SISÄLLYSLUETTELO

EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO.. 3

OSA I – EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT. 9

1............... KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT  10

1.1........... KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA.. 10

1.2........... KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA   14

1.3........... YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA   17

1.4........... KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA   20

1.5........... KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT  23

2............... RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS.. 43

2.1........... MÄÄRÄRAHAT. 47

2.2........... KONSOLIDOIDUT TILIT. 50

2.3........... VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT. 55

OSA II – EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT. 57

3.1 .......... TASE 31. JOULUKUUTA 2012.. 59

3.2........... LASKELMA LAAJASTA TULOKSESTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA   60

3.3........... LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA.. 61

3.4........... RAHAVIRTALASKELMA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA.. 62

3.5........... JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA LAADITTUJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT. 63

LIITE OSAAN 1 – LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA VÄLINEITTÄIN   95

VARMENNUSLAUSUMA

Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2012 tilinpäätös on laadittu kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitteessä esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Ilmoitan olevani vastuussa kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti.

Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan kehitysrahastojen varat ja velat sekä niiden talousarvioiden toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta.

                                                                                                               

(allekirjoitus)

Manfred Kraff

Tilinpitäjä

                                                                                               

EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO

1.         TAUSTAA

Euroopan unioni tekee kehitysyhteistyötä useiden kehitysmaiden kanssa. Tämän kehitysyhteistyön päätavoitteena on tukea talouden ja yhteiskunnan kehittämistä ja etenkin vähentää köyhyyttä pitkällä aikavälillä. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille kehitysapua ja teknistä tukea. Unioni laatii tässä tarkoituksessa yhdessä kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden toteuttamista varten. Kehitystyöhön osoitetut varat ovat peräisin kolmesta lähteestä, jotka ovat

– Euroopan unionin talousarvio

– Euroopan kehitysrahasto

– Euroopan investointipankki.

Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tärkein väline, jolla unioni tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa. Rahastosta myönnettiin teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan maille, jotka olivat tuolloin vielä siirtomaita ja joihin joillakin jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä.

EKR ei saa rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Rahastoon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, ja sitä hallinnoi erityiskomitea. EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio ja investointikehyksen hallinnoinnista Euroopan investointipankki (EIP).

AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille myönnettävä maantieteellinen tuki rahoitetaan myös vuosina 2008–2013 pääasiassa EKR:n varoilla. Kukin EKR-sopimus tehdään yleensä noin viideksi vuodeksi. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien kehitysrahastojen ohjelmakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten voimassaoloaikoja. Kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa säädetään rahaston tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Jokaisesta EKR:sta laaditaan erilliset tilinpäätöslaskelmat siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joita Euroopan komissio hallinnoi. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, jotta saadaan kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen käytöstä.

Cotonoun sopimuksella luotiin investointikehys, jonka hallinnoinnista vastaa Euroopan investointipankki. Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan) yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen. Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska Euroopan komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä niihin liittyvän selvityksen rahoituksen toteutumisesta. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa (osa 2), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Kymmenes EKR kattaa vuodet 2008–2013, ja sen kokonaismäärärahat ovat 22 682 miljoonaa euroa. Tästä summasta 21 966 miljoonaa euroa on osoitettu AKT-maille, 286 miljoonaa euroa merentakaisille maille ja alueille ja 430 miljoonaa euroa komissiolle tukimenoihin, jotka liittyvät EKR:n ohjelmasuunnitteluun ja sen varojen käyttöön[1].

2.         MITEN EKR RAHOITETAAN?

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15. ja 16. joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa rahoituskehyksen vuosia 2007–2013 varten. Samalla se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei oteta Euroopan unionin talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta myös vuosina 2008–2013.

Euroopan unionin talousarvio laaditaan vuosittain, ja vuotuisperiaatteen mukaan menot ja tulot budjetoidaan ja hyväksytään aina vuodeksi kerrallaan. EKR:n toiminta perustuu Euroopan unionin talousarviosta poiketen kuitenkin monivuotisuuteen. Jokainen EKR perustuu jäsenvaltioiden tekemään sisäiseen sopimukseen ja siinä vahvistettuun kokonaisrahastoon, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin.

EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestetään hallitusten välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätetään rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkastellaan, miten varat on käytetty. Rahaston hallinnointi annetaan tämän jälkeen tehtäväksi komissiolle, joka hallinnoi varoja esittämänsä ja neuvoston hyväksymän EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla toteutettavien toimien rinnalla omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on koordinoitava oma toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan. Vuoteen 2010 asti rahaston rahoittamiseen osallistui 15 jäsenvaltiota, jotka maksoivat rahastoon rahoitusosuuden. Vuonna 2011 maksettaviksi tulivat ensimmäiset kymmenenteen EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet. Kymmenennen EKR:n rahoittamiseen osallistuvat kaikki 27 jäsenvaltiota.

Suurin osa 10. EKR:n varoista varataan ohjelmia varten, joskin varoja osoitetaan jonkin verran myös odottamattomien tarpeiden kattamiseen. Ohjelmista laaditaan suuntaa antavat monivuotiset puitteet, jotka ovat pääasiassa maantieteellisiä mutta joiden joukossa on myös temaattisia puitteita. Tämänhetkiset puitteet koskevat vuosia 2008–2013. Komissio on hyväksynyt maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat sekä AKT-valtioiden väliset strategia-asiakirjat edellä mainittujen puitteiden mukaisesti. Strategioiden toteuttamista seurataan vuosittain ja strategioista tehdään sekä väliarviointi (saatu päätökseen) että loppuarviointi (parhaillaan käynnissä). Komissio voi näiden arviointien perusteella tarkistaa EU:n puolesta kyseisiä strategioita ja kohdentaa varoja uudelleen asianomaisten AKT-maiden ja -alueiden senhetkisten tarpeiden ja tulosten perusteella.

Jäsenvaltiot voivat maksamiensa rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon.

3.       MITEN EKR:N VAROJA HALLINNOIDAAN JA KÄYTETÄÄN?

3.1      Toimintamenot

EKR:lla on erityyppisiä toimintamenoja sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan. Varainhoitoasetuksen mukaan komissio voi käyttää EKR:n varoja seuraavassa luetelluilla tavoilla.

Hajautettu hallinnointi: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamistehtävät kolmansille maille sen mukaan, millainen rahoituksen saajana olevan maan paikallinen tilanne on.

Keskitetty hallinnointi: komission yksiköt toteuttavat talousarviota joko suoraan itse tai komissio toteuttaa sitä välillisesti siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä EU:n tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastuuvelvollisille elimille, kuten Euroopan unionin virastoille.

Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kansainvälisille järjestöille.

3.2      Taloushallinnon toimijat

Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. Hän muun muassa päättää, miten käynnistettyjä toimia on hallinnoitava niille asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja vastaa sekä varsinaisten toimien että niihin osoitettujen määrärahojen hallinnoinnista. Hänen tehtäviinsä kuuluu näin muun muassa oikeudellisten sitoumusten tekeminen ja/tai tulosten seuranta, maksujen suorittaminen ja tarvittaessa myös varojen takaisinperintä.

Euroopan unionin edustuston päällikkö on kentällä toimiva paikallinen yhteyshenkilö komission sekä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kansallisten tai alueellisten viranomaisten välillä. Hän tekee läheistä yhteistyötä kansallisella tai alueellisella tasolla toimivien tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa laadittaessa toteutusstrategioita, suunniteltaessa alakohtaista toimintapolitiikkaa sekä valmisteltaessa, tutkittaessa ja arvioitaessa EKR:n ohjelmia ja hankkeita.

Rahoitusta saavan valtion kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on kyseisen AKT-valtion tai merentakaisen maan tai alueen nimittämä johtavassa asemassa oleva virkamies, joka edustaa oman maansa viranomaisia asioissa, jotka koskevat EKR:sta rahoitettavia, komission tai EIP:n hallinnoimia toimia. Useimmissa tapauksissa kansallisena tulojen ja menojen hyväksyjänä toimii hallituksen jäsen, yleensä suunnittelusta vastaava ministeri tai valtiovarainministeri. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä hoitaa EKR:n ohjelmien ja hankkeiden hallintoon, teknisiin kysymyksiin ja rahoitukseen liittyviä tehtäviä.

Komission tilinpitäjä toteuttaa komission tulojen ja menojen hyväksyjien antamat maksu- ja perintämääräykset ja vastaa kassanhallinnasta, kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen ja -menetelmien laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien hyväksymisestä, kirjanpidosta sekä tilinpäätösten laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjä varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan vakuuttaen, että se antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta asemasta.

3.3      EKR:N varojen käyttäminen

EKR:sta osoitetaan varoja AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille lähinnä avustuksina. Euroopan unioni ilmoittaa AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille kunkin EKR:n toimintakauden alussa, miten paljon näille on tarkoitus myöntää varoja rahaston toimintakaudella. Kullekin maalle osoitetaan varoja sen tarpeiden ja siihen sovellettavien tuloskriteerien mukaan.

Kukin AKT-valtio laatii kansallisella tasolla yhdessä komission kanssa maakohtaisen strategia-asiakirjan. Laatimista varten kuullaan laajalti monia toimijoita, kuten valtiosta riippumattomia tahoja ja paikallisviranomaisia sekä tarpeen mukaan myös AKT-maiden parlamentteja. Maakohtainen strategia-asiakirja on väline, jolla toimet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jolla lisätään paikallista vastuuta kehitysyhteistyöohjelmissa.

Tämän jälkeen laaditaan maaohjelma, joka perustuu maakohtaiseen strategia-asiakirjaan sisältyviin kehitysyhteistyötavoitteisiin ja -prioriteetteihin ja on yhdenmukainen niiden kanssa. Maaohjelmassa keskitytään rahoitettaviin aloihin ja osa-alueisiin, kuvataan, miten rahoitusavulla saavutetaan sille asetetut tavoitteet, sekä annetaan toteutusaikataulu. Maakohtaista strategia-asiakirjaa ja maaohjelmaa arvioidaan vuosittain, ja niistä tehdään lisäksi väliarviointi ja EKR:n toimintakauden päättyessä loppuarviointi. Molempia asiakirjoja voidaan EKR:n toimintakaudella tarvittaessa muuttaa ja parantaa.

3.4      Sitoutuminen EKR:n varojen käyttämiseen

EKR:n varoja ei voida käyttää ennen kuin komissio ja varojen vastaanottaja ovat tehneet kirjallisen oikeudellisen sitoumuksen. Tällaisena sitoumuksena voi olla (avustusta tai palvelun tuottamista koskeva tai muu) sopimus, joka on tehty yksityisoikeuden mukaisesti vastuuvelvollisten yhteisöjen, kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen tai taloudellisten toimijoiden, kanssa, tai hallinto- ja/tai rahoitusjärjestely, josta komissio on sopinut sellaisten kansainvälisen julkisoikeuden mukaisesti vastuuvelvollisten yhteisöjen kanssa, jotka ovat oikeuskelpoisia oikeushenkilöitä, kuten valtioiden tai niiden julkisten elinten taikka kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Oikeudellinen sitoumus kolmannen kanssa voidaan tehdä vain silloin, kun talousarviossa on kyseistä toimintoa vastaava riittävästi varoja sisältävä budjettikohta. Jos tämä edellytys täyttyy, talousarviosta varataan tarvittavat määrärahat kirjanpitojärjestelmään tehtävällä talousarviositoumuksella. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta liikekirjanpitoon (ts. pääkirjaan), koska kulua ei vielä ole syntynyt. Syynä tähän on se, että EKR:n kirjanpitojärjestelmä muodostuu kahdesta erillisestä mutta toisiinsa yhteydessä olevasta järjestelmästä:

(a) talousarviokirjanpito, josta saadaan yksityiskohtaiset tiedot talousarvion toteuttamisesta; ja

(b) liikekirjanpito, jonka perusteella laaditaan tase sekä tuotto- ja kululaskelma.

Talousarviokirjanpitoon kirjataan sitoumukset ja suoritetut maksut. Talousarviokirjanpito pohjautuu maksuperusteisen kirjanpidon periaatteeseen, jonka mukaan tapahtuma kirjataan vasta kun varoista tehdään sitoumus tai kun ne maksetaan tai saadaan. Tämäntyyppistä kirjanpitoa käytetään etenkin julkisella sektorilla, jolla painopiste on perinteisesti ollut talousarviossa ja sen toteuttamisessa.

Liikekirjanpito (joka perustuu suoritusperusteiseen kirjanpitoon) sisältää kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot (joten sen perusteella voidaan laatia tuotto- ja kululaskelma). Liikekirjanpito on perustana myös EKR:n taseelle, joka antaa kuvan EKR:n varoista ja veloista ja sen taloudellisesta asemasta kunkin vuoden joulukuun 31. päivänä.

3.5      Maksun suorittaminen

Maksua ei voida suorittaa ennen kuin tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt vastaavan talousarviositoumuksen.

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Jos maksettua ennakkoa ei käytetä sopimuksessa määrätyllä ajanjaksolla siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty, se on maksettava takaisin. Näin ollen jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu EKR:oon. Maksettu ennakkomaksu on näin lopullinen kulu vasta kun siihen liittyvät sopimusehdot on täytetty. Ennakkomaksu kirjataan tämän vuoksi taseen vastaaviin alkuperäisen maksun suoritusajankohtana. Taseeseen kirjattuun ennakkomaksumäärään tehdään (osittainen tai koko määrän suuruinen) vähennys, kun tukikelpoiset menot (jotka kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan) hyväksytään tai ennakkomaksuna suoritetut määrät palautetaan.

Vuoden lopussa on erityisesti arvioitava EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä siirtyvät erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtoveloiksi, ja sellaiset määrät, jotka eivät ole tukikelpoisia, jätetään avoimiksi niiden määrien tileille, joiden tukikelpoisuus on vielä tarkistettava. Nämä määrät on esitetty lyhytaikaisissa veloissa, jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi.

3.6      Aiheettomien maksujen takaisinperintä

EKR:sta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus tarkistetaan kulloinkin sovellettaviksi tulevien sääntöjen tai avustusehtojen mukaisten asiakirjojen perusteella. Jotta tarkastusjärjestelmistä saataisiin mahdollisimman kustannustehokkaita, lopullisten maksupyyntöjen perustana olevat asiakirjat tarkastetaan yleensä perusteellisemmin kuin välimaksupyyntöihin liitetyt asiakirjat. Lopullisten maksupyyntöjen tarkastuksissa voidaan tämän vuoksi havaita myös välimaksuihin liittyviä virheitä, jotka korjataan oikaisemalla lopullista maksua. Lisäksi komissiolla on oikeus varmistaa maksupyyntöön liitettyjen asiakirjojen moitteettomuus tekemällä maksupyynnön esittäjän tiloissa tarkastuksia rahoitettavan hankkeen toteuttamisen aikana ja/tai sen päätyttyä (jälkitarkastukset). Toteutusjakson aikana todetut virheet voidaan korjata seuraavissa maksupyynnöissä. Toteutuksen päätyttyä todetut virheet korjataan perintämääräyksellä.

4.         TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI

4.1      Tilinpäätös

Tilinpitäjä on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta ja sen varmistamisesta, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätös esitetään seuraavasti:

            Osa I: Euroopan komission hallinnoimat varat

– kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tilinpäätöslaskelmat

– kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n rahoituksen toteutumista koskevat selvitykset

            Osa II: Euroopan investointipankin hallinnoimat varat

– investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat.

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä erillisessä osassa, jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva.

Tilintarkastustuomioistuimen tekemän tilintarkastuksen jälkeen komissio hyväksyy tilinpäätöksen seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tämän jälkeen neuvostolle ja parlamentille vastuuvapauden myöntämistä varten.

4.2      Vuotuinen toimintakertomus

Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava vuotuinen toimintakertomus vastuullaan olevista toiminnoista. Toimintakertomuksessa kuvataan toiminnan tuloksia ja arvioidaan sitä, onko olemassa riittävä varmuus siitä, että kertomuksessa kuvattujen toimintojen toteuttamiseen myönnetyt resurssit on käytetty tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevin valvontamenettelyin voidaan varmistaa, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia.

5.         TILINTARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

5.1      Tilintarkastus

EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvoo ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka laatii vuosikertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tilintarkastustuomioistuimen päätehtävänä on toimittaa riippumaton ulkoinen tarkastus EKR:n tilinpäätöksestä. Tilintarkastustuomioistuimen tehtäviin kuuluu mm. seuraavien asiakirjojen laatiminen:

(1) vuosikertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia tilinpäätöksestä ja sen perustana olevista toimista

(2) tarkastusten perusteella laadittu lausunto, joka sisältyy vuosikertomukseen tarkastuslausuman muodossa ja joka koskee i) tilien luotettavuutta ja ii) tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta

(3) erityiskertomukset, joissa esitetään tiettyjä hallinnoinnin osa-alueita koskevia tarkastushavaintoja.

Tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, joita se tarvitsee tarkastuksissaan. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset kattavat kaikki EKR:n toiminnan osa-alueet, ja niissä voidaan tutkia myös yksittäisten toimien ja maksujen laillisuus ja asianmukaisuus. Tilintarkastustuomioistuin huolehtii myös varsinaisen tilinpäätöksen tarkastamisesta ja tarkastaa tarvittaessa myös yksittäiset tasetilit ja tuotto- ja kululaskelman tilit sekä tilinpäätöslaskelmien esittämisen kokonaisuudessaan. Tilintarkastustuomioistuin voi sen vuoksi antaa lausunnon paitsi esitetyistä numerotiedoista myös käytössä olevasta järjestelmästä ja valvonnan ja tarkastusten järjestämisestä.

5.2      Vastuuvapauden myöntäminen

Tarkastusten viimeisenä vaiheena on EKR:n varojen käyttöä koskevan vastuuvapauden myöntäminen asianomaiselta varainhoitovuodelta. Vastuuvapauden myöntäjänä on EKR:n tapauksessa Euroopan parlamentti. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (joka sisältää virallisen tarkastuslausuman), komission antamiin vastauksiin sekä komissiolle esitettyihin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin.

Vastuuvapauden myöntämistä voidaan pitää varojen käyttöön kohdistuvan ulkoisen valvonnan poliittisena ulottuvuutena. Neuvoston suosituksen perusteella tekemällään päätöksellä Euroopan parlamentti vapauttaa komission varojen käyttöön liittyvästä vastuusta tietyn vuoden osalta. Vastuuvapauden myöntämismenettely johtaa jompaankumpaan seuraavista tuloksista: vastuuvapaus myönnetään tai sen myöntämistä lykätään. Parlamentti voi vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä tuoda esille tärkeinä pitämiään havaintoja ja suosittaa toimenpiteitä, joita komission olisi toteutettava kyseisillä osa-alueilla. Komissio esittelee toteuttamansa toimenpiteet laatimissaan seurantaraportissa ja toimintasuunnitelmassa, jotka se toimittaa sekä parlamentille että neuvostolle.

OSA I – EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT[2]

1.           KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

1.1         KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON KONSOLIDOITU TASE           

|| || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 31.12.2012 || 31.12.2011

|| PITKÄAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.1 || 438 || 380

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.2 || 1 334 || 1 175

|| Saamiset || 2.3 || 70 || 111

|| Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || 690 || 1 224

||   || || ||

|| VARAT YHTEENSÄ || || 2 532 || 2 891

|| || || ||

|| PITKÄAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.6 || (40) || -

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.7 || (1 057) || (1 033)

|| || || ||

|| VELAT YHTEENSÄ || || (1 097) || (1 033)

|| || || ||

|| NETTOVARAT || || 1 435 || 1 858

|| || || ||

|| RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || ||

|| Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 29 579 || 26 979

|| Muut varannot || 2.9 || 2 252 || 2 252

|| Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (27 374) || (24 674)

|| Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (3 023) || (2 700)

|| NETTOVARAT || || 1 435 || 1 858

KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA

|| || milj. euroa

|| Liite­tieto || 2012 || 2011

|| || ||

TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 124 || 99

|| || ||

TOIMINNAN KULUT || || ||

Toimintakulut || 3.2 || (3 017) || (2 702)

Hallintokulut || 3.3 || (107) || (75)

|| || ||

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (3 001) || (2 679)

|| || ||

Rahoitustuotot || 3.4 || (22) || (20)

RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (22) || (21)

|| || ||

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (3 023) || (2 700)

KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON RAHAVIRTALASKELMA        

|| || milj. euroa

|| Liitetieto || 2012 || 2011

|| || ||

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (3 023) || (2 700)

|| || ||

TOIMINNAN RAHAVIRTA || 4.2 || ||

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet || || 2 606 || 3 238

Yhteisrahoitusosuudet || || 19 || 7

Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen) || || 4 || 6

|| || ||

Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen || || (58) || (28)

Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen || || (159) || (79)

Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen[3] || || 31 || 14

Pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) || || 40 || -

Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)[4] || || 6 || (42)

|| || ||

NETTORAHAVIRTA || || (534) || 417

|| || ||

KÄTEISVAROJEN JA MUIDEN RAHAVAROJEN NETTOLISÄYS/(-VÄHENNYS) || || (534) || 417

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa || 2.5 || 1 224 || 808

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa || 2.5 || 690 || 1 224

KONSOLIDOITU LASKELMA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA     

|| Rahastojen pääoma (a) || Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 45 691 || 21 812 || 23 879 || (24 674) || 2 252 || 1 458

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (3 100) || 3 100 || - || - || 3 100

 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (2 700) || - || (2 700)

 SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 45 691 || 18 712 || 26 979 || (27 374) || 2 252 || 1 858

 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 600) || 2 600 || - || - || 2 600

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (3 023) || - || (3 023)

 SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 45 691 || 16 112 || 29 579 || (30 396) || 2 252 || 1 435

1.2         KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

KAHDEKSANNEN EKR:N TASE         

|| || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 31.12.2012 || 31.12.2011

|| LYHYTAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.2 || 38 || 70

|| Saamiset || 2.3 || 1 || 4

|| Yhdystilit || 2.4 || 345 || 387

|| || || ||

|| VARAT YHTEENSÄ || || 384 || 461

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.7 || (22) || (29)

|| || || ||

|| VELAT YHTEENSÄ || || (22) || (29)

|| || || ||

|| NETTOVARAT || || 361 || 432

|| || || ||

|| RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || ||

|| Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 12 840 || 12 840

|| Muut varannot || 2.9 || (2 354) || (2 276)

|| Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (10 132) || (10 042)

|| Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || 7 || (90)

|| NETTOVARAT || || 361 || 432

KAHDEKSANNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA    

|| || milj. euroa

|| Liite­tieto || 2012 || 2011

|| || ||

TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 58 || 40

|| || ||

TOIMINNAN KULUT || 3.2 || (49) || (128)

|| || ||

|| || ||

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || 9 || (88)

|| || ||

Rahoitustuotot || 3.4 || (2) || (1)

RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2) || (2)

|| || ||

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || 7 || (90)

LASKELMA KAHDEKSANNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

|| || || || || || || milj. euroa

|| Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 12 840 || - || 12 840 || (10 042) || (2 237) || 560

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || -

Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (38) || (38)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (90) || - || (90)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 12 840 || - || 12 840 || (10 132) || (2 276) || 432

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || -

Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (78) || (78)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || 7 || - || 7

SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 12 840 || - || 12 840 || (10 125) || (2 354) || 361

1.3         YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

YHDEKSÄNNEN EKR:N TASE

|| || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 31.12.2012 || 31.12.2011

|| PITKÄAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.1 || 119 || 191

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.2 || 447 || 569

|| Saamiset || 2.3 || 58 || 87

|| Yhdystilit || 2.4 || 1 919 || 2 557

|| Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || - || 6

||   || || ||

|| VARAT YHTEENSÄ || || 2 543 || 3 410

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.7 || (375) || (315)

|| || || ||

|| VELAT YHTEENSÄ || || (375) || (315)

|| || || ||

|| NETTOVARAT || || 2 168 || 3 096

|| || || ||

|| RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || ||

|| Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 11 699 || 11 699

|| Muut varannot || 2.9 || 4 126 || 4 227

|| Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (12 830) || (11 932)

|| Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (827) || (898)

|| NETTOVARAT || || 2 168 || 3 096

YHDEKSÄNNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA

|| || milj. euroa

|| Liite­tieto || 2012 || 2011

|| || ||

TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 49 || 49

|| || ||

TOIMINNAN KULUT || || ||

Toimintakulut || 3.2 || (856) || (924)

Hallintokulut || 3.3 || (1) || (3)

|| || ||

|| || ||

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (809) || (879)

|| || ||

Rahoitustuotot || 3.4 || (18) || (19)

RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (18) || (19)

|| || ||

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (827) || (898)

LASKELMA YHDEKSÄNNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

|| || || || || || || milj. euroa

|| Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 11 699 || 660 || 11 039 || (11 932) || 4 157 || 3 263

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (660) || 660 || - || - || 660

Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || 70 || 70

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (898) || - || (898)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 11 699 || - || 11 699 || (12 830) || 4 227 || 3 096

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || -

Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (100) || (100)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (827) || - || (827)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 11 699 || - || 11 699 || (13 657) || 4 126 || 2 168

1.4         KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

KYMMENENNEN EKR:N TASE

|| || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 31.12.2012 || 31.12.2011

|| PITKÄAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.1 || 319 || 189

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.2 || 849 || 536

|| Saamiset || 2.3 || 11 || 20

|| Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || 690 || 1 218

||   || || ||

|| VARAT YHTEENSÄ || || 1 869 || 1 963

|| || || ||

|| PITKÄAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.6 || (40) || -

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.7 || (660) || (689)

|| Yhdystilit || 2.4 || (2 264) || (2 944)

|| || || ||

|| VELAT YHTEENSÄ || || (2 963) || (3 633)

|| || || ||

|| NETTOVARAT || || (1 095) || (1 670)

|| || || ||

|| RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || ||

|| Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 5 040 || 2 440

|| Muut varannot || 2.9 || 479 || 301

|| Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (4 411) || (2 699)

|| Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (2 203) || (1 712)

|| NETTOVARAT || || (1 095) || (1 670)

KYMMENENNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA

|| || milj. euroa

|| Liite­tieto || 2012 || 2011

|| || ||

TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 18 || 10

|| || ||

TOIMINNAN KULUT || || ||

Toimintakulut || 3.2 || (2 112) || (1 650)

Hallintokulut || 3.3 || (106) || (72)

|| || ||

|| || ||

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2 201) || (1 712)

|| || ||

Rahoitustuotot || 3.4 || (2) || 0

RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2) || (1)

|| || ||

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (2 203) || (1 712)

LASKELMA KYMMENENNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

|| || || || || || || milj. euroa

|| Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 21 152 || 21 152 || - || (2 699) || 333 || (2 366)

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 440) || 2 440 || - || - || 2 440

Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta || - || - || - || - || (32) || (32)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (1 712) || - || (1 712)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 21 152 || 18 712 || 2 440 || (4 411) || 301 || (1 670)

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 600) || 2 600 || - || - || 2 600

Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta / kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon || - || - || - || - || 178 || 178

 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (2 203) || - || (2 203)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 21 152 || 16 112 || 5 040 || (6 614) || 479 || (1 095)

1.5         KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT           

1.         TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1.     LAINSÄÄDÄNTÖ JA VARAINHOITOASETUS

Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tämän asetuksen 121 artiklassa säädetään, että tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisena. Nämä tilinpäätöslaskelmat on laadittu EKR:n kirjanpitosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti.

Kyseiset säännöt ja menettelyt perustuvat IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standards Board) antamiin julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) ja IASB:n (International Accounting Standards Board) antamiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting Standards). EKR:n tilinpitäjän vahvistamia tilinpäätössääntöjä on sovellettu siltä osin kuin on kyse Euroopan komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta.

EKR:n tilinpitäjän on esitettävä alustava tilinpäätös tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31. päivänä. Tilintarkastustuomioistuin esittää huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta (125 artikla). Komissio hyväksyy huomautusten perusteella lopullisen tilinpäätöksen 31. heinäkuuta mennessä ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Tilinpäätös ja tarkastuslausuma, jonka tilintarkastustuomioistuin antaa komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 15. marraskuuta.

1.2.     TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöslaskelmien tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EKR on julkisoikeudellinen yhteisö, sen tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että se on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti.

Jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan varainhoitovuodesta, siinä on esitettävä olennaiset tiedot organisaation toiminnan luonteesta ja laajuudesta, kerrottava toiminnan rahoituksesta sekä annettava täsmällistä tietoa yksittäisistä toiminnoista. Lisäksi tietojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä ja eri varainhoitovuosien tietojen keskenään vertailukelpoisia. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti.

EKR:n kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarviokirjanpito antaa yksityiskohtaisen kuvan talousarvion toteutuksesta. Talousarviokirjanpito on maksuperusteista. Liikekirjanpidosta käyvät ilmi suoriteperusteisina kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan tämän vuoksi liikekirjanpidon perusteella. Liikekirjanpidosta saadaan myös tase, jossa esitetään rahaston taloudellinen asema 31. joulukuuta.

EKR:n varainhoitoasetuksen 120 artiklassa säädetään tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat

– toiminnan jatkuvuus,

– varovaisuus,

– kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus,

– tietojen vertailtavuus,

– olennaisuus,

– bruttoperiaate,

– sisältöpainotteisuus,

– suoriteperusteinen kirjanpito.

1.3.     LAATIMISPERUSTA

1.3.1.  Toiminta- ja raportointivaluutta

EKR:n toiminta- ja raportointivaluutta on euro, joten tilinpäätöslaskelmat laaditaan miljoonina euroina.

1.3.2.  Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja: 

Valuutta || 31.12.2012 || 31.12.2011 || Valuutta || 31.12.2012 || 31.12.2011

XOF || 655,957 || 655,957 || KES || 113,460 || 109,362

XAF || 655,957 || 655,957 || BIF || 2037,95 || 1780,23

NGN || 206,074 || 204,185 || SLL || 5709,56 || 5663,54

PGK || 2,76702 || 2,81057 || TZS || 2077,48 || 2058,31

HTG || 56,2987 || 53,2461 || UGX || 3508,51 || 3181,89

GNF || 9250,40 || 9155,86 || MGA || 2981,70 || 2870,88

MWK || 439,917 || 213,286 || SZL || 11,1727 || 10,4830

1.3.3.  Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa varaukset, saamisten arvonalentumistappiot sekä siirtovelat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioiden muutokset otetaan huomioon kirjanpidossa sinä varainhoitovuonna, jonka aikana ne tulevat tietoon.

1.4.     TASE

1.4.1   Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EKR:oon. Ennakkomaksu selvitetään (kokonaan tai osittain) vähentämällä siitä hyväksytyt tukikelpoiset menot ja palautetut määrät.

Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset.

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella kunkin varainhoitovuoden lopussa.

1.4.2   Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei koko määrää pystytä perimään saamisen alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän (joka on vastaavilta lainanottajilta perittävällä markkinakorolla diskontattujen odotettujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo) erotus. Lisäksi kirjataan yleinen arvonalennus niistä keskeneräisistä perintämääräyksistä, joista ei siihen mennessä ole tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Yleinen arvonalennus perustuu aikaisempaan tappiokehitykseen. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

1.4.3   Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset.

1.4.4   Velat

Huomattava osa EKR:n veloista liittyy maksamattomiin menoilmoituksiin tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta rahoitusta, ja vain pieni osa niistä liittyy tavaroiden tai palvelujen hankintaan. Menoilmoituksiin liittyvät velat kirjataan ilmoituksessa esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun ilmoitus vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa menoilmoitukset arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun tavara- tai palvelutoimitus on vastaanotettu ja hyväksytty.

1.4.5   Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun EKR:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois EKR:sta ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä.

1.4.6   Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot

Suoriteperusteisessa kirjanpidossa on varmistettava, että liiketoimet kirjataan sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. Tämä tarkoittaa sitä, että eri tilikaudet on tilikautta päätettäessä erotettava toisistaan. Erityisesti on arvioitava sellaiset EKR:n rahoitusta saaneiden tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu rahastolle (siirtovelat). Vastaavasti tiettynä varainhoitovuonna on voitu suorittaa maksuja, jotka liittyvät tuleviin kausiin (menoennakot). Myös tällaiset maksut on erotettava ja kirjattava sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat.

EKR:n kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöslaskelmia laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Siirtovelkojen määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätöslaskelmat antavat tilanteesta oikean ja riittävän kuvan.

Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EKR:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöslaskelmiin merkitään vastaava siirtosaaminen.

Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.5.     TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.5.1   Tuotot

EKR:lla ei ole budjetoituja tuloja. Jäsenvaltioiden maksamat varsinaiset rahoitusosuudet katsotaan rahaston pääomaksi. EKR:n tuotot muodostuvat takaisin perityistä varoista ja korkotuotoista.

Varojen takaisinperintä

Sellaisista EKR:sta maksetuista määristä, jotka lopullisen tuensaajan tai kolmannen maan on maksettava takaisin, annetaan perintämääräykset, tai ne vähennetään myöhemmistä maksuista. Kyseiset määrät merkitään kirjanpitoon seuraavasti:

– kun kyseessä on varojen takaisinperintä, perintämääräyksen seurauksena syntyy saaminen, joka kirjataan tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelmaan; tai

– kun kyseessä on ennakkomaksujen takaisinperintä, takaisinperittävä määrä sisällytetään taseessa ennakkomaksuihin.

Korkotuotot

Korkotuotot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkotuotot muodostuvat liikepankeissa olevien käteistilien ja vaadittaessa maksettavien talletusten tuottamista koroista ja EKR:lle myöhässä suoritettujen maksujen viivästyskoroista. Korkotuotot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät.

1.5.2   Kulut

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EKR vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon.

Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä EKR:lle, ja ne muodostavat valtaosan rahaston menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot ja harkinnanvaraiset avustukset sekä rahoitusosuudet ja lahjoitukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus tai muu säädös) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö tai menoilmoitus vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka rahasto on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole ilmoitettu, arvioidaan ja merkitään taseeseen siirtoveloiksi.

Korkokulut

Korkokulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut muodostuvat maksetuista ja maksettavista koroista, ja ne kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät.

1.6.     EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.6.1   Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä, kun se tuottaa todennäköisesti taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

Ehdolliset varat arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen varmistamiseksi, että niiden muutokset otetaan asiamukaisesti huomioon tilinpäätöslaskelmissa. Jos on käytännössä varmaa, että omaisuuserästä saadaan taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja jos omaisuuserän arvo voidaan määrittää luotettavasti, omaisuuserä ja siihen liittyvät tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin kaudella, jonka aikana muutos tapahtuu.

Vakuudet ovat potentiaalisia omaisuuseriä, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo riippuu vakuuden kohteena olevan tapahtuman toteutumisesta. Vakuudet voivat siten olla ehdollisia varoja. Vakuuden voimassaolo lakkaa, kun sen kohdetta ei enää ole. Vakuus realisoituu, kun sen ehtojen mukaan voidaan vaatia maksua vakuuden antajalta.

1.6.2   Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta, tai koska (poikkeustapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta.

Ehdollisia velkoja arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtyminen pois rahastosta tullut todennäköiseksi. Jos käy todennäköiseksi, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta vaaditaan sellaisen velvoitteen täyttämiseksi, jota on käsitelty kirjanpidossa ehdollisena velkana, tilinpäätöslaskelmiin tehdään varaus kaudella, jonka aikana todennäköisyys muuttuu.

2.         TASEEN LIITETIEDOT

PITKÄAIKAISET VARAT

2.1      ENNAKKOMAKSUT

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Ennakkomaksut || - || 119 || 319 || 438 || 380

YHTEENSÄ || - || 119 || 319 || 438 || 380

Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa.

Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa.

Pitkäaikaisten ennakkomaksujen määrän 58 miljoonan euron lisäys verrattuna vuoden 2011 lopun tilanteeseen johtuu pitkäaikaisten ennakkomaksujen kasvusta pääasiassa seuraavilla osa-alueilla: alueohjelmien (RIP)[5] hankkeet (97 miljoonaa euroa), AKT-maiden väliset hankkeet (42 miljoonaa euroa) ja maaohjelmiin (NIP)[6] liittyvät avustukset (10 miljoonaa euroa). Tätä lisäystä on tasoittanut AKT-maiden välisiin toimiin (73 miljoonaa euroa) ja hallintomenoihin (29 miljoonaa euroa) liittyvien pitkäaikaisten ennakkomaksujen väheneminen.

       

LYHYTAIKAISET VARAT

2.2      ENNAKKOMAKSUT

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Ennakkomaksut (brutto) || 70 || 1 207 || 2 316 || 3 593 || 3 415

Arvio ennakkomaksuja vastaan kuitattavasta määrästä || (32) || (760) || (1 468) || (2 259) || (2 240)

YHTEENSÄ || 38 || 447 || 849 || 1 334 || 1 175

Lyhytaikaisten ennakkomaksujen määrän 159 miljoonan euron nettolisäys johtuu pääasiassa maaohjelmien avustuksiin (147 miljoonaa euroa), alueohjelmien hankkeisiin (68 miljoonaa euroa) ja AKT-maiden välisiin velanhuojennuksiin (39 miljoonaa euroa) liittyvien ennakkomaksujen kasvusta. Tätä kasvua on osaltaan tasoittanut ennakkomaksujen nettomäärän supistuminen seuraavilla osa-alueilla: alakohtaiset politiikat (65 miljoonaa euroa) ja AKT-maiden väliset sosiaalialan hankkeet (32 miljoonaa euroa).

2.2.1 Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. Vakuuksilla on sekä nimellisarvo että käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan.

EKR:lle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 oli 566 miljoonaa euroa. Vakuuksien vastaava käypä arvo oli 391 miljoonaa euroa. Vastaavat arvot 31. joulukuuta 2011 olivat 637 miljoonaa euroa ja 394 miljoonaa euroa.

2.3      SAAMISET

|| || || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Saamiset tuensaajilta || 2.3.1 || 1 || 6 || 2 || 10 || 13

Saamiset jäsenvaltioilta || 2.3.2 || - || - || 3 || 3 || 9

Tulojäämät ja menoennakot || 2.3.3 || 0 || 51 || 6 || 57 || 89

YHTEENSÄ || || 1 || 58 || 11 || 70 || 111

2.3.1 Saamiset tuensaajilta

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Saamiset tuensaajilta || 5 || 19 || 3 || 26 || 27

- Arvon alentuminen || (3) || (12) || (1) || (16) || (13)

YHTEENSÄ || 1 || 6 || 2 || 10 || 13

Saamiset tuensaajilta ovat perintämääräyksiä, jotka on viety kirjanpitoon 31. joulukuuta 2012 vahvistettuina, perimättä olevina saamisina ja joita ei vielä ole otettu mihinkään muuhun kohtaan taseen vastaavaa-puolella. Perintämääräysten loppusaldo on maksamatta olevien annettujen perintämääräysten arvo vuoden lopussa.

Seuraavassa on jaottelu keskeneräisten perintämääräysten muutoksista.

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Keskeneräiset perintämääräykset vuoden alussa || 6 || 19 || 1 || 25 || 18

Annetut perintämääräykset || 12 || 64 || 63 || 139 || 130

Päätökseen saatetut perintämääräykset || (13) || (64) || (61) || (138) || (123)

Maksettu || (12) || (43) || (43) || (97) || (108)

Luovuttu (varainhoitoas. 73 art.) || - || (1) || - || (1) || (1)

Peruutettu || 0 || (3) || 0 || (4) || (2)

Kuitattu || (2) || (17) || (18) || (36) || (13)

Keskeneräiset perintämääräykset vuoden lopussa || 5 || 19 || 3 || 26 || 25

2.3.2 Saamiset jäsenvaltioilta

Kymmenenteen EKR:oon liittyvä 3 miljoonan euron saaminen jäsenvaltioilta muodostuu Belgialta, Espanjalta ja Ruotsilta saamatta olevista rahoitusosuuksista.

2.3.3 Tulojäämät ja menoennakot

Tulojäämät ja menoennakot koostuvat pääasiassa ennakkomaksuille kertyneistä koroista. Erä sisältää lisäksi myöhässä maksettujen rahoitusosuuksien viivästyskoroista kertyneet tuotot.

Tulojäämien ja menoennakoiden määrän väheneminen johtuu ennakkomaksuille kertyneiden korkojen vähenemisestä (ks. liitetieto 3.4).

2.4      YHDYSTILIT

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Siirrot kuudenteen EKR:oon / kuudennesta EKR:sta || (2 065) || (214) || - || (2 279) || (2 279)

Siirrot seitsemänteen EKR:oon / seitsemännestä EKR:sta || - || 2 279 || - || 2 279 || 2 279

Siirrot kahdeksanteen EKR:oon / kahdeksannesta EKR:sta || - || (3 038) || 628 || (2 410) || (2 453)

Siirrot yhdeksänteen EKR:oon / yhdeksännestä EKR:sta || 3 038 || - || (2 892) || 146 || (491)

Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || (628) || 2 892 || - || 2 264 || 2 944

YHTEENSÄ || 345 || 1 919 || (2 264) || 0 || 0

Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä otettu kymmenenteen EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välisillä yhdystileillä.

Vuonna 2012 yhdystilien tärkeimpiin tilitapahtumiin kuuluivat kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanemiseksi kymmenennestä EKR:sta suoritetut maksut

         

2.5      KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT[7]

|| || || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Pankkitalletukset || 2.5.1 || - || - || 687 || 687 || 1 211

STABEX-vakuustilit || 2.5.2 || - || - || 2 || 2 || 5

Yhteisrahoituksen pankkitilit || 2.5.3 || - || - || - || - || 8

Kongo-erityisvarat[8] || - || - || - || 1 || 1 || 1

YHTEENSÄ || || - || - || 690 || 690 || 1 224

2.5.1 Pankkitalletukset

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Erityistilit – jäsenvaltioiden rahoituslaitokset || - || - || 633 || 633 || 1 129

Käyttötilit – liikepankit || || || 54 || 54 || 80

Paikalliset maksuasiamiehet || - || - || 0 || 0 || 2

YHTEENSÄ || - || - || 687 || 687 || 1 211

Pankkitalletusten kokonaisvähennys johtuu lähinnä maksujen suorittamisesta sekä siitä, että määrärahojen käyttöaste on ollut korkeampi kuin edellisellä raportointikaudella.

Paikallisten maksuasiamiesten tilit käsittävät AKT-maissa sekä merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla pankkitileillä olevat varat, joilla hoidetaan maksut paikallisessa valuutassa tuensaajavaltioissa. Tilit ovat joko euromääräisiä tai jonkin unionin jäsenvaltion valuutan määräisiä. Maksujen hallinnointia on pyritty entisestään keskittämään, ja paikallisten maksuasiamiesten jäljellä olevista neljästä tilistä suljettiin vuonna 2012 kolme.

2.5.2 STABEX-vakuustilit

|| milj. euroa

|| Saldo 31.12.2012 || Saldo 31.12.2011

Norsunluurannikko || 2 || 2

Malawi || - || 1

Muut maat || 0 || 2

YHTEENSÄ || 2 || 5

Lyhenne Stabex tarkoittaa Euroopan unionin kompensoivaa rahoitusjärjestelmää, jolla tasoitetaan AKT-valtioiden vientitulojen vaihtelua. Stabex otettiin käyttöön vuonna 1975 tehdyllä Lomén sopimuksella. Tavoitteena oli AKT-valtioiden maataloustuotteista saamien vientitulojen epävakaudesta johtuvien haittojen korjaaminen. Stabex-vakuustilien saldo muodostuu käytettävissä olevien Stabex-varojen kokonaismäärästä, ja varat siirretään tuensaajina oleville AKT-maille tulevaisuudessa. Kyseinen määrä on kohdennettu kymmenenteen EKR:oon. Vuonna 2012 suljettiin kahdeksan Stabex-vakuustiliä Stabex-tukivälineen asteittaisen lakkauttamisen seurauksena.

Näiden varojen lisäksi on muitakin tuensaajiin kuuluvien AKT-valtioiden hallussa olevia Stabex-varoja. Kun komissio ja tuensaajavaltio (AKT) sopivat siitä, miten Stabex-varat käytetään, ne allekirjoittavat siirtosopimuksen. Neljännen Lomén sopimuksen[9] (sellaisena kuin se on tarkistettuna) 211 artiklan mukaan varat siirretään AKT-valtion nimissä avatulle korolliselle tilille, jota varten edellytetään sekä AKT-valtion että Euroopan komission edustajan allekirjoitusten esittämistä. Varoja säilytetään näillä kahta allekirjoitusta edellyttävillä tileillä, kunnes ne voidaan siirtää hankkeen käyttöön keskinäisistä velvoitteista tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Tiliin liittyvä allekirjoitusoikeus säilyy komission tulojen ja menojen hyväksyjällä, joka varmistaa näin, että varat maksetaan suunnitellulla tavalla. Kahta allekirjoitusta edellyttävällä tilillä olevat varat ovat AKT-valtion omaisuutta, joten niitä ei kirjata varoiksi EKR:n tileille. Näille tileille tehtävät siirrot kirjataan Stabex-maksuiksi.

Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden tileiltä palautettiin vuonna 2012 takaisin EKR:oon 49 miljoonaa euroa kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen[10] 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Varat siirrettiin pääasiassa seuraavista maista: Salomonsaaret (12 miljoonaa euroa), Norsunluurannikko (11 miljoonaa euroa), Burundi (5 miljoonaa euroa), Saint Vincent ja Grenadiinit (3 miljoonaa euroa), Senegal (3 miljoonaa euroa), Malawi (3 miljoonaa euroa), Uganda (3 miljoonaa euroa) ja Burkina Faso (2 miljoonaa euroa). Nämä tulot sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kahdeksannen EKR:n tuotto- ja kululaskelmassa.

2.5.3 Yhteisrahoituksen pankkitilit

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Yhteisrahoituksen pankkitilit || - || - || - || - || 8

YHTEENSÄ || - || - || - || - || 8

Yhteisrahoituksen pankkitilit suljettiin ja varat palautettiin tulojen ja menojen hyväksyjältä saatujen ohjeiden mukaisesti jäsenvaltioille hallintoon liittyviä varoja lukuun ottamatta.       

PITKÄAIKAISET VELAT

2.6      VELAT

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat || - || - || 40 || 40 || -

YHTEENSÄ || - || - || 40 || 40 || -

Yhteisrahoitusosuuksia koskevat velat vuoden 2012 lopussa liittyvät kymmenenteen EKR:oon.

Saadut yhteisrahoitusosuudet esitetään velkoina jäsenvaltioille ja muille valtioille, sillä ne täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. EKR:n on käytettävä rahoitusosuudet palvelujen tarjoamiseen kolmansille, ja käyttämättä jääneet määrät (saadut rahoitusosuudet) on palautettava jäsenvaltioille. Yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät maksamattomat velat kuvaavat saatuja yhteisrahoitusosuuksia, joista on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen määrään.

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat jaettiin vuonna 2012 pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, jotta niiden esittämistä tilinpäätöksessä voitiin parantaa. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvän kokonaisvelan kasvun syistä on tarkempaa tietoa liitetiedossa 2.7.1.2.

LYHYTAIKAISET VELAT

2.7      VELAT

|| || || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Lyhytaikaiset velat || 2.7.1 || 4 || 67 || 138 || 209 || 399

Siirtovelat || 2.7.2 || 19 || 308 || 228 || 555 || 339

Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat || 2.7.3 || - || - || 293 || 293 || 295

YHTEENSÄ || || 22 || 375 || 660 || 1 057 || 1 033

2.7.1 Lyhytaikaiset velat

|| || || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Tuensaajat ja toimittajat || 2.7.1.1 || 4 || 67 || 81 || 152 || 308

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat || 2.7.1.2 || - || - || 46 || 46 || 81

Muut velat || 2.7.1.3 || 0 || 0 || 12 || 12 || 10

YHTEENSÄ || || 4 || 67 || 138 || 209 || 399

Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan EKR:n saamat avustuksiin liittyvät menoilmoitukset. Menoilmoituksessa ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään tätä samaa menettelyä noudattaen. Tilikaudelle kuuluvat menoilmoitukset on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Nämä siirtyvät erät on arvioitu ja arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan.

