tukea Kreikkaa sen toimissa muun muassa ulkorajarahaston, tulevan sisäisen turvallisuuden rahaston ja Frontexin kautta.

Liitteessä I on marraskuussa 2013–huhtikuussa 2014 toteutettavien Schengen-arviointien ohjeellinen aikataulu.

Neuvosto päätti 7. lokakuuta 2013 ottaa käyttöön uuden Schengen-arviointimekanismin, jolla puutteet voidaan havaita aikaisessa vaiheessa ja huolehtia asianmukaisista korjaustoimenpiteistä, jatkotoimista ja läpinäkyvyydestä. Komissiolle annetaan uuden mekanismin yhteydessä koordinointitehtävä, sillä se tekee arvioinnit yhdessä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa ja ottaa vastuun kertomusten hyväksymisestä sekä mahdollisia parannuksia koskevien suositusten ehdottamisesta. Lisäksi komissio suunnittelee ennalta ilmoittamattomia paikalla tehtäviä tarkastuksia esimerkiksi Schengen-alueen sisärajoilla.

Toisaalta saattaa ilmetä hyvin poikkeuksellisia tilanteita, joissa korjaustoimenpiteitä koskevat suositukset eivät riitä varmistamaan sitä, että jonkin jäsenvaltion ulkorajojen valvontaa koskevat mahdolliset jatkuvat vakavat puutteet tulevat korjatuiksi asianmukaisesti tai riittävän ripeästi. Sen vuoksi uuteen mekanismiin sisältyy mahdollisuus antaa komission aloitteesta päätös, joka koskee rajavalvonnan väliaikaista palauttamista sellaisen jäsenvaltion vastaisille sisärajoille, joka ei pysty valvomaan ulkorajojaan. Tämä on poikkeuksellinen, todella kriittisessä tilanteessa käytettävä viimeinen keino sen varmistamiseksi, että ongelmat saadaan ratkaistua samalla kun vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuvat vaikutukset minimoidaan.

Uutta Schengen-arviointimekanismia koskeva asetus tulee voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä tapahtui 6. marraskuuta 2013. Nykyisten Schengen-valtioiden osalta sen soveltaminen alkaa käytännössä kuitenkin vasta vuotta myöhemmin. Muiden, Schengen-alueeseen liittymään halukkaiden EU-jäsenvaltioiden osalta asetusta aletaan soveltaa viimeistään 1. tammikuuta 2016. On syytä huomata, että koska Bulgariaa ja Romaniaa koskevat Schengen-arvioinnit on saatu päätökseen, niitä ei enää arvioida uudelleen uuden mekanismin mukaisesti. Kroatia liittyi EU:hun 1. heinäkuuta 2013, ja kun se ilmoittaa olevansa valmis, laaditaan suunnitelmat uuden menettelyn mukaisen Schengen-arvioinnin toteuttamiseksi sen osalta.

3.5. Valvonnan poistaminen Bulgarian ja Romanian vastaisilta sisärajoilta

Neuvosto totesi kesäkuussa 2011, että sekä Romania että Bulgaria täyttävät Schengenin säännöstön täysimääräisen soveltamisen edellytykset. Tämän jälkeen toteutettiin vielä lisää toimenpiteitä, joilla edistettiin maiden liittymistä Schengen-alueeseen. Neuvosto ei ole kuitenkaan vielä saanut päätettyä valvonnan poistamisesta näiden maiden vastaisilta sisärajoilta, mutta asiaan on tarkoitus palata sen kokouksessa 7. ja 8. joulukuuta 2013. Komissio antaa edelleen täyden tukensa Bulgarian ja Romanian liittymiselle Schengen-alueeseen.

3.6. Schengenin rajasäännöstön tekniset muutokset ym. asiat

Schengen-alueen hallinnointia koskevasta lainsäädäntöpaketista päästiin yksimielisyyteen toukokuussa 2013, minkä jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät Schengenin rajasäännöstön muutokset[9] kesäkuussa 2013, ja ne tulivat voimaan 19. heinäkuuta 2013. Näiden muutosten tarkoituksena oli poistaa Schengenin rajasäännöstön erilaiset tulkinnat ja ratkaista käytännön ongelmat, joita oli tullut ilmi rajasäännöstön voimaantulon jälkeen. Tärkeimmissä muutoksissa määritellään selkeästi tapa laskea kolmansien maiden kansalaisten ”enintään 90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana” kestävä oleskelu Schengen-alueella (lyhytaikainen oleskelu) ja selvennetään kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjojen vaadittua voimassaoloaikaa.

4. Liitännäistoimenpiteet 4.1. Schengenin tietojärjestelmän käyttö

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) otettiin käyttöön 9. huhtikuuta 2013. Tämän jälkeen toteutettiin kuukauden pituinen intensiivinen seurantajakso, ja sen sujuttua ongelmitta vastuu SIS II:n operatiivisesta hallinnoinnista siirrettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle eurooppalaiselle virastolle (eu-LISA). SIS II on toiminut sujuvasti käyttöönotostaan lähtien. Parannettujen toimintojensa ja kokonaissuorituskykynsä ansiosta sillä on merkittävä rooli turvallisuuden ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden varmistamisessa Schengen-alueella. SIS II:een tallennettujen kuulutusten määrä kasvaa jatkuvasti.

Komissio toteutti heinäkuussa 2013 ensimmäisen epävirallisen arvioinnin SIS II:n täytäntöönpanosta. Siinä kävi ilmi, että yleisesti ottaen jäsenvaltiot hyödynsivät uusia kuulutusluokkia ja toimintoja, minkä ansiosta monissa jäsenvaltioissa saatujen osumien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Tämä koskee erityisesti jäsenvaltioita, jotka tekevät suoria hakuja keskusjärjestelmästä. Sen sijaan joissakin jäsenvaltioissa osumien määrä väheni SIS II:n käyttöönoton jälkeisten kahden kuukauden aikana verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2012. Käytettävissä olevien tietojen perusteella tämä ilmiö näyttää johtuvan siitä, että sisäisen organisaation mukautukset SIS II-ympäristöön ovat jäsenvaltioissa edelleen kesken, loppukäyttäjien koulutus ei ole ollut riittävää tai SIS II-järjestelmää ei ole pantu täysimääräisesti täytäntöön. Itse asiassa kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä panneet SIS II:n uusia tietoluokkia ja toimintoja kokonaan täytäntöön. Koska SIS II on Schengen-alueen toiminnan kannalta olennaisessa asemassa, sen täysimääräinen täytäntöönpano ja turvallinen ja keskeytymätön toiminta on ensisijaisen tärkeää. Komissio aikoo arvioida uudelleen SIS II:n täytäntöönpanon tilannetta ja edistystä toteuttamalla meneillään olevien Schengen-arviointien ohella vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä lisätutkimuksen, jossa se tarkastelee muun muassa jäsenvaltioiden osumatilastoja.

4.2. Viisumitietojärjestelmän käyttö

Viisumitietojärjestelmä (VIS)[10] on järjestelmä lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevien tietojen vaihtamiseksi. Edellisen raportointijakson päättymisen (30. huhtikuuta 2013) jälkeen VIS-järjestelmä on tullut 6. kesäkuuta 2013 käyttöön kuudennella alueella (Itä-Afrikka) ja seitsemännellä alueella (eteläinen Afrikka). Kahdeksannella alueella (Etelä-Amerikka) se otettiin käyttöön 5. syyskuuta 2013[11]. Lisäksi VIS-järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön yhdeksännellä alueella (Keski-Aasia), kymmenennellä alueella (Kaakkois-Aasia) ja yhdennellätoista alueella (Palestiina) 14. marraskuuta 2013. Neuvottelut kolmannen ja viimeisen ryhmän määrittämisestä järjestelmän käyttöönottamiseksi on saatu päätökseen, ja asiaa koskeva täytäntöönpanopäätös annettiin 30. syyskuuta 2013.

VIS-järjestelmä toimii hyvin, ja 31. lokakuuta 2013 mennessä järjestelmässä oli käsitelty 5,0 miljoonaa Schengen-viisumihakemusta ja myönnetty 4,2 miljoonaa viisumia. Jäsenvaltioiden jatkuvista ponnisteluista huolimatta järjestelmän suurimman ongelman muodostavat edelleen keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset siitä, että jäsenvaltioiden konsuliviranomaisten VIS-järjestelmään syöttämien biometristen ja aakkosnumeeristen tietojen laatu ei ole paras mahdollinen.