2.7.1.1 Tuensaajat ja toimittajat

Tähän kohtaan sisältyvät tuensaajille maksettavien määrien lisäksi julkisille elimille ja kolmansille valtioille maksettavat määrät.

Yhteensä 157 miljoonan euron vähennys edellisen raportointikauden määrään verrattuna muodostuu pääasiassa kolmansille valtioille maksettavien määrien 75 miljoonan euron vähennyksestä sekä yksityisille tavarantoimittajille maksettavien määrien 37 miljoonan euron vähennyksestä.

2.7.1.2 Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat jaettiin vuonna 2012 pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, jotta niiden esittämistä tilinpäätöksessä voitiin parantaa. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvien lyhytaikaisten velkojen vähennys johtuu lähinnä siitä, että näistä veloista 40 miljoonaa euroa luokiteltiin uudelleen pitkäaikaisiin velkoihin.

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkä- ja lyhytaikaiset velat lisääntyivät yhteensä 5 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 saatiin uusia yhteisrahoitusosuuksia Saksalta (2 miljoonaa euroa) ja Kanadalta (2 miljoonaa euroa). Ruotsin yhteisrahoitusosuuteen liittyvän velan kasvua (8 miljoonaa euroa) tasoittivat Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisrahoitusosuuksiin liittyvän velan supistuminen (molemmat supistuivat 2 miljoonalla eurolla) sekä Italian yhteisrahoitusosuuteen liittyvän velan kuittaus yhdeksännessä EKR:ssa.

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat supistuivat yhteisrahoitushankkeisiin liittyvien tulojen ansiosta 8 miljoonalla eurolla (ks. liitetiedot 3.1.3 ja 3.2.2).

2.7.1.3 Muut velat

Muut velat sisältävät lähinnä kohdentamattomia saatuja maksuja ja palautettuja määriä.

2.7.2 Siirtovelat

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Siirtovelat || 19 || 308 || 228 || 555 || 339

YHTEENSÄ || 19 || 308 || 228 || 555 || 339

Vuoden lopussa arvioidaan EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä kyseiselle tilikaudelle kuuluvat erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtovelkoihin.

Ennakkomaksujen arvioitu käyttö esitetään arviona ennakkomaksuja vastaan kuitattavista määristä (ks. liitetieto 2.2).

2.7.3 Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

|| || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Yhdistynyt kuningaskunta || - || - || 274 || 274 || 289

Irlanti || - || - || 9 || 9 || 5

Liettua || - || - || - || - || 1

Unkari || - || - || 10 || 10 || -

YHTEENSÄ || - || - || 293 || 293 || 295

Erä sisältää jäsenvaltioiden etukäteen maksamat rahoitusosuudet.

NETTOVARAT

2.8      RAHASTON PÄÄOMA, JONKA MAKSAMISTA ON PYYDETTY

|| || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ

Rahaston pääoma || 12 840 || 11 699 || 21 152 || 45 691

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty || - || - || (18 712) || (18 712)

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2011 || 12 840 || 11 699 || 2 440 || 26 979

|| || || ||

Rahaston pääoma || 12 840 || 11 699 || 21 152 || 45 691

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty || - || - || (16 112) || (16 112)

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2012 || 12 840 || 11 699 || 5 040 || 29 579

Rahaston pääoma tarkoittaa kunkin EKR:n saamisia jäsenvaltioilta. Määrät perustuvat jäsenvaltioiden välisiin sisäisiin sopimuksiin.

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, tarkoittaa alkuperäistä määrärahaa, jonka maksamista ei ole vielä pyydetty jäsenvaltioilta.

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, tarkoittaa alkuperäisiä määrärahoja, joiden siirtämistä kassatileille on pyydetty jäsenvaltioilta kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n koko pääoman maksamista on pyydetty, ja se on maksettu kokonaisuudessaan.

Jäsenvaltiokohtainen erittely rahaston pääomasta, jonka maksamista on pyydetty, ja rahaston pääomasta, jonka maksamista ei ole pyydetty

|| || || || milj. euroa

Rahoitusosuudet || % || Maksua ei pyydetty, 10. EKR 31.12.2011 || Maksua pyydetty vuonna 2012 || Maksua ei pyydetty, 10. EKR 31.12.2012

Itävalta || 2,41 || (451) || 63 || (388)

Belgia || 3,53 || (661) || 92 || (569)

Tanska || 2,00 || (374) || 52 || (322)

Suomi || 1,47 || (275) || 38 || (237)

Ranska || 19,55 || (3 658) || 508 || (3 150)

Saksa || 20,50 || (3 836) || 533 || (3 303)

Kreikka || 1,47 || (275) || 38 || (237)

Irlanti || 0,91 || (170) || 24 || (147)

Italia || 12,86 || (2 406) || 334 || (2 072)

Luxemburg || 0,27 || (51) || 7 || (44)

Alankomaat || 4,85 || (908) || 126 || (781)

Portugali || 1,15 || (215) || 30 || (185)

Espanja || 7,85 || (1 469) || 204 || (1 265)

Ruotsi || 2,74 || (513) || 71 || (441)

Yhdistynyt kuningaskunta || 14,82 || (2 773) || 385 || (2 388)

Kypros || 0,09 || (17) || 2 || (15)

Tšekki || 0,51 || (95) || 13 || (82)

Viro || 0,05 || (9) || 1 || (8)

Unkari || 0,55 || (103) || 14 || (89)

Liettua || 0,12 || (22) || 3 || (19)

Latvia || 0,07 || (13) || 2 || (11)

Malta || 0,03 || (6) || 1 || (5)

Puola || 1,3 || (243) || 34 || (209)

Slovenia || 0,18 || (34) || 5 || (29)

Slovakia || 0,21 || (39) || 5 || (34)

Bulgaria || 0,14 || (26) || 4 || (23)

Romania || 0,37 || (69) || 10 || (60)

YHTEENSÄ || 100,00 || (18 712) || 2 600 || (16 112)

Vuonna 2012 maksettaviksi pyydetyt rahoitusosuudet liittyivät kymmenenteen EKR:oon. Ensimmäisten vuoteen 2013 liittyvien rahoitusosuuksien maksamista pyydettiin jäsenvaltioilta marraskuussa 2012.

2.9      MUUT VARANNOT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ

Saldo 31.12.2010 || (2 237) || 4 157 || 333 || 2 252

Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta kymmenenteen EKR:oon || (38) || (80) || 118 || 0

Siirrot kymmenennestä EKR:sta yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille neuvoston päätöksen 2010/406/EU mukaisesti ||                       -   || 150 || (150) || 0

Saldo 31.12.2011 || (2 276) || 4 227 || 301 || 2 252

Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta kymmenenteen EKR:oon || (78) || (300) || 378 || 0

Siirrot kymmenennestä EKR:sta yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille neuvoston päätöksen 2011/315/EU mukaisesti ||                        -   || 200 || (200) || 0

Saldo 31.12.2012 || (2 354) || 4 126 || 479 || 2 252

Saldo 31.12.2012 sisältää: || || || ||

- Etelä-Sudanille osoitetut varat || -              || 350 || -                    || 350

Kymmenes EKR tuli voimaan vuonna 2008, ja kaikki edellisistä EKR:ista vapautuvat varat on siitä lähtien siirretty kymmenennen EKR:n suoritusvaraukseen. Tästä varauksesta voidaan sitoa varoja ainoastaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

Vuonna 2012 kymmenennen EKR:n suoritusvaraukseen siirrettiin 78 miljoonaa euroa kahdeksannesta EKR:sta vapautuneita varoja ja 300 miljoonaa euroa yhdeksännestä EKR:sta vapautuneita varoja ja kymmenennen EKR:n suoritusvarauksesta siirrettiin 200 miljoonaa euroa yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille[11].

3.         TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

3.1      TOIMINNAN TUOTOT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Varojen takaisinperintä || 2 || 14 || 2 || 17 || 16

STABEX-varojen takaisinperintä || 49 || - || - || 49 || 26

Kurssivoitot || 7 || 35 || 8 || 51 || 54

Yhteisrahoitustoiminnan tuotot || - || - || 8 || 8 || 2

YHTEENSÄ || 58 || 49 || 18 || 124 || 99

3.1.1 Varojen takaisinperintä

Tässä kohdassa esitetään EKR:n kirjanpitojärjestelmään kirjatut EKR:n antamat perintämääräykset ja tulevista maksuista tehtävät vähennykset, jotka koskevat EKR:sta maksettuja takaisinperittäviä määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin, tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin. Takaisin perittyjä ennakkomaksuja ei sen sijaan kirjata tuottoihin, vaan niillä hyvitetään taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää.

Aiheettomien maksujen takaisinperintä

Aiheettomien maksujen takaisinperintää koskevia perintämääräyksiä oli vuonna 2012 yhteensä 27 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuonna 2011 oli 12 miljoonaa euroa. Näistä perintämääräyksistä 11 miljoonan euron osuus koski takaisin perittäviä varoja, ja se kirjattiin tämän vuoksi toiminnan tuottoihin. Jäljelle jäävä 16 miljoonan euron osuus koski takaisin perittäviä ennakkomaksuja, ja sillä hyvitettiin taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää.

Seuraavassa on yhteenveto aiheettomien maksujen takaisinperinnästä:

milj. euroa

|| Tuotot || Ennakko­maksut || YHTEENSÄ 2012 || Tuotot || Ennakko­maksut || YHTEENSÄ 2011

Virheet || 1 || 1 || 2 || 2 || 1 || 3

Sääntöjenvastaisuudet || 9 || 15 || 25 || 6 || 3 || 8

OLAFin ilmoitukset || 1 || - || 1 || 1 || - || 1

YHTEENSÄ || 11 || 16 || 27 || 8 || 4 || 12

STABEX-varojen takaisinperintä

Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden tileiltä siirrettiin vuonna 2012 takaisin EKR:oon 49 miljoonaa euroa kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen[12] 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Varat siirrettiin pääasiassa seuraavista maista: Salomonsaaret (12 miljoonaa euroa), Norsunluurannikko (11 miljoonaa euroa), Burundi (5 miljoonaa euroa), Saint Vincent ja Grenadiinit (3 miljoonaa euroa), Senegal (3 miljoonaa euroa), Malawi (3 miljoonaa euroa), Uganda (3 miljoonaa euroa) ja Burkina Faso (2 miljoonaa euroa). Nämä tulot sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kahdeksannen EKR:n tuotto- ja kululaskelmassa.

3.1.3 Yhteisrahoitustoiminnan tuotot

Yhteisrahoitustoiminnan tuotot kuvaavat käytettyjä rahoitusosuuksia (ks. liitetieto 3.2.2). Kaikki nämä rahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. Tämän vuoksi ne kirjataan yhteisrahoitushankkeen toteutuksen perusteella.

3.2      TOIMINNAN KULUT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Toiminnan kulut – tukivälineet || 41 || 812 || 2 085 || 2 938 || 2 633

Yhteisrahoitustoiminnan kulut ||  -     ||  -     || 8 || 8 || 2

Kurssitappiot || 8 || 39 || 20 || 66 || 61

Saamisten arvon alentuminen || 0 || 6 || - || 6 || 7

YHTEENSÄ || 49 || 856 || 2 112 || 3 017 || 2 702

Vuonna 2012 komissio tarkensi siirtovelkojen arvioinnissa käyttämäänsä menetelmää. Ilman tätä tarkennusta toiminnan kulut olisivat olleet 3 017 miljoonan euron sijasta 2 849 miljoonaa euroa. Nettovarojen määrään kohdistuva vaikutus olisi ollut aikaisemmalla menetelmällä sama kuin nyt (168 miljoonan euron vähennys). Nettovarojen määrän vähentyminen johtui lähinnä siirtovelkojen kasvusta (ks. liitetieto 2.7.2).

3.2.1 Toiminnan kulut – tukivälineet

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Ohjelmoitava apu || 17 || 93 || 1 366 || 1 476 || 1 251

Makrotaloudellinen tuki || - || 8 || - || 8 || 51

Alakohtaiset politiikat || 0 || 322 || 3 || 326 || 371

Korkotuet || 5 || - || - || 5 || 0

AKT-valtioiden väliset hankkeet || - || 311 || 409 || 720 || 650

Hätäapu || - || 60 || 274 || 333 || 212

Pakolaisapu || 6 || - || - || 6 || 0

riskipääoma || 1 || - || - || 1 || 19

STABEX || 4 || - || - || 4 || 12

Sysmin || 0 || - || - || 0 || (8)

Aiempiin Euroopan kehitysrahastoihin liittyvät muut tukiohjelmat || - || 10 || - || 10 || 24

Institutionaalinen tuki || - || (1) || 33 || 32 || 8

Vientitulojen kompensaatio || 7 || 10 || - || 18 || 42

Yhteensä || 41 || 812 || 2 085 || 2 938 || 2 633

EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin ja menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan.

3.2.2 Yhteisrahoitustoiminnan kulut

Nämä ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2012 liittyneitä kuluja. Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. Yhteisrahoitusosuuksia vastaava määrä on tämän vuoksi kirjattu toiminnan tuotoiksi (ks. liitetieto 3.1.3).

3.2.3 Saamisten arvon alentuminen

Tämä erä sisältää pääasiassa ennakkomaksuihin tehtyjä oikaisuja ja velallisilta oleviin saamisiin tehtyjä arvonalennuksia.

3.3      HALLINTOKULUT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Hallintokulut || - || 1 || 106 || 107 || 75

YHTEENSÄ || - || 1 || 106 || 107 || 75

Tämä erä sisältää tukimenot, jotka ovat EKR:jen ohjelmasuunnitteluun ja niiden varojen käyttöön liittyviä hallintokuluja. Tällaisiin kuluihin kuuluvat hankkeiden valmisteluun, seurantaan ja arviointiin liittyvät kustannukset sekä tietotekniikkaan ja tekniseen apuun liittyvät kustannukset.

3.4      RAHOITUSTUOTOT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Korkotuotot – eurooppalaiset keskuspankit || - || 6 || 4 || 9 || 1

Ennakkomaksuista kertyneet korot || (2) || (24) || (6) || (32) || (21)

YHTEENSÄ || (2) || (18) || (2) || (22) || (20)

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti. Ennakkomaksuista kertyneiden korkojen vuoden 2011 kertymän peruuttaminen johti siihen, että korkotuotot olivat vuonna 2012 negatiiviset.

4.         RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT

4.1      RAHAVIRTALASKELMAN TARKOITUS JA LAATIMISPERIAATTEET

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EKR kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden nettoyli- tai nettoalijäämää oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, sekä aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla.

Ulkomaan rahan määräisten toimien rahavirrat kirjataan EKR:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

4.2      TOIMINNAN RAHAVIRTA

EKR:n rahavirtalaskelma sisältää ainoastaan toiminnan rahavirrat, koska EKR:lla ei ole sijoitus- eikä rahoitustoimintaa. EKR:n toiminnan tavoitteena on tukea asetettujen toimintapoliittisten päämäärien saavuttamista.

5.         EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

5.1      EHDOLLISET VARAT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Suoritustakuut || 13 || 171 || 120 || 304 || 325

Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet || 6 || 107 || 74 || 188 || 197

Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset varat || - || - || - || - || 1

YHTEENSÄ || 19 || 279 || 194 || 492 || 523

5.1.1 Suoritustakuut

Tuensaajilta vaaditaan toisinaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EKR:n rahoitusta saavat tuensaajat noudattavat EKR:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

Suoritustakuiden 21 miljoonan euron vähennys vastaa vapautettujen takuiden ja saatujen uusien takuiden erotusta. Suurin osa vapautetuista takuista liittyi yhdeksänteen EKR:oon, kuten myös suurin osa saaduista uusista takuista.

5.1.2 Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet

Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet koskevat ainoastaan urakkasopimuksia. Tuensaajille suoritettavista välimaksuista pidätetään yleensä 10 prosenttia sen varmistamiseksi, että toimeksisaaja täyttää sopimusvelvoitteensa. Tällaiset pidätetyt määrät esitetään velkoina. Toimeksisaaja voi hankintaviranomaisen suostumuksella kuitenkin asettaa sopimusvakuuden, jolla korvataan välimaksuista tehtävä pidätys. Tällaiset vakuudet esitetään ehdollisina varoina.

Määrien pidättämiseen perustuvien vakuuksien 9 miljoonan euron vähennys vastaa vapautettujen vakuuksien ja saatujen uusien vakuuksien erotusta. Suurin osa vapautetuista vakuuksista liittyi yhdeksänteen EKR:oon, kuten myös suurin osa saaduista uusista vakuuksista.

5.2      MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

5.2.1 Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset || 103 || 938 || 4 601 || 5 642 || 5 594

Tuotto- ja kululaskelmaan kirjatut määrät || (22) || (382) || (310) || (714) || (646)

YHTEENSÄ || 81 || 557 || 4 291 || 4 928 || 4 948

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei ole vielä suoritettu ja/tai joita ei ole vielä purettu. Maksattamatta olevia sitoumuksia syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Näitä sitoumuksia oli 31. joulukuuta 2012 yhteensä 5 642 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa katettava määrä saadaan vähentämällä näiden sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2012 tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät, jolloin tulokseksi saadaan 4 928 miljoonaa euroa.

6.         RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat tiedot liittyvät kassanhallintatoimiin, jotka Euroopan komissio on toteuttanut EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi.

6.1      RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS

EKR:n kassanhallintasäännöt ja -periaatteet vahvistetaan kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 215/2008 ja sisäisessä sopimuksessa.

Edellä mainitun asetuksen mukaisesti noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

– Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi.

– Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muina valuuttoina, joihin kuuluu myös vähemmän tunnettuja valuuttoja.

– Komission EKR:n nimissä avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä.

Erityistilien lisäksi komissio on neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008 44 artiklan mukaisesti (ks. jäljempänä oleva 6.4 kohta) avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa (keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Kaikki liikepankit, joissa komissio on avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä kuin erityistilejä, on valittu komission järjestämillä tarjouskilpailuilla.

Kassanhallinta- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Kassanhallinta- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin, joiden tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti.

6.2      MARKKINARISKI

6.2.1   Valuuttariski

Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassanhallintatoimintoihin ei kohdistu valuuttariskiä.

6.2.2   Korkoriski

EKR ei ota lainoja, joten siihen ei kohdistu korkoriskiä.

EKR saa kuitenkin pankkitileillään oleville varoille kertyvän koron. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden vaihteluja.

Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa, joka perustuu eoniakorkoon (Euro Over Night Index Average) ja jossa on otettu huomioon kyseisen koron vaihtelut. Eräille tileille maksettu korko perustuu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaan marginaalikorkoon. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa.

6.3      LUOTTORISKI (VASTAPUOLIRISKI)

Suurin osa EKR:n kassavaroista on talletettu neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 215/2008 mukaisesti erityistileille, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksiensa maksamista varten. Suurin osa näistä tileistä on jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. EKR:oon kohdistuu näiden laitosten osalta erittäin vähäinen vastapuoliriski (riski liittyy EKR:n toimintaan osallistuviin jäsenvaltioihin).

Kun kyse on liikepankeissa olevista EKR:n kassavaroista, joilla katetaan suoritettavat maksut, näille tileille siirretään varoja vain tarpeen mukaan, ja kyseisiä kassavaroja hallinnoidaan automaattisesti komission kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä pidetään käteisvaroja vähimmäismäärä, joka on suhteessa tililtä päivittäin suoritettavien maksujen keskimäärään. Näiden tilien yliyön-saldo on tämän vuoksi jatkuvasti hyvin alhainen, joten EKR:oon kohdistuva riski on pieni.

EKR:oon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.

Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailulla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään P-1 (Moody’s) tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä alhaisempikin luokitus.

6.4      LIKVIDITEETTIRISKI

EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina kauden kaikkien maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan budjettikauden maksumäärärahojen määrä.

Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle kuitenkin kolmena vuosieränä, minkä lisäksi EKR:sta suoritettaviin maksuihin liittyy tiettyä kausittaisuutta.

Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti tietoja kassatilanteesta varmistaakseen, että tiettynä ajanjaksona suoritettavat maksut eivät ylitä käytettävissä olevia kassavaroja.

Edellä mainitun lisäksi EKR:n päivittäisessä kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja.

7.         LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

Sellaisia lähipiiriä koskevia ilmoitettavia tietoja ei ole, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä erässä.

8.         TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EKR:n tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen toimittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

9.         VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTTÄMINEN

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisena. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin perustuvat samoihin tapahtumiin, ne on syytä täsmäyttää. Alla olevassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät.        

|| || milj. euroa

|| 2012 || 2011

|| ||

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || (3 023) || (2 700)

|| ||

TULOT || ||

 Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan || (47) || (52)

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita ei ole vielä saatu || (8) || (3)

Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot || 14 || 10

Ennakkomaksujen nettovaikutus || 62 || 46

Siirtosaamisten nettomäärä || (40) || (13)

|| ||

MENOT || ||

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot || 38 || 98

Varainhoitovuonna maksetut aikaisempien vuosien menot || (101) || (249)

Maksujen peruutukset || 7 || 17

Ennakkomaksujen nettovaikutus || (316) || (346)

Siirtovelkojen nettomäärä || 204 || 317

|| ||

TALOUSARVION TOTEUTUMA || (3 209) || (2 874)

9.1 Täsmäytyserät – Tulot

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella.

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida lukea tuloiksi talousarviossa, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varaukseen eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä.

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu selvitetyistä ennakkomaksuista. Kyseessä on tuloihin kuuluva maksu, jolla ei ole vaikutusta taloudelliseen tulokseen.

Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset.

9.2 Täsmäytyserät – Menot

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot on täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Varainhoitovuonna maksetut aiempien vuosien menot on sen sijaan täsmäytystä tehtäessä vähennettävä taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen tai vähentävät oikaisujen tapauksessa kuluja.

Maksujen peruutuksista saatavat määrät eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion toteutumaan.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu varainhoitovuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista, jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperustetta sovellettaessa kuluja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin talousarviomenoksi jo ennakkomaksun suoritusajankohtana.

Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat.       

2.           RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS

JOHDANTO

Aiemmat EKR:t

· Siirtymäkauden toimenpiteistä 27. heinäkuuta 2000 tehdyssä AKT–EY-ministerineuvoston päätöksessä N:o 1/2000 säädetään, että osa aiempien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomista varoista käytetään Cotonoun sopimuksen asianomaisten määräysten mukaisiin ohjelmiin ja että eräiden Cotonoun sopimuksen sisältämien määräysten soveltamista aikaistetaan siirtymätoimenpiteiden mukaisesti.

· Komission 16. maaliskuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 410/2001 määritetään AKT-valtioiden maa- ja alueohjelmille kohdennettavat määrärahat AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti. Päätöksessä säädetään, että aiempien vuosien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomista varoista käytetään täytäntöönpanoon enintään 1,2 miljardia euroa asianomaisten EKR:jen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Tämä koskee ajanjaksoa, joka edeltää yhdeksännen EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa.

· Komission 15. kesäkuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 1033/2001 vahvistetaan määrärahat alueellisille ohjelmille ja AKT-valtioiden väliselle yhteistyölle AKT–EY-kumppanuussopimukseen sisältyvän rahoituspöytäkirjan mukaisesti.

· Komission 11. heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1252/2002 lisätään AKT-valtioiden välistä yhteistyötä varten tarkoitettuja määrärahoja kuudennen ja seitsemännen EKR:n yleisestä varannosta otetuilla 60 miljoonalla eurolla. Päätöksessä säädetään myös, miten näitä ylimääräisiä varoja on käytettävä ennen yhdeksännen EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa alkuperäisten EKR:jen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

· AKT–EY-ministerineuvoston 23. joulukuuta 2002 tekemän päätöksen N:o 3/2002 mukaan kahdeksannen EKR:n kohdentamattomista varoista (yleinen varanto) 25 miljoonaa euroa käytetään alueelliseen yhteistyöhön AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti.

· Koska kuudennen EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja seitsemännen EKR:n tilit vuonna 2008, tilinpäätös ei enää sisällä kyseisten EKR:jen rahoituksen toteutumiseen liittyviä taulukoita. Siirrettyjen varojen toteutusta koskevat tiedot ilmoitetaan kuitenkin yhdeksännen EKR:n yhteydessä.

· Jotta varainhoitovuoden 2012 tilinpäätöstiedot voitaisiin esittää mahdollisimman läpinäkyvällä tavalla, jäljempänä olevissa taulukoissa on edellisten vuosien tapaan esitetty kahdeksannen EKR:n osalta erikseen Lomén sopimuksen ja Cotonoun sopimuksen mukaisiin ohjelmiin käytetyt varat. Cotonoun sopimukseen liittyvät varat on yksittäisten maiden osalta merkitty kirjanpitoon ja esitetty tilinpäätöksessä AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyseisen artiklan mukaan AKT-valtioille myönnetään määräraha A kattamaan makrotaloudellinen tuki sekä ohjelmille ja hankkeille myönnettävä tuki. Lisäksi myönnetään määräraha B kattamaan ennakoimattomat tarpeet, joihin kuuluvat mm. hätäapu, velanhuojennusaloitteet ja tuki vientitulojen vaihtelun haittavaikutusten kompensoimiseksi.[13] Alueiden osalta tilinpäätös laaditaan AKT–EY-kumppanuussopimuksen 2 luvussa tarkoitetun alueellisen ohjelmasuunnittelun mukaisesti (alueelliset ohjelmat ja AKT-valtioiden välinen yhteistyö).

· Rahastojen käyttämättä jääneet varat sekä vuoden 2007 joulukuun 31. päivän ja 10. EKR:n voimaantulon välisenä aikana purettuja rahastojen sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä I b (vuosien 2008–2013 monivuotinen rahoituskehys) olevan 4 kohdan mukaisesti 9. EKR:oon sen varmistamiseksi, että EU pystyi jatkamaan varojen hallinnointia ja että käynnissä olevien hankkeiden juoksevat kustannukset voitiin kattaa ennen 10. EKR:n voimaantuloa.

· Neuvoston päätöksessä 2010/406/EU säädetään, että yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista vapautuneista varoista osoitetaan 150 miljoonaa euroa Sudanin heikko-osaisimman väestön tarpeisiin. Tämä määrä on osoitettu tähän käyttötarkoitukseen vuonna 2011.

· Neuvoston päätöksessä 2011/315/EU säädetään, että yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista vapautuneista varoista osoitetaan 200 miljoonaa euroa eteläisen Sudanin kolmivuotisen kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa varten. Tämä määrä on osoitettu tähän käyttötarkoitukseen vuonna 2012.

10. EKR

AKT–EY-kumppanuussopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT) allekirjoittivat Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003. Cotonoun sopimusta muutettiin näiden samojen valtioiden Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 allekirjoittamalla sopimuksella.

Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös (2001/822/EY) tuli voimaan 2. joulukuuta 2001. Kyseistä päätöstä muutettiin 19. maaliskuuta 2007 (päätös 2007/249/EY).

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2008–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät 17. heinäkuuta 2006, tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008.

Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan toisella kaudella (2008–2013) 10. EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 22 682 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

· AKT-valtioille on osoitettu 21 966 miljoonaa euroa tarkistetun Cotonoun sopimuksen liitteessä I b olevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 20 466 miljoonaa euroa

· merentakaisille maille ja alueille on osoitettu 286 miljoonaa euroa merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyssä tarkistetussa neuvoston päätöksessä olevan liitteen II Aa mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 256 miljoonaa euroa

· komissiolle on osoitettu 430 miljoonaa euroa 10. EKR:n varoihin liittyvästä ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

Kymmenennen EKR:n voimaantulopäivästä lähtien näitä määriä on täydennetty aikaisemmista EKR:ista vapautuneilla varoilla, korkotuloilla ja 9. EKR:a edeltävien EKR:jen mukaisesta maatalouden perustuotteiden vientitulojen vakauttamisjärjestelmästä (Stabex) käyttämättä jääneillä käteisvaroilla. Kaikkia varoja hallinnoidaan tarkistettuun Cotonoun sopimukseen ja sisäiseen sopimukseen sisältyvien niitä koskevien erityissääntöjen mukaisesti.

Komission hallinnoimien varojen osuus edellä mainituista 10. EKR:n määrärahoista on 21 152 miljoonaa euroa (alkuperäisten määrärahojen määrä). Summasta on osoitettu

– maaohjelmille yhteensä 15 300 miljoonaa euroa:

· 13 500 miljoonaa euroa A-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 13 345 miljoonaa euroa. Lisäksi A-määrärahoihin tehtiin 341 miljoonan euron lisäys siirtämällä kyseinen summa varannoista sekä 91 miljoonan euron lisäys, joka saatiin vapautettujen Stabex-varojen tilien sulkemisen seurauksena, ja 33 miljoonan euron vähennys, joka oli seurausta siirrosta alueellisiin määrärahoihin (PALOP-maat, useita alueita kattavat toimenpiteet). Käytettävissä on edellä mainittujen siirtojen jälkeen 13 744 miljoonaa euroa käyttöön otettuja määrärahoja ja 155 miljoonaa euroa vielä käyttöön ottamatta olevia määrärahoja.

· 1 800 miljoonaa euroa B-määrärahoja, jotka on kaikki otettu käyttöön. Lisäksi B-määrärahoja lisättiin siirtämällä niihin varannoista 148 miljoonaa euroa käyttöön otettuja määrärahoja, jolloin käyttöön otettujen B-määrärahojen kokonaismäärä kasvoi 1 948 miljoonaan euroon.

– alueohjelmille 1 783 miljoonaa euroa, joihin on lisätty 33 miljoonaa euroa A-määrärahoista ja joista on siirretty 19 miljoonaa euroa varantoihin, joten käyttöön otettujen määrärahojen määrä on 1 797 miljoonaa euroa

– AKT-maiden välisille ohjelmille ja hankkeille 2 700 miljoonaa euroa; koko summa on otettu käyttöön ja siihen on tehty 195 miljoonan euron lisäys varannoista, joten käyttöön otettujen määrärahojen kokonaismäärä on 2 895 miljoonaa euroa

– varantoihin 683 miljoonaa euroa, joista 664 miljoonaa euroa on siirretty varannoista, jotka ovat näin 19 miljoonaa euroa

– täytäntöönpanomenoja varten 430 miljoonaa euroa; koko summa on otettu käyttöön

– merentakaisia maita ja alueita varten 256 miljoonaa euroa, joista

· 195 miljoonaa euroa A-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 140 miljoonaa euroa

· 15 miljoonaa euroa B-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 7 miljoonaa euroa

· 40 miljoonaa euroa alueellisia määrärahoja, jotka on kaikki otettu käyttöön

· 6 miljoonaa euroa selvityksiä ja teknistä apua varten varattuja määrärahoja, jotka on kaikki otettu käyttöön.

- 10. EKR:n suoritusvarauksen varat, jotka eivät ole käytettävissä

Kun 10. EKR tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008, 9. EKR:n ja aikaisempien EKR:jen mukaisten hankkeiden käyttämättä jääneet varat ja purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin 10. EKR:n suoritusvaraukseen. Poikkeuksena tästä olivat Stabex-varat ja 9. EKR:n hallintomäärärahat. Tätä varausta voidaan käyttää 10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

Varauksessa oli 31.12.2012 seuraavat varat (luvut miljoonina euroina):

10. EKR:n suoritusvaraukseen siirretyt varat, jotka eivät ole käytettävissä, yhteensä || 815

vähennettynä varoilla, jotka on siirretty 9. EKR:oon Sudania varten 12.7.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/406/EU mukaisesti || –150

vähennettynä varoilla, jotka on siirretty 9. EKR:oon Etelä-Sudania varten 23.5.2011 tehdyn neuvoston päätöksen 2011/315/EU mukaisesti || –200

Varauksessa käytettävissä olevat varat yhteensä (AKT + MMA) || 465

- 10. EKR:n Stabex-varanto

Stabex-tilien sulkemisen jälkeen käyttämättömät/vapautuneet varat siirretään 10. EKR:n A-määrärahojen Stabex-varantoon (10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohta) ja sieltä kyseisten maiden maaohjelmille.

Varannon tilanne 31.12.2012 on esitetty seuraavassa taulukossa (milj. euroa):

Maa || A-määrärahojen Stabex-varanto

Norsunluurannikko || 11,43

Kap Verde || 0,01

Guinea-Bissau || 0,30

Sierra Leone || 0,22

Senegal || 0,90

Yhteensä || 12,86

- 10. EKR:n yhteisrahoitus

Kymmenenteen EKR:oon liittyviä, jäsenvaltioilta saatavan yhteisrahoituksen maksamista koskevia sopimuksia allekirjoitettiin 116 miljoonan euron arvosta ja maksusitoumusmäärärahoja otettiin käyttöön yhteensä 99 miljoonan euron arvosta. Maksumäärärahoja otettiin käyttöön 93 miljoonan euron maksuja vastaava määrä.

Yhteisrahoitusmäärärahojen tilanne 31.12.2012 on esitetty seuraavassa taulukossa (luvut miljoonina euroina):

|| Maksusitoumusmäärärahat || Maksumäärärahat

Yhteisrahoitus – A-määrärahat || 84 || 78

Yhteisrahoitus – AKT-maiden sisäinen || 12 || 12

Yhteisrahoitus – Hallintomenot || 3 || 3

|| 99 || 93

Seuraavat taulukot, joissa ilmoitetaan päätöksellä vahvistetut, sidotut ja maksetut määrät, perustuvat nettomääräisiin lukuihin.

Tilanne maittain ja välineittäin esitetään liitteessä olevissa taulukoissa.

2.1         MÄÄRÄRAHAT

2.2         KONSOLIDOIDUT TILIT

2.3.       VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT

Italian yhteisrahoitus (1985)

Italian yhteisrahoitushanke, joka on ollut voimassa vuodesta 1985 lähtien ja joka oli edelleen kesken vuonna 2011 (Neljäs kunnostusohjelma – Somalia), saatiin päätökseen vuonna 2012. Hankkeen päätyttyä jäljellä olevat varat on maksettu takaisin Italialle.

OSA II – EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI || CA/463/13

|| 14. maaliskuuta 2013

|| Asiakirja 13/072

||

||

HALLINTONEUVOSTO

INVESTOINTIKEHYS

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

31. joulukuuTA 2012

|| ||

|| - Tase - Laskelma laajasta tuloksesta - Laskelma rahoittajien varojen muutoksista - Rahavirtalaskelma - Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot ||

ORG.: E ||

3.         INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.1         TASE 31. JOULUKUUTA 2012

(tuhansina euroina)

|| Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011

|| || ||

VARAT || || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat || 5 || 466 568 || 452 279

Johdannaissopimukset || 6 || 115 || 434

Lainat ja muut saamiset || 7 || 1 146 280 || 1 033 160

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 8 || 333 001 || 251 660

Saamiset rahoitusosuuksista || 9/15 || 87 310 || 87 310

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 10 || 99 029 || -

Muut varat || 11 || 224 || 416

|| || ||

Varat yhteensä ||   || 2 132 527 || 1 825 259

|| || ||

|| || ||

VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || ||

|| || ||

VELAT || || ||

Johdannaissopimukset || 6 || 7 035 || 12 702

Tuloennakot || 12 || 37 808 || 33 003

Velat kolmansille || 13 || 312 086 || 329 660

Muut velat || 14 || 1 153 || 1 113

|| || ||

Velat yhteensä || || 358 082 || 376 478

|| || ||

RAHOITTAJIEN VARAT || || ||

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 15 || 1 561 309 || 1 281 309

Käyvän arvon rahasto || || 68 434 || 41 750

Kertyneet voittovarat || || 144 702 || 125 722

|| || ||

Rahoittajien varat yhteensä || || 1 774 445 || 1 448 781

|| || ||

Velat ja rahoittajien varat yhteensä || || 2 132 527 || 1 825 259

Liitetiedot ovat erottamaton osa näitä tilinpäätöslaskelmia.

3.2         LASKELMA LAAJASTA TULOKSESTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhansina euroina)

|| Liitetieto || 1.1.2012– || 1.1.2011– ||

|| 31.12.2012 || 31.12.2011 ||

|| || || ||

Korkotuotot ja vastaavat tuotot || 17 || 67 503 || 59 561 ||

Korkokulut ja vastaavat kulut || 17 || –1 114 || –940 ||

|| || || ||

Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto || || 66 389 || 58 621 ||

|| || || ||

Palkkiotuotot || 18 || 1 934 || 2 149 ||

Palkkiokulut || 18 || –292 || –144 ||

|| || || ||

Palkkiotuotot, netto || || 1 642 || 2 005 ||

|| || || ||

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos || || 5 348 || –7 534 ||

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot || 19 || 1 045 || 17 228 ||

Valuuttaoperaatioihin liittyvät nettotappiot/-voitot || || –10 575 || 8 376 ||

|| || || ||

Rahoitustoiminnan nettotulos || || –4 182 || 18 070 ||

|| || || ||

Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen muutos, netto || 7 || 597 || 27 452 ||

Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen || 8 || –8 927 || –6 888 ||

Muiden varojen arvon alentuminen || 20 || –337 || – ||

Yleiset hallintokulut || 21 || –36 202 || –38 006 ||

|| || || ||

Varainhoitovuoden ylijäämä || || 18 980 || 61 254 ||

|| || || ||

Muut laajan tuloksen erät: || || || ||

Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahasto || || || ||

1. Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahaston nettomuutos || 8 || 18 551 || 20 574 ||

2. Yli- tai alijäämään siirretty nettomäärä || 8 || 8 133 || –3 394 ||

Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä || || 26 684 || 17 180 ||

|| || || ||

Muut laajan tuloksen erät yhteensä || || 26 684 || 17 180 ||

|| || || ||

Varainhoitovuoden laaja tulos yhteensä || || 45 664 || 78 434 ||

Liitetiedot ovat erottamaton osa näitä tilinpäätöslaskelmia.

3.3         LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhansina euroina)

|| Rahoitus-osuudet, joiden maksamista on pyydetty || Käyvän arvon rahasto || Kertyneet voittovarat || Yhteensä

Tilanne 1. tammikuuta 2012                                                 Liite­tieto || 1 281 309 || 41 750 || 125 722 || 1 448 781

|| || || ||

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus                                                        15 || 280 000 || - || - || 280 000

|| || || ||

Varainhoitovuoden 2012 ylijäämä || - || - || 18 980 || 18 980

|| || || ||

Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä || - || 26 684 || - || 26 684

|| || || ||

Rahoittajien varojen muutokset || 280 000 || 26 684 || 18 980 || 325 664

|| || || ||

Tilanne 31. joulukuuta 2012 || 1 561 309 || 68 434 || 144 702 || 1 774 445

|| || || ||

|| Rahoitus-osuudet, joiden maksamista on pyydetty || Käyvän arvon rahasto || Kertyneet voittovarat || Yhteensä

Tilanne 1. tammikuuta 2011                                                                                                   Liitetieto || 1 131 309 || 24 570 || 64 468 || 1 220 347

|| || || ||

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus                                                        15 || 150 000 || - || - || 150 000

|| || || ||

Varainhoitovuoden 2011 ylijäämä || - || - || 61 254 || 61 254

|| || || ||

Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä || - || 17 180 || - || 17 180

|| || || ||

Rahoittajien varojen muutokset || 150 000 || 17 180 || 61 254 || 228 434

|| || || ||

Tilanne 31. joulukuuta 2011 || 1 281 309 || 41 750 || 125 722 || 1 448 781

|| || || ||

|| || || ||

Liitetiedot ovat erottamaton osa näitä tilinpäätöslaskelmia.

3.4         RAHAVIRTALASKELMA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhansina euroina)

|| Liitetieto || 1.1.2012–31.12.2012 || 1.1.2011–31.12.2011

TOIMINNAN RAHAVIRTA || || ||

Varainhoitovuoden ylijäämä || || 18 980 || 61 254

Oikaisut || || ||

Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen || || 8 927 || 3 172

Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen nettomuutos || || –597 || –27 452

Lainoista ja muista saamisista kertyneet aktivoidut korot || 7 || –9 622 || –10 512

Lainojen ja muiden saamisten korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos || || –1 407 || –2 801

Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos || || –751 || –

Tuloennakoiden lisäys || || 4 805 || 3 424

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset lainoihin || || 16 044 || –15 337

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset myytävissä oleviin rahoitusvaroihin || || –1 204 || 34

Toiminnan tulos ennen toiminnan varojen ja velkojen muutoksia || || 35 175 || 11 782

|| || ||

Lainojen nostot || 7 || –233 018 || –237 040

Lainojen lyhennykset || 7 || 115 480 || 104 410

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset || || –5 348 || 7 534

Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen lisäys || || –98 278 || –

Myytävissä olevien rahoitusvarojen lisäys || 8 || –81 981 || –67 829

Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynti || 8 || 19 601 || 24 971

Muiden varojen vähennys || || 192 || 2 756

Muiden velkojen lisäys || || 40 || 173

Euroopan investointipankille maksettavien määrien lisäys || || 6 876 || 4 144

|| || ||

Toiminnan nettorahavirta || || –241 261 || –149 099

|| || ||

RAHOITUSTOIMINTA || || ||

Jäsenvaltioiden maksamat rahoitusosuudet || || 236 345 || 136 345

Jäsenvaltioilta korkotukien rahoittamiseksi saadut määrät || || 43 655 || 76 345

Jäsenvaltioiden lukuun maksetut korkotuet || || –24 450 || –22 899

|| || ||

Rahoitustoiminnan nettorahavirta || || 255 550 || 189 791

|| || ||

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys || || 14 289 || 40 692

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa || || 452 279 || 411 587

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa || || 466 568 || 452 279

|| || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä: || || ||

Käteisvarat || || 10 588 || 3 127

Määräaikaistalletukset || || 455 980 || 449 152

|| || 466 568 || 452 279

|| || ||

Toiminnan rahavirtoja koskevat lisätiedot || || 2012 || 2011

Saadut korot || || 64 490 || 57 391

Maksetut korot || || –1 137 || –1 162

Saadut osingot || || 975 || 974

Liitetiedot ovat erottamaton osa näitä tilinpäätöslaskelmia.

3.5         JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA LAADITTUJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT

1 Yleiset tiedot

Investointikehys on luotu yhteistyöstä ja kehitysavusta tehdyn Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimus tehtiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ’AKT-valtiot’, ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 23. kesäkuuta 2000 ja sitä on tarkistettu 25. kesäkuuta 2005 ja 23. kesäkuuta 2010.

Investointikehys ei ole erillinen oikeushenkilö. Kehyksen rahoitusosuuksia hallinnoi jäsenvaltioiden (rahoittajien) puolesta Euroopan investointipankki (EIP) Cotonoun sopimuksen mukaisesti.

Cotonoun sopimuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus saadaan jäsenvaltioiden talousarvioista ja maksut suoritetaan peräkkäisille 5–6 vuoden jaksoille laadittujen rahoituspöytäkirjojen mukaisesti. Cotonoun sopimuksen ja 1. heinäkuuta 2008 voimaan tulleen toisen (vuodet 2008–2013 kattavan) rahoituspöytäkirjan eli 10. Euroopan kehitysrahaston (EKR) mukaan Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, hallinnoi seuraavia välineitä:

- investointikehys eli 3 185,5 miljoonan euron arvoinen uudistuva riskirahasto, josta tuetaan yksityisen sektorin investointeja AKT-maissa; investointikehyksen varoista 48,5 miljoonaa euroa on osoitettu merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä ’MMA-maat’.

- korkotukien rahoittamiseen tarkoitetut avustukset, joista 400 miljoonaa euroa on varattu AKT-maille ja 1,5 miljoonaa euroa MMA-maille. Näistä korkotuista enintään 10 prosenttia voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen.

Tässä tarkasteltavat tilinpäätöslaskelmat kattavat ajanjakson 1. tammikuuta 2012 – 31. joulukuuta 2012.

 

EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi EIP:n hallituksen ehdotuksesta tilinpäätöslaskelmat 14. maaliskuuta 2013 ja antoi luvan toimittaa ne EIP:n valtuustolle hyväksyttäväksi 14. toukokuuta 2013 mennessä.

2 Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet

2.1 Laatimisperusteet – Lausuma IFRS-standardien noudattamisesta

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) sellaisina kuin Euroopan unioni on ne hyväksynyt.

2.2 Merkittävät kirjanpidolliset arviot

Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa tarvitaan kirjanpidollisia arvioita. Lisäksi on tarpeen, että EIP:n johto käyttää harkintaa soveltaessaan investointikehyksen tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavia menetelmiä. Tässä kohdassa käsitellään sellaisia osa-alueita, joilla harkintaa käytetään keskimääräistä enemmän, jotka ovat keskimääräistä monimutkaisempia tai joilla tehdään tilinpäätöslaskelmien kannalta tärkeitä oletuksia ja arvioita.

Harkintaa ja arvioita käytetään etenkin seuraavilla osa-alueilla:

§ Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Jos taseeseen kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Tällaiset harkintaan perustuvat arviot liittyvät muun muassa likviditeettiin ja mallin syöttötietoihin, kuten yli kolme kuukautta voimassa olevien johdannaissopimusten korrelaatioon ja volatiliteettiin.

§ Arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista

Investointikehyksestä myönnettyjä ongelmallisia lainoja ja sen muita ongelmallisia saamisia arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen määrittämiseksi, onko arvonalennuksen vuoksi tehtävä varaus laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Varausta määritettäessä EIP:n johdon on käytettävä harkintaansa erityisesti arvioidessaan vastaisten rahavirtojen määrää ja ajankohtaa. Nämä arviot perustuvat useita tekijöitä koskeviin oletuksiin, ja todelliset määrät voivat poiketa arvioista, minkä vuoksi varauksen määrää voidaan tulevaisuudessa joutua muuttamaan. Yksittäisiä huomattavia lainoja ja saamisia koskevien erillisten varausten lisäksi investointikehyksen kirjanpitoon voidaan tehdä myös yleinen arvonalentumisvaraus. Tällainen varaus koskee sellaisia vastuita, joihin liittyvä laiminlyöntiriski on ajan mittaan kasvanut, mutta ei vielä edellytä erillisen varauksen tekemistä.

Laina katsotaan periaatteessa järjestämättömäksi luotoksi, jos korkojen ja pääoman maksu on vähintään 90 päivää myöhässä ja jos EIP:n johto katsoo, että arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä.

§ Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen

Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen perustuu yleensä johonkin seuraavista:

- toisistaan riippumattomien osapuolten väliset viimeaikaiset markkinatransaktiot

- keskeisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisten muiden instrumenttien käypä arvo

- voimassaoloajaltaan ja riskiominaisuuksiltaan vastaavien tase-erien käyvällä korkokannalla diskontatut odotetut rahavirrat; tai

- muut arvostusmallit.

Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahavirtojen ja diskonttokorkojen määrittäminen edellyttää mittavaa arvioiden tekemistä. Investointikehyksen kirjanpidossa sovellettavia arvostusmenetelmiä tarkistetaan säännöllisesti ja niiden käyttökelpoisuutta testataan saman instrumentin viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintatietojen tai muiden havaittavissa olevien markkinatietojen avulla.

§ Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen

Myytävissä oleviin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin tehdään investointikehyksen kirjanpidossa arvonalennus silloin, kun käyvässä arvossa on tapahtunut merkittävä tai pitkäaikainen aleneminen, jonka seurauksena sijoituksen arvo on alentunut alle hankintamenon, tai jos arvon alentumisesta on muuta objektiivista näyttöä. Päätös siitä, mikä on "merkittävä" tai "pitkäaikainen" arvonalennus, perustuu harkintaan. Investointikehyksen tapauksessa arvonalennuksen katsotaan yleensä olevan merkittävä, jos se on vähintään 30 prosenttia, ja pitkäaikainen, jos sen kesto on yli 12 kuukautta. Investointikehyksen tapauksessa arvioidaan myös muita tekijöitä, joihin kuuluvat noteerattujen osakkeiden normaali hintavolatiliteetti sekä noteeraamattomien osakkeiden vastaiset rahavirrat ja diskonttaustekijät.

2.3 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat yhdenmukaiset edellisen varainhoitovuoden tilinpäätöksen laadinnassa noudatettujen periaatteiden kanssa. Investointikehyksen osalta ei ole otettu käyttöön uusia tai muutettuja IFRS-standardeja kuluneena varainhoitovuonna.

Julkaistut standardit, jotka eivät ole vielä voimassa

Useita uusia standardeja, standardien muutoksia ja niiden tulkintoja on tullut voimaan 1. tammikuuta 2012 jälkeen alkaneiden tilikausien osalta. Näitä ei kuitenkaan ole sovellettu tässä esitettyjen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa.

IAS 1 – Tilinpäätöksen esittäminen – Muun laajan tuloksen erien esittäminen

Muun laajan tuloksen erien ryhmittely on muuttunut IAS 1:een tehtyjen muutosten seurauksena. Tulevana ajankohtana tulosvaikutteisiksi siirrettävät erät esitetään erillisinä sellaisista eristä, joita ei tulla siirtämään. Standardi on voimassa 1. heinäkuuta 2012 tai sen jälkeen alkavien tilikausien osalta, ja se voidaan ottaa käyttöön myös tätä aikaisemmin.

IFRS 9 – Rahoitusinstrumentit

Tämä standardi on ensimmäinen vaihe IASB:n kolmivaiheisessa hankkeessa, jonka tarkoituksena on korvata rahoitusinstrumentteja koskeva IAS 39 -standardi. IFRS 9 -standardissa määritellään uudelleen rahoitusvarojen ja -velkojen luokat ja niiden käsittely tilinpäätöksessä. Standardia koskeva työ on edelleen kesken. Standardin valmistuttua kaikilta osin sillä korvataan IAS 39 -standardi kokonaisuudessaan. Standardin voimaantulopäivä on tällä hetkellä 1. tammikuuta 2015. Euroopan unioni ei ole vielä hyväksynyt IFRS 9:ää. Tätä standardia ei ole tarkoitus ottaa investointikehyksen osalta käyttöön ennen sen voimaantuloa, eikä standardin vaikutuksia ole vielä määritetty.

Seuraavassa mainittu standardi annettiin vuonna 2011. Sen voimaantulopäivä on 1. tammikuuta 2013, ja se voidaan ottaa käyttöön myös tätä aikaisemmin. Kyseisen standardin käyttöönoton vaikutuksia investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin ei ole vielä määritetty.

IFRS 13 – Käyvän arvon määrittäminen

Tässä standardissa määritellään käypä arvo, määritetään käypään arvoon arvostamisen perusteet ja asetetaan käypään arvoon arvostamista koskevien tietojen esittämiseen liittyvät vaatimukset.

2.4 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Varat ja velat merkitään taseeseen alenevassa likviditeettijärjestyksessä. Taseessa ei eritellä lyhyt- eikä pitkäaikaisia eriä.

2.4.1 Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina, joka on myös kehyksen toimintavaluutta. Euroina ilmoitetut määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen liiketoimien toteutuspäivän valuuttakurssia.

Muut kuin euromääräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleeseen kurssiin. Valuuttojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan.

Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen alkuperäisen liiketoimen toteuttamispäivänä voimassa ollutta kurssia. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen käypään arvoon, muunnetaan käyttäen valuuttakurssia, joka oli voimassa käyvän arvon määrityspäivänä.

Kurssierot, jotka syntyvät liiketoimien selvittämisestä niiden toteutuspäivän kurssista poikkeavalla kurssilla, sekä selvittämättömistä ulkomaan rahan määräisistä monetaarisista varoista ja veloista syntyvät realisoitumattomat kurssierot kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan.

Laajaa tulosta koskevaan laskelmaan liittyvät tapahtumat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden viimeisen päivän kurssia.

2.4.2 Käteisvarat ja muut rahavarat

Investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät käyttötilit ja sellaiset lyhytaikaiset talletukset ja yritystodistukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

2.4.3 Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset)

Rahoitusvarat kirjataan selvityspäivän perusteella.

§ Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat muodostuvat noteeratuista joukkovelkakirjoista, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti.

Tällaiset joukkovelkakirjat kirjataan alun perin niiden käypään arvoon, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa olevat transaktiokulut. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan joukkovelkakirjan jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, voidaanko rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon katsoa alentuneen objektiivisen näytön perusteella. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena, ja tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumalla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti ja tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvon ja sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena.

§ Lainat

Investointikehyksestä myönnetyt lainat kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään velalliselle. Lainat kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä (kehyksestä maksettu nettomäärä) eli lainaa vastaavien rahavarojen käypään arvoon, johon sisältyvät kaikki transaktiokulut. Tämän jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen tuoton menetelmää ja vähentämällä kaikki arvonalentumista ja maksun saamatta jäämistä varten tehdyt varaukset.

§ Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat on joko nimetty sellaisiksi tai niitä ei voida luokitella tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi eriksi, eräpäivään asti pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai lainoiksi ja muiksi saamisiksi. Niihin kuuluvat muun muassa oman pääoman ehtoiset instrumentit sekä pääomasijoitusrahastoihin tehdyt sijoitukset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen arvostamisen jälkeen käypään arvoon. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypä arvo määritetään seuraavasti, kun sitä ei ole saatavilla toimivilta markkinoilta:

a. Pääomasijoitusrahastot

Kunkin pääomasijoitusrahaston käypä arvo perustuu rahaston ilmoittamaan tuoreimpaan käytettävissä olevaan nettoarvoon (net asset value) silloin kun tämä arvo on laskettu noudattamalla IFRS-standardien mukaisia kansainvälisiä arvostussääntöjä, esimerkiksi Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (European Venture Capital Association) julkaisemia IPEV-sääntöjä (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines). Pääomasijoitusrahaston ilmoittamaa nettoarvoa voidaan kuitenkin päättää oikaista, jos esille tulee seikkoja, jotka voivat vaikuttaa arvostukseen.

b. Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Sijoituksen käypä arvo perustuu tuoreimpiin käytettävissä oleviin tilinpäätöslaskelmiin. Arvostuksessa käytetään soveltuvin osin samaa arvostusmallia kuin pääomaosuuden hankinnan yhteydessä.

Pääomasijoitusrahastoista ja suorista oman pääoman ehtoisista sijoituksista syntyneet realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan rahoittajien varoihin siihen asti, kunnes sijoitus myydään, peritään tai muutoin luovutetaan tai kunnes sen arvon todetaan alentuneen. Jos myytävissä olevan sijoituksen arvon katsotaan alentuneen, aiemmin omaan pääomaan merkitty kumulatiivinen realisoitumaton voitto tai tappio kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan.

Noteeraamattomien sijoitusten käypä arvo määritetään käyttämällä yleisesti tunnustettuja arvostusmenetelmiä (kuten diskontattua rahavirtaa tai kertoimiin perustuvia menetelmiä). Tällaiset sijoitukset arvostetaan hankintamenoon silloin, kun niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ensimmäisen kahden vuoden aikana sijoitukset kirjataan hankintamenoon.

Investointikehyksen hankkimat pääomaosuudet ovat pääasiassa sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Alalla noudatettavan käytännön mukaisesti tällaiset sijoitukset ovat yleensä useiden sijoittajien yhdessä tekemiä sijoituksia, joten yksikään sijoittajista ei voi yksin vaikuttaa rahaston päivittäisiin toimintoihin tai sen sijoitustoimintaan. Tämän vuoksi sijoittajan jäsenyys tällaisen rahaston hallintoelimessä ei periaatteessa merkitse sitä, että kyseinen sijoittaja voi vaikuttaa rahaston jokapäiväisiin toimintoihin. Lisäksi pääomasijoitusrahastoon sijoittavat yksittäiset sijoittajat eivät määrää rahaston toimintapolitiikasta, johon kuuluu mm. osinkojen tai muiden varojen jakopolitiikka. Tällaiset päätökset tekee yleensä rahaston johto osuudenomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään rahaston johdon ja kaikkien osuudenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimus myös yleensä estää yksittäisiä sijoittajia toteuttamasta rahaston kanssa luonteeltaan olennaisia kahdenvälisiä liiketoimia, vaihtamasta rahaston kanssa johtohenkilöitä tai saamasta erityisoikeutta käyttää olennaisen tärkeitä teknisiä tietoja. Investointikehyksen sijoitukset tehdään edellä kuvatun alan yleisen käytännön mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei investointikehyksellä ole standardeissa IAS 27 ja IAS 28 tarkoitetussa merkityksessä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisiin sijoituksiin, myöskään silloin kun on kyse sijoituksista, joiden äänioikeuksista investointikehyksellä on yli 20 prosenttia.

§ Vakuudet

Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana vakuudet kirjataan käypään arvoon, joka vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettonykyarvoa (NPV). Nettonykyarvo lasketaan kunkin liiketoimen aloituspäivänä ja kirjataan taseessa muihin varoihin tai muihin velkoihin kuuluviin vakuuksiin.

Vakuuksia koskevat investointikehyksen vastuut merkitään alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista:

- paras arvio määrästä, joka on maksettava vakuuteen perustuvan taloudellisen velvoitteen täyttämiseksi; arvio perustuu kaikkiin tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin tekijöihin ja tietoihin;

- alun perin kirjattu määrä, josta on vähennetty kertyneet jaksotukset; alun perin kirjattu määrä jaksotetaan käyttämällä vakuutusmatemaattista menetelmää.

Vakuuksiin liittyvän vastuun lisääntyminen tai väheneminen kirjataan laajaa tulosta koskevan laskelman kohtaan "palkkiotuotot".

Tällaisten vakuuksien kohteena olevien investointikehyksen varojen hankintameno jaksotetaan sen jälkeen käyttämällä vakuutusmatemaattista menetelmää, ja niille tehdään arvonalentumistesti.

Lisäksi kun vakuussopimus allekirjoitetaan, se esitetään investointikehyksen ehdollisena velkana, ja kun vakuus otetaan käyttöön, se esitetään investointikehyksen sitoumuksena.

2.4.4 Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, voidaanko rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon katsoa alentuneen objektiivisen näytön perusteella. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena, ja tappion synnyttävällä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin. Näytöksi arvon alentumisesta voidaan katsoa muun muassa seuraavat: tiedot velallista tai velallisten ryhmää kohtaavista merkittävistä talousvaikeuksista tai korkojen tai pääoman takaisinmaksun laiminlyönnistä tai konkurssin tai muun taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyyden kasvu. Arvon alentumista voidaan epäillä myös silloin kun arvioidut vastaiset rahavirrat pienentyvät käytettävissä olevien tietojen mukaan huomattavasti esimerkiksi maksurästien kasvun tai maksulaiminlyönteihin yhteydessä olevien taloudellisten olosuhteiden vuoksi.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaan lainakantaan tehdään varainhoitovuoden lopussa arvonalennus, kun voidaan objektiivisesti osoittaa, että on olemassa riski siitä, että lainattuja tai arvoltaan vastaavia varoja ei osittain tai kokonaisuudessaan saada takaisin alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Jos voidaan objektiivisesti osoittaa, että omaisuuserän arvo on alentunut, tappion määrä lasketaan vähentämällä omaisuuserän kirjanpitoarvosta arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan varaustilin kautta, ja tappion määrä kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Alennetulle kirjanpitoarvolle kertyy edelleen korkoa omaisuuserän efektiivisen korkokannan mukaan. Lainan määrä sekä siihen liittyvä varaus poistetaan kirjanpidosta, kun takaisinperinnän ei oleteta enää olevan käytännössä mahdollista. Jos alkuperäisen arvonalentumistappion määrä kasvaa tai pienenee arvonalentumiskirjauksen jälkeisinä vuosina jonkin tapahtuman seurauksena, aiemmin kirjattua arvonalentumistappiota suurennetaan tai pienennetään varaustilin kautta.

Investointikehyksen kirjanpidossa luottoriskiarviot tehdään operaatiokohtaisesti, minkä vuoksi ryhmäkohtaista arvonalennusta ei ole tarpeen tehdä.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että sijoituksen arvo on alentunut. Objektiivisena näyttönä voidaan pitää esimerkiksi sijoituksen käyvän arvon huomattavaa tai pitkäaikaista alentumista alle hankintamenon. Jos arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä, kumulatiivinen tappio (joka määritetään vähentämällä hankintamenosta käypä arvo ja mahdollinen sijoituksesta aiemmin laajaa tulosta koskevaan laskelmaan kirjattu arvonalentumistappio) poistetaan rahoittajien varoista ja kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti; niiden käyvän arvon kasvu, joka tapahtuu arvonalentumiskirjauksen jälkeen, merkitään suoraan rahoittajien varoihin.

EIP:n riskienhallintatoiminto tarkistaa vähintään kerran vuodessa, onko rahoitusvarojen arvo alentunut. Tarkistuksen perusteella tehdään oikaisuja, joihin kuuluvat mm. diskonttauksen purkaminen laajaa tulosta koskevassa laskelmassa omaisuuserän vaikutusajalle sekä kaikki alkuperäisen arvonalennuksen uudelleenarviointiin liittyvät oikaisut.

2.4.5 Johdannaissopimukset

Johdannaissopimuksiin kuuluu valuutanvaihtosopimuksia, valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Näin voidaan tasata valuuttakurssivaihtelujen vaikutuksia.

Investointikehyksessä ei käytetä IAS 39:n tarjoamia suojausmahdollisuuksia. Kaikki johdannaissopimukset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon ja esitetään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksissa. Käyvän arvon määrittäminen perustuu lähinnä diskontattua kassavirtaa koskeviin malleihin, optioiden hinnoittelumalleihin sekä kolmansien antamiin hintatarjouksiin.

Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon varoiksi silloin, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi silloin, kun niiden käypä arvo on negatiivinen, Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan kohtaan "Rahoitustoiminnan nettotulos".

Johdannaissopimukset kirjataan alun perin kaupantekopäivän arvon mukaan.

2.4.6 Rahoitusosuudet

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kirjataan taseessa saamisiksi. Kirjauspäivä on sen neuvoston päätöksen antamispäivä, jossa vahvistetaan investointikehyksen osalta jäsenvaltioiden maksettavaksi tulevat rahoitusosuudet.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet täyttävät seuraavat edellytykset, ja ne luokitellaan sen vuoksi omaksi pääomaksi:

- rahoitusosuuksia koskevan sopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on valtuudet päättää investointikehyksen nettovarojen käytöstä, jos investointikehys likvidoidaan;

- rahoitusosuudet kuuluvat instrumenttiluokkaan, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa;

- kaikilla rahoitusinstrumenteilla luokassa, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa, on samanlaiset ominaisuudet;

- rahoitusinstrumentti ei sisällä ominaisuuksia, jotka edellyttäisivät sen luokittelemista velaksi; ja

- instrumentista aiheutuvat instrumentin voimassaoloaikana odotettavissa olevat kokonaisrahavirrat perustuvat olennaisilta osin investointikehyksen voittoon tai tappioon, taseeseen merkityn nettovarallisuuden muutokseen tai investointikehyksen tilinpäätökseen merkityn tai merkitsemättömän nettovarallisuuden käyvän arvon muutokseen instrumentin voimassaoloaikana.

2.4.7 Lainoista saatavat korkotuotot

Investointikehyksen varoista myönnettävistä lainoista saatavat korot kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan ("Korkotuotot ja vastaavat tuotot") ja taseeseen ("Lainat ja muut saamiset") suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saatavaksi tai suoritettavaksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Jos lainan kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisen takia, korkotuotot kirjataan soveltamalla alkuperäistä efektiivistä korkokantaa uuteen kirjanpitoarvoon.

2.4.8 Korkotuet ja tekninen apu

Investointikehyksen toimintaan kuuluu myös korkotukien ja teknisen avun hallinnointi jäsenvaltioiden lukuun.

Se osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joka osoitetaan korkotukien maksamiseen, ei sisälly investointikehyksessä rahoittajien varoihin, vaan se katsotaan velaksi kolmansille. Varat maksetaan investointikehyksestä lopullisille tuensaajille, minkä jälkeen ne vähennetään veloista kolmansille.

Jos kaikkia korkotukiin ja tekniseen apuun maksettuja määriä ei ole myönnetty kokonaan, ne luokitellaan uudelleen rahoitusosuuksiksi investointikehykseen.

2.4.9 Käteisvarojen ja muiden rahavarojen korkotuotot

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen tuottamat korot kirjataan investointikehyksen laajaa tulosta koskevaan laskelmaan suoriteperusteisesti.

2.4.10 Palkkiot ja osingot

Palkkiot, jotka saadaan tiettynä ajanjaksona suoritetuista palveluista, kirjataan tuloksi palvelun toimitushetkellä. Luotonvarauspalkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti lainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä ajanjaksolla käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottamat osingot kirjataan niiden saantihetkellä.

2.4.11 Verotus

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että varat, tulot ja muu unionin toimielinten omaisuus ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista.

3 Riskienhallinta

Tässä liitetiedossa esitetään tiedot investointikehykseen kohdistuvista luotto- ja rahoitusriskeistä ja etenkin rahoitusinstrumenttien käyttöön liittyvistä ensisijaisista riskeistä sekä siitä, miten investointikehyksessä hallitaan ja valvotaan näitä riskejä. Investointikehyksen luotto- ja rahoitusriskeihin kuuluvat seuraavat:

- luottoriski – asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappioriski, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin; sisältää myös selvitysriskin

- likviditeettiriski – riski siitä, että yhteisön on vaikea täyttää rahoitusvelkoihin liittyviä velvoitteitaan, jotka täytetään käteissuorituksella tai muulla rahoitusvaroihin kuuluvalla suorituksella

- markkinariski – havaittavissa olevista markkinamuuttujista johtuva riski; markkinamuuttujia ovat muun muassa korot, valuuttakurssit ja osakkeiden markkinahinnat.

3.1 Riskienhallinnan järjestäminen

EIP mukauttaa riskienhallintaansa jatkuvasti.

Riippumattomana yksikkönä toimiva EIP:n riskienhallinta määrittää investointikehykseen kohdistuvat luottoriskit ja osakkeiden hintariskit, arvioi ja seuraa niitä sekä raportoi niistä. Toimintamallissa, joka perustuu tehtävien eriyttämisen periaatteeseen, riskienhallinta on front office -toiminnoista riippumaton toiminto. Riskienhallinnasta vastaava pääjohtaja raportoi riskienhallinnasta EIP:n varapääjohtajalle, joka keskustelee riskeihin liittyvistä kysymyksistä säännöllisesti tarkastuskomitean kanssa. Varapääjohtaja myös valvoo EIP:n hallitukselle ja hallintoneuvostolle tarkoitettua riskejä koskevaa raportointia.

3.2 Luottoriski

Luottoriski on asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappion mahdollisuus, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin. Se sisältää myös selvitysriskin.

3.2.1. Luottoriskipolitiikka

Lainojen vastapuolten luottokelpoisuusanalyysia tehdessään EIP arvioi luottoriskin määrittääkseen sen määrän ja hinnoitellakseen sen. Investointikehyksen tapauksessa on kehitetty yrityksiä ja rahoituslaitoksia varten sisäinen luottoluokitusmenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää kehyksen tärkeimpinä vastapuolina olevien lainansaajien ja vakuuden antajien sisäinen luottoluokitus. Menetelmä perustuu kutakin pääasiallista vastapuolityyppiä (yritykset, pankit, julkiset yhteisöt jne.) varten erikseen suunniteltuihin pisteytyslomakkeisiin. Kaikki sellaiset vastapuolet, joilla on olennaista merkitystä tietyn transaktion luottoprofiilin kannalta, luokitellaan sisäisiin luottoluokkiin käyttämällä asianomaiseen vastapuolityyppiin sovellettavaa sisäistä luottoluokitusmenetelmää. Luokittelussa otetaan huomioon pankkialan paras käytäntö ja Basel II -sääntelyssä (International Capital Accord) vahvistetut periaatteet. Kullekin vastapuolelle annetaan sisäinen luottoluokitus, joka vastaa sen pitkän aikavälin ulkomaanvaluuttaista luottoluokitusta (tai tarvittaessa vastaavaa paikallisvaluuttaista luokitusta), sen jälkeen kun vastapuolen riskiprofiili ja toimintaolosuhteisiin liittyvä maariski on arvioitu perusteellisesti.

Hankerahoituksen ja muiden strukturoitujen osittain vakuudellisten operaatioiden luottoluokittelussa ei sovelleta sisäistä luottoluokitusmenetelmää, vaan näissä tapauksissa käytetään kulloinkin kyseeseen tulevan alan tarpeisiin soveltuvia luottoriskin arviointivälineitä, joissa keskitytään saatavilla olevaan rahavirtaan ja velanhoitokykyyn. Näihin välineisiin kuuluvat muun muassa hankkeiden sopimuspuitteiden analysointi, vastapuolten analysointi ja rahavirtasimulaatiot. Kullekin hankkeelle annetaan sisäinen riskiluokitus ja määritetään odotettu tappio samaan tapaan kuin yritysten ja rahoituslaitosten tapauksessa.

Kaikkiin muihin kuin valtion operaatioihin (tai tällaisiin rinnastettavissa oleviin tai muihin kuin valtion takaamiin operaatioihin) sovelletaan transaktion suuruuteen ja vastapuolen kokoon liittyviä rajoja. Kuhunkin transaktioon sovelletaan enimmäisnimellismäärää, joka riippuu kyseiseen transaktioon liittyvästä odotetusta tappiosta. Vastapuolta koskevia rajoja sovelletaan konsolidoituihin riskeihin. Tällaiset rajat perustuvat yleensä vastapuolen omien varojen määrään sekä niiden pitkän aikavälin ulkoisen rahoituksen kokonaismäärään.

Luottoriskiä vähennetään investointikehyksessä seuraavin luottojen laatua parantavin järjestelyin:

- hankkeisiin liittyvät esinevakuudet (kuten osakepantti, omaisuuserää koskeva pantti, oikeuksien luovutus, saamisia koskeva pantti) ja/tai

- takuut, joiden antajina ovat yleensä rahoitettavan hankkeen toteuttajat (suoritustakuu, first demand -takuu).

Investointikehyksessä käytetään vain harvoin sellaisia luoton laadun parantamisjärjestelyjä, jotka eivät suoraan korreloi hankeriskin kanssa. Tällaisia ovat muun muassa vakuudet ja pankkitakaukset.

Investointikehyksessä ei käytetä luottojohdannaisia luottoriskin vähentämiseen.

3.2.2. Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä ilman vakuuksia ja muita luottojen laatua parantavia järjestelyjä

Seuraavassa taulukossa esitetään tase-eristä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä johdannaiset mukaan luettuina. Enimmäismäärä on ilmoitettu bruttomääränä, jossa ei ole otettu huomioon vakuuksien luottoriskiä vähentävää vaikutusta.

Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä (tuhansina euroina) || 31.12.2012 || 31.12.2011

VARAT || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat || 466 568 || 452 279

Johdannaissopimukset || 115 || 434

Lainat ja muut saamiset || 1 146 280 || 1 033 160

Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || 87 310

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || -

Muut varat || 224 || 416

Varat yhteensä || 1 799 526 || 1 573 599

|| ||

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT || ||

Ehdolliset velat || ||

- Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || 20 000

Sitoumukset || ||

- Nostamattomat lainat || 749 044 || 701 092

- Realisoituneet vakuudet || 6 224 || 7 909

Taseen ulkopuoliset erät yhteensä || 775 268 || 729 001

|| ||

Luottoriskille alttiina oleva määrä yhteensä || 2 574 794 || 2 302 600

3.2.3. Lainoihin ja muihin saamisiin liittyvä luottoriski

3.2.3.1 Lainoihin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin määrittäminen

Jokaiselle investointikehyksen puitteissa toteutettavalle lainaoperaatiolle tehdään kattava riskinarviointi ja lainaan liittyvän odotetun tappion määrä arvioidaan. Näiden toimenpiteiden perusteella kullekin lainalle annetaan luottoluokitus. Lainojen luottoluokitukset määritetään käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka perustuvat lainanottajan laatuun, lainan maturiteettiin, vakuuteen ja soveltuvin osin vakuuden antajaan.

Lainojen luottoluokitusjärjestelmä muodostuu menettelyistä, prosesseista, tietokannoista ja tietojärjestelmistä, joilla tuetaan lainanantoon liittyvää luottoriskin arviointia ja odotetun tappion määrää koskevien arvioiden laatimista. Se sisältää tiivistettynä runsaasti tietoa, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa luottoriskiin perustuva lainojen keskinäinen paremmuusjärjestykseen asettaminen. Lainojen luottoluokitukset heijastavat "odotetun tappion" arvioidun määrän nykyarvoa, joka perustuu tärkeimpien velallisten ja vakuuden antajien velvoitteiden laiminlyönnin todennäköisyyteen, riskin kohteena olevaan vastuuseen sekä laiminlyönnin seurauksena olevan tappion vakavuuteen. Lainojen luottoluokituksia käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

- tukemaan lainanantoon liittyvien riskien tarkempaa ja kvantitatiivisempaa arviointia

- helpottamaan valvontatoimien kohdentamista

- kuvaamaan lainasalkun laatua tiettynä ajankohtana

- tekijänä, jota hyödynnetään odotettuun tappioon perustavassa riskienhinnoittelussa.

Lainan luottoluokitusta määritettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat:

i) Lainanottajan luottokelpoisuus: Riskienhallintayksikkö tekee lainanottajista riippumattoman selvityksen ja arvioi niiden luottokelpoisuuden käyttämällä kansainvälisiä menetelmiä ja ulkopuolisia tietoja. EIP on luonut sisäisen luottoluokitusjärjestelmän valitsemansa Basel II -sääntelyyn perustuvan edistyneen lähestymistavan mukaisesti määrittääkseen lainanottajien ja vakuuden antajien sisäiset luottoluokitukset. Järjestelmä perustuu kutakin vastapuolityyppiä varten erikseen laadittuihin pisteytyslomakkeisiin.

ii) Peruskorrelaatio: Peruskorrelaation avulla kvantifioidaan mahdollisuus siitä, että sekä lainanottaja että vakuuden antaja joutuvat samanaikaisesti taloudellisiin vaikeuksiin. Mitä suurempi korrelaatio lainanottajan ja vakuuden antajan velvoitteiden laiminlyöntiriskien välillä on, sitä vähäisempi on vakuuden arvo ja sitä heikompi on lainan luottoluokitus.

iii) Vakuuksien ja arvopaperien arvo: tämä arvo saadaan liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden ja käytetyn instrumenttityypin yhdistelmää koskevasta arviosta.

iv) Sopimuspuitteet: moitteettomat sopimuspuitteet parantavat lainan laatua ja sen sisäistä luottoluokitusta.

v) Laina-aika: mitä pitempi laina-aika on, sitä suurempi on riski siitä, että lainanhoidossa esiintyy vaikeuksia muiden tekijöiden säilyessä ennallaan.

Lainaan liittyvä odotettu tappio lasketaan edellä mainittujen viiden tekijän yhdistelmän perusteella. Lainalle annetaan tämän jälkeen jokin seuraavassa luetelluista luottoluokituksista sen mukaan, miten suuri odotettu tappio on:

A     Parhaan laatuluokan lainat: Tässä luokassa on kolme alaluokkaa. A sisältää kaikki EU:n valtiolliset riskit eli lainat, jotka on myönnetty jäsenvaltioille tai joilla on jäsenvaltioiden antama nimenomainen, täysimääräinen ja ehdoton vakuus. Tällaisten lainojen takaisinmaksuun ei odoteta liittyvän maksuvaikeuksia ja odotetuksi tappioksi on niiden osalta määritetty 0 prosenttia. A+ sisältää lainat, jotka on myönnetty muille yhteisöille kuin jäsenvaltioille (tai joissa vakuuden antajina ovat muut yhteisöt kuin jäsenvaltiot) ja joiden laadun ei odotetaan heikkenevän laina-aikana. A– sisältää sellaiset lainat, joiden laadun säilymisen osalta on olemassa jonkin verran epävarmuutta (esimerkiksi siksi, että laina-aika on pitkä tai että muutoin erinomaisen vakuuden tulevaan hintaan liittyy huomattavaa vaihtelua) mutta joiden tapauksessa kielteisten vaikutusten odotetaan olevan hyvin vähäisiä.

B      Erittäin hyvälaatuiset lainat: tämä on omaisuusluokka, jota EIP pitää ongelmattomana, vaikka lainan laadun vähäistä heikkenemistä tulevaisuudessa ei voida sulkea pois. B+ ja B– ovat alaluokkia, jotka kuvaavat tällaisen heikkenemisen suhteellista todennäköisyyttä.

C      Hyvälaatuiset lainat: esimerkkejä tällaisista lainoista ovat vakaille pankeille tai yrityksille myönnetyt vakuudettomat seitsemän vuoden kertamaksulainat tai vastaavat kuoletuslainat.

D      Tämän luottoluokitusluokan lainat luetaan vielä "laadultaan hyväksyttäviin" lainoihin; seuraavaksi alemmassa luottoluokassa olevat lainat ovat jo sellaisia, että niihin on liittynyt maksuvaikeuksia. Tätä rajanvetoa tarkennetaan alaluokilla D+ ja D–. Luottoluokitusluokkaan D– kuuluvat lainat edellyttävät tehostettua seurantaa.

E      Tämä luottoluokitusluokka sisältää lainat, joihin liittyy yleisesti hyväksyttyä suurempi riski. Se sisältää lisäksi lainat, joihin on laina-aikana liittynyt vakavia ongelmia ja joiden osalta ei voida sulkea pois lainan laadun heikkenemistä tappiolliseksi. Tämän vuoksi näitä lainoja seurataan tiivisti ja tehostetusti. Alaluokkien E+ ja E– avulla lainat jaetaan kahteen alaryhmään sen mukaan, miten tehostettua seuranta on. Alaluokan E– lainojen tapauksessa on olemassa suuri todennäköisyys siitä, että lainaa ei pystytä maksamaan takaisin aikataulussa, minkä vuoksi tarvitaan jonkinlaista lainan uudelleenjärjestelyä, josta on mahdollisesti seurauksena arvonalentumistappio.

F      F (velvoitteet laiminlyöty) tarkoittaa, että lainaan liittyvää riskiä ei voida hyväksyä. Kaikki luottoluokitusluokan F– lainat ovat sellaisiin avoinna oleviin transaktioihin liittyviä lainoja, joihin on allekirjoittamisen jälkeen vaikuttanut odottamaton, poikkeuksellinen ja hyvin jyrkkä olosuhteiden heikkeneminen. Kaikki lainaoperaatiot, joissa menetetään investointikehyksen pääomaa, kuuluvat luottoluokitusluokkaan F, ja niihin sovelletaan erityistä varausta.

Lainat, joiden sisäinen luottoluokitus on D– tai sitä heikompi, otetaan tarkkailuun. Jos laina on kuitenkin alun perin hyväksytty sellaisena, että sen riskiprofiili on D– tai tätä heikompi, se otetaan tarkkailuun vain, jos sen alkuperäinen luottoluokitus heikkenee olennaisen luottotapahtuman seurauksena.

Kohdassa 3.2.3.3 olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi, joka perustuu edellä kuvattuihin luottoluokitusluokkiin.

3.2.3.2 Luottoriskianalyysi (antolainaus)

Seuraavassa taulukossa on esitetty allekirjoitettuihin ja nostettuihin lainoihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärät lainanottajatyypeittäin. Riskianalyysissa on otettu huomioon vakuuksien antajien myöntämät vakuudet.

Tilanne 31.12.2012 (tuhansina euroina) || Vakuudellinen || Muut luoton laatua parantavat järjestelyt || Vakuudeton || Yhteensä

Pankit || 12 630 || 136 695 || 207 582 || 356 907

Yritykset || 20 077 || 78 171 || 478 358 || 576 606

Julkiset laitokset || 30 462 || - || 18 || 30 480

Valtiot || - || 5 819 || 176 468 || 182 287

Nostettu yhteensä || 63 169 || 220 686 || 862 425 || 1 146 280

Allekirjoitettu, nostamatta || 14 091 || 142 963 || 591 990 || 749 044

Tilanne 31.12.2011 (tuhansina euroina) || Vakuudellinen || Muut luoton laatua parantavat järjestelyt || Vakuudeton || Yhteensä

Pankit || 13 026 || 97 994 || 197 245 || 308 265

Yritykset || 15 699 || 55 601 || 475 012 || 546 312

Julkiset laitokset || 37 670 || - || - || 37 670

Valtiot || - || 6 214 || 134 699 || 140 913

Nostettu yhteensä || 66 395 || 159 809 || 806 956 || 1 033 160

Allekirjoitettu, nostamatta || 10 434 || 173 484 || 517 174 || 701 092

EU:n ulkopuolisista toimista vastaava EIP:n operatiivinen osasto (Ops B) seuraa jatkuvasti sellaisia investointikehyksen lainoihin liittyviä tapahtumia, jotka vaikuttavat lainanottajiin ja takaajiin. Etenkin tilanteissa, joissa luokitusta on heikennetty ja/tai joissa sopimuksen täyttäminen on laiminlyöty, sopimusperusteisia oikeuksia arvioidaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa toteutetaan toimenpiteitä riskien vähentämiseksi luottoriskiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Investointikehyksestä myönnetyille lainoille annettuja pankkitakauksia uusittaessa varmistetaan, että kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että muita toimenpiteitä toteutetaan ajoissa.

Investointikehys on tehostanut riskien seuranta- ja hallintajärjestelmiään vastatakseen rahoitusmarkkinoilla syyskuun 2008 jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen. EU:n ulkopuolisista toimista vastaava EIP:n operatiivinen osasto perusti tässä tarkoituksessa huhtikuussa 2011 riippumattoman seurantajaoston, joka raportoi suoraan pääjohtajalle ja jonka tehtävänä on lainojen taloudellisten näkökohtien ja sopimusnäkökohtien seuranta. Jaoston tarkoituksena on edistää osastojen välistä tiedonvaihtoa ja ehdottaa raportointiin ja operatiiviseen hallinnointiin liittyviä, finanssikriisin yhteydessä käytettäviksi tarkoitettuja menettelyjä, jotta varmistettaisiin, että tapahtumiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti.

3.2.3.3 Lainojen laatuanalyysi lainanottajatyypeittäin

Jäljempänä olevissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi (tilanne 31. joulukuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2011) lainojen luottoluokitusluokittain allekirjoitettujen lainojen (sekä nostettujen että nostamattomien) osalta.

Tilanne 31.12.2012 (tuhansina euroina) || ||  Erinomainen laatu ||  Normaali laatu ||  Suurin hyväksyttävä riski ||  Suuririskinen ||  Ei luokitusta ||  Yhteensä

|| || Luokasta A luokkaan B– || C || D+ || D– ja sitä alhaisempi || ||

Lainanottaja || Pankit || 50 000 || 24 342 || 21 864 || 529 325 || 337 014 || 962 545

Yritykset || 7 466 || 8 006 || - || 605 672 || - || 621 144

Julkiset laitokset || - || - || - || 70 480 || - || 70 480

Valtiot || - || - || - || 241 155 || - || 241 155

Yhteensä || || 57 466 || 32 348 || 21 864 || 1 446 632 || 337 014 || 1 895 324

Tilanne 31.12.2011 (tuhansina euroina) || ||  Erinomainen laatu ||  Normaali laatu ||  Suurin hyväksyttävä riski ||  Suuririskinen ||  Ei luokitusta ||  Yhteensä

|| || Luokasta A luokkaan B– || C || D+ ||  D– ja sitä alhaisempi || ||

Lainanottaja || Pankit || 50 002 || 9 674 || 39 966 || 356 629 || 351 476 || 807 747

Yritykset || 3 917 || 5 279 || - || 635 825 || - || 645 021

Julkiset laitokset || - || - || - || 38 761 || - || 38 761

Valtiot || - || - || - || 242 723 || - || 242 723

Yhteensä || || 53 919 || 14 953 || 39 966 || 1 273 938 || 351 476 || 1 734 252

3.2.3.4 Lainojen ja saamisten riskikeskittymät

3.2.3.4.1 Maantieteellinen analyysi

Investointikehyksen lainasalkkuun kuuluvat lainat jakautuvat lainanottajan valtion mukaan seuraavasti (määrät tuhansina euroina):

Lainanottajan valtio || 31.12.2012 || 31.12.2011

Alueellinen – AKT || 84 051 || 99 543

Uganda || 140 833 || 117 035

Alueellinen – Länsi-Afrikka || 33 856 || 14 161

Mosambik || 137 745 || 126 666

Mauritania || 65 670 || 43 427

Etiopia || 81 666 || 84 266

Dominikaaninen tasavalta || 67 991 || 66 118

Kenia || 131 566 || 65 611

Kamerun || 72 525 || 60 706

Sambia || 18 772 || 43 294

Kongon demokraattinen tasavalta || 28 415 || 8 980

Nigeria || 14 383 || 28 691

Alueellinen – Tyynenmeren alue || 17 767 || 20 603

Alueellinen – Keski-Afrikka || 10 431 || 12 109

Jamaika || 71 027 || 59 317

Madagaskar || – || 1 253

Mauritius || 11 302 || 12 732

Ghana || 5 642 || 7 812

Angola || 10 009 || 13 598

Trinidad ja Tobago || 1 483 || 1 002

Burkina Faso || 10 727 || 12 588

Malawi || 4 950 || 5 833

Uusi-Kaledonia || 4 198 || 4 673

Ruanda || 9 641 || 11 197

Niger || 4 146 || 3 950

Ranskan Polynesia || 2 631 || 3 131

Botswana || – || –

Senegal || 5 837 || 10 329

Lesotho || 3 827 || 3 902

Vanuatu || 3 639 || 3 917

Belize || 13 || 103

Grenada || 2 477 || 2 698

Gabon || 1 011 || 1 509

Togo || 52 644 || 53 224

Kap Verde || 27 073 || 28 405

Djibouti || 762 || 777

Haiti || 4 654 || –

Saint Lucia || 2 916 || –

Yhteensä || 1 146 280 || 1 033 160

3.2.3.4.2 Analyysi toimialoittain

Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun analyysi lainanottajan toimialan mukaan. Määrät, jotka maksetaan ensin rahoituksenvälittäjälle ja vasta tämän jälkeen lopulliselle tuensaajalle, on ilmoitettu globaalilainoissa (tuhansina euroina).

Lainanottajan toimiala || 31.12.2012 || 31.12.2011

Globaalilainat ja edustussopimukset || 252 662 || 218 912

Lentoyhtiöt ja lentokoneiden valmistus || 13 || 103

Lentokentät ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät || 30 480 || 31 052

Perusmateriaalit ja kaivostoiminta || 168 911 || 135 573

Kemikaalit, muovit ja lääkkeet || – || 20 400

Juomavesi, vedenkäsittely || 38 697 || 33 247

Sähkö, hiili ja muut || 409 090 || 358 745

Elintarvikeketju || – || 1 244

Investoinnit tavaroihin/kestokulutushyödykkeisiin || 3 827 || 3 902

Meriliikenne ja muut || 5 819 || 6 214

Materiaalien käsittely, rakentaminen || 24 154 || 29 025

Paperiteollisuus || 4 747 || 4 840

Tiet ja moottoritiet || 73 921 || 62 856

Televiestintä || 18 427 || 24 963

Palvelut ja muut || 115 532 || 102 084

Yhteensä || 1 146 280 || 1 033 160

3.2.3.5 Maksurästit lainoista

Maksurästit määritetään, niitä seurataan ja niistä raportoidaan noudattamalla myöhässä olevien maksujen seuraamisesta annettuja ohjeita (”Guidelines for the Monitoring of late payments”).

Maksurästien seurannasta ja niitä koskevasta raportoinnista huolehtii yleensä EIP:n maksuviivästysyksikkö (LPU), joka on osa transaktioiden hallinnoinnista ja uudelleenjärjestelystä vastaavaa osastoa. LPU laatii kuukausittain raportin investointikehyksen maksamattomista lainaeristä. Raportti sisältää myös taulukon, jossa tarkastellaan yli kahdeksan päivää myöhässä olevien maksujen kehitystä kuukausittain. Kuukausiraportissa annetaan myös yksityiskohtaista tietoa toimenpiteistä, joita on toteutettu tai joita aiotaan toteuttaa. Nämä tiedot on jaoteltu maittain, lainoittain ja lainaerittäin.

Lisäksi laaditaan kuukausiraportti sellaisista lainoista, joiden maksu on viivästynyt yli 90 päivää. Kyseinen raportti toimitetaan Euroopan komissiolle. EIP:n hallitukselle toimitetaan kahdesti vuodessa tiivistelmätaulukko sellaisista lainoihin liittyvistä maksuista, jotka ovat yli 30 päivää ja yli 90 päivää myöhässä, sekä raportti, joka sisältää vertailukelpoista tietoa maksurästien vuotuisesta ja puolivuotisesta kehityksestä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi lainoihin liittyvistä maksurästeistä (tuhansina euroina):

|| Liitetieto || Lainat ja muut saamiset 31.12.2012 || Lainat ja muut saamiset 31.12.2011

Kirjanpitoarvo || || 1 146 280 || 1 033 160

|| || ||

Omaisuuseräkohtainen arvonalennus || || ||

Bruttomäärä || || 110 767 || 112 662

Arvonalennusta koskeva varaus || 7 || –45 144 || –48 816

Määrä, johon on tehty omaisuuseräkohtaiset arvonalennukset, kirjanpitoarvo || || 65 623 || 63 846

|| || ||

Yleinen arvonalennus || || ||

Bruttomäärä || || – || –

Arvonalennusta koskeva varaus || || – || –

Määrä, johon on tehty yleinen arvonalennus, kirjanpitoarvo || || – || –

|| || ||

Myöhässä oleva määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta || || ||

|| || ||

Myöhässä oleva määrä kattaa seuraavat erät: || || ||

30–60 päivää || || 12 ||  8

60–90 päivää || || – ||  472

90–180 päivää || || – ||  13

yli 180 päivää || || – ||  33

Myöhässä olevan määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta, kirjanpitoarvo || || 12 ||  526

|| || ||

Määrä, joka ei ole myöhässä ja johon ei ole tehty arvonalennusta, kirjanpitoarvo || || 1 080 645 || 968 788

|| || ||

Lainojen ja muiden saamisten kirjanpitoarvo yhteensä || || 1 146 280 || 1 033 160

|| || ||

3.2.4. Käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin liittyvä luottoriski

Käytettävissä olevat varat sijoitetaan investointikehyksen sopimusperusteisten maksuvelvoitteiden aikataulun mukaisesti. Sijoituksia oli 31.12.2012 vain pankkitalletusten ja muiden lyhytaikaisten rahoitusinstrumenttien muodossa. Varoja voitaisiin sijoitusohjeiden mukaan sijoittaa myös keskipitkän ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoihin likviditeettivaatimuksista riippuen.

Hyväksytyiltä pankeilta ja liikkeeseenlaskijoilta edellytetään lyhyen aikavälin luottoluokitusta, joka on vähintään P-1/A-1/F1 (Moody’s, S&P, Fitch). Jos jokin pankki tai liikkeeseenlaskija on saanut eri luottoluokituslaitoksilta toisistaan poikkeavia luottoluokituksia, luokittelussa käytetään alhaisinta näistä luokituksista. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn pankkiin tai liikkeeseenlaskijaan sovelletaan enimmäismäärää, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa (eli 50 miljoonaa euroa).

Talletukset tehdään hyväksyttyihin yhteisöihin, ja talletusaika on enintään kolme kuukautta kaupantekopäivästä, eikä talletuksen määrä ylitä luottoriskille alttiina olevalle määrälle asetettua ylärajaa.

Kaikilla investointikehyksen hallussa 31. joulukuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2011 olleilla pankkitalletuksilla ja lyhytaikaisilla yritystodistuksilla oli suorituspäivänä luottoluokituksena vähintään P-1 (Moody’s). Luokitus P-2 (31.12.2011) johtuu yhden vastapuolen luokituksen laskusta 21.12.2011.

Seuraavassa taulukossa on esitetty pankkitalletukset kertyneet korot mukaan luettuina (tuhansina euroina):

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) ||      Pitkän aikavälin      luottoluokitus vähintään      (Moody’s) || 31.12.2012 || 31.12.2011

P-1 ||      Aa1 || 43 400 || 10 % || - || -

P-1 ||      Aa2 || - || - || 28 622 || 6 %

P-1 ||      Aa3 || 130 901 || 29 % || 105 547 || 24 %

P-1 ||      A1 || 83 500 || 18 % || 117 603 || 26 %

P-1 ||      A2 || 198 179 || 43 % || 179 938 || 40 %

P-2 ||      A3 || - || - || 17 441 || 4 %

Yhteensä ||      || 455 980 || 100 % || 449 151 || 100 %

3.2.5. Johdannaisten luottoriski

3.2.5.1 Johdannaisiin liittyvä luottoriskipolitiikka

Johdannaisten luottoriski liittyy tappioon, joka osapuolelle aiheutuu siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Johdannaisiin liittyvä luottoriski vaihtelee useiden tekijöiden (kuten korkojen ja valuuttakurssien) mukaan. Se vastaa usein vain pientä osaa johdannaisten nimellisarvosta.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Kaikki swap-sopimukset toteutetaan EIP:n toimesta ulkopuolisen vastapuolen kanssa. Kaikkien swap-sopimusten tapauksessa sovelletaan samoja EIP:n ja sen ulkopuolisten vastapuolten välillä allekirjoitettuja swap-vakiosopimuksia ja Credit Support Annex -vakuusjärjestelyjä.

3.2.5.2 Johdannaisten luottoriskin määrittäminen

Kaikkiin EIP:n toteuttamiin, investointikehykseen liittyviin swap-sopimuksiin sovelletaan samoja sopimuspuitteita ja menetelmiä kuin Euroopan investointipankin omiin tarkoituksiinsa neuvottelemiin johdannaisiin. EIP määrittää etenkin swap-sopimusten vastapuolten hyväksyttävyyden soveltamalla samoja kelpoisuusehtoja, joita se käyttää yleisesti omia swap-sopimuksia tehdessään.

EIP määrittää swap-sopimuksiin ja johdannaistransaktioihin liittyvän luottoriskin raportointia ja enimmäismäärien seurantaa varten käyttämällä nettomarkkinariskiin ja mahdolliseen tulevaan luottoriskiin perustuvaa lähestymistapaa. Nettomarkkinariski ja mahdollinen tuleva luottoriski kattavat investointikehyksen johdannaiset kaikilta osin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset sekä valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset mutta ei lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia) maturiteetit sopimusten nimellisarvon ja käyvän arvon mukaan jaoteltuina:

Swap-sopimukset 31.12.2012 || Alle || 1–5 || 5–10 || yli || Yhteensä

(tuhansina euroina) || 1 vuosi || vuotta || vuotta || 10 vuotta || 2012

Nimellismäärä || 1 480 || 9 833 || 15 253 || – || 26 566

Käypä arvo (nettodiskonttoarvo) || 71 || –528 || –3 529 || – || –3 986

Swap-sopimukset 31.12.2011 || Alle || 1–5 || 5–10 || yli || Yhteensä

(tuhansina euroina) || 1 vuosi || vuotta || vuotta || 10 vuotta || 2011

Nimellismäärä || 7 042 || 43 593 || 16 899 || – || 67 534

Käypä arvo (nettodiskonttoarvo) || –674 || –1 331 || –3 869 || – || –5 874

Investointikehyksessä tehdään lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia, jotta kehystä voitaisiin suojata muihin kuin euromääräisinä nostettaviin lainoihin liittyviltä valuuttariskeiltä. Lyhytaikaisten valuutanvaihtosopimusten maturiteetti on enintään kolme kuukautta, ja kyseisiä sopimuksia jatketaan säännöllisesti. Lyhytaikaisten valuutanvaihtosopimusten nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 oli 652 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2011 oli 585 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten valuutanvaihtosopimusten käypä arvo 31. joulukuuta 2012 oli –2,9 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2011 oli –6,4 miljoonaa euroa.