4.3. Viisumipolitiikka ja takaisinottoa koskevat sopimukset

Länsi-Balkanin maiden viisumipakon poistamisen jälkeinen seurantamekanismi

Frontexin lukujen mukaan viisumivelvollisuudesta vapautetuista Länsi-Balkanin maista peräisin olevien turvapaikkahakemusten määrä useimmin kohteena olevissa EU-/Schengen-jäsenvaltiossa oli tammi- ja syyskuun 2013 välisenä aikana 5,6 prosenttia pienempi kuin samana ajanjaksona edellisenä vuonna. Myös tänä vuonna on selkeästi havaittavissa lähes samanlainen kausivaihtelu, kun jätettyjen hakemusten määrä on noussut vähitellen toukokuusta 2013 alkaen. Eniten hakemuksia tulee Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaisilta. Kohdemaista tärkein on edelleen Saksa, jonka jälkeen tulevat Ruotsi, Belgia, Sveitsi ja Luxemburg.

Takaisinottosopimukset

Jotta helpotettaisiin jäsenvaltioissa laittomasti oleskelevien henkilöiden takaisinottamista lähtömaahansa, Kap Verden kanssa allekirjoitettiin takaisinottosopimus 18. huhtikuuta 2013. Euroopan parlamentti antoi hyväksyntänsä 11. syyskuuta, ja sopimuksen tekemisen kannalta välttämätön neuvoston päätös annettiin 9. lokakuuta 2013. Nyt EU:n ja Kap Verden välillä on tarkoitus vaihtaa ratifiointia koskevat ilmoitukset, minkä jälkeen sopimuksen pitäisi tulla voimaan hyvin pian (samaan aikaan viisumikäytäntöjen helpottamista koskevan sopimuksen kanssa). Turkin kanssa tehty takaisinottosopimus parafoitiin kesäkuussa 2012. Sen allekirjoittamista ja viisumivapautta koskevan vuoropuhelun käynnistymistä odotetaan. Armenian kanssa parafoitiin lokakuussa 2012 takaisinottosopimus, joka allekirjoitettiin 19. huhtikuuta 2013, joten sen odotetaan tulevan voimaan piakkoin. Lisäksi Azerbaidžanin kanssa käydyt neuvottelut viisumikäytäntöjen helpottamista ja takaisinottoa koskevista sopimuksista saatiin päätökseen. Molemmat sopimukset parafoitiin 29. heinäkuuta 2013. Niiden allekirjoittamista ja tekemistä koskevista päätösehdotuksista keskustellaan lähiaikoina neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

[1]               KOM(2011) 561 lopullinen.

[2]               Frontexin neljännesvuosittainen riskianalyysi huhtikuu–kesäkuu 2013.

[3]              Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

[4]               Ruotsin maahanmuuttoviraston internet-sivut 5. syyskuuta 2013.

[5]               Frontexin neljännesvuosittainen riskianalyysi huhtikuu–kesäkuu 2013.

[6]               Irlanti, Kreikka, Kroatia, Luxemburg ja Ruotsi eivät osallistuneet operaatioon.

[7]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006 henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 610/2013.

[8]               SCH/Com-ex (98) 26 def.

[9] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 610/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, neuvoston asetusten (EY) N:o 1683/95 ja (EY) N:o 539/2001 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EY) N:o 810/2009 muuttamisesta.

[10] Neuvoston päätös, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (2004/512/EY).

[11] Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 21 päivänä syyskuuta 2011, viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi ensimmäisellä alueella (2011/636/EU); komission täytäntöönpanopäätös, annettu 21 päivänä syyskuuta 2012, viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi kolmannella alueella (2012/512/EU); komission täytäntöönpanopäätös, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2013, viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi neljännellä ja viidennellä alueella (2013/122/EU); komission täytäntöönpanopäätös, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2013, viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi kuudennella ja seitsemännellä alueella (2013/266/EU) ja komission täytäntöönpanopäätös, annettu 20 päivänä elokuuta 2013, viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi kahdeksannella alueella (2013/441/EU).