Investointikehyksessä tehdään koronvaihtosopimuksia kehyksestä maksettujen lainojen suojaamiseksi korkoriskiltä. Joulukuun 31. päivänä 2012 avoinna oli yksi koronvaihtosopimus, jonka nimellisarvo oli 19,6 miljoonaa euroa (2011: nolla euroa) ja käypä arvo 0,03 miljoonaa euroa (2011: nolla euroa).

3.2.6. Eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski

Seuraavassa taulukossa on esitetty eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen salkun tilanne. Salkku muodostuu kokonaisuudessaan joukkovelkakirjapositioista, joiden jäljellä oleva juoksuaika on alle kolme kuukautta.

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) ||      Pitkän aikavälin      luottoluokitus vähintään      (Moody’s) || 31.12.2012 || 31.12.2011

P-2 ||      Baa2 || 50 143 || 51 % || – || –

P-3 ||      Baa3 || 48 886 || 49 % || – || –

Yhteensä ||      || 99 029 || 100 % || – || –

3.3 Likviditeettiriski

3.3.1 Likviditeettiriskin hallinta

Likviditeettiriski on riski siitä, että yhteisön on vaikea täyttää rahoitusvelkoihin liittyviä velvoitteitaan, jotka täytetään käteissuorituksella tai muulla rahoitusvaroihin kuuluvalla suorituksella.

Investointikehys rahoitetaan pääasiassa jäsenvaltioilta vuosittain saatavin rahoitusosuuksin (yhdeksäs ja kymmenes EKR). Sen toissijaisena rahoituslähteenä ovat sen toiminnasta saatavat rahavirrat. Euroopan komissio laatii vuosittain selvityksen kuluvan varainhoitovuoden ja seuraavien varainhoitovuosien sitoumuksista, maksuista ja maksettavaksi pyydettävien rahoitusosuuksien vuotuisesta määrästä (korkotuet mukaan luettuina) ja toimittaa sen neuvostolle 15. lokakuuta mennessä. Se ottaa selvitystä laatiessaan huomioon investointikehyksen hallinnointia ja operaatioita koskevat EIP:n ennusteet.

Nykyiseen ja tulevaan lainasalkkuun sisältyvien lainojen nostoaikataulua analysoidaan ja seurataan läpi vuoden, jotta jäsenvaltioiden vuotuiset rahoitusosuudet voitaisiin määrittää. Erityiset tapahtumat, kuten ennen eräpäivää saadut maksut, osakkeiden myynnit ja velvoitteiden laiminlyönnit, otetaan huomioon vuotuisia likviditeettivaatimuksia oikaistaessa. Likviditeettiriskin minimoimiseksi investointikehyksellä on jatkuva likviditeettivaranto, joka riittää kulloinkin kattamaan ennusteiden mukaiset lainojen nostot, jotka EIP:n operatiivinen osasto (Ops B) ilmoittaa säännöllisin väliajoin.

Investointikehyksen nimissä avatuilla tileillä olevien rahoitusvarojen hallinnoinnista huolehtii EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto (Treasury Department). Hallinnoinnissa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan front office- ja back office -toiminnot on erotettu toisistaan. Näiden varojen sijoittamiseen liittyvien suoritusvelvoitteiden täyttämisestä vastaa suunnittelu- ja selvitysosasto (Planning and Settlement of Operations Department).

Lisäksi vastapuolten hyväksyminen ja rahoitusvaroista tehtäviin sijoituksiin sovellettavista enimmäismääristä päättäminen ja niiden seuraaminen ovat tehtävien eriyttämisen periaatteen mukaisesti EIP:n riskienhallinnasta vastaavan osaston vastuulla.

3.3.2 Likviditeettiriskin mittaaminen

Tässä osassa olevissa taulukoissa analysoidaan investointikehyksen rahoitusvelkoja maturiteettiryhmittäin, jotka on muodostettu tilinpäätöspäivän ja sopimuksen mukaisen juoksuajan päättymispäivän välisen ajanjakson mukaan (analyysi perustuu diskonttaamattomiin rahavirtoihin).

Investointikehyksellä on sitoumuksia, jotka muodostuvat allekirjoitettujen lainasopimusten mukaisten luottojen nostamattomista osuuksista, pääoman merkitsemistä ja/tai pääomasijoitusten tekemistä koskeviin sopimuksiin liittyvistä, kehyksestä vielä maksamatta olevista osuuksista, lainoille myönnetyistä vakuuksista sekä sellaisista korkotuista ja teknisestä avusta, joista on tehty sitoumus. Edellä mainittujen erien maksuaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta. Investointikehyksen lainat on nostettava määräajassa. Lainojen nostamisajankohdat ja nostettavat määrät riippuvat kuitenkin niihin liittyvien investointihankkeiden ja rahoitustoimien etenemisestä varsin epävakaassa toimintaympäristössä. Pääomasijoitukset tulevat maksettaviksi heti kun pääomasijoitusrahastojen hoitajat esittävät asianmukaisen maksuvaatimuksen, joka perustuu niiden investointitoiminnan edistymiseen. Nostoaika on yleensä 3 vuotta, ja sitä jatketaan useissa tapauksissa yhdellä tai kahdella vuodella. Jotkin maksun suorittamista koskevat sitoumukset ovat yleensä voimassa nostoajan päätyttyä siihen asti, kunnes rahaston sijoitukset myydään kokonaisuudessaan, koska rahaston likviditeetti voi ajoittain olla riittämätön palkkioista tai muista kuluista aiheutuvien maksuvelvoitteiden kattamiseen. Lainatakauksiin ei sovelleta erillisiä maksun suorittamista koskevia sitoumuksia ellei takauksen saaja vetoa takaukseen. Takauksen jäljellä olevaa määrää vähennetään kunkin takauksen saaneen lainan takaisinmaksuaikataulun mukaisesti.

Seuraavassa esitetty maturiteettiryhmittäinen jaottelu on laadittu edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Määrät perustuvat arvioihin, joissa on otettu huomioon kunkin sopimuksen mukainen nostoaika ja jotka on muodostettu käyttämällä investointikehyksen likviditeettisuunnittelussa noudatetuilla vakiomenetelmillä laadittuja ennusteita. Teknistä apua koskeviin sopimuksiin liittyvät maksun suorittamista koskevat sitoumukset ovat yleensä luonteeltaan lyhytaikaisia (alle vuoden). Ryhmä “Eräpäivä määrittämätön” sisältää seuraavat erät: realisoituneihin ja realisoitumattomiin vakuuksiin liittyvät sitoumukset; nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus ja joiden sopimuksenmukainen nostoaika on päättynyt mutta joiden osalta odotetaan nostoajan pidennystä; korkotuet, joita vastaavia varoja on pyydetty jäsenvaltioilta kertasuorituksena tulevien velvoitteiden kattamiseksi.

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen likviditeettirakenne perustuu swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset, valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset sekä lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset ja koronvaihtosopimukset) sopimuksenmukaisiin diskonttaamattomiin rahavirtoihin.

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne || enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Eräpäivä määrittä­mätön || Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

tuhansina euroina 31.12.2012

Muut (annetut vakuudet, realisoituneet vakuudet) || - || - || - || - || 26 224 || 26 224

Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumukset – poistuneet määrät || 16 500 || 287 657 || 243 020 || - || 201 867 || 749 044

Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || - || 26 806 || 54 958 || 7 319 || 127 987 || 217 070

Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 255 || 101 495 || 79 206 || - || 23 599 || 204 555

Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 2 000 || 8 511 || 13 109 || - || - || 23 620

Yhteensä || 18 755 || 424 469 || 390 293 || 7 319 || 379 677 || 1 220 513

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne ||  enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Eräpäivä määrittä­mätön || Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

tuhansina euroina 31.12.2011

Muut (annetut vakuudet, realisoituneet vakuudet) || – || – || – || – || 27 909 || 27 909

Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumukset – poistuneet määrät || 2 295 || 257 127 || 274 573 || 54 000 || 113 097 || 701 092

Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 2 035 || 38 424 || 38 010 || 7 666 || 178 432 || 264 567

Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 1 445 || 31 100 || 139 211 || – || 16 211 || 187 967

Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 4 564 || 16 693 || – || – || – || 21 257

Yhteensä || 10 339 || 343 344 || 451 794 || 61 666 || 335 649 || 1 202 792

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2012 ||  enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Saatujen/poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 1 238 || 7 364 || 14 498 || 5 350 || 28 450

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –1 286 || –8 428 || –17 218 || –5 894 || –32 826

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät || 649 000 || – || – || – || 649 000

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –652 451 || – || – || – || –652 451

Koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 65 || 511 || 3 274 || 2 117 || 5 967

Koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || – || –753 || –3 537 || –1 577 || –5 867

Yhteensä || –3 434 || –1 306 || –2 983 || –4 || –7 727

|| || || || ||

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2011 ||  enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Saatujen/poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 9 873 || 14 365 || 19 533 || 7 430 || 51 201

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –10 091 || –17 527 || –24 420 || –9 015 || –61 053

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät || 585 000 || – || – || – || 585 000

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –591 909 || – || – || – || –591 909

Yhteensä || –7 127 || –3 162 || –4 887 || –1 585 || –16 761

3.4 Markkinariski

Markkinariski on riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen, valuuttakurssien tai luottomarginaalien muutos (joka ei liity liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvään muutokseen) vaikuttaa yhteisön rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai sen hallussa pitämien rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.4.1. Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan investointikehyksen positioiden taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat markkinatuottojen tai tuottokäyrien epäedullisesta kehityksestä. Korkoriski on olemassa silloin, kun eri omaisuus- ja velkaerien ominaisuudet poikkeavat toisistaan uudelleenhinnoittelun ja maturiteetin osalta.

Investointikehyksen lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten herkkyyttä korkoriskille mitataan käyttämällä Basis Point Value (BPV) -menetelmää, jossa omaisuuserän hinnanmuutosta mitataan suhteessa korkokäyrän yhden peruspisteen muutosta kohti.

BPV-menetelmä mittaa, miten paljon salkun nettonykyarvo nousee tai laskee seuraaviin aikaryhmiin kuuluvien korkoperiodien korkokäyrän yhden peruspisteen (0,01 %) kasvun seurauksena: ”rahamarkkinapaperit – enintään yksi vuosi”, ”erittäin lyhyt – kahdesta kolmeen vuotta”, lyhyt – neljästä kuuteen vuotta, pitkä – 12–20 vuotta" ja "erittäin pitkä – yli 21 vuotta".

Lainojen nettonykyarvon laskemiseksi investointikehyksessä käytetään euromääräistä rahoituskäyrää (euromääräinen swap-käyrä + EIP:n rahoitusmarginaali), kun kyseessä ovat euron ja muiden valuuttojen paitsi Yhdysvaltain dollarin määräiset rahavirrat, ja Yhdysvaltain dollarin määräistä rahoituskäyrää, kun kyseessä ovat Yhdysvaltain dollarin määräiset rahavirrat. Omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvon laskemiseksi investointikehyksessä käytetään euromääräisten rahavirtojen tapauksessa euromääräistä swap-käyrää ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen tapauksessa Yhdsvaltain dollarin määräistä swap-käyrää.

Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvo 31.12.2012 vähenee 341 000 euroa (31.12.2011: 239 000 euroa), jos korot nousevat vastaavalla jaksolla yhden korkopisteen.

BPV (tuhansina euroina) || Raha­markkina­paperit || Erittäin lyhyt || Lyhyt || Keskipitkä || Pitkä || Erittäin pitkä || Yhteensä

Tilanne 31.12.2012 || 1 vuosi || 2–3 vuotta || 4–6 vuotta || 7–11 vuotta || 12–20 vuotta || 21 vuotta ||

Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille || –25 || –47 || –90 || –117 || –62 || – || –341

BPV (tuhansina euroina) || Raha­markkina­paperit || Erittäin lyhyt || Lyhyt || Keskipitkä || Pitkä || Erittäin pitkä || Yhteensä

Tilanne 31.12.2011 || 1 vuosi || 2–3 vuotta || 4–6 vuotta || 7–11 vuotta || 12–20 vuotta || 21 vuotta ||

Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille || –20 || –28 || –60 || –78 || –53 || – || –239

3.4.2. Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan investointikehyksen positioiden taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat valuuttakurssien epäedullisesta kehityksestä.

Investointikehykseen kohdistuu valuuttariski aina, kun sen varat ja velat ovat eri valuutoissa. Valuuttariski sisältää myös valuuttakurssimuutoksista johtuvat odottamattomat epäedulliset muutokset vastaisten rahavirtojen arvossa.

3.4.2.1 Valuuttariski ja rahoitusvarat

Investointikehyksen rahoitusvarat ovat joko euroina tai Yhdysvaltain dollareina.

Valuuttariskiltä suojautumiseen käytetään valuuttojen avistakauppaa, valuuttatermiinejä, valuutanvaihtosopimuksia tai valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia. EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto voi lisäksi käyttää mitä tahansa muuta EIP:n politiikan mukaista instrumenttia, joka tarjoaa suojaa investointikehyksen rahoitustoimintaan kohdistuvilta markkinariskeiltä, silloin kun se katsoo tämän tarpeelliseksi ja asianmukaiseksi.

3.4.2.2 Valuuttariski ja investointikehyksen rahoittamat tai takaamat toimet

Jäsenvaltioiden investointikehyksen rahoittamiseksi maksamat rahoitusosuudet saadaan euroina. Investointikehyksen rahoittamien tai takaamien toimien sekä korkotukien valuutta voi olla euro, Yhdysvaltain dollari tai mikä tahansa muu hyväksytty valuutta.

Valuuttariski (suhteessa viitevaluuttana olevaan euroon) syntyy aina kun muut kuin euromääräiset transaktiot jätetään suojaamatta. Seuraavassa on esitetty investointikehyksen valuuttariskiin liittyvää suojausta koskevat ohjeet.

3.4.2.2.1. Muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

- Sellaiset investointikehyksen lainat, jotka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, on suojattava valuutanvaihtosopimuksin, joilla on sama rahoitusprofiili kuin suojattavalla lainalla, jos käytettävissä on toimivat swap-markkinat.

- Kun kyse on sellaisista investointikehyksestä suoritettavista maksuista, jotka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina ja joita ei suojata pitkällä aikavälillä, maksuvalmius- ja rahoitusosasto tekee valuuttakauppasopimuksen kaksi arkipäivää ennen maksun suorittamista. Investointikehyksen toimiin sovelletaan muuntokurssia, joka vastaa maksuvalmius- ja rahoitusosaston markkinoilta saamaa valuuttakurssia. Vastaavasti kun on kyse sellaisista takaisin maksetuista määristä, jotka saadaan muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, maksuvalmius- ja rahoitusosasto toteuttaa tarvittaessa valuuttaoperaation saatujen valuuttojen muuntamiseksi.

- Vakuuksiin, joihin ei ole vedottu, ei sovelleta valuuttasuojausta. Vakuudet, joihin on vedottu ja jotka ovat muina valuuttoina kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, suojataan.

- Sellaiset muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräiset toimet, joiden osalta maksuvalmius- ja rahoitusosasto ei voi toteuttaa valuuttasuojausta, jätetään suojaamatta. Tämä koskee myös sellaisia paikallisen valuutan määräisiä (synteettisiä) toimia, joissa suoritus tapahtuu euroina tai Yhdysvaltain dollareina. Investointikehykseen kohdistuu siksi näiden toimien osalta valuuttariski.

3.4.2.2.2. Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

- Kaikki investointikehyksen takaisin maksamatta olevat, Yhdysvaltain dollarin määräiset toimet (lukuun ottamatta vakuuksia, joihin ei ole vedottu) suojataan Yhdysvaltain dollarin ja euron välisillä valuutanvaihtosopimuksilla, joiden voimassaoloa jatketaan jaksoittain. Kunkin jakson alussa arvioidaan seuraavalla jaksolla Yhdysvaltain dollareina saatavat ja maksettavat rahavirrat suunniteltujen tai odotettujen maksujen (saatavat ja suoritettavat maksut) perusteella. Erääntyviä valuutanvaihtosopimuksia jatketaan ja niiden määrää muutetaan siten, että se kattaa vähintään ennusteiden mukaiset seuraavan jakson Yhdysvaltain dollarin määräiset likviditeettitarpeet.

- Yhdysvaltain dollariin liittyvälle valuuttariskille altis kokonaismäärä lasketaan jaksoittain kirjanpitotietojen perusteella, jotta suojausta voitaisiin tarvittaessa mukauttaa seuraavalla valuutanvaihtosopimusjaksolla.

- Valuutanvaihtosopimuksia voidaan tarvittaessa käyttää myös yksittäisten Yhdysvaltain dollarin määräisten lainojen suojaamiseen, jos maksuvalmius- ja rahoitusosasto pitää tätä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisena.

- Valuutanvaihtosopimuksen jatkojakson aikana Yhdysvaltain dollarin määräiset odottamattomat likviditeettivajeet voidaan kattaa satunnaisilla valuutanvaihtosopimuksilla, kun taas ylimääräinen likviditeetti voidaan joko sijoittaa rahoitusvaroihin tai vaihtaa euroiksi.

- Yhdysvaltain dollarin määräinen suojaamaton takaisin maksamatta oleva (nimellinen) kokonaismäärä ei saa koskaan olla suurempi kuin 5 000 000 (viisi miljoonaa) Yhdysvaltain dollaria. Tätä enimmäismäärää mukautetaan vuosittain. Jos enimmäismäärä ylittyy, maksuvalmius- ja rahoitusosasto palauttaa valuuttariskin enimmäismäärän puitteisiin valuuttaoperaatiolla.

3.4.2.3 Valuuttapositiot

Seuraavissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen valuuttapositiot (tuhansina euroina).

Tilanne 31. joulukuuta 2012 || EUR || USD || KES || AKT/MMA-valuutat || Yhteensä

|| || || || ||

VARAT || || || || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat || 424 647 || 41 921 || – || – || 466 568

Johdannaissopimukset || 1 064 || –949 || – || – || 115

Lainat ja muut saamiset || 513 231 || 508 412 || 60 348 || 64 289 || 1 146 280

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 66 509 || 259 694 || – || 6 798 || 333 001

Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || – || – || – || 87 310

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || – || – || – || 99 029

Muut varat || – || – || – || 224 || 224

Varat yhteensä || 1 191 790 || 809 078 || 60 348 || 71 311 || 2 132 527

|| || || || ||

VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || || || ||

Velat || || || || ||

Johdannaissopimukset || –675 814 || 682 849 || – || – || 7 035

Tuloennakot || 37 560 || 248 || – || – || 37 808

Velat kolmansille || 312 040 || 46 || – || – || 312 086

Muut velat || 905 || 19 || 14 || 215 || 1 153

Velat yhteensä || –325 309 || 683 162 || 14 || 215 || 358 082

Rahoittajien varat || || || || ||

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 1 561 309 || – || – || – || 1 561 309

Käyvän arvon rahasto || 5 366 || 59 144 || – || 3 924 || 68 434

Kertyneet voittovarat || 144 702 || – || – || – || 144 702

Rahoittajien varat yhteensä || 1 711 377 || 59 144 || – || 3 924 || 1 774 445

Velat ja rahoittajien varat yhteensä || 1 386 068 || 742 306 || 14 || 4 139 || 2 132 527

Valuuttapositio 31. joulukuuta 2012 || –194 278 || 66 772 || 60 334 || 67 172 || –

|| || || || ||

Tilanne 31. joulukuuta 2012: || || || || ||

SITOUMUKSET || || || || ||

Nostamatta olevat lainat ja myytävissä olevat rahoitusvarat || 794 475 || 171 639 || – || – || 966 114

Realisoituneet vakuudet || – || – || – || 6 224 || 6 224

Korkotuet ja tekninen apu || 204 555 || – || – || – || 204 555

|| || || || ||

EHDOLLISET VELAT || || || || ||

Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || – || – || – || 20 000

Tilanne 31. joulukuuta 2011 || EUR || USD || CAD || AKT/MMA-valuutat || Yhteensä

|| || || || ||

VARAT || || || || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat || 416 384 || 35 895 || – || – || 452 279

Johdannaissopimukset || 13 419 || –12 985 || – || – || 434

Lainat ja muut saamiset || 477 340 || 501 923 || – || 53 897 || 1 033 160

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 54 287 || 186 525 || 4 303 || 6 545 || 251 660

Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || – || – || – || 87 310

Muut varat || 50 || – || – || 366 || 416

Varat yhteensä || 1 048 790 || 711 358 || 4 303 || 60 808 || 1 825 259

|| || || || ||

VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || || || ||

Velat || || || || ||

Johdannaissopimukset || –641 758 || 654 460 || – || – || 12 702

Tuloennakot || 32 689 || 314 || – || – || 33 003

Velat kolmansille || 329 598 || 62 || – || – || 329 660

Muut velat || 691 || 19 || – || 403 || 1 113

Velat yhteensä || –278 780 || 654 855 || – || 403 || 376 478

Rahoittajien varat || || || || ||

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 1 281 309 || – || – || – || 1 281 309

Käyvän arvon rahasto || 41 750 || – || – || – || 41 750

Kertyneet voittovarat || 125 722 || – || – || – || 125 722

Rahoittajien varat yhteensä || 1 448 781 || – || – || – || 1 448 781

Velat ja rahoittajien varat yhteensä || 1 170 001 || 654 855 || – || 403 || 1 825 259

Valuuttapositio 31. joulukuuta 2011 || –121 211 || 56 503 || 4 303 || 60 405 || –

|| || || || ||

Tilanne 31. joulukuuta 2011: || || || || ||

SITOUMUKSET || || || || ||

Nostamatta olevat lainat ja myytävissä olevat rahoitusvarat || 761 319 || 204 340 || – || – || 965 659

Realisoituneet vakuudet || – || – || – || 7 909 || 7 909

Korkotuet ja tekninen apu || 209 223 || || – || – || 209 223

EHDOLLISET VELAT || || || || ||

Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || – || – || – || 20 000

3.4.2.4 Analyysi herkkyydestä valuuttakurssimuutoksille (lähimpään tuhanteen euroon pyöristettynä)

Tilinpäätöspäivänä suurin nettomääräinen valuuttariski on Yhdysvaltain dollarin määräinen nettoriski. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2012 ±10 prosentin muutos Yhdysvaltain dollarin muuntokurssissa aiheuttaisi ±6 682 000 euron muutoksen rahoittajien varoissa (vastaava muutos 31.12.2011 olisi ollut ±5 650 000 euroa).

3.4.2.5 Muuntokurssit

Taseiden (31.12.2012 ja 31.12.2011) laatimisessa on käytetty seuraavia muuntokursseja:

|| 31. joulukuuta 2012 || 31. joulukuuta 2011

Muut kuin EU-valuutat || ||

Dominikaanisen tasavallan peso (DOP) || 53.1220 || 49.8498

Fidžin dollari (FJD) || 2.3417 || 2.3630

Haitin gourde (HTG) || 55.7265 || 52.1645

Kenian shillinki (KES) || 113.68 || 109.53

Mauritanian ouguiya (MRO) || 393.99 || 372.52

Mauritiuksen rupia (MUR) || 40.19 || 37.43

Ruandan frangi (RWF) || 811.83 || 771.76

Ugandan shillinki (UGX) || 3 549 || 3 205

Yhdysvaltain dollari (USD) || 1.3194 || 1.2939

Ranskan CFA-frangi BEAC/BCEAO (XAF/XOF) || 655.957 || 655.957

Etelä-Afrikan randi (ZAR) || 11.1727 || 10.4830

3.4.3. Osakkeiden hintariski (lähimpään tuhanteen euroon pyöristettynä)

Osakkeiden hintariski on riski siitä, että osakkeiden käypä arvo laskee osakeindeksien ja yksittäisten osakesijoitusten arvon muutosten seurauksena.

Investointikehykseen kohdistuu osakkeiden hintariski sen pääomasijoitusten vuoksi, joita ovat suorat osakesijoitukset ja pääomasijoitusrahastoihin tehdyt sijoitukset.

Osakesijoituksiin sovelletaan pisteytystä. Kutakin sijoitusta arvioidaan käyttämällä useita kriteerejä, jotka kuuluvat kolmeen pääryhmään: johto, liiketoimintasuunnitelma ja liiketoiminnan rakenne. Yksittäiset pisteet yhdistetään yhdeksi sijoitukselle annetuksi kokonaispistemääräksi, joka kuvaa sen kokonaisvahvuutta.

Myös osakkeiden hintariskille alttiina oleviin sijoituksiin sovelletaan enimmäismääriä sekä yksittäisten sijoitusten että kokonaismäärien osalta. Nämä enimmäismäärät riippuvat osakesijoitusten laadusta.

Yksityisten yritysten osakkeiden arvoa ei voida helposti määrittää jatkuvaa seurantaa ja valvontaa varten. Tällaisten positioiden tapauksessa käytetään parhaita saatavilla olevia arvioita, joihin kuuluvat asianmukaisella arvostusmenetelmällä määritetyt hinnat.

Osakeindeksien ja yksittäisten oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvon 10 prosentin laskun vaikutus (joka on seurausta myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten salkun käyvän arvon muutoksesta) investointikehyksen rahoittajien varoihin on –33 300 000 euroa 31.12.2012 ja –25 166 000 euroa 31.12.2011, jos kaikki muut muuttujat säilyvät ennallaan.

4 Varojen ja velkojen käypä arvo

Seuraavassa taulukossa on verrattu tilinpäätöslaskelmissa esitettyjen investointikehyksen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja ja käypiä arvoja omaisuuseräryhmittäin (tuhansina euroina).

|| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 || Käypä arvo 31.12.2012 || Kirjanpitoarvo 31.12.2011 || Käypä arvo 31.12.2011

Käypään arvoon kirjatut varat || || || ||

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 333 001 || 333 001 || 251 660 || 251 660

Johdannaissopimukset || 115 || 115 || 434 || 434

Yhteensä || 333 116 || 333 116 || 252 094 || 252 094

|| || || ||

Hankintamenoon kirjatut varat || || || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat || 466 568 || 466 568 || 452 279 || 452 279

Lainat ja muut saamiset || 1 146 280 || 1 226 409 || 1 033 160 || 1 022 679

Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || 87 310 || 87 310 || 87 310

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || 98 805 || - || -

Muut varat || 224 || 224 || 416 || 416

Yhteensä || 1 799 411 || 1 879 316 || 1 573 165 || 1 562 684

Varat yhteensä || 2 132 527 || 2 212 432 || 1 825 259 || 1 814 778

|| || || ||

Käypään arvoon kirjatut velat || || || ||

Johdannaissopimukset || 7 035 || 7 035 || 12 702 || 12 702

Yhteensä || 7 053 || 7 053 || 12 702 || 12 702

|| || || ||

Hankintamenoon kirjatut velat || || || ||

Tuloennakot || 37 808 || 37 808 || 33 003 || 33 003

Velat kolmansille || 312 086 || 312 086 || 329 660 || 329 660

Muut velat || 1 153 || 1 153 || 1 113 || 1 113

Yhteensä || 351 047 || 351 047 || 363 776 || 363 776

Velat yhteensä || 358 082 || 358 082 || 376 478 || 376 478

Seuraavassa on kuvattu varojen ja velkojen käyvän arvon määrittämisessä käytetyt menetelmät ja oletukset.

§ Varat, joiden käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa

Kun on kyse likvideistä varoista ja veloista tai sellaisista varoista ja veloista, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta, kirjanpitoarvon oletetaan vastaavan käypää arvoa.

§ Käypään arvoon kirjatut varat ja velat

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään ensisijaisesti käyttämällä toimivien markkinoiden julkisia hintanoteerauksia. Investointikehyksen sijoitussalkun koostumus on kuitenkin sellainen, että tällaisia hintanoteerauksia on harvoin saatavilla. Jos rahoitusinstrumentille ei ole saatavissa markkinahintaa, sen käypä arvo arvioidaan käyttämällä arvostusmenetelmiä tai -malleja, jotka perustuvat tilinpäätöspäivän markkinatietoihin aina kun tämä on mahdollista.

Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi rahoitusvaroista, joiden käypä arvo on määritetty arvostusmenetelmällä. Tasot määritellään seuraavasti:

- Taso 1:       toimivilta markkinoilta peräisin olevat (mukauttamattomat) hintanoteeraukset

- Taso 2:       muut omaisuuserästä saatavilla olevat tiedot kuin tason 1 kattamat hintanoteeraukset; nämä tiedot voidaan saada suoraan (hinnat) tai välillisesti (hinnoista johdetut tiedot)

- Taso 3:       tiedot eivät perustu käytettävissä oleviin markkinatietoihin (muut kuin havainnoitavissa olevat tiedot).

Tilanne 31. joulukuuta 2012 (tuhansina euroina) || Taso 1 || Taso 2 || Taso 3 || Yhteensä

Rahoitusvarat || || || ||

Johdannaissopimukset || - || 115 || - || 115

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 11 001 || - || 322 000 || 333 001

Yhteensä || 11 001 || 115 || 322 000 || 333 116

|| || || ||

Rahoitusvelat || || || ||

Johdannaissopimukset || - || 7 035 || - || 7 035

Yhteensä || - || 7 035 || - || 7 035

Tilanne 31. joulukuuta 2011 (tuhansina euroina) || Taso 1 || Taso 2 || Taso 3 || Yhteensä

Rahoitusvarat || || || ||

Johdannaissopimukset || - || 434 || - || 434

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 15 214 || - || 236 446 || 251 660

Yhteensä || 15 214 || 434 || 236 446 || 252 094

|| || || ||

Rahoitusvelat || || || ||

Johdannaissopimukset || - || 12 702 || - || 12 702

Yhteensä || - || 12 702 || - || 12 702

Vuonna 2012 investointikehyksessä ei siirretty omaisuuseriä käyvän arvon luokitushierarkian tasolta 1 tasolle 2 tai päinvastoin.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty muutokset tason 3 instrumenteissa (tilanne 31. joulukuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2011).

(tuhansina euroina) || Myytävissä olevat rahoitusvarat

Saldo 1. tammikuuta 2012 || 236 446

Voitto tai tappio yhteensä ||

- tuotto- ja kululaskelmassa || 8 133

- muussa laajassa tuloksessa || 15 041

Suoritetut maksut || 81 981

Saadut maksut || –19 601

Saldo 31. joulukuuta 2012 || 322 000

(tuhansina euroina) || Myytävissä olevat rahoitusvarat

Saldo 1. tammikuuta 2011 || 171 638

Voitto tai tappio yhteensä ||

- tuotto- ja kululaskelmassa || -3 206

- muussa laajassa tuloksessa || 21 759

Suoritetut maksut || 67 829

Saadut maksut || –21 574

Saldo 31. joulukuuta 2011 || 236 446

5 Käteisvarat ja muut rahavarat (tuhansina euroina)

Käteisvarat ja muut rahavarat voidaan jakaa seuraaviin kahteen ryhmään: varat, jotka on saatu jäsenvaltioilta mutta joita ei ole vielä maksettu tuensaajille, ja varat, jotka on saatu investointikehyksen operatiivisesta toiminnasta ja rahoitustoiminnasta.

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Jäsenvaltioilta saadut, vielä maksamatta olevat rahoitusosuudet || 117 622 || 195 205

Kehyksen operatiivisesta toiminnasta ja rahoitustoiminnasta saadut varat || 348 946 || 257 074

Käteisvarat ja muut rahavarat yhteensä || 466 568 || 452 279

6 Johdannaissopimukset (tuhansina euroina)

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

Tilanne 31. joulukuuta 2012 || Käypä arvo || Nimellismäärä

Varat || Velat

Valuutanvaihtosopimukset || 87 || –102 || 7 062

Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset || – || –3 971 || 19 504

Koronvaihtosopimukset || 28 || – || 19 568

Valuuttatermiinit || – || –2 962 || 652 451

Johdannaissopimukset yhteensä || 115 || –7 035 || 698 585

|| || ||

Tilanne 31. joulukuuta 2011 || Käypä arvo || Nimellismäärä

Varat || Velat

Valuutanvaihtosopimukset ||  434 || –953 || 29 376

Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset || – || –5 355 || 38 158

Valuuttatermiinit || – || –6 394 || 585 000

Johdannaissopimukset yhteensä || 434 || –12 702 || 652 534

7 Lainat ja muut saamiset (tuhansina euroina)

Lainat ja muut saamiset muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| Globaalilainat  (*) || Paremmassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Huonommassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Yhteensä

Nimellisarvo 1. tammikuuta 2012 || 225 365 || 716 350 || 128 679 || 1 070 394

Suoritetut maksut || 79 015 || 154 003 || – || 233 018

Kokonaan kuluksi kirjatut || –947 || –1 206 || – || –2 153

Saadut maksut || –39 967 || –71 368 || –4 145 || –115 480

Aktivoidut korot || – || –117 || 9 739 || 9 622

Valuuttakurssiero || –8 780 || –7 692 || –493 || –16 965

Nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 || 254 686 || 789 970 || 133 780 || 1 178 436

|| || || ||

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2012 || –7 609 || –16 372 || –24 835 || –48 816

Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –835 || –292 || – || –1 127

Kokonaan kuluksi kirjattujen arvonalennus || 947 || 1 206 || – || 2 153

Arvonalentumisen peruuttaminen || 910 || 814 || – || 1 724

Valuuttakurssiero || 93 || 348 || 480 || 921

Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2012 || –6 494 || –14 296 || –24 355 || –45 145

|| || || ||

Jaksotettu hankintameno || –1 641 || –3 984 || –82 || –5 707

Kertynyt korko || 5 246 || 9 244 || 4 206 || 18 696

Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2012 || 251 797 || 780 934 || 113 549 || 1 146 280

|| || || || ||

(*) sisältää edustussopimukset

|| Globaalilainat (*) || Paremmassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Huonommassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Yhteensä

Nimellisarvo 1. tammikuuta 2011 || 246 500 || 542 322 || 123 910 || 912 732

Suoritetut maksut || 25 689 || 211 351 || 0 || 237 040

Kokonaan kuluksi kirjatut ||  0 ||  0 || –2 000 || –2 000

Saadut maksut || –48 554 || –51 712 || –4 144 || –104 410

Aktivoidut korot || 0 || 459 || 10 053 || 10 512

Valuuttakurssiero || 1 730 || 13 930 ||  860 || 16 520

Nimellisarvo 31. joulukuuta 2011 || 225 365 || 716 350 || 128 679 || 1 070 394

|| || || ||

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2011 || –15 006 || –18 056 || –44 023 || –77 085

Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –1 746 || –1 514 || –773 || –4 033

Kokonaan kuluksi kirjattujen arvonalennus ||  0 ||  0 || 2 000 || 2 000

Arvonalentumisen peruuttaminen || 9499 || 3263 || 18 723 || 31 485

Valuuttakurssiero || – 356 || – 65 || – 762 || –1 183

Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2011 || –7 609 || –16 372 || –24 835 || –48 816

|| || || ||

Jaksotettu hankintameno || –1 700 || –3 428 || – 99 || –5 227

Kertynyt korko || 3 498 || 9 499 || 3 812 || 16 809

Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2011 || 219 554 || 706 049 || 107 557 || 1 033 160

|| || || || ||

(*) sisältää edustussopimukset

8 Myytävissä olevat rahoitusvarat (tuhansina euroina)

Myytävissä olevat rahoitusvarat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| Pääomasijoitus-rahastot || Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset || Yhteensä

Hankintameno 1. tammikuuta 2012 || 182 692 || 36 565 || 219 257

Suoritetut maksut || 56 007 || 25 974 || 81 981

Saadut maksut / myynnit || –19 570 || –31 || –19 601

Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero || 1 581 || –678 || 903

Hankintameno 31. joulukuuta 2012 || 220 710 || 61 830 || 282 540

|| || ||

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2012 || 29 781 || 11 969 || 41 750

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos || 29 540 || –2 856 || 26 684

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2012 || 59 321 || 9 113 || 68 434

|| || ||

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2012 || –6 887 || –2 460 || –9 347

Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –7 976 || –951 || –8 927

Arvonalentumiseen liittyvä valuuttakurssiero || 133 || 168 || 301

Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2012 || –14 730 || –3 243 || –17 973

|| || ||

Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2012 || 265 301 || 67 700 || 333 001

|| Pääomasijoitus-rahastot || Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset || Yhteensä

Hankintameno 1. tammikuuta 2011 || 142 932 || 33 350 || 176 282

Suoritetut maksut || 59 579 || 8 250 || 67 829

Saadut maksut / myynnit || –20 236 || –4 735 || –24 971

Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero || 417 || –300 || 117

Hankintameno 31. joulukuuta 2011 || 182 692 || 36 565 || 219 257

|| || ||

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2011 || 11 335 || 13 235 || 24 570

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos || 18 446 || –1 266 || 17 180

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2011 || 29 781 || 11 969 || 41 750

|| || ||

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2011 || –2 || –6 022 || –6 024

Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || – 6 888 || – || –6 888

Laajaan tulokseen aiempina varainhoitovuosina kirjatun arvonalentumisen käyttö || 2 || 3 714 || 3 716

Arvonalentumiseen liittyvä valuuttakurssiero || 1 || –152 || –151

Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2011 || –6 887 || –2 460 || –9 347

|| || ||

Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2011 || 205 586 || 46 074 || 251 660

9 Saamiset rahoitusosuuksista (tuhansina euroina)

Saamiset rahoitusosuuksista muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty mutta joita ei ole vielä maksettu || 87 310 || 87 310

Saamiset rahoitusosuuksista yhteensä || 87 310 || 87 310

10 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat (tuhansina euroina)

Eräpäivään asti pidettävien sijoitusten salkku muodostuu noteeratuista joukkovelkakirjoista, joiden juoksuaika tilinpäätöspäivänä on alle kolme kuukautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräpäivään asti pidettävien sijoitusten salkussa tapahtuneet muutokset:

Saldo 1. tammikuuta 2012 || -

Hankinnat || 98 278

Jaksotettu preemio/diskontto || –210

Korkojen muutos || 961

Saldo 31. joulukuuta 2012 || 99 029

11 Muut varat (tuhansina euroina)

Muut varat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Saamiset EIP:ltä || 7 || 59

Vakuudet || 217 || 357

Suoritettuihin teknisen avun maksuihin liittyvät saamiset || 337 || –

Suoritettuihin teknisen avun maksuihin liittyvien saamisten arvon alentuminen (liitetieto 20) || –337 || –

Muut varat yhteensä || 224 || 416

12 Tuloennakot, netto (tuhansina euroina)

Tuloennakot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Korkotukiin liittyvät tuloennakot || 37 387 || 32 744

Lainojen ja muiden saamisten palkkioihin liittyvät tuloennakot || 421 || 259

Tuloennakot yhteensä || 37 808 || 33 003

13 Velat kolmansille (tuhansina euroina)

Nämä velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

EIP:lle maksettavat yleiset hallintomenot (netto) || 36 202 || 38 011

Muut EIP:lle maksettavat määrät || 8 904 || 219

Jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet || 266 980 || 291 430

Velat kolmansille yhteensä || 312 086 || 329 660

14 Muut velat (tuhansina euroina)

Muut velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Vakuudet || 215 || 294

Muut || 938 || 819

Muut velat yhteensä || 1 153 || 1 113

|| ||

15 Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty (tuhansina euroina)

Jäsenvaltiot || Rahoitus­osuus (investointi­kehys) || Rahoitus­osuus (korkotuet) || Rahoitus­osuus yhteensä || Maksua pyydetty, maksamatta (*)

Itävalta || 41 375 || 10 168 || 51 543 || 2 650

Belgia || 61 203 || 15 041 || 76 244 || 3 920

Tanska || 33 412 || 8 211 || 41 623 || 2 140

Suomi || 23 107 || 5 679 || 28 786 || 1 480

Ranska || 379 399 || 93 237 || 472 636 || 24 300

Saksa || 364 722 || 89 630 || 454 352 || 23 360

Kreikka || 19 516 || 4 796 || 24 312 || 1 250

Irlanti || 9 680 || 2 379 || 12 059 || 620

Italia || 195 788 || 48 115 || 243 903 || 12 540

Luxemburg || 4 528 || 1 113 || 5 641 || 290

Alankomaat || 81 500 || 20 028 || 101 529 || 5 220

Portugali || 15 145 || 3 722 || 18 867 || 970

Espanja || 91 180 || 22 407 || 113 588 || 5 840

Ruotsi || 42 624 || 10 4757 || 53 099 || 2 730

Yhdistynyt kuningaskunta || 198 130 || 48 690 || 246 820 || –

Yhteensä 31. joulukuuta 2012 || 1 561 309 || 383 691 || 1 945 000 || 87 310

Yhteensä 31. joulukuuta 2011 || 1 281 309 || 383 691 || 1 665 000 || 87 310

(*) Neuvosto vahvisti 20. marraskuuta 2012 jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka näiden oli maksettava 21. tammikuuta 2013 mennessä.

16 Ehdolliset velat ja sitoumukset (tuhansina euroina)

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

|| ||

Sitoumukset || ||

Nostamattomat lainat || 749 044 || 701 092

Myytävissä olevat rahoitusvarat, joista on tehty sitoumus mutta ei suoritusta || 217 070 || 264 567

Realisoituneet vakuudet || 6 224 || 7 909

Korkotuet ja tekninen apu || 228 175 || 209 223

|| ||

Ehdolliset velat || ||

Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || 20 000

|| ||

Yhteensä || 1 220 513 || 1 202 792

17 Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto (tuhansina euroina)

Korkotuotot ja vastaavat tuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Käteisvarat ja muut rahavarat || 1 678 || 5 518

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 36 || -

Lainat ja muut saamiset || 64 060 || 50 800

Korkotuet || 1 729 || 3 243

Korkotuotot ja vastaavat tuotot yhteensä || 67 503 || 59 561

Korkokulut ja vastaavat kulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Johdannaissopimukset || –1 114 || –940

Korkokulut ja vastaavat kulut yhteensä || – 1 114 || –940

18 Palkkiotuotot, netto (tuhansina euroina)

Palkkiotuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Palkkiot lainoista ja muista saamisista || 1 710 || 1 894

Palkkiot vakuuksista || 191 || 255

Muut || 33 || –

Palkkiotuotot yhteensä || 1 934 || 2 149

Palkkiokulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvät komission maksut kolmansille || –292 || –144

Palkkiokulut yhteensä || –292 || –144

19 Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot (tuhansina euroina)

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot || 70 || 16 254

Osinkotuotot || 975 || 974

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot || 1 045 || 17 228

20 Muiden varojen arvon alentuminen (lähimpään tuhanteen euroon pyöristettynä)

Raportointikauden aikana investointikehyksestä suoritettiin tekniseen apuun liittyvä 638 000 euron maksu, jota lopullinen edunsaaja ei saanut vastapuolen petollisen toiminnan vuoksi. Oikeudellisilla toimilla saatiin perittyä takaisin 301 000 euroa ja jäljelle jäänyt määrä kirjattiin saamisiin. Koska tilinpäätöspäivänä todennäköisyys siitä, että investointikehys saa perittyä takaisin jäljellä olevan määrän, on arviolta pieni, kyseinen 337 000 euron määrä on kirjattu arvonalennuksena investointikehyksen laajaan tulokseen.

21 Yleiset hallintokulut (tuhansina euroina)

Yleiset hallintokulut ovat menoja, joita EIP:lle aiheutuu investointikehyksen hallinnoinnista. Näistä kuluista vähennetään tuotot vakiomääräisistä arviointipalkkioista, jotka EIP veloittaa suoraan investointikehyksen tuensaajilta.

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

EIP:lle aiheutuneet todelliset kustannukset || –38 390 || –39 937

Tulot tuensaajilta suoraan veloitetuista arviointipalkkioista || 2 188 || 1 931

Yleiset hallintokulut, netto || –36 202 || –38 006

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen voimaantulon (1. heinäkuuta 2008) jälkeen jäsenvaltiot eivät enää ole kattaneet yleisiä hallintokuluja.

22 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia taseeseen olennaisesti vaikuttavia tapahtumia, jotka edellyttäisivät tietojen antamista tai 31. päivältä joulukuuta 2012 laadittujen tilinpäätöslaskelmien oikaisemista.

LIITE OSAAN 1 – LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA VÄLINEITTÄIN

Taulukoita koskevat liitetiedot:

· Luku ”0,00” tarkoittaa, että kyseinen määrä sijoittuu välille –4999 ja 4999 euroa. Luvun puuttuminen tarkoittaa, että määrä on nolla.    Taulukoihin ei ole sisällytetty maita, joiden osalta määrä on kaikissa sarakkeissa nolla.

· Otsake "kaikki AKT/MMA-valtiot" viittaa hankkeisiin, jotka koskevat useita maita, mutta joita ei rahoiteta alueellista yhteistyötä varten varatuista määrärahoista.

· Otsake ”Hallinto- ja rahoitusmenot” vastaa kaikissa taulukoissa EKR:n koroilla rahoitettuja hankkeita tai hallintomenot kattavia määrärahoja.

 

[1]           EUVL L 247, 9.9.2006.

[2]         Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Taulukoissa nollana esitetty määrä on todellisuudessa alle 500 000 euroa. Jos määrä on nolla, se ilmoitetaan käyttämällä ajatusviivaa (–).

[3] Lyhytaikaiset saamiset ilman varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä saamisia.

[4] Lyhytaikaiset velat ilman varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä velkoja.

[5] RIP (Regional Indicative Programme) – alueohjelma.

[6] NIP (National Indicative Programme) – maaohjelma.

[7]         Kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 153 artiklan mukaisesti kassavarat esitetään kymmenennen EKR:n taseessa. Pankkitilityypeistä on lisätietoa rahoitusriskin hallintaa käsittelevässä luvussa 6.

[8]         Tähän kohtaan sisältyvät määrät, jotka on osoitettu Kongon demokraattiselle tasavallalle neuvoston päätöksen 2003/583/EY mukaisesti. Nämä varat on varattu asianomaiselle tuensaajavaltiolle erityistarkoitukseen.

[9]         EYVL L 156, 29.5.1998, s. 3–106.

[10]        EUVL L 247, 9.9.2006.

[11]        Neuvoston päätös 2011/315/EU, annettu 23 päivänä toukokuuta 2011, yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta ja edellisistä Euroopan kehitysrahastoista rahoitetuista hankkeista vapautuneiden varojen osoittamisesta kehitysyhteistyöhön eteläisessä Sudanissa.

[12]        EUVL L 247, 9.9.2006.

[13]          Aiempien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomat varat sisältävät jäljellä olevat Sysmin-varat, joiden määrä on AKT–EY-ministerineuvoston päätöksen N:o 3/2000 mukaan 410,926 miljoonaa euroa. Komission päätöksen PE/410/2001 mukaan nämä varat sisällytetään kansallisiin alustaviin määrärahoihin (osa B) AKT–EY-kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesti.

SISÄLLYSLUETTELO

EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO.. 3

OSA I – EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT. 9

1............... KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT  10

1.1........... KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA.. 10

1.2........... KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA   14

1.3........... YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA   17

1.4........... KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA   20

1.5........... KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT  23

2............... RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS.. 44

2.1........... MÄÄRÄRAHAT. 48

2.2........... KONSOLIDOIDUT TILIT. 51

2.3........... VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT. 56

OSA II – EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT. 58

3.1 .......... TASE 31. JOULUKUUTA 2012.. 60

3.2........... LASKELMA LAAJASTA TULOKSESTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA   61

3.3........... LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA.. 62

3.4........... RAHAVIRTALASKELMA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA.. 63

3.5........... JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA LAADITTUJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT. 64

LIITE OSAAN 1 – LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA VÄLINEITTÄIN   96

VARMENNUSLAUSUMA

Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2012 tilinpäätös on laadittu kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitteessä esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Ilmoitan olevani vastuussa kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti.

Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan kehitysrahastojen varat ja velat sekä niiden talousarvioiden toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta.

                                                                                                               

(allekirjoitus)

Manfred Kraff

Tilinpitäjä

                                                                                               

EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO

1.         TAUSTAA

Euroopan unioni tekee kehitysyhteistyötä useiden kehitysmaiden kanssa. Tämän kehitysyhteistyön päätavoitteena on tukea talouden ja yhteiskunnan kehittämistä ja etenkin vähentää köyhyyttä pitkällä aikavälillä. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille kehitysapua ja teknistä tukea. Unioni laatii tässä tarkoituksessa yhdessä kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden toteuttamista varten. Kehitystyöhön osoitetut varat ovat peräisin kolmesta lähteestä, jotka ovat

– Euroopan unionin talousarvio

– Euroopan kehitysrahasto

– Euroopan investointipankki.

Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tärkein väline, jolla unioni tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa. Rahastosta myönnettiin teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan maille, jotka olivat tuolloin vielä siirtomaita ja joihin joillakin jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä.

EKR ei saa rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Rahastoon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, ja sitä hallinnoi erityiskomitea. EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio ja investointikehyksen hallinnoinnista Euroopan investointipankki (EIP).

AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille myönnettävä maantieteellinen tuki rahoitetaan myös vuosina 2008–2013 pääasiassa EKR:n varoilla. Kukin EKR-sopimus tehdään yleensä noin viideksi vuodeksi. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien kehitysrahastojen ohjelmakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten voimassaoloaikoja. Kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa säädetään rahaston tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Jokaisesta EKR:sta laaditaan erilliset tilinpäätöslaskelmat siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joita Euroopan komissio hallinnoi. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, jotta saadaan kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen käytöstä.

Cotonoun sopimuksella luotiin investointikehys, jonka hallinnoinnista vastaa Euroopan investointipankki. Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan) yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen. Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska Euroopan komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä niihin liittyvän selvityksen rahoituksen toteutumisesta. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa (osa 2), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Kymmenes EKR kattaa vuodet 2008–2013, ja sen kokonaismäärärahat ovat 22 682 miljoonaa euroa. Tästä summasta 21 966 miljoonaa euroa on osoitettu AKT-maille, 286 miljoonaa euroa merentakaisille maille ja alueille ja 430 miljoonaa euroa komissiolle tukimenoihin, jotka liittyvät EKR:n ohjelmasuunnitteluun ja sen varojen käyttöön[1].

2.         MITEN EKR RAHOITETAAN?

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15. ja 16. joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa rahoituskehyksen vuosia 2007–2013 varten. Samalla se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei oteta Euroopan unionin talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta myös vuosina 2008–2013.

Euroopan unionin talousarvio laaditaan vuosittain, ja vuotuisperiaatteen mukaan menot ja tulot budjetoidaan ja hyväksytään aina vuodeksi kerrallaan. EKR:n toiminta perustuu Euroopan unionin talousarviosta poiketen kuitenkin monivuotisuuteen. Jokainen EKR perustuu jäsenvaltioiden tekemään sisäiseen sopimukseen ja siinä vahvistettuun kokonaisrahastoon, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin.

EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestetään hallitusten välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätetään rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkastellaan, miten varat on käytetty. Rahaston hallinnointi annetaan tämän jälkeen tehtäväksi komissiolle, joka hallinnoi varoja esittämänsä ja neuvoston hyväksymän EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla toteutettavien toimien rinnalla omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on koordinoitava oma toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan. Vuoteen 2010 asti rahaston rahoittamiseen osallistui 15 jäsenvaltiota, jotka maksoivat rahastoon rahoitusosuuden. Vuonna 2011 maksettaviksi tulivat ensimmäiset kymmenenteen EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet. Kymmenennen EKR:n rahoittamiseen osallistuvat kaikki 27 jäsenvaltiota.

Suurin osa 10. EKR:n varoista varataan ohjelmia varten, joskin varoja osoitetaan jonkin verran myös odottamattomien tarpeiden kattamiseen. Ohjelmista laaditaan suuntaa antavat monivuotiset puitteet, jotka ovat pääasiassa maantieteellisiä mutta joiden joukossa on myös temaattisia puitteita. Tämänhetkiset puitteet koskevat vuosia 2008–2013. Komissio on hyväksynyt maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat sekä AKT-valtioiden väliset strategia-asiakirjat edellä mainittujen puitteiden mukaisesti. Strategioiden toteuttamista seurataan vuosittain ja strategioista tehdään sekä väliarviointi (saatu päätökseen) että loppuarviointi (parhaillaan käynnissä). Komissio voi näiden arviointien perusteella tarkistaa EU:n puolesta kyseisiä strategioita ja kohdentaa varoja uudelleen asianomaisten AKT-maiden ja -alueiden senhetkisten tarpeiden ja tulosten perusteella.

Jäsenvaltiot voivat maksamiensa rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon.

3.       MITEN EKR:N VAROJA HALLINNOIDAAN JA KÄYTETÄÄN?

3.1      Toimintamenot

EKR:lla on erityyppisiä toimintamenoja sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan. Varainhoitoasetuksen mukaan komissio voi käyttää EKR:n varoja seuraavassa luetelluilla tavoilla.

Hajautettu hallinnointi: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamistehtävät kolmansille maille sen mukaan, millainen rahoituksen saajana olevan maan paikallinen tilanne on.

Keskitetty hallinnointi: komission yksiköt toteuttavat talousarviota joko suoraan itse tai komissio toteuttaa sitä välillisesti siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä EU:n tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastuuvelvollisille elimille, kuten Euroopan unionin virastoille.

Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kansainvälisille järjestöille.

3.2      Taloushallinnon toimijat

Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. Hän muun muassa päättää, miten käynnistettyjä toimia on hallinnoitava niille asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja vastaa sekä varsinaisten toimien että niihin osoitettujen määrärahojen hallinnoinnista. Hänen tehtäviinsä kuuluu näin muun muassa oikeudellisten sitoumusten tekeminen ja/tai tulosten seuranta, maksujen suorittaminen ja tarvittaessa myös varojen takaisinperintä.

Euroopan unionin edustuston päällikkö on kentällä toimiva paikallinen yhteyshenkilö komission sekä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kansallisten tai alueellisten viranomaisten välillä. Hän tekee läheistä yhteistyötä kansallisella tai alueellisella tasolla toimivien tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa laadittaessa toteutusstrategioita, suunniteltaessa alakohtaista toimintapolitiikkaa sekä valmisteltaessa, tutkittaessa ja arvioitaessa EKR:n ohjelmia ja hankkeita.

Rahoitusta saavan valtion kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on kyseisen AKT-valtion tai merentakaisen maan tai alueen nimittämä johtavassa asemassa oleva virkamies, joka edustaa oman maansa viranomaisia asioissa, jotka koskevat EKR:sta rahoitettavia, komission tai EIP:n hallinnoimia toimia. Useimmissa tapauksissa kansallisena tulojen ja menojen hyväksyjänä toimii hallituksen jäsen, yleensä suunnittelusta vastaava ministeri tai valtiovarainministeri. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä hoitaa EKR:n ohjelmien ja hankkeiden hallintoon, teknisiin kysymyksiin ja rahoitukseen liittyviä tehtäviä.

Komission tilinpitäjä toteuttaa komission tulojen ja menojen hyväksyjien antamat maksu- ja perintämääräykset ja vastaa kassanhallinnasta, kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen ja -menetelmien laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien hyväksymisestä, kirjanpidosta sekä tilinpäätösten laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjä varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan vakuuttaen, että se antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta asemasta.

3.3      EKR:N varojen käyttäminen

EKR:sta osoitetaan varoja AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille lähinnä avustuksina. Euroopan unioni ilmoittaa AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille kunkin EKR:n toimintakauden alussa, miten paljon näille on tarkoitus myöntää varoja rahaston toimintakaudella. Kullekin maalle osoitetaan varoja sen tarpeiden ja siihen sovellettavien tuloskriteerien mukaan.

Kukin AKT-valtio laatii kansallisella tasolla yhdessä komission kanssa maakohtaisen strategia-asiakirjan. Laatimista varten kuullaan laajalti monia toimijoita, kuten valtiosta riippumattomia tahoja ja paikallisviranomaisia sekä tarpeen mukaan myös AKT-maiden parlamentteja. Maakohtainen strategia-asiakirja on väline, jolla toimet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jolla lisätään paikallista vastuuta kehitysyhteistyöohjelmissa.

Tämän jälkeen laaditaan maaohjelma, joka perustuu maakohtaiseen strategia-asiakirjaan sisältyviin kehitysyhteistyötavoitteisiin ja -prioriteetteihin ja on yhdenmukainen niiden kanssa. Maaohjelmassa keskitytään rahoitettaviin aloihin ja osa-alueisiin, kuvataan, miten rahoitusavulla saavutetaan sille asetetut tavoitteet, sekä annetaan toteutusaikataulu. Maakohtaista strategia-asiakirjaa ja maaohjelmaa arvioidaan vuosittain, ja niistä tehdään lisäksi väliarviointi ja EKR:n toimintakauden päättyessä loppuarviointi. Molempia asiakirjoja voidaan EKR:n toimintakaudella tarvittaessa muuttaa ja parantaa.

3.4      Sitoutuminen EKR:n varojen käyttämiseen

EKR:n varoja ei voida käyttää ennen kuin komissio ja varojen vastaanottaja ovat tehneet kirjallisen oikeudellisen sitoumuksen. Tällaisena sitoumuksena voi olla (avustusta tai palvelun tuottamista koskeva tai muu) sopimus, joka on tehty yksityisoikeuden mukaisesti vastuuvelvollisten yhteisöjen, kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen tai taloudellisten toimijoiden, kanssa, tai hallinto- ja/tai rahoitusjärjestely, josta komissio on sopinut sellaisten kansainvälisen julkisoikeuden mukaisesti vastuuvelvollisten yhteisöjen kanssa, jotka ovat oikeuskelpoisia oikeushenkilöitä, kuten valtioiden tai niiden julkisten elinten taikka kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Oikeudellinen sitoumus kolmannen kanssa voidaan tehdä vain silloin, kun talousarviossa on kyseistä toimintoa vastaava riittävästi varoja sisältävä budjettikohta. Jos tämä edellytys täyttyy, talousarviosta varataan tarvittavat määrärahat kirjanpitojärjestelmään tehtävällä talousarviositoumuksella. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta liikekirjanpitoon (ts. pääkirjaan), koska kulua ei vielä ole syntynyt. Syynä tähän on se, että EKR:n kirjanpitojärjestelmä muodostuu kahdesta erillisestä mutta toisiinsa yhteydessä olevasta järjestelmästä:

(a) talousarviokirjanpito, josta saadaan yksityiskohtaiset tiedot talousarvion toteuttamisesta; ja

(b) liikekirjanpito, jonka perusteella laaditaan tase sekä tuotto- ja kululaskelma.

Talousarviokirjanpitoon kirjataan sitoumukset ja suoritetut maksut. Talousarviokirjanpito pohjautuu maksuperusteisen kirjanpidon periaatteeseen, jonka mukaan tapahtuma kirjataan vasta kun varoista tehdään sitoumus tai kun ne maksetaan tai saadaan. Tämäntyyppistä kirjanpitoa käytetään etenkin julkisella sektorilla, jolla painopiste on perinteisesti ollut talousarviossa ja sen toteuttamisessa.

Liikekirjanpito (joka perustuu suoritusperusteiseen kirjanpitoon) sisältää kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot (joten sen perusteella voidaan laatia tuotto- ja kululaskelma). Liikekirjanpito on perustana myös EKR:n taseelle, joka antaa kuvan EKR:n varoista ja veloista ja sen taloudellisesta asemasta kunkin vuoden joulukuun 31. päivänä.

3.5      Maksun suorittaminen

Maksua ei voida suorittaa ennen kuin tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt vastaavan talousarviositoumuksen.

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Jos maksettua ennakkoa ei käytetä sopimuksessa määrätyllä ajanjaksolla siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty, se on maksettava takaisin. Näin ollen jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu EKR:oon. Maksettu ennakkomaksu on näin lopullinen kulu vasta kun siihen liittyvät sopimusehdot on täytetty. Ennakkomaksu kirjataan tämän vuoksi taseen vastaaviin alkuperäisen maksun suoritusajankohtana. Taseeseen kirjattuun ennakkomaksumäärään tehdään (osittainen tai koko määrän suuruinen) vähennys, kun tukikelpoiset menot (jotka kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan) hyväksytään tai ennakkomaksuna suoritetut määrät palautetaan.

Vuoden lopussa on erityisesti arvioitava EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä siirtyvät erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtoveloiksi, ja sellaiset määrät, jotka eivät ole tukikelpoisia, jätetään avoimiksi niiden määrien tileille, joiden tukikelpoisuus on vielä tarkistettava. Nämä määrät on esitetty lyhytaikaisissa veloissa, jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi.

3.6      Aiheettomien maksujen takaisinperintä

EKR:sta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus tarkistetaan kulloinkin sovellettaviksi tulevien sääntöjen tai avustusehtojen mukaisten asiakirjojen perusteella. Jotta tarkastusjärjestelmistä saataisiin mahdollisimman kustannustehokkaita, lopullisten maksupyyntöjen perustana olevat asiakirjat tarkastetaan yleensä perusteellisemmin kuin välimaksupyyntöihin liitetyt asiakirjat. Lopullisten maksupyyntöjen tarkastuksissa voidaan tämän vuoksi havaita myös välimaksuihin liittyviä virheitä, jotka korjataan oikaisemalla lopullista maksua. Lisäksi komissiolla on oikeus varmistaa maksupyyntöön liitettyjen asiakirjojen moitteettomuus tekemällä maksupyynnön esittäjän tiloissa tarkastuksia rahoitettavan hankkeen toteuttamisen aikana ja/tai sen päätyttyä (jälkitarkastukset). Toteutusjakson aikana todetut virheet voidaan korjata seuraavissa maksupyynnöissä. Toteutuksen päätyttyä todetut virheet korjataan perintämääräyksellä.

4.         TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI

4.1      Tilinpäätös

Tilinpitäjä on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta ja sen varmistamisesta, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätös esitetään seuraavasti:

            Osa I: Euroopan komission hallinnoimat varat

– kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tilinpäätöslaskelmat

– kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n rahoituksen toteutumista koskevat selvitykset

            Osa II: Euroopan investointipankin hallinnoimat varat

– investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat.

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä erillisessä osassa, jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva.

Tilintarkastustuomioistuimen tekemän tilintarkastuksen jälkeen komissio hyväksyy tilinpäätöksen seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tämän jälkeen neuvostolle ja parlamentille vastuuvapauden myöntämistä varten.

4.2      Vuotuinen toimintakertomus

Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava vuotuinen toimintakertomus vastuullaan olevista toiminnoista. Toimintakertomuksessa kuvataan toiminnan tuloksia ja arvioidaan sitä, onko olemassa riittävä varmuus siitä, että kertomuksessa kuvattujen toimintojen toteuttamiseen myönnetyt resurssit on käytetty tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevin valvontamenettelyin voidaan varmistaa, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia.

5.         TILINTARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

5.1      Tilintarkastus

EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvoo ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka laatii vuosikertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tilintarkastustuomioistuimen päätehtävänä on toimittaa riippumaton ulkoinen tarkastus EKR:n tilinpäätöksestä. Tilintarkastustuomioistuimen tehtäviin kuuluu mm. seuraavien asiakirjojen laatiminen:

(1) vuosikertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia tilinpäätöksestä ja sen perustana olevista toimista

(2) tarkastusten perusteella laadittu lausunto, joka sisältyy vuosikertomukseen tarkastuslausuman muodossa ja joka koskee i) tilien luotettavuutta ja ii) tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta

(3) erityiskertomukset, joissa esitetään tiettyjä hallinnoinnin osa-alueita koskevia tarkastushavaintoja.

Tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, joita se tarvitsee tarkastuksissaan. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset kattavat kaikki EKR:n toiminnan osa-alueet, ja niissä voidaan tutkia myös yksittäisten toimien ja maksujen laillisuus ja asianmukaisuus. Tilintarkastustuomioistuin huolehtii myös varsinaisen tilinpäätöksen tarkastamisesta ja tarkastaa tarvittaessa myös yksittäiset tasetilit ja tuotto- ja kululaskelman tilit sekä tilinpäätöslaskelmien esittämisen kokonaisuudessaan. Tilintarkastustuomioistuin voi sen vuoksi antaa lausunnon paitsi esitetyistä numerotiedoista myös käytössä olevasta järjestelmästä ja valvonnan ja tarkastusten järjestämisestä.

5.2      Vastuuvapauden myöntäminen

Tarkastusten viimeisenä vaiheena on EKR:n varojen käyttöä koskevan vastuuvapauden myöntäminen asianomaiselta varainhoitovuodelta. Vastuuvapauden myöntäjänä on EKR:n tapauksessa Euroopan parlamentti. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (joka sisältää virallisen tarkastuslausuman), komission antamiin vastauksiin sekä komissiolle esitettyihin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin.

Vastuuvapauden myöntämistä voidaan pitää varojen käyttöön kohdistuvan ulkoisen valvonnan poliittisena ulottuvuutena. Neuvoston suosituksen perusteella tekemällään päätöksellä Euroopan parlamentti vapauttaa komission varojen käyttöön liittyvästä vastuusta tietyn vuoden osalta. Vastuuvapauden myöntämismenettely johtaa jompaankumpaan seuraavista tuloksista: vastuuvapaus myönnetään tai sen myöntämistä lykätään. Parlamentti voi vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä tuoda esille tärkeinä pitämiään havaintoja ja suosittaa toimenpiteitä, joita komission olisi toteutettava kyseisillä osa-alueilla. Komissio esittelee toteuttamansa toimenpiteet laatimissaan seurantaraportissa ja toimintasuunnitelmassa, jotka se toimittaa sekä parlamentille että neuvostolle.

OSA I – EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT[2]

1.           KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

1.1         KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON KONSOLIDOITU TASE           

|| || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 31.12.2012 || 31.12.2011

|| PITKÄAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.1 || 438 || 380

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.2 || 1 334 || 1 175

|| Saamiset || 2.3 || 70 || 111

|| Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || 690 || 1 224

||   || || ||

|| VARAT YHTEENSÄ || || 2 532 || 2 891

|| || || ||

|| PITKÄAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.6 || (40) || -

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.7 || (1 057) || (1 033)

|| || || ||

|| VELAT YHTEENSÄ || || (1 097) || (1 033)

|| || || ||

|| NETTOVARAT || || 1 435 || 1 858

|| || || ||

|| RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || ||

|| Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 29 579 || 26 979

|| Muut varannot || 2.9 || 2 252 || 2 252

|| Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (27 374) || (24 674)

|| Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (3 023) || (2 700)

|| NETTOVARAT || || 1 435 || 1 858

KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA

|| || milj. euroa

|| Liite­tieto || 2012 || 2011

|| || ||

TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 124 || 99

|| || ||

TOIMINNAN KULUT || || ||

Toimintakulut || 3.2 || (3 017) || (2 702)

Hallintokulut || 3.3 || (107) || (75)

|| || ||

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (3 001) || (2 679)

|| || ||

Rahoitustuotot || 3.4 || (22) || (20)

RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (22) || (21)

|| || ||

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (3 023) || (2 700)

KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON RAHAVIRTALASKELMA        

|| || milj. euroa

|| Liitetieto || 2012 || 2011

|| || ||

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (3 023) || (2 700)

|| || ||

TOIMINNAN RAHAVIRTA || 4.2 || ||

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet || || 2 606 || 3 238

Yhteisrahoitusosuudet || || 19 || 7

Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen) || || 4 || 6

|| || ||

Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen || || (58) || (28)

Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen || || (159) || (79)

Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen[3] || || 31 || 14

Pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) || || 40 || -

Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)[4] || || 6 || (42)

|| || ||

NETTORAHAVIRTA || || (534) || 417

|| || ||

KÄTEISVAROJEN JA MUIDEN RAHAVAROJEN NETTOLISÄYS/(-VÄHENNYS) || || (534) || 417

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa || 2.5 || 1 224 || 808

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa || 2.5 || 690 || 1 224

KONSOLIDOITU LASKELMA KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA     

|| Rahastojen pääoma (a) || Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 45 691 || 21 812 || 23 879 || (24 674) || 2 252 || 1 458

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (3 100) || 3 100 || - || - || 3 100

 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (2 700) || - || (2 700)

 SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 45 691 || 18 712 || 26 979 || (27 374) || 2 252 || 1 858

 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 600) || 2 600 || - || - || 2 600

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (3 023) || - || (3 023)

 SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 45 691 || 16 112 || 29 579 || (30 396) || 2 252 || 1 435

1.2         KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

KAHDEKSANNEN EKR:N TASE         

|| || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 31.12.2012 || 31.12.2011

|| LYHYTAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.2 || 38 || 70

|| Saamiset || 2.3 || 1 || 4

|| Yhdystilit || 2.4 || 345 || 387

|| || || ||

|| VARAT YHTEENSÄ || || 384 || 461

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.7 || (22) || (29)

|| || || ||

|| VELAT YHTEENSÄ || || (22) || (29)

|| || || ||

|| NETTOVARAT || || 361 || 432

|| || || ||

|| RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || ||

|| Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 12 840 || 12 840

|| Muut varannot || 2.9 || (2 354) || (2 276)

|| Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (10 132) || (10 042)

|| Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || 7 || (90)

|| NETTOVARAT || || 361 || 432

KAHDEKSANNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA    

|| || milj. euroa

|| Liite­tieto || 2012 || 2011

|| || ||

TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 58 || 40

|| || ||

TOIMINNAN KULUT || 3.2 || (49) || (128)

|| || ||

|| || ||

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || 9 || (88)

|| || ||

Rahoitustuotot || 3.4 || (2) || (1)

RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2) || (2)

|| || ||

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || 7 || (90)

LASKELMA KAHDEKSANNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

|| || || || || || || milj. euroa

|| Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 12 840 || - || 12 840 || (10 042) || (2 237) || 560

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || -

Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (38) || (38)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (90) || - || (90)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 12 840 || - || 12 840 || (10 132) || (2 276) || 432

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || -

Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (78) || (78)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || 7 || - || 7

SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 12 840 || - || 12 840 || (10 125) || (2 354) || 361

1.3         YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

YHDEKSÄNNEN EKR:N TASE

|| || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 31.12.2012 || 31.12.2011

|| PITKÄAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.1 || 119 || 191

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.2 || 447 || 569

|| Saamiset || 2.3 || 58 || 87

|| Yhdystilit || 2.4 || 1 919 || 2 557

|| Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || - || 6

||   || || ||

|| VARAT YHTEENSÄ || || 2 543 || 3 410

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.7 || (375) || (315)

|| || || ||

|| VELAT YHTEENSÄ || || (375) || (315)

|| || || ||

|| NETTOVARAT || || 2 168 || 3 096

|| || || ||

|| RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || ||

|| Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 11 699 || 11 699

|| Muut varannot || 2.9 || 4 126 || 4 227

|| Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (12 830) || (11 932)

|| Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (827) || (898)

|| NETTOVARAT || || 2 168 || 3 096

YHDEKSÄNNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA

|| || milj. euroa

|| Liite­tieto || 2012 || 2011

|| || ||

TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 49 || 49

|| || ||

TOIMINNAN KULUT || || ||

Toimintakulut || 3.2 || (856) || (924)

Hallintokulut || 3.3 || (1) || (3)

|| || ||

|| || ||

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (809) || (879)

|| || ||

Rahoitustuotot || 3.4 || (18) || (19)

RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (18) || (19)

|| || ||

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (827) || (898)

LASKELMA YHDEKSÄNNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

|| || || || || || || milj. euroa

|| Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 11 699 || 660 || 11 039 || (11 932) || 4 157 || 3 263

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (660) || 660 || - || - || 660

Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || 70 || 70

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (898) || - || (898)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 11 699 || - || 11 699 || (12 830) || 4 227 || 3 096

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || -

Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (100) || (100)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (827) || - || (827)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 11 699 || - || 11 699 || (13 657) || 4 126 || 2 168

1.4         KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

KYMMENENNEN EKR:N TASE

|| || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 31.12.2012 || 31.12.2011

|| PITKÄAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.1 || 319 || 189

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VARAT || || ||

|| Ennakkomaksut || 2.2 || 849 || 536

|| Saamiset || 2.3 || 11 || 20

|| Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || 690 || 1 218

||   || || ||

|| VARAT YHTEENSÄ || || 1 869 || 1 963

|| || || ||

|| PITKÄAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.6 || (40) || -

|| || || ||

|| LYHYTAIKAISET VELAT || || ||

|| Velat || 2.7 || (660) || (689)

|| Yhdystilit || 2.4 || (2 264) || (2 944)

|| || || ||

|| VELAT YHTEENSÄ || || (2 963) || (3 633)

|| || || ||

|| NETTOVARAT || || (1 095) || (1 670)

|| || || ||

|| RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || ||

|| Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 5 040 || 2 440

|| Muut varannot || 2.9 || 479 || 301

|| Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (4 411) || (2 699)

|| Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (2 203) || (1 712)

|| NETTOVARAT || || (1 095) || (1 670)

KYMMENENNEN EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA

|| || milj. euroa

|| Liite­tieto || 2012 || 2011

|| || ||

TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 18 || 10

|| || ||

TOIMINNAN KULUT || || ||

Toimintakulut || 3.2 || (2 112) || (1 650)

Hallintokulut || 3.3 || (106) || (72)

|| || ||

|| || ||

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2 201) || (1 712)

|| || ||

Rahoitustuotot || 3.4 || (2) || 0

RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2) || (1)

|| || ||

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (2 203) || (1 712)

LASKELMA KYMMENENNEN EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

|| || || || || || || milj. euroa

|| Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 21 152 || 21 152 || - || (2 699) || 333 || (2 366)

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 440) || 2 440 || - || - || 2 440

Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta || - || - || - || - || (32) || (32)

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (1 712) || - || (1 712)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 21 152 || 18 712 || 2 440 || (4 411) || 301 || (1 670)

Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 600) || 2 600 || - || - || 2 600

Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta / kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon || - || - || - || - || 178 || 178

 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (2 203) || - || (2 203)

SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 21 152 || 16 112 || 5 040 || (6 614) || 479 || (1 095)

1.5         KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT           

1.         TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1.     LAINSÄÄDÄNTÖ JA VARAINHOITOASETUS

Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tämän asetuksen 121 artiklassa säädetään, että tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisena. Nämä tilinpäätöslaskelmat on laadittu EKR:n kirjanpitosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti.

Kyseiset säännöt ja menettelyt perustuvat IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standards Board) antamiin julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) ja IASB:n (International Accounting Standards Board) antamiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting Standards). EKR:n tilinpitäjän vahvistamia tilinpäätössääntöjä on sovellettu siltä osin kuin on kyse Euroopan komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta.

EKR:n tilinpitäjän on esitettävä alustava tilinpäätös tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31. päivänä. Tilintarkastustuomioistuin esittää huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta (125 artikla). Komissio hyväksyy huomautusten perusteella lopullisen tilinpäätöksen 31. heinäkuuta mennessä ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Tilinpäätös ja tarkastuslausuma, jonka tilintarkastustuomioistuin antaa komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 15. marraskuuta.

1.2.     TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöslaskelmien tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EKR on julkisoikeudellinen yhteisö, sen tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että se on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti.

Jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan varainhoitovuodesta, siinä on esitettävä olennaiset tiedot organisaation toiminnan luonteesta ja laajuudesta, kerrottava toiminnan rahoituksesta sekä annettava täsmällistä tietoa yksittäisistä toiminnoista. Lisäksi tietojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä ja eri varainhoitovuosien tietojen keskenään vertailukelpoisia. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti.

EKR:n kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarviokirjanpito antaa yksityiskohtaisen kuvan talousarvion toteutuksesta. Talousarviokirjanpito on maksuperusteista. Liikekirjanpidosta käyvät ilmi suoriteperusteisina kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan tämän vuoksi liikekirjanpidon perusteella. Liikekirjanpidosta saadaan myös tase, jossa esitetään rahaston taloudellinen asema 31. joulukuuta.

EKR:n varainhoitoasetuksen 120 artiklassa säädetään tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat

– toiminnan jatkuvuus,

– varovaisuus,

– kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus,

– tietojen vertailtavuus,

– olennaisuus,

– bruttoperiaate,

– sisältöpainotteisuus,

– suoriteperusteinen kirjanpito.

1.3.     LAATIMISPERUSTA

1.3.1.  Toiminta- ja raportointivaluutta

EKR:n toiminta- ja raportointivaluutta on euro, joten tilinpäätöslaskelmat laaditaan miljoonina euroina.

1.3.2.  Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja: 

Valuutta || 31.12.2012 || 31.12.2011 || Valuutta || 31.12.2012 || 31.12.2011

XOF || 655,957 || 655,957 || KES || 113,460 || 109,362

XAF || 655,957 || 655,957 || BIF || 2037,95 || 1780,23

NGN || 206,074 || 204,185 || SLL || 5709,56 || 5663,54

PGK || 2,76702 || 2,81057 || TZS || 2077,48 || 2058,31

HTG || 56,2987 || 53,2461 || UGX || 3508,51 || 3181,89

GNF || 9250,40 || 9155,86 || MGA || 2981,70 || 2870,88

MWK || 439,917 || 213,286 || SZL || 11,1727 || 10,4830

1.3.3.  Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa varaukset, saamisten arvonalentumistappiot sekä siirtovelat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioiden muutokset otetaan huomioon kirjanpidossa sinä varainhoitovuonna, jonka aikana ne tulevat tietoon.

1.4.     TASE

1.4.1   Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EKR:oon. Ennakkomaksu selvitetään (kokonaan tai osittain) vähentämällä siitä hyväksytyt tukikelpoiset menot ja palautetut määrät.

Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset.

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella kunkin varainhoitovuoden lopussa.

1.4.2   Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei koko määrää pystytä perimään saamisen alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän (joka on vastaavilta lainanottajilta perittävällä markkinakorolla diskontattujen odotettujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo) erotus. Lisäksi kirjataan yleinen arvonalennus niistä keskeneräisistä perintämääräyksistä, joista ei siihen mennessä ole tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Yleinen arvonalennus perustuu aikaisempaan tappiokehitykseen. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

1.4.3   Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset.

1.4.4   Velat

Huomattava osa EKR:n veloista liittyy maksamattomiin menoilmoituksiin tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta rahoitusta, ja vain pieni osa niistä liittyy tavaroiden tai palvelujen hankintaan. Menoilmoituksiin liittyvät velat kirjataan ilmoituksessa esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun ilmoitus vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa menoilmoitukset arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun tavara- tai palvelutoimitus on vastaanotettu ja hyväksytty.

1.4.5   Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun EKR:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois EKR:sta ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä.

1.4.6   Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot

Suoriteperusteisessa kirjanpidossa on varmistettava, että liiketoimet kirjataan sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. Tämä tarkoittaa sitä, että eri tilikaudet on tilikautta päätettäessä erotettava toisistaan. Erityisesti on arvioitava sellaiset EKR:n rahoitusta saaneiden tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu rahastolle (siirtovelat). Vastaavasti tiettynä varainhoitovuonna on voitu suorittaa maksuja, jotka liittyvät tuleviin kausiin (menoennakot). Myös tällaiset maksut on erotettava ja kirjattava sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat.

EKR:n kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöslaskelmia laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Siirtovelkojen määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätöslaskelmat antavat tilanteesta oikean ja riittävän kuvan.

Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EKR:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöslaskelmiin merkitään vastaava siirtosaaminen.

Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.5.     TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.5.1   Tuotot

EKR:lla ei ole budjetoituja tuloja. Jäsenvaltioiden maksamat varsinaiset rahoitusosuudet katsotaan rahaston pääomaksi. EKR:n tuotot muodostuvat takaisin perityistä varoista ja korkotuotoista.

Varojen takaisinperintä

Sellaisista EKR:sta maksetuista määristä, jotka lopullisen tuensaajan tai kolmannen maan on maksettava takaisin, annetaan perintämääräykset, tai ne vähennetään myöhemmistä maksuista. Kyseiset määrät merkitään kirjanpitoon seuraavasti:

– kun kyseessä on varojen takaisinperintä, perintämääräyksen seurauksena syntyy saaminen, joka kirjataan tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelmaan; tai

– kun kyseessä on ennakkomaksujen takaisinperintä, takaisinperittävä määrä sisällytetään taseessa ennakkomaksuihin.

Korkotuotot

Korkotuotot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkotuotot muodostuvat liikepankeissa olevien käteistilien ja vaadittaessa maksettavien talletusten tuottamista koroista ja EKR:lle myöhässä suoritettujen maksujen viivästyskoroista. Korkotuotot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät.

1.5.2   Kulut

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EKR vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon.

Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä EKR:lle, ja ne muodostavat valtaosan rahaston menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot ja harkinnanvaraiset avustukset sekä rahoitusosuudet ja lahjoitukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus tai muu säädös) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö tai menoilmoitus vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka rahasto on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole ilmoitettu, arvioidaan ja merkitään taseeseen siirtoveloiksi.

Korkokulut

Korkokulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut muodostuvat maksetuista ja maksettavista koroista, ja ne kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät.

1.6.     EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.6.1   Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä, kun se tuottaa todennäköisesti taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

Ehdolliset varat arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen varmistamiseksi, että niiden muutokset otetaan asiamukaisesti huomioon tilinpäätöslaskelmissa. Jos on käytännössä varmaa, että omaisuuserästä saadaan taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja jos omaisuuserän arvo voidaan määrittää luotettavasti, omaisuuserä ja siihen liittyvät tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin kaudella, jonka aikana muutos tapahtuu.

Vakuudet ovat potentiaalisia omaisuuseriä, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo riippuu vakuuden kohteena olevan tapahtuman toteutumisesta. Vakuudet voivat siten olla ehdollisia varoja. Vakuuden voimassaolo lakkaa, kun sen kohdetta ei enää ole. Vakuus realisoituu, kun sen ehtojen mukaan voidaan vaatia maksua vakuuden antajalta.

1.6.2   Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta, tai koska (poikkeustapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta.

Ehdollisia velkoja arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtyminen pois rahastosta tullut todennäköiseksi. Jos käy todennäköiseksi, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta vaaditaan sellaisen velvoitteen täyttämiseksi, jota on käsitelty kirjanpidossa ehdollisena velkana, tilinpäätöslaskelmiin tehdään varaus kaudella, jonka aikana todennäköisyys muuttuu.

2.         TASEEN LIITETIEDOT

PITKÄAIKAISET VARAT

2.1      ENNAKKOMAKSUT

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Ennakkomaksut || - || 119 || 319 || 438 || 380

YHTEENSÄ || - || 119 || 319 || 438 || 380

Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa.

Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa.

Pitkäaikaisten ennakkomaksujen määrän 58 miljoonan euron lisäys verrattuna vuoden 2011 lopun tilanteeseen johtuu pitkäaikaisten ennakkomaksujen kasvusta pääasiassa seuraavilla osa-alueilla: alueohjelmien (RIP)[5] hankkeet (97 miljoonaa euroa), AKT-maiden väliset hankkeet (42 miljoonaa euroa) ja maaohjelmiin (NIP)[6] liittyvät avustukset (10 miljoonaa euroa). Tätä lisäystä on tasoittanut AKT-maiden välisiin toimiin (73 miljoonaa euroa) ja hallintomenoihin (29 miljoonaa euroa) liittyvien pitkäaikaisten ennakkomaksujen väheneminen.

       

LYHYTAIKAISET VARAT

2.2      ENNAKKOMAKSUT

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Ennakkomaksut (brutto) || 70 || 1 207 || 2 316 || 3 593 || 3 415

Arvio ennakkomaksuja vastaan kuitattavasta määrästä || (32) || (760) || (1 468) || (2 259) || (2 240)

YHTEENSÄ || 38 || 447 || 849 || 1 334 || 1 175

Lyhytaikaisten ennakkomaksujen määrän 159 miljoonan euron nettolisäys johtuu pääasiassa maaohjelmien avustuksiin (147 miljoonaa euroa), alueohjelmien hankkeisiin (68 miljoonaa euroa) ja AKT-maiden välisiin velanhuojennuksiin (39 miljoonaa euroa) liittyvien ennakkomaksujen kasvusta. Tätä kasvua on osaltaan tasoittanut ennakkomaksujen nettomäärän supistuminen seuraavilla osa-alueilla: alakohtaiset politiikat (65 miljoonaa euroa) ja AKT-maiden väliset sosiaalialan hankkeet (32 miljoonaa euroa).

2.2.1 Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. Vakuuksilla on sekä nimellisarvo että käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan.

EKR:lle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 oli 566 miljoonaa euroa. Vakuuksien vastaava käypä arvo oli 391 miljoonaa euroa. Vastaavat arvot 31. joulukuuta 2011 olivat 637 miljoonaa euroa ja 394 miljoonaa euroa.

2.3      SAAMISET

|| || || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Saamiset tuensaajilta || 2.3.1 || 1 || 6 || 2 || 10 || 13

Saamiset jäsenvaltioilta || 2.3.2 || - || - || 3 || 3 || 9

Tulojäämät ja menoennakot || 2.3.3 || 0 || 51 || 6 || 57 || 89

YHTEENSÄ || || 1 || 58 || 11 || 70 || 111

2.3.1 Saamiset tuensaajilta

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Saamiset tuensaajilta || 5 || 19 || 3 || 26 || 27

- Arvon alentuminen || (3) || (12) || (1) || (16) || (13)

YHTEENSÄ || 1 || 6 || 2 || 10 || 13

Saamiset tuensaajilta ovat perintämääräyksiä, jotka on viety kirjanpitoon 31. joulukuuta 2012 vahvistettuina, perimättä olevina saamisina ja joita ei vielä ole otettu mihinkään muuhun kohtaan taseen vastaavaa-puolella. Perintämääräysten loppusaldo on maksamatta olevien annettujen perintämääräysten arvo vuoden lopussa.

Seuraavassa on jaottelu keskeneräisten perintämääräysten muutoksista.

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Keskeneräiset perintämääräykset vuoden alussa || 6 || 19 || 1 || 25 || 18

Annetut perintämääräykset || 12 || 64 || 63 || 139 || 130

Päätökseen saatetut perintämääräykset || (13) || (64) || (61) || (138) || (123)

Maksettu || (12) || (43) || (43) || (97) || (108)

Luovuttu (varainhoitoas. 73 art.) || - || (1) || - || (1) || (1)

Peruutettu || 0 || (3) || 0 || (4) || (2)

Kuitattu || (2) || (17) || (18) || (36) || (13)

Keskeneräiset perintämääräykset vuoden lopussa || 5 || 19 || 3 || 26 || 25

2.3.2 Saamiset jäsenvaltioilta

Kymmenenteen EKR:oon liittyvä 3 miljoonan euron saaminen jäsenvaltioilta muodostuu Belgialta, Espanjalta ja Ruotsilta saamatta olevista rahoitusosuuksista.

2.3.3 Tulojäämät ja menoennakot

Tulojäämät ja menoennakot koostuvat pääasiassa ennakkomaksuille kertyneistä koroista. Erä sisältää lisäksi myöhässä maksettujen rahoitusosuuksien viivästyskoroista kertyneet tuotot.

Tulojäämien ja menoennakoiden määrän väheneminen johtuu ennakkomaksuille kertyneiden korkojen vähenemisestä (ks. liitetieto 3.4).

2.4      YHDYSTILIT

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Siirrot kuudenteen EKR:oon / kuudennesta EKR:sta || (2 065) || (214) || - || (2 279) || (2 279)

Siirrot seitsemänteen EKR:oon / seitsemännestä EKR:sta || - || 2 279 || - || 2 279 || 2 279

Siirrot kahdeksanteen EKR:oon / kahdeksannesta EKR:sta || - || (3 038) || 628 || (2 410) || (2 453)

Siirrot yhdeksänteen EKR:oon / yhdeksännestä EKR:sta || 3 038 || - || (2 892) || 146 || (491)

Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || (628) || 2 892 || - || 2 264 || 2 944

YHTEENSÄ || 345 || 1 919 || (2 264) || 0 || 0

Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä otettu kymmenenteen EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välisillä yhdystileillä.

Vuonna 2012 yhdystilien tärkeimpiin tilitapahtumiin kuuluivat kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanemiseksi kymmenennestä EKR:sta suoritetut maksut

         

2.5      KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT[7]

|| || || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Pankkitalletukset || 2.5.1 || - || - || 687 || 687 || 1 211

STABEX-vakuustilit || 2.5.2 || - || - || 2 || 2 || 5

Yhteisrahoituksen pankkitilit || 2.5.3 || - || - || - || - || 8

Kongo-erityisvarat[8] || - || - || - || 1 || 1 || 1

YHTEENSÄ || || - || - || 690 || 690 || 1 224

2.5.1 Pankkitalletukset

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Erityistilit – jäsenvaltioiden rahoituslaitokset || - || - || 633 || 633 || 1 129

Käyttötilit – liikepankit || || || 54 || 54 || 80

Paikalliset maksuasiamiehet || - || - || 0 || 0 || 2

YHTEENSÄ || - || - || 687 || 687 || 1 211

Pankkitalletusten kokonaisvähennys johtuu lähinnä maksujen suorittamisesta sekä siitä, että määrärahojen käyttöaste on ollut korkeampi kuin edellisellä raportointikaudella.

Paikallisten maksuasiamiesten tilit käsittävät AKT-maissa sekä merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla pankkitileillä olevat varat, joilla hoidetaan maksut paikallisessa valuutassa tuensaajavaltioissa. Tilit ovat joko euromääräisiä tai jonkin unionin jäsenvaltion valuutan määräisiä. Maksujen hallinnointia on pyritty entisestään keskittämään, ja paikallisten maksuasiamiesten jäljellä olevista neljästä tilistä suljettiin vuonna 2012 kolme.

2.5.2 STABEX-vakuustilit

|| milj. euroa

|| Saldo 31.12.2012 || Saldo 31.12.2011

Norsunluurannikko || 2 || 2

Malawi || - || 1

Muut maat || 0 || 2

YHTEENSÄ || 2 || 5

Lyhenne Stabex tarkoittaa Euroopan unionin kompensoivaa rahoitusjärjestelmää, jolla tasoitetaan AKT-valtioiden vientitulojen vaihtelua. Stabex otettiin käyttöön vuonna 1975 tehdyllä Lomén sopimuksella. Tavoitteena oli AKT-valtioiden maataloustuotteista saamien vientitulojen epävakaudesta johtuvien haittojen korjaaminen. Stabex-vakuustilien saldo muodostuu käytettävissä olevien Stabex-varojen kokonaismäärästä, ja varat siirretään tuensaajina oleville AKT-maille tulevaisuudessa. Kyseinen määrä on kohdennettu kymmenenteen EKR:oon. Vuonna 2012 suljettiin kahdeksan Stabex-vakuustiliä Stabex-tukivälineen asteittaisen lakkauttamisen seurauksena.

Näiden varojen lisäksi on muitakin tuensaajiin kuuluvien AKT-valtioiden hallussa olevia Stabex-varoja. Kun komissio ja tuensaajavaltio (AKT) sopivat siitä, miten Stabex-varat käytetään, ne allekirjoittavat siirtosopimuksen. Neljännen Lomén sopimuksen[9] (sellaisena kuin se on tarkistettuna) 211 artiklan mukaan varat siirretään AKT-valtion nimissä avatulle korolliselle tilille, jota varten edellytetään sekä AKT-valtion että Euroopan komission edustajan allekirjoitusten esittämistä. Varoja säilytetään näillä kahta allekirjoitusta edellyttävillä tileillä, kunnes ne voidaan siirtää hankkeen käyttöön keskinäisistä velvoitteista tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Tiliin liittyvä allekirjoitusoikeus säilyy komission tulojen ja menojen hyväksyjällä, joka varmistaa näin, että varat maksetaan suunnitellulla tavalla. Kahta allekirjoitusta edellyttävällä tilillä olevat varat ovat AKT-valtion omaisuutta, joten niitä ei kirjata varoiksi EKR:n tileille. Näille tileille tehtävät siirrot kirjataan Stabex-maksuiksi.

Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden tileiltä palautettiin vuonna 2012 takaisin EKR:oon 49 miljoonaa euroa kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen[10] 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Varat siirrettiin pääasiassa seuraavista maista: Salomonsaaret (12 miljoonaa euroa), Norsunluurannikko (11 miljoonaa euroa), Burundi (5 miljoonaa euroa), Saint Vincent ja Grenadiinit (3 miljoonaa euroa), Senegal (3 miljoonaa euroa), Malawi (3 miljoonaa euroa), Uganda (3 miljoonaa euroa) ja Burkina Faso (2 miljoonaa euroa). Nämä tulot sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kahdeksannen EKR:n tuotto- ja kululaskelmassa.

2.5.3 Yhteisrahoituksen pankkitilit

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Yhteisrahoituksen pankkitilit || - || - || - || - || 8

YHTEENSÄ || - || - || - || - || 8

Yhteisrahoituksen pankkitilit suljettiin ja varat palautettiin tulojen ja menojen hyväksyjältä saatujen ohjeiden mukaisesti jäsenvaltioille hallintoon liittyviä varoja lukuun ottamatta.       

PITKÄAIKAISET VELAT

2.6      VELAT

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat || - || - || 40 || 40 || -

YHTEENSÄ || - || - || 40 || 40 || -

Yhteisrahoitusosuuksia koskevat velat vuoden 2012 lopussa liittyvät kymmenenteen EKR:oon.

Saadut yhteisrahoitusosuudet esitetään velkoina jäsenvaltioille ja muille valtioille, sillä ne täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. EKR:n on käytettävä rahoitusosuudet palvelujen tarjoamiseen kolmansille, ja käyttämättä jääneet määrät (saadut rahoitusosuudet) on palautettava jäsenvaltioille. Yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät maksamattomat velat kuvaavat saatuja yhteisrahoitusosuuksia, joista on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen määrään.

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat jaettiin vuonna 2012 pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, jotta niiden esittämistä tilinpäätöksessä voitiin parantaa. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvän kokonaisvelan kasvun syistä on tarkempaa tietoa liitetiedossa 2.7.1.2.

LYHYTAIKAISET VELAT

2.7      VELAT

|| || || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Lyhytaikaiset velat || 2.7.1 || 4 || 67 || 138 || 209 || 399

Siirtovelat || 2.7.2 || 19 || 308 || 228 || 555 || 339

Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat || 2.7.3 || - || - || 293 || 293 || 295

YHTEENSÄ || || 22 || 375 || 660 || 1 057 || 1 033

2.7.1 Lyhytaikaiset velat

|| || || || || milj. euroa

|| Liite­tieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Tuensaajat ja toimittajat || 2.7.1.1 || 4 || 67 || 81 || 152 || 308

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat || 2.7.1.2 || - || - || 46 || 46 || 81

Muut velat || 2.7.1.3 || 0 || 0 || 12 || 12 || 10

YHTEENSÄ || || 4 || 67 || 138 || 209 || 399

Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan EKR:n saamat avustuksiin liittyvät menoilmoitukset. Menoilmoituksessa ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään tätä samaa menettelyä noudattaen. Tilikaudelle kuuluvat menoilmoitukset on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Nämä siirtyvät erät on arvioitu ja arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan.

2.7.1.1 Tuensaajat ja toimittajat

Tähän kohtaan sisältyvät tuensaajille maksettavien määrien lisäksi julkisille elimille ja kolmansille valtioille maksettavat määrät.

Yhteensä 157 miljoonan euron vähennys edellisen raportointikauden määrään verrattuna muodostuu pääasiassa kolmansille valtioille maksettavien määrien 75 miljoonan euron vähennyksestä sekä yksityisille tavarantoimittajille maksettavien määrien 37 miljoonan euron vähennyksestä.

2.7.1.2 Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat jaettiin vuonna 2012 pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, jotta niiden esittämistä tilinpäätöksessä voitiin parantaa. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvien lyhytaikaisten velkojen vähennys johtuu lähinnä siitä, että näistä veloista 40 miljoonaa euroa luokiteltiin uudelleen pitkäaikaisiin velkoihin.

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkä- ja lyhytaikaiset velat lisääntyivät yhteensä 5 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 saatiin uusia yhteisrahoitusosuuksia Saksalta (2 miljoonaa euroa) ja Kanadalta (2 miljoonaa euroa). Ruotsin yhteisrahoitusosuuteen liittyvän velan kasvua (8 miljoonaa euroa) tasoittivat Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisrahoitusosuuksiin liittyvän velan supistuminen (molemmat supistuivat 2 miljoonalla eurolla) sekä Italian yhteisrahoitusosuuteen liittyvän velan kuittaus yhdeksännessä EKR:ssa.

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat supistuivat yhteisrahoitushankkeisiin liittyvien tulojen ansiosta 8 miljoonalla eurolla (ks. liitetiedot 3.1.3 ja 3.2.2).

2.7.1.3 Muut velat

Muut velat sisältävät lähinnä kohdentamattomia saatuja maksuja ja palautettuja määriä.

2.7.2 Siirtovelat

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Siirtovelat || 19 || 308 || 228 || 555 || 339

YHTEENSÄ || 19 || 308 || 228 || 555 || 339

Vuoden lopussa arvioidaan EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä kyseiselle tilikaudelle kuuluvat erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtovelkoihin.

Ennakkomaksujen arvioitu käyttö esitetään arviona ennakkomaksuja vastaan kuitattavista määristä (ks. liitetieto 2.2).

2.7.3 Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

|| || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Yhdistynyt kuningaskunta || - || - || 274 || 274 || 289

Irlanti || - || - || 9 || 9 || 5

Liettua || - || - || - || - || 1

Unkari || - || - || 10 || 10 || -

YHTEENSÄ || - || - || 293 || 293 || 295

Erä sisältää jäsenvaltioiden etukäteen maksamat rahoitusosuudet.

NETTOVARAT

2.8      RAHASTON PÄÄOMA, JONKA MAKSAMISTA ON PYYDETTY

|| || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ

Rahaston pääoma || 12 840 || 11 699 || 21 152 || 45 691

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty || - || - || (18 712) || (18 712)

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2011 || 12 840 || 11 699 || 2 440 || 26 979

|| || || ||

Rahaston pääoma || 12 840 || 11 699 || 21 152 || 45 691

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty || - || - || (16 112) || (16 112)

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2012 || 12 840 || 11 699 || 5 040 || 29 579

Rahaston pääoma tarkoittaa kunkin EKR:n saamisia jäsenvaltioilta. Määrät perustuvat jäsenvaltioiden välisiin sisäisiin sopimuksiin.

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, tarkoittaa alkuperäistä määrärahaa, jonka maksamista ei ole vielä pyydetty jäsenvaltioilta.

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, tarkoittaa alkuperäisiä määrärahoja, joiden siirtämistä kassatileille on pyydetty jäsenvaltioilta kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n koko pääoman maksamista on pyydetty, ja se on maksettu kokonaisuudessaan.

Jäsenvaltiokohtainen erittely rahaston pääomasta, jonka maksamista on pyydetty, ja rahaston pääomasta, jonka maksamista ei ole pyydetty

|| || || || milj. euroa

Rahoitusosuudet || % || Maksua ei pyydetty, 10. EKR 31.12.2011 || Maksua pyydetty vuonna 2012 || Maksua ei pyydetty, 10. EKR 31.12.2012

Itävalta || 2,41 || (451) || 63 || (388)

Belgia || 3,53 || (661) || 92 || (569)

Tanska || 2,00 || (374) || 52 || (322)

Suomi || 1,47 || (275) || 38 || (237)

Ranska || 19,55 || (3 658) || 508 || (3 150)

Saksa || 20,50 || (3 836) || 533 || (3 303)

Kreikka || 1,47 || (275) || 38 || (237)

Irlanti || 0,91 || (170) || 24 || (147)

Italia || 12,86 || (2 406) || 334 || (2 072)

Luxemburg || 0,27 || (51) || 7 || (44)

Alankomaat || 4,85 || (908) || 126 || (781)

Portugali || 1,15 || (215) || 30 || (185)

Espanja || 7,85 || (1 469) || 204 || (1 265)

Ruotsi || 2,74 || (513) || 71 || (441)

Yhdistynyt kuningaskunta || 14,82 || (2 773) || 385 || (2 388)

Kypros || 0,09 || (17) || 2 || (15)

Tšekki || 0,51 || (95) || 13 || (82)

Viro || 0,05 || (9) || 1 || (8)

Unkari || 0,55 || (103) || 14 || (89)

Liettua || 0,12 || (22) || 3 || (19)

Latvia || 0,07 || (13) || 2 || (11)

Malta || 0,03 || (6) || 1 || (5)

Puola || 1,3 || (243) || 34 || (209)

Slovenia || 0,18 || (34) || 5 || (29)

Slovakia || 0,21 || (39) || 5 || (34)

Bulgaria || 0,14 || (26) || 4 || (23)

Romania || 0,37 || (69) || 10 || (60)

YHTEENSÄ || 100,00 || (18 712) || 2 600 || (16 112)

Vuonna 2012 maksettaviksi pyydetyt rahoitusosuudet liittyivät kymmenenteen EKR:oon. Ensimmäisten vuoteen 2013 liittyvien rahoitusosuuksien maksamista pyydettiin jäsenvaltioilta marraskuussa 2012.

2.9      MUUT VARANNOT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ

Saldo 31.12.2010 || (2 237) || 4 157 || 333 || 2 252

Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta kymmenenteen EKR:oon || (38) || (80) || 118 || 0

Siirrot kymmenennestä EKR:sta yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille neuvoston päätöksen 2010/406/EU mukaisesti ||                       -   || 150 || (150) || 0

Saldo 31.12.2011 || (2 276) || 4 227 || 301 || 2 252

Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta kymmenenteen EKR:oon || (78) || (300) || 378 || 0

Siirrot kymmenennestä EKR:sta yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille neuvoston päätöksen 2011/315/EU mukaisesti ||                        -   || 200 || (200) || 0

Saldo 31.12.2012 || (2 354) || 4 126 || 479 || 2 252

Saldo 31.12.2012 sisältää: || || || ||

- Etelä-Sudanille osoitetut varat || -              || 350 || -                    || 350

Kymmenes EKR tuli voimaan vuonna 2008, ja kaikki edellisistä EKR:ista vapautuvat varat on siitä lähtien siirretty kymmenennen EKR:n suoritusvaraukseen. Tästä varauksesta voidaan sitoa varoja ainoastaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

Vuonna 2012 kymmenennen EKR:n suoritusvaraukseen siirrettiin 78 miljoonaa euroa kahdeksannesta EKR:sta vapautuneita varoja ja 300 miljoonaa euroa yhdeksännestä EKR:sta vapautuneita varoja ja kymmenennen EKR:n suoritusvarauksesta siirrettiin 200 miljoonaa euroa yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille[11].

3.         TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

3.1      TOIMINNAN TUOTOT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Varojen takaisinperintä || 2 || 14 || 2 || 17 || 16

STABEX-varojen takaisinperintä || 49 || - || - || 49 || 26

Kurssivoitot || 7 || 35 || 8 || 51 || 54

Yhteisrahoitustoiminnan tuotot || - || - || 8 || 8 || 2

YHTEENSÄ || 58 || 49 || 18 || 124 || 99

3.1.1 Varojen takaisinperintä

Tässä kohdassa esitetään EKR:n kirjanpitojärjestelmään kirjatut EKR:n antamat perintämääräykset ja tulevista maksuista tehtävät vähennykset, jotka koskevat EKR:sta maksettuja takaisinperittäviä määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin, tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin. Takaisin perittyjä ennakkomaksuja ei sen sijaan kirjata tuottoihin, vaan niillä hyvitetään taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää.

Aiheettomien maksujen takaisinperintä

Aiheettomien maksujen takaisinperintää koskevia perintämääräyksiä oli vuonna 2012 yhteensä 27 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuonna 2011 oli 12 miljoonaa euroa. Näistä perintämääräyksistä 11 miljoonan euron osuus koski takaisin perittäviä varoja, ja se kirjattiin tämän vuoksi toiminnan tuottoihin. Jäljelle jäävä 16 miljoonan euron osuus koski takaisin perittäviä ennakkomaksuja, ja sillä hyvitettiin taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää.

Seuraavassa on yhteenveto aiheettomien maksujen takaisinperinnästä:

milj. euroa

|| Tuotot || Ennakko­maksut || YHTEENSÄ 2012 || Tuotot || Ennakko­maksut || YHTEENSÄ 2011

Virheet || 1 || 1 || 2 || 2 || 1 || 3

Sääntöjenvastaisuudet || 9 || 15 || 25 || 6 || 3 || 8

OLAFin ilmoitukset || 1 || - || 1 || 1 || - || 1

YHTEENSÄ || 11 || 16 || 27 || 8 || 4 || 12

STABEX-varojen takaisinperintä

Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden tileiltä siirrettiin vuonna 2012 takaisin EKR:oon 49 miljoonaa euroa kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen[12] 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Varat siirrettiin pääasiassa seuraavista maista: Salomonsaaret (12 miljoonaa euroa), Norsunluurannikko (11 miljoonaa euroa), Burundi (5 miljoonaa euroa), Saint Vincent ja Grenadiinit (3 miljoonaa euroa), Senegal (3 miljoonaa euroa), Malawi (3 miljoonaa euroa), Uganda (3 miljoonaa euroa) ja Burkina Faso (2 miljoonaa euroa). Nämä tulot sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kahdeksannen EKR:n tuotto- ja kululaskelmassa.

3.1.3 Yhteisrahoitustoiminnan tuotot

Yhteisrahoitustoiminnan tuotot kuvaavat käytettyjä rahoitusosuuksia (ks. liitetieto 3.2.2). Kaikki nämä rahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. Tämän vuoksi ne kirjataan yhteisrahoitushankkeen toteutuksen perusteella.

3.2      TOIMINNAN KULUT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Toiminnan kulut – tukivälineet || 41 || 812 || 2 085 || 2 938 || 2 633

Yhteisrahoitustoiminnan kulut ||  -     ||  -     || 8 || 8 || 2

Kurssitappiot || 8 || 39 || 20 || 66 || 61

Saamisten arvon alentuminen || 0 || 6 || - || 6 || 7

YHTEENSÄ || 49 || 856 || 2 112 || 3 017 || 2 702

Vuonna 2012 komissio tarkensi siirtovelkojen arvioinnissa käyttämäänsä menetelmää. Ilman tätä tarkennusta toiminnan kulut olisivat olleet 3 017 miljoonan euron sijasta 2 849 miljoonaa euroa. Nettovarojen määrään kohdistuva vaikutus olisi ollut aikaisemmalla menetelmällä sama kuin nyt (168 miljoonan euron vähennys). Nettovarojen määrän vähentyminen johtui lähinnä siirtovelkojen kasvusta (ks. liitetieto 2.7.2).

3.2.1 Toiminnan kulut – tukivälineet

|| || || || milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Ohjelmoitava apu || 17 || 93 || 1 366 || 1 476 || 1 251

Makrotaloudellinen tuki || - || 8 || - || 8 || 51

Alakohtaiset politiikat || 0 || 322 || 3 || 326 || 371

Korkotuet || 5 || - || - || 5 || 0

AKT-valtioiden väliset hankkeet || - || 311 || 409 || 720 || 650

Hätäapu || - || 60 || 274 || 333 || 212

Pakolaisapu || 6 || - || - || 6 || 0

riskipääoma || 1 || - || - || 1 || 19

STABEX || 4 || - || - || 4 || 12

Sysmin || 0 || - || - || 0 || (8)

Aiempiin Euroopan kehitysrahastoihin liittyvät muut tukiohjelmat || - || 10 || - || 10 || 24

Institutionaalinen tuki || - || (1) || 33 || 32 || 8

Vientitulojen kompensaatio || 7 || 10 || - || 18 || 42

Yhteensä || 41 || 812 || 2 085 || 2 938 || 2 633

EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin ja menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan.

3.2.2 Yhteisrahoitustoiminnan kulut

Nämä ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2012 liittyneitä kuluja. Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. Yhteisrahoitusosuuksia vastaava määrä on tämän vuoksi kirjattu toiminnan tuotoiksi (ks. liitetieto 3.1.3).

3.2.3 Saamisten arvon alentuminen

Tämä erä sisältää pääasiassa ennakkomaksuihin tehtyjä oikaisuja ja velallisilta oleviin saamisiin tehtyjä arvonalennuksia.

3.3      HALLINTOKULUT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Hallintokulut || - || 1 || 106 || 107 || 75

YHTEENSÄ || - || 1 || 106 || 107 || 75

Tämä erä sisältää tukimenot, jotka ovat EKR:jen ohjelmasuunnitteluun ja niiden varojen käyttöön liittyviä hallintokuluja. Tällaisiin kuluihin kuuluvat hankkeiden valmisteluun, seurantaan ja arviointiin liittyvät kustannukset sekä tietotekniikkaan ja tekniseen apuun liittyvät kustannukset.

3.4      RAHOITUSTUOTOT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011

Korkotuotot – eurooppalaiset keskuspankit || - || 6 || 4 || 9 || 1

Ennakkomaksuista kertyneet korot || (2) || (24) || (6) || (32) || (21)

YHTEENSÄ || (2) || (18) || (2) || (22) || (20)

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti. Ennakkomaksuista kertyneiden korkojen vuoden 2011 kertymän peruuttaminen johti siihen, että korkotuotot olivat vuonna 2012 negatiiviset.

4.         RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT

4.1      RAHAVIRTALASKELMAN TARKOITUS JA LAATIMISPERIAATTEET

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EKR kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden nettoyli- tai nettoalijäämää oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, sekä aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla.

Ulkomaan rahan määräisten toimien rahavirrat kirjataan EKR:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

4.2      TOIMINNAN RAHAVIRTA

EKR:n rahavirtalaskelma sisältää ainoastaan toiminnan rahavirrat, koska EKR:lla ei ole sijoitus- eikä rahoitustoimintaa. EKR:n toiminnan tavoitteena on tukea asetettujen toimintapoliittisten päämäärien saavuttamista.

5.         EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

5.1      EHDOLLISET VARAT

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Suoritustakuut || 13 || 171 || 120 || 304 || 325

Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet || 6 || 107 || 74 || 188 || 197

Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset varat || - || - || - || - || 1

YHTEENSÄ || 19 || 279 || 194 || 492 || 523

5.1.1 Suoritustakuut

Tuensaajilta vaaditaan toisinaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EKR:n rahoitusta saavat tuensaajat noudattavat EKR:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

Suoritustakuiden 21 miljoonan euron vähennys vastaa vapautettujen takuiden ja saatujen uusien takuiden erotusta. Suurin osa vapautetuista takuista liittyi yhdeksänteen EKR:oon, kuten myös suurin osa saaduista uusista takuista.

5.1.2 Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet

Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet koskevat ainoastaan urakkasopimuksia. Tuensaajille suoritettavista välimaksuista pidätetään yleensä 10 prosenttia sen varmistamiseksi, että toimeksisaaja täyttää sopimusvelvoitteensa. Tällaiset pidätetyt määrät esitetään velkoina. Toimeksisaaja voi hankintaviranomaisen suostumuksella kuitenkin asettaa sopimusvakuuden, jolla korvataan välimaksuista tehtävä pidätys. Tällaiset vakuudet esitetään ehdollisina varoina.

Määrien pidättämiseen perustuvien vakuuksien 9 miljoonan euron vähennys vastaa vapautettujen vakuuksien ja saatujen uusien vakuuksien erotusta. Suurin osa vapautetuista vakuuksista liittyi yhdeksänteen EKR:oon, kuten myös suurin osa saaduista uusista vakuuksista.

5.2      MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

5.2.1 Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

milj. euroa

|| 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset || 103 || 938 || 4 601 || 5 642 || 5 594

Tuotto- ja kululaskelmaan kirjatut määrät || (22) || (382) || (310) || (714) || (646)

YHTEENSÄ || 81 || 557 || 4 291 || 4 928 || 4 948

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei ole vielä suoritettu ja/tai joita ei ole vielä purettu. Maksattamatta olevia sitoumuksia syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Näitä sitoumuksia oli 31. joulukuuta 2012 yhteensä 5 642 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa katettava määrä saadaan vähentämällä näiden sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2012 tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät, jolloin tulokseksi saadaan 4 928 miljoonaa euroa.

6.         RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat tiedot liittyvät kassanhallintatoimiin, jotka Euroopan komissio on toteuttanut EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi.

6.1      RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS

EKR:n kassanhallintasäännöt ja -periaatteet vahvistetaan kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 215/2008 ja sisäisessä sopimuksessa.

Edellä mainitun asetuksen mukaisesti noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

– Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi.

– Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muina valuuttoina, joihin kuuluu myös vähemmän tunnettuja valuuttoja.

– Komission EKR:n nimissä avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä.

Erityistilien lisäksi komissio on neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008 44 artiklan mukaisesti (ks. jäljempänä oleva 6.4 kohta) avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa (keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Kaikki liikepankit, joissa komissio on avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä kuin erityistilejä, on valittu komission järjestämillä tarjouskilpailuilla.

Kassanhallinta- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Kassanhallinta- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin, joiden tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti.

6.2      MARKKINARISKI

6.2.1   Valuuttariski

Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassanhallintatoimintoihin ei kohdistu valuuttariskiä.

6.2.2   Korkoriski

EKR ei ota lainoja, joten siihen ei kohdistu korkoriskiä.

EKR saa kuitenkin pankkitileillään oleville varoille kertyvän koron. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden vaihteluja.

Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa, joka perustuu eoniakorkoon (Euro Over Night Index Average) ja jossa on otettu huomioon kyseisen koron vaihtelut. Eräille tileille maksettu korko perustuu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaan marginaalikorkoon. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa.

6.3      LUOTTORISKI (VASTAPUOLIRISKI)

Suurin osa EKR:n kassavaroista on talletettu neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 215/2008 mukaisesti erityistileille, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksiensa maksamista varten. Suurin osa näistä tileistä on jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. EKR:oon kohdistuu näiden laitosten osalta erittäin vähäinen vastapuoliriski (riski liittyy EKR:n toimintaan osallistuviin jäsenvaltioihin).

Kun kyse on liikepankeissa olevista EKR:n kassavaroista, joilla katetaan suoritettavat maksut, näille tileille siirretään varoja vain tarpeen mukaan, ja kyseisiä kassavaroja hallinnoidaan automaattisesti komission kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä pidetään käteisvaroja vähimmäismäärä, joka on suhteessa tililtä päivittäin suoritettavien maksujen keskimäärään. Näiden tilien yliyön-saldo on tämän vuoksi jatkuvasti hyvin alhainen, joten EKR:oon kohdistuva riski on pieni.

EKR:oon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.

Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailulla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään P-1 (Moody’s) tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä alhaisempikin luokitus.

6.4      LIKVIDITEETTIRISKI

EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina kauden kaikkien maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan budjettikauden maksumäärärahojen määrä.

Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle kuitenkin kolmena vuosieränä, minkä lisäksi EKR:sta suoritettaviin maksuihin liittyy tiettyä kausittaisuutta.

Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti tietoja kassatilanteesta varmistaakseen, että tiettynä ajanjaksona suoritettavat maksut eivät ylitä käytettävissä olevia kassavaroja.

Edellä mainitun lisäksi EKR:n päivittäisessä kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja.

7.         LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

Sellaisia lähipiiriä koskevia ilmoitettavia tietoja ei ole, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä erässä.

8.         TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EKR:n tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen toimittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

9.         VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTTÄMINEN

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisena. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin perustuvat samoihin tapahtumiin, ne on syytä täsmäyttää. Alla olevassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät.        

|| || milj. euroa

|| 2012 || 2011

|| ||

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || (3 023) || (2 700)

|| ||

TULOT || ||

 Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan || (47) || (52)

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita ei ole vielä saatu || (8) || (3)

Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot || 14 || 10

Ennakkomaksujen nettovaikutus || 62 || 46

Siirtosaamisten nettomäärä || (40) || (13)

|| ||

MENOT || ||

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot || 38 || 98

Varainhoitovuonna maksetut aikaisempien vuosien menot || (101) || (249)

Maksujen peruutukset || 7 || 17

Ennakkomaksujen nettovaikutus || (316) || (346)

Siirtovelkojen nettomäärä || 204 || 317

|| ||

TALOUSARVION TOTEUTUMA || (3 209) || (2 874)

9.1 Täsmäytyserät – Tulot

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella.

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida lukea tuloiksi talousarviossa, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varaukseen eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä.

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu selvitetyistä ennakkomaksuista. Kyseessä on tuloihin kuuluva maksu, jolla ei ole vaikutusta taloudelliseen tulokseen.

Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset.

9.2 Täsmäytyserät – Menot

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot on täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Varainhoitovuonna maksetut aiempien vuosien menot on sen sijaan täsmäytystä tehtäessä vähennettävä taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen tai vähentävät oikaisujen tapauksessa kuluja.

Maksujen peruutuksista saatavat määrät eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion toteutumaan.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu varainhoitovuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista, jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperustetta sovellettaessa kuluja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin talousarviomenoksi jo ennakkomaksun suoritusajankohtana.

Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat.       

2.           RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS

JOHDANTO

Aiemmat EKR:t

· Siirtymäkauden toimenpiteistä 27. heinäkuuta 2000 tehdyssä AKT–EY-ministerineuvoston päätöksessä N:o 1/2000 säädetään, että osa aiempien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomista varoista käytetään Cotonoun sopimuksen asianomaisten määräysten mukaisiin ohjelmiin ja että eräiden Cotonoun sopimuksen sisältämien määräysten soveltamista aikaistetaan siirtymätoimenpiteiden mukaisesti.

· Komission 16. maaliskuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 410/2001 määritetään AKT-valtioiden maa- ja alueohjelmille kohdennettavat määrärahat AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti. Päätöksessä säädetään, että aiempien vuosien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomista varoista käytetään täytäntöönpanoon enintään 1,2 miljardia euroa asianomaisten EKR:jen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Tämä koskee ajanjaksoa, joka edeltää yhdeksännen EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa.

· Komission 15. kesäkuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 1033/2001 vahvistetaan määrärahat alueellisille ohjelmille ja AKT-valtioiden väliselle yhteistyölle AKT–EY-kumppanuussopimukseen sisältyvän rahoituspöytäkirjan mukaisesti.

· Komission 11. heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1252/2002 lisätään AKT-valtioiden välistä yhteistyötä varten tarkoitettuja määrärahoja kuudennen ja seitsemännen EKR:n yleisestä varannosta otetuilla 60 miljoonalla eurolla. Päätöksessä säädetään myös, miten näitä ylimääräisiä varoja on käytettävä ennen yhdeksännen EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa alkuperäisten EKR:jen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

· AKT–EY-ministerineuvoston 23. joulukuuta 2002 tekemän päätöksen N:o 3/2002 mukaan kahdeksannen EKR:n kohdentamattomista varoista (yleinen varanto) 25 miljoonaa euroa käytetään alueelliseen yhteistyöhön AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti.

· Koska kuudennen EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja seitsemännen EKR:n tilit vuonna 2008, tilinpäätös ei enää sisällä kyseisten EKR:jen rahoituksen toteutumiseen liittyviä taulukoita. Siirrettyjen varojen toteutusta koskevat tiedot ilmoitetaan kuitenkin yhdeksännen EKR:n yhteydessä.

· Jotta varainhoitovuoden 2012 tilinpäätöstiedot voitaisiin esittää mahdollisimman läpinäkyvällä tavalla, jäljempänä olevissa taulukoissa on edellisten vuosien tapaan esitetty kahdeksannen EKR:n osalta erikseen Lomén sopimuksen ja Cotonoun sopimuksen mukaisiin ohjelmiin käytetyt varat. Cotonoun sopimukseen liittyvät varat on yksittäisten maiden osalta merkitty kirjanpitoon ja esitetty tilinpäätöksessä AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyseisen artiklan mukaan AKT-valtioille myönnetään määräraha A kattamaan makrotaloudellinen tuki sekä ohjelmille ja hankkeille myönnettävä tuki. Lisäksi myönnetään määräraha B kattamaan ennakoimattomat tarpeet, joihin kuuluvat mm. hätäapu, velanhuojennusaloitteet ja tuki vientitulojen vaihtelun haittavaikutusten kompensoimiseksi.[13] Alueiden osalta tilinpäätös laaditaan AKT–EY-kumppanuussopimuksen 2 luvussa tarkoitetun alueellisen ohjelmasuunnittelun mukaisesti (alueelliset ohjelmat ja AKT-valtioiden välinen yhteistyö).

· Rahastojen käyttämättä jääneet varat sekä vuoden 2007 joulukuun 31. päivän ja 10. EKR:n voimaantulon välisenä aikana purettuja rahastojen sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä I b (vuosien 2008–2013 monivuotinen rahoituskehys) olevan 4 kohdan mukaisesti 9. EKR:oon sen varmistamiseksi, että EU pystyi jatkamaan varojen hallinnointia ja että käynnissä olevien hankkeiden juoksevat kustannukset voitiin kattaa ennen 10. EKR:n voimaantuloa.

· Neuvoston päätöksessä 2010/406/EU säädetään, että yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista vapautuneista varoista osoitetaan 150 miljoonaa euroa Sudanin heikko-osaisimman väestön tarpeisiin. Tämä määrä on osoitettu tähän käyttötarkoitukseen vuonna 2011.

· Neuvoston päätöksessä 2011/315/EU säädetään, että yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista vapautuneista varoista osoitetaan 200 miljoonaa euroa eteläisen Sudanin kolmivuotisen kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa varten. Tämä määrä on osoitettu tähän käyttötarkoitukseen vuonna 2012.

10. EKR

AKT–EY-kumppanuussopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT) allekirjoittivat Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003. Cotonoun sopimusta muutettiin näiden samojen valtioiden Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 allekirjoittamalla sopimuksella.

Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös (2001/822/EY) tuli voimaan 2. joulukuuta 2001. Kyseistä päätöstä muutettiin 19. maaliskuuta 2007 (päätös 2007/249/EY).

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2008–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät 17. heinäkuuta 2006, tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008.

Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan toisella kaudella (2008–2013) 10. EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 22 682 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

· AKT-valtioille on osoitettu 21 966 miljoonaa euroa tarkistetun Cotonoun sopimuksen liitteessä I b olevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 20 466 miljoonaa euroa

· merentakaisille maille ja alueille on osoitettu 286 miljoonaa euroa merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyssä tarkistetussa neuvoston päätöksessä olevan liitteen II Aa mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 256 miljoonaa euroa

· komissiolle on osoitettu 430 miljoonaa euroa 10. EKR:n varoihin liittyvästä ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

Kymmenennen EKR:n voimaantulopäivästä lähtien näitä määriä on täydennetty aikaisemmista EKR:ista vapautuneilla varoilla, korkotuloilla ja 9. EKR:a edeltävien EKR:jen mukaisesta maatalouden perustuotteiden vientitulojen vakauttamisjärjestelmästä (Stabex) käyttämättä jääneillä käteisvaroilla. Kaikkia varoja hallinnoidaan tarkistettuun Cotonoun sopimukseen ja sisäiseen sopimukseen sisältyvien niitä koskevien erityissääntöjen mukaisesti.

Komission hallinnoimien varojen osuus edellä mainituista 10. EKR:n määrärahoista on 21 152 miljoonaa euroa (alkuperäisten määrärahojen määrä). Summasta on osoitettu

– maaohjelmille yhteensä 15 300 miljoonaa euroa:

· 13 500 miljoonaa euroa A-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 13 345 miljoonaa euroa. Lisäksi A-määrärahoihin tehtiin 341 miljoonan euron lisäys siirtämällä kyseinen summa varannoista sekä 91 miljoonan euron lisäys, joka saatiin vapautettujen Stabex-varojen tilien sulkemisen seurauksena, ja 33 miljoonan euron vähennys, joka oli seurausta siirrosta alueellisiin määrärahoihin (PALOP-maat, useita alueita kattavat toimenpiteet). Käytettävissä on edellä mainittujen siirtojen jälkeen 13 744 miljoonaa euroa käyttöön otettuja määrärahoja ja 155 miljoonaa euroa vielä käyttöön ottamatta olevia määrärahoja.

· 1 800 miljoonaa euroa B-määrärahoja, jotka on kaikki otettu käyttöön. Lisäksi B-määrärahoja lisättiin siirtämällä niihin varannoista 148 miljoonaa euroa käyttöön otettuja määrärahoja, jolloin käyttöön otettujen B-määrärahojen kokonaismäärä kasvoi 1 948 miljoonaan euroon.

– alueohjelmille 1 783 miljoonaa euroa, joihin on lisätty 33 miljoonaa euroa A-määrärahoista ja joista on siirretty 19 miljoonaa euroa varantoihin, joten käyttöön otettujen määrärahojen määrä on 1 797 miljoonaa euroa

– AKT-maiden välisille ohjelmille ja hankkeille 2 700 miljoonaa euroa; koko summa on otettu käyttöön ja siihen on tehty 195 miljoonan euron lisäys varannoista, joten käyttöön otettujen määrärahojen kokonaismäärä on 2 895 miljoonaa euroa

– varantoihin 683 miljoonaa euroa, joista 664 miljoonaa euroa on siirretty varannoista, jotka ovat näin 19 miljoonaa euroa

– täytäntöönpanomenoja varten 430 miljoonaa euroa; koko summa on otettu käyttöön

– merentakaisia maita ja alueita varten 256 miljoonaa euroa, joista

· 195 miljoonaa euroa A-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 140 miljoonaa euroa

· 15 miljoonaa euroa B-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 7 miljoonaa euroa

· 40 miljoonaa euroa alueellisia määrärahoja, jotka on kaikki otettu käyttöön

· 6 miljoonaa euroa selvityksiä ja teknistä apua varten varattuja määrärahoja, jotka on kaikki otettu käyttöön.

- 10. EKR:n suoritusvarauksen varat, jotka eivät ole käytettävissä

Kun 10. EKR tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008, 9. EKR:n ja aikaisempien EKR:jen mukaisten hankkeiden käyttämättä jääneet varat ja purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin 10. EKR:n suoritusvaraukseen. Poikkeuksena tästä olivat Stabex-varat ja 9. EKR:n hallintomäärärahat. Tätä varausta voidaan käyttää 10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

Varauksessa oli 31.12.2012 seuraavat varat (luvut miljoonina euroina):

10. EKR:n suoritusvaraukseen siirretyt varat, jotka eivät ole käytettävissä, yhteensä || 815

vähennettynä varoilla, jotka on siirretty 9. EKR:oon Sudania varten 12.7.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/406/EU mukaisesti || –150

vähennettynä varoilla, jotka on siirretty 9. EKR:oon Etelä-Sudania varten 23.5.2011 tehdyn neuvoston päätöksen 2011/315/EU mukaisesti || –200

Varauksessa käytettävissä olevat varat yhteensä (AKT + MMA) || 465

- 10. EKR:n Stabex-varanto

Stabex-tilien sulkemisen jälkeen käyttämättömät/vapautuneet varat siirretään 10. EKR:n A-määrärahojen Stabex-varantoon (10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohta) ja sieltä kyseisten maiden maaohjelmille.

Varannon tilanne 31.12.2012 on esitetty seuraavassa taulukossa (milj. euroa):

Maa || A-määrärahojen Stabex-varanto

Norsunluurannikko || 11,43

Kap Verde || 0,01

Guinea-Bissau || 0,30

Sierra Leone || 0,22

Senegal || 0,90

Yhteensä || 12,86

- 10. EKR:n yhteisrahoitus

Kymmenenteen EKR:oon liittyviä, jäsenvaltioilta saatavan yhteisrahoituksen maksamista koskevia sopimuksia allekirjoitettiin 116 miljoonan euron arvosta ja maksusitoumusmäärärahoja otettiin käyttöön yhteensä 99 miljoonan euron arvosta. Maksumäärärahoja otettiin käyttöön 93 miljoonan euron maksuja vastaava määrä.

Yhteisrahoitusmäärärahojen tilanne 31.12.2012 on esitetty seuraavassa taulukossa (luvut miljoonina euroina):

|| Maksusitoumusmäärärahat || Maksumäärärahat

Yhteisrahoitus – A-määrärahat || 84 || 78

Yhteisrahoitus – AKT-maiden sisäinen || 12 || 12

Yhteisrahoitus – Hallintomenot || 3 || 3

|| 99 || 93

Seuraavat taulukot, joissa ilmoitetaan päätöksellä vahvistetut, sidotut ja maksetut määrät, perustuvat nettomääräisiin lukuihin.

Tilanne maittain ja välineittäin esitetään liitteessä olevissa taulukoissa.

2.1         MÄÄRÄRAHAT

2.2         KONSOLIDOIDUT TILIT

2.3.       VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT

Italian yhteisrahoitus (1985)

Italian yhteisrahoitushanke, joka on ollut voimassa vuodesta 1985 lähtien ja joka oli edelleen kesken vuonna 2011 (Neljäs kunnostusohjelma – Somalia), saatiin päätökseen vuonna 2012. Hankkeen päätyttyä jäljellä olevat varat on maksettu takaisin Italialle.

OSA II – EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI || CA/463/13

|| 14. maaliskuuta 2013

|| Asiakirja 13/072

||

||

HALLINTONEUVOSTO

INVESTOINTIKEHYS

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

31. joulukuuTA 2012

|| ||

|| - Tase - Laskelma laajasta tuloksesta - Laskelma rahoittajien varojen muutoksista - Rahavirtalaskelma - Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot ||

ORG.: E ||

3.         INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.1         TASE 31. JOULUKUUTA 2012

(tuhansina euroina)

|| Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011

|| || ||

VARAT || || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat || 5 || 466 568 || 452 279

Johdannaissopimukset || 6 || 115 || 434

Lainat ja muut saamiset || 7 || 1 146 280 || 1 033 160

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 8 || 333 001 || 251 660

Saamiset rahoitusosuuksista || 9/15 || 87 310 || 87 310

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 10 || 99 029 || -

Muut varat || 11 || 224 || 416

|| || ||

Varat yhteensä ||   || 2 132 527 || 1 825 259

|| || ||

|| || ||

VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || ||

|| || ||

VELAT || || ||

Johdannaissopimukset || 6 || 7 035 || 12 702

Tuloennakot || 12 || 37 808 || 33 003

Velat kolmansille || 13 || 312 086 || 329 660

Muut velat || 14 || 1 153 || 1 113

|| || ||

Velat yhteensä || || 358 082 || 376 478

|| || ||

RAHOITTAJIEN VARAT || || ||

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 15 || 1 561 309 || 1 281 309

Käyvän arvon rahasto || || 68 434 || 41 750

Kertyneet voittovarat || || 144 702 || 125 722

|| || ||

Rahoittajien varat yhteensä || || 1 774 445 || 1 448 781

|| || ||

Velat ja rahoittajien varat yhteensä || || 2 132 527 || 1 825 259

Liitetiedot ovat erottamaton osa näitä tilinpäätöslaskelmia.

3.2         LASKELMA LAAJASTA TULOKSESTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhansina euroina)

|| Liitetieto || 1.1.2012– || 1.1.2011– ||

|| 31.12.2012 || 31.12.2011 ||

|| || || ||

Korkotuotot ja vastaavat tuotot || 17 || 67 503 || 59 561 ||

Korkokulut ja vastaavat kulut || 17 || –1 114 || –940 ||

|| || || ||

Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto || || 66 389 || 58 621 ||

|| || || ||

Palkkiotuotot || 18 || 1 934 || 2 149 ||

Palkkiokulut || 18 || –292 || –144 ||

|| || || ||

Palkkiotuotot, netto || || 1 642 || 2 005 ||

|| || || ||

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos || || 5 348 || –7 534 ||

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot || 19 || 1 045 || 17 228 ||

Valuuttaoperaatioihin liittyvät nettotappiot/-voitot || || –10 575 || 8 376 ||

|| || || ||

Rahoitustoiminnan nettotulos || || –4 182 || 18 070 ||

|| || || ||

Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen muutos, netto || 7 || 597 || 27 452 ||

Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen || 8 || –8 927 || –6 888 ||

Muiden varojen arvon alentuminen || 20 || –337 || – ||

Yleiset hallintokulut || 21 || –36 202 || –38 006 ||

|| || || ||

Varainhoitovuoden ylijäämä || || 18 980 || 61 254 ||

|| || || ||

Muut laajan tuloksen erät: || || || ||

Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahasto || || || ||

1. Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahaston nettomuutos || 8 || 18 551 || 20 574 ||

2. Yli- tai alijäämään siirretty nettomäärä || 8 || 8 133 || –3 394 ||

Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä || || 26 684 || 17 180 ||

|| || || ||

Muut laajan tuloksen erät yhteensä || || 26 684 || 17 180 ||

|| || || ||

Varainhoitovuoden laaja tulos yhteensä || || 45 664 || 78 434 ||

Liitetiedot ovat erottamaton osa näitä tilinpäätöslaskelmia.

3.3         LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhansina euroina)

|| Rahoitus-osuudet, joiden maksamista on pyydetty || Käyvän arvon rahasto || Kertyneet voittovarat || Yhteensä

Tilanne 1. tammikuuta 2012                                                 Liite­tieto || 1 281 309 || 41 750 || 125 722 || 1 448 781

|| || || ||

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus                                                        15 || 280 000 || - || - || 280 000

|| || || ||

Varainhoitovuoden 2012 ylijäämä || - || - || 18 980 || 18 980

|| || || ||

Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä || - || 26 684 || - || 26 684

|| || || ||

Rahoittajien varojen muutokset || 280 000 || 26 684 || 18 980 || 325 664

|| || || ||

Tilanne 31. joulukuuta 2012 || 1 561 309 || 68 434 || 144 702 || 1 774 445

|| || || ||

|| Rahoitus-osuudet, joiden maksamista on pyydetty || Käyvän arvon rahasto || Kertyneet voittovarat || Yhteensä

Tilanne 1. tammikuuta 2011                                                                                                   Liitetieto || 1 131 309 || 24 570 || 64 468 || 1 220 347

|| || || ||

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus                                                        15 || 150 000 || - || - || 150 000

|| || || ||

Varainhoitovuoden 2011 ylijäämä || - || - || 61 254 || 61 254

|| || || ||

Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä || - || 17 180 || - || 17 180

|| || || ||

Rahoittajien varojen muutokset || 150 000 || 17 180 || 61 254 || 228 434

|| || || ||

Tilanne 31. joulukuuta 2011 || 1 281 309 || 41 750 || 125 722 || 1 448 781

|| || || ||

|| || || ||

Liitetiedot ovat erottamaton osa näitä tilinpäätöslaskelmia.

3.4         RAHAVIRTALASKELMA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhansina euroina)

|| Liitetieto || 1.1.2012–31.12.2012 || 1.1.2011–31.12.2011

TOIMINNAN RAHAVIRTA || || ||

Varainhoitovuoden ylijäämä || || 18 980 || 61 254

Oikaisut || || ||

Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen || || 8 927 || 3 172

Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen nettomuutos || || –597 || –27 452

Lainoista ja muista saamisista kertyneet aktivoidut korot || 7 || –9 622 || –10 512

Lainojen ja muiden saamisten korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos || || –1 407 || –2 801

Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos || || –751 || –

Tuloennakoiden lisäys || || 4 805 || 3 424

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset lainoihin || || 16 044 || –15 337

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset myytävissä oleviin rahoitusvaroihin || || –1 204 || 34

Toiminnan tulos ennen toiminnan varojen ja velkojen muutoksia || || 35 175 || 11 782

|| || ||

Lainojen nostot || 7 || –233 018 || –237 040

Lainojen lyhennykset || 7 || 115 480 || 104 410

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset || || –5 348 || 7 534

Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen lisäys || || –98 278 || –

Myytävissä olevien rahoitusvarojen lisäys || 8 || –81 981 || –67 829

Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynti || 8 || 19 601 || 24 971

Muiden varojen vähennys || || 192 || 2 756

Muiden velkojen lisäys || || 40 || 173

Euroopan investointipankille maksettavien määrien lisäys || || 6 876 || 4 144

|| || ||

Toiminnan nettorahavirta || || –241 261 || –149 099

|| || ||

RAHOITUSTOIMINTA || || ||

Jäsenvaltioiden maksamat rahoitusosuudet || || 236 345 || 136 345

Jäsenvaltioilta korkotukien rahoittamiseksi saadut määrät || || 43 655 || 76 345

Jäsenvaltioiden lukuun maksetut korkotuet || || –24 450 || –22 899

|| || ||

Rahoitustoiminnan nettorahavirta || || 255 550 || 189 791

|| || ||

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys || || 14 289 || 40 692

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa || || 452 279 || 411 587

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa || || 466 568 || 452 279

|| || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä: || || ||

Käteisvarat || || 10 588 || 3 127

Määräaikaistalletukset || || 455 980 || 449 152

|| || 466 568 || 452 279

|| || ||

Toiminnan rahavirtoja koskevat lisätiedot || || 2012 || 2011

Saadut korot || || 64 490 || 57 391

Maksetut korot || || –1 137 || –1 162

Saadut osingot || || 975 || 974

Liitetiedot ovat erottamaton osa näitä tilinpäätöslaskelmia.

3.5         JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA LAADITTUJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT

1 Yleiset tiedot

Investointikehys on luotu yhteistyöstä ja kehitysavusta tehdyn Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimus tehtiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ’AKT-valtiot’, ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 23. kesäkuuta 2000 ja sitä on tarkistettu 25. kesäkuuta 2005 ja 23. kesäkuuta 2010.

Investointikehys ei ole erillinen oikeushenkilö. Kehyksen rahoitusosuuksia hallinnoi jäsenvaltioiden (rahoittajien) puolesta Euroopan investointipankki (EIP) Cotonoun sopimuksen mukaisesti.

Cotonoun sopimuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus saadaan jäsenvaltioiden talousarvioista ja maksut suoritetaan peräkkäisille 5–6 vuoden jaksoille laadittujen rahoituspöytäkirjojen mukaisesti. Cotonoun sopimuksen ja 1. heinäkuuta 2008 voimaan tulleen toisen (vuodet 2008–2013 kattavan) rahoituspöytäkirjan eli 10. Euroopan kehitysrahaston (EKR) mukaan Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, hallinnoi seuraavia välineitä:

- investointikehys eli 3 185,5 miljoonan euron arvoinen uudistuva riskirahasto, josta tuetaan yksityisen sektorin investointeja AKT-maissa; investointikehyksen varoista 48,5 miljoonaa euroa on osoitettu merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä ’MMA-maat’.

- korkotukien rahoittamiseen tarkoitetut avustukset, joista 400 miljoonaa euroa on varattu AKT-maille ja 1,5 miljoonaa euroa MMA-maille. Näistä korkotuista enintään 10 prosenttia voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen.

Tässä tarkasteltavat tilinpäätöslaskelmat kattavat ajanjakson 1. tammikuuta 2012 – 31. joulukuuta 2012.

 

EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi EIP:n hallituksen ehdotuksesta tilinpäätöslaskelmat 14. maaliskuuta 2013 ja antoi luvan toimittaa ne EIP:n valtuustolle hyväksyttäväksi 14. toukokuuta 2013 mennessä.

2 Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet

2.1 Laatimisperusteet – Lausuma IFRS-standardien noudattamisesta

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) sellaisina kuin Euroopan unioni on ne hyväksynyt.

2.2 Merkittävät kirjanpidolliset arviot

Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa tarvitaan kirjanpidollisia arvioita. Lisäksi on tarpeen, että EIP:n johto käyttää harkintaa soveltaessaan investointikehyksen tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavia menetelmiä. Tässä kohdassa käsitellään sellaisia osa-alueita, joilla harkintaa käytetään keskimääräistä enemmän, jotka ovat keskimääräistä monimutkaisempia tai joilla tehdään tilinpäätöslaskelmien kannalta tärkeitä oletuksia ja arvioita.

Harkintaa ja arvioita käytetään etenkin seuraavilla osa-alueilla:

§ Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Jos taseeseen kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Tällaiset harkintaan perustuvat arviot liittyvät muun muassa likviditeettiin ja mallin syöttötietoihin, kuten yli kolme kuukautta voimassa olevien johdannaissopimusten korrelaatioon ja volatiliteettiin.

§ Arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista

Investointikehyksestä myönnettyjä ongelmallisia lainoja ja sen muita ongelmallisia saamisia arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen määrittämiseksi, onko arvonalennuksen vuoksi tehtävä varaus laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Varausta määritettäessä EIP:n johdon on käytettävä harkintaansa erityisesti arvioidessaan vastaisten rahavirtojen määrää ja ajankohtaa. Nämä arviot perustuvat useita tekijöitä koskeviin oletuksiin, ja todelliset määrät voivat poiketa arvioista, minkä vuoksi varauksen määrää voidaan tulevaisuudessa joutua muuttamaan. Yksittäisiä huomattavia lainoja ja saamisia koskevien erillisten varausten lisäksi investointikehyksen kirjanpitoon voidaan tehdä myös yleinen arvonalentumisvaraus. Tällainen varaus koskee sellaisia vastuita, joihin liittyvä laiminlyöntiriski on ajan mittaan kasvanut, mutta ei vielä edellytä erillisen varauksen tekemistä.

Laina katsotaan periaatteessa järjestämättömäksi luotoksi, jos korkojen ja pääoman maksu on vähintään 90 päivää myöhässä ja jos EIP:n johto katsoo, että arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä.

§ Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen

Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen perustuu yleensä johonkin seuraavista:

- toisistaan riippumattomien osapuolten väliset viimeaikaiset markkinatransaktiot

- keskeisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisten muiden instrumenttien käypä arvo

- voimassaoloajaltaan ja riskiominaisuuksiltaan vastaavien tase-erien käyvällä korkokannalla diskontatut odotetut rahavirrat; tai

- muut arvostusmallit.

Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahavirtojen ja diskonttokorkojen määrittäminen edellyttää mittavaa arvioiden tekemistä. Investointikehyksen kirjanpidossa sovellettavia arvostusmenetelmiä tarkistetaan säännöllisesti ja niiden käyttökelpoisuutta testataan saman instrumentin viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintatietojen tai muiden havaittavissa olevien markkinatietojen avulla.

§ Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen

Myytävissä oleviin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin tehdään investointikehyksen kirjanpidossa arvonalennus silloin, kun käyvässä arvossa on tapahtunut merkittävä tai pitkäaikainen aleneminen, jonka seurauksena sijoituksen arvo on alentunut alle hankintamenon, tai jos arvon alentumisesta on muuta objektiivista näyttöä. Päätös siitä, mikä on "merkittävä" tai "pitkäaikainen" arvonalennus, perustuu harkintaan. Investointikehyksen tapauksessa arvonalennuksen katsotaan yleensä olevan merkittävä, jos se on vähintään 30 prosenttia, ja pitkäaikainen, jos sen kesto on yli 12 kuukautta. Investointikehyksen tapauksessa arvioidaan myös muita tekijöitä, joihin kuuluvat noteerattujen osakkeiden normaali hintavolatiliteetti sekä noteeraamattomien osakkeiden vastaiset rahavirrat ja diskonttaustekijät.

2.3 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat yhdenmukaiset edellisen varainhoitovuoden tilinpäätöksen laadinnassa noudatettujen periaatteiden kanssa. Investointikehyksen osalta ei ole otettu käyttöön uusia tai muutettuja IFRS-standardeja kuluneena varainhoitovuonna.

Julkaistut standardit, jotka eivät ole vielä voimassa

Useita uusia standardeja, standardien muutoksia ja niiden tulkintoja on tullut voimaan 1. tammikuuta 2012 jälkeen alkaneiden tilikausien osalta. Näitä ei kuitenkaan ole sovellettu tässä esitettyjen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa.

IAS 1 – Tilinpäätöksen esittäminen – Muun laajan tuloksen erien esittäminen

Muun laajan tuloksen erien ryhmittely on muuttunut IAS 1:een tehtyjen muutosten seurauksena. Tulevana ajankohtana tulosvaikutteisiksi siirrettävät erät esitetään erillisinä sellaisista eristä, joita ei tulla siirtämään. Standardi on voimassa 1. heinäkuuta 2012 tai sen jälkeen alkavien tilikausien osalta, ja se voidaan ottaa käyttöön myös tätä aikaisemmin.

IFRS 9 – Rahoitusinstrumentit

Tämä standardi on ensimmäinen vaihe IASB:n kolmivaiheisessa hankkeessa, jonka tarkoituksena on korvata rahoitusinstrumentteja koskeva IAS 39 -standardi. IFRS 9 -standardissa määritellään uudelleen rahoitusvarojen ja -velkojen luokat ja niiden käsittely tilinpäätöksessä. Standardia koskeva työ on edelleen kesken. Standardin valmistuttua kaikilta osin sillä korvataan IAS 39 -standardi kokonaisuudessaan. Standardin voimaantulopäivä on tällä hetkellä 1. tammikuuta 2015. Euroopan unioni ei ole vielä hyväksynyt IFRS 9:ää. Tätä standardia ei ole tarkoitus ottaa investointikehyksen osalta käyttöön ennen sen voimaantuloa, eikä standardin vaikutuksia ole vielä määritetty.

Seuraavassa mainittu standardi annettiin vuonna 2011. Sen voimaantulopäivä on 1. tammikuuta 2013, ja se voidaan ottaa käyttöön myös tätä aikaisemmin. Kyseisen standardin käyttöönoton vaikutuksia investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin ei ole vielä määritetty.

IFRS 13 – Käyvän arvon määrittäminen

Tässä standardissa määritellään käypä arvo, määritetään käypään arvoon arvostamisen perusteet ja asetetaan käypään arvoon arvostamista koskevien tietojen esittämiseen liittyvät vaatimukset.

2.4 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Varat ja velat merkitään taseeseen alenevassa likviditeettijärjestyksessä. Taseessa ei eritellä lyhyt- eikä pitkäaikaisia eriä.

2.4.1 Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina, joka on myös kehyksen toimintavaluutta. Euroina ilmoitetut määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen liiketoimien toteutuspäivän valuuttakurssia.

Muut kuin euromääräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleeseen kurssiin. Valuuttojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan.

Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen alkuperäisen liiketoimen toteuttamispäivänä voimassa ollutta kurssia. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen käypään arvoon, muunnetaan käyttäen valuuttakurssia, joka oli voimassa käyvän arvon määrityspäivänä.

Kurssierot, jotka syntyvät liiketoimien selvittämisestä niiden toteutuspäivän kurssista poikkeavalla kurssilla, sekä selvittämättömistä ulkomaan rahan määräisistä monetaarisista varoista ja veloista syntyvät realisoitumattomat kurssierot kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan.

Laajaa tulosta koskevaan laskelmaan liittyvät tapahtumat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden viimeisen päivän kurssia.

2.4.2 Käteisvarat ja muut rahavarat

Investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät käyttötilit ja sellaiset lyhytaikaiset talletukset ja yritystodistukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

2.4.3 Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset)

Rahoitusvarat kirjataan selvityspäivän perusteella.

§ Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat muodostuvat noteeratuista joukkovelkakirjoista, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti.

Tällaiset joukkovelkakirjat kirjataan alun perin niiden käypään arvoon, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa olevat transaktiokulut. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan joukkovelkakirjan jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, voidaanko rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon katsoa alentuneen objektiivisen näytön perusteella. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena, ja tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumalla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti ja tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvon ja sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena.

§ Lainat

Investointikehyksestä myönnetyt lainat kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään velalliselle. Lainat kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä (kehyksestä maksettu nettomäärä) eli lainaa vastaavien rahavarojen käypään arvoon, johon sisältyvät kaikki transaktiokulut. Tämän jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen tuoton menetelmää ja vähentämällä kaikki arvonalentumista ja maksun saamatta jäämistä varten tehdyt varaukset.

§ Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat on joko nimetty sellaisiksi tai niitä ei voida luokitella tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi eriksi, eräpäivään asti pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai lainoiksi ja muiksi saamisiksi. Niihin kuuluvat muun muassa oman pääoman ehtoiset instrumentit sekä pääomasijoitusrahastoihin tehdyt sijoitukset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen arvostamisen jälkeen käypään arvoon. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypä arvo määritetään seuraavasti, kun sitä ei ole saatavilla toimivilta markkinoilta:

a. Pääomasijoitusrahastot

Kunkin pääomasijoitusrahaston käypä arvo perustuu rahaston ilmoittamaan tuoreimpaan käytettävissä olevaan nettoarvoon (net asset value) silloin kun tämä arvo on laskettu noudattamalla IFRS-standardien mukaisia kansainvälisiä arvostussääntöjä, esimerkiksi Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (European Venture Capital Association) julkaisemia IPEV-sääntöjä (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines). Pääomasijoitusrahaston ilmoittamaa nettoarvoa voidaan kuitenkin päättää oikaista, jos esille tulee seikkoja, jotka voivat vaikuttaa arvostukseen.

b. Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Sijoituksen käypä arvo perustuu tuoreimpiin käytettävissä oleviin tilinpäätöslaskelmiin. Arvostuksessa käytetään soveltuvin osin samaa arvostusmallia kuin pääomaosuuden hankinnan yhteydessä.

Pääomasijoitusrahastoista ja suorista oman pääoman ehtoisista sijoituksista syntyneet realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan rahoittajien varoihin siihen asti, kunnes sijoitus myydään, peritään tai muutoin luovutetaan tai kunnes sen arvon todetaan alentuneen. Jos myytävissä olevan sijoituksen arvon katsotaan alentuneen, aiemmin omaan pääomaan merkitty kumulatiivinen realisoitumaton voitto tai tappio kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan.

Noteeraamattomien sijoitusten käypä arvo määritetään käyttämällä yleisesti tunnustettuja arvostusmenetelmiä (kuten diskontattua rahavirtaa tai kertoimiin perustuvia menetelmiä). Tällaiset sijoitukset arvostetaan hankintamenoon silloin, kun niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ensimmäisen kahden vuoden aikana sijoitukset kirjataan hankintamenoon.

Investointikehyksen hankkimat pääomaosuudet ovat pääasiassa sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Alalla noudatettavan käytännön mukaisesti tällaiset sijoitukset ovat yleensä useiden sijoittajien yhdessä tekemiä sijoituksia, joten yksikään sijoittajista ei voi yksin vaikuttaa rahaston päivittäisiin toimintoihin tai sen sijoitustoimintaan. Tämän vuoksi sijoittajan jäsenyys tällaisen rahaston hallintoelimessä ei periaatteessa merkitse sitä, että kyseinen sijoittaja voi vaikuttaa rahaston jokapäiväisiin toimintoihin. Lisäksi pääomasijoitusrahastoon sijoittavat yksittäiset sijoittajat eivät määrää rahaston toimintapolitiikasta, johon kuuluu mm. osinkojen tai muiden varojen jakopolitiikka. Tällaiset päätökset tekee yleensä rahaston johto osuudenomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään rahaston johdon ja kaikkien osuudenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimus myös yleensä estää yksittäisiä sijoittajia toteuttamasta rahaston kanssa luonteeltaan olennaisia kahdenvälisiä liiketoimia, vaihtamasta rahaston kanssa johtohenkilöitä tai saamasta erityisoikeutta käyttää olennaisen tärkeitä teknisiä tietoja. Investointikehyksen sijoitukset tehdään edellä kuvatun alan yleisen käytännön mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei investointikehyksellä ole standardeissa IAS 27 ja IAS 28 tarkoitetussa merkityksessä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisiin sijoituksiin, myöskään silloin kun on kyse sijoituksista, joiden äänioikeuksista investointikehyksellä on yli 20 prosenttia.

§ Vakuudet

Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana vakuudet kirjataan käypään arvoon, joka vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettonykyarvoa (NPV). Nettonykyarvo lasketaan kunkin liiketoimen aloituspäivänä ja kirjataan taseessa muihin varoihin tai muihin velkoihin kuuluviin vakuuksiin.

Vakuuksia koskevat investointikehyksen vastuut merkitään alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista:

- paras arvio määrästä, joka on maksettava vakuuteen perustuvan taloudellisen velvoitteen täyttämiseksi; arvio perustuu kaikkiin tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin tekijöihin ja tietoihin;

- alun perin kirjattu määrä, josta on vähennetty kertyneet jaksotukset; alun perin kirjattu määrä jaksotetaan käyttämällä vakuutusmatemaattista menetelmää.

Vakuuksiin liittyvän vastuun lisääntyminen tai väheneminen kirjataan laajaa tulosta koskevan laskelman kohtaan "palkkiotuotot".

Tällaisten vakuuksien kohteena olevien investointikehyksen varojen hankintameno jaksotetaan sen jälkeen käyttämällä vakuutusmatemaattista menetelmää, ja niille tehdään arvonalentumistesti.

Lisäksi kun vakuussopimus allekirjoitetaan, se esitetään investointikehyksen ehdollisena velkana, ja kun vakuus otetaan käyttöön, se esitetään investointikehyksen sitoumuksena.

2.4.4 Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, voidaanko rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon katsoa alentuneen objektiivisen näytön perusteella. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena, ja tappion synnyttävällä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin. Näytöksi arvon alentumisesta voidaan katsoa muun muassa seuraavat: tiedot velallista tai velallisten ryhmää kohtaavista merkittävistä talousvaikeuksista tai korkojen tai pääoman takaisinmaksun laiminlyönnistä tai konkurssin tai muun taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyyden kasvu. Arvon alentumista voidaan epäillä myös silloin kun arvioidut vastaiset rahavirrat pienentyvät käytettävissä olevien tietojen mukaan huomattavasti esimerkiksi maksurästien kasvun tai maksulaiminlyönteihin yhteydessä olevien taloudellisten olosuhteiden vuoksi.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaan lainakantaan tehdään varainhoitovuoden lopussa arvonalennus, kun voidaan objektiivisesti osoittaa, että on olemassa riski siitä, että lainattuja tai arvoltaan vastaavia varoja ei osittain tai kokonaisuudessaan saada takaisin alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Jos voidaan objektiivisesti osoittaa, että omaisuuserän arvo on alentunut, tappion määrä lasketaan vähentämällä omaisuuserän kirjanpitoarvosta arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan varaustilin kautta, ja tappion määrä kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Alennetulle kirjanpitoarvolle kertyy edelleen korkoa omaisuuserän efektiivisen korkokannan mukaan. Lainan määrä sekä siihen liittyvä varaus poistetaan kirjanpidosta, kun takaisinperinnän ei oleteta enää olevan käytännössä mahdollista. Jos alkuperäisen arvonalentumistappion määrä kasvaa tai pienenee arvonalentumiskirjauksen jälkeisinä vuosina jonkin tapahtuman seurauksena, aiemmin kirjattua arvonalentumistappiota suurennetaan tai pienennetään varaustilin kautta.

Investointikehyksen kirjanpidossa luottoriskiarviot tehdään operaatiokohtaisesti, minkä vuoksi ryhmäkohtaista arvonalennusta ei ole tarpeen tehdä.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että sijoituksen arvo on alentunut. Objektiivisena näyttönä voidaan pitää esimerkiksi sijoituksen käyvän arvon huomattavaa tai pitkäaikaista alentumista alle hankintamenon. Jos arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä, kumulatiivinen tappio (joka määritetään vähentämällä hankintamenosta käypä arvo ja mahdollinen sijoituksesta aiemmin laajaa tulosta koskevaan laskelmaan kirjattu arvonalentumistappio) poistetaan rahoittajien varoista ja kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti; niiden käyvän arvon kasvu, joka tapahtuu arvonalentumiskirjauksen jälkeen, merkitään suoraan rahoittajien varoihin.

EIP:n riskienhallintatoiminto tarkistaa vähintään kerran vuodessa, onko rahoitusvarojen arvo alentunut. Tarkistuksen perusteella tehdään oikaisuja, joihin kuuluvat mm. diskonttauksen purkaminen laajaa tulosta koskevassa laskelmassa omaisuuserän vaikutusajalle sekä kaikki alkuperäisen arvonalennuksen uudelleenarviointiin liittyvät oikaisut.

2.4.5 Johdannaissopimukset

Johdannaissopimuksiin kuuluu valuutanvaihtosopimuksia, valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Näin voidaan tasata valuuttakurssivaihtelujen vaikutuksia.

Investointikehyksessä ei käytetä IAS 39:n tarjoamia suojausmahdollisuuksia. Kaikki johdannaissopimukset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon ja esitetään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksissa. Käyvän arvon määrittäminen perustuu lähinnä diskontattua kassavirtaa koskeviin malleihin, optioiden hinnoittelumalleihin sekä kolmansien antamiin hintatarjouksiin.

Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon varoiksi silloin, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi silloin, kun niiden käypä arvo on negatiivinen, Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan kohtaan "Rahoitustoiminnan nettotulos".

Johdannaissopimukset kirjataan alun perin kaupantekopäivän arvon mukaan.

2.4.6 Rahoitusosuudet

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kirjataan taseessa saamisiksi. Kirjauspäivä on sen neuvoston päätöksen antamispäivä, jossa vahvistetaan investointikehyksen osalta jäsenvaltioiden maksettavaksi tulevat rahoitusosuudet.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet täyttävät seuraavat edellytykset, ja ne luokitellaan sen vuoksi omaksi pääomaksi:

- rahoitusosuuksia koskevan sopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on valtuudet päättää investointikehyksen nettovarojen käytöstä, jos investointikehys likvidoidaan;

- rahoitusosuudet kuuluvat instrumenttiluokkaan, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa;

- kaikilla rahoitusinstrumenteilla luokassa, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa, on samanlaiset ominaisuudet;

- rahoitusinstrumentti ei sisällä ominaisuuksia, jotka edellyttäisivät sen luokittelemista velaksi; ja

- instrumentista aiheutuvat instrumentin voimassaoloaikana odotettavissa olevat kokonaisrahavirrat perustuvat olennaisilta osin investointikehyksen voittoon tai tappioon, taseeseen merkityn nettovarallisuuden muutokseen tai investointikehyksen tilinpäätökseen merkityn tai merkitsemättömän nettovarallisuuden käyvän arvon muutokseen instrumentin voimassaoloaikana.

2.4.7 Lainoista saatavat korkotuotot

Investointikehyksen varoista myönnettävistä lainoista saatavat korot kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan ("Korkotuotot ja vastaavat tuotot") ja taseeseen ("Lainat ja muut saamiset") suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saatavaksi tai suoritettavaksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Jos lainan kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisen takia, korkotuotot kirjataan soveltamalla alkuperäistä efektiivistä korkokantaa uuteen kirjanpitoarvoon.

2.4.8 Korkotuet ja tekninen apu

Investointikehyksen toimintaan kuuluu myös korkotukien ja teknisen avun hallinnointi jäsenvaltioiden lukuun.

Se osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joka osoitetaan korkotukien maksamiseen, ei sisälly investointikehyksessä rahoittajien varoihin, vaan se katsotaan velaksi kolmansille. Varat maksetaan investointikehyksestä lopullisille tuensaajille, minkä jälkeen ne vähennetään veloista kolmansille.

Jos kaikkia korkotukiin ja tekniseen apuun maksettuja määriä ei ole myönnetty kokonaan, ne luokitellaan uudelleen rahoitusosuuksiksi investointikehykseen.

2.4.9 Käteisvarojen ja muiden rahavarojen korkotuotot

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen tuottamat korot kirjataan investointikehyksen laajaa tulosta koskevaan laskelmaan suoriteperusteisesti.

2.4.10 Palkkiot ja osingot

Palkkiot, jotka saadaan tiettynä ajanjaksona suoritetuista palveluista, kirjataan tuloksi palvelun toimitushetkellä. Luotonvarauspalkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti lainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä ajanjaksolla käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottamat osingot kirjataan niiden saantihetkellä.

2.4.11 Verotus

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että varat, tulot ja muu unionin toimielinten omaisuus ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista.

3 Riskienhallinta

Tässä liitetiedossa esitetään tiedot investointikehykseen kohdistuvista luotto- ja rahoitusriskeistä ja etenkin rahoitusinstrumenttien käyttöön liittyvistä ensisijaisista riskeistä sekä siitä, miten investointikehyksessä hallitaan ja valvotaan näitä riskejä. Investointikehyksen luotto- ja rahoitusriskeihin kuuluvat seuraavat:

- luottoriski – asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappioriski, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin; sisältää myös selvitysriskin

- likviditeettiriski – riski siitä, että yhteisön on vaikea täyttää rahoitusvelkoihin liittyviä velvoitteitaan, jotka täytetään käteissuorituksella tai muulla rahoitusvaroihin kuuluvalla suorituksella

- markkinariski – havaittavissa olevista markkinamuuttujista johtuva riski; markkinamuuttujia ovat muun muassa korot, valuuttakurssit ja osakkeiden markkinahinnat.

3.1 Riskienhallinnan järjestäminen

EIP mukauttaa riskienhallintaansa jatkuvasti.

Riippumattomana yksikkönä toimiva EIP:n riskienhallinta määrittää investointikehykseen kohdistuvat luottoriskit ja osakkeiden hintariskit, arvioi ja seuraa niitä sekä raportoi niistä. Toimintamallissa, joka perustuu tehtävien eriyttämisen periaatteeseen, riskienhallinta on front office -toiminnoista riippumaton toiminto. Riskienhallinnasta vastaava pääjohtaja raportoi riskienhallinnasta EIP:n varapääjohtajalle, joka keskustelee riskeihin liittyvistä kysymyksistä säännöllisesti tarkastuskomitean kanssa. Varapääjohtaja myös valvoo EIP:n hallitukselle ja hallintoneuvostolle tarkoitettua riskejä koskevaa raportointia.

3.2 Luottoriski

Luottoriski on asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappion mahdollisuus, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin. Se sisältää myös selvitysriskin.

3.2.1. Luottoriskipolitiikka

Lainojen vastapuolten luottokelpoisuusanalyysia tehdessään EIP arvioi luottoriskin määrittääkseen sen määrän ja hinnoitellakseen sen. Investointikehyksen tapauksessa on kehitetty yrityksiä ja rahoituslaitoksia varten sisäinen luottoluokitusmenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää kehyksen tärkeimpinä vastapuolina olevien lainansaajien ja vakuuden antajien sisäinen luottoluokitus. Menetelmä perustuu kutakin pääasiallista vastapuolityyppiä (yritykset, pankit, julkiset yhteisöt jne.) varten erikseen suunniteltuihin pisteytyslomakkeisiin. Kaikki sellaiset vastapuolet, joilla on olennaista merkitystä tietyn transaktion luottoprofiilin kannalta, luokitellaan sisäisiin luottoluokkiin käyttämällä asianomaiseen vastapuolityyppiin sovellettavaa sisäistä luottoluokitusmenetelmää. Luokittelussa otetaan huomioon pankkialan paras käytäntö ja Basel II -sääntelyssä (International Capital Accord) vahvistetut periaatteet. Kullekin vastapuolelle annetaan sisäinen luottoluokitus, joka vastaa sen pitkän aikavälin ulkomaanvaluuttaista luottoluokitusta (tai tarvittaessa vastaavaa paikallisvaluuttaista luokitusta), sen jälkeen kun vastapuolen riskiprofiili ja toimintaolosuhteisiin liittyvä maariski on arvioitu perusteellisesti.

Hankerahoituksen ja muiden strukturoitujen osittain vakuudellisten operaatioiden luottoluokittelussa ei sovelleta sisäistä luottoluokitusmenetelmää, vaan näissä tapauksissa käytetään kulloinkin kyseeseen tulevan alan tarpeisiin soveltuvia luottoriskin arviointivälineitä, joissa keskitytään saatavilla olevaan rahavirtaan ja velanhoitokykyyn. Näihin välineisiin kuuluvat muun muassa hankkeiden sopimuspuitteiden analysointi, vastapuolten analysointi ja rahavirtasimulaatiot. Kullekin hankkeelle annetaan sisäinen riskiluokitus ja määritetään odotettu tappio samaan tapaan kuin yritysten ja rahoituslaitosten tapauksessa.

Kaikkiin muihin kuin valtion operaatioihin (tai tällaisiin rinnastettavissa oleviin tai muihin kuin valtion takaamiin operaatioihin) sovelletaan transaktion suuruuteen ja vastapuolen kokoon liittyviä rajoja. Kuhunkin transaktioon sovelletaan enimmäisnimellismäärää, joka riippuu kyseiseen transaktioon liittyvästä odotetusta tappiosta. Vastapuolta koskevia rajoja sovelletaan konsolidoituihin riskeihin. Tällaiset rajat perustuvat yleensä vastapuolen omien varojen määrään sekä niiden pitkän aikavälin ulkoisen rahoituksen kokonaismäärään.

Luottoriskiä vähennetään investointikehyksessä seuraavin luottojen laatua parantavin järjestelyin:

- hankkeisiin liittyvät esinevakuudet (kuten osakepantti, omaisuuserää koskeva pantti, oikeuksien luovutus, saamisia koskeva pantti) ja/tai

- takuut, joiden antajina ovat yleensä rahoitettavan hankkeen toteuttajat (suoritustakuu, first demand -takuu).

Investointikehyksessä käytetään vain harvoin sellaisia luoton laadun parantamisjärjestelyjä, jotka eivät suoraan korreloi hankeriskin kanssa. Tällaisia ovat muun muassa vakuudet ja pankkitakaukset.

Investointikehyksessä ei käytetä luottojohdannaisia luottoriskin vähentämiseen.

3.2.2. Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä ilman vakuuksia ja muita luottojen laatua parantavia järjestelyjä

Seuraavassa taulukossa esitetään tase-eristä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä johdannaiset mukaan luettuina. Enimmäismäärä on ilmoitettu bruttomääränä, jossa ei ole otettu huomioon vakuuksien luottoriskiä vähentävää vaikutusta.

Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä (tuhansina euroina) || 31.12.2012 || 31.12.2011

VARAT || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat || 466 568 || 452 279

Johdannaissopimukset || 115 || 434

Lainat ja muut saamiset || 1 146 280 || 1 033 160

Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || 87 310

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || -

Muut varat || 224 || 416

Varat yhteensä || 1 799 526 || 1 573 599

|| ||

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT || ||

Ehdolliset velat || ||

- Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || 20 000

Sitoumukset || ||

- Nostamattomat lainat || 749 044 || 701 092

- Realisoituneet vakuudet || 6 224 || 7 909

Taseen ulkopuoliset erät yhteensä || 775 268 || 729 001

|| ||

Luottoriskille alttiina oleva määrä yhteensä || 2 574 794 || 2 302 600

3.2.3. Lainoihin ja muihin saamisiin liittyvä luottoriski

3.2.3.1 Lainoihin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin määrittäminen

Jokaiselle investointikehyksen puitteissa toteutettavalle lainaoperaatiolle tehdään kattava riskinarviointi ja lainaan liittyvän odotetun tappion määrä arvioidaan. Näiden toimenpiteiden perusteella kullekin lainalle annetaan luottoluokitus. Lainojen luottoluokitukset määritetään käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka perustuvat lainanottajan laatuun, lainan maturiteettiin, vakuuteen ja soveltuvin osin vakuuden antajaan.

Lainojen luottoluokitusjärjestelmä muodostuu menettelyistä, prosesseista, tietokannoista ja tietojärjestelmistä, joilla tuetaan lainanantoon liittyvää luottoriskin arviointia ja odotetun tappion määrää koskevien arvioiden laatimista. Se sisältää tiivistettynä runsaasti tietoa, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa luottoriskiin perustuva lainojen keskinäinen paremmuusjärjestykseen asettaminen. Lainojen luottoluokitukset heijastavat "odotetun tappion" arvioidun määrän nykyarvoa, joka perustuu tärkeimpien velallisten ja vakuuden antajien velvoitteiden laiminlyönnin todennäköisyyteen, riskin kohteena olevaan vastuuseen sekä laiminlyönnin seurauksena olevan tappion vakavuuteen. Lainojen luottoluokituksia käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

- tukemaan lainanantoon liittyvien riskien tarkempaa ja kvantitatiivisempaa arviointia

- helpottamaan valvontatoimien kohdentamista

- kuvaamaan lainasalkun laatua tiettynä ajankohtana

- tekijänä, jota hyödynnetään odotettuun tappioon perustavassa riskienhinnoittelussa.

Lainan luottoluokitusta määritettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat:

i) Lainanottajan luottokelpoisuus: Riskienhallintayksikkö tekee lainanottajista riippumattoman selvityksen ja arvioi niiden luottokelpoisuuden käyttämällä kansainvälisiä menetelmiä ja ulkopuolisia tietoja. EIP on luonut sisäisen luottoluokitusjärjestelmän valitsemansa Basel II -sääntelyyn perustuvan edistyneen lähestymistavan mukaisesti määrittääkseen lainanottajien ja vakuuden antajien sisäiset luottoluokitukset. Järjestelmä perustuu kutakin vastapuolityyppiä varten erikseen laadittuihin pisteytyslomakkeisiin.

ii) Peruskorrelaatio: Peruskorrelaation avulla kvantifioidaan mahdollisuus siitä, että sekä lainanottaja että vakuuden antaja joutuvat samanaikaisesti taloudellisiin vaikeuksiin. Mitä suurempi korrelaatio lainanottajan ja vakuuden antajan velvoitteiden laiminlyöntiriskien välillä on, sitä vähäisempi on vakuuden arvo ja sitä heikompi on lainan luottoluokitus.

iii) Vakuuksien ja arvopaperien arvo: tämä arvo saadaan liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden ja käytetyn instrumenttityypin yhdistelmää koskevasta arviosta.

iv) Sopimuspuitteet: moitteettomat sopimuspuitteet parantavat lainan laatua ja sen sisäistä luottoluokitusta.

v) Laina-aika: mitä pitempi laina-aika on, sitä suurempi on riski siitä, että lainanhoidossa esiintyy vaikeuksia muiden tekijöiden säilyessä ennallaan.

Lainaan liittyvä odotettu tappio lasketaan edellä mainittujen viiden tekijän yhdistelmän perusteella. Lainalle annetaan tämän jälkeen jokin seuraavassa luetelluista luottoluokituksista sen mukaan, miten suuri odotettu tappio on:

A     Parhaan laatuluokan lainat: Tässä luokassa on kolme alaluokkaa. A sisältää kaikki EU:n valtiolliset riskit eli lainat, jotka on myönnetty jäsenvaltioille tai joilla on jäsenvaltioiden antama nimenomainen, täysimääräinen ja ehdoton vakuus. Tällaisten lainojen takaisinmaksuun ei odoteta liittyvän maksuvaikeuksia ja odotetuksi tappioksi on niiden osalta määritetty 0 prosenttia. A+ sisältää lainat, jotka on myönnetty muille yhteisöille kuin jäsenvaltioille (tai joissa vakuuden antajina ovat muut yhteisöt kuin jäsenvaltiot) ja joiden laadun ei odotetaan heikkenevän laina-aikana. A– sisältää sellaiset lainat, joiden laadun säilymisen osalta on olemassa jonkin verran epävarmuutta (esimerkiksi siksi, että laina-aika on pitkä tai että muutoin erinomaisen vakuuden tulevaan hintaan liittyy huomattavaa vaihtelua) mutta joiden tapauksessa kielteisten vaikutusten odotetaan olevan hyvin vähäisiä.

B      Erittäin hyvälaatuiset lainat: tämä on omaisuusluokka, jota EIP pitää ongelmattomana, vaikka lainan laadun vähäistä heikkenemistä tulevaisuudessa ei voida sulkea pois. B+ ja B– ovat alaluokkia, jotka kuvaavat tällaisen heikkenemisen suhteellista todennäköisyyttä.

C      Hyvälaatuiset lainat: esimerkkejä tällaisista lainoista ovat vakaille pankeille tai yrityksille myönnetyt vakuudettomat seitsemän vuoden kertamaksulainat tai vastaavat kuoletuslainat.

D      Tämän luottoluokitusluokan lainat luetaan vielä "laadultaan hyväksyttäviin" lainoihin; seuraavaksi alemmassa luottoluokassa olevat lainat ovat jo sellaisia, että niihin on liittynyt maksuvaikeuksia. Tätä rajanvetoa tarkennetaan alaluokilla D+ ja D–. Luottoluokitusluokkaan D– kuuluvat lainat edellyttävät tehostettua seurantaa.

E      Tämä luottoluokitusluokka sisältää lainat, joihin liittyy yleisesti hyväksyttyä suurempi riski. Se sisältää lisäksi lainat, joihin on laina-aikana liittynyt vakavia ongelmia ja joiden osalta ei voida sulkea pois lainan laadun heikkenemistä tappiolliseksi. Tämän vuoksi näitä lainoja seurataan tiivisti ja tehostetusti. Alaluokkien E+ ja E– avulla lainat jaetaan kahteen alaryhmään sen mukaan, miten tehostettua seuranta on. Alaluokan E– lainojen tapauksessa on olemassa suuri todennäköisyys siitä, että lainaa ei pystytä maksamaan takaisin aikataulussa, minkä vuoksi tarvitaan jonkinlaista lainan uudelleenjärjestelyä, josta on mahdollisesti seurauksena arvonalentumistappio.

F      F (velvoitteet laiminlyöty) tarkoittaa, että lainaan liittyvää riskiä ei voida hyväksyä. Kaikki luottoluokitusluokan F– lainat ovat sellaisiin avoinna oleviin transaktioihin liittyviä lainoja, joihin on allekirjoittamisen jälkeen vaikuttanut odottamaton, poikkeuksellinen ja hyvin jyrkkä olosuhteiden heikkeneminen. Kaikki lainaoperaatiot, joissa menetetään investointikehyksen pääomaa, kuuluvat luottoluokitusluokkaan F, ja niihin sovelletaan erityistä varausta.

Lainat, joiden sisäinen luottoluokitus on D– tai sitä heikompi, otetaan tarkkailuun. Jos laina on kuitenkin alun perin hyväksytty sellaisena, että sen riskiprofiili on D– tai tätä heikompi, se otetaan tarkkailuun vain, jos sen alkuperäinen luottoluokitus heikkenee olennaisen luottotapahtuman seurauksena.

Kohdassa 3.2.3.3 olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi, joka perustuu edellä kuvattuihin luottoluokitusluokkiin.

3.2.3.2 Luottoriskianalyysi (antolainaus)

Seuraavassa taulukossa on esitetty allekirjoitettuihin ja nostettuihin lainoihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärät lainanottajatyypeittäin. Riskianalyysissa on otettu huomioon vakuuksien antajien myöntämät vakuudet.

Tilanne 31.12.2012 (tuhansina euroina) || Vakuudellinen || Muut luoton laatua parantavat järjestelyt || Vakuudeton || Yhteensä

Pankit || 12 630 || 136 695 || 207 582 || 356 907

Yritykset || 20 077 || 78 171 || 478 358 || 576 606

Julkiset laitokset || 30 462 || - || 18 || 30 480

Valtiot || - || 5 819 || 176 468 || 182 287

Nostettu yhteensä || 63 169 || 220 686 || 862 425 || 1 146 280

Allekirjoitettu, nostamatta || 14 091 || 142 963 || 591 990 || 749 044

Tilanne 31.12.2011 (tuhansina euroina) || Vakuudellinen || Muut luoton laatua parantavat järjestelyt || Vakuudeton || Yhteensä

Pankit || 13 026 || 97 994 || 197 245 || 308 265

Yritykset || 15 699 || 55 601 || 475 012 || 546 312

Julkiset laitokset || 37 670 || - || - || 37 670

Valtiot || - || 6 214 || 134 699 || 140 913

Nostettu yhteensä || 66 395 || 159 809 || 806 956 || 1 033 160

Allekirjoitettu, nostamatta || 10 434 || 173 484 || 517 174 || 701 092

EU:n ulkopuolisista toimista vastaava EIP:n operatiivinen osasto (Ops B) seuraa jatkuvasti sellaisia investointikehyksen lainoihin liittyviä tapahtumia, jotka vaikuttavat lainanottajiin ja takaajiin. Etenkin tilanteissa, joissa luokitusta on heikennetty ja/tai joissa sopimuksen täyttäminen on laiminlyöty, sopimusperusteisia oikeuksia arvioidaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa toteutetaan toimenpiteitä riskien vähentämiseksi luottoriskiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Investointikehyksestä myönnetyille lainoille annettuja pankkitakauksia uusittaessa varmistetaan, että kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että muita toimenpiteitä toteutetaan ajoissa.

Investointikehys on tehostanut riskien seuranta- ja hallintajärjestelmiään vastatakseen rahoitusmarkkinoilla syyskuun 2008 jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen. EU:n ulkopuolisista toimista vastaava EIP:n operatiivinen osasto perusti tässä tarkoituksessa huhtikuussa 2011 riippumattoman seurantajaoston, joka raportoi suoraan pääjohtajalle ja jonka tehtävänä on lainojen taloudellisten näkökohtien ja sopimusnäkökohtien seuranta. Jaoston tarkoituksena on edistää osastojen välistä tiedonvaihtoa ja ehdottaa raportointiin ja operatiiviseen hallinnointiin liittyviä, finanssikriisin yhteydessä käytettäviksi tarkoitettuja menettelyjä, jotta varmistettaisiin, että tapahtumiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti.

3.2.3.3 Lainojen laatuanalyysi lainanottajatyypeittäin

Jäljempänä olevissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi (tilanne 31. joulukuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2011) lainojen luottoluokitusluokittain allekirjoitettujen lainojen (sekä nostettujen että nostamattomien) osalta.

Tilanne 31.12.2012 (tuhansina euroina) || ||  Erinomainen laatu ||  Normaali laatu ||  Suurin hyväksyttävä riski ||  Suuririskinen ||  Ei luokitusta ||  Yhteensä

|| || Luokasta A luokkaan B– || C || D+ || D– ja sitä alhaisempi || ||

Lainanottaja || Pankit || 50 000 || 24 342 || 21 864 || 529 325 || 337 014 || 962 545

Yritykset || 7 466 || 8 006 || - || 605 672 || - || 621 144

Julkiset laitokset || - || - || - || 70 480 || - || 70 480

Valtiot || - || - || - || 241 155 || - || 241 155

Yhteensä || || 57 466 || 32 348 || 21 864 || 1 446 632 || 337 014 || 1 895 324

Tilanne 31.12.2011 (tuhansina euroina) || ||  Erinomainen laatu ||  Normaali laatu ||  Suurin hyväksyttävä riski ||  Suuririskinen ||  Ei luokitusta ||  Yhteensä

|| || Luokasta A luokkaan B– || C || D+ ||  D– ja sitä alhaisempi || ||

Lainanottaja || Pankit || 50 002 || 9 674 || 39 966 || 356 629 || 351 476 || 807 747

Yritykset || 3 917 || 5 279 || - || 635 825 || - || 645 021

Julkiset laitokset || - || - || - || 38 761 || - || 38 761

Valtiot || - || - || - || 242 723 || - || 242 723

Yhteensä || || 53 919 || 14 953 || 39 966 || 1 273 938 || 351 476 || 1 734 252

3.2.3.4 Lainojen ja saamisten riskikeskittymät

3.2.3.4.1 Maantieteellinen analyysi

Investointikehyksen lainasalkkuun kuuluvat lainat jakautuvat lainanottajan valtion mukaan seuraavasti (määrät tuhansina euroina):

Lainanottajan valtio || 31.12.2012 || 31.12.2011

Alueellinen – AKT || 84 051 || 99 543

Uganda || 140 833 || 117 035

Alueellinen – Länsi-Afrikka || 33 856 || 14 161

Mosambik || 137 745 || 126 666

Mauritania || 65 670 || 43 427

Etiopia || 81 666 || 84 266

Dominikaaninen tasavalta || 67 991 || 66 118

Kenia || 131 566 || 65 611

Kamerun || 72 525 || 60 706

Sambia || 18 772 || 43 294

Kongon demokraattinen tasavalta || 28 415 || 8 980

Nigeria || 14 383 || 28 691

Alueellinen – Tyynenmeren alue || 17 767 || 20 603

Alueellinen – Keski-Afrikka || 10 431 || 12 109

Jamaika || 71 027 || 59 317

Madagaskar || – || 1 253

Mauritius || 11 302 || 12 732

Ghana || 5 642 || 7 812

Angola || 10 009 || 13 598

Trinidad ja Tobago || 1 483 || 1 002

Burkina Faso || 10 727 || 12 588

Malawi || 4 950 || 5 833

Uusi-Kaledonia || 4 198 || 4 673

Ruanda || 9 641 || 11 197

Niger || 4 146 || 3 950

Ranskan Polynesia || 2 631 || 3 131

Botswana || – || –

Senegal || 5 837 || 10 329

Lesotho || 3 827 || 3 902

Vanuatu || 3 639 || 3 917

Belize || 13 || 103

Grenada || 2 477 || 2 698

Gabon || 1 011 || 1 509

Togo || 52 644 || 53 224

Kap Verde || 27 073 || 28 405

Djibouti || 762 || 777

Haiti || 4 654 || –

Saint Lucia || 2 916 || –

Yhteensä || 1 146 280 || 1 033 160

3.2.3.4.2 Analyysi toimialoittain

Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun analyysi lainanottajan toimialan mukaan. Määrät, jotka maksetaan ensin rahoituksenvälittäjälle ja vasta tämän jälkeen lopulliselle tuensaajalle, on ilmoitettu globaalilainoissa (tuhansina euroina).

Lainanottajan toimiala || 31.12.2012 || 31.12.2011

Globaalilainat ja edustussopimukset || 252 662 || 218 912

Lentoyhtiöt ja lentokoneiden valmistus || 13 || 103

Lentokentät ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät || 30 480 || 31 052

Perusmateriaalit ja kaivostoiminta || 168 911 || 135 573

Kemikaalit, muovit ja lääkkeet || – || 20 400

Juomavesi, vedenkäsittely || 38 697 || 33 247

Sähkö, hiili ja muut || 409 090 || 358 745

Elintarvikeketju || – || 1 244

Investoinnit tavaroihin/kestokulutushyödykkeisiin || 3 827 || 3 902

Meriliikenne ja muut || 5 819 || 6 214

Materiaalien käsittely, rakentaminen || 24 154 || 29 025

Paperiteollisuus || 4 747 || 4 840

Tiet ja moottoritiet || 73 921 || 62 856

Televiestintä || 18 427 || 24 963

Palvelut ja muut || 115 532 || 102 084

Yhteensä || 1 146 280 || 1 033 160

3.2.3.5 Maksurästit lainoista

Maksurästit määritetään, niitä seurataan ja niistä raportoidaan noudattamalla myöhässä olevien maksujen seuraamisesta annettuja ohjeita (”Guidelines for the Monitoring of late payments”).

Maksurästien seurannasta ja niitä koskevasta raportoinnista huolehtii yleensä EIP:n maksuviivästysyksikkö (LPU), joka on osa transaktioiden hallinnoinnista ja uudelleenjärjestelystä vastaavaa osastoa. LPU laatii kuukausittain raportin investointikehyksen maksamattomista lainaeristä. Raportti sisältää myös taulukon, jossa tarkastellaan yli kahdeksan päivää myöhässä olevien maksujen kehitystä kuukausittain. Kuukausiraportissa annetaan myös yksityiskohtaista tietoa toimenpiteistä, joita on toteutettu tai joita aiotaan toteuttaa. Nämä tiedot on jaoteltu maittain, lainoittain ja lainaerittäin.

Lisäksi laaditaan kuukausiraportti sellaisista lainoista, joiden maksu on viivästynyt yli 90 päivää. Kyseinen raportti toimitetaan Euroopan komissiolle. EIP:n hallitukselle toimitetaan kahdesti vuodessa tiivistelmätaulukko sellaisista lainoihin liittyvistä maksuista, jotka ovat yli 30 päivää ja yli 90 päivää myöhässä, sekä raportti, joka sisältää vertailukelpoista tietoa maksurästien vuotuisesta ja puolivuotisesta kehityksestä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi lainoihin liittyvistä maksurästeistä (tuhansina euroina):

|| Liitetieto || Lainat ja muut saamiset 31.12.2012 || Lainat ja muut saamiset 31.12.2011

Kirjanpitoarvo || || 1 146 280 || 1 033 160

|| || ||

Omaisuuseräkohtainen arvonalennus || || ||

Bruttomäärä || || 110 767 || 112 662

Arvonalennusta koskeva varaus || 7 || –45 144 || –48 816

Määrä, johon on tehty omaisuuseräkohtaiset arvonalennukset, kirjanpitoarvo || || 65 623 || 63 846

|| || ||

Yleinen arvonalennus || || ||

Bruttomäärä || || – || –

Arvonalennusta koskeva varaus || || – || –

Määrä, johon on tehty yleinen arvonalennus, kirjanpitoarvo || || – || –

|| || ||

Myöhässä oleva määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta || || ||

|| || ||

Myöhässä oleva määrä kattaa seuraavat erät: || || ||

30–60 päivää || || 12 ||  8

60–90 päivää || || – ||  472

90–180 päivää || || – ||  13

yli 180 päivää || || – ||  33

Myöhässä olevan määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta, kirjanpitoarvo || || 12 ||  526

|| || ||

Määrä, joka ei ole myöhässä ja johon ei ole tehty arvonalennusta, kirjanpitoarvo || || 1 080 645 || 968 788

|| || ||

Lainojen ja muiden saamisten kirjanpitoarvo yhteensä || || 1 146 280 || 1 033 160

|| || ||

3.2.4. Käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin liittyvä luottoriski

Käytettävissä olevat varat sijoitetaan investointikehyksen sopimusperusteisten maksuvelvoitteiden aikataulun mukaisesti. Sijoituksia oli 31.12.2012 vain pankkitalletusten ja muiden lyhytaikaisten rahoitusinstrumenttien muodossa. Varoja voitaisiin sijoitusohjeiden mukaan sijoittaa myös keskipitkän ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoihin likviditeettivaatimuksista riippuen.

Hyväksytyiltä pankeilta ja liikkeeseenlaskijoilta edellytetään lyhyen aikavälin luottoluokitusta, joka on vähintään P-1/A-1/F1 (Moody’s, S&P, Fitch). Jos jokin pankki tai liikkeeseenlaskija on saanut eri luottoluokituslaitoksilta toisistaan poikkeavia luottoluokituksia, luokittelussa käytetään alhaisinta näistä luokituksista. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn pankkiin tai liikkeeseenlaskijaan sovelletaan enimmäismäärää, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa (eli 50 miljoonaa euroa).

Talletukset tehdään hyväksyttyihin yhteisöihin, ja talletusaika on enintään kolme kuukautta kaupantekopäivästä, eikä talletuksen määrä ylitä luottoriskille alttiina olevalle määrälle asetettua ylärajaa.

Kaikilla investointikehyksen hallussa 31. joulukuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2011 olleilla pankkitalletuksilla ja lyhytaikaisilla yritystodistuksilla oli suorituspäivänä luottoluokituksena vähintään P-1 (Moody’s). Luokitus P-2 (31.12.2011) johtuu yhden vastapuolen luokituksen laskusta 21.12.2011.

Seuraavassa taulukossa on esitetty pankkitalletukset kertyneet korot mukaan luettuina (tuhansina euroina):

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) ||      Pitkän aikavälin      luottoluokitus vähintään      (Moody’s) || 31.12.2012 || 31.12.2011

P-1 ||      Aa1 || 43 400 || 10 % || - || -

P-1 ||      Aa2 || - || - || 28 622 || 6 %

P-1 ||      Aa3 || 130 901 || 29 % || 105 547 || 24 %

P-1 ||      A1 || 83 500 || 18 % || 117 603 || 26 %

P-1 ||      A2 || 198 179 || 43 % || 179 938 || 40 %

P-2 ||      A3 || - || - || 17 441 || 4 %

Yhteensä ||      || 455 980 || 100 % || 449 151 || 100 %

3.2.5. Johdannaisten luottoriski

3.2.5.1 Johdannaisiin liittyvä luottoriskipolitiikka

Johdannaisten luottoriski liittyy tappioon, joka osapuolelle aiheutuu siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Johdannaisiin liittyvä luottoriski vaihtelee useiden tekijöiden (kuten korkojen ja valuuttakurssien) mukaan. Se vastaa usein vain pientä osaa johdannaisten nimellisarvosta.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Kaikki swap-sopimukset toteutetaan EIP:n toimesta ulkopuolisen vastapuolen kanssa. Kaikkien swap-sopimusten tapauksessa sovelletaan samoja EIP:n ja sen ulkopuolisten vastapuolten välillä allekirjoitettuja swap-vakiosopimuksia ja Credit Support Annex -vakuusjärjestelyjä.

3.2.5.2 Johdannaisten luottoriskin määrittäminen

Kaikkiin EIP:n toteuttamiin, investointikehykseen liittyviin swap-sopimuksiin sovelletaan samoja sopimuspuitteita ja menetelmiä kuin Euroopan investointipankin omiin tarkoituksiinsa neuvottelemiin johdannaisiin. EIP määrittää etenkin swap-sopimusten vastapuolten hyväksyttävyyden soveltamalla samoja kelpoisuusehtoja, joita se käyttää yleisesti omia swap-sopimuksia tehdessään.

EIP määrittää swap-sopimuksiin ja johdannaistransaktioihin liittyvän luottoriskin raportointia ja enimmäismäärien seurantaa varten käyttämällä nettomarkkinariskiin ja mahdolliseen tulevaan luottoriskiin perustuvaa lähestymistapaa. Nettomarkkinariski ja mahdollinen tuleva luottoriski kattavat investointikehyksen johdannaiset kaikilta osin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset sekä valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset mutta ei lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia) maturiteetit sopimusten nimellisarvon ja käyvän arvon mukaan jaoteltuina:

Swap-sopimukset 31.12.2012 || Alle || 1–5 || 5–10 || yli || Yhteensä

(tuhansina euroina) || 1 vuosi || vuotta || vuotta || 10 vuotta || 2012

Nimellismäärä || 1 480 || 9 833 || 15 253 || – || 26 566

Käypä arvo (nettodiskonttoarvo) || 71 || –528 || –3 529 || – || –3 986

Swap-sopimukset 31.12.2011 || Alle || 1–5 || 5–10 || yli || Yhteensä

(tuhansina euroina) || 1 vuosi || vuotta || vuotta || 10 vuotta || 2011

Nimellismäärä || 7 042 || 43 593 || 16 899 || – || 67 534

Käypä arvo (nettodiskonttoarvo) || –674 || –1 331 || –3 869 || – || –5 874

Investointikehyksessä tehdään lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia, jotta kehystä voitaisiin suojata muihin kuin euromääräisinä nostettaviin lainoihin liittyviltä valuuttariskeiltä. Lyhytaikaisten valuutanvaihtosopimusten maturiteetti on enintään kolme kuukautta, ja kyseisiä sopimuksia jatketaan säännöllisesti. Lyhytaikaisten valuutanvaihtosopimusten nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 oli 652 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2011 oli 585 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten valuutanvaihtosopimusten käypä arvo 31. joulukuuta 2012 oli –2,9 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2011 oli –6,4 miljoonaa euroa.

Investointikehyksessä tehdään koronvaihtosopimuksia kehyksestä maksettujen lainojen suojaamiseksi korkoriskiltä. Joulukuun 31. päivänä 2012 avoinna oli yksi koronvaihtosopimus, jonka nimellisarvo oli 19,6 miljoonaa euroa (2011: nolla euroa) ja käypä arvo 0,03 miljoonaa euroa (2011: nolla euroa).

3.2.6. Eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski

Seuraavassa taulukossa on esitetty eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen salkun tilanne. Salkku muodostuu kokonaisuudessaan joukkovelkakirjapositioista, joiden jäljellä oleva juoksuaika on alle kolme kuukautta.

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) ||      Pitkän aikavälin      luottoluokitus vähintään      (Moody’s) || 31.12.2012 || 31.12.2011

P-2 ||      Baa2 || 50 143 || 51 % || – || –

P-3 ||      Baa3 || 48 886 || 49 % || – || –

Yhteensä ||      || 99 029 || 100 % || – || –

3.3 Likviditeettiriski

3.3.1 Likviditeettiriskin hallinta

Likviditeettiriski on riski siitä, että yhteisön on vaikea täyttää rahoitusvelkoihin liittyviä velvoitteitaan, jotka täytetään käteissuorituksella tai muulla rahoitusvaroihin kuuluvalla suorituksella.

Investointikehys rahoitetaan pääasiassa jäsenvaltioilta vuosittain saatavin rahoitusosuuksin (yhdeksäs ja kymmenes EKR). Sen toissijaisena rahoituslähteenä ovat sen toiminnasta saatavat rahavirrat. Euroopan komissio laatii vuosittain selvityksen kuluvan varainhoitovuoden ja seuraavien varainhoitovuosien sitoumuksista, maksuista ja maksettavaksi pyydettävien rahoitusosuuksien vuotuisesta määrästä (korkotuet mukaan luettuina) ja toimittaa sen neuvostolle 15. lokakuuta mennessä. Se ottaa selvitystä laatiessaan huomioon investointikehyksen hallinnointia ja operaatioita koskevat EIP:n ennusteet.

Nykyiseen ja tulevaan lainasalkkuun sisältyvien lainojen nostoaikataulua analysoidaan ja seurataan läpi vuoden, jotta jäsenvaltioiden vuotuiset rahoitusosuudet voitaisiin määrittää. Erityiset tapahtumat, kuten ennen eräpäivää saadut maksut, osakkeiden myynnit ja velvoitteiden laiminlyönnit, otetaan huomioon vuotuisia likviditeettivaatimuksia oikaistaessa. Likviditeettiriskin minimoimiseksi investointikehyksellä on jatkuva likviditeettivaranto, joka riittää kulloinkin kattamaan ennusteiden mukaiset lainojen nostot, jotka EIP:n operatiivinen osasto (Ops B) ilmoittaa säännöllisin väliajoin.

Investointikehyksen nimissä avatuilla tileillä olevien rahoitusvarojen hallinnoinnista huolehtii EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto (Treasury Department). Hallinnoinnissa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan front office- ja back office -toiminnot on erotettu toisistaan. Näiden varojen sijoittamiseen liittyvien suoritusvelvoitteiden täyttämisestä vastaa suunnittelu- ja selvitysosasto (Planning and Settlement of Operations Department).

Lisäksi vastapuolten hyväksyminen ja rahoitusvaroista tehtäviin sijoituksiin sovellettavista enimmäismääristä päättäminen ja niiden seuraaminen ovat tehtävien eriyttämisen periaatteen mukaisesti EIP:n riskienhallinnasta vastaavan osaston vastuulla.

3.3.2 Likviditeettiriskin mittaaminen

Tässä osassa olevissa taulukoissa analysoidaan investointikehyksen rahoitusvelkoja maturiteettiryhmittäin, jotka on muodostettu tilinpäätöspäivän ja sopimuksen mukaisen juoksuajan päättymispäivän välisen ajanjakson mukaan (analyysi perustuu diskonttaamattomiin rahavirtoihin).

Investointikehyksellä on sitoumuksia, jotka muodostuvat allekirjoitettujen lainasopimusten mukaisten luottojen nostamattomista osuuksista, pääoman merkitsemistä ja/tai pääomasijoitusten tekemistä koskeviin sopimuksiin liittyvistä, kehyksestä vielä maksamatta olevista osuuksista, lainoille myönnetyistä vakuuksista sekä sellaisista korkotuista ja teknisestä avusta, joista on tehty sitoumus. Edellä mainittujen erien maksuaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta. Investointikehyksen lainat on nostettava määräajassa. Lainojen nostamisajankohdat ja nostettavat määrät riippuvat kuitenkin niihin liittyvien investointihankkeiden ja rahoitustoimien etenemisestä varsin epävakaassa toimintaympäristössä. Pääomasijoitukset tulevat maksettaviksi heti kun pääomasijoitusrahastojen hoitajat esittävät asianmukaisen maksuvaatimuksen, joka perustuu niiden investointitoiminnan edistymiseen. Nostoaika on yleensä 3 vuotta, ja sitä jatketaan useissa tapauksissa yhdellä tai kahdella vuodella. Jotkin maksun suorittamista koskevat sitoumukset ovat yleensä voimassa nostoajan päätyttyä siihen asti, kunnes rahaston sijoitukset myydään kokonaisuudessaan, koska rahaston likviditeetti voi ajoittain olla riittämätön palkkioista tai muista kuluista aiheutuvien maksuvelvoitteiden kattamiseen. Lainatakauksiin ei sovelleta erillisiä maksun suorittamista koskevia sitoumuksia ellei takauksen saaja vetoa takaukseen. Takauksen jäljellä olevaa määrää vähennetään kunkin takauksen saaneen lainan takaisinmaksuaikataulun mukaisesti.

Seuraavassa esitetty maturiteettiryhmittäinen jaottelu on laadittu edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Määrät perustuvat arvioihin, joissa on otettu huomioon kunkin sopimuksen mukainen nostoaika ja jotka on muodostettu käyttämällä investointikehyksen likviditeettisuunnittelussa noudatetuilla vakiomenetelmillä laadittuja ennusteita. Teknistä apua koskeviin sopimuksiin liittyvät maksun suorittamista koskevat sitoumukset ovat yleensä luonteeltaan lyhytaikaisia (alle vuoden). Ryhmä “Eräpäivä määrittämätön” sisältää seuraavat erät: realisoituneihin ja realisoitumattomiin vakuuksiin liittyvät sitoumukset; nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus ja joiden sopimuksenmukainen nostoaika on päättynyt mutta joiden osalta odotetaan nostoajan pidennystä; korkotuet, joita vastaavia varoja on pyydetty jäsenvaltioilta kertasuorituksena tulevien velvoitteiden kattamiseksi.

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen likviditeettirakenne perustuu swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset, valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset sekä lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset ja koronvaihtosopimukset) sopimuksenmukaisiin diskonttaamattomiin rahavirtoihin.

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne || enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Eräpäivä määrittä­mätön || Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

tuhansina euroina 31.12.2012

Muut (annetut vakuudet, realisoituneet vakuudet) || - || - || - || - || 26 224 || 26 224

Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumukset – poistuneet määrät || 16 500 || 287 657 || 243 020 || - || 201 867 || 749 044

Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || - || 26 806 || 54 958 || 7 319 || 127 987 || 217 070

Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 255 || 101 495 || 79 206 || - || 23 599 || 204 555

Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 2 000 || 8 511 || 13 109 || - || - || 23 620

Yhteensä || 18 755 || 424 469 || 390 293 || 7 319 || 379 677 || 1 220 513

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne ||  enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Eräpäivä määrittä­mätön || Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

tuhansina euroina 31.12.2011

Muut (annetut vakuudet, realisoituneet vakuudet) || – || – || – || – || 27 909 || 27 909

Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumukset – poistuneet määrät || 2 295 || 257 127 || 274 573 || 54 000 || 113 097 || 701 092

Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 2 035 || 38 424 || 38 010 || 7 666 || 178 432 || 264 567

Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 1 445 || 31 100 || 139 211 || – || 16 211 || 187 967

Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 4 564 || 16 693 || – || – || – || 21 257

Yhteensä || 10 339 || 343 344 || 451 794 || 61 666 || 335 649 || 1 202 792

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2012 ||  enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Saatujen/poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 1 238 || 7 364 || 14 498 || 5 350 || 28 450

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –1 286 || –8 428 || –17 218 || –5 894 || –32 826

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät || 649 000 || – || – || – || 649 000

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –652 451 || – || – || – || –652 451

Koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 65 || 511 || 3 274 || 2 117 || 5 967

Koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || – || –753 || –3 537 || –1 577 || –5 867

Yhteensä || –3 434 || –1 306 || –2 983 || –4 || –7 727

|| || || || ||

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2011 ||  enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Saatujen/poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 9 873 || 14 365 || 19 533 || 7 430 || 51 201

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –10 091 || –17 527 || –24 420 || –9 015 || –61 053

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät || 585 000 || – || – || – || 585 000

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –591 909 || – || – || – || –591 909

Yhteensä || –7 127 || –3 162 || –4 887 || –1 585 || –16 761

3.4 Markkinariski

Markkinariski on riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen, valuuttakurssien tai luottomarginaalien muutos (joka ei liity liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvään muutokseen) vaikuttaa yhteisön rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai sen hallussa pitämien rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.4.1. Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan investointikehyksen positioiden taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat markkinatuottojen tai tuottokäyrien epäedullisesta kehityksestä. Korkoriski on olemassa silloin, kun eri omaisuus- ja velkaerien ominaisuudet poikkeavat toisistaan uudelleenhinnoittelun ja maturiteetin osalta.

Investointikehyksen lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten herkkyyttä korkoriskille mitataan käyttämällä Basis Point Value (BPV) -menetelmää, jossa omaisuuserän hinnanmuutosta mitataan suhteessa korkokäyrän yhden peruspisteen muutosta kohti.

BPV-menetelmä mittaa, miten paljon salkun nettonykyarvo nousee tai laskee seuraaviin aikaryhmiin kuuluvien korkoperiodien korkokäyrän yhden peruspisteen (0,01 %) kasvun seurauksena: ”rahamarkkinapaperit – enintään yksi vuosi”, ”erittäin lyhyt – kahdesta kolmeen vuotta”, lyhyt – neljästä kuuteen vuotta, pitkä – 12–20 vuotta" ja "erittäin pitkä – yli 21 vuotta".

Lainojen nettonykyarvon laskemiseksi investointikehyksessä käytetään euromääräistä rahoituskäyrää (euromääräinen swap-käyrä + EIP:n rahoitusmarginaali), kun kyseessä ovat euron ja muiden valuuttojen paitsi Yhdysvaltain dollarin määräiset rahavirrat, ja Yhdysvaltain dollarin määräistä rahoituskäyrää, kun kyseessä ovat Yhdysvaltain dollarin määräiset rahavirrat. Omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvon laskemiseksi investointikehyksessä käytetään euromääräisten rahavirtojen tapauksessa euromääräistä swap-käyrää ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen tapauksessa Yhdsvaltain dollarin määräistä swap-käyrää.

Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvo 31.12.2012 vähenee 341 000 euroa (31.12.2011: 239 000 euroa), jos korot nousevat vastaavalla jaksolla yhden korkopisteen.

BPV (tuhansina euroina) || Raha­markkina­paperit || Erittäin lyhyt || Lyhyt || Keskipitkä || Pitkä || Erittäin pitkä || Yhteensä

Tilanne 31.12.2012 || 1 vuosi || 2–3 vuotta || 4–6 vuotta || 7–11 vuotta || 12–20 vuotta || 21 vuotta ||

Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille || –25 || –47 || –90 || –117 || –62 || – || –341

BPV (tuhansina euroina) || Raha­markkina­paperit || Erittäin lyhyt || Lyhyt || Keskipitkä || Pitkä || Erittäin pitkä || Yhteensä

Tilanne 31.12.2011 || 1 vuosi || 2–3 vuotta || 4–6 vuotta || 7–11 vuotta || 12–20 vuotta || 21 vuotta ||

Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille || –20 || –28 || –60 || –78 || –53 || – || –239

3.4.2. Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan investointikehyksen positioiden taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat valuuttakurssien epäedullisesta kehityksestä.

Investointikehykseen kohdistuu valuuttariski aina, kun sen varat ja velat ovat eri valuutoissa. Valuuttariski sisältää myös valuuttakurssimuutoksista johtuvat odottamattomat epäedulliset muutokset vastaisten rahavirtojen arvossa.

3.4.2.1 Valuuttariski ja rahoitusvarat

Investointikehyksen rahoitusvarat ovat joko euroina tai Yhdysvaltain dollareina.

Valuuttariskiltä suojautumiseen käytetään valuuttojen avistakauppaa, valuuttatermiinejä, valuutanvaihtosopimuksia tai valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia. EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto voi lisäksi käyttää mitä tahansa muuta EIP:n politiikan mukaista instrumenttia, joka tarjoaa suojaa investointikehyksen rahoitustoimintaan kohdistuvilta markkinariskeiltä, silloin kun se katsoo tämän tarpeelliseksi ja asianmukaiseksi.

3.4.2.2 Valuuttariski ja investointikehyksen rahoittamat tai takaamat toimet

Jäsenvaltioiden investointikehyksen rahoittamiseksi maksamat rahoitusosuudet saadaan euroina. Investointikehyksen rahoittamien tai takaamien toimien sekä korkotukien valuutta voi olla euro, Yhdysvaltain dollari tai mikä tahansa muu hyväksytty valuutta.

Valuuttariski (suhteessa viitevaluuttana olevaan euroon) syntyy aina kun muut kuin euromääräiset transaktiot jätetään suojaamatta. Seuraavassa on esitetty investointikehyksen valuuttariskiin liittyvää suojausta koskevat ohjeet.

3.4.2.2.1. Muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

- Sellaiset investointikehyksen lainat, jotka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, on suojattava valuutanvaihtosopimuksin, joilla on sama rahoitusprofiili kuin suojattavalla lainalla, jos käytettävissä on toimivat swap-markkinat.

- Kun kyse on sellaisista investointikehyksestä suoritettavista maksuista, jotka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina ja joita ei suojata pitkällä aikavälillä, maksuvalmius- ja rahoitusosasto tekee valuuttakauppasopimuksen kaksi arkipäivää ennen maksun suorittamista. Investointikehyksen toimiin sovelletaan muuntokurssia, joka vastaa maksuvalmius- ja rahoitusosaston markkinoilta saamaa valuuttakurssia. Vastaavasti kun on kyse sellaisista takaisin maksetuista määristä, jotka saadaan muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, maksuvalmius- ja rahoitusosasto toteuttaa tarvittaessa valuuttaoperaation saatujen valuuttojen muuntamiseksi.

- Vakuuksiin, joihin ei ole vedottu, ei sovelleta valuuttasuojausta. Vakuudet, joihin on vedottu ja jotka ovat muina valuuttoina kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, suojataan.

- Sellaiset muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräiset toimet, joiden osalta maksuvalmius- ja rahoitusosasto ei voi toteuttaa valuuttasuojausta, jätetään suojaamatta. Tämä koskee myös sellaisia paikallisen valuutan määräisiä (synteettisiä) toimia, joissa suoritus tapahtuu euroina tai Yhdysvaltain dollareina. Investointikehykseen kohdistuu siksi näiden toimien osalta valuuttariski.

3.4.2.2.2. Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

- Kaikki investointikehyksen takaisin maksamatta olevat, Yhdysvaltain dollarin määräiset toimet (lukuun ottamatta vakuuksia, joihin ei ole vedottu) suojataan Yhdysvaltain dollarin ja euron välisillä valuutanvaihtosopimuksilla, joiden voimassaoloa jatketaan jaksoittain. Kunkin jakson alussa arvioidaan seuraavalla jaksolla Yhdysvaltain dollareina saatavat ja maksettavat rahavirrat suunniteltujen tai odotettujen maksujen (saatavat ja suoritettavat maksut) perusteella. Erääntyviä valuutanvaihtosopimuksia jatketaan ja niiden määrää muutetaan siten, että se kattaa vähintään ennusteiden mukaiset seuraavan jakson Yhdysvaltain dollarin määräiset likviditeettitarpeet.

- Yhdysvaltain dollariin liittyvälle valuuttariskille altis kokonaismäärä lasketaan jaksoittain kirjanpitotietojen perusteella, jotta suojausta voitaisiin tarvittaessa mukauttaa seuraavalla valuutanvaihtosopimusjaksolla.

- Valuutanvaihtosopimuksia voidaan tarvittaessa käyttää myös yksittäisten Yhdysvaltain dollarin määräisten lainojen suojaamiseen, jos maksuvalmius- ja rahoitusosasto pitää tätä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisena.

- Valuutanvaihtosopimuksen jatkojakson aikana Yhdysvaltain dollarin määräiset odottamattomat likviditeettivajeet voidaan kattaa satunnaisilla valuutanvaihtosopimuksilla, kun taas ylimääräinen likviditeetti voidaan joko sijoittaa rahoitusvaroihin tai vaihtaa euroiksi.

- Yhdysvaltain dollarin määräinen suojaamaton takaisin maksamatta oleva (nimellinen) kokonaismäärä ei saa koskaan olla suurempi kuin 5 000 000 (viisi miljoonaa) Yhdysvaltain dollaria. Tätä enimmäismäärää mukautetaan vuosittain. Jos enimmäismäärä ylittyy, maksuvalmius- ja rahoitusosasto palauttaa valuuttariskin enimmäismäärän puitteisiin valuuttaoperaatiolla.

3.4.2.3 Valuuttapositiot

Seuraavissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen valuuttapositiot (tuhansina euroina).

Tilanne 31. joulukuuta 2012 || EUR || USD || KES || AKT/MMA-valuutat || Yhteensä

|| || || || ||

VARAT || || || || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat || 424 647 || 41 921 || – || – || 466 568

Johdannaissopimukset || 1 064 || –949 || – || – || 115

Lainat ja muut saamiset || 513 231 || 508 412 || 60 348 || 64 289 || 1 146 280

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 66 509 || 259 694 || – || 6 798 || 333 001

Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || – || – || – || 87 310

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || – || – || – || 99 029

Muut varat || – || – || – || 224 || 224

Varat yhteensä || 1 191 790 || 809 078 || 60 348 || 71 311 || 2 132 527

|| || || || ||

VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || || || ||

Velat || || || || ||

Johdannaissopimukset || –675 814 || 682 849 || – || – || 7 035

Tuloennakot || 37 560 || 248 || – || – || 37 808

Velat kolmansille || 312 040 || 46 || – || – || 312 086

Muut velat || 905 || 19 || 14 || 215 || 1 153

Velat yhteensä || –325 309 || 683 162 || 14 || 215 || 358 082

Rahoittajien varat || || || || ||

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 1 561 309 || – || – || – || 1 561 309

Käyvän arvon rahasto || 5 366 || 59 144 || – || 3 924 || 68 434

Kertyneet voittovarat || 144 702 || – || – || – || 144 702

Rahoittajien varat yhteensä || 1 711 377 || 59 144 || – || 3 924 || 1 774 445

Velat ja rahoittajien varat yhteensä || 1 386 068 || 742 306 || 14 || 4 139 || 2 132 527

Valuuttapositio 31. joulukuuta 2012 || –194 278 || 66 772 || 60 334 || 67 172 || –

|| || || || ||

Tilanne 31. joulukuuta 2012: || || || || ||

SITOUMUKSET || || || || ||

Nostamatta olevat lainat ja myytävissä olevat rahoitusvarat || 794 475 || 171 639 || – || – || 966 114

Realisoituneet vakuudet || – || – || – || 6 224 || 6 224

Korkotuet ja tekninen apu || 204 555 || – || – || – || 204 555

|| || || || ||

EHDOLLISET VELAT || || || || ||

Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || – || – || – || 20 000

Tilanne 31. joulukuuta 2011 || EUR || USD || CAD || AKT/MMA-valuutat || Yhteensä

|| || || || ||

VARAT || || || || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat || 416 384 || 35 895 || – || – || 452 279

Johdannaissopimukset || 13 419 || –12 985 || – || – || 434

Lainat ja muut saamiset || 477 340 || 501 923 || – || 53 897 || 1 033 160

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 54 287 || 186 525 || 4 303 || 6 545 || 251 660

Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || – || – || – || 87 310

Muut varat || 50 || – || – || 366 || 416

Varat yhteensä || 1 048 790 || 711 358 || 4 303 || 60 808 || 1 825 259

|| || || || ||

VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || || || ||

Velat || || || || ||

Johdannaissopimukset || –641 758 || 654 460 || – || – || 12 702

Tuloennakot || 32 689 || 314 || – || – || 33 003

Velat kolmansille || 329 598 || 62 || – || – || 329 660

Muut velat || 691 || 19 || – || 403 || 1 113

Velat yhteensä || –278 780 || 654 855 || – || 403 || 376 478

Rahoittajien varat || || || || ||

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 1 281 309 || – || – || – || 1 281 309

Käyvän arvon rahasto || 41 750 || – || – || – || 41 750

Kertyneet voittovarat || 125 722 || – || – || – || 125 722

Rahoittajien varat yhteensä || 1 448 781 || – || – || – || 1 448 781

Velat ja rahoittajien varat yhteensä || 1 170 001 || 654 855 || – || 403 || 1 825 259

Valuuttapositio 31. joulukuuta 2011 || –121 211 || 56 503 || 4 303 || 60 405 || –

|| || || || ||

Tilanne 31. joulukuuta 2011: || || || || ||

SITOUMUKSET || || || || ||

Nostamatta olevat lainat ja myytävissä olevat rahoitusvarat || 761 319 || 204 340 || – || – || 965 659

Realisoituneet vakuudet || – || – || – || 7 909 || 7 909

Korkotuet ja tekninen apu || 209 223 || || – || – || 209 223

EHDOLLISET VELAT || || || || ||

Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || – || – || – || 20 000

3.4.2.4 Analyysi herkkyydestä valuuttakurssimuutoksille (lähimpään tuhanteen euroon pyöristettynä)

Tilinpäätöspäivänä suurin nettomääräinen valuuttariski on Yhdysvaltain dollarin määräinen nettoriski. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2012 ±10 prosentin muutos Yhdysvaltain dollarin muuntokurssissa aiheuttaisi ±6 682 000 euron muutoksen rahoittajien varoissa (vastaava muutos 31.12.2011 olisi ollut ±5 650 000 euroa).

3.4.2.5 Muuntokurssit

Taseiden (31.12.2012 ja 31.12.2011) laatimisessa on käytetty seuraavia muuntokursseja:

|| 31. joulukuuta 2012 || 31. joulukuuta 2011

Muut kuin EU-valuutat || ||

Dominikaanisen tasavallan peso (DOP) || 53.1220 || 49.8498

Fidžin dollari (FJD) || 2.3417 || 2.3630

Haitin gourde (HTG) || 55.7265 || 52.1645

Kenian shillinki (KES) || 113.68 || 109.53

Mauritanian ouguiya (MRO) || 393.99 || 372.52

Mauritiuksen rupia (MUR) || 40.19 || 37.43

Ruandan frangi (RWF) || 811.83 || 771.76

Ugandan shillinki (UGX) || 3 549 || 3 205

Yhdysvaltain dollari (USD) || 1.3194 || 1.2939

Ranskan CFA-frangi BEAC/BCEAO (XAF/XOF) || 655.957 || 655.957

Etelä-Afrikan randi (ZAR) || 11.1727 || 10.4830

3.4.3. Osakkeiden hintariski (lähimpään tuhanteen euroon pyöristettynä)

Osakkeiden hintariski on riski siitä, että osakkeiden käypä arvo laskee osakeindeksien ja yksittäisten osakesijoitusten arvon muutosten seurauksena.

Investointikehykseen kohdistuu osakkeiden hintariski sen pääomasijoitusten vuoksi, joita ovat suorat osakesijoitukset ja pääomasijoitusrahastoihin tehdyt sijoitukset.

Osakesijoituksiin sovelletaan pisteytystä. Kutakin sijoitusta arvioidaan käyttämällä useita kriteerejä, jotka kuuluvat kolmeen pääryhmään: johto, liiketoimintasuunnitelma ja liiketoiminnan rakenne. Yksittäiset pisteet yhdistetään yhdeksi sijoitukselle annetuksi kokonaispistemääräksi, joka kuvaa sen kokonaisvahvuutta.

Myös osakkeiden hintariskille alttiina oleviin sijoituksiin sovelletaan enimmäismääriä sekä yksittäisten sijoitusten että kokonaismäärien osalta. Nämä enimmäismäärät riippuvat osakesijoitusten laadusta.

Yksityisten yritysten osakkeiden arvoa ei voida helposti määrittää jatkuvaa seurantaa ja valvontaa varten. Tällaisten positioiden tapauksessa käytetään parhaita saatavilla olevia arvioita, joihin kuuluvat asianmukaisella arvostusmenetelmällä määritetyt hinnat.

Osakeindeksien ja yksittäisten oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvon 10 prosentin laskun vaikutus (joka on seurausta myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten salkun käyvän arvon muutoksesta) investointikehyksen rahoittajien varoihin on –33 300 000 euroa 31.12.2012 ja –25 166 000 euroa 31.12.2011, jos kaikki muut muuttujat säilyvät ennallaan.

4 Varojen ja velkojen käypä arvo

Seuraavassa taulukossa on verrattu tilinpäätöslaskelmissa esitettyjen investointikehyksen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja ja käypiä arvoja omaisuuseräryhmittäin (tuhansina euroina).

|| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 || Käypä arvo 31.12.2012 || Kirjanpitoarvo 31.12.2011 || Käypä arvo 31.12.2011

Käypään arvoon kirjatut varat || || || ||

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 333 001 || 333 001 || 251 660 || 251 660

Johdannaissopimukset || 115 || 115 || 434 || 434

Yhteensä || 333 116 || 333 116 || 252 094 || 252 094

|| || || ||

Hankintamenoon kirjatut varat || || || ||

Käteisvarat ja muut rahavarat || 466 568 || 466 568 || 452 279 || 452 279

Lainat ja muut saamiset || 1 146 280 || 1 226 409 || 1 033 160 || 1 022 679

Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || 87 310 || 87 310 || 87 310

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || 98 805 || - || -

Muut varat || 224 || 224 || 416 || 416

Yhteensä || 1 799 411 || 1 879 316 || 1 573 165 || 1 562 684

Varat yhteensä || 2 132 527 || 2 212 432 || 1 825 259 || 1 814 778

|| || || ||

Käypään arvoon kirjatut velat || || || ||

Johdannaissopimukset || 7 035 || 7 035 || 12 702 || 12 702

Yhteensä || 7 053 || 7 053 || 12 702 || 12 702

|| || || ||

Hankintamenoon kirjatut velat || || || ||

Tuloennakot || 37 808 || 37 808 || 33 003 || 33 003

Velat kolmansille || 312 086 || 312 086 || 329 660 || 329 660

Muut velat || 1 153 || 1 153 || 1 113 || 1 113

Yhteensä || 351 047 || 351 047 || 363 776 || 363 776

Velat yhteensä || 358 082 || 358 082 || 376 478 || 376 478

Seuraavassa on kuvattu varojen ja velkojen käyvän arvon määrittämisessä käytetyt menetelmät ja oletukset.

§ Varat, joiden käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa

Kun on kyse likvideistä varoista ja veloista tai sellaisista varoista ja veloista, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta, kirjanpitoarvon oletetaan vastaavan käypää arvoa.

§ Käypään arvoon kirjatut varat ja velat

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään ensisijaisesti käyttämällä toimivien markkinoiden julkisia hintanoteerauksia. Investointikehyksen sijoitussalkun koostumus on kuitenkin sellainen, että tällaisia hintanoteerauksia on harvoin saatavilla. Jos rahoitusinstrumentille ei ole saatavissa markkinahintaa, sen käypä arvo arvioidaan käyttämällä arvostusmenetelmiä tai -malleja, jotka perustuvat tilinpäätöspäivän markkinatietoihin aina kun tämä on mahdollista.

Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi rahoitusvaroista, joiden käypä arvo on määritetty arvostusmenetelmällä. Tasot määritellään seuraavasti:

- Taso 1:       toimivilta markkinoilta peräisin olevat (mukauttamattomat) hintanoteeraukset

- Taso 2:       muut omaisuuserästä saatavilla olevat tiedot kuin tason 1 kattamat hintanoteeraukset; nämä tiedot voidaan saada suoraan (hinnat) tai välillisesti (hinnoista johdetut tiedot)

- Taso 3:       tiedot eivät perustu käytettävissä oleviin markkinatietoihin (muut kuin havainnoitavissa olevat tiedot).

Tilanne 31. joulukuuta 2012 (tuhansina euroina) || Taso 1 || Taso 2 || Taso 3 || Yhteensä

Rahoitusvarat || || || ||

Johdannaissopimukset || - || 115 || - || 115

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 11 001 || - || 322 000 || 333 001

Yhteensä || 11 001 || 115 || 322 000 || 333 116

|| || || ||

Rahoitusvelat || || || ||

Johdannaissopimukset || - || 7 035 || - || 7 035

Yhteensä || - || 7 035 || - || 7 035

Tilanne 31. joulukuuta 2011 (tuhansina euroina) || Taso 1 || Taso 2 || Taso 3 || Yhteensä

Rahoitusvarat || || || ||

Johdannaissopimukset || - || 434 || - || 434

Myytävissä olevat rahoitusvarat || 15 214 || - || 236 446 || 251 660

Yhteensä || 15 214 || 434 || 236 446 || 252 094

|| || || ||

Rahoitusvelat || || || ||

Johdannaissopimukset || - || 12 702 || - || 12 702

Yhteensä || - || 12 702 || - || 12 702

Vuonna 2012 investointikehyksessä ei siirretty omaisuuseriä käyvän arvon luokitushierarkian tasolta 1 tasolle 2 tai päinvastoin.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty muutokset tason 3 instrumenteissa (tilanne 31. joulukuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2011).

(tuhansina euroina) || Myytävissä olevat rahoitusvarat

Saldo 1. tammikuuta 2012 || 236 446

Voitto tai tappio yhteensä ||

- tuotto- ja kululaskelmassa || 8 133

- muussa laajassa tuloksessa || 15 041

Suoritetut maksut || 81 981

Saadut maksut || –19 601

Saldo 31. joulukuuta 2012 || 322 000

(tuhansina euroina) || Myytävissä olevat rahoitusvarat

Saldo 1. tammikuuta 2011 || 171 638

Voitto tai tappio yhteensä ||

- tuotto- ja kululaskelmassa || -3 206

- muussa laajassa tuloksessa || 21 759

Suoritetut maksut || 67 829

Saadut maksut || –21 574

Saldo 31. joulukuuta 2011 || 236 446

5 Käteisvarat ja muut rahavarat (tuhansina euroina)

Käteisvarat ja muut rahavarat voidaan jakaa seuraaviin kahteen ryhmään: varat, jotka on saatu jäsenvaltioilta mutta joita ei ole vielä maksettu tuensaajille, ja varat, jotka on saatu investointikehyksen operatiivisesta toiminnasta ja rahoitustoiminnasta.

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Jäsenvaltioilta saadut, vielä maksamatta olevat rahoitusosuudet || 117 622 || 195 205

Kehyksen operatiivisesta toiminnasta ja rahoitustoiminnasta saadut varat || 348 946 || 257 074

Käteisvarat ja muut rahavarat yhteensä || 466 568 || 452 279

6 Johdannaissopimukset (tuhansina euroina)

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

Tilanne 31. joulukuuta 2012 || Käypä arvo || Nimellismäärä

Varat || Velat

Valuutanvaihtosopimukset || 87 || –102 || 7 062

Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset || – || –3 971 || 19 504

Koronvaihtosopimukset || 28 || – || 19 568

Valuuttatermiinit || – || –2 962 || 652 451

Johdannaissopimukset yhteensä || 115 || –7 035 || 698 585

|| || ||

Tilanne 31. joulukuuta 2011 || Käypä arvo || Nimellismäärä

Varat || Velat

Valuutanvaihtosopimukset ||  434 || –953 || 29 376

Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset || – || –5 355 || 38 158

Valuuttatermiinit || – || –6 394 || 585 000

Johdannaissopimukset yhteensä || 434 || –12 702 || 652 534

7 Lainat ja muut saamiset (tuhansina euroina)

Lainat ja muut saamiset muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| Globaalilainat  (*) || Paremmassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Huonommassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Yhteensä

Nimellisarvo 1. tammikuuta 2012 || 225 365 || 716 350 || 128 679 || 1 070 394

Suoritetut maksut || 79 015 || 154 003 || – || 233 018

Kokonaan kuluksi kirjatut || –947 || –1 206 || – || –2 153

Saadut maksut || –39 967 || –71 368 || –4 145 || –115 480

Aktivoidut korot || – || –117 || 9 739 || 9 622

Valuuttakurssiero || –8 780 || –7 692 || –493 || –16 965

Nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 || 254 686 || 789 970 || 133 780 || 1 178 436

|| || || ||

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2012 || –7 609 || –16 372 || –24 835 || –48 816

Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –835 || –292 || – || –1 127

Kokonaan kuluksi kirjattujen arvonalennus || 947 || 1 206 || – || 2 153

Arvonalentumisen peruuttaminen || 910 || 814 || – || 1 724

Valuuttakurssiero || 93 || 348 || 480 || 921

Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2012 || –6 494 || –14 296 || –24 355 || –45 145

|| || || ||

Jaksotettu hankintameno || –1 641 || –3 984 || –82 || –5 707

Kertynyt korko || 5 246 || 9 244 || 4 206 || 18 696

Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2012 || 251 797 || 780 934 || 113 549 || 1 146 280

|| || || || ||

(*) sisältää edustussopimukset

|| Globaalilainat (*) || Paremmassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Huonommassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Yhteensä

Nimellisarvo 1. tammikuuta 2011 || 246 500 || 542 322 || 123 910 || 912 732

Suoritetut maksut || 25 689 || 211 351 || 0 || 237 040

Kokonaan kuluksi kirjatut ||  0 ||  0 || –2 000 || –2 000

Saadut maksut || –48 554 || –51 712 || –4 144 || –104 410

Aktivoidut korot || 0 || 459 || 10 053 || 10 512

Valuuttakurssiero || 1 730 || 13 930 ||  860 || 16 520

Nimellisarvo 31. joulukuuta 2011 || 225 365 || 716 350 || 128 679 || 1 070 394

|| || || ||

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2011 || –15 006 || –18 056 || –44 023 || –77 085

Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –1 746 || –1 514 || –773 || –4 033

Kokonaan kuluksi kirjattujen arvonalennus ||  0 ||  0 || 2 000 || 2 000

Arvonalentumisen peruuttaminen || 9499 || 3263 || 18 723 || 31 485

Valuuttakurssiero || – 356 || – 65 || – 762 || –1 183

Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2011 || –7 609 || –16 372 || –24 835 || –48 816

|| || || ||

Jaksotettu hankintameno || –1 700 || –3 428 || – 99 || –5 227

Kertynyt korko || 3 498 || 9 499 || 3 812 || 16 809

Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2011 || 219 554 || 706 049 || 107 557 || 1 033 160

|| || || || ||

(*) sisältää edustussopimukset

8 Myytävissä olevat rahoitusvarat (tuhansina euroina)

Myytävissä olevat rahoitusvarat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| Pääomasijoitus-rahastot || Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset || Yhteensä

Hankintameno 1. tammikuuta 2012 || 182 692 || 36 565 || 219 257

Suoritetut maksut || 56 007 || 25 974 || 81 981

Saadut maksut / myynnit || –19 570 || –31 || –19 601

Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero || 1 581 || –678 || 903

Hankintameno 31. joulukuuta 2012 || 220 710 || 61 830 || 282 540

|| || ||

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2012 || 29 781 || 11 969 || 41 750

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos || 29 540 || –2 856 || 26 684

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2012 || 59 321 || 9 113 || 68 434

|| || ||

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2012 || –6 887 || –2 460 || –9 347

Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –7 976 || –951 || –8 927

Arvonalentumiseen liittyvä valuuttakurssiero || 133 || 168 || 301

Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2012 || –14 730 || –3 243 || –17 973

|| || ||

Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2012 || 265 301 || 67 700 || 333 001

|| Pääomasijoitus-rahastot || Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset || Yhteensä

Hankintameno 1. tammikuuta 2011 || 142 932 || 33 350 || 176 282

Suoritetut maksut || 59 579 || 8 250 || 67 829

Saadut maksut / myynnit || –20 236 || –4 735 || –24 971

Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero || 417 || –300 || 117

Hankintameno 31. joulukuuta 2011 || 182 692 || 36 565 || 219 257

|| || ||

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2011 || 11 335 || 13 235 || 24 570

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos || 18 446 || –1 266 || 17 180

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2011 || 29 781 || 11 969 || 41 750

|| || ||

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2011 || –2 || –6 022 || –6 024

Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || – 6 888 || – || –6 888

Laajaan tulokseen aiempina varainhoitovuosina kirjatun arvonalentumisen käyttö || 2 || 3 714 || 3 716

Arvonalentumiseen liittyvä valuuttakurssiero || 1 || –152 || –151

Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2011 || –6 887 || –2 460 || –9 347

|| || ||

Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2011 || 205 586 || 46 074 || 251 660

9 Saamiset rahoitusosuuksista (tuhansina euroina)

Saamiset rahoitusosuuksista muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty mutta joita ei ole vielä maksettu || 87 310 || 87 310

Saamiset rahoitusosuuksista yhteensä || 87 310 || 87 310

10 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat (tuhansina euroina)

Eräpäivään asti pidettävien sijoitusten salkku muodostuu noteeratuista joukkovelkakirjoista, joiden juoksuaika tilinpäätöspäivänä on alle kolme kuukautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräpäivään asti pidettävien sijoitusten salkussa tapahtuneet muutokset:

Saldo 1. tammikuuta 2012 || -

Hankinnat || 98 278

Jaksotettu preemio/diskontto || –210

Korkojen muutos || 961

Saldo 31. joulukuuta 2012 || 99 029

11 Muut varat (tuhansina euroina)

Muut varat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Saamiset EIP:ltä || 7 || 59

Vakuudet || 217 || 357

Suoritettuihin teknisen avun maksuihin liittyvät saamiset || 337 || –

Suoritettuihin teknisen avun maksuihin liittyvien saamisten arvon alentuminen (liitetieto 20) || –337 || –

Muut varat yhteensä || 224 || 416

12 Tuloennakot, netto (tuhansina euroina)

Tuloennakot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Korkotukiin liittyvät tuloennakot || 37 387 || 32 744

Lainojen ja muiden saamisten palkkioihin liittyvät tuloennakot || 421 || 259

Tuloennakot yhteensä || 37 808 || 33 003

13 Velat kolmansille (tuhansina euroina)

Nämä velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

EIP:lle maksettavat yleiset hallintomenot (netto) || 36 202 || 38 011

Muut EIP:lle maksettavat määrät || 8 904 || 219

Jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet || 266 980 || 291 430

Velat kolmansille yhteensä || 312 086 || 329 660

14 Muut velat (tuhansina euroina)

Muut velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Vakuudet || 215 || 294

Muut || 938 || 819

Muut velat yhteensä || 1 153 || 1 113

|| ||

15 Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty (tuhansina euroina)

Jäsenvaltiot || Rahoitus­osuus (investointi­kehys) || Rahoitus­osuus (korkotuet) || Rahoitus­osuus yhteensä || Maksua pyydetty, maksamatta (*)

Itävalta || 41 375 || 10 168 || 51 543 || 2 650

Belgia || 61 203 || 15 041 || 76 244 || 3 920

Tanska || 33 412 || 8 211 || 41 623 || 2 140

Suomi || 23 107 || 5 679 || 28 786 || 1 480

Ranska || 379 399 || 93 237 || 472 636 || 24 300

Saksa || 364 722 || 89 630 || 454 352 || 23 360

Kreikka || 19 516 || 4 796 || 24 312 || 1 250

Irlanti || 9 680 || 2 379 || 12 059 || 620

Italia || 195 788 || 48 115 || 243 903 || 12 540

Luxemburg || 4 528 || 1 113 || 5 641 || 290

Alankomaat || 81 500 || 20 028 || 101 529 || 5 220

Portugali || 15 145 || 3 722 || 18 867 || 970

Espanja || 91 180 || 22 407 || 113 588 || 5 840

Ruotsi || 42 624 || 10 4757 || 53 099 || 2 730

Yhdistynyt kuningaskunta || 198 130 || 48 690 || 246 820 || –

Yhteensä 31. joulukuuta 2012 || 1 561 309 || 383 691 || 1 945 000 || 87 310

Yhteensä 31. joulukuuta 2011 || 1 281 309 || 383 691 || 1 665 000 || 87 310

(*) Neuvosto vahvisti 20. marraskuuta 2012 jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka näiden oli maksettava 21. tammikuuta 2013 mennessä.

16 Ehdolliset velat ja sitoumukset (tuhansina euroina)

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

|| ||

Sitoumukset || ||

Nostamattomat lainat || 749 044 || 701 092

Myytävissä olevat rahoitusvarat, joista on tehty sitoumus mutta ei suoritusta || 217 070 || 264 567

Realisoituneet vakuudet || 6 224 || 7 909

Korkotuet ja tekninen apu || 228 175 || 209 223

|| ||

Ehdolliset velat || ||

Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || 20 000

|| ||

Yhteensä || 1 220 513 || 1 202 792

17 Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto (tuhansina euroina)

Korkotuotot ja vastaavat tuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Käteisvarat ja muut rahavarat || 1 678 || 5 518

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 36 || -

Lainat ja muut saamiset || 64 060 || 50 800

Korkotuet || 1 729 || 3 243

Korkotuotot ja vastaavat tuotot yhteensä || 67 503 || 59 561

Korkokulut ja vastaavat kulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Johdannaissopimukset || –1 114 || –940

Korkokulut ja vastaavat kulut yhteensä || – 1 114 || –940

18 Palkkiotuotot, netto (tuhansina euroina)

Palkkiotuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Palkkiot lainoista ja muista saamisista || 1 710 || 1 894

Palkkiot vakuuksista || 191 || 255

Muut || 33 || –

Palkkiotuotot yhteensä || 1 934 || 2 149

Palkkiokulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvät komission maksut kolmansille || –292 || –144

Palkkiokulut yhteensä || –292 || –144

19 Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot (tuhansina euroina)

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot || 70 || 16 254

Osinkotuotot || 975 || 974

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot || 1 045 || 17 228

20 Muiden varojen arvon alentuminen (lähimpään tuhanteen euroon pyöristettynä)

Raportointikauden aikana investointikehyksestä suoritettiin tekniseen apuun liittyvä 638 000 euron maksu, jota lopullinen edunsaaja ei saanut vastapuolen petollisen toiminnan vuoksi. Oikeudellisilla toimilla saatiin perittyä takaisin 301 000 euroa ja jäljelle jäänyt määrä kirjattiin saamisiin. Koska tilinpäätöspäivänä todennäköisyys siitä, että investointikehys saa perittyä takaisin jäljellä olevan määrän, on arviolta pieni, kyseinen 337 000 euron määrä on kirjattu arvonalennuksena investointikehyksen laajaan tulokseen.

21 Yleiset hallintokulut (tuhansina euroina)

Yleiset hallintokulut ovat menoja, joita EIP:lle aiheutuu investointikehyksen hallinnoinnista. Näistä kuluista vähennetään tuotot vakiomääräisistä arviointipalkkioista, jotka EIP veloittaa suoraan investointikehyksen tuensaajilta.

|| 1.1.2012– || 1.1.2011–

|| 31.12.2012 || 31.12.2011

EIP:lle aiheutuneet todelliset kustannukset || –38 390 || –39 937

Tulot tuensaajilta suoraan veloitetuista arviointipalkkioista || 2 188 || 1 931

Yleiset hallintokulut, netto || –36 202 || –38 006

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen voimaantulon (1. heinäkuuta 2008) jälkeen jäsenvaltiot eivät enää ole kattaneet yleisiä hallintokuluja.

22 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia taseeseen olennaisesti vaikuttavia tapahtumia, jotka edellyttäisivät tietojen antamista tai 31. päivältä joulukuuta 2012 laadittujen tilinpäätöslaskelmien oikaisemista.

LIITE OSAAN 1 – LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA VÄLINEITTÄIN

Taulukoita koskevat liitetiedot:

· Luku ”0,00” tarkoittaa, että kyseinen määrä sijoittuu välille –4999 ja 4999 euroa. Luvun puuttuminen tarkoittaa, että määrä on nolla.    Taulukoihin ei ole sisällytetty maita, joiden osalta määrä on kaikissa sarakkeissa nolla.

· Otsake "kaikki AKT/MMA-valtiot" viittaa hankkeisiin, jotka koskevat useita maita, mutta joita ei rahoiteta alueellista yhteistyötä varten varatuista määrärahoista.

· Otsake ”Hallinto- ja rahoitusmenot” vastaa kaikissa taulukoissa EKR:n koroilla rahoitettuja hankkeita tai hallintomenot kattavia määrärahoja.

 

[1]           EUVL L 247, 9.9.2006.

[2]         Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Taulukoissa nollana esitetty määrä on todellisuudessa alle 500 000 euroa. Jos määrä on nolla, se ilmoitetaan käyttämällä ajatusviivaa (–).

[3] Lyhytaikaiset saamiset ilman varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä saamisia.

[4] Lyhytaikaiset velat ilman varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä velkoja.

[5] RIP (Regional Indicative Programme) – alueohjelma.

[6] NIP (National Indicative Programme) – maaohjelma.

[7]         Kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 153 artiklan mukaisesti kassavarat esitetään kymmenennen EKR:n taseessa. Pankkitilityypeistä on lisätietoa rahoitusriskin hallintaa käsittelevässä luvussa 6.

[8]         Tähän kohtaan sisältyvät määrät, jotka on osoitettu Kongon demokraattiselle tasavallalle neuvoston päätöksen 2003/583/EY mukaisesti. Nämä varat on varattu asianomaiselle tuensaajavaltiolle erityistarkoitukseen.

[9]         EYVL L 156, 29.5.1998, s. 3–106.

[10]        EUVL L 247, 9.9.2006.

[11]        Neuvoston päätös 2011/315/EU, annettu 23 päivänä toukokuuta 2011, yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta ja edellisistä Euroopan kehitysrahastoista rahoitetuista hankkeista vapautuneiden varojen osoittamisesta kehitysyhteistyöhön eteläisessä Sudanissa.

[12]        EUVL L 247, 9.9.2006.

[13]          Aiempien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomat varat sisältävät jäljellä olevat Sysmin-varat, joiden määrä on AKT–EY-ministerineuvoston päätöksen N:o 3/2000 mukaan 410,926 miljoonaa euroa. Komission päätöksen PE/410/2001 mukaan nämä varat sisällytetään kansallisiin alustaviin määrärahoihin (osa B) AKT–EY-kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesti.