KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖS - VARAINHOITOVUOSI 2012 /* COM/2013/0541 final */
SISÄLLYSLUETTELO EUROOPAN
KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO.. 3 OSA I
– EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT. 9 1............... KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN
EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 10 1.1........... KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR:
KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ
KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA.. 10 1.2........... KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA
JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 14 1.3........... YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA
JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 17 1.4........... KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA
JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 20 1.5........... KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN
EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 23 2............... RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS.. 43 2.1........... MÄÄRÄRAHAT. 47 2.2........... KONSOLIDOIDUT TILIT. 50 2.3........... VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT. 55 OSA
II – EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT. 57 3.1 .......... TASE 31. JOULUKUUTA 2012.. 59 3.2........... LASKELMA LAAJASTA TULOKSESTA 31. JOULUKUUTA
2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA 60 3.3........... LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA
31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA.. 61 3.4........... RAHAVIRTALASKELMA 31. JOULUKUUTA 2012
PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA.. 62 3.5........... JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 2012 PÄÄTTYNEELTÄ
VARAINHOITOVUODELTA LAADITTUJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT. 63 LIITE
OSAAN 1 – LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA
VÄLINEITTÄIN 95 VARMENNUSLAUSUMA Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan
kehitysrahaston varainhoitovuoden 2012 tilinpäätös on laadittu kymmenenteen
Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen VIII osaston
säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitteessä esitettyjen tilinpäätöksen
laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti. Ilmoitan olevani vastuussa kahdeksannen, yhdeksännen
ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja
esittämisestä kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan
varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti. Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä
Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka
tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan
kehitysrahastojen varat ja velat sekä niiden talousarvioiden toteuttaminen. Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni
tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen
allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös
antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan
kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta. (allekirjoitus) Manfred Kraff Tilinpitäjä EUROOPAN
KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO 1. TAUSTAA Euroopan unioni tekee kehitysyhteistyötä useiden
kehitysmaiden kanssa. Tämän kehitysyhteistyön päätavoitteena on tukea talouden
ja yhteiskunnan kehittämistä ja etenkin vähentää köyhyyttä pitkällä
aikavälillä. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille
kehitysapua ja teknistä tukea. Unioni laatii tässä tarkoituksessa yhdessä
kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden
toteuttamista varten. Kehitystyöhön osoitetut varat ovat peräisin kolmesta
lähteestä, jotka ovat – Euroopan unionin
talousarvio – Euroopan kehitysrahasto – Euroopan investointipankki. Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tärkein väline,
jolla unioni tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot)
sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä.
EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa.
Rahastosta myönnettiin teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan
maille, jotka olivat tuolloin vielä siirtomaita ja joihin joillakin
jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä. EKR ei saa rahoitusta Euroopan unionin
talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Rahastoon sovelletaan
omaa varainhoitoasetusta, ja sitä hallinnoi erityiskomitea. EKR:n varoilla
katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio
ja investointikehyksen hallinnoinnista Euroopan investointipankki (EIP). AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille
myönnettävä maantieteellinen tuki rahoitetaan myös vuosina 2008–2013 pääasiassa
EKR:n varoilla. Kukin EKR-sopimus tehdään yleensä noin viideksi vuodeksi.
Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien
kehitysrahastojen ohjelmakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten
voimassaoloaikoja. Kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa
säädetään rahaston tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Jokaisesta EKR:sta
laaditaan erilliset tilinpäätöslaskelmat siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n
varoista, joita Euroopan komissio hallinnoi. Lisäksi laaditaan konsolidoidut
tilinpäätöslaskelmat, jotta saadaan kokonaiskuva komission vastuulla olevien
varojen käytöstä. Cotonoun sopimuksella
luotiin investointikehys, jonka hallinnoinnista vastaa Euroopan
investointipankki. Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä
AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan)
yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta
lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen.
Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen.
Koska Euroopan komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä
ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää
kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat
sekä niihin liittyvän selvityksen rahoituksen toteutumisesta.
Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin
erillisessä osassa (osa 2), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin
antaa kattava kokonaiskuva. Kymmenes EKR kattaa vuodet 2008–2013, ja sen
kokonaismäärärahat ovat 22 682 miljoonaa euroa. Tästä summasta 21 966
miljoonaa euroa on osoitettu AKT-maille, 286 miljoonaa euroa merentakaisille
maille ja alueille ja 430 miljoonaa euroa komissiolle tukimenoihin, jotka
liittyvät EKR:n ohjelmasuunnitteluun ja sen varojen käyttöön[1].
2. MITEN
EKR RAHOITETAAN? Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15. ja 16. joulukuuta
2005 pitämässään kokouksessa rahoituskehyksen vuosia 2007–2013 varten. Samalla
se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei
oteta Euroopan unionin talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä
hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta myös vuosina 2008–2013. Euroopan unionin
talousarvio laaditaan vuosittain, ja vuotuisperiaatteen mukaan menot ja tulot
budjetoidaan ja hyväksytään aina vuodeksi kerrallaan. EKR:n toiminta perustuu
Euroopan unionin talousarviosta poiketen kuitenkin monivuotisuuteen. Jokainen
EKR perustuu jäsenvaltioiden tekemään sisäiseen sopimukseen ja siinä
vahvistettuun kokonaisrahastoon, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön
yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden
jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei
EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista
koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan
suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin. EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen
sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestetään hallitusten
välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätetään
rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkastellaan, miten varat
on käytetty. Rahaston hallinnointi annetaan tämän jälkeen tehtäväksi
komissiolle, joka hallinnoi varoja esittämänsä ja neuvoston hyväksymän EU:n
kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla
toteutettavien toimien rinnalla omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on
koordinoitava oma toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että
jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan. Vuoteen 2010 asti rahaston
rahoittamiseen osallistui 15 jäsenvaltiota, jotka maksoivat rahastoon
rahoitusosuuden. Vuonna 2011 maksettaviksi tulivat ensimmäiset kymmenenteen
EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet. Kymmenennen EKR:n rahoittamiseen
osallistuvat kaikki 27 jäsenvaltiota. Suurin osa 10. EKR:n varoista varataan ohjelmia
varten, joskin varoja osoitetaan jonkin verran myös odottamattomien tarpeiden
kattamiseen. Ohjelmista laaditaan suuntaa antavat monivuotiset puitteet, jotka
ovat pääasiassa maantieteellisiä mutta joiden joukossa on myös temaattisia
puitteita. Tämänhetkiset puitteet koskevat vuosia 2008–2013. Komissio on
hyväksynyt maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat sekä AKT-valtioiden
väliset strategia-asiakirjat edellä mainittujen puitteiden mukaisesti.
Strategioiden toteuttamista seurataan vuosittain ja strategioista tehdään sekä
väliarviointi (saatu päätökseen) että loppuarviointi (parhaillaan käynnissä).
Komissio voi näiden arviointien perusteella tarkistaa EU:n puolesta kyseisiä
strategioita ja kohdentaa varoja uudelleen asianomaisten AKT-maiden ja
-alueiden senhetkisten tarpeiden ja tulosten perusteella. Jäsenvaltiot voivat maksamiensa
rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa
vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon. 3. MITEN EKR:N VAROJA HALLINNOIDAAN
JA KÄYTETÄÄN?
3.1 Toimintamenot EKR:lla on erityyppisiä toimintamenoja sen mukaan,
miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan. Varainhoitoasetuksen
mukaan komissio voi käyttää EKR:n varoja seuraavassa luetelluilla tavoilla. Hajautettu hallinnointi: komissio siirtää tietyt
talousarvion toteuttamistehtävät kolmansille maille sen mukaan, millainen
rahoituksen saajana olevan maan paikallinen tilanne on. Keskitetty hallinnointi: komission yksiköt
toteuttavat talousarviota joko suoraan itse tai komissio toteuttaa sitä
välillisesti siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä EU:n tai kansallisen
lainsäädännön mukaisesti vastuuvelvollisille elimille, kuten Euroopan unionin
virastoille. Hallinnointi yhteistyössä
kansainvälisten järjestöjen kanssa: komissio siirtää tietyt talousarvion
toteuttamiseen liittyvät tehtävät kansainvälisille järjestöille.
3.2 Taloushallinnon
toimijat Valtuutettu tulojen ja menojen
hyväksyjä
on vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. Hän muun muassa päättää,
miten käynnistettyjä toimia on hallinnoitava niille asetettujen poliittisten
tavoitteiden saavuttamiseksi, ja vastaa sekä varsinaisten toimien että niihin
osoitettujen määrärahojen hallinnoinnista. Hänen tehtäviinsä kuuluu näin muun
muassa oikeudellisten sitoumusten tekeminen ja/tai tulosten seuranta, maksujen
suorittaminen ja tarvittaessa myös varojen takaisinperintä. Euroopan unionin edustuston
päällikkö
on kentällä toimiva paikallinen yhteyshenkilö komission sekä AKT-valtioiden ja
merentakaisten maiden ja alueiden kansallisten tai alueellisten viranomaisten
välillä. Hän tekee läheistä yhteistyötä kansallisella tai alueellisella tasolla
toimivien tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa laadittaessa
toteutusstrategioita, suunniteltaessa alakohtaista toimintapolitiikkaa sekä
valmisteltaessa, tutkittaessa ja arvioitaessa EKR:n ohjelmia ja hankkeita. Rahoitusta saavan valtion kansallinen
tulojen ja menojen hyväksyjä on kyseisen AKT-valtion tai merentakaisen maan
tai alueen nimittämä johtavassa asemassa oleva virkamies, joka edustaa oman
maansa viranomaisia asioissa, jotka koskevat EKR:sta rahoitettavia, komission
tai EIP:n hallinnoimia toimia. Useimmissa tapauksissa kansallisena tulojen ja
menojen hyväksyjänä toimii hallituksen jäsen, yleensä suunnittelusta vastaava
ministeri tai valtiovarainministeri. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä
hoitaa EKR:n ohjelmien ja hankkeiden hallintoon, teknisiin kysymyksiin ja
rahoitukseen liittyviä tehtäviä. Komission tilinpitäjä toteuttaa komission
tulojen ja menojen hyväksyjien antamat maksu- ja perintämääräykset ja vastaa
kassanhallinnasta, kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen ja -menetelmien
laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien hyväksymisestä, kirjanpidosta sekä
tilinpäätösten laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjä varmentaa tilinpäätöksen
allekirjoituksellaan vakuuttaen, että se antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta
asemasta. 3.3 EKR:N varojen käyttäminen EKR:sta osoitetaan varoja AKT-valtioille sekä
merentakaisille maille ja alueille lähinnä avustuksina. Euroopan unioni
ilmoittaa AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille kunkin EKR:n
toimintakauden alussa, miten paljon näille on tarkoitus myöntää varoja rahaston
toimintakaudella. Kullekin maalle osoitetaan varoja sen tarpeiden ja siihen
sovellettavien tuloskriteerien mukaan. Kukin AKT-valtio laatii kansallisella tasolla
yhdessä komission kanssa maakohtaisen strategia-asiakirjan. Laatimista varten
kuullaan laajalti monia toimijoita, kuten valtiosta riippumattomia tahoja ja
paikallisviranomaisia sekä tarpeen mukaan myös AKT-maiden parlamentteja.
Maakohtainen strategia-asiakirja on väline, jolla toimet asetetaan
tärkeysjärjestykseen ja jolla lisätään paikallista vastuuta
kehitysyhteistyöohjelmissa. Tämän jälkeen laaditaan
maaohjelma, joka perustuu maakohtaiseen strategia-asiakirjaan sisältyviin
kehitysyhteistyötavoitteisiin ja -prioriteetteihin ja on yhdenmukainen niiden
kanssa. Maaohjelmassa keskitytään rahoitettaviin aloihin ja osa-alueisiin,
kuvataan, miten rahoitusavulla saavutetaan sille asetetut tavoitteet, sekä
annetaan toteutusaikataulu. Maakohtaista strategia-asiakirjaa ja maaohjelmaa
arvioidaan vuosittain, ja niistä tehdään lisäksi väliarviointi ja EKR:n
toimintakauden päättyessä loppuarviointi. Molempia asiakirjoja voidaan EKR:n
toimintakaudella tarvittaessa muuttaa ja parantaa.
3.4 Sitoutuminen
EKR:n varojen käyttämiseen EKR:n varoja ei voida käyttää ennen kuin komissio ja
varojen vastaanottaja ovat tehneet kirjallisen oikeudellisen sitoumuksen.
Tällaisena sitoumuksena voi olla (avustusta tai palvelun tuottamista koskeva
tai muu) sopimus, joka on tehty yksityisoikeuden mukaisesti vastuuvelvollisten
yhteisöjen, kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen tai taloudellisten
toimijoiden, kanssa, tai hallinto- ja/tai rahoitusjärjestely, josta komissio on
sopinut sellaisten kansainvälisen julkisoikeuden mukaisesti vastuuvelvollisten
yhteisöjen kanssa, jotka ovat oikeuskelpoisia oikeushenkilöitä, kuten
valtioiden tai niiden julkisten elinten taikka kansainvälisten järjestöjen
kanssa. Oikeudellinen sitoumus kolmannen kanssa voidaan
tehdä vain silloin, kun talousarviossa on kyseistä toimintoa vastaava
riittävästi varoja sisältävä budjettikohta. Jos tämä edellytys täyttyy,
talousarviosta varataan tarvittavat määrärahat kirjanpitojärjestelmään
tehtävällä talousarviositoumuksella. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole
vaikutusta liikekirjanpitoon (ts. pääkirjaan), koska kulua ei vielä ole
syntynyt. Syynä tähän on se, että EKR:n kirjanpitojärjestelmä muodostuu
kahdesta erillisestä mutta toisiinsa yhteydessä olevasta järjestelmästä: (a)
talousarviokirjanpito,
josta saadaan yksityiskohtaiset tiedot talousarvion toteuttamisesta; ja (b)
liikekirjanpito,
jonka perusteella laaditaan tase sekä tuotto- ja kululaskelma. Talousarviokirjanpitoon kirjataan sitoumukset ja
suoritetut maksut. Talousarviokirjanpito pohjautuu maksuperusteisen kirjanpidon
periaatteeseen, jonka mukaan tapahtuma kirjataan vasta kun varoista tehdään
sitoumus tai kun ne maksetaan tai saadaan. Tämäntyyppistä kirjanpitoa käytetään
etenkin julkisella sektorilla, jolla painopiste on perinteisesti ollut
talousarviossa ja sen toteuttamisessa. Liikekirjanpito (joka perustuu suoritusperusteiseen
kirjanpitoon) sisältää kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot (joten sen
perusteella voidaan laatia tuotto- ja kululaskelma). Liikekirjanpito on
perustana myös EKR:n taseelle, joka antaa kuvan EKR:n varoista ja veloista ja
sen taloudellisesta asemasta kunkin vuoden joulukuun 31. päivänä. 3.5 Maksun suorittaminen Maksua ei voida suorittaa ennen kuin tulojen ja
menojen hyväksyjä on hyväksynyt vastaavan talousarviositoumuksen. Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle
käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä
ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Jos maksettua
ennakkoa ei käytetä sopimuksessa määrätyllä ajanjaksolla siihen tarkoitukseen,
johon se on myönnetty, se on maksettava takaisin. Näin ollen jos tuensaajalle
ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu
EKR:oon. Maksettu ennakkomaksu on näin lopullinen kulu vasta kun siihen
liittyvät sopimusehdot on täytetty. Ennakkomaksu kirjataan tämän vuoksi taseen
vastaaviin alkuperäisen maksun suoritusajankohtana. Taseeseen kirjattuun
ennakkomaksumäärään tehdään (osittainen tai koko määrän suuruinen) vähennys,
kun tukikelpoiset menot (jotka kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan)
hyväksytään tai ennakkomaksuna suoritetut määrät palautetaan. Vuoden lopussa on erityisesti arvioitava EKR:sta
rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä
ilmoitettu. Kun nämä siirtyvät erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset
määrät kirjataan siirtoveloiksi, ja sellaiset määrät, jotka eivät ole
tukikelpoisia, jätetään avoimiksi niiden määrien tileille, joiden
tukikelpoisuus on vielä tarkistettava. Nämä määrät on esitetty lyhytaikaisissa
veloissa, jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi.
3.6 Aiheettomien
maksujen takaisinperintä EKR:sta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus
tarkistetaan kulloinkin sovellettaviksi tulevien sääntöjen tai avustusehtojen
mukaisten asiakirjojen perusteella. Jotta tarkastusjärjestelmistä saataisiin
mahdollisimman kustannustehokkaita, lopullisten maksupyyntöjen perustana olevat
asiakirjat tarkastetaan yleensä perusteellisemmin kuin välimaksupyyntöihin
liitetyt asiakirjat. Lopullisten maksupyyntöjen tarkastuksissa voidaan tämän
vuoksi havaita myös välimaksuihin liittyviä virheitä, jotka korjataan
oikaisemalla lopullista maksua. Lisäksi komissiolla on oikeus varmistaa
maksupyyntöön liitettyjen asiakirjojen moitteettomuus tekemällä maksupyynnön
esittäjän tiloissa tarkastuksia rahoitettavan hankkeen toteuttamisen aikana
ja/tai sen päätyttyä (jälkitarkastukset). Toteutusjakson aikana todetut virheet
voidaan korjata seuraavissa maksupyynnöissä. Toteutuksen päätyttyä todetut
virheet korjataan perintämääräyksellä.
4. TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI
4.1 Tilinpäätös Tilinpitäjä on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta
ja sen varmistamisesta, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n
taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös esitetään seuraavasti: Osa I: Euroopan komission hallinnoimat
varat – kahdeksannen, yhdeksännen
ja kymmenennen EKR:n tilinpäätöslaskelmat – kahdeksannen, yhdeksännen
ja kymmenennen EKR:n rahoituksen toteutumista koskevat selvitykset Osa II: Euroopan investointipankin
hallinnoimat varat – investointikehyksen
tilinpäätöslaskelmat. Investointikehyksen
tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä erillisessä osassa, jotta
EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Tilintarkastustuomioistuimen tekemän
tilintarkastuksen jälkeen komissio hyväksyy tilinpäätöksen seuraavan vuoden
heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tämän jälkeen neuvostolle ja
parlamentille vastuuvapauden myöntämistä varten.
4.2 Vuotuinen
toimintakertomus Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava
vuotuinen toimintakertomus vastuullaan olevista toiminnoista.
Toimintakertomuksessa kuvataan toiminnan tuloksia ja arvioidaan sitä, onko
olemassa riittävä varmuus siitä, että kertomuksessa kuvattujen toimintojen
toteuttamiseen myönnetyt resurssit on käytetty tarkoitukseensa moitteettoman
varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevin
valvontamenettelyin voidaan varmistaa, että tilien perustana olevat toimet ovat
laillisia ja asianmukaisia. 5. TILINTARKASTUS JA
VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN
5.1 Tilintarkastus EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvoo
ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka laatii
vuosikertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille.
Tilintarkastustuomioistuimen päätehtävänä on toimittaa riippumaton ulkoinen
tarkastus EKR:n tilinpäätöksestä. Tilintarkastustuomioistuimen tehtäviin kuuluu
mm. seuraavien asiakirjojen laatiminen: (1)
vuosikertomus,
jossa esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia tilinpäätöksestä ja sen perustana olevista
toimista (2)
tarkastusten
perusteella laadittu lausunto, joka sisältyy vuosikertomukseen
tarkastuslausuman muodossa ja joka koskee i) tilien luotettavuutta ja ii)
tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta (3)
erityiskertomukset,
joissa esitetään tiettyjä hallinnoinnin osa-alueita koskevia
tarkastushavaintoja. Tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tutustua
kaikkiin asiakirjoihin, joita se tarvitsee tarkastuksissaan.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset kattavat kaikki EKR:n toiminnan
osa-alueet, ja niissä voidaan tutkia myös yksittäisten toimien ja maksujen
laillisuus ja asianmukaisuus. Tilintarkastustuomioistuin huolehtii myös
varsinaisen tilinpäätöksen tarkastamisesta ja tarkastaa tarvittaessa myös
yksittäiset tasetilit ja tuotto- ja kululaskelman tilit sekä
tilinpäätöslaskelmien esittämisen kokonaisuudessaan. Tilintarkastustuomioistuin
voi sen vuoksi antaa lausunnon paitsi esitetyistä numerotiedoista myös käytössä
olevasta järjestelmästä ja valvonnan ja tarkastusten järjestämisestä. 5.2 Vastuuvapauden myöntäminen Tarkastusten viimeisenä vaiheena on EKR:n varojen
käyttöä koskevan vastuuvapauden myöntäminen asianomaiselta varainhoitovuodelta.
Vastuuvapauden myöntäjänä on EKR:n tapauksessa Euroopan parlamentti. Tämä
tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen
tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella
parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta
vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu
tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen
(joka sisältää virallisen tarkastuslausuman), komission antamiin vastauksiin
sekä komissiolle esitettyihin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin. Vastuuvapauden myöntämistä voidaan pitää varojen
käyttöön kohdistuvan ulkoisen valvonnan poliittisena ulottuvuutena. Neuvoston
suosituksen perusteella tekemällään päätöksellä Euroopan parlamentti vapauttaa
komission varojen käyttöön liittyvästä vastuusta tietyn vuoden osalta.
Vastuuvapauden myöntämismenettely johtaa jompaankumpaan seuraavista tuloksista:
vastuuvapaus myönnetään tai sen myöntämistä lykätään. Parlamentti voi
vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä tuoda esille tärkeinä pitämiään
havaintoja ja suosittaa toimenpiteitä, joita komission olisi toteutettava
kyseisillä osa-alueilla. Komissio esittelee toteuttamansa toimenpiteet laatimissaan
seurantaraportissa ja toimintasuunnitelmassa, jotka se toimittaa sekä
parlamentille että neuvostolle. OSA I – EKR:N TILINPÄÄTÖS:
EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT[2] 1. KAHDEKSANNEN,
YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
1.1 KAHDEKSAS,
YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA
RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA
KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON KONSOLIDOITU
TASE
|| || || || milj. euroa || Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011 || PITKÄAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.1 || 438 || 380 || || || || || LYHYTAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.2 || 1 334 || 1 175 || Saamiset || 2.3 || 70 || 111 || Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || 690 || 1 224 || || || || || VARAT YHTEENSÄ || || 2 532 || 2 891 || || || || || PITKÄAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.6 || (40) || - || || || || || LYHYTAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.7 || (1 057) || (1 033) || || || || || VELAT YHTEENSÄ || || (1 097) || (1 033) || || || || || NETTOVARAT || || 1 435 || 1 858 || || || || || RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || || || Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 29 579 || 26 979 || Muut varannot || 2.9 || 2 252 || 2 252 || Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (27 374) || (24 674) || Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (3 023) || (2 700) || NETTOVARAT || || 1 435 || 1 858 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA
KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA
|| || milj. euroa || Liitetieto || 2012 || 2011 || || || TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 124 || 99 || || || TOIMINNAN KULUT || || || Toimintakulut || 3.2 || (3 017) || (2 702) Hallintokulut || 3.3 || (107) || (75) || || || TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (3 001) || (2 679) || || || Rahoitustuotot || 3.4 || (22) || (20) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (22) || (21) || || || VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (3 023) || (2 700) KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA
KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON RAHAVIRTALASKELMA
|| || milj. euroa || Liitetieto || 2012 || 2011 || || || Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (3 023) || (2 700) || || || TOIMINNAN RAHAVIRTA || 4.2 || || Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet || || 2 606 || 3 238 Yhteisrahoitusosuudet || || 19 || 7 Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen) || || 4 || 6 || || || Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen || || (58) || (28) Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen || || (159) || (79) Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen[3] || || 31 || 14 Pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) || || 40 || - Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)[4] || || 6 || (42) || || || NETTORAHAVIRTA || || (534) || 417 || || || KÄTEISVAROJEN JA MUIDEN RAHAVAROJEN NETTOLISÄYS/(-VÄHENNYS) || || (534) || 417 Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa || 2.5 || 1 224 || 808 Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa || 2.5 || 690 || 1 224 KONSOLIDOITU LASKELMA
KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON NETTOVAROJEN
MUUTOKSISTA
|| Rahastojen pääoma (a) || Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 45 691 || 21 812 || 23 879 || (24 674) || 2 252 || 1 458 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (3 100) || 3 100 || - || - || 3 100 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (2 700) || - || (2 700) SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 45 691 || 18 712 || 26 979 || (27 374) || 2 252 || 1 858 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 600) || 2 600 || - || - || 2 600 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (3 023) || - || (3 023) SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 45 691 || 16 112 || 29 579 || (30 396) || 2 252 || 1 435 1.2 KAHDEKSAS EKR:
TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA
KAHDEKSANNEN EKR:N TASE || || || || milj. euroa || Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011 || LYHYTAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.2 || 38 || 70 || Saamiset || 2.3 || 1 || 4 || Yhdystilit || 2.4 || 345 || 387 || || || || || VARAT YHTEENSÄ || || 384 || 461 || || || || || LYHYTAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.7 || (22) || (29) || || || || || VELAT YHTEENSÄ || || (22) || (29) || || || || || NETTOVARAT || || 361 || 432 || || || || || RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || || || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 12 840 || 12 840 || Muut varannot || 2.9 || (2 354) || (2 276) || Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (10 132) || (10 042) || Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || 7 || (90) || NETTOVARAT || || 361 || 432 KAHDEKSANNEN EKR:N TUOTTO- JA
KULULASKELMA || || milj. euroa || Liitetieto || 2012 || 2011 || || || TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 58 || 40 || || || TOIMINNAN KULUT || 3.2 || (49) || (128) || || || || || || TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || 9 || (88) || || || Rahoitustuotot || 3.4 || (2) || (1) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2) || (2) || || || VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || 7 || (90) LASKELMA KAHDEKSANNEN EKR:N
NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA || || || || || || || milj. euroa || Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 12 840 || - || 12 840 || (10 042) || (2 237) || 560 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || - Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (38) || (38) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (90) || - || (90) SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 12 840 || - || 12 840 || (10 132) || (2 276) || 432 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || - Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (78) || (78) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || 7 || - || 7 SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 12 840 || - || 12 840 || (10 125) || (2 354) || 361 1.3 YHDEKSÄS EKR:
TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA
YHDEKSÄNNEN EKR:N TASE || || || || milj. euroa || Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011 || PITKÄAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.1 || 119 || 191 || || || || || LYHYTAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.2 || 447 || 569 || Saamiset || 2.3 || 58 || 87 || Yhdystilit || 2.4 || 1 919 || 2 557 || Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || - || 6 || || || || || VARAT YHTEENSÄ || || 2 543 || 3 410 || || || || || LYHYTAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.7 || (375) || (315) || || || || || VELAT YHTEENSÄ || || (375) || (315) || || || || || NETTOVARAT || || 2 168 || 3 096 || || || || || RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || || || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 11 699 || 11 699 || Muut varannot || 2.9 || 4 126 || 4 227 || Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (12 830) || (11 932) || Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (827) || (898) || NETTOVARAT || || 2 168 || 3 096 YHDEKSÄNNEN EKR:N TUOTTO- JA
KULULASKELMA || || milj. euroa || Liitetieto || 2012 || 2011 || || || TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 49 || 49 || || || TOIMINNAN KULUT || || || Toimintakulut || 3.2 || (856) || (924) Hallintokulut || 3.3 || (1) || (3) || || || || || || TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (809) || (879) || || || Rahoitustuotot || 3.4 || (18) || (19) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (18) || (19) || || || VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (827) || (898) LASKELMA YHDEKSÄNNEN EKR:N
NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA || || || || || || || milj. euroa || Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 11 699 || 660 || 11 039 || (11 932) || 4 157 || 3 263 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (660) || 660 || - || - || 660 Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || 70 || 70 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (898) || - || (898) SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 11 699 || - || 11 699 || (12 830) || 4 227 || 3 096 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || - Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (100) || (100) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (827) || - || (827) SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 11 699 || - || 11 699 || (13 657) || 4 126 || 2 168 1.4 KYMMENES EKR:
TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA
KYMMENENNEN EKR:N TASE || || || || milj. euroa || Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011 || PITKÄAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.1 || 319 || 189 || || || || || LYHYTAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.2 || 849 || 536 || Saamiset || 2.3 || 11 || 20 || Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || 690 || 1 218 || || || || || VARAT YHTEENSÄ || || 1 869 || 1 963 || || || || || PITKÄAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.6 || (40) || - || || || || || LYHYTAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.7 || (660) || (689) || Yhdystilit || 2.4 || (2 264) || (2 944) || || || || || VELAT YHTEENSÄ || || (2 963) || (3 633) || || || || || NETTOVARAT || || (1 095) || (1 670) || || || || || RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || || || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 5 040 || 2 440 || Muut varannot || 2.9 || 479 || 301 || Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (4 411) || (2 699) || Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (2 203) || (1 712) || NETTOVARAT || || (1 095) || (1 670) KYMMENENNEN EKR:N TUOTTO- JA
KULULASKELMA || || milj. euroa || Liitetieto || 2012 || 2011 || || || TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 18 || 10 || || || TOIMINNAN KULUT || || || Toimintakulut || 3.2 || (2 112) || (1 650) Hallintokulut || 3.3 || (106) || (72) || || || || || || TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2 201) || (1 712) || || || Rahoitustuotot || 3.4 || (2) || 0 RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2) || (1) || || || VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (2 203) || (1 712) LASKELMA KYMMENENNEN EKR:N
NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA || || || || || || || milj. euroa || Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 21 152 || 21 152 || - || (2 699) || 333 || (2 366) Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 440) || 2 440 || - || - || 2 440 Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta || - || - || - || - || (32) || (32) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (1 712) || - || (1 712) SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 21 152 || 18 712 || 2 440 || (4 411) || 301 || (1 670) Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 600) || 2 600 || - || - || 2 600 Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta / kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon || - || - || - || - || 178 || 178 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (2 203) || - || (2 203) SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 21 152 || 16 112 || 5 040 || (6 614) || 479 || (1 095) 1.5 KAHDEKSANNEN,
YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN
KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET 1.1. LAINSÄÄDÄNTÖ JA
VARAINHOITOASETUS
Tilinpäätöslaskelmat
laaditaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti.
Tämän asetuksen 121 artiklassa säädetään, että tilinpäätös laaditaan
suoriteperusteisena. Nämä tilinpäätöslaskelmat on laadittu EKR:n
kirjanpitosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti. Kyseiset säännöt ja menettelyt perustuvat IPSASB:n
(International Public Sector Accounting Standards Board) antamiin
julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public
Sector Accounting Standards, IPSAS) ja IASB:n (International Accounting
Standards Board) antamiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting
Standards). EKR:n tilinpitäjän vahvistamia tilinpäätössääntöjä on sovellettu
siltä osin kuin on kyse Euroopan komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta. EKR:n tilinpitäjän on esitettävä alustava tilinpäätös
tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden
maaliskuun 31. päivänä. Tilintarkastustuomioistuin esittää huomautuksensa
alustavasta tilinpäätöksestä komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta (125
artikla). Komissio hyväksyy huomautusten perusteella lopullisen tilinpäätöksen
31. heinäkuuta mennessä ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja
tilintarkastustuomioistuimelle. Tilinpäätös ja tarkastuslausuma, jonka
tilintarkastustuomioistuin antaa komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta,
julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 15. marraskuuta.
1.2. TILINPÄÄTÖKSEN
LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätöslaskelmien tarkoituksena on antaa tietoa
organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen
rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle
käyttäjäkunnalle. Koska EKR on julkisoikeudellinen yhteisö, sen
tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä
päätöksenteossa, ja osoittaa, että se on hoitanut sille uskottuja varoja
vastuullisesti. Jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan
varainhoitovuodesta, siinä on esitettävä olennaiset tiedot organisaation
toiminnan luonteesta ja laajuudesta, kerrottava toiminnan rahoituksesta sekä
annettava täsmällistä tietoa yksittäisistä toiminnoista. Lisäksi tietojen on
oltava selkeitä ja ymmärrettäviä ja eri varainhoitovuosien tietojen keskenään
vertailukelpoisia. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti. EKR:n kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja
talousarviokirjanpidosta. Talousarviokirjanpito antaa yksityiskohtaisen kuvan
talousarvion toteutuksesta. Talousarviokirjanpito on maksuperusteista.
Liikekirjanpidosta käyvät ilmi suoriteperusteisina kaikki varainhoitovuoden kulut
ja tuotot. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan tämän vuoksi liikekirjanpidon
perusteella. Liikekirjanpidosta saadaan myös tase, jossa esitetään rahaston
taloudellinen asema 31. joulukuuta. EKR:n varainhoitoasetuksen 120 artiklassa säädetään
tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat – toiminnan jatkuvuus, – varovaisuus, – kirjanpitomenetelmien
johdonmukaisuus, – tietojen vertailtavuus, – olennaisuus, – bruttoperiaate, – sisältöpainotteisuus, – suoriteperusteinen
kirjanpito.
1.3. LAATIMISPERUSTA
1.3.1. Toiminta- ja raportointivaluutta EKR:n toiminta- ja raportointivaluutta on euro,
joten tilinpäätöslaskelmat laaditaan miljoonina euroina.
1.3.2. Valuuttojen
muuntaminen euroiksi Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan
euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on
kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten
transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen
varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun
valuuttakursseihin. Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja
velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta
voimassa olleita valuuttakursseja:
Valuutta || 31.12.2012 || 31.12.2011 || Valuutta || 31.12.2012 || 31.12.2011 XOF || 655,957 || 655,957 || KES || 113,460 || 109,362 XAF || 655,957 || 655,957 || BIF || 2037,95 || 1780,23 NGN || 206,074 || 204,185 || SLL || 5709,56 || 5663,54 PGK || 2,76702 || 2,81057 || TZS || 2077,48 || 2058,31 HTG || 56,2987 || 53,2461 || UGX || 3508,51 || 3181,89 GNF || 9250,40 || 9155,86 || MGA || 2981,70 || 2870,88 MWK || 439,917 || 213,286 || SZL || 11,1727 || 10,4830 1.3.3. Arvioiden käyttäminen IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen
tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä
määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka
puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin.
Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa varaukset, saamisten
arvonalentumistappiot sekä siirtovelat. Kyseisten erien todellinen arvo voi
poiketa arvioista. Arvioiden muutokset otetaan huomioon kirjanpidossa sinä
varainhoitovuonna, jonka aikana ne tulevat tietoon. 1.4. TASE
1.4.1 Ennakkomaksut Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle
käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa
kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai
käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos
tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava
EKR:oon. Ennakkomaksu selvitetään (kokonaan tai osittain) vähentämällä siitä
hyväksytyt tukikelpoiset menot ja palautetut määrät. Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut
arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat
erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot
sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat
tukikelpoiset menot ja arvonalennukset. Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa
kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt
korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella kunkin
varainhoitovuoden lopussa. 1.4.2 Saamiset Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on
vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan
silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei koko määrää pystytä perimään
saamisen alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä
on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän (joka on
vastaavilta lainanottajilta perittävällä markkinakorolla diskontattujen
odotettujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo) erotus. Lisäksi kirjataan yleinen
arvonalennus niistä keskeneräisistä perintämääräyksistä, joista ei siihen mennessä
ole tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Yleinen arvonalennus perustuu
aikaisempaan tappiokehitykseen. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan
tuotto- ja kululaskelmaan.
1.4.3 Käteisvarat
ja muut rahavarat Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään
lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa
olevat vaadittaessa maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään
kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset. 1.4.4 Velat Huomattava osa EKR:n veloista liittyy maksamattomiin
menoilmoituksiin tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta
rahoitusta, ja vain pieni osa niistä liittyy tavaroiden tai palvelujen
hankintaan. Menoilmoituksiin liittyvät velat kirjataan ilmoituksessa esitetyn
määrän suuruisiksi veloiksi, kun ilmoitus vastaanotetaan. Rahoituksen
hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten
menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa menoilmoitukset arvostetaan
hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään. Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat
kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan,
kun tavara- tai palvelutoimitus on vastaanotettu ja hyväksytty.
1.4.5 Varaukset Varaus kirjataan silloin, kun EKR:lla on
aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että
velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois EKR:sta ja kun
velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kirjattava varaus on paras
arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista
tilinpäätöspäivänä.
1.4.6 Siirtovelat
ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot Suoriteperusteisessa kirjanpidossa on varmistettava,
että liiketoimet kirjataan sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. Tämä
tarkoittaa sitä, että eri tilikaudet on tilikautta päätettäessä erotettava
toisistaan. Erityisesti on arvioitava sellaiset EKR:n rahoitusta saaneiden
tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu rahastolle (siirtovelat).
Vastaavasti tiettynä varainhoitovuonna on voitu suorittaa maksuja, jotka
liittyvät tuleviin kausiin (menoennakot). Myös tällaiset maksut on erotettava
ja kirjattava sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. EKR:n kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut
tapahtumat kirjataan tilinpäätöslaskelmia laadittaessa sille tilikaudelle,
jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän
mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella.
Siirtovelkojen määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön
toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että
tilinpäätöslaskelmat antavat tilanteesta oikean ja riittävän kuvan. Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne
kuuluvat. Jos EKR:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole
vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen
perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöslaskelmiin merkitään
vastaava siirtosaaminen. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat
tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot
merkitään tilinpäätöslaskelmiin siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla
tilikaudella. 1.5. TUOTTO- JA KULULASKELMA
1.5.1 Tuotot EKR:lla ei ole budjetoituja tuloja. Jäsenvaltioiden
maksamat varsinaiset rahoitusosuudet katsotaan rahaston pääomaksi. EKR:n tuotot
muodostuvat takaisin perityistä varoista ja korkotuotoista. Varojen takaisinperintä Sellaisista EKR:sta maksetuista määristä, jotka
lopullisen tuensaajan tai kolmannen maan on maksettava takaisin, annetaan
perintämääräykset, tai ne vähennetään myöhemmistä maksuista. Kyseiset määrät
merkitään kirjanpitoon seuraavasti: – kun kyseessä on varojen
takaisinperintä, perintämääräyksen seurauksena syntyy saaminen, joka kirjataan
tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelmaan; tai – kun kyseessä on
ennakkomaksujen takaisinperintä, takaisinperittävä määrä sisällytetään taseessa
ennakkomaksuihin. Korkotuotot Korkotuotot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan
käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkotuotot muodostuvat
liikepankeissa olevien käteistilien ja vaadittaessa maksettavien talletusten
tuottamista koroista ja EKR:lle myöhässä suoritettujen maksujen
viivästyskoroista. Korkotuotot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät.
1.5.2 Kulut Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat
menot kirjataan silloin, kun EKR vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja
palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä
EKR:lle, ja ne muodostavat valtaosan rahaston menoista. Ne liittyvät varojen
siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen
mukaiset siirrot ja harkinnanvaraiset avustukset sekä rahoitusosuudet ja
lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka
aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto
tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus tai muu säädös) mukaisesti tai että
siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on
täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava
arvioida riittävän luotettavasti. Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö tai
menoilmoitus vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset
vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka rahasto on velkaa
tuensaajille mutta joita ei vielä ole ilmoitettu, arvioidaan ja merkitään
taseeseen siirtoveloiksi. Korkokulut Korkokulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan
käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut muodostuvat maksetuista
ja maksettavista koroista, ja ne kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät. 1.6. EHDOLLISET VARAT JA VELAT
1.6.1 Ehdolliset varat Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen
omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka
olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei
ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta
tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä, kun se
tuottaa todennäköisesti taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia. Ehdolliset varat arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä
sen varmistamiseksi, että niiden muutokset otetaan asiamukaisesti huomioon
tilinpäätöslaskelmissa. Jos on käytännössä varmaa, että omaisuuserästä saadaan
taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja jos omaisuuserän arvo voidaan
määrittää luotettavasti, omaisuuserä ja siihen liittyvät tulot merkitään
tilinpäätöslaskelmiin kaudella, jonka aikana muutos tapahtuu. Vakuudet ovat potentiaalisia omaisuuseriä, jotka
ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo
riippuu vakuuden kohteena olevan tapahtuman toteutumisesta. Vakuudet voivat
siten olla ehdollisia varoja. Vakuuden voimassaolo lakkaa, kun sen kohdetta ei
enää ole. Vakuus realisoituu, kun sen ehtojen mukaan voidaan vaatia maksua
vakuuden antajalta.
1.6.2 Ehdolliset
velat Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on
syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu
vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n
määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös
olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena
mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen
täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia
ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta, tai koska
(poikkeustapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän
luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on
hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia
ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta. Ehdollisia velkoja arvioidaan aina
tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko taloudellista hyötyä tai
suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtyminen pois rahastosta tullut
todennäköiseksi. Jos käy todennäköiseksi, että taloudellista hyötyä tai
suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta
vaaditaan sellaisen velvoitteen täyttämiseksi, jota on käsitelty kirjanpidossa
ehdollisena velkana, tilinpäätöslaskelmiin tehdään varaus kaudella, jonka
aikana todennäköisyys muuttuu. 2. TASEEN LIITETIEDOT
PITKÄAIKAISET VARAT 2.1 ENNAKKOMAKSUT || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Ennakkomaksut || - || 119 || 319 || 438 || 380 YHTEENSÄ || - || 119 || 319 || 438 || 380 Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt
aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu.
Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja
suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella.
Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen
valuutassa. Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle
asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi
ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä
sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika
on 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi
ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia,
niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan.
Tällaiset ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa. Pitkäaikaisten ennakkomaksujen määrän 58 miljoonan
euron lisäys verrattuna vuoden 2011 lopun tilanteeseen johtuu pitkäaikaisten
ennakkomaksujen kasvusta pääasiassa seuraavilla osa-alueilla: alueohjelmien
(RIP)[5]
hankkeet (97 miljoonaa euroa), AKT-maiden väliset hankkeet (42 miljoonaa euroa)
ja maaohjelmiin (NIP)[6]
liittyvät avustukset (10 miljoonaa euroa). Tätä lisäystä on tasoittanut
AKT-maiden välisiin toimiin (73 miljoonaa euroa) ja hallintomenoihin (29
miljoonaa euroa) liittyvien pitkäaikaisten ennakkomaksujen väheneminen. LYHYTAIKAISET VARAT 2.2 ENNAKKOMAKSUT || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Ennakkomaksut (brutto) || 70 || 1 207 || 2 316 || 3 593 || 3 415 Arvio ennakkomaksuja vastaan kuitattavasta määrästä || (32) || (760) || (1 468) || (2 259) || (2 240) YHTEENSÄ || 38 || 447 || 849 || 1 334 || 1 175 Lyhytaikaisten ennakkomaksujen määrän
159 miljoonan euron nettolisäys johtuu pääasiassa maaohjelmien avustuksiin
(147 miljoonaa euroa), alueohjelmien hankkeisiin (68 miljoonaa euroa) ja
AKT-maiden välisiin velanhuojennuksiin (39 miljoonaa euroa) liittyvien
ennakkomaksujen kasvusta. Tätä kasvua on osaltaan tasoittanut ennakkomaksujen
nettomäärän supistuminen seuraavilla osa-alueilla: alakohtaiset politiikat (65
miljoonaa euroa) ja AKT-maiden väliset sosiaalialan hankkeet (32 miljoonaa
euroa).
2.2.1
Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet
raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. Vakuuksilla
on sekä nimellisarvo että käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen
synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta,
kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai
kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan. EKR:lle ennakkomaksujen
kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 oli 566
miljoonaa euroa. Vakuuksien vastaava käypä arvo oli 391 miljoonaa euroa.
Vastaavat arvot 31. joulukuuta 2011 olivat 637 miljoonaa euroa ja 394 miljoonaa
euroa.
2.3 SAAMISET || || || || || milj. euroa || Liitetieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Saamiset tuensaajilta || 2.3.1 || 1 || 6 || 2 || 10 || 13 Saamiset jäsenvaltioilta || 2.3.2 || - || - || 3 || 3 || 9 Tulojäämät ja menoennakot || 2.3.3 || 0 || 51 || 6 || 57 || 89 YHTEENSÄ || || 1 || 58 || 11 || 70 || 111 2.3.1 Saamiset
tuensaajilta || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Saamiset tuensaajilta || 5 || 19 || 3 || 26 || 27 - Arvon alentuminen || (3) || (12) || (1) || (16) || (13) YHTEENSÄ || 1 || 6 || 2 || 10 || 13 Saamiset tuensaajilta ovat perintämääräyksiä, jotka
on viety kirjanpitoon 31. joulukuuta 2012 vahvistettuina, perimättä olevina
saamisina ja joita ei vielä ole otettu mihinkään muuhun kohtaan taseen
vastaavaa-puolella. Perintämääräysten loppusaldo on maksamatta olevien
annettujen perintämääräysten arvo vuoden lopussa. Seuraavassa on jaottelu keskeneräisten
perintämääräysten muutoksista. || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Keskeneräiset perintämääräykset vuoden alussa || 6 || 19 || 1 || 25 || 18 Annetut perintämääräykset || 12 || 64 || 63 || 139 || 130 Päätökseen saatetut perintämääräykset || (13) || (64) || (61) || (138) || (123) Maksettu || (12) || (43) || (43) || (97) || (108) Luovuttu (varainhoitoas. 73 art.) || - || (1) || - || (1) || (1) Peruutettu || 0 || (3) || 0 || (4) || (2) Kuitattu || (2) || (17) || (18) || (36) || (13) Keskeneräiset perintämääräykset vuoden lopussa || 5 || 19 || 3 || 26 || 25 2.3.2 Saamiset jäsenvaltioilta Kymmenenteen EKR:oon liittyvä 3 miljoonan euron
saaminen jäsenvaltioilta muodostuu Belgialta, Espanjalta ja Ruotsilta saamatta
olevista rahoitusosuuksista. 2.3.3 Tulojäämät ja menoennakot Tulojäämät ja menoennakot koostuvat pääasiassa
ennakkomaksuille kertyneistä koroista. Erä sisältää lisäksi myöhässä
maksettujen rahoitusosuuksien viivästyskoroista kertyneet tuotot. Tulojäämien ja menoennakoiden määrän väheneminen
johtuu ennakkomaksuille kertyneiden korkojen vähenemisestä (ks. liitetieto 3.4). 2.4 YHDYSTILIT || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Siirrot kuudenteen EKR:oon / kuudennesta EKR:sta || (2 065) || (214) || - || (2 279) || (2 279) Siirrot seitsemänteen EKR:oon / seitsemännestä EKR:sta || - || 2 279 || - || 2 279 || 2 279 Siirrot kahdeksanteen EKR:oon / kahdeksannesta EKR:sta || - || (3 038) || 628 || (2 410) || (2 453) Siirrot yhdeksänteen EKR:oon / yhdeksännestä EKR:sta || 3 038 || - || (2 892) || 146 || (491) Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || (628) || 2 892 || - || 2 264 || 2 944 YHTEENSÄ || 345 || 1 919 || (2 264) || 0 || 0 Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä
otettu kymmenenteen EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden
vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välisillä yhdystileillä. Vuonna 2012 yhdystilien tärkeimpiin tilitapahtumiin
kuuluivat kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanemiseksi kymmenennestä
EKR:sta suoritetut maksut 2.5 KÄTEISVARAT JA MUUT
RAHAVARAT[7] || || || || || milj. euroa || Liitetieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Pankkitalletukset || 2.5.1 || - || - || 687 || 687 || 1 211 STABEX-vakuustilit || 2.5.2 || - || - || 2 || 2 || 5 Yhteisrahoituksen pankkitilit || 2.5.3 || - || - || - || - || 8 Kongo-erityisvarat[8] || - || - || - || 1 || 1 || 1 YHTEENSÄ || || - || - || 690 || 690 || 1 224 2.5.1 Pankkitalletukset || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Erityistilit – jäsenvaltioiden rahoituslaitokset || - || - || 633 || 633 || 1 129 Käyttötilit – liikepankit || || || 54 || 54 || 80 Paikalliset maksuasiamiehet || - || - || 0 || 0 || 2 YHTEENSÄ || - || - || 687 || 687 || 1 211 Pankkitalletusten kokonaisvähennys johtuu lähinnä maksujen
suorittamisesta sekä siitä, että määrärahojen käyttöaste on ollut korkeampi
kuin edellisellä raportointikaudella. Paikallisten maksuasiamiesten tilit käsittävät
AKT-maissa sekä merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla
pankkitileillä olevat varat, joilla hoidetaan maksut paikallisessa valuutassa
tuensaajavaltioissa. Tilit ovat joko euromääräisiä tai jonkin unionin
jäsenvaltion valuutan määräisiä. Maksujen hallinnointia on pyritty entisestään keskittämään,
ja paikallisten maksuasiamiesten jäljellä olevista neljästä tilistä suljettiin
vuonna 2012 kolme. 2.5.2 STABEX-vakuustilit || milj. euroa || Saldo 31.12.2012 || Saldo 31.12.2011 Norsunluurannikko || 2 || 2 Malawi || - || 1 Muut maat || 0 || 2 YHTEENSÄ || 2 || 5 Lyhenne Stabex tarkoittaa Euroopan unionin kompensoivaa
rahoitusjärjestelmää, jolla tasoitetaan AKT-valtioiden vientitulojen vaihtelua.
Stabex otettiin käyttöön vuonna 1975 tehdyllä Lomén sopimuksella. Tavoitteena
oli AKT-valtioiden maataloustuotteista saamien vientitulojen epävakaudesta
johtuvien haittojen korjaaminen. Stabex-vakuustilien saldo muodostuu
käytettävissä olevien Stabex-varojen kokonaismäärästä, ja varat siirretään
tuensaajina oleville AKT-maille tulevaisuudessa. Kyseinen määrä on kohdennettu
kymmenenteen EKR:oon. Vuonna 2012 suljettiin kahdeksan Stabex-vakuustiliä
Stabex-tukivälineen asteittaisen lakkauttamisen seurauksena. Näiden varojen lisäksi on muitakin tuensaajiin
kuuluvien AKT-valtioiden hallussa olevia Stabex-varoja. Kun komissio ja
tuensaajavaltio (AKT) sopivat siitä, miten Stabex-varat käytetään, ne
allekirjoittavat siirtosopimuksen. Neljännen Lomén sopimuksen[9] (sellaisena kuin se on tarkistettuna) 211
artiklan mukaan varat siirretään AKT-valtion nimissä avatulle korolliselle
tilille, jota varten edellytetään sekä AKT-valtion että Euroopan komission
edustajan allekirjoitusten esittämistä. Varoja säilytetään näillä kahta
allekirjoitusta edellyttävillä tileillä, kunnes ne voidaan siirtää hankkeen
käyttöön keskinäisistä velvoitteista tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tiliin liittyvä allekirjoitusoikeus säilyy komission
tulojen ja menojen hyväksyjällä, joka varmistaa näin, että varat maksetaan
suunnitellulla tavalla. Kahta allekirjoitusta edellyttävällä tilillä olevat
varat ovat AKT-valtion omaisuutta, joten niitä ei kirjata varoiksi EKR:n
tileille. Näille tileille tehtävät siirrot kirjataan Stabex-maksuiksi. Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden
tileiltä palautettiin vuonna 2012 takaisin EKR:oon 49 miljoonaa euroa
kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen[10] 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Varat
siirrettiin pääasiassa seuraavista maista: Salomonsaaret (12 miljoonaa
euroa), Norsunluurannikko (11 miljoonaa euroa), Burundi (5 miljoonaa
euroa), Saint Vincent ja Grenadiinit (3 miljoonaa euroa), Senegal
(3 miljoonaa euroa), Malawi (3 miljoonaa euroa), Uganda
(3 miljoonaa euroa) ja Burkina Faso (2 miljoonaa euroa). Nämä tulot
sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kahdeksannen EKR:n
tuotto- ja kululaskelmassa. 2.5.3 Yhteisrahoituksen
pankkitilit || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Yhteisrahoituksen pankkitilit || - || - || - || - || 8 YHTEENSÄ || - || - || - || - || 8 Yhteisrahoituksen pankkitilit suljettiin ja varat
palautettiin tulojen ja menojen hyväksyjältä saatujen ohjeiden mukaisesti jäsenvaltioille
hallintoon liittyviä varoja lukuun ottamatta.
PITKÄAIKAISET VELAT 2.6 VELAT || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat || - || - || 40 || 40 || - YHTEENSÄ || - || - || 40 || 40 || - Yhteisrahoitusosuuksia koskevat velat vuoden 2012
lopussa liittyvät kymmenenteen EKR:oon. Saadut yhteisrahoitusosuudet esitetään velkoina
jäsenvaltioille ja muille valtioille, sillä ne täyttävät edellytykset, joiden
mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista
saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. EKR:n on käytettävä rahoitusosuudet
palvelujen tarjoamiseen kolmansille, ja käyttämättä jääneet määrät (saadut
rahoitusosuudet) on palautettava jäsenvaltioille. Yhteisrahoitussopimuksiin
liittyvät maksamattomat velat kuvaavat saatuja yhteisrahoitusosuuksia, joista
on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen
määrään. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat jaettiin
vuonna 2012 pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, jotta niiden
esittämistä tilinpäätöksessä voitiin parantaa. Yhteisrahoitusosuuksiin
liittyvän kokonaisvelan kasvun syistä on tarkempaa tietoa liitetiedossa 2.7.1.2.
LYHYTAIKAISET VELAT
2.7 VELAT || || || || || milj. euroa || Liitetieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Lyhytaikaiset velat || 2.7.1 || 4 || 67 || 138 || 209 || 399 Siirtovelat || 2.7.2 || 19 || 308 || 228 || 555 || 339 Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat || 2.7.3 || - || - || 293 || 293 || 295 YHTEENSÄ || || 22 || 375 || 660 || 1 057 || 1 033 2.7.1 Lyhytaikaiset velat || || || || || milj. euroa || Liitetieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Tuensaajat ja toimittajat || 2.7.1.1 || 4 || 67 || 81 || 152 || 308 Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat || 2.7.1.2 || - || - || 46 || 46 || 81 Muut velat || 2.7.1.3 || 0 || 0 || 12 || 12 || 10 YHTEENSÄ || || 4 || 67 || 138 || 209 || 399 Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan EKR:n saamat
avustuksiin liittyvät menoilmoitukset. Menoilmoituksessa ilmoitettu määrä
kirjataan velkoihin, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Hankintoihin liittyvät
veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään tätä samaa menettelyä noudattaen.
Tilikaudelle kuuluvat menoilmoitukset on otettu huomioon tilikautta
päätettäessä. Nämä siirtyvät erät on arvioitu ja arvioiden mukaiset
tukikelpoiset määrät kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan. 2.7.1.1 Tuensaajat ja toimittajat Tähän kohtaan sisältyvät tuensaajille maksettavien
määrien lisäksi julkisille elimille ja kolmansille valtioille maksettavat
määrät. Yhteensä 157 miljoonan euron vähennys edellisen
raportointikauden määrään verrattuna muodostuu pääasiassa kolmansille
valtioille maksettavien määrien 75 miljoonan euron vähennyksestä sekä
yksityisille tavarantoimittajille maksettavien määrien 37 miljoonan euron
vähennyksestä. 2.7.1.2
Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat jaettiin
vuonna 2012 pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, jotta niiden
esittämistä tilinpäätöksessä voitiin parantaa. Yhteisrahoitusosuuksiin
liittyvien lyhytaikaisten velkojen vähennys johtuu lähinnä siitä, että näistä
veloista 40 miljoonaa euroa luokiteltiin uudelleen pitkäaikaisiin velkoihin. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkä- ja
lyhytaikaiset velat lisääntyivät yhteensä 5 miljoonaa euroa. Vuonna 2012
saatiin uusia yhteisrahoitusosuuksia Saksalta (2 miljoonaa euroa) ja Kanadalta
(2 miljoonaa euroa). Ruotsin yhteisrahoitusosuuteen liittyvän velan kasvua (8
miljoonaa euroa) tasoittivat Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan
yhteisrahoitusosuuksiin liittyvän velan supistuminen (molemmat supistuivat 2
miljoonalla eurolla) sekä Italian yhteisrahoitusosuuteen liittyvän velan
kuittaus yhdeksännessä EKR:ssa. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat supistuivat
yhteisrahoitushankkeisiin liittyvien tulojen ansiosta 8 miljoonalla
eurolla (ks. liitetiedot 3.1.3 ja 3.2.2). 2.7.1.3 Muut velat Muut velat sisältävät lähinnä kohdentamattomia
saatuja maksuja ja palautettuja määriä. 2.7.2 Siirtovelat || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Siirtovelat || 19 || 308 || 228 || 555 || 339 YHTEENSÄ || 19 || 308 || 228 || 555 || 339 Vuoden lopussa arvioidaan EKR:sta rahoitusta
saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun
nämä kyseiselle tilikaudelle kuuluvat erät on arvioitu, arvioiden mukaiset
tukikelpoiset määrät kirjataan siirtovelkoihin. Ennakkomaksujen arvioitu käyttö esitetään arviona
ennakkomaksuja vastaan kuitattavista määristä (ks. liitetieto 2.2). 2.7.3 Rahaston pääomaosuuksiin
liittyvät siirtovelat || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Yhdistynyt kuningaskunta || - || - || 274 || 274 || 289 Irlanti || - || - || 9 || 9 || 5 Liettua || - || - || - || - || 1 Unkari || - || - || 10 || 10 || - YHTEENSÄ || - || - || 293 || 293 || 295 Erä sisältää jäsenvaltioiden etukäteen maksamat
rahoitusosuudet. NETTOVARAT 2.8 RAHASTON PÄÄOMA, JONKA
MAKSAMISTA ON PYYDETTY || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ Rahaston pääoma || 12 840 || 11 699 || 21 152 || 45 691 Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty || - || - || (18 712) || (18 712) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2011 || 12 840 || 11 699 || 2 440 || 26 979 || || || || Rahaston pääoma || 12 840 || 11 699 || 21 152 || 45 691 Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty || - || - || (16 112) || (16 112) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2012 || 12 840 || 11 699 || 5 040 || 29 579 Rahaston pääoma tarkoittaa kunkin EKR:n saamisia jäsenvaltioilta.
Määrät perustuvat jäsenvaltioiden välisiin sisäisiin sopimuksiin. Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty,
tarkoittaa alkuperäistä määrärahaa, jonka maksamista ei ole vielä pyydetty
jäsenvaltioilta. Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty,
tarkoittaa alkuperäisiä määrärahoja, joiden siirtämistä kassatileille on
pyydetty jäsenvaltioilta kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 16 artiklassa
säädetyn menettelyn mukaisesti. Kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n koko pääoman
maksamista on pyydetty, ja se on maksettu kokonaisuudessaan. Jäsenvaltiokohtainen erittely
rahaston pääomasta, jonka maksamista on pyydetty, ja rahaston pääomasta, jonka
maksamista ei ole pyydetty || || || || milj. euroa Rahoitusosuudet || % || Maksua ei pyydetty, 10. EKR 31.12.2011 || Maksua pyydetty vuonna 2012 || Maksua ei pyydetty, 10. EKR 31.12.2012 Itävalta || 2,41 || (451) || 63 || (388) Belgia || 3,53 || (661) || 92 || (569) Tanska || 2,00 || (374) || 52 || (322) Suomi || 1,47 || (275) || 38 || (237) Ranska || 19,55 || (3 658) || 508 || (3 150) Saksa || 20,50 || (3 836) || 533 || (3 303) Kreikka || 1,47 || (275) || 38 || (237) Irlanti || 0,91 || (170) || 24 || (147) Italia || 12,86 || (2 406) || 334 || (2 072) Luxemburg || 0,27 || (51) || 7 || (44) Alankomaat || 4,85 || (908) || 126 || (781) Portugali || 1,15 || (215) || 30 || (185) Espanja || 7,85 || (1 469) || 204 || (1 265) Ruotsi || 2,74 || (513) || 71 || (441) Yhdistynyt kuningaskunta || 14,82 || (2 773) || 385 || (2 388) Kypros || 0,09 || (17) || 2 || (15) Tšekki || 0,51 || (95) || 13 || (82) Viro || 0,05 || (9) || 1 || (8) Unkari || 0,55 || (103) || 14 || (89) Liettua || 0,12 || (22) || 3 || (19) Latvia || 0,07 || (13) || 2 || (11) Malta || 0,03 || (6) || 1 || (5) Puola || 1,3 || (243) || 34 || (209) Slovenia || 0,18 || (34) || 5 || (29) Slovakia || 0,21 || (39) || 5 || (34) Bulgaria || 0,14 || (26) || 4 || (23) Romania || 0,37 || (69) || 10 || (60) YHTEENSÄ || 100,00 || (18 712) || 2 600 || (16 112) Vuonna 2012 maksettaviksi pyydetyt rahoitusosuudet
liittyivät kymmenenteen EKR:oon. Ensimmäisten vuoteen 2013 liittyvien
rahoitusosuuksien maksamista pyydettiin jäsenvaltioilta marraskuussa 2012.
2.9 MUUT
VARANNOT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ Saldo 31.12.2010 || (2 237) || 4 157 || 333 || 2 252 Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta kymmenenteen EKR:oon || (38) || (80) || 118 || 0 Siirrot kymmenennestä EKR:sta yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille neuvoston päätöksen 2010/406/EU mukaisesti || - || 150 || (150) || 0 Saldo 31.12.2011 || (2 276) || 4 227 || 301 || 2 252 Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta kymmenenteen EKR:oon || (78) || (300) || 378 || 0 Siirrot kymmenennestä EKR:sta yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille neuvoston päätöksen 2011/315/EU mukaisesti || - || 200 || (200) || 0 Saldo 31.12.2012 || (2 354) || 4 126 || 479 || 2 252 Saldo 31.12.2012 sisältää: || || || || - Etelä-Sudanille osoitetut varat || - || 350 || - || 350 Kymmenes EKR tuli voimaan vuonna 2008, ja kaikki
edellisistä EKR:ista vapautuvat varat on siitä lähtien siirretty kymmenennen
EKR:n suoritusvaraukseen. Tästä varauksesta voidaan sitoa varoja ainoastaan
kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa
määrättyjen edellytysten mukaisesti. Vuonna 2012 kymmenennen EKR:n suoritusvaraukseen
siirrettiin 78 miljoonaa euroa kahdeksannesta EKR:sta vapautuneita varoja
ja 300 miljoonaa euroa yhdeksännestä EKR:sta vapautuneita varoja ja kymmenennen
EKR:n suoritusvarauksesta siirrettiin 200 miljoonaa euroa yhdeksänteen EKR:oon
varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille[11].
3. TUOTTO-
JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT
3.1 TOIMINNAN TUOTOT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Varojen takaisinperintä || 2 || 14 || 2 || 17 || 16 STABEX-varojen takaisinperintä || 49 || - || - || 49 || 26 Kurssivoitot || 7 || 35 || 8 || 51 || 54 Yhteisrahoitustoiminnan tuotot || - || - || 8 || 8 || 2 YHTEENSÄ || 58 || 49 || 18 || 124 || 99 3.1.1 Varojen takaisinperintä Tässä kohdassa esitetään EKR:n
kirjanpitojärjestelmään kirjatut EKR:n antamat perintämääräykset ja tulevista
maksuista tehtävät vähennykset, jotka koskevat EKR:sta maksettuja
takaisinperittäviä määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin,
tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin. Takaisin perittyjä ennakkomaksuja
ei sen sijaan kirjata tuottoihin, vaan niillä hyvitetään taseessa olevaa
ennakkomaksuista muodostuvaa erää. Aiheettomien maksujen
takaisinperintä Aiheettomien maksujen takaisinperintää koskevia
perintämääräyksiä oli vuonna 2012 yhteensä 27 miljoonaa euroa, kun vastaava
määrä vuonna 2011 oli 12 miljoonaa euroa. Näistä perintämääräyksistä 11
miljoonan euron osuus koski takaisin perittäviä varoja, ja se kirjattiin tämän
vuoksi toiminnan tuottoihin. Jäljelle jäävä 16 miljoonan euron osuus koski
takaisin perittäviä ennakkomaksuja, ja sillä hyvitettiin taseessa olevaa
ennakkomaksuista muodostuvaa erää. Seuraavassa on yhteenveto aiheettomien maksujen
takaisinperinnästä: milj. euroa || Tuotot || Ennakkomaksut || YHTEENSÄ 2012 || Tuotot || Ennakkomaksut || YHTEENSÄ 2011 Virheet || 1 || 1 || 2 || 2 || 1 || 3 Sääntöjenvastaisuudet || 9 || 15 || 25 || 6 || 3 || 8 OLAFin ilmoitukset || 1 || - || 1 || 1 || - || 1 YHTEENSÄ || 11 || 16 || 27 || 8 || 4 || 12 STABEX-varojen takaisinperintä Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden
tileiltä siirrettiin vuonna 2012 takaisin EKR:oon 49 miljoonaa euroa
kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen[12] 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Varat
siirrettiin pääasiassa seuraavista maista: Salomonsaaret (12 miljoonaa
euroa), Norsunluurannikko (11 miljoonaa euroa), Burundi (5 miljoonaa
euroa), Saint Vincent ja Grenadiinit (3 miljoonaa euroa), Senegal
(3 miljoonaa euroa), Malawi (3 miljoonaa euroa), Uganda
(3 miljoonaa euroa) ja Burkina Faso (2 miljoonaa euroa). Nämä tulot
sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kahdeksannen EKR:n tuotto-
ja kululaskelmassa. 3.1.3 Yhteisrahoitustoiminnan
tuotot Yhteisrahoitustoiminnan tuotot kuvaavat käytettyjä
rahoitusosuuksia (ks. liitetieto 3.2.2). Kaikki nämä rahoitusosuudet
täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin
vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja.
Tämän vuoksi ne kirjataan yhteisrahoitushankkeen toteutuksen perusteella. 3.2 TOIMINNAN KULUT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Toiminnan kulut – tukivälineet || 41 || 812 || 2 085 || 2 938 || 2 633 Yhteisrahoitustoiminnan kulut || - || - || 8 || 8 || 2 Kurssitappiot || 8 || 39 || 20 || 66 || 61 Saamisten arvon alentuminen || 0 || 6 || - || 6 || 7 YHTEENSÄ || 49 || 856 || 2 112 || 3 017 || 2 702 Vuonna 2012 komissio tarkensi siirtovelkojen arvioinnissa
käyttämäänsä menetelmää. Ilman tätä tarkennusta toiminnan kulut olisivat olleet
3 017 miljoonan euron sijasta 2 849 miljoonaa euroa. Nettovarojen
määrään kohdistuva vaikutus olisi ollut aikaisemmalla menetelmällä sama kuin
nyt (168 miljoonan euron vähennys). Nettovarojen määrän vähentyminen johtui
lähinnä siirtovelkojen kasvusta (ks. liitetieto 2.7.2). 3.2.1 Toiminnan kulut –
tukivälineet || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Ohjelmoitava apu || 17 || 93 || 1 366 || 1 476 || 1 251 Makrotaloudellinen tuki || - || 8 || - || 8 || 51 Alakohtaiset politiikat || 0 || 322 || 3 || 326 || 371 Korkotuet || 5 || - || - || 5 || 0 AKT-valtioiden väliset hankkeet || - || 311 || 409 || 720 || 650 Hätäapu || - || 60 || 274 || 333 || 212 Pakolaisapu || 6 || - || - || 6 || 0 riskipääoma || 1 || - || - || 1 || 19 STABEX || 4 || - || - || 4 || 12 Sysmin || 0 || - || - || 0 || (8) Aiempiin Euroopan kehitysrahastoihin liittyvät muut tukiohjelmat || - || 10 || - || 10 || 24 Institutionaalinen tuki || - || (1) || 33 || 32 || 8 Vientitulojen kompensaatio || 7 || 10 || - || 18 || 42 Yhteensä || 41 || 812 || 2 085 || 2 938 || 2 633 EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin ja
menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja
hallinnoidaan. 3.2.2 Yhteisrahoitustoiminnan
kulut Nämä ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2012
liittyneitä kuluja. Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden
mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista
saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. Yhteisrahoitusosuuksia vastaava
määrä on tämän vuoksi kirjattu toiminnan tuotoiksi (ks. liitetieto 3.1.3).
3.2.3 Saamisten arvon alentuminen Tämä erä sisältää pääasiassa ennakkomaksuihin
tehtyjä oikaisuja ja velallisilta oleviin saamisiin tehtyjä arvonalennuksia.
3.3 HALLINTOKULUT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Hallintokulut || - || 1 || 106 || 107 || 75 YHTEENSÄ || - || 1 || 106 || 107 || 75 Tämä erä sisältää tukimenot, jotka ovat EKR:jen
ohjelmasuunnitteluun ja niiden varojen käyttöön liittyviä hallintokuluja.
Tällaisiin kuluihin kuuluvat hankkeiden valmisteluun, seurantaan ja arviointiin
liittyvät kustannukset sekä tietotekniikkaan ja tekniseen apuun liittyvät
kustannukset. 3.4 RAHOITUSTUOTOT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Korkotuotot – eurooppalaiset keskuspankit || - || 6 || 4 || 9 || 1 Ennakkomaksuista kertyneet korot || (2) || (24) || (6) || (32) || (21) YHTEENSÄ || (2) || (18) || (2) || (22) || (20) Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan
kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen 7 artiklan 3 kohdan ja
8 artiklan mukaisesti. Ennakkomaksuista kertyneiden korkojen vuoden 2011
kertymän peruuttaminen johti siihen, että korkotuotot olivat vuonna 2012
negatiiviset. 4. RAHAVIRTALASKELMAN
LIITETIEDOT
4.1 RAHAVIRTALASKELMAN TARKOITUS JA LAATIMISPERIAATTEET Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella
arvioidaan, miten hyvin EKR kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita
rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on. Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan
esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden nettoyli- tai
nettoalijäämää oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity
maksutapahtumaa, sekä aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan
kuuluvien maksujen jaksotuksilla. Ulkomaan rahan määräisten toimien rahavirrat
kirjataan EKR:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään
rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia. 4.2 TOIMINNAN RAHAVIRTA EKR:n rahavirtalaskelma sisältää ainoastaan
toiminnan rahavirrat, koska EKR:lla ei ole sijoitus- eikä rahoitustoimintaa.
EKR:n toiminnan tavoitteena on tukea asetettujen toimintapoliittisten
päämäärien saavuttamista. 5. EHDOLLISET VARAT JA
VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT
5.1 EHDOLLISET VARAT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Suoritustakuut || 13 || 171 || 120 || 304 || 325 Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet || 6 || 107 || 74 || 188 || 197 Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset varat || - || - || - || - || 1 YHTEENSÄ || 19 || 279 || 194 || 492 || 523 5.1.1 Suoritustakuut Tuensaajilta vaaditaan
toisinaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EKR:n rahoitusta saavat
tuensaajat noudattavat EKR:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja. Suoritustakuiden 21
miljoonan euron vähennys vastaa vapautettujen takuiden ja saatujen uusien
takuiden erotusta. Suurin osa vapautetuista takuista liittyi yhdeksänteen
EKR:oon, kuten myös suurin osa saaduista uusista takuista. 5.1.2 Määrien
pidättämiseen perustuvat vakuudet Määrien pidättämiseen
perustuvat vakuudet koskevat ainoastaan urakkasopimuksia. Tuensaajille
suoritettavista välimaksuista pidätetään yleensä 10 prosenttia sen
varmistamiseksi, että toimeksisaaja täyttää sopimusvelvoitteensa. Tällaiset
pidätetyt määrät esitetään velkoina. Toimeksisaaja voi hankintaviranomaisen
suostumuksella kuitenkin asettaa sopimusvakuuden, jolla korvataan välimaksuista
tehtävä pidätys. Tällaiset vakuudet esitetään ehdollisina varoina. Määrien pidättämiseen
perustuvien vakuuksien 9 miljoonan euron vähennys vastaa vapautettujen
vakuuksien ja saatujen uusien vakuuksien erotusta. Suurin osa vapautetuista
vakuuksista liittyi yhdeksänteen EKR:oon, kuten myös suurin osa saaduista
uusista vakuuksista. 5.2 MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ
ESITETTÄVÄT TIEDOT
5.2.1
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Maksattamatta olevat talousarviositoumukset || 103 || 938 || 4 601 || 5 642 || 5 594 Tuotto- ja kululaskelmaan kirjatut määrät || (22) || (382) || (310) || (714) || (646) YHTEENSÄ || 81 || 557 || 4 291 || 4 928 || 4 948 Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ovat
avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei ole vielä suoritettu ja/tai
joita ei ole vielä purettu. Maksattamatta olevia sitoumuksia syntyy aina
monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Näitä sitoumuksia oli 31. joulukuuta 2012
yhteensä 5 642 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa katettava määrä saadaan
vähentämällä näiden sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2012 tuotto-
ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät, jolloin tulokseksi saadaan
4 928 miljoonaa euroa.
6. RAHOITUSRISKIN
HALLINTA Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat
tiedot liittyvät kassanhallintatoimiin, jotka Euroopan komissio on toteuttanut
EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi.
6.1 RISKINHALLINTAPOLITIIKKA
JA SUOJAUS EKR:n kassanhallintasäännöt ja -periaatteet
vahvistetaan kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta
annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 215/2008 ja sisäisessä sopimuksessa. Edellä mainitun asetuksen mukaisesti noudatetaan
seuraavia perusperiaatteita: – Jäsenvaltiot maksavat EKR:n
rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä
rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään
kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi. – Jäsenvaltiot maksavat EKR:n
rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muina
valuuttoina, joihin kuuluu myös vähemmän tunnettuja valuuttoja. – Komission EKR:n nimissä
avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä. Erityistilien lisäksi komissio on neuvoston
asetuksen (EY) N:o 215/2008 44 artiklan mukaisesti (ks. jäljempänä oleva 6.4
kohta) avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa
(keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen
sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin. Kaikki liikepankit, joissa komissio on avannut EKR:n
nimissä muita pankkitilejä kuin erityistilejä, on valittu komission
järjestämillä tarjouskilpailuilla. Kassanhallinta- ja maksutoiminnot ovat pitkälle
automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä
on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja
varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission
noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja
tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti. Kassanhallinta- ja maksutoimintojen hallinnointi
perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin, joiden tavoitteena on
vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys.
Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista
valvotaan säännöllisesti. 6.2 MARKKINARISKI
6.2.1 Valuuttariski Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja
muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen
suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassanhallintatoimintoihin ei kohdistu
valuuttariskiä.
6.2.2 Korkoriski EKR ei ota lainoja, joten siihen ei kohdistu
korkoriskiä. EKR saa kuitenkin pankkitileillään oleville varoille
kertyvän koron. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön
toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja
niiden vaihteluja. Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien
yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu
vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai
negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa,
joka perustuu eoniakorkoon (Euro Over Night Index Average) ja jossa on otettu
huomioon kyseisen koron vaihtelut. Eräille tileille maksettu korko perustuu
Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaan
marginaalikorkoon. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen
tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa. 6.3 LUOTTORISKI
(VASTAPUOLIRISKI) Suurin osa EKR:n kassavaroista on talletettu
neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 215/2008 mukaisesti erityistileille,
jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksiensa maksamista varten. Suurin
osa näistä tileistä on jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa.
EKR:oon kohdistuu näiden laitosten osalta erittäin vähäinen vastapuoliriski
(riski liittyy EKR:n toimintaan osallistuviin jäsenvaltioihin). Kun kyse on liikepankeissa olevista EKR:n
kassavaroista, joilla katetaan suoritettavat maksut, näille tileille siirretään
varoja vain tarpeen mukaan, ja kyseisiä kassavaroja hallinnoidaan
automaattisesti komission kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä
pidetään käteisvaroja vähimmäismäärä, joka on suhteessa tililtä päivittäin
suoritettavien maksujen keskimäärään. Näiden tilien yliyön-saldo on tämän
vuoksi jatkuvasti hyvin alhainen, joten EKR:oon kohdistuva riski on pieni. EKR:oon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi
minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti. Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailulla.
Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään P-1 (Moody’s)
tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua
tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan
hyväksyä alhaisempikin luokitus.
6.4 LIKVIDITEETTIRISKI EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla
varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina
kauden kaikkien maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien
rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan
budjettikauden maksumäärärahojen määrä. Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle
kuitenkin kolmena vuosieränä, minkä lisäksi EKR:sta suoritettaviin maksuihin
liittyy tiettyä kausittaisuutta. Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat
riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission
kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti
tietoja kassatilanteesta varmistaakseen, että tiettynä ajanjaksona suoritettavat
maksut eivät ylitä käytettävissä olevia kassavaroja. Edellä mainitun lisäksi EKR:n päivittäisessä
kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla
varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja.
7. LÄHIPIIRIÄ
KOSKEVAT TIEDOT Sellaisia lähipiiriä koskevia ilmoitettavia tietoja
ei ole, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä erässä.
8. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN
JÄLKEISET TAPAHTUMAT EKR:n tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen
toimittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka
olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on
laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä
esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin. 9. VARAINHOITOVUODEN
TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTTÄMINEN Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu
suoriteperusteisena. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu
maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja
talousarvion toteutuma kuitenkin perustuvat samoihin tapahtumiin, ne on syytä
täsmäyttää. Alla olevassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti
tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät.
|| || milj. euroa || 2012 || 2011 || || VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || (3 023) || (2 700) || || TULOT || || Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan || (47) || (52) Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita ei ole vielä saatu || (8) || (3) Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot || 14 || 10 Ennakkomaksujen nettovaikutus || 62 || 46 Siirtosaamisten nettomäärä || (40) || (13) || || MENOT || || Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot || 38 || 98 Varainhoitovuonna maksetut aikaisempien vuosien menot || (101) || (249) Maksujen peruutukset || 7 || 17 Ennakkomaksujen nettovaikutus || (316) || (346) Siirtovelkojen nettomäärä || 204 || 317 || || TALOUSARVION TOTEUTUMA || (3 209) || (2 874) 9.1 Täsmäytyserät – Tulot Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat
kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista
sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen
saamisten perusteella. Saamiset, jotka eivät vaikuta
talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida
lukea tuloiksi talousarviossa, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varaukseen
eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä. Varainhoitovuoden aikana
vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä
tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin.
Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut
tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen
tulokseen. Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu selvitetyistä
ennakkomaksuista. Kyseessä on tuloihin kuuluva maksu, jolla ei ole vaikutusta
taloudelliseen tulokseen. Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa
tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan
huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista
vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset. 9.2 Täsmäytyserät – Menot Maksamatta olevat varainhoitovuoden
menot on
täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen
tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Varainhoitovuonna maksetut
aiempien vuosien menot on sen sijaan täsmäytystä tehtäessä vähennettävä
taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat varainhoitovuoden
talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen tai vähentävät
oikaisujen tapauksessa kuluja. Maksujen peruutuksista saatavat määrät
eivät
vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion
toteutumaan. Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu
varainhoitovuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka
kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista
varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista,
jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut
ovat suoriteperustetta sovellettaessa kuluja, mutta niitä ei merkitä
talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin
talousarviomenoksi jo ennakkomaksun suoritusajankohtana. Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa
tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen
saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu
EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden
siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat.
2. RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA
KERTOMUS JOHDANTO
Aiemmat
EKR:t ·
Siirtymäkauden
toimenpiteistä 27. heinäkuuta 2000 tehdyssä AKT–EY-ministerineuvoston
päätöksessä N:o 1/2000 säädetään, että osa aiempien Euroopan kehitysrahastojen
kohdentamattomista varoista käytetään Cotonoun sopimuksen asianomaisten
määräysten mukaisiin ohjelmiin ja että eräiden Cotonoun sopimuksen sisältämien
määräysten soveltamista aikaistetaan siirtymätoimenpiteiden mukaisesti. ·
Komission
16. maaliskuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 410/2001 määritetään
AKT-valtioiden maa- ja alueohjelmille kohdennettavat määrärahat
AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti. Päätöksessä säädetään, että aiempien
vuosien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomista varoista käytetään
täytäntöönpanoon enintään 1,2 miljardia euroa asianomaisten EKR:jen sääntöjen
ja menettelyjen mukaisesti. Tämä koskee ajanjaksoa, joka edeltää yhdeksännen
EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa. ·
Komission
15. kesäkuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 1033/2001 vahvistetaan määrärahat
alueellisille ohjelmille ja AKT-valtioiden väliselle yhteistyölle
AKT–EY-kumppanuussopimukseen sisältyvän rahoituspöytäkirjan mukaisesti. ·
Komission
11. heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1252/2002 lisätään AKT-valtioiden
välistä yhteistyötä varten tarkoitettuja määrärahoja kuudennen ja seitsemännen
EKR:n yleisestä varannosta otetuilla 60 miljoonalla eurolla. Päätöksessä
säädetään myös, miten näitä ylimääräisiä varoja on käytettävä ennen yhdeksännen
EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa alkuperäisten EKR:jen sääntöjen ja
menettelyjen mukaisesti. ·
AKT–EY-ministerineuvoston
23. joulukuuta 2002 tekemän päätöksen N:o 3/2002 mukaan kahdeksannen EKR:n
kohdentamattomista varoista (yleinen varanto) 25 miljoonaa euroa käytetään
alueelliseen yhteistyöhön AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti. ·
Koska
kuudennen EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja seitsemännen EKR:n tilit vuonna
2008, tilinpäätös ei enää sisällä kyseisten EKR:jen rahoituksen toteutumiseen
liittyviä taulukoita. Siirrettyjen varojen toteutusta koskevat tiedot
ilmoitetaan kuitenkin yhdeksännen EKR:n yhteydessä. ·
Jotta
varainhoitovuoden 2012 tilinpäätöstiedot voitaisiin esittää mahdollisimman
läpinäkyvällä tavalla, jäljempänä olevissa taulukoissa on edellisten vuosien
tapaan esitetty kahdeksannen EKR:n osalta erikseen Lomén sopimuksen ja Cotonoun
sopimuksen mukaisiin ohjelmiin käytetyt varat. Cotonoun sopimukseen liittyvät
varat on yksittäisten maiden osalta merkitty kirjanpitoon ja esitetty
tilinpäätöksessä AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2
kohdan mukaisesti. Kyseisen artiklan mukaan AKT-valtioille myönnetään määräraha
A kattamaan makrotaloudellinen tuki sekä ohjelmille ja hankkeille myönnettävä
tuki. Lisäksi myönnetään määräraha B kattamaan ennakoimattomat tarpeet, joihin
kuuluvat mm. hätäapu, velanhuojennusaloitteet ja tuki vientitulojen vaihtelun
haittavaikutusten kompensoimiseksi.[13]
Alueiden osalta tilinpäätös laaditaan AKT–EY-kumppanuussopimuksen 2 luvussa
tarkoitetun alueellisen ohjelmasuunnittelun mukaisesti (alueelliset ohjelmat ja
AKT-valtioiden välinen yhteistyö). ·
Rahastojen
käyttämättä jääneet varat sekä vuoden 2007 joulukuun 31. päivän ja 10. EKR:n
voimaantulon välisenä aikana purettuja rahastojen sitoumuksia vastaavat varat
siirrettiin AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä I b (vuosien 2008–2013
monivuotinen rahoituskehys) olevan 4 kohdan mukaisesti 9. EKR:oon sen
varmistamiseksi, että EU pystyi jatkamaan varojen hallinnointia ja että käynnissä olevien
hankkeiden juoksevat kustannukset voitiin kattaa ennen 10. EKR:n voimaantuloa. ·
Neuvoston
päätöksessä 2010/406/EU säädetään, että yhdeksännestä Euroopan
kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista
vapautuneista varoista osoitetaan 150 miljoonaa euroa Sudanin heikko-osaisimman
väestön tarpeisiin. Tämä määrä on osoitettu tähän käyttötarkoitukseen vuonna
2011. ·
Neuvoston
päätöksessä 2011/315/EU säädetään, että yhdeksännestä Euroopan
kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista
vapautuneista varoista osoitetaan 200 miljoonaa euroa eteläisen Sudanin
kolmivuotisen kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa varten. Tämä määrä on
osoitettu tähän käyttötarkoitukseen vuonna 2012. 10.
EKR AKT–EY-kumppanuussopimus, jonka Euroopan yhteisön
jäsenvaltiot sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT) allekirjoittivat
Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003. Cotonoun
sopimusta muutettiin näiden samojen valtioiden Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005
allekirjoittamalla sopimuksella. Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta
Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös
(2001/822/EY) tuli voimaan 2. joulukuuta 2001. Kyseistä päätöstä muutettiin 19.
maaliskuuta 2007 (päätös 2007/249/EY). Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2008–2013
koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta
tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat
hyväksyivät 17. heinäkuuta 2006, tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008. Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki
AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan toisella
kaudella (2008–2013) 10. EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 22 682 miljoonaa
euroa, ja se jakautuu seuraavasti: ·
AKT-valtioille
on osoitettu 21 966 miljoonaa euroa tarkistetun Cotonoun sopimuksen liitteessä I b olevan
monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus
tästä summasta on 20 466 miljoonaa euroa ·
merentakaisille
maille ja alueille on osoitettu 286 miljoonaa euroa merentakaisten maiden ja
alueiden assosiaatiosta tehdyssä tarkistetussa neuvoston päätöksessä olevan
liitteen II Aa mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta
on 256 miljoonaa euroa ·
komissiolle
on osoitettu 430 miljoonaa euroa 10. EKR:n varoihin liittyvästä
ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen
sisäisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti. Kymmenennen EKR:n voimaantulopäivästä lähtien näitä
määriä on täydennetty aikaisemmista EKR:ista vapautuneilla varoilla,
korkotuloilla ja 9. EKR:a edeltävien EKR:jen mukaisesta maatalouden
perustuotteiden vientitulojen vakauttamisjärjestelmästä (Stabex) käyttämättä
jääneillä käteisvaroilla. Kaikkia varoja hallinnoidaan tarkistettuun Cotonoun
sopimukseen ja sisäiseen sopimukseen sisältyvien niitä koskevien
erityissääntöjen mukaisesti.
Komission hallinnoimien varojen osuus edellä
mainituista 10. EKR:n määrärahoista on 21 152 miljoonaa euroa
(alkuperäisten määrärahojen määrä). Summasta on osoitettu – maaohjelmille yhteensä
15 300 miljoonaa euroa: ·
13 500
miljoonaa euroa A-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 13 345 miljoonaa euroa.
Lisäksi A-määrärahoihin tehtiin 341 miljoonan euron lisäys siirtämällä kyseinen
summa varannoista sekä 91 miljoonan euron lisäys, joka saatiin vapautettujen
Stabex-varojen tilien sulkemisen seurauksena, ja 33 miljoonan euron vähennys,
joka oli seurausta siirrosta alueellisiin määrärahoihin (PALOP-maat, useita alueita
kattavat toimenpiteet). Käytettävissä on edellä mainittujen siirtojen jälkeen
13 744 miljoonaa euroa käyttöön otettuja määrärahoja ja 155 miljoonaa
euroa vielä käyttöön ottamatta olevia määrärahoja. ·
1 800
miljoonaa euroa B-määrärahoja, jotka on kaikki otettu käyttöön. Lisäksi
B-määrärahoja lisättiin siirtämällä niihin varannoista 148 miljoonaa euroa
käyttöön otettuja määrärahoja, jolloin käyttöön otettujen B-määrärahojen
kokonaismäärä kasvoi 1 948 miljoonaan euroon. – alueohjelmille 1 783
miljoonaa euroa, joihin on lisätty 33 miljoonaa euroa A-määrärahoista ja
joista on siirretty 19 miljoonaa euroa varantoihin, joten käyttöön otettujen
määrärahojen määrä on 1 797 miljoonaa euroa – AKT-maiden välisille
ohjelmille ja hankkeille 2 700 miljoonaa euroa; koko summa on otettu
käyttöön ja siihen on tehty 195 miljoonan euron lisäys varannoista, joten
käyttöön otettujen määrärahojen kokonaismäärä on 2 895 miljoonaa
euroa – varantoihin 683 miljoonaa
euroa, joista 664 miljoonaa euroa on siirretty varannoista, jotka ovat näin 19
miljoonaa euroa – täytäntöönpanomenoja varten
430 miljoonaa euroa; koko summa on otettu käyttöön – merentakaisia maita ja
alueita varten 256 miljoonaa euroa, joista ·
195
miljoonaa euroa A-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 140 miljoonaa euroa ·
15 miljoonaa
euroa B-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 7 miljoonaa euroa ·
40
miljoonaa euroa alueellisia määrärahoja, jotka on kaikki otettu käyttöön ·
6
miljoonaa euroa selvityksiä ja teknistä apua varten varattuja määrärahoja,
jotka on kaikki otettu käyttöön. - 10. EKR:n suoritusvarauksen
varat, jotka eivät ole käytettävissä Kun 10. EKR tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008, 9.
EKR:n ja aikaisempien EKR:jen mukaisten hankkeiden käyttämättä jääneet varat ja
purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin 10. EKR:n suoritusvaraukseen.
Poikkeuksena tästä olivat Stabex-varat ja 9. EKR:n hallintomäärärahat. Tätä
varausta voidaan käyttää 10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1
artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Varauksessa oli 31.12.2012 seuraavat varat (luvut
miljoonina euroina): 10. EKR:n suoritusvaraukseen siirretyt varat, jotka eivät ole käytettävissä, yhteensä || 815 vähennettynä varoilla, jotka on siirretty 9. EKR:oon Sudania varten 12.7.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/406/EU mukaisesti || –150 vähennettynä varoilla, jotka on siirretty 9. EKR:oon Etelä-Sudania varten 23.5.2011 tehdyn neuvoston päätöksen 2011/315/EU mukaisesti || –200 Varauksessa käytettävissä olevat varat yhteensä (AKT + MMA) || 465 -
10. EKR:n Stabex-varanto Stabex-tilien sulkemisen jälkeen
käyttämättömät/vapautuneet varat siirretään 10. EKR:n A-määrärahojen
Stabex-varantoon (10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4
kohta) ja sieltä kyseisten maiden maaohjelmille. Varannon
tilanne 31.12.2012 on esitetty seuraavassa taulukossa (milj. euroa): Maa || A-määrärahojen Stabex-varanto Norsunluurannikko || 11,43 Kap Verde || 0,01 Guinea-Bissau || 0,30 Sierra Leone || 0,22 Senegal || 0,90 Yhteensä || 12,86 -
10. EKR:n yhteisrahoitus Kymmenenteen EKR:oon liittyviä, jäsenvaltioilta
saatavan yhteisrahoituksen maksamista koskevia sopimuksia allekirjoitettiin 116
miljoonan euron arvosta ja maksusitoumusmäärärahoja otettiin käyttöön yhteensä
99 miljoonan euron arvosta. Maksumäärärahoja otettiin käyttöön 93 miljoonan
euron maksuja vastaava määrä. Yhteisrahoitusmäärärahojen
tilanne 31.12.2012 on esitetty seuraavassa taulukossa (luvut miljoonina
euroina): || Maksusitoumusmäärärahat || Maksumäärärahat Yhteisrahoitus – A-määrärahat || 84 || 78 Yhteisrahoitus – AKT-maiden sisäinen || 12 || 12 Yhteisrahoitus – Hallintomenot || 3 || 3 || 99 || 93 Seuraavat
taulukot, joissa ilmoitetaan päätöksellä vahvistetut, sidotut ja maksetut
määrät, perustuvat nettomääräisiin lukuihin. Tilanne
maittain ja välineittäin esitetään liitteessä olevissa taulukoissa. 2.1 MÄÄRÄRAHAT 2.2 KONSOLIDOIDUT
TILIT 2.3. VAROJEN
HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT Italian
yhteisrahoitus (1985) Italian yhteisrahoitushanke, joka on ollut voimassa
vuodesta 1985 lähtien ja joka oli edelleen kesken vuonna 2011 (Neljäs kunnostusohjelma
– Somalia), saatiin päätökseen vuonna 2012. Hankkeen päätyttyä jäljellä olevat
varat on maksettu takaisin Italialle. OSA II – EKR:N TILINPÄÄTÖS:
INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI || CA/463/13 || 14. maaliskuuta 2013 || Asiakirja 13/072 || || HALLINTONEUVOSTO INVESTOINTIKEHYS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 31. joulukuuTA 2012 || || || - Tase - Laskelma laajasta tuloksesta - Laskelma rahoittajien varojen muutoksista - Rahavirtalaskelma - Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot || ORG.: E || 3. INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 TASE 31. JOULUKUUTA 2012 (tuhansina euroina) || Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011 || || || VARAT || || || Käteisvarat ja muut rahavarat || 5 || 466 568 || 452 279 Johdannaissopimukset || 6 || 115 || 434 Lainat ja muut saamiset || 7 || 1 146 280 || 1 033 160 Myytävissä olevat rahoitusvarat || 8 || 333 001 || 251 660 Saamiset rahoitusosuuksista || 9/15 || 87 310 || 87 310 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 10 || 99 029 || - Muut varat || 11 || 224 || 416 || || || Varat yhteensä || || 2 132 527 || 1 825 259 || || || || || || VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || || || || || VELAT || || || Johdannaissopimukset || 6 || 7 035 || 12 702 Tuloennakot || 12 || 37 808 || 33 003 Velat kolmansille || 13 || 312 086 || 329 660 Muut velat || 14 || 1 153 || 1 113 || || || Velat yhteensä || || 358 082 || 376 478 || || || RAHOITTAJIEN VARAT || || || Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 15 || 1 561 309 || 1 281 309 Käyvän arvon rahasto || || 68 434 || 41 750 Kertyneet voittovarat || || 144 702 || 125 722 || || || Rahoittajien varat yhteensä || || 1 774 445 || 1 448 781 || || || Velat ja rahoittajien varat yhteensä || || 2 132 527 || 1 825 259 Liitetiedot ovat erottamaton osa
näitä tilinpäätöslaskelmia. 3.2 LASKELMA LAAJASTA TULOKSESTA 31.
JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA (tuhansina euroina) || Liitetieto || 1.1.2012– || 1.1.2011– || || 31.12.2012 || 31.12.2011 || || || || || Korkotuotot ja vastaavat tuotot || 17 || 67 503 || 59 561 || Korkokulut ja vastaavat kulut || 17 || –1 114 || –940 || || || || || Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto || || 66 389 || 58 621 || || || || || Palkkiotuotot || 18 || 1 934 || 2 149 || Palkkiokulut || 18 || –292 || –144 || || || || || Palkkiotuotot, netto || || 1 642 || 2 005 || || || || || Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos || || 5 348 || –7 534 || Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot || 19 || 1 045 || 17 228 || Valuuttaoperaatioihin liittyvät nettotappiot/-voitot || || –10 575 || 8 376 || || || || || Rahoitustoiminnan nettotulos || || –4 182 || 18 070 || || || || || Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen muutos, netto || 7 || 597 || 27 452 || Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen || 8 || –8 927 || –6 888 || Muiden varojen arvon alentuminen || 20 || –337 || – || Yleiset hallintokulut || 21 || –36 202 || –38 006 || || || || || Varainhoitovuoden ylijäämä || || 18 980 || 61 254 || || || || || Muut laajan tuloksen erät: || || || || Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahasto || || || || 1. Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahaston nettomuutos || 8 || 18 551 || 20 574 || 2. Yli- tai alijäämään siirretty nettomäärä || 8 || 8 133 || –3 394 || Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä || || 26 684 || 17 180 || || || || || Muut laajan tuloksen erät yhteensä || || 26 684 || 17 180 || || || || || Varainhoitovuoden laaja tulos yhteensä || || 45 664 || 78 434 || Liitetiedot ovat erottamaton osa
näitä tilinpäätöslaskelmia. 3.3 LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN
MUUTOKSISTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA (tuhansina euroina) || Rahoitus-osuudet, joiden maksamista on pyydetty || Käyvän arvon rahasto || Kertyneet voittovarat || Yhteensä Tilanne 1. tammikuuta 2012 Liitetieto || 1 281 309 || 41 750 || 125 722 || 1 448 781 || || || || Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus 15 || 280 000 || - || - || 280 000 || || || || Varainhoitovuoden 2012 ylijäämä || - || - || 18 980 || 18 980 || || || || Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä || - || 26 684 || - || 26 684 || || || || Rahoittajien varojen muutokset || 280 000 || 26 684 || 18 980 || 325 664 || || || || Tilanne 31. joulukuuta 2012 || 1 561 309 || 68 434 || 144 702 || 1 774 445 || || || || || Rahoitus-osuudet, joiden maksamista on pyydetty || Käyvän arvon rahasto || Kertyneet voittovarat || Yhteensä Tilanne 1. tammikuuta 2011 Liitetieto || 1 131 309 || 24 570 || 64 468 || 1 220 347 || || || || Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus 15 || 150 000 || - || - || 150 000 || || || || Varainhoitovuoden 2011 ylijäämä || - || - || 61 254 || 61 254 || || || || Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä || - || 17 180 || - || 17 180 || || || || Rahoittajien varojen muutokset || 150 000 || 17 180 || 61 254 || 228 434 || || || || Tilanne 31. joulukuuta 2011 || 1 281 309 || 41 750 || 125 722 || 1 448 781 || || || || || || || || Liitetiedot ovat erottamaton osa
näitä tilinpäätöslaskelmia. 3.4 RAHAVIRTALASKELMA
31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA (tuhansina euroina) || Liitetieto || 1.1.2012–31.12.2012 || 1.1.2011–31.12.2011 TOIMINNAN RAHAVIRTA || || || Varainhoitovuoden ylijäämä || || 18 980 || 61 254 Oikaisut || || || Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen || || 8 927 || 3 172 Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen nettomuutos || || –597 || –27 452 Lainoista ja muista saamisista kertyneet aktivoidut korot || 7 || –9 622 || –10 512 Lainojen ja muiden saamisten korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos || || –1 407 || –2 801 Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos || || –751 || – Tuloennakoiden lisäys || || 4 805 || 3 424 Valuuttakurssimuutosten vaikutukset lainoihin || || 16 044 || –15 337 Valuuttakurssimuutosten vaikutukset myytävissä oleviin rahoitusvaroihin || || –1 204 || 34 Toiminnan tulos ennen toiminnan varojen ja velkojen muutoksia || || 35 175 || 11 782 || || || Lainojen nostot || 7 || –233 018 || –237 040 Lainojen lyhennykset || 7 || 115 480 || 104 410 Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset || || –5 348 || 7 534 Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen lisäys || || –98 278 || – Myytävissä olevien rahoitusvarojen lisäys || 8 || –81 981 || –67 829 Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynti || 8 || 19 601 || 24 971 Muiden varojen vähennys || || 192 || 2 756 Muiden velkojen lisäys || || 40 || 173 Euroopan investointipankille maksettavien määrien lisäys || || 6 876 || 4 144 || || || Toiminnan nettorahavirta || || –241 261 || –149 099 || || || RAHOITUSTOIMINTA || || || Jäsenvaltioiden maksamat rahoitusosuudet || || 236 345 || 136 345 Jäsenvaltioilta korkotukien rahoittamiseksi saadut määrät || || 43 655 || 76 345 Jäsenvaltioiden lukuun maksetut korkotuet || || –24 450 || –22 899 || || || Rahoitustoiminnan nettorahavirta || || 255 550 || 189 791 || || || Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys || || 14 289 || 40 692 Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa || || 452 279 || 411 587 Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa || || 466 568 || 452 279 || || || Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä: || || || Käteisvarat || || 10 588 || 3 127 Määräaikaistalletukset || || 455 980 || 449 152 || || 466 568 || 452 279 || || || Toiminnan rahavirtoja koskevat lisätiedot || || 2012 || 2011 Saadut korot || || 64 490 || 57 391 Maksetut korot || || –1 137 || –1 162 Saadut osingot || || 975 || 974 Liitetiedot ovat erottamaton osa
näitä tilinpäätöslaskelmia.
3.5 JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 2012 PÄÄTTYNEELTÄ
VARAINHOITOVUODELTA LAADITTUJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 1
Yleiset tiedot Investointikehys on luotu yhteistyöstä ja kehitysavusta
tehdyn Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimus tehtiin Afrikan,
Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ’AKT-valtiot’, ja Euroopan
unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 23. kesäkuuta 2000 ja sitä on
tarkistettu 25. kesäkuuta 2005 ja 23. kesäkuuta 2010. Investointikehys ei ole erillinen oikeushenkilö. Kehyksen
rahoitusosuuksia hallinnoi jäsenvaltioiden (rahoittajien) puolesta Euroopan
investointipankki (EIP) Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus saadaan
jäsenvaltioiden talousarvioista ja maksut suoritetaan peräkkäisille 5–6 vuoden
jaksoille laadittujen rahoituspöytäkirjojen mukaisesti. Cotonoun sopimuksen ja
1. heinäkuuta 2008 voimaan tulleen toisen (vuodet 2008–2013 kattavan)
rahoituspöytäkirjan eli 10. Euroopan kehitysrahaston (EKR) mukaan Euroopan
investointipankki, jäljempänä ’EIP’, hallinnoi seuraavia välineitä: -
investointikehys
eli 3 185,5 miljoonan euron arvoinen uudistuva riskirahasto, josta tuetaan
yksityisen sektorin investointeja AKT-maissa; investointikehyksen varoista 48,5
miljoonaa euroa on osoitettu merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä
’MMA-maat’. -
korkotukien
rahoittamiseen tarkoitetut avustukset, joista 400 miljoonaa euroa on varattu
AKT-maille ja 1,5 miljoonaa euroa MMA-maille. Näistä korkotuista enintään 10
prosenttia voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen. Tässä tarkasteltavat tilinpäätöslaskelmat kattavat
ajanjakson 1. tammikuuta 2012 – 31. joulukuuta 2012. EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi EIP:n hallituksen
ehdotuksesta tilinpäätöslaskelmat 14. maaliskuuta 2013 ja antoi luvan toimittaa
ne EIP:n valtuustolle hyväksyttäväksi 14. toukokuuta 2013 mennessä. 2
Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet 2.1 Laatimisperusteet – Lausuma IFRS-standardien
noudattamisesta Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on
noudatettu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) sellaisina kuin
Euroopan unioni on ne hyväksynyt. 2.2 Merkittävät kirjanpidolliset arviot Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa tarvitaan
kirjanpidollisia arvioita. Lisäksi on tarpeen, että EIP:n johto käyttää
harkintaa soveltaessaan investointikehyksen tilinpäätöksen laadinnassa
noudatettavia menetelmiä. Tässä kohdassa käsitellään sellaisia osa-alueita,
joilla harkintaa käytetään keskimääräistä enemmän, jotka ovat keskimääräistä
monimutkaisempia tai joilla tehdään tilinpäätöslaskelmien kannalta tärkeitä
oletuksia ja arvioita. Harkintaa ja arvioita käytetään etenkin seuraavilla
osa-alueilla: §
Rahoitusinstrumenttien
käypä arvo Jos taseeseen kirjattavien
rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne
määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla.
Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan markkinatietoja,
muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella.
Tällaiset harkintaan perustuvat arviot liittyvät muun muassa likviditeettiin ja
mallin syöttötietoihin, kuten yli kolme kuukautta voimassa olevien johdannaissopimusten
korrelaatioon ja volatiliteettiin. §
Arvonalentumistappio
lainoista ja muista saamisista Investointikehyksestä
myönnettyjä ongelmallisia lainoja ja sen muita ongelmallisia saamisia
arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen määrittämiseksi, onko
arvonalennuksen vuoksi tehtävä varaus laajaa tulosta koskevaan laskelmaan.
Varausta määritettäessä EIP:n johdon on käytettävä harkintaansa erityisesti
arvioidessaan vastaisten rahavirtojen määrää ja ajankohtaa. Nämä arviot
perustuvat useita tekijöitä koskeviin oletuksiin, ja todelliset määrät voivat
poiketa arvioista, minkä vuoksi varauksen määrää voidaan tulevaisuudessa joutua
muuttamaan. Yksittäisiä huomattavia lainoja ja saamisia koskevien erillisten
varausten lisäksi investointikehyksen kirjanpitoon voidaan tehdä myös yleinen
arvonalentumisvaraus. Tällainen varaus koskee sellaisia vastuita, joihin
liittyvä laiminlyöntiriski on ajan mittaan kasvanut, mutta ei vielä edellytä
erillisen varauksen tekemistä. Laina katsotaan periaatteessa
järjestämättömäksi luotoksi, jos korkojen ja pääoman maksu on vähintään 90
päivää myöhässä ja jos EIP:n johto katsoo, että arvon alentumisesta on
objektiivista näyttöä. §
Noteeraamattomien,
myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen Noteeraamattomien, myytävissä
olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen perustuu yleensä
johonkin seuraavista: -
toisistaan
riippumattomien osapuolten väliset viimeaikaiset markkinatransaktiot -
keskeisiltä
ominaisuuksiltaan samanlaisten muiden instrumenttien käypä arvo -
voimassaoloajaltaan
ja riskiominaisuuksiltaan vastaavien tase-erien käyvällä korkokannalla
diskontatut odotetut rahavirrat; tai -
muut
arvostusmallit. Noteeraamattomien, myytävissä
olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahavirtojen ja diskonttokorkojen
määrittäminen edellyttää mittavaa arvioiden tekemistä. Investointikehyksen
kirjanpidossa sovellettavia arvostusmenetelmiä tarkistetaan säännöllisesti ja
niiden käyttökelpoisuutta testataan saman instrumentin viimeaikaisten
markkinatransaktioiden hintatietojen tai muiden havaittavissa olevien
markkinatietojen avulla. §
Myytävissä
olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen Myytävissä oleviin oman
pääoman ehtoisiin sijoituksiin tehdään investointikehyksen kirjanpidossa
arvonalennus silloin, kun käyvässä arvossa on tapahtunut merkittävä tai
pitkäaikainen aleneminen, jonka seurauksena sijoituksen arvo on alentunut alle
hankintamenon, tai jos arvon alentumisesta on muuta objektiivista näyttöä.
Päätös siitä, mikä on "merkittävä" tai "pitkäaikainen"
arvonalennus, perustuu harkintaan. Investointikehyksen tapauksessa
arvonalennuksen katsotaan yleensä olevan merkittävä, jos se on vähintään 30
prosenttia, ja pitkäaikainen, jos sen kesto on yli 12 kuukautta.
Investointikehyksen tapauksessa arvioidaan myös muita tekijöitä, joihin
kuuluvat noteerattujen osakkeiden normaali hintavolatiliteetti sekä
noteeraamattomien osakkeiden vastaiset rahavirrat ja diskonttaustekijät. 2.3 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset Tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet ovat yhdenmukaiset edellisen varainhoitovuoden
tilinpäätöksen laadinnassa noudatettujen periaatteiden kanssa.
Investointikehyksen osalta ei ole otettu käyttöön uusia tai muutettuja
IFRS-standardeja kuluneena varainhoitovuonna. Julkaistut standardit, jotka
eivät ole vielä voimassa Useita uusia standardeja,
standardien muutoksia ja niiden tulkintoja on tullut voimaan 1. tammikuuta 2012
jälkeen alkaneiden tilikausien osalta. Näitä ei kuitenkaan ole sovellettu tässä
esitettyjen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa. IAS 1 – Tilinpäätöksen esittäminen – Muun laajan tuloksen
erien esittäminen Muun laajan tuloksen erien ryhmittely on muuttunut IAS 1:een
tehtyjen muutosten seurauksena. Tulevana ajankohtana tulosvaikutteisiksi
siirrettävät erät esitetään erillisinä sellaisista eristä, joita ei tulla
siirtämään. Standardi on voimassa 1. heinäkuuta 2012 tai sen jälkeen alkavien
tilikausien osalta, ja se voidaan ottaa käyttöön myös tätä aikaisemmin. IFRS 9 – Rahoitusinstrumentit Tämä standardi on ensimmäinen vaihe IASB:n kolmivaiheisessa
hankkeessa, jonka tarkoituksena on korvata rahoitusinstrumentteja
koskeva IAS 39 -standardi. IFRS 9 -standardissa määritellään uudelleen
rahoitusvarojen ja -velkojen luokat ja niiden käsittely tilinpäätöksessä.
Standardia koskeva työ on edelleen kesken. Standardin valmistuttua kaikilta
osin sillä korvataan IAS 39 -standardi kokonaisuudessaan. Standardin
voimaantulopäivä on tällä hetkellä 1. tammikuuta 2015. Euroopan unioni ei ole
vielä hyväksynyt IFRS 9:ää. Tätä standardia ei ole tarkoitus ottaa
investointikehyksen osalta käyttöön ennen sen voimaantuloa, eikä standardin
vaikutuksia ole vielä määritetty. Seuraavassa mainittu standardi annettiin vuonna 2011. Sen
voimaantulopäivä on 1. tammikuuta 2013, ja se voidaan ottaa käyttöön myös tätä
aikaisemmin. Kyseisen standardin käyttöönoton vaikutuksia investointikehyksen
tilinpäätöslaskelmiin ei ole vielä määritetty. IFRS 13 – Käyvän arvon määrittäminen Tässä standardissa määritellään käypä arvo, määritetään
käypään arvoon arvostamisen perusteet ja asetetaan käypään arvoon arvostamista
koskevien tietojen esittämiseen liittyvät vaatimukset. 2.4 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista Varat ja
velat merkitään taseeseen alenevassa likviditeettijärjestyksessä. Taseessa ei
eritellä lyhyt- eikä pitkäaikaisia eriä. 2.4.1
Ulkomaan rahan määräisten
erien muuntaminen Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina,
joka on myös kehyksen toimintavaluutta. Euroina ilmoitetut määrät on
pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan
euroiksi käyttäen liiketoimien toteutuspäivän valuuttakurssia. Muut kuin euromääräiset monetaariset varat ja velat
muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleeseen kurssiin.
Valuuttojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan laajaa tulosta
koskevaan laskelmaan. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan
valuutan määräiseen alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen
alkuperäisen liiketoimen toteuttamispäivänä voimassa ollutta kurssia.
Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen käypään
arvoon, muunnetaan käyttäen valuuttakurssia, joka oli voimassa käyvän arvon
määrityspäivänä. Kurssierot, jotka syntyvät liiketoimien selvittämisestä
niiden toteutuspäivän kurssista poikkeavalla kurssilla, sekä selvittämättömistä
ulkomaan rahan määräisistä monetaarisista varoista ja veloista syntyvät
realisoitumattomat kurssierot kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Laajaa tulosta koskevaan laskelmaan liittyvät
tapahtumat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden viimeisen päivän
kurssia. 2.4.2
Käteisvarat ja muut rahavarat Investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat
sisältävät käyttötilit ja sellaiset lyhytaikaiset talletukset ja yritystodistukset,
joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. 2.4.3
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset) Rahoitusvarat kirjataan selvityspäivän perusteella. §
Eräpäivään
asti pidettävät rahoitusvarat Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat muodostuvat
noteeratuista joukkovelkakirjoista, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti. Tällaiset joukkovelkakirjat kirjataan alun perin niiden
käypään arvoon, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa
olevat transaktiokulut. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan
joukkovelkakirjan jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron
menetelmää. Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena
tilinpäätöspäivänä, voidaanko rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai
rahoitusvarojen ryhmän arvon katsoa alentuneen objektiivisen näytön
perusteella. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon
katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos arvonalentumisesta on
objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen
jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena, ja tappion synnyttävällä
tapahtumalla (tai tapahtumalla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus
rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin
vastaisiin rahavirtoihin. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti ja
tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvon ja
sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten
rahavirtojen nykyarvon erotuksena. §
Lainat Investointikehyksestä myönnetyt lainat kirjataan
investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään velalliselle. Lainat
kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä (kehyksestä maksettu nettomäärä)
eli lainaa vastaavien rahavarojen käypään arvoon, johon sisältyvät kaikki
transaktiokulut. Tämän jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
käyttämällä efektiivisen tuoton menetelmää ja vähentämällä kaikki
arvonalentumista ja maksun saamatta jäämistä varten tehdyt varaukset. §
Myytävissä
olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat on joko nimetty sellaisiksi
tai niitä ei voida luokitella tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi
eriksi, eräpäivään asti pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai lainoiksi ja muiksi
saamisiksi. Niihin kuuluvat muun muassa oman pääoman ehtoiset instrumentit sekä
pääomasijoitusrahastoihin tehdyt sijoitukset. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen
arvostamisen jälkeen käypään arvoon. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypä
arvo määritetään seuraavasti, kun sitä ei ole saatavilla toimivilta
markkinoilta: a.
Pääomasijoitusrahastot Kunkin pääomasijoitusrahaston käypä arvo perustuu rahaston
ilmoittamaan tuoreimpaan käytettävissä olevaan nettoarvoon (net asset value)
silloin kun tämä arvo on laskettu noudattamalla IFRS-standardien mukaisia
kansainvälisiä arvostussääntöjä, esimerkiksi Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen
(European Venture Capital Association) julkaisemia IPEV-sääntöjä (International
Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines).
Pääomasijoitusrahaston ilmoittamaa nettoarvoa voidaan kuitenkin päättää
oikaista, jos esille tulee seikkoja, jotka voivat vaikuttaa arvostukseen. b.
Suorat
oman pääoman ehtoiset sijoitukset Sijoituksen käypä arvo perustuu tuoreimpiin käytettävissä
oleviin tilinpäätöslaskelmiin. Arvostuksessa käytetään soveltuvin osin samaa
arvostusmallia kuin pääomaosuuden hankinnan yhteydessä. Pääomasijoitusrahastoista ja suorista oman pääoman
ehtoisista sijoituksista syntyneet realisoitumattomat voitot ja tappiot
kirjataan rahoittajien varoihin siihen asti, kunnes sijoitus myydään, peritään
tai muutoin luovutetaan tai kunnes sen arvon todetaan alentuneen. Jos
myytävissä olevan sijoituksen arvon katsotaan alentuneen, aiemmin omaan
pääomaan merkitty kumulatiivinen realisoitumaton voitto tai tappio kirjataan
laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Noteeraamattomien sijoitusten käypä arvo määritetään
käyttämällä yleisesti tunnustettuja arvostusmenetelmiä (kuten diskontattua
rahavirtaa tai kertoimiin perustuvia menetelmiä). Tällaiset sijoitukset
arvostetaan hankintamenoon silloin, kun niiden käypää arvoa ei voida
luotettavasti määrittää. Ensimmäisen kahden vuoden aikana sijoitukset kirjataan
hankintamenoon. Investointikehyksen hankkimat pääomaosuudet ovat pääasiassa
sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Alalla noudatettavan käytännön
mukaisesti tällaiset sijoitukset ovat yleensä useiden sijoittajien yhdessä
tekemiä sijoituksia, joten yksikään sijoittajista ei voi yksin vaikuttaa
rahaston päivittäisiin toimintoihin tai sen sijoitustoimintaan. Tämän vuoksi
sijoittajan jäsenyys tällaisen rahaston hallintoelimessä ei periaatteessa merkitse sitä, että kyseinen
sijoittaja voi vaikuttaa rahaston jokapäiväisiin toimintoihin. Lisäksi
pääomasijoitusrahastoon sijoittavat yksittäiset sijoittajat eivät määrää
rahaston toimintapolitiikasta, johon kuuluu mm. osinkojen tai muiden varojen
jakopolitiikka. Tällaiset päätökset tekee yleensä rahaston johto
osuudenomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Kyseisessä sopimuksessa
määrätään rahaston johdon ja kaikkien osuudenomistajien oikeuksista ja
velvollisuuksista. Sopimus myös yleensä estää yksittäisiä sijoittajia
toteuttamasta rahaston kanssa luonteeltaan olennaisia kahdenvälisiä
liiketoimia, vaihtamasta rahaston kanssa johtohenkilöitä tai saamasta
erityisoikeutta käyttää olennaisen tärkeitä teknisiä tietoja.
Investointikehyksen sijoitukset tehdään edellä kuvatun alan yleisen käytännön
mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei investointikehyksellä ole standardeissa
IAS 27 ja IAS 28 tarkoitetussa merkityksessä määräysvaltaa tai huomattavaa
vaikutusvaltaa kyseisiin sijoituksiin, myöskään silloin kun on kyse
sijoituksista, joiden äänioikeuksista investointikehyksellä on yli 20
prosenttia. §
Vakuudet Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana vakuudet kirjataan
käypään arvoon, joka vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettonykyarvoa
(NPV). Nettonykyarvo lasketaan kunkin liiketoimen aloituspäivänä ja kirjataan
taseessa muihin varoihin tai muihin velkoihin kuuluviin vakuuksiin. Vakuuksia koskevat investointikehyksen vastuut merkitään
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista: -
paras
arvio määrästä, joka on maksettava vakuuteen perustuvan taloudellisen
velvoitteen täyttämiseksi; arvio perustuu kaikkiin tilinpäätöspäivänä
käytettävissä oleviin tekijöihin ja tietoihin; -
alun
perin kirjattu määrä, josta on vähennetty kertyneet jaksotukset; alun perin
kirjattu määrä jaksotetaan käyttämällä vakuutusmatemaattista menetelmää. Vakuuksiin liittyvän vastuun lisääntyminen tai väheneminen
kirjataan laajaa tulosta koskevan laskelman kohtaan "palkkiotuotot". Tällaisten vakuuksien kohteena olevien investointikehyksen
varojen hankintameno jaksotetaan sen jälkeen käyttämällä vakuutusmatemaattista
menetelmää, ja niille tehdään arvonalentumistesti. Lisäksi kun vakuussopimus allekirjoitetaan, se esitetään
investointikehyksen ehdollisena velkana, ja kun vakuus otetaan käyttöön, se
esitetään investointikehyksen sitoumuksena. 2.4.4
Rahoitusvarojen arvon alentuminen Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena
tilinpäätöspäivänä, voidaanko rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon katsoa
alentuneen objektiivisen näytön perusteella. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai
rahoitusvarojen ryhmän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos
arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena, ja tappion
synnyttävällä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin
kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.
Näytöksi arvon alentumisesta voidaan katsoa muun muassa seuraavat: tiedot
velallista tai velallisten ryhmää kohtaavista merkittävistä talousvaikeuksista
tai korkojen tai pääoman takaisinmaksun laiminlyönnistä tai konkurssin tai muun
taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyyden kasvu. Arvon alentumista
voidaan epäillä myös silloin kun arvioidut vastaiset rahavirrat pienentyvät
käytettävissä olevien tietojen mukaan huomattavasti esimerkiksi maksurästien
kasvun tai maksulaiminlyönteihin yhteydessä olevien taloudellisten olosuhteiden
vuoksi. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaan lainakantaan
tehdään varainhoitovuoden lopussa arvonalennus, kun voidaan objektiivisesti
osoittaa, että on olemassa riski siitä, että lainattuja tai arvoltaan vastaavia
varoja ei osittain tai kokonaisuudessaan saada takaisin alkuperäisten
sopimusehtojen mukaisesti. Jos voidaan objektiivisesti osoittaa, että
omaisuuserän arvo on alentunut, tappion määrä lasketaan vähentämällä
omaisuuserän kirjanpitoarvosta arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo.
Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan varaustilin kautta, ja tappion määrä
kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Alennetulle kirjanpitoarvolle
kertyy edelleen korkoa omaisuuserän efektiivisen korkokannan mukaan. Lainan
määrä sekä siihen liittyvä varaus poistetaan kirjanpidosta, kun
takaisinperinnän ei oleteta enää olevan käytännössä mahdollista. Jos
alkuperäisen arvonalentumistappion määrä kasvaa tai pienenee
arvonalentumiskirjauksen jälkeisinä vuosina jonkin tapahtuman seurauksena,
aiemmin kirjattua arvonalentumistappiota suurennetaan tai pienennetään
varaustilin kautta. Investointikehyksen kirjanpidossa luottoriskiarviot tehdään
operaatiokohtaisesti, minkä vuoksi ryhmäkohtaista arvonalennusta ei ole tarpeen
tehdä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta arvioidaan
jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että
sijoituksen arvo on alentunut. Objektiivisena näyttönä voidaan pitää
esimerkiksi sijoituksen käyvän arvon huomattavaa tai pitkäaikaista alentumista
alle hankintamenon. Jos arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä,
kumulatiivinen tappio (joka määritetään vähentämällä hankintamenosta käypä arvo
ja mahdollinen sijoituksesta aiemmin laajaa tulosta koskevaan laskelmaan
kirjattu arvonalentumistappio) poistetaan rahoittajien varoista ja kirjataan
laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen
arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti; niiden käyvän arvon
kasvu, joka tapahtuu arvonalentumiskirjauksen jälkeen, merkitään suoraan
rahoittajien varoihin. EIP:n riskienhallintatoiminto tarkistaa vähintään kerran
vuodessa, onko rahoitusvarojen arvo alentunut. Tarkistuksen perusteella tehdään
oikaisuja, joihin kuuluvat mm. diskonttauksen purkaminen laajaa tulosta
koskevassa laskelmassa omaisuuserän vaikutusajalle sekä kaikki alkuperäisen
arvonalennuksen uudelleenarviointiin liittyvät oikaisut. 2.4.5
Johdannaissopimukset Johdannaissopimuksiin kuuluu valuutanvaihtosopimuksia,
valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä. Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan
tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai
valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita
silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa
valuuttamarkkinoilla. Näin voidaan tasata valuuttakurssivaihtelujen
vaikutuksia. Investointikehyksessä ei käytetä IAS 39:n tarjoamia suojausmahdollisuuksia.
Kaikki johdannaissopimukset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon ja
esitetään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksissa. Käyvän arvon määrittäminen
perustuu lähinnä diskontattua kassavirtaa koskeviin malleihin, optioiden
hinnoittelumalleihin sekä kolmansien antamiin hintatarjouksiin. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon varoiksi
silloin, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi silloin, kun niiden
käypä arvo on negatiivinen, Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset
kirjataan kohtaan "Rahoitustoiminnan nettotulos". Johdannaissopimukset kirjataan alun perin kaupantekopäivän
arvon mukaan. 2.4.6
Rahoitusosuudet Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kirjataan taseessa
saamisiksi. Kirjauspäivä on sen neuvoston päätöksen antamispäivä, jossa
vahvistetaan investointikehyksen osalta jäsenvaltioiden maksettavaksi tulevat
rahoitusosuudet. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet täyttävät seuraavat
edellytykset, ja ne luokitellaan sen vuoksi omaksi pääomaksi: -
rahoitusosuuksia
koskevan sopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on valtuudet päättää
investointikehyksen nettovarojen käytöstä, jos investointikehys likvidoidaan; -
rahoitusosuudet
kuuluvat instrumenttiluokkaan, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia
huonommassa etuoikeusasemassa; -
kaikilla
rahoitusinstrumenteilla luokassa, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia
huonommassa etuoikeusasemassa, on samanlaiset ominaisuudet; -
rahoitusinstrumentti
ei sisällä ominaisuuksia, jotka edellyttäisivät sen luokittelemista velaksi; ja -
instrumentista
aiheutuvat instrumentin voimassaoloaikana odotettavissa olevat
kokonaisrahavirrat perustuvat olennaisilta osin investointikehyksen voittoon
tai tappioon, taseeseen merkityn nettovarallisuuden muutokseen tai
investointikehyksen tilinpäätökseen merkityn tai merkitsemättömän
nettovarallisuuden käyvän arvon muutokseen instrumentin voimassaoloaikana. 2.4.7
Lainoista saatavat
korkotuotot Investointikehyksen varoista myönnettävistä lainoista
saatavat korot kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan ("Korkotuotot
ja vastaavat tuotot") ja taseeseen ("Lainat ja muut saamiset")
suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on
se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana
saatavaksi tai suoritettavaksi arvioidut vastaiset maksut tulevat
diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Jos lainan
kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisen takia, korkotuotot kirjataan
soveltamalla alkuperäistä efektiivistä korkokantaa uuteen kirjanpitoarvoon. 2.4.8
Korkotuet ja tekninen apu Investointikehyksen toimintaan kuuluu myös korkotukien ja
teknisen avun hallinnointi jäsenvaltioiden lukuun. Se osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joka osoitetaan
korkotukien maksamiseen, ei sisälly investointikehyksessä rahoittajien
varoihin, vaan se katsotaan velaksi kolmansille. Varat maksetaan
investointikehyksestä lopullisille tuensaajille, minkä jälkeen ne vähennetään
veloista kolmansille. Jos kaikkia korkotukiin ja tekniseen apuun maksettuja määriä
ei ole myönnetty kokonaan, ne luokitellaan uudelleen rahoitusosuuksiksi
investointikehykseen. 2.4.9
Käteisvarojen ja muiden
rahavarojen korkotuotot Käteisvarojen ja muiden rahavarojen tuottamat korot
kirjataan investointikehyksen laajaa tulosta koskevaan laskelmaan
suoriteperusteisesti. 2.4.10
Palkkiot ja osingot Palkkiot, jotka saadaan tiettynä ajanjaksona suoritetuista
palveluista, kirjataan tuloksi palvelun toimitushetkellä. Luotonvarauspalkkiot
kirjataan tulosvaikutteisesti lainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä
ajanjaksolla käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottamat osingot
kirjataan niiden saantihetkellä. 2.4.11
Verotus Euroopan
unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn
sopimukseen liitetyssä Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista
tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että varat, tulot ja muu unionin toimielinten
omaisuus ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista. 3
Riskienhallinta Tässä liitetiedossa esitetään tiedot investointikehykseen kohdistuvista
luotto- ja rahoitusriskeistä ja etenkin rahoitusinstrumenttien käyttöön
liittyvistä ensisijaisista riskeistä sekä siitä, miten investointikehyksessä
hallitaan ja valvotaan näitä riskejä. Investointikehyksen luotto- ja
rahoitusriskeihin kuuluvat seuraavat: -
luottoriski
– asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappioriski,
joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin; sisältää myös selvitysriskin -
likviditeettiriski
– riski siitä, että yhteisön on vaikea täyttää rahoitusvelkoihin liittyviä
velvoitteitaan, jotka täytetään käteissuorituksella tai muulla rahoitusvaroihin
kuuluvalla suorituksella -
markkinariski
– havaittavissa olevista markkinamuuttujista johtuva riski; markkinamuuttujia
ovat muun muassa korot, valuuttakurssit ja osakkeiden markkinahinnat. 3.1 Riskienhallinnan järjestäminen EIP mukauttaa riskienhallintaansa jatkuvasti. Riippumattomana yksikkönä toimiva EIP:n riskienhallinta
määrittää investointikehykseen kohdistuvat luottoriskit ja osakkeiden
hintariskit, arvioi ja seuraa niitä sekä raportoi niistä. Toimintamallissa,
joka perustuu tehtävien eriyttämisen periaatteeseen, riskienhallinta on front
office -toiminnoista riippumaton toiminto. Riskienhallinnasta vastaava
pääjohtaja raportoi riskienhallinnasta EIP:n varapääjohtajalle, joka
keskustelee riskeihin liittyvistä kysymyksistä säännöllisesti tarkastuskomitean
kanssa. Varapääjohtaja myös valvoo EIP:n hallitukselle ja hallintoneuvostolle
tarkoitettua riskejä koskevaa raportointia. 3.2 Luottoriski Luottoriski on asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen
laiminlyönnistä johtuva tappion mahdollisuus, joka liittyy kaikentyyppisiin
luottovastuisiin. Se sisältää myös selvitysriskin. 3.2.1.
Luottoriskipolitiikka Lainojen vastapuolten
luottokelpoisuusanalyysia tehdessään EIP arvioi luottoriskin määrittääkseen sen
määrän ja hinnoitellakseen sen. Investointikehyksen tapauksessa on kehitetty
yrityksiä ja rahoituslaitoksia varten sisäinen luottoluokitusmenetelmä, jonka
avulla voidaan määrittää kehyksen tärkeimpinä vastapuolina olevien lainansaajien
ja vakuuden antajien sisäinen luottoluokitus. Menetelmä perustuu kutakin
pääasiallista vastapuolityyppiä (yritykset, pankit, julkiset yhteisöt jne.)
varten erikseen suunniteltuihin pisteytyslomakkeisiin. Kaikki sellaiset
vastapuolet, joilla on olennaista merkitystä tietyn transaktion luottoprofiilin
kannalta, luokitellaan sisäisiin luottoluokkiin käyttämällä asianomaiseen
vastapuolityyppiin sovellettavaa sisäistä luottoluokitusmenetelmää.
Luokittelussa otetaan huomioon pankkialan paras käytäntö ja Basel II
-sääntelyssä (International Capital Accord) vahvistetut periaatteet. Kullekin
vastapuolelle annetaan sisäinen luottoluokitus, joka vastaa sen pitkän
aikavälin ulkomaanvaluuttaista luottoluokitusta (tai tarvittaessa vastaavaa
paikallisvaluuttaista luokitusta), sen jälkeen kun vastapuolen riskiprofiili ja
toimintaolosuhteisiin liittyvä maariski on arvioitu perusteellisesti. Hankerahoituksen ja muiden
strukturoitujen osittain vakuudellisten operaatioiden luottoluokittelussa ei
sovelleta sisäistä luottoluokitusmenetelmää, vaan näissä tapauksissa käytetään
kulloinkin kyseeseen tulevan alan tarpeisiin soveltuvia luottoriskin
arviointivälineitä, joissa keskitytään saatavilla olevaan rahavirtaan ja
velanhoitokykyyn. Näihin välineisiin kuuluvat muun muassa hankkeiden
sopimuspuitteiden analysointi, vastapuolten analysointi ja
rahavirtasimulaatiot. Kullekin hankkeelle annetaan sisäinen riskiluokitus ja
määritetään odotettu tappio samaan tapaan kuin yritysten ja rahoituslaitosten
tapauksessa. Kaikkiin muihin kuin valtion
operaatioihin (tai tällaisiin rinnastettavissa oleviin tai muihin kuin valtion
takaamiin operaatioihin) sovelletaan transaktion suuruuteen ja vastapuolen
kokoon liittyviä rajoja. Kuhunkin transaktioon sovelletaan
enimmäisnimellismäärää, joka riippuu kyseiseen transaktioon liittyvästä
odotetusta tappiosta. Vastapuolta koskevia rajoja sovelletaan konsolidoituihin
riskeihin. Tällaiset rajat perustuvat yleensä vastapuolen omien varojen määrään
sekä niiden pitkän aikavälin ulkoisen rahoituksen kokonaismäärään. Luottoriskiä vähennetään investointikehyksessä seuraavin
luottojen laatua parantavin järjestelyin: -
hankkeisiin
liittyvät esinevakuudet (kuten osakepantti, omaisuuserää koskeva pantti,
oikeuksien luovutus, saamisia koskeva pantti) ja/tai -
takuut,
joiden antajina ovat yleensä rahoitettavan hankkeen toteuttajat (suoritustakuu,
first demand -takuu). Investointikehyksessä käytetään vain harvoin sellaisia
luoton laadun parantamisjärjestelyjä, jotka eivät suoraan korreloi hankeriskin
kanssa. Tällaisia ovat muun muassa vakuudet ja pankkitakaukset. Investointikehyksessä ei käytetä luottojohdannaisia
luottoriskin vähentämiseen. 3.2.2.
Luottoriskille
alttiina oleva enimmäismäärä ilman vakuuksia ja muita luottojen laatua
parantavia järjestelyjä Seuraavassa taulukossa esitetään tase-eristä luottoriskille
alttiina oleva enimmäismäärä johdannaiset mukaan luettuina. Enimmäismäärä on
ilmoitettu bruttomääränä, jossa ei ole otettu huomioon vakuuksien luottoriskiä
vähentävää vaikutusta. Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä (tuhansina euroina) || 31.12.2012 || 31.12.2011 VARAT || || Käteisvarat ja muut rahavarat || 466 568 || 452 279 Johdannaissopimukset || 115 || 434 Lainat ja muut saamiset || 1 146 280 || 1 033 160 Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || 87 310 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || - Muut varat || 224 || 416 Varat yhteensä || 1 799 526 || 1 573 599 || || TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT || || Ehdolliset velat || || - Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || 20 000 Sitoumukset || || - Nostamattomat lainat || 749 044 || 701 092 - Realisoituneet vakuudet || 6 224 || 7 909 Taseen ulkopuoliset erät yhteensä || 775 268 || 729 001 || || Luottoriskille alttiina oleva määrä yhteensä || 2 574 794 || 2 302 600 3.2.3.
Lainoihin
ja muihin saamisiin liittyvä luottoriski 3.2.3.1
Lainoihin
ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin määrittäminen Jokaiselle investointikehyksen
puitteissa toteutettavalle lainaoperaatiolle tehdään kattava riskinarviointi ja
lainaan liittyvän odotetun tappion määrä arvioidaan. Näiden toimenpiteiden
perusteella kullekin lainalle annetaan luottoluokitus. Lainojen luottoluokitukset
määritetään käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka perustuvat
lainanottajan laatuun, lainan maturiteettiin, vakuuteen ja soveltuvin osin
vakuuden antajaan. Lainojen luottoluokitusjärjestelmä
muodostuu menettelyistä, prosesseista, tietokannoista ja tietojärjestelmistä,
joilla tuetaan lainanantoon liittyvää luottoriskin arviointia ja odotetun
tappion määrää koskevien arvioiden laatimista. Se sisältää tiivistettynä
runsaasti tietoa, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa luottoriskiin perustuva
lainojen keskinäinen paremmuusjärjestykseen asettaminen. Lainojen
luottoluokitukset heijastavat "odotetun tappion" arvioidun määrän
nykyarvoa, joka perustuu tärkeimpien velallisten ja vakuuden antajien velvoitteiden
laiminlyönnin todennäköisyyteen, riskin kohteena olevaan vastuuseen sekä
laiminlyönnin seurauksena olevan tappion vakavuuteen. Lainojen
luottoluokituksia käytetään seuraaviin tarkoituksiin: -
tukemaan
lainanantoon liittyvien riskien tarkempaa ja kvantitatiivisempaa arviointia -
helpottamaan
valvontatoimien kohdentamista -
kuvaamaan
lainasalkun laatua tiettynä ajankohtana -
tekijänä,
jota hyödynnetään odotettuun tappioon perustavassa riskienhinnoittelussa. Lainan luottoluokitusta
määritettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat: i)
Lainanottajan
luottokelpoisuus: Riskienhallintayksikkö tekee lainanottajista riippumattoman
selvityksen ja arvioi niiden luottokelpoisuuden käyttämällä kansainvälisiä
menetelmiä ja ulkopuolisia tietoja. EIP on luonut sisäisen
luottoluokitusjärjestelmän valitsemansa Basel II -sääntelyyn perustuvan
edistyneen lähestymistavan mukaisesti määrittääkseen lainanottajien ja vakuuden
antajien sisäiset luottoluokitukset. Järjestelmä perustuu kutakin
vastapuolityyppiä varten erikseen laadittuihin pisteytyslomakkeisiin. ii)
Peruskorrelaatio:
Peruskorrelaation avulla kvantifioidaan mahdollisuus siitä, että sekä
lainanottaja että vakuuden antaja joutuvat samanaikaisesti taloudellisiin
vaikeuksiin. Mitä suurempi korrelaatio lainanottajan ja vakuuden antajan
velvoitteiden laiminlyöntiriskien välillä on, sitä vähäisempi on vakuuden arvo
ja sitä heikompi on lainan luottoluokitus. iii)
Vakuuksien ja arvopaperien
arvo: tämä arvo saadaan liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden ja käytetyn
instrumenttityypin yhdistelmää koskevasta arviosta. iv)
Sopimuspuitteet:
moitteettomat sopimuspuitteet parantavat lainan laatua ja sen sisäistä
luottoluokitusta. v)
Laina-aika: mitä pitempi
laina-aika on, sitä suurempi on riski siitä, että lainanhoidossa esiintyy
vaikeuksia muiden tekijöiden säilyessä ennallaan. Lainaan liittyvä odotettu tappio
lasketaan edellä mainittujen viiden tekijän yhdistelmän perusteella. Lainalle
annetaan tämän jälkeen jokin seuraavassa luetelluista luottoluokituksista sen
mukaan, miten suuri odotettu tappio on: A Parhaan laatuluokan lainat: Tässä
luokassa on kolme alaluokkaa. A sisältää kaikki EU:n valtiolliset riskit eli
lainat, jotka on myönnetty jäsenvaltioille tai joilla on jäsenvaltioiden antama
nimenomainen, täysimääräinen ja ehdoton vakuus. Tällaisten lainojen
takaisinmaksuun ei odoteta liittyvän maksuvaikeuksia ja odotetuksi tappioksi on
niiden osalta määritetty 0 prosenttia. A+ sisältää lainat, jotka on myönnetty
muille yhteisöille kuin jäsenvaltioille (tai joissa vakuuden antajina ovat muut
yhteisöt kuin jäsenvaltiot) ja joiden laadun ei odotetaan heikkenevän
laina-aikana. A– sisältää sellaiset lainat, joiden laadun säilymisen osalta on
olemassa jonkin verran epävarmuutta (esimerkiksi siksi, että laina-aika on
pitkä tai että muutoin erinomaisen vakuuden tulevaan hintaan liittyy huomattavaa
vaihtelua) mutta joiden tapauksessa kielteisten vaikutusten odotetaan olevan
hyvin vähäisiä. B Erittäin hyvälaatuiset lainat:
tämä on omaisuusluokka, jota EIP pitää ongelmattomana, vaikka lainan laadun
vähäistä heikkenemistä tulevaisuudessa ei voida sulkea pois. B+ ja B– ovat
alaluokkia, jotka kuvaavat tällaisen heikkenemisen suhteellista
todennäköisyyttä. C Hyvälaatuiset lainat:
esimerkkejä tällaisista lainoista ovat vakaille pankeille tai yrityksille
myönnetyt vakuudettomat seitsemän vuoden kertamaksulainat tai vastaavat
kuoletuslainat. D Tämän luottoluokitusluokan
lainat luetaan vielä "laadultaan hyväksyttäviin" lainoihin;
seuraavaksi alemmassa luottoluokassa olevat lainat ovat jo sellaisia, että
niihin on liittynyt maksuvaikeuksia. Tätä rajanvetoa tarkennetaan alaluokilla
D+ ja D–. Luottoluokitusluokkaan D– kuuluvat lainat edellyttävät tehostettua
seurantaa. E Tämä luottoluokitusluokka
sisältää lainat, joihin liittyy yleisesti hyväksyttyä suurempi riski. Se
sisältää lisäksi lainat, joihin on laina-aikana liittynyt vakavia ongelmia ja
joiden osalta ei voida sulkea pois lainan laadun heikkenemistä tappiolliseksi.
Tämän vuoksi näitä lainoja seurataan tiivisti ja tehostetusti. Alaluokkien E+
ja E– avulla lainat jaetaan kahteen alaryhmään sen mukaan, miten tehostettua
seuranta on. Alaluokan E– lainojen tapauksessa on olemassa suuri todennäköisyys
siitä, että lainaa ei pystytä maksamaan takaisin aikataulussa, minkä vuoksi
tarvitaan jonkinlaista lainan uudelleenjärjestelyä, josta on mahdollisesti
seurauksena arvonalentumistappio. F F (velvoitteet
laiminlyöty) tarkoittaa, että lainaan liittyvää riskiä ei voida hyväksyä.
Kaikki luottoluokitusluokan F– lainat ovat sellaisiin avoinna oleviin
transaktioihin liittyviä lainoja, joihin on allekirjoittamisen jälkeen
vaikuttanut odottamaton, poikkeuksellinen ja hyvin jyrkkä olosuhteiden
heikkeneminen. Kaikki lainaoperaatiot, joissa menetetään investointikehyksen
pääomaa, kuuluvat luottoluokitusluokkaan F, ja niihin sovelletaan erityistä
varausta. Lainat, joiden sisäinen luottoluokitus on D– tai sitä
heikompi, otetaan tarkkailuun. Jos laina on kuitenkin alun perin hyväksytty
sellaisena, että sen riskiprofiili on D– tai tätä heikompi, se otetaan
tarkkailuun vain, jos sen alkuperäinen luottoluokitus heikkenee olennaisen
luottotapahtuman seurauksena. Kohdassa 3.2.3.3 olevassa taulukossa on esitetty
investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi, joka perustuu edellä kuvattuihin
luottoluokitusluokkiin. 3.2.3.2
Luottoriskianalyysi
(antolainaus) Seuraavassa taulukossa on esitetty allekirjoitettuihin ja
nostettuihin lainoihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärät
lainanottajatyypeittäin. Riskianalyysissa on otettu huomioon vakuuksien
antajien myöntämät vakuudet. Tilanne 31.12.2012 (tuhansina euroina) || Vakuudellinen || Muut luoton laatua parantavat järjestelyt || Vakuudeton || Yhteensä Pankit || 12 630 || 136 695 || 207 582 || 356 907 Yritykset || 20 077 || 78 171 || 478 358 || 576 606 Julkiset laitokset || 30 462 || - || 18 || 30 480 Valtiot || - || 5 819 || 176 468 || 182 287 Nostettu yhteensä || 63 169 || 220 686 || 862 425 || 1 146 280 Allekirjoitettu, nostamatta || 14 091 || 142 963 || 591 990 || 749 044 Tilanne 31.12.2011 (tuhansina euroina) || Vakuudellinen || Muut luoton laatua parantavat järjestelyt || Vakuudeton || Yhteensä Pankit || 13 026 || 97 994 || 197 245 || 308 265 Yritykset || 15 699 || 55 601 || 475 012 || 546 312 Julkiset laitokset || 37 670 || - || - || 37 670 Valtiot || - || 6 214 || 134 699 || 140 913 Nostettu yhteensä || 66 395 || 159 809 || 806 956 || 1 033 160 Allekirjoitettu, nostamatta || 10 434 || 173 484 || 517 174 || 701 092 EU:n ulkopuolisista toimista vastaava EIP:n
operatiivinen osasto (Ops B) seuraa jatkuvasti sellaisia investointikehyksen
lainoihin liittyviä tapahtumia, jotka vaikuttavat lainanottajiin ja takaajiin.
Etenkin tilanteissa, joissa luokitusta on heikennetty ja/tai joissa sopimuksen
täyttäminen on laiminlyöty, sopimusperusteisia oikeuksia arvioidaan
tapauskohtaisesti. Tarvittaessa toteutetaan toimenpiteitä riskien
vähentämiseksi luottoriskiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Investointikehyksestä
myönnetyille lainoille annettuja pankkitakauksia uusittaessa varmistetaan, että
kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että muita toimenpiteitä toteutetaan
ajoissa. Investointikehys on tehostanut riskien
seuranta- ja hallintajärjestelmiään vastatakseen rahoitusmarkkinoilla syyskuun
2008 jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen. EU:n ulkopuolisista toimista vastaava EIP:n
operatiivinen osasto perusti tässä tarkoituksessa huhtikuussa 2011
riippumattoman seurantajaoston, joka raportoi suoraan pääjohtajalle ja jonka
tehtävänä on lainojen taloudellisten näkökohtien ja sopimusnäkökohtien
seuranta. Jaoston tarkoituksena on edistää osastojen välistä tiedonvaihtoa ja
ehdottaa raportointiin ja operatiiviseen hallinnointiin liittyviä,
finanssikriisin yhteydessä käytettäviksi tarkoitettuja menettelyjä, jotta
varmistettaisiin, että tapahtumiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti. 3.2.3.3
Lainojen
laatuanalyysi lainanottajatyypeittäin Jäljempänä olevissa taulukoissa on esitetty
investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi (tilanne 31. joulukuuta 2012 ja
31. joulukuuta 2011) lainojen luottoluokitusluokittain allekirjoitettujen
lainojen (sekä nostettujen että nostamattomien) osalta. Tilanne 31.12.2012 (tuhansina euroina) || || Erinomainen laatu || Normaali laatu || Suurin hyväksyttävä riski || Suuririskinen || Ei luokitusta || Yhteensä || || Luokasta A luokkaan B– || C || D+ || D– ja sitä alhaisempi || || Lainanottaja || Pankit || 50 000 || 24 342 || 21 864 || 529 325 || 337 014 || 962 545 Yritykset || 7 466 || 8 006 || - || 605 672 || - || 621 144 Julkiset laitokset || - || - || - || 70 480 || - || 70 480 Valtiot || - || - || - || 241 155 || - || 241 155 Yhteensä || || 57 466 || 32 348 || 21 864 || 1 446 632 || 337 014 || 1 895 324 Tilanne 31.12.2011 (tuhansina euroina) || || Erinomainen laatu || Normaali laatu || Suurin hyväksyttävä riski || Suuririskinen || Ei luokitusta || Yhteensä || || Luokasta A luokkaan B– || C || D+ || D– ja sitä alhaisempi || || Lainanottaja || Pankit || 50 002 || 9 674 || 39 966 || 356 629 || 351 476 || 807 747 Yritykset || 3 917 || 5 279 || - || 635 825 || - || 645 021 Julkiset laitokset || - || - || - || 38 761 || - || 38 761 Valtiot || - || - || - || 242 723 || - || 242 723 Yhteensä || || 53 919 || 14 953 || 39 966 || 1 273 938 || 351 476 || 1 734 252 3.2.3.4
Lainojen
ja saamisten riskikeskittymät 3.2.3.4.1
Maantieteellinen
analyysi Investointikehyksen lainasalkkuun kuuluvat lainat
jakautuvat lainanottajan valtion mukaan seuraavasti (määrät tuhansina euroina): Lainanottajan valtio || 31.12.2012 || 31.12.2011 Alueellinen – AKT || 84 051 || 99 543 Uganda || 140 833 || 117 035 Alueellinen – Länsi-Afrikka || 33 856 || 14 161 Mosambik || 137 745 || 126 666 Mauritania || 65 670 || 43 427 Etiopia || 81 666 || 84 266 Dominikaaninen tasavalta || 67 991 || 66 118 Kenia || 131 566 || 65 611 Kamerun || 72 525 || 60 706 Sambia || 18 772 || 43 294 Kongon demokraattinen tasavalta || 28 415 || 8 980 Nigeria || 14 383 || 28 691 Alueellinen – Tyynenmeren alue || 17 767 || 20 603 Alueellinen – Keski-Afrikka || 10 431 || 12 109 Jamaika || 71 027 || 59 317 Madagaskar || – || 1 253 Mauritius || 11 302 || 12 732 Ghana || 5 642 || 7 812 Angola || 10 009 || 13 598 Trinidad ja Tobago || 1 483 || 1 002 Burkina Faso || 10 727 || 12 588 Malawi || 4 950 || 5 833 Uusi-Kaledonia || 4 198 || 4 673 Ruanda || 9 641 || 11 197 Niger || 4 146 || 3 950 Ranskan Polynesia || 2 631 || 3 131 Botswana || – || – Senegal || 5 837 || 10 329 Lesotho || 3 827 || 3 902 Vanuatu || 3 639 || 3 917 Belize || 13 || 103 Grenada || 2 477 || 2 698 Gabon || 1 011 || 1 509 Togo || 52 644 || 53 224 Kap Verde || 27 073 || 28 405 Djibouti || 762 || 777 Haiti || 4 654 || – Saint Lucia || 2 916 || – Yhteensä || 1 146 280 || 1 033 160 3.2.3.4.2
Analyysi
toimialoittain Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen
lainasalkun analyysi lainanottajan toimialan mukaan. Määrät, jotka maksetaan
ensin rahoituksenvälittäjälle ja vasta tämän jälkeen lopulliselle tuensaajalle,
on ilmoitettu globaalilainoissa (tuhansina euroina). Lainanottajan toimiala || 31.12.2012 || 31.12.2011 Globaalilainat ja edustussopimukset || 252 662 || 218 912 Lentoyhtiöt ja lentokoneiden valmistus || 13 || 103 Lentokentät ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät || 30 480 || 31 052 Perusmateriaalit ja kaivostoiminta || 168 911 || 135 573 Kemikaalit, muovit ja lääkkeet || – || 20 400 Juomavesi, vedenkäsittely || 38 697 || 33 247 Sähkö, hiili ja muut || 409 090 || 358 745 Elintarvikeketju || – || 1 244 Investoinnit tavaroihin/kestokulutushyödykkeisiin || 3 827 || 3 902 Meriliikenne ja muut || 5 819 || 6 214 Materiaalien käsittely, rakentaminen || 24 154 || 29 025 Paperiteollisuus || 4 747 || 4 840 Tiet ja moottoritiet || 73 921 || 62 856 Televiestintä || 18 427 || 24 963 Palvelut ja muut || 115 532 || 102 084 Yhteensä || 1 146 280 || 1 033 160 3.2.3.5
Maksurästit
lainoista Maksurästit määritetään, niitä seurataan ja niistä
raportoidaan noudattamalla myöhässä olevien maksujen seuraamisesta annettuja
ohjeita (”Guidelines for the Monitoring of late payments”). Maksurästien seurannasta ja niitä koskevasta raportoinnista
huolehtii yleensä EIP:n maksuviivästysyksikkö (LPU), joka on osa transaktioiden
hallinnoinnista ja uudelleenjärjestelystä vastaavaa osastoa. LPU laatii
kuukausittain raportin investointikehyksen maksamattomista lainaeristä.
Raportti sisältää myös taulukon, jossa tarkastellaan yli kahdeksan päivää
myöhässä olevien maksujen kehitystä kuukausittain. Kuukausiraportissa annetaan
myös yksityiskohtaista tietoa toimenpiteistä, joita on toteutettu tai joita
aiotaan toteuttaa. Nämä tiedot on jaoteltu maittain, lainoittain ja
lainaerittäin. Lisäksi laaditaan kuukausiraportti sellaisista lainoista,
joiden maksu on viivästynyt yli 90 päivää. Kyseinen raportti toimitetaan
Euroopan komissiolle. EIP:n hallitukselle toimitetaan kahdesti vuodessa
tiivistelmätaulukko sellaisista lainoihin liittyvistä maksuista, jotka ovat yli
30 päivää ja yli 90 päivää myöhässä, sekä raportti, joka sisältää
vertailukelpoista tietoa maksurästien vuotuisesta ja puolivuotisesta
kehityksestä. Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi lainoihin
liittyvistä maksurästeistä (tuhansina euroina): || Liitetieto || Lainat ja muut saamiset 31.12.2012 || Lainat ja muut saamiset 31.12.2011 Kirjanpitoarvo || || 1 146 280 || 1 033 160 || || || Omaisuuseräkohtainen arvonalennus || || || Bruttomäärä || || 110 767 || 112 662 Arvonalennusta koskeva varaus || 7 || –45 144 || –48 816 Määrä, johon on tehty omaisuuseräkohtaiset arvonalennukset, kirjanpitoarvo || || 65 623 || 63 846 || || || Yleinen arvonalennus || || || Bruttomäärä || || – || – Arvonalennusta koskeva varaus || || – || – Määrä, johon on tehty yleinen arvonalennus, kirjanpitoarvo || || – || – || || || Myöhässä oleva määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta || || || || || || Myöhässä oleva määrä kattaa seuraavat erät: || || || 30–60 päivää || || 12 || 8 60–90 päivää || || – || 472 90–180 päivää || || – || 13 yli 180 päivää || || – || 33 Myöhässä olevan määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta, kirjanpitoarvo || || 12 || 526 || || || Määrä, joka ei ole myöhässä ja johon ei ole tehty arvonalennusta, kirjanpitoarvo || || 1 080 645 || 968 788 || || || Lainojen ja muiden saamisten kirjanpitoarvo yhteensä || || 1 146 280 || 1 033 160 || || || 3.2.4.
Käteisvaroihin
ja muihin rahavaroihin liittyvä luottoriski Käytettävissä olevat varat sijoitetaan investointikehyksen
sopimusperusteisten maksuvelvoitteiden aikataulun mukaisesti. Sijoituksia oli
31.12.2012 vain pankkitalletusten ja muiden lyhytaikaisten
rahoitusinstrumenttien muodossa. Varoja voitaisiin sijoitusohjeiden mukaan
sijoittaa myös keskipitkän ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoihin
likviditeettivaatimuksista riippuen. Hyväksytyiltä pankeilta ja liikkeeseenlaskijoilta
edellytetään lyhyen aikavälin luottoluokitusta, joka on vähintään P-1/A-1/F1
(Moody’s, S&P, Fitch). Jos jokin pankki tai liikkeeseenlaskija on saanut
eri luottoluokituslaitoksilta toisistaan poikkeavia luottoluokituksia,
luokittelussa käytetään alhaisinta näistä luokituksista. Jokaiseen yksittäiseen
hyväksyttyyn pankkiin tai liikkeeseenlaskijaan sovelletaan enimmäismäärää, joka
on tällä hetkellä 50 000 000 euroa (eli 50 miljoonaa euroa). Talletukset tehdään hyväksyttyihin yhteisöihin, ja
talletusaika on enintään kolme kuukautta kaupantekopäivästä, eikä talletuksen
määrä ylitä luottoriskille alttiina olevalle määrälle asetettua ylärajaa. Kaikilla investointikehyksen hallussa 31. joulukuuta 2012
ja 31. joulukuuta 2011 olleilla pankkitalletuksilla ja lyhytaikaisilla
yritystodistuksilla oli suorituspäivänä luottoluokituksena vähintään P-1 (Moody’s).
Luokitus P-2 (31.12.2011) johtuu yhden vastapuolen luokituksen laskusta
21.12.2011. Seuraavassa taulukossa on esitetty pankkitalletukset
kertyneet korot mukaan luettuina (tuhansina euroina): Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) || Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) || 31.12.2012 || 31.12.2011 P-1 || Aa1 || 43 400 || 10 % || - || - P-1 || Aa2 || - || - || 28 622 || 6 % P-1 || Aa3 || 130 901 || 29 % || 105 547 || 24 % P-1 || A1 || 83 500 || 18 % || 117 603 || 26 % P-1 || A2 || 198 179 || 43 % || 179 938 || 40 % P-2 || A3 || - || - || 17 441 || 4 % Yhteensä || || 455 980 || 100 % || 449 151 || 100 % 3.2.5.
Johdannaisten
luottoriski 3.2.5.1
Johdannaisiin
liittyvä luottoriskipolitiikka Johdannaisten luottoriski liittyy tappioon, joka
osapuolelle aiheutuu siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään
sopimusvelvoitteitaan. Johdannaisiin liittyvä luottoriski vaihtelee useiden
tekijöiden (kuten korkojen ja valuuttakurssien) mukaan. Se vastaa usein vain
pientä osaa johdannaisten nimellisarvosta. Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan
tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai
valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita
silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa
valuuttamarkkinoilla. Kaikki swap-sopimukset toteutetaan EIP:n toimesta
ulkopuolisen vastapuolen kanssa. Kaikkien swap-sopimusten tapauksessa sovelletaan
samoja EIP:n ja sen ulkopuolisten vastapuolten välillä allekirjoitettuja
swap-vakiosopimuksia ja Credit Support Annex -vakuusjärjestelyjä. 3.2.5.2
Johdannaisten
luottoriskin määrittäminen Kaikkiin EIP:n toteuttamiin, investointikehykseen
liittyviin swap-sopimuksiin sovelletaan samoja sopimuspuitteita ja menetelmiä
kuin Euroopan investointipankin omiin tarkoituksiinsa neuvottelemiin
johdannaisiin. EIP määrittää etenkin swap-sopimusten vastapuolten
hyväksyttävyyden soveltamalla samoja kelpoisuusehtoja, joita se käyttää
yleisesti omia swap-sopimuksia tehdessään. EIP määrittää swap-sopimuksiin ja johdannaistransaktioihin
liittyvän luottoriskin raportointia ja enimmäismäärien seurantaa varten käyttämällä
nettomarkkinariskiin ja mahdolliseen tulevaan luottoriskiin perustuvaa
lähestymistapaa. Nettomarkkinariski ja mahdollinen tuleva luottoriski kattavat
investointikehyksen johdannaiset kaikilta osin. Seuraavassa taulukossa on esitetty
swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset sekä valuuttojen väliset
koronvaihtosopimukset mutta ei lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia)
maturiteetit sopimusten nimellisarvon ja käyvän arvon mukaan jaoteltuina: Swap-sopimukset 31.12.2012 || Alle || 1–5 || 5–10 || yli || Yhteensä (tuhansina euroina) || 1 vuosi || vuotta || vuotta || 10 vuotta || 2012 Nimellismäärä || 1 480 || 9 833 || 15 253 || – || 26 566 Käypä arvo (nettodiskonttoarvo) || 71 || –528 || –3 529 || – || –3 986 Swap-sopimukset 31.12.2011 || Alle || 1–5 || 5–10 || yli || Yhteensä (tuhansina euroina) || 1 vuosi || vuotta || vuotta || 10 vuotta || 2011 Nimellismäärä || 7 042 || 43 593 || 16 899 || – || 67 534 Käypä arvo (nettodiskonttoarvo) || –674 || –1 331 || –3 869 || – || –5 874 Investointikehyksessä tehdään lyhytaikaisia
valuutanvaihtosopimuksia, jotta kehystä voitaisiin suojata muihin kuin
euromääräisinä nostettaviin lainoihin liittyviltä valuuttariskeiltä.
Lyhytaikaisten valuutanvaihtosopimusten maturiteetti on enintään kolme
kuukautta, ja kyseisiä sopimuksia jatketaan säännöllisesti. Lyhytaikaisten
valuutanvaihtosopimusten nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 oli 652 miljoonaa
euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2011 oli 585 miljoonaa euroa.
Lyhytaikaisten valuutanvaihtosopimusten käypä arvo 31. joulukuuta 2012 oli –2,9
miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2011 oli –6,4 miljoonaa euroa. Investointikehyksessä tehdään koronvaihtosopimuksia
kehyksestä maksettujen lainojen suojaamiseksi korkoriskiltä. Joulukuun 31.
päivänä 2012 avoinna oli yksi koronvaihtosopimus, jonka nimellisarvo oli 19,6
miljoonaa euroa (2011: nolla euroa) ja käypä arvo 0,03 miljoonaa euroa (2011:
nolla euroa). 3.2.6.
Eräpäivään
asti pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski Seuraavassa taulukossa on esitetty
eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen salkun tilanne. Salkku muodostuu
kokonaisuudessaan joukkovelkakirjapositioista, joiden jäljellä oleva juoksuaika
on alle kolme kuukautta. Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) || Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) || 31.12.2012 || 31.12.2011 P-2 || Baa2 || 50 143 || 51 % || – || – P-3 || Baa3 || 48 886 || 49 % || – || – Yhteensä || || 99 029 || 100 % || – || – 3.3 Likviditeettiriski 3.3.1
Likviditeettiriskin
hallinta Likviditeettiriski on riski siitä, että yhteisön on vaikea
täyttää rahoitusvelkoihin liittyviä velvoitteitaan, jotka täytetään
käteissuorituksella tai muulla rahoitusvaroihin kuuluvalla suorituksella. Investointikehys rahoitetaan pääasiassa jäsenvaltioilta
vuosittain saatavin rahoitusosuuksin (yhdeksäs ja kymmenes EKR). Sen
toissijaisena rahoituslähteenä ovat sen toiminnasta saatavat rahavirrat.
Euroopan komissio laatii vuosittain selvityksen kuluvan varainhoitovuoden ja
seuraavien varainhoitovuosien sitoumuksista, maksuista ja maksettavaksi
pyydettävien rahoitusosuuksien vuotuisesta määrästä (korkotuet mukaan
luettuina) ja toimittaa sen neuvostolle 15. lokakuuta mennessä. Se ottaa selvitystä
laatiessaan huomioon investointikehyksen hallinnointia ja operaatioita koskevat
EIP:n ennusteet. Nykyiseen ja tulevaan lainasalkkuun sisältyvien lainojen
nostoaikataulua analysoidaan ja seurataan läpi vuoden, jotta jäsenvaltioiden
vuotuiset rahoitusosuudet voitaisiin määrittää. Erityiset tapahtumat, kuten
ennen eräpäivää saadut maksut, osakkeiden myynnit ja velvoitteiden
laiminlyönnit, otetaan huomioon vuotuisia likviditeettivaatimuksia
oikaistaessa. Likviditeettiriskin minimoimiseksi investointikehyksellä on
jatkuva likviditeettivaranto, joka riittää kulloinkin kattamaan ennusteiden
mukaiset lainojen nostot, jotka EIP:n operatiivinen osasto (Ops B) ilmoittaa
säännöllisin väliajoin. Investointikehyksen nimissä avatuilla tileillä olevien
rahoitusvarojen hallinnoinnista huolehtii EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto (Treasury
Department). Hallinnoinnissa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan front
office- ja back office -toiminnot on erotettu toisistaan. Näiden varojen
sijoittamiseen liittyvien suoritusvelvoitteiden täyttämisestä vastaa suunnittelu-
ja selvitysosasto (Planning and Settlement of Operations Department). Lisäksi vastapuolten hyväksyminen ja rahoitusvaroista
tehtäviin sijoituksiin sovellettavista enimmäismääristä päättäminen ja niiden
seuraaminen ovat tehtävien eriyttämisen periaatteen mukaisesti EIP:n
riskienhallinnasta vastaavan osaston vastuulla. 3.3.2
Likviditeettiriskin mittaaminen Tässä osassa olevissa taulukoissa analysoidaan
investointikehyksen rahoitusvelkoja maturiteettiryhmittäin, jotka on
muodostettu tilinpäätöspäivän ja sopimuksen mukaisen juoksuajan päättymispäivän
välisen ajanjakson mukaan (analyysi perustuu diskonttaamattomiin
rahavirtoihin). Investointikehyksellä on sitoumuksia, jotka muodostuvat
allekirjoitettujen lainasopimusten mukaisten luottojen nostamattomista
osuuksista, pääoman merkitsemistä ja/tai pääomasijoitusten tekemistä koskeviin
sopimuksiin liittyvistä, kehyksestä vielä maksamatta olevista osuuksista,
lainoille myönnetyistä vakuuksista sekä sellaisista korkotuista ja teknisestä
avusta, joista on tehty sitoumus. Edellä mainittujen erien maksuaikatauluun
liittyy runsaasti epävarmuutta. Investointikehyksen lainat on nostettava
määräajassa. Lainojen nostamisajankohdat ja nostettavat määrät riippuvat
kuitenkin niihin liittyvien investointihankkeiden ja rahoitustoimien
etenemisestä varsin epävakaassa toimintaympäristössä. Pääomasijoitukset tulevat
maksettaviksi heti kun pääomasijoitusrahastojen hoitajat esittävät
asianmukaisen maksuvaatimuksen, joka perustuu niiden investointitoiminnan
edistymiseen. Nostoaika on yleensä 3 vuotta, ja sitä jatketaan useissa
tapauksissa yhdellä tai kahdella vuodella. Jotkin maksun suorittamista koskevat
sitoumukset ovat yleensä voimassa nostoajan päätyttyä siihen asti, kunnes
rahaston sijoitukset myydään kokonaisuudessaan, koska rahaston likviditeetti
voi ajoittain olla riittämätön palkkioista tai muista kuluista aiheutuvien
maksuvelvoitteiden kattamiseen. Lainatakauksiin ei sovelleta erillisiä maksun
suorittamista koskevia sitoumuksia ellei takauksen saaja vetoa takaukseen.
Takauksen jäljellä olevaa määrää vähennetään kunkin takauksen saaneen lainan
takaisinmaksuaikataulun mukaisesti. Seuraavassa esitetty maturiteettiryhmittäinen jaottelu on
laadittu edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Määrät perustuvat
arvioihin, joissa on otettu huomioon kunkin sopimuksen mukainen nostoaika ja
jotka on muodostettu käyttämällä investointikehyksen
likviditeettisuunnittelussa noudatetuilla vakiomenetelmillä laadittuja
ennusteita. Teknistä apua koskeviin sopimuksiin liittyvät maksun suorittamista
koskevat sitoumukset ovat yleensä luonteeltaan lyhytaikaisia (alle vuoden).
Ryhmä “Eräpäivä määrittämätön” sisältää seuraavat erät: realisoituneihin ja
realisoitumattomiin vakuuksiin liittyvät sitoumukset; nostamattomat lainat,
joista on tehty sitoumus ja joiden sopimuksenmukainen nostoaika on päättynyt
mutta joiden osalta odotetaan nostoajan pidennystä; korkotuet, joita vastaavia
varoja on pyydetty jäsenvaltioilta kertasuorituksena tulevien velvoitteiden kattamiseksi. Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen
likviditeettirakenne perustuu swap-sopimusten (sisältää
valuutanvaihtosopimukset, valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset sekä
lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset ja koronvaihtosopimukset)
sopimuksenmukaisiin diskonttaamattomiin rahavirtoihin. Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne || enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Eräpäivä määrittämätön || Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä tuhansina euroina 31.12.2012 Muut (annetut vakuudet, realisoituneet vakuudet) || - || - || - || - || 26 224 || 26 224 Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumukset – poistuneet määrät || 16 500 || 287 657 || 243 020 || - || 201 867 || 749 044 Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || - || 26 806 || 54 958 || 7 319 || 127 987 || 217 070 Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 255 || 101 495 || 79 206 || - || 23 599 || 204 555 Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 2 000 || 8 511 || 13 109 || - || - || 23 620 Yhteensä || 18 755 || 424 469 || 390 293 || 7 319 || 379 677 || 1 220 513 Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne || enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Eräpäivä määrittämätön || Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä tuhansina euroina 31.12.2011 Muut (annetut vakuudet, realisoituneet vakuudet) || – || – || – || – || 27 909 || 27 909 Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumukset – poistuneet määrät || 2 295 || 257 127 || 274 573 || 54 000 || 113 097 || 701 092 Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 2 035 || 38 424 || 38 010 || 7 666 || 178 432 || 264 567 Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 1 445 || 31 100 || 139 211 || – || 16 211 || 187 967 Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 4 564 || 16 693 || – || – || – || 21 257 Yhteensä || 10 339 || 343 344 || 451 794 || 61 666 || 335 649 || 1 202 792 Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2012 || enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Saatujen/poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 1 238 || 7 364 || 14 498 || 5 350 || 28 450 Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –1 286 || –8 428 || –17 218 || –5 894 || –32 826 Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät || 649 000 || – || – || – || 649 000 Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –652 451 || – || – || – || –652 451 Koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 65 || 511 || 3 274 || 2 117 || 5 967 Koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || – || –753 || –3 537 || –1 577 || –5 867 Yhteensä || –3 434 || –1 306 || –2 983 || –4 || –7 727 || || || || || Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2011 || enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Saatujen/poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 9 873 || 14 365 || 19 533 || 7 430 || 51 201 Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –10 091 || –17 527 || –24 420 || –9 015 || –61 053 Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät || 585 000 || – || – || – || 585 000 Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –591 909 || – || – || – || –591 909 Yhteensä || –7 127 || –3 162 || –4 887 || –1 585 || –16 761 3.4
Markkinariski Markkinariski on riski siitä, että markkinahintojen, kuten
korkojen, osakehintojen, valuuttakurssien tai luottomarginaalien muutos (joka
ei liity liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvään muutokseen)
vaikuttaa yhteisön rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai sen hallussa
pitämien rahoitusinstrumenttien arvoon. 3.4.1.
Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan investointikehyksen positioiden
taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat
markkinatuottojen tai tuottokäyrien epäedullisesta kehityksestä. Korkoriski on
olemassa silloin, kun eri omaisuus- ja velkaerien ominaisuudet poikkeavat
toisistaan uudelleenhinnoittelun ja maturiteetin osalta. Investointikehyksen lainasalkun ja siihen liittyvien
omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten herkkyyttä
korkoriskille mitataan käyttämällä Basis Point Value (BPV) -menetelmää, jossa
omaisuuserän hinnanmuutosta mitataan suhteessa korkokäyrän yhden peruspisteen muutosta
kohti. BPV-menetelmä mittaa, miten paljon salkun nettonykyarvo nousee
tai laskee seuraaviin aikaryhmiin kuuluvien korkoperiodien korkokäyrän yhden peruspisteen
(0,01 %) kasvun seurauksena: ”rahamarkkinapaperit – enintään yksi vuosi”,
”erittäin lyhyt – kahdesta kolmeen vuotta”, lyhyt – neljästä kuuteen vuotta,
pitkä – 12–20 vuotta" ja "erittäin pitkä – yli 21 vuotta". Lainojen nettonykyarvon laskemiseksi investointikehyksessä
käytetään euromääräistä rahoituskäyrää (euromääräinen swap-käyrä + EIP:n
rahoitusmarginaali), kun kyseessä ovat euron ja muiden valuuttojen paitsi
Yhdysvaltain dollarin määräiset rahavirrat, ja Yhdysvaltain dollarin määräistä
rahoituskäyrää, kun kyseessä ovat Yhdysvaltain dollarin määräiset rahavirrat.
Omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvon laskemiseksi
investointikehyksessä käytetään euromääräisten rahavirtojen tapauksessa
euromääräistä swap-käyrää ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen
tapauksessa Yhdsvaltain dollarin määräistä swap-käyrää. Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, lainasalkun ja siihen
liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten
nettonykyarvo 31.12.2012 vähenee 341 000 euroa (31.12.2011: 239 000
euroa), jos korot nousevat vastaavalla jaksolla yhden korkopisteen. BPV (tuhansina euroina) || Rahamarkkinapaperit || Erittäin lyhyt || Lyhyt || Keskipitkä || Pitkä || Erittäin pitkä || Yhteensä Tilanne 31.12.2012 || 1 vuosi || 2–3 vuotta || 4–6 vuotta || 7–11 vuotta || 12–20 vuotta || 21 vuotta || Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille || –25 || –47 || –90 || –117 || –62 || – || –341 BPV (tuhansina euroina) || Rahamarkkinapaperit || Erittäin lyhyt || Lyhyt || Keskipitkä || Pitkä || Erittäin pitkä || Yhteensä Tilanne 31.12.2011 || 1 vuosi || 2–3 vuotta || 4–6 vuotta || 7–11 vuotta || 12–20 vuotta || 21 vuotta || Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille || –20 || –28 || –60 || –78 || –53 || – || –239 3.4.2.
Valuuttariski Valuuttariskillä tarkoitetaan investointikehyksen positioiden
taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat
valuuttakurssien epäedullisesta kehityksestä. Investointikehykseen kohdistuu valuuttariski aina, kun sen
varat ja velat ovat eri valuutoissa. Valuuttariski sisältää myös valuuttakurssimuutoksista
johtuvat odottamattomat epäedulliset muutokset vastaisten rahavirtojen arvossa. 3.4.2.1
Valuuttariski
ja rahoitusvarat Investointikehyksen rahoitusvarat ovat joko euroina tai
Yhdysvaltain dollareina. Valuuttariskiltä suojautumiseen käytetään valuuttojen
avistakauppaa, valuuttatermiinejä, valuutanvaihtosopimuksia tai valuuttojen
välisiä koronvaihtosopimuksia. EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto voi
lisäksi käyttää mitä tahansa muuta EIP:n politiikan mukaista instrumenttia,
joka tarjoaa suojaa investointikehyksen rahoitustoimintaan kohdistuvilta
markkinariskeiltä, silloin kun se katsoo tämän tarpeelliseksi ja
asianmukaiseksi. 3.4.2.2
Valuuttariski
ja investointikehyksen rahoittamat tai takaamat toimet Jäsenvaltioiden investointikehyksen rahoittamiseksi maksamat
rahoitusosuudet saadaan euroina. Investointikehyksen rahoittamien tai takaamien
toimien sekä korkotukien valuutta voi olla euro, Yhdysvaltain dollari tai mikä
tahansa muu hyväksytty valuutta. Valuuttariski (suhteessa viitevaluuttana olevaan euroon)
syntyy aina kun muut kuin euromääräiset transaktiot jätetään suojaamatta.
Seuraavassa on esitetty investointikehyksen valuuttariskiin liittyvää suojausta
koskevat ohjeet. 3.4.2.2.1.
Muiden
valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen -
Sellaiset
investointikehyksen lainat, jotka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina tai
Yhdysvaltain dollareina, on suojattava valuutanvaihtosopimuksin, joilla on sama
rahoitusprofiili kuin suojattavalla lainalla, jos käytettävissä on toimivat
swap-markkinat. -
Kun kyse
on sellaisista investointikehyksestä suoritettavista maksuista, jotka maksetaan
muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina ja joita ei suojata
pitkällä aikavälillä, maksuvalmius- ja rahoitusosasto tekee valuuttakauppasopimuksen
kaksi arkipäivää ennen maksun suorittamista. Investointikehyksen toimiin
sovelletaan muuntokurssia, joka vastaa maksuvalmius- ja rahoitusosaston
markkinoilta saamaa valuuttakurssia. Vastaavasti kun on kyse sellaisista
takaisin maksetuista määristä, jotka saadaan muuna valuuttana kuin euroina tai
Yhdysvaltain dollareina, maksuvalmius- ja rahoitusosasto toteuttaa tarvittaessa
valuuttaoperaation saatujen valuuttojen muuntamiseksi. -
Vakuuksiin,
joihin ei ole vedottu, ei sovelleta valuuttasuojausta. Vakuudet, joihin on
vedottu ja jotka ovat muina valuuttoina kuin euroina tai Yhdysvaltain
dollareina, suojataan. -
Sellaiset
muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräiset toimet,
joiden osalta maksuvalmius- ja rahoitusosasto ei voi toteuttaa
valuuttasuojausta, jätetään suojaamatta. Tämä koskee myös sellaisia paikallisen
valuutan määräisiä (synteettisiä) toimia, joissa suoritus tapahtuu euroina tai
Yhdysvaltain dollareina. Investointikehykseen kohdistuu siksi näiden toimien
osalta valuuttariski. 3.4.2.2.2.
Yhdysvaltain
dollarin määräisten toimien suojaaminen -
Kaikki
investointikehyksen takaisin maksamatta olevat, Yhdysvaltain dollarin määräiset
toimet (lukuun ottamatta vakuuksia, joihin ei ole vedottu) suojataan
Yhdysvaltain dollarin ja euron välisillä valuutanvaihtosopimuksilla, joiden
voimassaoloa jatketaan jaksoittain. Kunkin jakson alussa arvioidaan seuraavalla
jaksolla Yhdysvaltain dollareina saatavat ja maksettavat rahavirrat
suunniteltujen tai odotettujen maksujen (saatavat ja suoritettavat maksut)
perusteella. Erääntyviä valuutanvaihtosopimuksia jatketaan ja niiden määrää
muutetaan siten, että se kattaa vähintään ennusteiden mukaiset seuraavan jakson
Yhdysvaltain dollarin määräiset likviditeettitarpeet. -
Yhdysvaltain
dollariin liittyvälle valuuttariskille altis kokonaismäärä lasketaan
jaksoittain kirjanpitotietojen perusteella, jotta suojausta voitaisiin
tarvittaessa mukauttaa seuraavalla valuutanvaihtosopimusjaksolla. -
Valuutanvaihtosopimuksia
voidaan tarvittaessa käyttää myös yksittäisten Yhdysvaltain dollarin määräisten
lainojen suojaamiseen, jos maksuvalmius- ja rahoitusosasto pitää tätä toiminnan
kannalta tarkoituksenmukaisena. -
Valuutanvaihtosopimuksen
jatkojakson aikana Yhdysvaltain dollarin määräiset odottamattomat likviditeettivajeet
voidaan kattaa satunnaisilla valuutanvaihtosopimuksilla, kun taas ylimääräinen
likviditeetti voidaan joko sijoittaa rahoitusvaroihin tai vaihtaa euroiksi. -
Yhdysvaltain
dollarin määräinen suojaamaton takaisin maksamatta oleva (nimellinen) kokonaismäärä
ei saa koskaan olla suurempi kuin 5 000 000 (viisi miljoonaa)
Yhdysvaltain dollaria. Tätä enimmäismäärää mukautetaan vuosittain. Jos
enimmäismäärä ylittyy, maksuvalmius- ja rahoitusosasto palauttaa valuuttariskin
enimmäismäärän puitteisiin valuuttaoperaatiolla. 3.4.2.3
Valuuttapositiot Seuraavissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen
valuuttapositiot (tuhansina euroina). Tilanne 31. joulukuuta 2012 || EUR || USD || KES || AKT/MMA-valuutat || Yhteensä || || || || || VARAT || || || || || Käteisvarat ja muut rahavarat || 424 647 || 41 921 || – || – || 466 568 Johdannaissopimukset || 1 064 || –949 || – || – || 115 Lainat ja muut saamiset || 513 231 || 508 412 || 60 348 || 64 289 || 1 146 280 Myytävissä olevat rahoitusvarat || 66 509 || 259 694 || – || 6 798 || 333 001 Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || – || – || – || 87 310 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || – || – || – || 99 029 Muut varat || – || – || – || 224 || 224 Varat yhteensä || 1 191 790 || 809 078 || 60 348 || 71 311 || 2 132 527 || || || || || VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || || || || Velat || || || || || Johdannaissopimukset || –675 814 || 682 849 || – || – || 7 035 Tuloennakot || 37 560 || 248 || – || – || 37 808 Velat kolmansille || 312 040 || 46 || – || – || 312 086 Muut velat || 905 || 19 || 14 || 215 || 1 153 Velat yhteensä || –325 309 || 683 162 || 14 || 215 || 358 082 Rahoittajien varat || || || || || Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 1 561 309 || – || – || – || 1 561 309 Käyvän arvon rahasto || 5 366 || 59 144 || – || 3 924 || 68 434 Kertyneet voittovarat || 144 702 || – || – || – || 144 702 Rahoittajien varat yhteensä || 1 711 377 || 59 144 || – || 3 924 || 1 774 445 Velat ja rahoittajien varat yhteensä || 1 386 068 || 742 306 || 14 || 4 139 || 2 132 527 Valuuttapositio 31. joulukuuta 2012 || –194 278 || 66 772 || 60 334 || 67 172 || – || || || || || Tilanne 31. joulukuuta 2012: || || || || || SITOUMUKSET || || || || || Nostamatta olevat lainat ja myytävissä olevat rahoitusvarat || 794 475 || 171 639 || – || – || 966 114 Realisoituneet vakuudet || – || – || – || 6 224 || 6 224 Korkotuet ja tekninen apu || 204 555 || – || – || – || 204 555 || || || || || EHDOLLISET VELAT || || || || || Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || – || – || – || 20 000 Tilanne 31. joulukuuta 2011 || EUR || USD || CAD || AKT/MMA-valuutat || Yhteensä || || || || || VARAT || || || || || Käteisvarat ja muut rahavarat || 416 384 || 35 895 || – || – || 452 279 Johdannaissopimukset || 13 419 || –12 985 || – || – || 434 Lainat ja muut saamiset || 477 340 || 501 923 || – || 53 897 || 1 033 160 Myytävissä olevat rahoitusvarat || 54 287 || 186 525 || 4 303 || 6 545 || 251 660 Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || – || – || – || 87 310 Muut varat || 50 || – || – || 366 || 416 Varat yhteensä || 1 048 790 || 711 358 || 4 303 || 60 808 || 1 825 259 || || || || || VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || || || || Velat || || || || || Johdannaissopimukset || –641 758 || 654 460 || – || – || 12 702 Tuloennakot || 32 689 || 314 || – || – || 33 003 Velat kolmansille || 329 598 || 62 || – || – || 329 660 Muut velat || 691 || 19 || – || 403 || 1 113 Velat yhteensä || –278 780 || 654 855 || – || 403 || 376 478 Rahoittajien varat || || || || || Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 1 281 309 || – || – || – || 1 281 309 Käyvän arvon rahasto || 41 750 || – || – || – || 41 750 Kertyneet voittovarat || 125 722 || – || – || – || 125 722 Rahoittajien varat yhteensä || 1 448 781 || – || – || – || 1 448 781 Velat ja rahoittajien varat yhteensä || 1 170 001 || 654 855 || – || 403 || 1 825 259 Valuuttapositio 31. joulukuuta 2011 || –121 211 || 56 503 || 4 303 || 60 405 || – || || || || || Tilanne 31. joulukuuta 2011: || || || || || SITOUMUKSET || || || || || Nostamatta olevat lainat ja myytävissä olevat rahoitusvarat || 761 319 || 204 340 || – || – || 965 659 Realisoituneet vakuudet || – || – || – || 7 909 || 7 909 Korkotuet ja tekninen apu || 209 223 || || – || – || 209 223 EHDOLLISET VELAT || || || || || Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || – || – || – || 20 000 3.4.2.4
Analyysi
herkkyydestä valuuttakurssimuutoksille (lähimpään tuhanteen euroon
pyöristettynä) Tilinpäätöspäivänä suurin nettomääräinen valuuttariski
on Yhdysvaltain dollarin määräinen nettoriski. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2012
±10 prosentin muutos Yhdysvaltain dollarin muuntokurssissa aiheuttaisi ±6 682
000 euron muutoksen rahoittajien varoissa (vastaava muutos 31.12.2011 olisi
ollut ±5 650 000 euroa). 3.4.2.5
Muuntokurssit Taseiden (31.12.2012 ja 31.12.2011) laatimisessa on
käytetty seuraavia muuntokursseja: || 31. joulukuuta 2012 || 31. joulukuuta 2011 Muut kuin EU-valuutat || || Dominikaanisen tasavallan peso (DOP) || 53.1220 || 49.8498 Fidžin dollari (FJD) || 2.3417 || 2.3630 Haitin gourde (HTG) || 55.7265 || 52.1645 Kenian shillinki (KES) || 113.68 || 109.53 Mauritanian ouguiya (MRO) || 393.99 || 372.52 Mauritiuksen rupia (MUR) || 40.19 || 37.43 Ruandan frangi (RWF) || 811.83 || 771.76 Ugandan shillinki (UGX) || 3 549 || 3 205 Yhdysvaltain dollari (USD) || 1.3194 || 1.2939 Ranskan CFA-frangi BEAC/BCEAO (XAF/XOF) || 655.957 || 655.957 Etelä-Afrikan randi (ZAR) || 11.1727 || 10.4830 3.4.3.
Osakkeiden
hintariski (lähimpään tuhanteen euroon pyöristettynä) Osakkeiden hintariski on riski siitä, että osakkeiden käypä
arvo laskee osakeindeksien ja yksittäisten osakesijoitusten arvon muutosten
seurauksena. Investointikehykseen kohdistuu osakkeiden hintariski sen
pääomasijoitusten vuoksi, joita ovat suorat osakesijoitukset ja
pääomasijoitusrahastoihin tehdyt sijoitukset. Osakesijoituksiin sovelletaan pisteytystä. Kutakin
sijoitusta arvioidaan käyttämällä useita kriteerejä, jotka kuuluvat kolmeen
pääryhmään: johto, liiketoimintasuunnitelma ja liiketoiminnan rakenne.
Yksittäiset pisteet yhdistetään yhdeksi sijoitukselle annetuksi
kokonaispistemääräksi, joka kuvaa sen kokonaisvahvuutta. Myös osakkeiden hintariskille alttiina oleviin sijoituksiin
sovelletaan enimmäismääriä sekä yksittäisten sijoitusten että kokonaismäärien
osalta. Nämä enimmäismäärät riippuvat osakesijoitusten laadusta. Yksityisten yritysten osakkeiden arvoa ei voida helposti
määrittää jatkuvaa seurantaa ja valvontaa varten. Tällaisten positioiden
tapauksessa käytetään parhaita saatavilla olevia arvioita, joihin kuuluvat
asianmukaisella arvostusmenetelmällä määritetyt hinnat. Osakeindeksien ja yksittäisten oman pääoman ehtoisten
sijoitusten arvon 10 prosentin laskun vaikutus (joka on seurausta
myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten salkun käyvän arvon
muutoksesta) investointikehyksen rahoittajien varoihin on –33 300 000
euroa 31.12.2012 ja –25 166 000 euroa 31.12.2011, jos kaikki muut
muuttujat säilyvät ennallaan. 4
Varojen ja velkojen käypä arvo Seuraavassa taulukossa on verrattu tilinpäätöslaskelmissa
esitettyjen investointikehyksen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja ja käypiä
arvoja omaisuuseräryhmittäin (tuhansina euroina). || Kirjanpitoarvo 31.12.2012 || Käypä arvo 31.12.2012 || Kirjanpitoarvo 31.12.2011 || Käypä arvo 31.12.2011 Käypään arvoon kirjatut varat || || || || Myytävissä olevat rahoitusvarat || 333 001 || 333 001 || 251 660 || 251 660 Johdannaissopimukset || 115 || 115 || 434 || 434 Yhteensä || 333 116 || 333 116 || 252 094 || 252 094 || || || || Hankintamenoon kirjatut varat || || || || Käteisvarat ja muut rahavarat || 466 568 || 466 568 || 452 279 || 452 279 Lainat ja muut saamiset || 1 146 280 || 1 226 409 || 1 033 160 || 1 022 679 Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || 87 310 || 87 310 || 87 310 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || 98 805 || - || - Muut varat || 224 || 224 || 416 || 416 Yhteensä || 1 799 411 || 1 879 316 || 1 573 165 || 1 562 684 Varat yhteensä || 2 132 527 || 2 212 432 || 1 825 259 || 1 814 778 || || || || Käypään arvoon kirjatut velat || || || || Johdannaissopimukset || 7 035 || 7 035 || 12 702 || 12 702 Yhteensä || 7 053 || 7 053 || 12 702 || 12 702 || || || || Hankintamenoon kirjatut velat || || || || Tuloennakot || 37 808 || 37 808 || 33 003 || 33 003 Velat kolmansille || 312 086 || 312 086 || 329 660 || 329 660 Muut velat || 1 153 || 1 153 || 1 113 || 1 113 Yhteensä || 351 047 || 351 047 || 363 776 || 363 776 Velat yhteensä || 358 082 || 358 082 || 376 478 || 376 478 Seuraavassa on kuvattu varojen ja velkojen käyvän arvon
määrittämisessä käytetyt menetelmät ja oletukset. §
Varat, joiden käypä arvo
vastaa kirjanpitoarvoa Kun on kyse likvideistä varoista ja veloista tai
sellaisista varoista ja veloista, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta,
kirjanpitoarvon oletetaan vastaavan käypää arvoa. §
Käypään arvoon kirjatut
varat ja velat Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään
ensisijaisesti käyttämällä toimivien markkinoiden julkisia hintanoteerauksia.
Investointikehyksen sijoitussalkun koostumus on kuitenkin sellainen, että
tällaisia hintanoteerauksia on harvoin saatavilla. Jos rahoitusinstrumentille
ei ole saatavissa markkinahintaa, sen käypä arvo arvioidaan käyttämällä
arvostusmenetelmiä tai -malleja, jotka perustuvat tilinpäätöspäivän
markkinatietoihin aina kun tämä on mahdollista. Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi
rahoitusvaroista, joiden käypä arvo on määritetty arvostusmenetelmällä. Tasot
määritellään seuraavasti: -
Taso 1: toimivilta
markkinoilta peräisin olevat (mukauttamattomat) hintanoteeraukset -
Taso 2: muut
omaisuuserästä saatavilla olevat tiedot kuin tason 1 kattamat
hintanoteeraukset; nämä tiedot voidaan saada suoraan (hinnat) tai välillisesti
(hinnoista johdetut tiedot) -
Taso 3: tiedot
eivät perustu käytettävissä oleviin markkinatietoihin (muut kuin
havainnoitavissa olevat tiedot). Tilanne 31. joulukuuta 2012 (tuhansina euroina) || Taso 1 || Taso 2 || Taso 3 || Yhteensä Rahoitusvarat || || || || Johdannaissopimukset || - || 115 || - || 115 Myytävissä olevat rahoitusvarat || 11 001 || - || 322 000 || 333 001 Yhteensä || 11 001 || 115 || 322 000 || 333 116 || || || || Rahoitusvelat || || || || Johdannaissopimukset || - || 7 035 || - || 7 035 Yhteensä || - || 7 035 || - || 7 035 Tilanne 31. joulukuuta 2011 (tuhansina euroina) || Taso 1 || Taso 2 || Taso 3 || Yhteensä Rahoitusvarat || || || || Johdannaissopimukset || - || 434 || - || 434 Myytävissä olevat rahoitusvarat || 15 214 || - || 236 446 || 251 660 Yhteensä || 15 214 || 434 || 236 446 || 252 094 || || || || Rahoitusvelat || || || || Johdannaissopimukset || - || 12 702 || - || 12 702 Yhteensä || - || 12 702 || - || 12 702 Vuonna
2012 investointikehyksessä ei siirretty omaisuuseriä käyvän arvon
luokitushierarkian tasolta 1 tasolle 2 tai päinvastoin. Seuraavissa
taulukoissa on esitetty muutokset tason 3 instrumenteissa (tilanne 31.
joulukuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2011). (tuhansina euroina) || Myytävissä olevat rahoitusvarat Saldo 1. tammikuuta 2012 || 236 446 Voitto tai tappio yhteensä || - tuotto- ja kululaskelmassa || 8 133 - muussa laajassa tuloksessa || 15 041 Suoritetut maksut || 81 981 Saadut maksut || –19 601 Saldo 31. joulukuuta 2012 || 322 000 (tuhansina euroina) || Myytävissä olevat rahoitusvarat Saldo 1. tammikuuta 2011 || 171 638 Voitto tai tappio yhteensä || - tuotto- ja kululaskelmassa || -3 206 - muussa laajassa tuloksessa || 21 759 Suoritetut maksut || 67 829 Saadut maksut || –21 574 Saldo 31. joulukuuta 2011 || 236 446 5
Käteisvarat ja muut rahavarat (tuhansina euroina) Käteisvarat ja muut rahavarat voidaan jakaa seuraaviin
kahteen ryhmään: varat, jotka on saatu jäsenvaltioilta mutta joita ei ole vielä
maksettu tuensaajille, ja varat, jotka on saatu investointikehyksen
operatiivisesta toiminnasta ja rahoitustoiminnasta. || 31.12.2012 || 31.12.2011 Jäsenvaltioilta saadut, vielä maksamatta olevat rahoitusosuudet || 117 622 || 195 205 Kehyksen operatiivisesta toiminnasta ja rahoitustoiminnasta saadut varat || 348 946 || 257 074 Käteisvarat ja muut rahavarat yhteensä || 466 568 || 452 279 6
Johdannaissopimukset (tuhansina euroina) Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: Tilanne 31. joulukuuta 2012 || Käypä arvo || Nimellismäärä Varat || Velat Valuutanvaihtosopimukset || 87 || –102 || 7 062 Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset || – || –3 971 || 19 504 Koronvaihtosopimukset || 28 || – || 19 568 Valuuttatermiinit || – || –2 962 || 652 451 Johdannaissopimukset yhteensä || 115 || –7 035 || 698 585 || || || Tilanne 31. joulukuuta 2011 || Käypä arvo || Nimellismäärä Varat || Velat Valuutanvaihtosopimukset || 434 || –953 || 29 376 Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset || – || –5 355 || 38 158 Valuuttatermiinit || – || –6 394 || 585 000 Johdannaissopimukset yhteensä || 434 || –12 702 || 652 534 7
Lainat ja muut saamiset (tuhansina euroina) Lainat ja muut saamiset muodostuvat
pääasiassa seuraavista eristä: || Globaalilainat (*) || Paremmassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Huonommassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Yhteensä Nimellisarvo 1. tammikuuta 2012 || 225 365 || 716 350 || 128 679 || 1 070 394 Suoritetut maksut || 79 015 || 154 003 || – || 233 018 Kokonaan kuluksi kirjatut || –947 || –1 206 || – || –2 153 Saadut maksut || –39 967 || –71 368 || –4 145 || –115 480 Aktivoidut korot || – || –117 || 9 739 || 9 622 Valuuttakurssiero || –8 780 || –7 692 || –493 || –16 965 Nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 || 254 686 || 789 970 || 133 780 || 1 178 436 || || || || Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2012 || –7 609 || –16 372 || –24 835 || –48 816 Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –835 || –292 || – || –1 127 Kokonaan kuluksi kirjattujen arvonalennus || 947 || 1 206 || – || 2 153 Arvonalentumisen peruuttaminen || 910 || 814 || – || 1 724 Valuuttakurssiero || 93 || 348 || 480 || 921 Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2012 || –6 494 || –14 296 || –24 355 || –45 145 || || || || Jaksotettu hankintameno || –1 641 || –3 984 || –82 || –5 707 Kertynyt korko || 5 246 || 9 244 || 4 206 || 18 696 Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2012 || 251 797 || 780 934 || 113 549 || 1 146 280 || || || || || (*) sisältää edustussopimukset || Globaalilainat (*) || Paremmassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Huonommassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Yhteensä Nimellisarvo 1. tammikuuta 2011 || 246 500 || 542 322 || 123 910 || 912 732 Suoritetut maksut || 25 689 || 211 351 || 0 || 237 040 Kokonaan kuluksi kirjatut || 0 || 0 || –2 000 || –2 000 Saadut maksut || –48 554 || –51 712 || –4 144 || –104 410 Aktivoidut korot || 0 || 459 || 10 053 || 10 512 Valuuttakurssiero || 1 730 || 13 930 || 860 || 16 520 Nimellisarvo 31. joulukuuta 2011 || 225 365 || 716 350 || 128 679 || 1 070 394 || || || || Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2011 || –15 006 || –18 056 || –44 023 || –77 085 Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –1 746 || –1 514 || –773 || –4 033 Kokonaan kuluksi kirjattujen arvonalennus || 0 || 0 || 2 000 || 2 000 Arvonalentumisen peruuttaminen || 9499 || 3263 || 18 723 || 31 485 Valuuttakurssiero || – 356 || – 65 || – 762 || –1 183 Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2011 || –7 609 || –16 372 || –24 835 || –48 816 || || || || Jaksotettu hankintameno || –1 700 || –3 428 || – 99 || –5 227 Kertynyt korko || 3 498 || 9 499 || 3 812 || 16 809 Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2011 || 219 554 || 706 049 || 107 557 || 1 033 160 || || || || || (*) sisältää edustussopimukset 8
Myytävissä olevat rahoitusvarat (tuhansina euroina) Myytävissä olevat rahoitusvarat muodostuvat pääasiassa
seuraavista eristä: || Pääomasijoitus-rahastot || Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset || Yhteensä Hankintameno 1. tammikuuta 2012 || 182 692 || 36 565 || 219 257 Suoritetut maksut || 56 007 || 25 974 || 81 981 Saadut maksut / myynnit || –19 570 || –31 || –19 601 Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero || 1 581 || –678 || 903 Hankintameno 31. joulukuuta 2012 || 220 710 || 61 830 || 282 540 || || || Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2012 || 29 781 || 11 969 || 41 750 Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos || 29 540 || –2 856 || 26 684 Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2012 || 59 321 || 9 113 || 68 434 || || || Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2012 || –6 887 || –2 460 || –9 347 Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –7 976 || –951 || –8 927 Arvonalentumiseen liittyvä valuuttakurssiero || 133 || 168 || 301 Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2012 || –14 730 || –3 243 || –17 973 || || || Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2012 || 265 301 || 67 700 || 333 001 || Pääomasijoitus-rahastot || Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset || Yhteensä Hankintameno 1. tammikuuta 2011 || 142 932 || 33 350 || 176 282 Suoritetut maksut || 59 579 || 8 250 || 67 829 Saadut maksut / myynnit || –20 236 || –4 735 || –24 971 Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero || 417 || –300 || 117 Hankintameno 31. joulukuuta 2011 || 182 692 || 36 565 || 219 257 || || || Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2011 || 11 335 || 13 235 || 24 570 Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos || 18 446 || –1 266 || 17 180 Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2011 || 29 781 || 11 969 || 41 750 || || || Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2011 || –2 || –6 022 || –6 024 Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || – 6 888 || – || –6 888 Laajaan tulokseen aiempina varainhoitovuosina kirjatun arvonalentumisen käyttö || 2 || 3 714 || 3 716 Arvonalentumiseen liittyvä valuuttakurssiero || 1 || –152 || –151 Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2011 || –6 887 || –2 460 || –9 347 || || || Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2011 || 205 586 || 46 074 || 251 660 9
Saamiset rahoitusosuuksista (tuhansina euroina) Saamiset rahoitusosuuksista muodostuvat pääasiassa
seuraavista eristä: || 31.12.2012 || 31.12.2011 Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty mutta joita ei ole vielä maksettu || 87 310 || 87 310 Saamiset rahoitusosuuksista yhteensä || 87 310 || 87 310 10
Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat (tuhansina
euroina) Eräpäivään asti pidettävien sijoitusten salkku muodostuu
noteeratuista joukkovelkakirjoista, joiden juoksuaika tilinpäätöspäivänä on
alle kolme kuukautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräpäivään asti
pidettävien sijoitusten salkussa tapahtuneet muutokset: Saldo 1. tammikuuta 2012 || - Hankinnat || 98 278 Jaksotettu preemio/diskontto || –210 Korkojen muutos || 961 Saldo 31. joulukuuta 2012 || 99 029 11
Muut varat (tuhansina euroina) Muut varat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 31.12.2012 || 31.12.2011 Saamiset EIP:ltä || 7 || 59 Vakuudet || 217 || 357 Suoritettuihin teknisen avun maksuihin liittyvät saamiset || 337 || – Suoritettuihin teknisen avun maksuihin liittyvien saamisten arvon alentuminen (liitetieto 20) || –337 || – Muut varat yhteensä || 224 || 416 12
Tuloennakot, netto (tuhansina euroina) Tuloennakot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 31.12.2012 || 31.12.2011 Korkotukiin liittyvät tuloennakot || 37 387 || 32 744 Lainojen ja muiden saamisten palkkioihin liittyvät tuloennakot || 421 || 259 Tuloennakot yhteensä || 37 808 || 33 003 13
Velat kolmansille (tuhansina euroina) Nämä velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 31.12.2012 || 31.12.2011 EIP:lle maksettavat yleiset hallintomenot (netto) || 36 202 || 38 011 Muut EIP:lle maksettavat määrät || 8 904 || 219 Jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet || 266 980 || 291 430 Velat kolmansille yhteensä || 312 086 || 329 660 14
Muut velat (tuhansina euroina) Muut velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 31.12.2012 || 31.12.2011 Vakuudet || 215 || 294 Muut || 938 || 819 Muut velat yhteensä || 1 153 || 1 113 || || 15
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista
on pyydetty (tuhansina euroina) Jäsenvaltiot || Rahoitusosuus (investointikehys) || Rahoitusosuus (korkotuet) || Rahoitusosuus yhteensä || Maksua pyydetty, maksamatta (*) Itävalta || 41 375 || 10 168 || 51 543 || 2 650 Belgia || 61 203 || 15 041 || 76 244 || 3 920 Tanska || 33 412 || 8 211 || 41 623 || 2 140 Suomi || 23 107 || 5 679 || 28 786 || 1 480 Ranska || 379 399 || 93 237 || 472 636 || 24 300 Saksa || 364 722 || 89 630 || 454 352 || 23 360 Kreikka || 19 516 || 4 796 || 24 312 || 1 250 Irlanti || 9 680 || 2 379 || 12 059 || 620 Italia || 195 788 || 48 115 || 243 903 || 12 540 Luxemburg || 4 528 || 1 113 || 5 641 || 290 Alankomaat || 81 500 || 20 028 || 101 529 || 5 220 Portugali || 15 145 || 3 722 || 18 867 || 970 Espanja || 91 180 || 22 407 || 113 588 || 5 840 Ruotsi || 42 624 || 10 4757 || 53 099 || 2 730 Yhdistynyt kuningaskunta || 198 130 || 48 690 || 246 820 || – Yhteensä 31. joulukuuta 2012 || 1 561 309 || 383 691 || 1 945 000 || 87 310 Yhteensä 31. joulukuuta 2011 || 1 281 309 || 383 691 || 1 665 000 || 87 310 (*) Neuvosto vahvisti 20. marraskuuta 2012 jäsenvaltioiden
rahoitusosuudet, jotka näiden oli maksettava 21. tammikuuta 2013 mennessä. 16
Ehdolliset velat ja sitoumukset (tuhansina euroina) || 31.12.2012 || 31.12.2011 || || Sitoumukset || || Nostamattomat lainat || 749 044 || 701 092 Myytävissä olevat rahoitusvarat, joista on tehty sitoumus mutta ei suoritusta || 217 070 || 264 567 Realisoituneet vakuudet || 6 224 || 7 909 Korkotuet ja tekninen apu || 228 175 || 209 223 || || Ehdolliset velat || || Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || 20 000 || || Yhteensä || 1 220 513 || 1 202 792 17
Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto (tuhansina
euroina) Korkotuotot ja vastaavat tuotot muodostuvat pääasiassa
seuraavista eristä: || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 Käteisvarat ja muut rahavarat || 1 678 || 5 518 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 36 || - Lainat ja muut saamiset || 64 060 || 50 800 Korkotuet || 1 729 || 3 243 Korkotuotot ja vastaavat tuotot yhteensä || 67 503 || 59 561 Korkokulut ja vastaavat kulut muodostuvat pääasiassa
seuraavista eristä: || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 Johdannaissopimukset || –1 114 || –940 Korkokulut ja vastaavat kulut yhteensä || – 1 114 || –940 18
Palkkiotuotot, netto (tuhansina euroina) Palkkiotuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 Palkkiot lainoista ja muista saamisista || 1 710 || 1 894 Palkkiot vakuuksista || 191 || 255 Muut || 33 || – Palkkiotuotot yhteensä || 1 934 || 2 149 Palkkiokulut muodostuvat pääasiassa
seuraavista eristä: || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvät komission maksut kolmansille || –292 || –144 Palkkiokulut yhteensä || –292 || –144 19
Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet
nettovoitot (tuhansina euroina) Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet
nettovoitot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot || 70 || 16 254 Osinkotuotot || 975 || 974 Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot || 1 045 || 17 228 20
Muiden varojen arvon alentuminen (lähimpään
tuhanteen euroon pyöristettynä) Raportointikauden aikana investointikehyksestä suoritettiin
tekniseen apuun liittyvä 638 000 euron maksu, jota lopullinen edunsaaja ei
saanut vastapuolen petollisen toiminnan vuoksi. Oikeudellisilla toimilla
saatiin perittyä takaisin 301 000 euroa ja jäljelle jäänyt määrä
kirjattiin saamisiin. Koska tilinpäätöspäivänä todennäköisyys siitä, että
investointikehys saa perittyä takaisin jäljellä olevan määrän, on arviolta
pieni, kyseinen 337 000 euron määrä on kirjattu arvonalennuksena
investointikehyksen laajaan tulokseen. 21
Yleiset hallintokulut (tuhansina euroina) Yleiset hallintokulut ovat menoja, joita EIP:lle aiheutuu
investointikehyksen hallinnoinnista. Näistä kuluista vähennetään tuotot
vakiomääräisistä arviointipalkkioista, jotka EIP veloittaa suoraan
investointikehyksen tuensaajilta. || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 EIP:lle aiheutuneet todelliset kustannukset || –38 390 || –39 937 Tulot tuensaajilta suoraan veloitetuista arviointipalkkioista || 2 188 || 1 931 Yleiset hallintokulut, netto || –36 202 || –38 006 Tarkistetun Cotonoun sopimuksen voimaantulon (1. heinäkuuta
2008) jälkeen jäsenvaltiot eivät enää ole kattaneet yleisiä hallintokuluja. 22
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia taseeseen
olennaisesti vaikuttavia tapahtumia, jotka edellyttäisivät tietojen antamista
tai 31. päivältä joulukuuta 2012 laadittujen tilinpäätöslaskelmien
oikaisemista. LIITE
OSAAN 1 – LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA
VÄLINEITTÄIN Taulukoita
koskevat liitetiedot: · Luku ”0,00” tarkoittaa,
että kyseinen määrä sijoittuu välille –4999 ja 4999 euroa. Luvun puuttuminen
tarkoittaa, että määrä on nolla.
Taulukoihin ei ole sisällytetty maita, joiden osalta määrä on kaikissa
sarakkeissa nolla. · Otsake "kaikki
AKT/MMA-valtiot" viittaa hankkeisiin, jotka koskevat useita maita, mutta
joita ei rahoiteta alueellista yhteistyötä varten varatuista määrärahoista. · Otsake ”Hallinto- ja
rahoitusmenot” vastaa kaikissa taulukoissa EKR:n koroilla rahoitettuja
hankkeita tai hallintomenot kattavia määrärahoja. [1] EUVL L 247, 9.9.2006. [2] Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin
euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Taulukoissa
nollana esitetty määrä on todellisuudessa alle 500 000 euroa. Jos määrä on
nolla, se ilmoitetaan käyttämällä ajatusviivaa (–). [3] Lyhytaikaiset saamiset ilman
varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä saamisia. [4] Lyhytaikaiset velat ilman
varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä velkoja. [5] RIP (Regional Indicative
Programme) – alueohjelma. [6] NIP (National Indicative Programme)
– maaohjelma. [7] Kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 153
artiklan mukaisesti kassavarat esitetään kymmenennen EKR:n taseessa.
Pankkitilityypeistä on lisätietoa rahoitusriskin hallintaa käsittelevässä
luvussa 6. [8] Tähän kohtaan sisältyvät määrät, jotka on
osoitettu Kongon demokraattiselle tasavallalle neuvoston päätöksen 2003/583/EY
mukaisesti. Nämä varat on varattu asianomaiselle tuensaajavaltiolle
erityistarkoitukseen. [9] EYVL L 156, 29.5.1998, s. 3–106. [10] EUVL L 247, 9.9.2006. [11] Neuvoston päätös 2011/315/EU, annettu
23 päivänä toukokuuta 2011, yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta ja
edellisistä Euroopan kehitysrahastoista rahoitetuista hankkeista vapautuneiden
varojen osoittamisesta kehitysyhteistyöhön eteläisessä Sudanissa. [12] EUVL L 247, 9.9.2006. [13] Aiempien Euroopan
kehitysrahastojen kohdentamattomat varat sisältävät jäljellä olevat
Sysmin-varat, joiden määrä on AKT–EY-ministerineuvoston päätöksen N:o 3/2000
mukaan 410,926 miljoonaa euroa. Komission päätöksen PE/410/2001 mukaan nämä
varat sisällytetään kansallisiin alustaviin määrärahoihin (osa B)
AKT–EY-kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesti. SISÄLLYSLUETTELO EUROOPAN
KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO.. 3 OSA I
– EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT. 9 1............... KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN
EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 10 1.1........... KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR:
KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ
KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA.. 10 1.2........... KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA
JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 14 1.3........... YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA
JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 17 1.4........... KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA
JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 20 1.5........... KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN
EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 23 2............... RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS.. 44 2.1........... MÄÄRÄRAHAT. 48 2.2........... KONSOLIDOIDUT TILIT. 51 2.3........... VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT. 56 OSA
II – EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT. 58 3.1 .......... TASE 31. JOULUKUUTA 2012.. 60 3.2........... LASKELMA LAAJASTA TULOKSESTA 31. JOULUKUUTA
2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA 61 3.3........... LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA
31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA.. 62 3.4........... RAHAVIRTALASKELMA 31. JOULUKUUTA 2012
PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA.. 63 3.5........... JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 2012 PÄÄTTYNEELTÄ
VARAINHOITOVUODELTA LAADITTUJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT. 64 LIITE
OSAAN 1 – LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA
VÄLINEITTÄIN 96 VARMENNUSLAUSUMA Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan
kehitysrahaston varainhoitovuoden 2012 tilinpäätös on laadittu kymmenenteen
Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen VIII osaston
säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitteessä esitettyjen tilinpäätöksen
laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti. Ilmoitan olevani vastuussa kahdeksannen, yhdeksännen
ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja
esittämisestä kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan
varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti. Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä
Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka
tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan
kehitysrahastojen varat ja velat sekä niiden talousarvioiden toteuttaminen. Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni
tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen
allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös
antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan
kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta. (allekirjoitus) Manfred Kraff Tilinpitäjä EUROOPAN
KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO 1. TAUSTAA Euroopan unioni tekee kehitysyhteistyötä useiden
kehitysmaiden kanssa. Tämän kehitysyhteistyön päätavoitteena on tukea talouden
ja yhteiskunnan kehittämistä ja etenkin vähentää köyhyyttä pitkällä
aikavälillä. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille
kehitysapua ja teknistä tukea. Unioni laatii tässä tarkoituksessa yhdessä
kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden
toteuttamista varten. Kehitystyöhön osoitetut varat ovat peräisin kolmesta
lähteestä, jotka ovat – Euroopan unionin
talousarvio – Euroopan kehitysrahasto – Euroopan investointipankki. Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tärkein väline,
jolla unioni tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot)
sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä.
EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa.
Rahastosta myönnettiin teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan
maille, jotka olivat tuolloin vielä siirtomaita ja joihin joillakin
jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä. EKR ei saa rahoitusta Euroopan unionin
talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Rahastoon sovelletaan
omaa varainhoitoasetusta, ja sitä hallinnoi erityiskomitea. EKR:n varoilla
katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio
ja investointikehyksen hallinnoinnista Euroopan investointipankki (EIP). AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille
myönnettävä maantieteellinen tuki rahoitetaan myös vuosina 2008–2013 pääasiassa
EKR:n varoilla. Kukin EKR-sopimus tehdään yleensä noin viideksi vuodeksi. Vuonna
1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien kehitysrahastojen
ohjelmakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten voimassaoloaikoja. Kuhunkin
EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa säädetään rahaston
tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Jokaisesta EKR:sta laaditaan erilliset
tilinpäätöslaskelmat siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joita
Euroopan komissio hallinnoi. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat,
jotta saadaan kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen käytöstä. Cotonoun sopimuksella
luotiin investointikehys, jonka hallinnoinnista vastaa Euroopan
investointipankki. Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä
AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan)
yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta
lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen. Rahastoon
kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska
Euroopan komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole
konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää kahdeksannen,
yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä
niihin liittyvän selvityksen rahoituksen toteutumisesta. Investointikehyksen
tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa
(osa 2), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava
kokonaiskuva. Kymmenes EKR kattaa vuodet 2008–2013, ja sen kokonaismäärärahat
ovat 22 682 miljoonaa euroa. Tästä summasta 21 966 miljoonaa euroa on
osoitettu AKT-maille, 286 miljoonaa euroa merentakaisille maille ja alueille ja
430 miljoonaa euroa komissiolle tukimenoihin, jotka liittyvät EKR:n
ohjelmasuunnitteluun ja sen varojen käyttöön[1].
2. MITEN EKR RAHOITETAAN? Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15. ja 16. joulukuuta
2005 pitämässään kokouksessa rahoituskehyksen vuosia 2007–2013 varten. Samalla
se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei
oteta Euroopan unionin talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä
hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta myös vuosina 2008–2013. Euroopan unionin
talousarvio laaditaan vuosittain, ja vuotuisperiaatteen mukaan menot ja tulot
budjetoidaan ja hyväksytään aina vuodeksi kerrallaan. EKR:n toiminta perustuu
Euroopan unionin talousarviosta poiketen kuitenkin monivuotisuuteen. Jokainen
EKR perustuu jäsenvaltioiden tekemään sisäiseen sopimukseen ja siinä
vahvistettuun kokonaisrahastoon, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön
yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden
jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei
EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista
koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan
suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin. EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen
sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestetään hallitusten
välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätetään
rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkastellaan, miten varat
on käytetty. Rahaston hallinnointi annetaan tämän jälkeen tehtäväksi
komissiolle, joka hallinnoi varoja esittämänsä ja neuvoston hyväksymän EU:n
kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla
toteutettavien toimien rinnalla omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on
koordinoitava oma toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että
jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan. Vuoteen 2010 asti rahaston
rahoittamiseen osallistui 15 jäsenvaltiota, jotka maksoivat rahastoon
rahoitusosuuden. Vuonna 2011 maksettaviksi tulivat ensimmäiset kymmenenteen
EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet. Kymmenennen EKR:n rahoittamiseen
osallistuvat kaikki 27 jäsenvaltiota. Suurin osa 10. EKR:n varoista varataan ohjelmia
varten, joskin varoja osoitetaan jonkin verran myös odottamattomien tarpeiden
kattamiseen. Ohjelmista laaditaan suuntaa antavat monivuotiset puitteet, jotka
ovat pääasiassa maantieteellisiä mutta joiden joukossa on myös temaattisia
puitteita. Tämänhetkiset puitteet koskevat vuosia 2008–2013. Komissio on
hyväksynyt maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat sekä AKT-valtioiden
väliset strategia-asiakirjat edellä mainittujen puitteiden mukaisesti. Strategioiden
toteuttamista seurataan vuosittain ja strategioista tehdään sekä väliarviointi
(saatu päätökseen) että loppuarviointi (parhaillaan käynnissä). Komissio voi
näiden arviointien perusteella tarkistaa EU:n puolesta kyseisiä strategioita ja
kohdentaa varoja uudelleen asianomaisten AKT-maiden ja -alueiden senhetkisten
tarpeiden ja tulosten perusteella. Jäsenvaltiot voivat maksamiensa
rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa
vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon. 3. MITEN EKR:N VAROJA HALLINNOIDAAN
JA KÄYTETÄÄN?
3.1 Toimintamenot EKR:lla on erityyppisiä toimintamenoja sen mukaan,
miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan. Varainhoitoasetuksen
mukaan komissio voi käyttää EKR:n varoja seuraavassa luetelluilla tavoilla. Hajautettu hallinnointi: komissio siirtää tietyt
talousarvion toteuttamistehtävät kolmansille maille sen mukaan, millainen
rahoituksen saajana olevan maan paikallinen tilanne on. Keskitetty hallinnointi: komission yksiköt
toteuttavat talousarviota joko suoraan itse tai komissio toteuttaa sitä
välillisesti siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä EU:n tai kansallisen
lainsäädännön mukaisesti vastuuvelvollisille elimille, kuten Euroopan unionin
virastoille. Hallinnointi yhteistyössä
kansainvälisten järjestöjen kanssa: komissio siirtää tietyt talousarvion
toteuttamiseen liittyvät tehtävät kansainvälisille järjestöille.
3.2 Taloushallinnon toimijat Valtuutettu tulojen ja menojen
hyväksyjä
on vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. Hän muun muassa päättää,
miten käynnistettyjä toimia on hallinnoitava niille asetettujen poliittisten
tavoitteiden saavuttamiseksi, ja vastaa sekä varsinaisten toimien että niihin
osoitettujen määrärahojen hallinnoinnista. Hänen tehtäviinsä kuuluu näin muun
muassa oikeudellisten sitoumusten tekeminen ja/tai tulosten seuranta, maksujen
suorittaminen ja tarvittaessa myös varojen takaisinperintä. Euroopan unionin edustuston
päällikkö
on kentällä toimiva paikallinen yhteyshenkilö komission sekä AKT-valtioiden ja
merentakaisten maiden ja alueiden kansallisten tai alueellisten viranomaisten
välillä. Hän tekee läheistä yhteistyötä kansallisella tai alueellisella tasolla
toimivien tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa laadittaessa
toteutusstrategioita, suunniteltaessa alakohtaista toimintapolitiikkaa sekä
valmisteltaessa, tutkittaessa ja arvioitaessa EKR:n ohjelmia ja hankkeita. Rahoitusta saavan valtion kansallinen
tulojen ja menojen hyväksyjä on kyseisen AKT-valtion tai merentakaisen maan
tai alueen nimittämä johtavassa asemassa oleva virkamies, joka edustaa oman
maansa viranomaisia asioissa, jotka koskevat EKR:sta rahoitettavia, komission
tai EIP:n hallinnoimia toimia. Useimmissa tapauksissa kansallisena tulojen ja
menojen hyväksyjänä toimii hallituksen jäsen, yleensä suunnittelusta vastaava
ministeri tai valtiovarainministeri. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä
hoitaa EKR:n ohjelmien ja hankkeiden hallintoon, teknisiin kysymyksiin ja
rahoitukseen liittyviä tehtäviä. Komission tilinpitäjä toteuttaa komission
tulojen ja menojen hyväksyjien antamat maksu- ja perintämääräykset ja vastaa
kassanhallinnasta, kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen ja -menetelmien
laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien hyväksymisestä, kirjanpidosta sekä
tilinpäätösten laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjä varmentaa tilinpäätöksen
allekirjoituksellaan vakuuttaen, että se antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta
asemasta. 3.3 EKR:N varojen käyttäminen EKR:sta osoitetaan varoja AKT-valtioille sekä
merentakaisille maille ja alueille lähinnä avustuksina. Euroopan unioni
ilmoittaa AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille kunkin EKR:n
toimintakauden alussa, miten paljon näille on tarkoitus myöntää varoja rahaston
toimintakaudella. Kullekin maalle osoitetaan varoja sen tarpeiden ja siihen
sovellettavien tuloskriteerien mukaan. Kukin AKT-valtio laatii kansallisella tasolla
yhdessä komission kanssa maakohtaisen strategia-asiakirjan. Laatimista varten
kuullaan laajalti monia toimijoita, kuten valtiosta riippumattomia tahoja ja
paikallisviranomaisia sekä tarpeen mukaan myös AKT-maiden parlamentteja. Maakohtainen
strategia-asiakirja on väline, jolla toimet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja
jolla lisätään paikallista vastuuta kehitysyhteistyöohjelmissa. Tämän jälkeen laaditaan
maaohjelma, joka perustuu maakohtaiseen strategia-asiakirjaan sisältyviin
kehitysyhteistyötavoitteisiin ja -prioriteetteihin ja on yhdenmukainen niiden
kanssa. Maaohjelmassa keskitytään rahoitettaviin aloihin ja osa-alueisiin,
kuvataan, miten rahoitusavulla saavutetaan sille asetetut tavoitteet, sekä
annetaan toteutusaikataulu. Maakohtaista strategia-asiakirjaa ja maaohjelmaa
arvioidaan vuosittain, ja niistä tehdään lisäksi väliarviointi ja EKR:n
toimintakauden päättyessä loppuarviointi. Molempia asiakirjoja voidaan EKR:n
toimintakaudella tarvittaessa muuttaa ja parantaa.
3.4 Sitoutuminen EKR:n varojen
käyttämiseen EKR:n varoja ei voida käyttää ennen kuin komissio ja
varojen vastaanottaja ovat tehneet kirjallisen oikeudellisen sitoumuksen. Tällaisena
sitoumuksena voi olla (avustusta tai palvelun tuottamista koskeva tai muu)
sopimus, joka on tehty yksityisoikeuden mukaisesti vastuuvelvollisten
yhteisöjen, kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen tai taloudellisten
toimijoiden, kanssa, tai hallinto- ja/tai rahoitusjärjestely, josta komissio on
sopinut sellaisten kansainvälisen julkisoikeuden mukaisesti vastuuvelvollisten
yhteisöjen kanssa, jotka ovat oikeuskelpoisia oikeushenkilöitä, kuten
valtioiden tai niiden julkisten elinten taikka kansainvälisten järjestöjen
kanssa. Oikeudellinen sitoumus kolmannen kanssa voidaan
tehdä vain silloin, kun talousarviossa on kyseistä toimintoa vastaava
riittävästi varoja sisältävä budjettikohta. Jos tämä edellytys täyttyy,
talousarviosta varataan tarvittavat määrärahat kirjanpitojärjestelmään
tehtävällä talousarviositoumuksella. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole
vaikutusta liikekirjanpitoon (ts. pääkirjaan), koska kulua ei vielä ole
syntynyt. Syynä tähän on se, että EKR:n kirjanpitojärjestelmä muodostuu
kahdesta erillisestä mutta toisiinsa yhteydessä olevasta järjestelmästä: (a)
talousarviokirjanpito,
josta saadaan yksityiskohtaiset tiedot talousarvion toteuttamisesta; ja (b)
liikekirjanpito,
jonka perusteella laaditaan tase sekä tuotto- ja kululaskelma. Talousarviokirjanpitoon kirjataan sitoumukset ja
suoritetut maksut. Talousarviokirjanpito pohjautuu maksuperusteisen kirjanpidon
periaatteeseen, jonka mukaan tapahtuma kirjataan vasta kun varoista tehdään
sitoumus tai kun ne maksetaan tai saadaan. Tämäntyyppistä kirjanpitoa käytetään
etenkin julkisella sektorilla, jolla painopiste on perinteisesti ollut
talousarviossa ja sen toteuttamisessa. Liikekirjanpito (joka perustuu suoritusperusteiseen
kirjanpitoon) sisältää kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot (joten sen
perusteella voidaan laatia tuotto- ja kululaskelma). Liikekirjanpito on
perustana myös EKR:n taseelle, joka antaa kuvan EKR:n varoista ja veloista ja
sen taloudellisesta asemasta kunkin vuoden joulukuun 31. päivänä. 3.5 Maksun suorittaminen Maksua ei voida suorittaa ennen kuin tulojen ja
menojen hyväksyjä on hyväksynyt vastaavan talousarviositoumuksen. Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle
käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä
ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Jos maksettua
ennakkoa ei käytetä sopimuksessa määrätyllä ajanjaksolla siihen tarkoitukseen,
johon se on myönnetty, se on maksettava takaisin. Näin ollen jos tuensaajalle
ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu
EKR:oon. Maksettu ennakkomaksu on näin lopullinen kulu vasta kun siihen
liittyvät sopimusehdot on täytetty. Ennakkomaksu kirjataan tämän vuoksi taseen
vastaaviin alkuperäisen maksun suoritusajankohtana. Taseeseen kirjattuun
ennakkomaksumäärään tehdään (osittainen tai koko määrän suuruinen) vähennys,
kun tukikelpoiset menot (jotka kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan)
hyväksytään tai ennakkomaksuna suoritetut määrät palautetaan. Vuoden lopussa on erityisesti arvioitava EKR:sta
rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä
ilmoitettu. Kun nämä siirtyvät erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset
määrät kirjataan siirtoveloiksi, ja sellaiset määrät, jotka eivät ole
tukikelpoisia, jätetään avoimiksi niiden määrien tileille, joiden
tukikelpoisuus on vielä tarkistettava. Nämä määrät on esitetty lyhytaikaisissa
veloissa, jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi.
3.6 Aiheettomien maksujen
takaisinperintä EKR:sta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus
tarkistetaan kulloinkin sovellettaviksi tulevien sääntöjen tai avustusehtojen
mukaisten asiakirjojen perusteella. Jotta tarkastusjärjestelmistä saataisiin
mahdollisimman kustannustehokkaita, lopullisten maksupyyntöjen perustana olevat
asiakirjat tarkastetaan yleensä perusteellisemmin kuin välimaksupyyntöihin
liitetyt asiakirjat. Lopullisten maksupyyntöjen tarkastuksissa voidaan tämän
vuoksi havaita myös välimaksuihin liittyviä virheitä, jotka korjataan
oikaisemalla lopullista maksua. Lisäksi komissiolla on oikeus varmistaa
maksupyyntöön liitettyjen asiakirjojen moitteettomuus tekemällä maksupyynnön
esittäjän tiloissa tarkastuksia rahoitettavan hankkeen toteuttamisen aikana
ja/tai sen päätyttyä (jälkitarkastukset). Toteutusjakson aikana todetut virheet
voidaan korjata seuraavissa maksupyynnöissä. Toteutuksen päätyttyä todetut
virheet korjataan perintämääräyksellä.
4. TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI
4.1 Tilinpäätös Tilinpitäjä on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta
ja sen varmistamisesta, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n
taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös esitetään seuraavasti: Osa I: Euroopan komission hallinnoimat varat – kahdeksannen, yhdeksännen
ja kymmenennen EKR:n tilinpäätöslaskelmat – kahdeksannen, yhdeksännen
ja kymmenennen EKR:n rahoituksen toteutumista koskevat selvitykset Osa II: Euroopan investointipankin hallinnoimat
varat – investointikehyksen
tilinpäätöslaskelmat. Investointikehyksen
tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä erillisessä osassa, jotta
EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Tilintarkastustuomioistuimen tekemän
tilintarkastuksen jälkeen komissio hyväksyy tilinpäätöksen seuraavan vuoden
heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tämän jälkeen neuvostolle ja
parlamentille vastuuvapauden myöntämistä varten.
4.2 Vuotuinen toimintakertomus Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava
vuotuinen toimintakertomus vastuullaan olevista toiminnoista. Toimintakertomuksessa
kuvataan toiminnan tuloksia ja arvioidaan sitä, onko olemassa riittävä varmuus
siitä, että kertomuksessa kuvattujen toimintojen toteuttamiseen myönnetyt
resurssit on käytetty tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden
mukaisesti ja että käytössä olevin valvontamenettelyin voidaan varmistaa, että
tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia. 5. TILINTARKASTUS JA
VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN
5.1 Tilintarkastus EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvoo
ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka laatii
vuosikertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tilintarkastustuomioistuimen
päätehtävänä on toimittaa riippumaton ulkoinen tarkastus EKR:n
tilinpäätöksestä. Tilintarkastustuomioistuimen tehtäviin kuuluu mm. seuraavien
asiakirjojen laatiminen: (1)
vuosikertomus,
jossa esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia tilinpäätöksestä ja sen perustana olevista
toimista (2)
tarkastusten
perusteella laadittu lausunto, joka sisältyy vuosikertomukseen
tarkastuslausuman muodossa ja joka koskee i) tilien luotettavuutta ja ii)
tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta (3)
erityiskertomukset,
joissa esitetään tiettyjä hallinnoinnin osa-alueita koskevia
tarkastushavaintoja. Tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tutustua
kaikkiin asiakirjoihin, joita se tarvitsee tarkastuksissaan. Tilintarkastustuomioistuimen
tarkastukset kattavat kaikki EKR:n toiminnan osa-alueet, ja niissä voidaan
tutkia myös yksittäisten toimien ja maksujen laillisuus ja asianmukaisuus. Tilintarkastustuomioistuin
huolehtii myös varsinaisen tilinpäätöksen tarkastamisesta ja tarkastaa
tarvittaessa myös yksittäiset tasetilit ja tuotto- ja kululaskelman tilit sekä
tilinpäätöslaskelmien esittämisen kokonaisuudessaan. Tilintarkastustuomioistuin
voi sen vuoksi antaa lausunnon paitsi esitetyistä numerotiedoista myös käytössä
olevasta järjestelmästä ja valvonnan ja tarkastusten järjestämisestä. 5.2 Vastuuvapauden myöntäminen Tarkastusten viimeisenä vaiheena on EKR:n varojen
käyttöä koskevan vastuuvapauden myöntäminen asianomaiselta varainhoitovuodelta.
Vastuuvapauden myöntäjänä on EKR:n tapauksessa Euroopan parlamentti. Tämä
tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen
tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella
parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta
vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu
tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen
(joka sisältää virallisen tarkastuslausuman), komission antamiin vastauksiin
sekä komissiolle esitettyihin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin. Vastuuvapauden myöntämistä voidaan pitää varojen
käyttöön kohdistuvan ulkoisen valvonnan poliittisena ulottuvuutena. Neuvoston
suosituksen perusteella tekemällään päätöksellä Euroopan parlamentti vapauttaa
komission varojen käyttöön liittyvästä vastuusta tietyn vuoden osalta. Vastuuvapauden
myöntämismenettely johtaa jompaankumpaan seuraavista tuloksista: vastuuvapaus
myönnetään tai sen myöntämistä lykätään. Parlamentti voi vastuuvapauden
myöntämisen yhteydessä tuoda esille tärkeinä pitämiään havaintoja ja suosittaa
toimenpiteitä, joita komission olisi toteutettava kyseisillä osa-alueilla. Komissio
esittelee toteuttamansa toimenpiteet
laatimissaan seurantaraportissa ja toimintasuunnitelmassa, jotka se toimittaa
sekä parlamentille että neuvostolle. OSA I – EKR:N TILINPÄÄTÖS:
EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT[2] 1. KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN
KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
1.1 KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA
KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA
SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA
KAHDEKSANNEN,
YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON KONSOLIDOITU TASE
|| || || || milj. euroa || Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011 || PITKÄAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.1 || 438 || 380 || || || || || LYHYTAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.2 || 1 334 || 1 175 || Saamiset || 2.3 || 70 || 111 || Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || 690 || 1 224 || || || || || VARAT YHTEENSÄ || || 2 532 || 2 891 || || || || || PITKÄAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.6 || (40) || - || || || || || LYHYTAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.7 || (1 057) || (1 033) || || || || || VELAT YHTEENSÄ || || (1 097) || (1 033) || || || || || NETTOVARAT || || 1 435 || 1 858 || || || || || RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || || || Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 29 579 || 26 979 || Muut varannot || 2.9 || 2 252 || 2 252 || Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (27 374) || (24 674) || Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (3 023) || (2 700) || NETTOVARAT || || 1 435 || 1 858 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA
KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA
|| || milj. euroa || Liitetieto || 2012 || 2011 || || || TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 124 || 99 || || || TOIMINNAN KULUT || || || Toimintakulut || 3.2 || (3 017) || (2 702) Hallintokulut || 3.3 || (107) || (75) || || || TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (3 001) || (2 679) || || || Rahoitustuotot || 3.4 || (22) || (20) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (22) || (21) || || || VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (3 023) || (2 700) KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA
KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON RAHAVIRTALASKELMA
|| || milj. euroa || Liitetieto || 2012 || 2011 || || || Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (3 023) || (2 700) || || || TOIMINNAN RAHAVIRTA || 4.2 || || Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet || || 2 606 || 3 238 Yhteisrahoitusosuudet || || 19 || 7 Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen) || || 4 || 6 || || || Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen || || (58) || (28) Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen || || (159) || (79) Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen[3] || || 31 || 14 Pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen) || || 40 || - Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)[4] || || 6 || (42) || || || NETTORAHAVIRTA || || (534) || 417 || || || KÄTEISVAROJEN JA MUIDEN RAHAVAROJEN NETTOLISÄYS/(-VÄHENNYS) || || (534) || 417 Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa || 2.5 || 1 224 || 808 Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa || 2.5 || 690 || 1 224 KONSOLIDOITU LASKELMA
KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON NETTOVAROJEN
MUUTOKSISTA
|| Rahastojen pääoma (a) || Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 45 691 || 21 812 || 23 879 || (24 674) || 2 252 || 1 458 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (3 100) || 3 100 || - || - || 3 100 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (2 700) || - || (2 700) SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 45 691 || 18 712 || 26 979 || (27 374) || 2 252 || 1 858 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 600) || 2 600 || - || - || 2 600 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (3 023) || - || (3 023) SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 45 691 || 16 112 || 29 579 || (30 396) || 2 252 || 1 435 1.2 KAHDEKSAS EKR: TASE,
TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA
KAHDEKSANNEN
EKR:N TASE || || || || milj. euroa || Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011 || LYHYTAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.2 || 38 || 70 || Saamiset || 2.3 || 1 || 4 || Yhdystilit || 2.4 || 345 || 387 || || || || || VARAT YHTEENSÄ || || 384 || 461 || || || || || LYHYTAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.7 || (22) || (29) || || || || || VELAT YHTEENSÄ || || (22) || (29) || || || || || NETTOVARAT || || 361 || 432 || || || || || RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || || || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 12 840 || 12 840 || Muut varannot || 2.9 || (2 354) || (2 276) || Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (10 132) || (10 042) || Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || 7 || (90) || NETTOVARAT || || 361 || 432 KAHDEKSANNEN EKR:N TUOTTO- JA
KULULASKELMA || || milj. euroa || Liitetieto || 2012 || 2011 || || || TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 58 || 40 || || || TOIMINNAN KULUT || 3.2 || (49) || (128) || || || || || || TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || 9 || (88) || || || Rahoitustuotot || 3.4 || (2) || (1) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2) || (2) || || || VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || 7 || (90) LASKELMA KAHDEKSANNEN EKR:N
NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA || || || || || || || milj. euroa || Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 12 840 || - || 12 840 || (10 042) || (2 237) || 560 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || - Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (38) || (38) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (90) || - || (90) SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 12 840 || - || 12 840 || (10 132) || (2 276) || 432 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || - Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (78) || (78) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || 7 || - || 7 SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 12 840 || - || 12 840 || (10 125) || (2 354) || 361 1.3 YHDEKSÄS EKR: TASE,
TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA
YHDEKSÄNNEN
EKR:N TASE || || || || milj. euroa || Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011 || PITKÄAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.1 || 119 || 191 || || || || || LYHYTAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.2 || 447 || 569 || Saamiset || 2.3 || 58 || 87 || Yhdystilit || 2.4 || 1 919 || 2 557 || Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || - || 6 || || || || || VARAT YHTEENSÄ || || 2 543 || 3 410 || || || || || LYHYTAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.7 || (375) || (315) || || || || || VELAT YHTEENSÄ || || (375) || (315) || || || || || NETTOVARAT || || 2 168 || 3 096 || || || || || RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || || || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 11 699 || 11 699 || Muut varannot || 2.9 || 4 126 || 4 227 || Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (12 830) || (11 932) || Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (827) || (898) || NETTOVARAT || || 2 168 || 3 096 YHDEKSÄNNEN EKR:N TUOTTO- JA
KULULASKELMA || || milj. euroa || Liitetieto || 2012 || 2011 || || || TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 49 || 49 || || || TOIMINNAN KULUT || || || Toimintakulut || 3.2 || (856) || (924) Hallintokulut || 3.3 || (1) || (3) || || || || || || TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (809) || (879) || || || Rahoitustuotot || 3.4 || (18) || (19) RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (18) || (19) || || || VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (827) || (898) LASKELMA YHDEKSÄNNEN EKR:N
NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA || || || || || || || milj. euroa || Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 11 699 || 660 || 11 039 || (11 932) || 4 157 || 3 263 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (660) || 660 || - || - || 660 Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || 70 || 70 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (898) || - || (898) SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 11 699 || - || 11 699 || (12 830) || 4 227 || 3 096 Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || - || - || - || - || - Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || - || - || - || - || (100) || (100) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (827) || - || (827) SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 11 699 || - || 11 699 || (13 657) || 4 126 || 2 168 1.4 KYMMENES EKR: TASE,
TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA
KYMMENENNEN
EKR:N TASE || || || || milj. euroa || Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011 || PITKÄAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.1 || 319 || 189 || || || || || LYHYTAIKAISET VARAT || || || || Ennakkomaksut || 2.2 || 849 || 536 || Saamiset || 2.3 || 11 || 20 || Käteisvarat ja muut rahavarat || 2.5 || 690 || 1 218 || || || || || VARAT YHTEENSÄ || || 1 869 || 1 963 || || || || || PITKÄAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.6 || (40) || - || || || || || LYHYTAIKAISET VELAT || || || || Velat || 2.7 || (660) || (689) || Yhdystilit || 2.4 || (2 264) || (2 944) || || || || || VELAT YHTEENSÄ || || (2 963) || (3 633) || || || || || NETTOVARAT || || (1 095) || (1 670) || || || || || RAHASTON VARAT JA VARANNOT || || || || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty || 2.8 || 5 040 || 2 440 || Muut varannot || 2.9 || 479 || 301 || Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos || || (4 411) || (2 699) || Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || || (2 203) || (1 712) || NETTOVARAT || || (1 095) || (1 670) KYMMENENNEN EKR:N TUOTTO- JA
KULULASKELMA || || milj. euroa || Liitetieto || 2012 || 2011 || || || TOIMINNAN TUOTOT || 3.1 || 18 || 10 || || || TOIMINNAN KULUT || || || Toimintakulut || 3.2 || (2 112) || (1 650) Hallintokulut || 3.3 || (106) || (72) || || || || || || TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2 201) || (1 712) || || || Rahoitustuotot || 3.4 || (2) || 0 RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ) || || (2) || (1) || || || VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || || (2 203) || (1 712) LASKELMA KYMMENENNEN EKR:N
NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA || || || || || || || milj. euroa || Rahaston pääoma (a) || Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (b) || Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (c) = (a) – (b) || Kertyneet varannot (d) || Muut varannot (e) || Nettovarat yhteensä (c) + (d) + (e) SALDO 31. JOULUKUUTA 2010 || 21 152 || 21 152 || - || (2 699) || 333 || (2 366) Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 440) || 2 440 || - || - || 2 440 Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta || - || - || - || - || (32) || (32) Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (1 712) || - || (1 712) SALDO 31. JOULUKUUTA 2011 || 21 152 || 18 712 || 2 440 || (4 411) || 301 || (1 670) Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet || - || (2 600) || 2 600 || - || - || 2 600 Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta / kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon || - || - || - || - || 178 || 178 Varainhoitovuoden taloudellinen tulos || - || - || - || (2 203) || - || (2 203) SALDO 31. JOULUKUUTA 2012 || 21 152 || 16 112 || 5 040 || (6 614) || 479 || (1 095) 1.5 KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN
JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET
LAATIMISPERIAATTEET 1.1. LAINSÄÄDÄNTÖ JA
VARAINHOITOASETUS
Tilinpäätöslaskelmat
laaditaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tämän
asetuksen 121 artiklassa säädetään, että tilinpäätös laaditaan
suoriteperusteisena. Nämä tilinpäätöslaskelmat on laadittu EKR:n
kirjanpitosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti. Kyseiset säännöt ja menettelyt perustuvat IPSASB:n
(International Public Sector Accounting Standards Board) antamiin
julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public
Sector Accounting Standards, IPSAS) ja IASB:n (International Accounting
Standards Board) antamiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting
Standards). EKR:n tilinpitäjän vahvistamia tilinpäätössääntöjä on sovellettu
siltä osin kuin on kyse Euroopan komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta. EKR:n tilinpitäjän on esitettävä alustava tilinpäätös
tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden
maaliskuun 31. päivänä. Tilintarkastustuomioistuin esittää huomautuksensa
alustavasta tilinpäätöksestä komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta (125
artikla). Komissio hyväksyy huomautusten perusteella lopullisen tilinpäätöksen
31. heinäkuuta mennessä ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja
tilintarkastustuomioistuimelle. Tilinpäätös ja tarkastuslausuma, jonka
tilintarkastustuomioistuin antaa komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta,
julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 15. marraskuuta.
1.2. TILINPÄÄTÖKSEN
LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätöslaskelmien tarkoituksena on antaa tietoa
organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen
rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle
käyttäjäkunnalle. Koska EKR on julkisoikeudellinen yhteisö, sen
tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä
päätöksenteossa, ja osoittaa, että se on hoitanut sille uskottuja varoja
vastuullisesti. Jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan
varainhoitovuodesta, siinä on esitettävä olennaiset tiedot organisaation
toiminnan luonteesta ja laajuudesta, kerrottava toiminnan rahoituksesta sekä
annettava täsmällistä tietoa yksittäisistä toiminnoista. Lisäksi tietojen on
oltava selkeitä ja ymmärrettäviä ja eri varainhoitovuosien tietojen keskenään
vertailukelpoisia. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti. EKR:n kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja
talousarviokirjanpidosta. Talousarviokirjanpito antaa yksityiskohtaisen kuvan
talousarvion toteutuksesta. Talousarviokirjanpito on maksuperusteista. Liikekirjanpidosta
käyvät ilmi suoriteperusteisina kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot.
Tilinpäätöslaskelmat laaditaan tämän vuoksi liikekirjanpidon perusteella.
Liikekirjanpidosta saadaan myös tase, jossa esitetään rahaston taloudellinen
asema 31. joulukuuta. EKR:n varainhoitoasetuksen 120 artiklassa säädetään
tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat – toiminnan jatkuvuus, – varovaisuus, – kirjanpitomenetelmien
johdonmukaisuus, – tietojen vertailtavuus, – olennaisuus, – bruttoperiaate, – sisältöpainotteisuus, – suoriteperusteinen
kirjanpito.
1.3. LAATIMISPERUSTA
1.3.1. Toiminta- ja
raportointivaluutta EKR:n toiminta- ja raportointivaluutta on euro,
joten tilinpäätöslaskelmat laaditaan miljoonina euroina.
1.3.2. Valuuttojen muuntaminen
euroiksi Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan
euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on
kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten
transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen
varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun
valuuttakursseihin. Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja
velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta
voimassa olleita valuuttakursseja:
Valuutta || 31.12.2012 || 31.12.2011 || Valuutta || 31.12.2012 || 31.12.2011 XOF || 655,957 || 655,957 || KES || 113,460 || 109,362 XAF || 655,957 || 655,957 || BIF || 2037,95 || 1780,23 NGN || 206,074 || 204,185 || SLL || 5709,56 || 5663,54 PGK || 2,76702 || 2,81057 || TZS || 2077,48 || 2058,31 HTG || 56,2987 || 53,2461 || UGX || 3508,51 || 3181,89 GNF || 9250,40 || 9155,86 || MGA || 2981,70 || 2870,88 MWK || 439,917 || 213,286 || SZL || 11,1727 || 10,4830 1.3.3. Arvioiden käyttäminen IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen
tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä
määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka
puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin
arvioihin kuuluvat muun muassa varaukset, saamisten arvonalentumistappiot sekä
siirtovelat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioiden muutokset
otetaan huomioon kirjanpidossa sinä varainhoitovuonna, jonka aikana ne tulevat
tietoon. 1.4. TASE
1.4.1 Ennakkomaksut Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle
käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa
kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai
käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos
tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava
EKR:oon. Ennakkomaksu selvitetään (kokonaan tai osittain) vähentämällä siitä
hyväksytyt tukikelpoiset menot ja palautetut määrät. Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut
arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat
erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot
sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat
tukikelpoiset menot ja arvonalennukset. Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa
kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt
korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella kunkin
varainhoitovuoden lopussa. 1.4.2 Saamiset Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on
vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan
silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei koko määrää pystytä perimään
saamisen alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä
on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän (joka on
vastaavilta lainanottajilta perittävällä markkinakorolla diskontattujen
odotettujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo) erotus. Lisäksi kirjataan yleinen
arvonalennus niistä keskeneräisistä perintämääräyksistä, joista ei siihen mennessä
ole tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Yleinen arvonalennus perustuu
aikaisempaan tappiokehitykseen. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan
tuotto- ja kululaskelmaan.
1.4.3 Käteisvarat ja muut
rahavarat Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään
lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa
olevat vaadittaessa maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään
kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset. 1.4.4 Velat Huomattava osa EKR:n veloista liittyy maksamattomiin
menoilmoituksiin tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta
rahoitusta, ja vain pieni osa niistä liittyy tavaroiden tai palvelujen
hankintaan. Menoilmoituksiin liittyvät velat kirjataan ilmoituksessa esitetyn
määrän suuruisiksi veloiksi, kun ilmoitus vastaanotetaan. Rahoituksen
hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten
menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa menoilmoitukset arvostetaan
hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään. Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat
kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan,
kun tavara- tai palvelutoimitus on vastaanotettu ja hyväksytty.
1.4.5 Varaukset Varaus kirjataan silloin, kun EKR:lla on
aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että
velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois EKR:sta ja kun
velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kirjattava varaus on paras
arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista
tilinpäätöspäivänä.
1.4.6 Siirtovelat ja -saamiset
sekä tulo- ja menoennakot Suoriteperusteisessa kirjanpidossa on varmistettava,
että liiketoimet kirjataan sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. Tämä
tarkoittaa sitä, että eri tilikaudet on tilikautta päätettäessä erotettava
toisistaan. Erityisesti on arvioitava sellaiset EKR:n rahoitusta saaneiden
tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu rahastolle (siirtovelat). Vastaavasti
tiettynä varainhoitovuonna on voitu suorittaa maksuja, jotka liittyvät tuleviin
kausiin (menoennakot). Myös tällaiset maksut on erotettava ja kirjattava sille
varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. EKR:n kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut
tapahtumat kirjataan tilinpäätöslaskelmia laadittaessa sille tilikaudelle,
jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän
mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Siirtovelkojen
määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön
toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että
tilinpäätöslaskelmat antavat tilanteesta oikean ja riittävän kuvan. Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne
kuuluvat. Jos EKR:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole
vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen
perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöslaskelmiin merkitään
vastaava siirtosaaminen. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat
tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot
merkitään tilinpäätöslaskelmiin siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla
tilikaudella. 1.5. TUOTTO- JA KULULASKELMA
1.5.1 Tuotot EKR:lla ei ole budjetoituja tuloja. Jäsenvaltioiden
maksamat varsinaiset rahoitusosuudet katsotaan rahaston pääomaksi. EKR:n tuotot
muodostuvat takaisin perityistä varoista ja korkotuotoista. Varojen takaisinperintä Sellaisista EKR:sta maksetuista määristä, jotka
lopullisen tuensaajan tai kolmannen maan on maksettava takaisin, annetaan
perintämääräykset, tai ne vähennetään myöhemmistä maksuista. Kyseiset määrät
merkitään kirjanpitoon seuraavasti: – kun kyseessä on varojen
takaisinperintä, perintämääräyksen seurauksena syntyy saaminen, joka kirjataan
tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelmaan; tai – kun kyseessä on
ennakkomaksujen takaisinperintä, takaisinperittävä määrä sisällytetään taseessa
ennakkomaksuihin. Korkotuotot Korkotuotot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan
käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkotuotot muodostuvat
liikepankeissa olevien käteistilien ja vaadittaessa maksettavien talletusten
tuottamista koroista ja EKR:lle myöhässä suoritettujen maksujen
viivästyskoroista. Korkotuotot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät.
1.5.2 Kulut Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat
menot kirjataan silloin, kun EKR vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja
palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä
EKR:lle, ja ne muodostavat valtaosan rahaston menoista. Ne liittyvät varojen
siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen
mukaiset siirrot ja harkinnanvaraiset avustukset sekä rahoitusosuudet ja
lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka
aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto
tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus tai muu säädös) mukaisesti tai että
siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on
täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava
arvioida riittävän luotettavasti. Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö tai
menoilmoitus vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset
vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka rahasto on velkaa
tuensaajille mutta joita ei vielä ole ilmoitettu, arvioidaan ja merkitään
taseeseen siirtoveloiksi. Korkokulut Korkokulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan
käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut muodostuvat maksetuista
ja maksettavista koroista, ja ne kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät. 1.6. EHDOLLISET VARAT JA VELAT
1.6.1 Ehdolliset varat Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen
omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka
olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei
ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta
tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä, kun se
tuottaa todennäköisesti taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia. Ehdolliset varat arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä
sen varmistamiseksi, että niiden muutokset otetaan asiamukaisesti huomioon
tilinpäätöslaskelmissa. Jos on käytännössä varmaa, että omaisuuserästä saadaan
taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja jos omaisuuserän arvo voidaan
määrittää luotettavasti, omaisuuserä ja siihen liittyvät tulot merkitään
tilinpäätöslaskelmiin kaudella, jonka aikana muutos tapahtuu. Vakuudet ovat potentiaalisia omaisuuseriä, jotka
ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo
riippuu vakuuden kohteena olevan tapahtuman toteutumisesta. Vakuudet voivat
siten olla ehdollisia varoja. Vakuuden voimassaolo lakkaa, kun sen kohdetta ei
enää ole. Vakuus realisoituu, kun sen ehtojen mukaan voidaan vaatia maksua
vakuuden antajalta.
1.6.2 Ehdolliset velat Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on
syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu
vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n
määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös
olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena
mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen
täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia
ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta, tai koska
(poikkeustapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän
luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on
hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia
ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta. Ehdollisia velkoja arvioidaan aina
tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko taloudellista hyötyä tai
suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtyminen pois rahastosta tullut
todennäköiseksi. Jos käy todennäköiseksi, että taloudellista hyötyä tai
suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta
vaaditaan sellaisen velvoitteen täyttämiseksi, jota on käsitelty kirjanpidossa
ehdollisena velkana, tilinpäätöslaskelmiin tehdään varaus kaudella, jonka
aikana todennäköisyys muuttuu. 2. TASEEN LIITETIEDOT
PITKÄAIKAISET
VARAT 2.1 ENNAKKOMAKSUT || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Ennakkomaksut || - || 119 || 319 || 438 || 380 YHTEENSÄ || - || 119 || 319 || 438 || 380 Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt
aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua
koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan
toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut
maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa. Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle
asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi
ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä
sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika
on 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi
ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia,
niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset
ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa. Pitkäaikaisten ennakkomaksujen määrän 58 miljoonan
euron lisäys verrattuna vuoden 2011 lopun tilanteeseen johtuu pitkäaikaisten
ennakkomaksujen kasvusta pääasiassa seuraavilla osa-alueilla: alueohjelmien
(RIP)[5]
hankkeet (97 miljoonaa euroa), AKT-maiden väliset hankkeet (42 miljoonaa euroa)
ja maaohjelmiin (NIP)[6]
liittyvät avustukset (10 miljoonaa euroa). Tätä lisäystä on tasoittanut
AKT-maiden välisiin toimiin (73 miljoonaa euroa) ja hallintomenoihin (29
miljoonaa euroa) liittyvien pitkäaikaisten ennakkomaksujen väheneminen. LYHYTAIKAISET VARAT 2.2 ENNAKKOMAKSUT || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Ennakkomaksut (brutto) || 70 || 1 207 || 2 316 || 3 593 || 3 415 Arvio ennakkomaksuja vastaan kuitattavasta määrästä || (32) || (760) || (1 468) || (2 259) || (2 240) YHTEENSÄ || 38 || 447 || 849 || 1 334 || 1 175 Lyhytaikaisten ennakkomaksujen määrän
159 miljoonan euron nettolisäys johtuu pääasiassa maaohjelmien avustuksiin
(147 miljoonaa euroa), alueohjelmien hankkeisiin (68 miljoonaa euroa) ja
AKT-maiden välisiin velanhuojennuksiin (39 miljoonaa euroa) liittyvien
ennakkomaksujen kasvusta. Tätä kasvua on osaltaan tasoittanut ennakkomaksujen
nettomäärän supistuminen seuraavilla osa-alueilla: alakohtaiset politiikat (65
miljoonaa euroa) ja AKT-maiden väliset sosiaalialan hankkeet (32 miljoonaa
euroa).
2.2.1
Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet
raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. Vakuuksilla
on sekä nimellisarvo että käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen
synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta,
kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai
kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan. EKR:lle ennakkomaksujen
kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 oli 566
miljoonaa euroa. Vakuuksien vastaava käypä arvo oli 391 miljoonaa euroa. Vastaavat
arvot 31. joulukuuta 2011 olivat 637 miljoonaa euroa ja 394 miljoonaa euroa.
2.3 SAAMISET || || || || || milj. euroa || Liitetieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Saamiset tuensaajilta || 2.3.1 || 1 || 6 || 2 || 10 || 13 Saamiset jäsenvaltioilta || 2.3.2 || - || - || 3 || 3 || 9 Tulojäämät ja menoennakot || 2.3.3 || 0 || 51 || 6 || 57 || 89 YHTEENSÄ || || 1 || 58 || 11 || 70 || 111 2.3.1 Saamiset
tuensaajilta || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Saamiset tuensaajilta || 5 || 19 || 3 || 26 || 27 - Arvon alentuminen || (3) || (12) || (1) || (16) || (13) YHTEENSÄ || 1 || 6 || 2 || 10 || 13 Saamiset tuensaajilta ovat perintämääräyksiä, jotka
on viety kirjanpitoon 31. joulukuuta 2012 vahvistettuina, perimättä olevina
saamisina ja joita ei vielä ole otettu mihinkään muuhun kohtaan taseen
vastaavaa-puolella. Perintämääräysten loppusaldo on maksamatta olevien
annettujen perintämääräysten arvo vuoden lopussa. Seuraavassa on jaottelu keskeneräisten
perintämääräysten muutoksista. || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Keskeneräiset perintämääräykset vuoden alussa || 6 || 19 || 1 || 25 || 18 Annetut perintämääräykset || 12 || 64 || 63 || 139 || 130 Päätökseen saatetut perintämääräykset || (13) || (64) || (61) || (138) || (123) Maksettu || (12) || (43) || (43) || (97) || (108) Luovuttu (varainhoitoas. 73 art.) || - || (1) || - || (1) || (1) Peruutettu || 0 || (3) || 0 || (4) || (2) Kuitattu || (2) || (17) || (18) || (36) || (13) Keskeneräiset perintämääräykset vuoden lopussa || 5 || 19 || 3 || 26 || 25 2.3.2 Saamiset jäsenvaltioilta Kymmenenteen EKR:oon liittyvä 3 miljoonan euron
saaminen jäsenvaltioilta muodostuu Belgialta, Espanjalta ja Ruotsilta saamatta
olevista rahoitusosuuksista. 2.3.3 Tulojäämät ja menoennakot Tulojäämät ja menoennakot koostuvat pääasiassa
ennakkomaksuille kertyneistä koroista. Erä sisältää lisäksi myöhässä
maksettujen rahoitusosuuksien viivästyskoroista kertyneet tuotot. Tulojäämien ja menoennakoiden määrän väheneminen
johtuu ennakkomaksuille kertyneiden korkojen vähenemisestä (ks. liitetieto 3.4). 2.4 YHDYSTILIT || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Siirrot kuudenteen EKR:oon / kuudennesta EKR:sta || (2 065) || (214) || - || (2 279) || (2 279) Siirrot seitsemänteen EKR:oon / seitsemännestä EKR:sta || - || 2 279 || - || 2 279 || 2 279 Siirrot kahdeksanteen EKR:oon / kahdeksannesta EKR:sta || - || (3 038) || 628 || (2 410) || (2 453) Siirrot yhdeksänteen EKR:oon / yhdeksännestä EKR:sta || 3 038 || - || (2 892) || 146 || (491) Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta || (628) || 2 892 || - || 2 264 || 2 944 YHTEENSÄ || 345 || 1 919 || (2 264) || 0 || 0 Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä
otettu kymmenenteen EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden
vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välisillä yhdystileillä. Vuonna 2012 yhdystilien tärkeimpiin tilitapahtumiin
kuuluivat kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanemiseksi kymmenennestä
EKR:sta suoritetut maksut 2.5 KÄTEISVARAT JA MUUT
RAHAVARAT[7] || || || || || milj. euroa || Liitetieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Pankkitalletukset || 2.5.1 || - || - || 687 || 687 || 1 211 STABEX-vakuustilit || 2.5.2 || - || - || 2 || 2 || 5 Yhteisrahoituksen pankkitilit || 2.5.3 || - || - || - || - || 8 Kongo-erityisvarat[8] || - || - || - || 1 || 1 || 1 YHTEENSÄ || || - || - || 690 || 690 || 1 224 2.5.1 Pankkitalletukset || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Erityistilit – jäsenvaltioiden rahoituslaitokset || - || - || 633 || 633 || 1 129 Käyttötilit – liikepankit || || || 54 || 54 || 80 Paikalliset maksuasiamiehet || - || - || 0 || 0 || 2 YHTEENSÄ || - || - || 687 || 687 || 1 211 Pankkitalletusten kokonaisvähennys johtuu lähinnä maksujen
suorittamisesta sekä siitä, että määrärahojen käyttöaste on ollut korkeampi
kuin edellisellä raportointikaudella. Paikallisten maksuasiamiesten tilit käsittävät
AKT-maissa sekä merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla
pankkitileillä olevat varat, joilla hoidetaan maksut paikallisessa valuutassa
tuensaajavaltioissa. Tilit ovat joko euromääräisiä tai jonkin unionin
jäsenvaltion valuutan määräisiä. Maksujen hallinnointia on pyritty entisestään keskittämään,
ja paikallisten maksuasiamiesten jäljellä olevista neljästä tilistä suljettiin
vuonna 2012 kolme. 2.5.2 STABEX-vakuustilit || milj. euroa || Saldo 31.12.2012 || Saldo 31.12.2011 Norsunluurannikko || 2 || 2 Malawi || - || 1 Muut maat || 0 || 2 YHTEENSÄ || 2 || 5 Lyhenne Stabex tarkoittaa Euroopan unionin kompensoivaa
rahoitusjärjestelmää, jolla tasoitetaan AKT-valtioiden vientitulojen vaihtelua.
Stabex otettiin käyttöön vuonna 1975 tehdyllä Lomén sopimuksella. Tavoitteena
oli AKT-valtioiden maataloustuotteista saamien vientitulojen epävakaudesta
johtuvien haittojen korjaaminen. Stabex-vakuustilien saldo muodostuu
käytettävissä olevien Stabex-varojen kokonaismäärästä, ja varat siirretään
tuensaajina oleville AKT-maille tulevaisuudessa. Kyseinen määrä on kohdennettu
kymmenenteen EKR:oon. Vuonna 2012 suljettiin kahdeksan Stabex-vakuustiliä
Stabex-tukivälineen asteittaisen lakkauttamisen seurauksena. Näiden varojen lisäksi on muitakin tuensaajiin
kuuluvien AKT-valtioiden hallussa olevia Stabex-varoja. Kun komissio ja
tuensaajavaltio (AKT) sopivat siitä, miten Stabex-varat käytetään, ne
allekirjoittavat siirtosopimuksen. Neljännen Lomén sopimuksen[9] (sellaisena kuin se on tarkistettuna) 211
artiklan mukaan varat siirretään AKT-valtion nimissä avatulle korolliselle
tilille, jota varten edellytetään sekä AKT-valtion että Euroopan komission
edustajan allekirjoitusten esittämistä. Varoja säilytetään näillä kahta
allekirjoitusta edellyttävillä tileillä, kunnes ne voidaan siirtää hankkeen
käyttöön keskinäisistä velvoitteista tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tiliin liittyvä allekirjoitusoikeus säilyy komission
tulojen ja menojen hyväksyjällä, joka varmistaa näin, että varat maksetaan
suunnitellulla tavalla. Kahta allekirjoitusta edellyttävällä tilillä olevat
varat ovat AKT-valtion omaisuutta, joten niitä ei kirjata varoiksi EKR:n
tileille. Näille tileille tehtävät siirrot kirjataan Stabex-maksuiksi. Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden
tileiltä palautettiin vuonna 2012 takaisin EKR:oon 49 miljoonaa euroa
kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen[10] 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Varat
siirrettiin pääasiassa seuraavista maista: Salomonsaaret (12 miljoonaa
euroa), Norsunluurannikko (11 miljoonaa euroa), Burundi (5 miljoonaa
euroa), Saint Vincent ja Grenadiinit (3 miljoonaa euroa), Senegal
(3 miljoonaa euroa), Malawi (3 miljoonaa euroa), Uganda
(3 miljoonaa euroa) ja Burkina Faso (2 miljoonaa euroa). Nämä tulot
sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kahdeksannen EKR:n
tuotto- ja kululaskelmassa. 2.5.3 Yhteisrahoituksen
pankkitilit || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Yhteisrahoituksen pankkitilit || - || - || - || - || 8 YHTEENSÄ || - || - || - || - || 8 Yhteisrahoituksen pankkitilit suljettiin ja varat
palautettiin tulojen ja menojen hyväksyjältä saatujen ohjeiden mukaisesti jäsenvaltioille
hallintoon liittyviä varoja lukuun ottamatta.
PITKÄAIKAISET VELAT 2.6 VELAT || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat || - || - || 40 || 40 || - YHTEENSÄ || - || - || 40 || 40 || - Yhteisrahoitusosuuksia koskevat velat vuoden 2012
lopussa liittyvät kymmenenteen EKR:oon. Saadut yhteisrahoitusosuudet esitetään velkoina
jäsenvaltioille ja muille valtioille, sillä ne täyttävät edellytykset, joiden
mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista
saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. EKR:n on käytettävä rahoitusosuudet
palvelujen tarjoamiseen kolmansille, ja käyttämättä jääneet määrät (saadut
rahoitusosuudet) on palautettava jäsenvaltioille. Yhteisrahoitussopimuksiin
liittyvät maksamattomat velat kuvaavat saatuja yhteisrahoitusosuuksia, joista
on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen
määrään. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat jaettiin
vuonna 2012 pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, jotta niiden
esittämistä tilinpäätöksessä voitiin parantaa. Yhteisrahoitusosuuksiin
liittyvän kokonaisvelan kasvun syistä on tarkempaa tietoa liitetiedossa 2.7.1.2.
LYHYTAIKAISET VELAT
2.7 VELAT || || || || || milj. euroa || Liitetieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Lyhytaikaiset velat || 2.7.1 || 4 || 67 || 138 || 209 || 399 Siirtovelat || 2.7.2 || 19 || 308 || 228 || 555 || 339 Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat || 2.7.3 || - || - || 293 || 293 || 295 YHTEENSÄ || || 22 || 375 || 660 || 1 057 || 1 033 2.7.1 Lyhytaikaiset velat || || || || || milj. euroa || Liitetieto || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Tuensaajat ja toimittajat || 2.7.1.1 || 4 || 67 || 81 || 152 || 308 Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat || 2.7.1.2 || - || - || 46 || 46 || 81 Muut velat || 2.7.1.3 || 0 || 0 || 12 || 12 || 10 YHTEENSÄ || || 4 || 67 || 138 || 209 || 399 Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan EKR:n saamat
avustuksiin liittyvät menoilmoitukset. Menoilmoituksessa ilmoitettu määrä
kirjataan velkoihin, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Hankintoihin liittyvät
veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään tätä samaa menettelyä noudattaen. Tilikaudelle
kuuluvat menoilmoitukset on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Nämä
siirtyvät erät on arvioitu ja arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjattu
tuotto- ja kululaskelmaan. 2.7.1.1 Tuensaajat ja toimittajat Tähän kohtaan sisältyvät tuensaajille maksettavien
määrien lisäksi julkisille elimille ja kolmansille valtioille maksettavat
määrät. Yhteensä 157 miljoonan euron vähennys edellisen
raportointikauden määrään verrattuna muodostuu pääasiassa kolmansille
valtioille maksettavien määrien 75 miljoonan euron vähennyksestä sekä
yksityisille tavarantoimittajille maksettavien määrien 37 miljoonan euron
vähennyksestä. 2.7.1.2
Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat jaettiin
vuonna 2012 pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, jotta niiden
esittämistä tilinpäätöksessä voitiin parantaa. Yhteisrahoitusosuuksiin
liittyvien lyhytaikaisten velkojen vähennys johtuu lähinnä siitä, että näistä
veloista 40 miljoonaa euroa luokiteltiin uudelleen pitkäaikaisiin velkoihin. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkä- ja
lyhytaikaiset velat lisääntyivät yhteensä 5 miljoonaa euroa. Vuonna 2012
saatiin uusia yhteisrahoitusosuuksia Saksalta (2 miljoonaa euroa) ja Kanadalta
(2 miljoonaa euroa). Ruotsin yhteisrahoitusosuuteen liittyvän velan kasvua (8
miljoonaa euroa) tasoittivat Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan
yhteisrahoitusosuuksiin liittyvän velan supistuminen (molemmat supistuivat 2
miljoonalla eurolla) sekä Italian yhteisrahoitusosuuteen liittyvän velan
kuittaus yhdeksännessä EKR:ssa. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat supistuivat
yhteisrahoitushankkeisiin liittyvien tulojen ansiosta 8 miljoonalla
eurolla (ks. liitetiedot 3.1.3 ja 3.2.2). 2.7.1.3 Muut velat Muut velat sisältävät lähinnä kohdentamattomia
saatuja maksuja ja palautettuja määriä. 2.7.2 Siirtovelat || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Siirtovelat || 19 || 308 || 228 || 555 || 339 YHTEENSÄ || 19 || 308 || 228 || 555 || 339 Vuoden lopussa arvioidaan EKR:sta rahoitusta
saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun
nämä kyseiselle tilikaudelle kuuluvat erät on arvioitu, arvioiden mukaiset
tukikelpoiset määrät kirjataan siirtovelkoihin. Ennakkomaksujen arvioitu käyttö esitetään arviona
ennakkomaksuja vastaan kuitattavista määristä (ks. liitetieto 2.2). 2.7.3 Rahaston pääomaosuuksiin
liittyvät siirtovelat || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Yhdistynyt kuningaskunta || - || - || 274 || 274 || 289 Irlanti || - || - || 9 || 9 || 5 Liettua || - || - || - || - || 1 Unkari || - || - || 10 || 10 || - YHTEENSÄ || - || - || 293 || 293 || 295 Erä sisältää jäsenvaltioiden etukäteen maksamat
rahoitusosuudet. NETTOVARAT 2.8 RAHASTON PÄÄOMA, JONKA
MAKSAMISTA ON PYYDETTY || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ Rahaston pääoma || 12 840 || 11 699 || 21 152 || 45 691 Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty || - || - || (18 712) || (18 712) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2011 || 12 840 || 11 699 || 2 440 || 26 979 || || || || Rahaston pääoma || 12 840 || 11 699 || 21 152 || 45 691 Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty || - || - || (16 112) || (16 112) Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2012 || 12 840 || 11 699 || 5 040 || 29 579 Rahaston pääoma tarkoittaa kunkin EKR:n saamisia jäsenvaltioilta.
Määrät perustuvat jäsenvaltioiden välisiin sisäisiin sopimuksiin. Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty,
tarkoittaa alkuperäistä määrärahaa, jonka maksamista ei ole vielä pyydetty
jäsenvaltioilta. Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty,
tarkoittaa alkuperäisiä määrärahoja, joiden siirtämistä kassatileille on
pyydetty jäsenvaltioilta kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 16 artiklassa
säädetyn menettelyn mukaisesti. Kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n koko pääoman
maksamista on pyydetty, ja se on maksettu kokonaisuudessaan. Jäsenvaltiokohtainen erittely
rahaston pääomasta, jonka maksamista on pyydetty, ja rahaston pääomasta, jonka
maksamista ei ole pyydetty || || || || milj. euroa Rahoitusosuudet || % || Maksua ei pyydetty, 10. EKR 31.12.2011 || Maksua pyydetty vuonna 2012 || Maksua ei pyydetty, 10. EKR 31.12.2012 Itävalta || 2,41 || (451) || 63 || (388) Belgia || 3,53 || (661) || 92 || (569) Tanska || 2,00 || (374) || 52 || (322) Suomi || 1,47 || (275) || 38 || (237) Ranska || 19,55 || (3 658) || 508 || (3 150) Saksa || 20,50 || (3 836) || 533 || (3 303) Kreikka || 1,47 || (275) || 38 || (237) Irlanti || 0,91 || (170) || 24 || (147) Italia || 12,86 || (2 406) || 334 || (2 072) Luxemburg || 0,27 || (51) || 7 || (44) Alankomaat || 4,85 || (908) || 126 || (781) Portugali || 1,15 || (215) || 30 || (185) Espanja || 7,85 || (1 469) || 204 || (1 265) Ruotsi || 2,74 || (513) || 71 || (441) Yhdistynyt kuningaskunta || 14,82 || (2 773) || 385 || (2 388) Kypros || 0,09 || (17) || 2 || (15) Tšekki || 0,51 || (95) || 13 || (82) Viro || 0,05 || (9) || 1 || (8) Unkari || 0,55 || (103) || 14 || (89) Liettua || 0,12 || (22) || 3 || (19) Latvia || 0,07 || (13) || 2 || (11) Malta || 0,03 || (6) || 1 || (5) Puola || 1,3 || (243) || 34 || (209) Slovenia || 0,18 || (34) || 5 || (29) Slovakia || 0,21 || (39) || 5 || (34) Bulgaria || 0,14 || (26) || 4 || (23) Romania || 0,37 || (69) || 10 || (60) YHTEENSÄ || 100,00 || (18 712) || 2 600 || (16 112) Vuonna 2012 maksettaviksi pyydetyt rahoitusosuudet
liittyivät kymmenenteen EKR:oon. Ensimmäisten vuoteen 2013 liittyvien
rahoitusosuuksien maksamista pyydettiin jäsenvaltioilta marraskuussa 2012.
2.9 MUUT VARANNOT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ Saldo 31.12.2010 || (2 237) || 4 157 || 333 || 2 252 Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta kymmenenteen EKR:oon || (38) || (80) || 118 || 0 Siirrot kymmenennestä EKR:sta yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille neuvoston päätöksen 2010/406/EU mukaisesti || - || 150 || (150) || 0 Saldo 31.12.2011 || (2 276) || 4 227 || 301 || 2 252 Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta kymmenenteen EKR:oon || (78) || (300) || 378 || 0 Siirrot kymmenennestä EKR:sta yhdeksänteen EKR:oon varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille neuvoston päätöksen 2011/315/EU mukaisesti || - || 200 || (200) || 0 Saldo 31.12.2012 || (2 354) || 4 126 || 479 || 2 252 Saldo 31.12.2012 sisältää: || || || || - Etelä-Sudanille osoitetut varat || - || 350 || - || 350 Kymmenes EKR tuli voimaan vuonna 2008, ja kaikki
edellisistä EKR:ista vapautuvat varat on siitä lähtien siirretty kymmenennen
EKR:n suoritusvaraukseen. Tästä varauksesta voidaan sitoa varoja ainoastaan
kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa
määrättyjen edellytysten mukaisesti. Vuonna 2012 kymmenennen EKR:n suoritusvaraukseen
siirrettiin 78 miljoonaa euroa kahdeksannesta EKR:sta vapautuneita varoja
ja 300 miljoonaa euroa yhdeksännestä EKR:sta vapautuneita varoja ja kymmenennen
EKR:n suoritusvarauksesta siirrettiin 200 miljoonaa euroa yhdeksänteen EKR:oon
varojen osoittamiseksi Etelä-Sudanille[11].
3. TUOTTO- JA KULULASKELMAN
LIITETIEDOT
3.1 TOIMINNAN
TUOTOT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Varojen takaisinperintä || 2 || 14 || 2 || 17 || 16 STABEX-varojen takaisinperintä || 49 || - || - || 49 || 26 Kurssivoitot || 7 || 35 || 8 || 51 || 54 Yhteisrahoitustoiminnan tuotot || - || - || 8 || 8 || 2 YHTEENSÄ || 58 || 49 || 18 || 124 || 99 3.1.1 Varojen takaisinperintä Tässä kohdassa esitetään EKR:n
kirjanpitojärjestelmään kirjatut EKR:n antamat perintämääräykset ja tulevista
maksuista tehtävät vähennykset, jotka koskevat EKR:sta maksettuja
takaisinperittäviä määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin,
tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin. Takaisin perittyjä
ennakkomaksuja ei sen sijaan kirjata tuottoihin, vaan niillä hyvitetään
taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää. Aiheettomien maksujen
takaisinperintä Aiheettomien maksujen takaisinperintää koskevia
perintämääräyksiä oli vuonna 2012 yhteensä 27 miljoonaa euroa, kun vastaava
määrä vuonna 2011 oli 12 miljoonaa euroa. Näistä perintämääräyksistä 11
miljoonan euron osuus koski takaisin perittäviä varoja, ja se kirjattiin tämän
vuoksi toiminnan tuottoihin. Jäljelle jäävä 16 miljoonan euron osuus koski
takaisin perittäviä ennakkomaksuja, ja sillä hyvitettiin taseessa olevaa
ennakkomaksuista muodostuvaa erää. Seuraavassa on yhteenveto aiheettomien maksujen
takaisinperinnästä: milj. euroa || Tuotot || Ennakkomaksut || YHTEENSÄ 2012 || Tuotot || Ennakkomaksut || YHTEENSÄ 2011 Virheet || 1 || 1 || 2 || 2 || 1 || 3 Sääntöjenvastaisuudet || 9 || 15 || 25 || 6 || 3 || 8 OLAFin ilmoitukset || 1 || - || 1 || 1 || - || 1 YHTEENSÄ || 11 || 16 || 27 || 8 || 4 || 12 STABEX-varojen takaisinperintä Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden
tileiltä siirrettiin vuonna 2012 takaisin EKR:oon 49 miljoonaa euroa
kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen[12] 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Varat
siirrettiin pääasiassa seuraavista maista: Salomonsaaret (12 miljoonaa
euroa), Norsunluurannikko (11 miljoonaa euroa), Burundi (5 miljoonaa
euroa), Saint Vincent ja Grenadiinit (3 miljoonaa euroa), Senegal
(3 miljoonaa euroa), Malawi (3 miljoonaa euroa), Uganda
(3 miljoonaa euroa) ja Burkina Faso (2 miljoonaa euroa). Nämä tulot
sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kahdeksannen EKR:n tuotto-
ja kululaskelmassa. 3.1.3 Yhteisrahoitustoiminnan
tuotot Yhteisrahoitustoiminnan tuotot kuvaavat käytettyjä
rahoitusosuuksia (ks. liitetieto 3.2.2). Kaikki nämä rahoitusosuudet
täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin
vaihtoon perustuvista toimista saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja.
Tämän vuoksi ne kirjataan yhteisrahoitushankkeen toteutuksen perusteella. 3.2 TOIMINNAN KULUT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Toiminnan kulut – tukivälineet || 41 || 812 || 2 085 || 2 938 || 2 633 Yhteisrahoitustoiminnan kulut || - || - || 8 || 8 || 2 Kurssitappiot || 8 || 39 || 20 || 66 || 61 Saamisten arvon alentuminen || 0 || 6 || - || 6 || 7 YHTEENSÄ || 49 || 856 || 2 112 || 3 017 || 2 702 Vuonna 2012 komissio tarkensi siirtovelkojen arvioinnissa
käyttämäänsä menetelmää. Ilman tätä tarkennusta toiminnan kulut olisivat olleet
3 017 miljoonan euron sijasta 2 849 miljoonaa euroa. Nettovarojen
määrään kohdistuva vaikutus olisi ollut aikaisemmalla menetelmällä sama kuin
nyt (168 miljoonan euron vähennys). Nettovarojen määrän vähentyminen johtui
lähinnä siirtovelkojen kasvusta (ks. liitetieto 2.7.2). 3.2.1 Toiminnan kulut –
tukivälineet || || || || milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Ohjelmoitava apu || 17 || 93 || 1 366 || 1 476 || 1 251 Makrotaloudellinen tuki || - || 8 || - || 8 || 51 Alakohtaiset politiikat || 0 || 322 || 3 || 326 || 371 Korkotuet || 5 || - || - || 5 || 0 AKT-valtioiden väliset hankkeet || - || 311 || 409 || 720 || 650 Hätäapu || - || 60 || 274 || 333 || 212 Pakolaisapu || 6 || - || - || 6 || 0 riskipääoma || 1 || - || - || 1 || 19 STABEX || 4 || - || - || 4 || 12 Sysmin || 0 || - || - || 0 || (8) Aiempiin Euroopan kehitysrahastoihin liittyvät muut tukiohjelmat || - || 10 || - || 10 || 24 Institutionaalinen tuki || - || (1) || 33 || 32 || 8 Vientitulojen kompensaatio || 7 || 10 || - || 18 || 42 Yhteensä || 41 || 812 || 2 085 || 2 938 || 2 633 EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin ja
menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja
hallinnoidaan. 3.2.2 Yhteisrahoitustoiminnan
kulut Nämä ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2012
liittyneitä kuluja. Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden
mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista
saataviksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. Yhteisrahoitusosuuksia vastaava
määrä on tämän vuoksi kirjattu toiminnan tuotoiksi (ks. liitetieto 3.1.3).
3.2.3 Saamisten arvon alentuminen Tämä erä sisältää pääasiassa ennakkomaksuihin
tehtyjä oikaisuja ja velallisilta oleviin saamisiin tehtyjä arvonalennuksia.
3.3 HALLINTOKULUT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Hallintokulut || - || 1 || 106 || 107 || 75 YHTEENSÄ || - || 1 || 106 || 107 || 75 Tämä erä sisältää tukimenot, jotka ovat EKR:jen
ohjelmasuunnitteluun ja niiden varojen käyttöön liittyviä hallintokuluja. Tällaisiin
kuluihin kuuluvat hankkeiden valmisteluun, seurantaan ja arviointiin liittyvät
kustannukset sekä tietotekniikkaan ja tekniseen apuun liittyvät kustannukset. 3.4 RAHOITUSTUOTOT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 2012 || YHTEENSÄ 2011 Korkotuotot – eurooppalaiset keskuspankit || - || 6 || 4 || 9 || 1 Ennakkomaksuista kertyneet korot || (2) || (24) || (6) || (32) || (21) YHTEENSÄ || (2) || (18) || (2) || (22) || (20) Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan
kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen 7 artiklan 3 kohdan ja
8 artiklan mukaisesti. Ennakkomaksuista kertyneiden korkojen vuoden 2011
kertymän peruuttaminen johti siihen, että korkotuotot olivat vuonna 2012
negatiiviset. 4. RAHAVIRTALASKELMAN
LIITETIEDOT
4.1 RAHAVIRTALASKELMAN
TARKOITUS JA LAATIMISPERIAATTEET Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella
arvioidaan, miten hyvin EKR kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita
rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on. Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan
esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden nettoyli- tai
nettoalijäämää oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity
maksutapahtumaa, sekä aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan
kuuluvien maksujen jaksotuksilla. Ulkomaan rahan määräisten toimien rahavirrat
kirjataan EKR:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään
rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia. 4.2 TOIMINNAN RAHAVIRTA EKR:n rahavirtalaskelma sisältää ainoastaan
toiminnan rahavirrat, koska EKR:lla ei ole sijoitus- eikä rahoitustoimintaa. EKR:n
toiminnan tavoitteena on tukea asetettujen toimintapoliittisten päämäärien
saavuttamista. 5. EHDOLLISET VARAT JA VELAT
JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT
5.1 EHDOLLISET
VARAT milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Suoritustakuut || 13 || 171 || 120 || 304 || 325 Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet || 6 || 107 || 74 || 188 || 197 Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset varat || - || - || - || - || 1 YHTEENSÄ || 19 || 279 || 194 || 492 || 523 5.1.1 Suoritustakuut Tuensaajilta vaaditaan
toisinaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EKR:n rahoitusta saavat
tuensaajat noudattavat EKR:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja. Suoritustakuiden 21
miljoonan euron vähennys vastaa vapautettujen takuiden ja saatujen uusien
takuiden erotusta. Suurin osa vapautetuista takuista liittyi yhdeksänteen
EKR:oon, kuten myös suurin osa saaduista uusista takuista. 5.1.2 Määrien
pidättämiseen perustuvat vakuudet Määrien pidättämiseen
perustuvat vakuudet koskevat ainoastaan urakkasopimuksia. Tuensaajille
suoritettavista välimaksuista pidätetään yleensä 10 prosenttia sen
varmistamiseksi, että toimeksisaaja täyttää sopimusvelvoitteensa. Tällaiset
pidätetyt määrät esitetään velkoina. Toimeksisaaja voi hankintaviranomaisen
suostumuksella kuitenkin asettaa sopimusvakuuden, jolla korvataan välimaksuista
tehtävä pidätys. Tällaiset vakuudet esitetään ehdollisina varoina. Määrien pidättämiseen
perustuvien vakuuksien 9 miljoonan euron vähennys vastaa vapautettujen
vakuuksien ja saatujen uusien vakuuksien erotusta. Suurin osa vapautetuista
vakuuksista liittyi yhdeksänteen EKR:oon, kuten myös suurin osa saaduista
uusista vakuuksista. 5.2 MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ
ESITETTÄVÄT TIEDOT
5.2.1
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi milj. euroa || 8. EKR || 9. EKR || 10. EKR || YHTEENSÄ 31.12.2012 || YHTEENSÄ 31.12.2011 Maksattamatta olevat talousarviositoumukset || 103 || 938 || 4 601 || 5 642 || 5 594 Tuotto- ja kululaskelmaan kirjatut määrät || (22) || (382) || (310) || (714) || (646) YHTEENSÄ || 81 || 557 || 4 291 || 4 928 || 4 948 Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ovat
avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei ole vielä suoritettu ja/tai
joita ei ole vielä purettu. Maksattamatta olevia sitoumuksia syntyy aina
monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Näitä sitoumuksia oli 31. joulukuuta 2012
yhteensä 5 642 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa katettava määrä saadaan
vähentämällä näiden sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2012 tuotto-
ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät, jolloin tulokseksi saadaan
4 928 miljoonaa euroa.
6. RAHOITUSRISKIN HALLINTA Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat
tiedot liittyvät kassanhallintatoimiin, jotka Euroopan komissio on toteuttanut
EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi.
6.1 RISKINHALLINTAPOLITIIKKA
JA SUOJAUS EKR:n kassanhallintasäännöt ja -periaatteet
vahvistetaan kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta
annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 215/2008 ja sisäisessä sopimuksessa. Edellä mainitun asetuksen mukaisesti noudatetaan
seuraavia perusperiaatteita: – Jäsenvaltiot maksavat EKR:n
rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä
rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään
kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi. – Jäsenvaltiot maksavat EKR:n
rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muina
valuuttoina, joihin kuuluu myös vähemmän tunnettuja valuuttoja. – Komission EKR:n nimissä
avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä. Erityistilien lisäksi komissio on neuvoston
asetuksen (EY) N:o 215/2008 44 artiklan mukaisesti (ks. jäljempänä oleva 6.4
kohta) avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa
(keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen
sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin. Kaikki liikepankit, joissa komissio on avannut EKR:n
nimissä muita pankkitilejä kuin erityistilejä, on valittu komission
järjestämillä tarjouskilpailuilla. Kassanhallinta- ja maksutoiminnot ovat pitkälle
automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä
on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja
varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission
noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja
tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti. Kassanhallinta- ja maksutoimintojen hallinnointi
perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin, joiden tavoitteena on
vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys.
Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista
valvotaan säännöllisesti. 6.2 MARKKINARISKI
6.2.1 Valuuttariski Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja
muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen
suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassanhallintatoimintoihin ei kohdistu
valuuttariskiä.
6.2.2 Korkoriski EKR ei ota lainoja, joten siihen ei kohdistu
korkoriskiä. EKR saa kuitenkin pankkitileillään oleville varoille
kertyvän koron. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön
toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja
niiden vaihteluja. Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien
yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu
vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai
negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa,
joka perustuu eoniakorkoon (Euro Over Night Index Average) ja jossa on otettu
huomioon kyseisen koron vaihtelut. Eräille tileille maksettu korko perustuu
Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaan
marginaalikorkoon. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen
tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa. 6.3 LUOTTORISKI
(VASTAPUOLIRISKI) Suurin osa EKR:n kassavaroista on talletettu
neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 215/2008 mukaisesti erityistileille,
jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksiensa maksamista varten. Suurin
osa näistä tileistä on jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. EKR:oon
kohdistuu näiden laitosten osalta erittäin vähäinen vastapuoliriski (riski
liittyy EKR:n toimintaan osallistuviin jäsenvaltioihin). Kun kyse on liikepankeissa olevista EKR:n
kassavaroista, joilla katetaan suoritettavat maksut, näille tileille siirretään
varoja vain tarpeen mukaan, ja kyseisiä kassavaroja hallinnoidaan
automaattisesti komission kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä
pidetään käteisvaroja vähimmäismäärä, joka on suhteessa tililtä päivittäin
suoritettavien maksujen keskimäärään. Näiden tilien yliyön-saldo on tämän
vuoksi jatkuvasti hyvin alhainen, joten EKR:oon kohdistuva riski on pieni. EKR:oon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi
minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti. Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailulla. Liikepankin
lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään P-1 (Moody’s) tai vastaava
(S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä
asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä alhaisempikin
luokitus.
6.4 LIKVIDITEETTIRISKI EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla
varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina
kauden kaikkien maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien
rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan
budjettikauden maksumäärärahojen määrä. Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle
kuitenkin kolmena vuosieränä, minkä lisäksi EKR:sta suoritettaviin maksuihin
liittyy tiettyä kausittaisuutta. Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat
riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission
kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti
tietoja kassatilanteesta varmistaakseen, että tiettynä ajanjaksona suoritettavat
maksut eivät ylitä käytettävissä olevia kassavaroja. Edellä mainitun lisäksi EKR:n päivittäisessä
kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla
varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja.
7. LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT Sellaisia lähipiiriä koskevia ilmoitettavia tietoja
ei ole, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä erässä.
8. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN
JÄLKEISET TAPAHTUMAT EKR:n tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen
toimittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka
olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on
laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä
esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin. 9. VARAINHOITOVUODEN
TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTTÄMINEN Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu
suoriteperusteisena. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu
maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja
talousarvion toteutuma kuitenkin perustuvat samoihin tapahtumiin, ne on syytä
täsmäyttää. Alla olevassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti
tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät.
|| || milj. euroa || 2012 || 2011 || || VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS || (3 023) || (2 700) || || TULOT || || Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan || (47) || (52) Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita ei ole vielä saatu || (8) || (3) Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot || 14 || 10 Ennakkomaksujen nettovaikutus || 62 || 46 Siirtosaamisten nettomäärä || (40) || (13) || || MENOT || || Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot || 38 || 98 Varainhoitovuonna maksetut aikaisempien vuosien menot || (101) || (249) Maksujen peruutukset || 7 || 17 Ennakkomaksujen nettovaikutus || (316) || (346) Siirtovelkojen nettomäärä || 204 || 317 || || TALOUSARVION TOTEUTUMA || (3 209) || (2 874) 9.1 Täsmäytyserät – Tulot Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat
kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista
sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen
saamisten perusteella. Saamiset, jotka eivät vaikuta
talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida
lukea tuloiksi talousarviossa, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varaukseen
eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä. Varainhoitovuoden aikana
vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä
tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin.
Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut
tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen
tulokseen. Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu selvitetyistä
ennakkomaksuista. Kyseessä on tuloihin kuuluva maksu, jolla ei ole vaikutusta
taloudelliseen tulokseen. Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa
tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan
huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista
vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset. 9.2 Täsmäytyserät – Menot Maksamatta olevat varainhoitovuoden
menot on
täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen
tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Varainhoitovuonna maksetut
aiempien vuosien menot on sen sijaan täsmäytystä tehtäessä vähennettävä
taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat varainhoitovuoden
talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen tai vähentävät
oikaisujen tapauksessa kuluja. Maksujen peruutuksista saatavat määrät
eivät
vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion
toteutumaan. Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu
varainhoitovuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka
kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista
varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista,
jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut
ovat suoriteperustetta sovellettaessa kuluja, mutta niitä ei merkitä
talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin
talousarviomenoksi jo ennakkomaksun suoritusajankohtana. Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa
tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen
saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu
EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden
siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat.
2. RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS JOHDANTO
Aiemmat
EKR:t ·
Siirtymäkauden
toimenpiteistä 27. heinäkuuta 2000 tehdyssä AKT–EY-ministerineuvoston
päätöksessä N:o 1/2000 säädetään, että osa aiempien Euroopan kehitysrahastojen
kohdentamattomista varoista käytetään Cotonoun sopimuksen asianomaisten
määräysten mukaisiin ohjelmiin ja että eräiden Cotonoun sopimuksen sisältämien
määräysten soveltamista aikaistetaan siirtymätoimenpiteiden mukaisesti. ·
Komission
16. maaliskuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 410/2001 määritetään
AKT-valtioiden maa- ja alueohjelmille kohdennettavat määrärahat
AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti. Päätöksessä säädetään, että aiempien
vuosien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomista varoista käytetään
täytäntöönpanoon enintään 1,2 miljardia euroa asianomaisten EKR:jen sääntöjen
ja menettelyjen mukaisesti. Tämä koskee ajanjaksoa, joka edeltää yhdeksännen
EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa. ·
Komission
15. kesäkuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 1033/2001 vahvistetaan määrärahat
alueellisille ohjelmille ja AKT-valtioiden väliselle yhteistyölle
AKT–EY-kumppanuussopimukseen sisältyvän rahoituspöytäkirjan mukaisesti. ·
Komission
11. heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1252/2002 lisätään AKT-valtioiden
välistä yhteistyötä varten tarkoitettuja määrärahoja kuudennen ja seitsemännen
EKR:n yleisestä varannosta otetuilla 60 miljoonalla eurolla. Päätöksessä
säädetään myös, miten näitä ylimääräisiä varoja on käytettävä ennen yhdeksännen
EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa alkuperäisten EKR:jen sääntöjen ja
menettelyjen mukaisesti. ·
AKT–EY-ministerineuvoston
23. joulukuuta 2002 tekemän päätöksen N:o 3/2002 mukaan kahdeksannen EKR:n
kohdentamattomista varoista (yleinen varanto) 25 miljoonaa euroa käytetään
alueelliseen yhteistyöhön AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti. ·
Koska
kuudennen EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja seitsemännen EKR:n tilit vuonna
2008, tilinpäätös ei enää sisällä kyseisten EKR:jen rahoituksen toteutumiseen
liittyviä taulukoita. Siirrettyjen varojen toteutusta koskevat tiedot
ilmoitetaan kuitenkin yhdeksännen EKR:n yhteydessä. ·
Jotta
varainhoitovuoden 2012 tilinpäätöstiedot voitaisiin esittää mahdollisimman
läpinäkyvällä tavalla, jäljempänä olevissa taulukoissa on edellisten vuosien
tapaan esitetty kahdeksannen EKR:n osalta erikseen Lomén sopimuksen ja Cotonoun
sopimuksen mukaisiin ohjelmiin käytetyt varat. Cotonoun sopimukseen liittyvät
varat on yksittäisten maiden osalta merkitty kirjanpitoon ja esitetty
tilinpäätöksessä AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2
kohdan mukaisesti. Kyseisen artiklan mukaan AKT-valtioille myönnetään määräraha
A kattamaan makrotaloudellinen tuki sekä ohjelmille ja hankkeille myönnettävä
tuki. Lisäksi myönnetään määräraha B kattamaan ennakoimattomat tarpeet, joihin
kuuluvat mm. hätäapu, velanhuojennusaloitteet ja tuki vientitulojen vaihtelun
haittavaikutusten kompensoimiseksi.[13]
Alueiden osalta tilinpäätös laaditaan AKT–EY-kumppanuussopimuksen 2 luvussa
tarkoitetun alueellisen ohjelmasuunnittelun mukaisesti (alueelliset ohjelmat ja
AKT-valtioiden välinen yhteistyö). ·
Rahastojen
käyttämättä jääneet varat sekä vuoden 2007 joulukuun 31. päivän ja 10. EKR:n
voimaantulon välisenä aikana purettuja rahastojen sitoumuksia vastaavat varat
siirrettiin AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä I b (vuosien 2008–2013
monivuotinen rahoituskehys) olevan 4 kohdan mukaisesti 9. EKR:oon sen
varmistamiseksi, että EU pystyi jatkamaan varojen hallinnointia ja että käynnissä olevien
hankkeiden juoksevat kustannukset voitiin kattaa ennen 10. EKR:n voimaantuloa. ·
Neuvoston
päätöksessä 2010/406/EU säädetään, että yhdeksännestä Euroopan
kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista
vapautuneista varoista osoitetaan 150 miljoonaa euroa Sudanin heikko-osaisimman
väestön tarpeisiin. Tämä määrä on osoitettu tähän käyttötarkoitukseen vuonna
2011. ·
Neuvoston
päätöksessä 2011/315/EU säädetään, että yhdeksännestä Euroopan
kehitysrahastosta (EKR) ja edellisistä EKR:ista rahoitetuista hankkeista
vapautuneista varoista osoitetaan 200 miljoonaa euroa eteläisen Sudanin
kolmivuotisen kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa varten. Tämä määrä on
osoitettu tähän käyttötarkoitukseen vuonna 2012. 10.
EKR AKT–EY-kumppanuussopimus, jonka Euroopan yhteisön
jäsenvaltiot sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT) allekirjoittivat
Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003. Cotonoun
sopimusta muutettiin näiden samojen valtioiden Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005
allekirjoittamalla sopimuksella. Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta
Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös
(2001/822/EY) tuli voimaan 2. joulukuuta 2001. Kyseistä päätöstä muutettiin 19.
maaliskuuta 2007 (päätös 2007/249/EY). Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2008–2013
koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta
tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat
hyväksyivät 17. heinäkuuta 2006, tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008. Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki
AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan toisella
kaudella (2008–2013) 10. EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 22 682 miljoonaa
euroa, ja se jakautuu seuraavasti: ·
AKT-valtioille
on osoitettu 21 966 miljoonaa euroa tarkistetun Cotonoun sopimuksen liitteessä I b olevan
monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus
tästä summasta on 20 466 miljoonaa euroa ·
merentakaisille
maille ja alueille on osoitettu 286 miljoonaa euroa merentakaisten maiden ja
alueiden assosiaatiosta tehdyssä tarkistetussa neuvoston päätöksessä olevan
liitteen II Aa mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta
on 256 miljoonaa euroa ·
komissiolle
on osoitettu 430 miljoonaa euroa 10. EKR:n varoihin liittyvästä
ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen
sisäisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti. Kymmenennen EKR:n voimaantulopäivästä lähtien näitä
määriä on täydennetty aikaisemmista EKR:ista vapautuneilla varoilla,
korkotuloilla ja 9. EKR:a edeltävien EKR:jen mukaisesta maatalouden
perustuotteiden vientitulojen vakauttamisjärjestelmästä (Stabex) käyttämättä
jääneillä käteisvaroilla. Kaikkia varoja hallinnoidaan tarkistettuun Cotonoun
sopimukseen ja sisäiseen sopimukseen sisältyvien niitä koskevien
erityissääntöjen mukaisesti.
Komission hallinnoimien varojen osuus edellä
mainituista 10. EKR:n määrärahoista on 21 152 miljoonaa euroa
(alkuperäisten määrärahojen määrä). Summasta on osoitettu – maaohjelmille yhteensä
15 300 miljoonaa euroa: ·
13 500
miljoonaa euroa A-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 13 345 miljoonaa euroa.
Lisäksi A-määrärahoihin tehtiin 341 miljoonan euron lisäys siirtämällä kyseinen
summa varannoista sekä 91 miljoonan euron lisäys, joka saatiin vapautettujen
Stabex-varojen tilien sulkemisen seurauksena, ja 33 miljoonan euron vähennys,
joka oli seurausta siirrosta alueellisiin määrärahoihin (PALOP-maat, useita alueita
kattavat toimenpiteet). Käytettävissä on edellä mainittujen siirtojen jälkeen
13 744 miljoonaa euroa käyttöön otettuja määrärahoja ja 155 miljoonaa
euroa vielä käyttöön ottamatta olevia määrärahoja. ·
1 800
miljoonaa euroa B-määrärahoja, jotka on kaikki otettu käyttöön. Lisäksi
B-määrärahoja lisättiin siirtämällä niihin varannoista 148 miljoonaa euroa
käyttöön otettuja määrärahoja, jolloin käyttöön otettujen B-määrärahojen
kokonaismäärä kasvoi 1 948 miljoonaan euroon. – alueohjelmille 1 783
miljoonaa euroa, joihin on lisätty 33 miljoonaa euroa A-määrärahoista ja
joista on siirretty 19 miljoonaa euroa varantoihin, joten käyttöön otettujen
määrärahojen määrä on 1 797 miljoonaa euroa – AKT-maiden välisille
ohjelmille ja hankkeille 2 700 miljoonaa euroa; koko summa on otettu
käyttöön ja siihen on tehty 195 miljoonan euron lisäys varannoista, joten
käyttöön otettujen määrärahojen kokonaismäärä on 2 895 miljoonaa
euroa – varantoihin 683 miljoonaa
euroa, joista 664 miljoonaa euroa on siirretty varannoista, jotka ovat näin 19
miljoonaa euroa – täytäntöönpanomenoja varten
430 miljoonaa euroa; koko summa on otettu käyttöön – merentakaisia maita ja
alueita varten 256 miljoonaa euroa, joista ·
195
miljoonaa euroa A-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 140 miljoonaa euroa ·
15 miljoonaa
euroa B-määrärahoja, joista on otettu käyttöön 7 miljoonaa euroa ·
40
miljoonaa euroa alueellisia määrärahoja, jotka on kaikki otettu käyttöön ·
6
miljoonaa euroa selvityksiä ja teknistä apua varten varattuja määrärahoja,
jotka on kaikki otettu käyttöön. - 10. EKR:n suoritusvarauksen
varat, jotka eivät ole käytettävissä Kun 10. EKR tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008, 9.
EKR:n ja aikaisempien EKR:jen mukaisten hankkeiden käyttämättä jääneet varat ja
purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin 10. EKR:n suoritusvaraukseen.
Poikkeuksena tästä olivat Stabex-varat ja 9. EKR:n hallintomäärärahat. Tätä
varausta voidaan käyttää 10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1
artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Varauksessa oli 31.12.2012 seuraavat varat (luvut
miljoonina euroina): 10. EKR:n suoritusvaraukseen siirretyt varat, jotka eivät ole käytettävissä, yhteensä || 815 vähennettynä varoilla, jotka on siirretty 9. EKR:oon Sudania varten 12.7.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/406/EU mukaisesti || –150 vähennettynä varoilla, jotka on siirretty 9. EKR:oon Etelä-Sudania varten 23.5.2011 tehdyn neuvoston päätöksen 2011/315/EU mukaisesti || –200 Varauksessa käytettävissä olevat varat yhteensä (AKT + MMA) || 465 -
10. EKR:n Stabex-varanto Stabex-tilien sulkemisen jälkeen
käyttämättömät/vapautuneet varat siirretään 10. EKR:n A-määrärahojen
Stabex-varantoon (10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4
kohta) ja sieltä kyseisten maiden maaohjelmille. Varannon
tilanne 31.12.2012 on esitetty seuraavassa taulukossa (milj. euroa): Maa || A-määrärahojen Stabex-varanto Norsunluurannikko || 11,43 Kap Verde || 0,01 Guinea-Bissau || 0,30 Sierra Leone || 0,22 Senegal || 0,90 Yhteensä || 12,86 -
10. EKR:n yhteisrahoitus Kymmenenteen EKR:oon liittyviä, jäsenvaltioilta
saatavan yhteisrahoituksen maksamista koskevia sopimuksia allekirjoitettiin 116
miljoonan euron arvosta ja maksusitoumusmäärärahoja otettiin käyttöön yhteensä
99 miljoonan euron arvosta. Maksumäärärahoja otettiin käyttöön 93 miljoonan
euron maksuja vastaava määrä. Yhteisrahoitusmäärärahojen
tilanne 31.12.2012 on esitetty seuraavassa taulukossa (luvut miljoonina
euroina): || Maksusitoumusmäärärahat || Maksumäärärahat Yhteisrahoitus – A-määrärahat || 84 || 78 Yhteisrahoitus – AKT-maiden sisäinen || 12 || 12 Yhteisrahoitus – Hallintomenot || 3 || 3 || 99 || 93 Seuraavat
taulukot, joissa ilmoitetaan päätöksellä vahvistetut, sidotut ja maksetut
määrät, perustuvat nettomääräisiin lukuihin. Tilanne
maittain ja välineittäin esitetään liitteessä olevissa taulukoissa. 2.1 MÄÄRÄRAHAT 2.2 KONSOLIDOIDUT TILIT 2.3. VAROJEN HALLINNOINTIA
KOSKEVAT MUUT TIEDOT Italian
yhteisrahoitus (1985) Italian yhteisrahoitushanke, joka on ollut voimassa
vuodesta 1985 lähtien ja joka oli edelleen kesken vuonna 2011 (Neljäs kunnostusohjelma
– Somalia), saatiin päätökseen vuonna 2012. Hankkeen päätyttyä jäljellä olevat
varat on maksettu takaisin Italialle. OSA II – EKR:N TILINPÄÄTÖS:
INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI || CA/463/13 || 14. maaliskuuta 2013 || Asiakirja 13/072 || || HALLINTONEUVOSTO INVESTOINTIKEHYS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 31. joulukuuTA 2012 || || || - Tase - Laskelma laajasta tuloksesta - Laskelma rahoittajien varojen muutoksista - Rahavirtalaskelma - Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot || ORG.: E || 3. INVESTOINTIKEHYKSEN
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 TASE 31. JOULUKUUTA 2012 (tuhansina euroina) || Liitetieto || 31.12.2012 || 31.12.2011 || || || VARAT || || || Käteisvarat ja muut rahavarat || 5 || 466 568 || 452 279 Johdannaissopimukset || 6 || 115 || 434 Lainat ja muut saamiset || 7 || 1 146 280 || 1 033 160 Myytävissä olevat rahoitusvarat || 8 || 333 001 || 251 660 Saamiset rahoitusosuuksista || 9/15 || 87 310 || 87 310 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 10 || 99 029 || - Muut varat || 11 || 224 || 416 || || || Varat yhteensä || || 2 132 527 || 1 825 259 || || || || || || VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || || || || || VELAT || || || Johdannaissopimukset || 6 || 7 035 || 12 702 Tuloennakot || 12 || 37 808 || 33 003 Velat kolmansille || 13 || 312 086 || 329 660 Muut velat || 14 || 1 153 || 1 113 || || || Velat yhteensä || || 358 082 || 376 478 || || || RAHOITTAJIEN VARAT || || || Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 15 || 1 561 309 || 1 281 309 Käyvän arvon rahasto || || 68 434 || 41 750 Kertyneet voittovarat || || 144 702 || 125 722 || || || Rahoittajien varat yhteensä || || 1 774 445 || 1 448 781 || || || Velat ja rahoittajien varat yhteensä || || 2 132 527 || 1 825 259 Liitetiedot ovat erottamaton osa
näitä tilinpäätöslaskelmia. 3.2 LASKELMA LAAJASTA TULOKSESTA 31.
JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA (tuhansina euroina) || Liitetieto || 1.1.2012– || 1.1.2011– || || 31.12.2012 || 31.12.2011 || || || || || Korkotuotot ja vastaavat tuotot || 17 || 67 503 || 59 561 || Korkokulut ja vastaavat kulut || 17 || –1 114 || –940 || || || || || Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto || || 66 389 || 58 621 || || || || || Palkkiotuotot || 18 || 1 934 || 2 149 || Palkkiokulut || 18 || –292 || –144 || || || || || Palkkiotuotot, netto || || 1 642 || 2 005 || || || || || Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos || || 5 348 || –7 534 || Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot || 19 || 1 045 || 17 228 || Valuuttaoperaatioihin liittyvät nettotappiot/-voitot || || –10 575 || 8 376 || || || || || Rahoitustoiminnan nettotulos || || –4 182 || 18 070 || || || || || Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen muutos, netto || 7 || 597 || 27 452 || Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen || 8 || –8 927 || –6 888 || Muiden varojen arvon alentuminen || 20 || –337 || – || Yleiset hallintokulut || 21 || –36 202 || –38 006 || || || || || Varainhoitovuoden ylijäämä || || 18 980 || 61 254 || || || || || Muut laajan tuloksen erät: || || || || Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahasto || || || || 1. Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahaston nettomuutos || 8 || 18 551 || 20 574 || 2. Yli- tai alijäämään siirretty nettomäärä || 8 || 8 133 || –3 394 || Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä || || 26 684 || 17 180 || || || || || Muut laajan tuloksen erät yhteensä || || 26 684 || 17 180 || || || || || Varainhoitovuoden laaja tulos yhteensä || || 45 664 || 78 434 || Liitetiedot ovat erottamaton osa
näitä tilinpäätöslaskelmia. 3.3 LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN
MUUTOKSISTA 31. JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA (tuhansina euroina) || Rahoitus-osuudet, joiden maksamista on pyydetty || Käyvän arvon rahasto || Kertyneet voittovarat || Yhteensä Tilanne 1. tammikuuta 2012 Liitetieto || 1 281 309 || 41 750 || 125 722 || 1 448 781 || || || || Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus 15 || 280 000 || - || - || 280 000 || || || || Varainhoitovuoden 2012 ylijäämä || - || - || 18 980 || 18 980 || || || || Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä || - || 26 684 || - || 26 684 || || || || Rahoittajien varojen muutokset || 280 000 || 26 684 || 18 980 || 325 664 || || || || Tilanne 31. joulukuuta 2012 || 1 561 309 || 68 434 || 144 702 || 1 774 445 || || || || || Rahoitus-osuudet, joiden maksamista on pyydetty || Käyvän arvon rahasto || Kertyneet voittovarat || Yhteensä Tilanne 1. tammikuuta 2011 Liitetieto || 1 131 309 || 24 570 || 64 468 || 1 220 347 || || || || Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus 15 || 150 000 || - || - || 150 000 || || || || Varainhoitovuoden 2011 ylijäämä || - || - || 61 254 || 61 254 || || || || Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä || - || 17 180 || - || 17 180 || || || || Rahoittajien varojen muutokset || 150 000 || 17 180 || 61 254 || 228 434 || || || || Tilanne 31. joulukuuta 2011 || 1 281 309 || 41 750 || 125 722 || 1 448 781 || || || || || || || || Liitetiedot ovat erottamaton osa
näitä tilinpäätöslaskelmia. 3.4 RAHAVIRTALASKELMA 31.
JOULUKUUTA 2012 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA (tuhansina euroina) || Liitetieto || 1.1.2012–31.12.2012 || 1.1.2011–31.12.2011 TOIMINNAN RAHAVIRTA || || || Varainhoitovuoden ylijäämä || || 18 980 || 61 254 Oikaisut || || || Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen || || 8 927 || 3 172 Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen nettomuutos || || –597 || –27 452 Lainoista ja muista saamisista kertyneet aktivoidut korot || 7 || –9 622 || –10 512 Lainojen ja muiden saamisten korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos || || –1 407 || –2 801 Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos || || –751 || – Tuloennakoiden lisäys || || 4 805 || 3 424 Valuuttakurssimuutosten vaikutukset lainoihin || || 16 044 || –15 337 Valuuttakurssimuutosten vaikutukset myytävissä oleviin rahoitusvaroihin || || –1 204 || 34 Toiminnan tulos ennen toiminnan varojen ja velkojen muutoksia || || 35 175 || 11 782 || || || Lainojen nostot || 7 || –233 018 || –237 040 Lainojen lyhennykset || 7 || 115 480 || 104 410 Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset || || –5 348 || 7 534 Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen lisäys || || –98 278 || – Myytävissä olevien rahoitusvarojen lisäys || 8 || –81 981 || –67 829 Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynti || 8 || 19 601 || 24 971 Muiden varojen vähennys || || 192 || 2 756 Muiden velkojen lisäys || || 40 || 173 Euroopan investointipankille maksettavien määrien lisäys || || 6 876 || 4 144 || || || Toiminnan nettorahavirta || || –241 261 || –149 099 || || || RAHOITUSTOIMINTA || || || Jäsenvaltioiden maksamat rahoitusosuudet || || 236 345 || 136 345 Jäsenvaltioilta korkotukien rahoittamiseksi saadut määrät || || 43 655 || 76 345 Jäsenvaltioiden lukuun maksetut korkotuet || || –24 450 || –22 899 || || || Rahoitustoiminnan nettorahavirta || || 255 550 || 189 791 || || || Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys || || 14 289 || 40 692 Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa || || 452 279 || 411 587 Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa || || 466 568 || 452 279 || || || Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä: || || || Käteisvarat || || 10 588 || 3 127 Määräaikaistalletukset || || 455 980 || 449 152 || || 466 568 || 452 279 || || || Toiminnan rahavirtoja koskevat lisätiedot || || 2012 || 2011 Saadut korot || || 64 490 || 57 391 Maksetut korot || || –1 137 || –1 162 Saadut osingot || || 975 || 974 Liitetiedot ovat erottamaton osa
näitä tilinpäätöslaskelmia.
3.5 JOULUKUUN 31. PÄIVÄNÄ 2012
PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA LAADITTUJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 1
Yleiset tiedot Investointikehys on luotu yhteistyöstä ja kehitysavusta
tehdyn Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimus tehtiin Afrikan,
Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ’AKT-valtiot’, ja Euroopan
unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 23. kesäkuuta 2000 ja sitä on
tarkistettu 25. kesäkuuta 2005 ja 23. kesäkuuta 2010. Investointikehys ei ole erillinen oikeushenkilö. Kehyksen
rahoitusosuuksia hallinnoi jäsenvaltioiden (rahoittajien) puolesta Euroopan
investointipankki (EIP) Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus saadaan
jäsenvaltioiden talousarvioista ja maksut suoritetaan peräkkäisille 5–6 vuoden
jaksoille laadittujen rahoituspöytäkirjojen mukaisesti. Cotonoun sopimuksen ja
1. heinäkuuta 2008 voimaan tulleen toisen (vuodet 2008–2013 kattavan)
rahoituspöytäkirjan eli 10. Euroopan kehitysrahaston (EKR) mukaan Euroopan
investointipankki, jäljempänä ’EIP’, hallinnoi seuraavia välineitä: -
investointikehys
eli 3 185,5 miljoonan euron arvoinen uudistuva riskirahasto, josta tuetaan
yksityisen sektorin investointeja AKT-maissa; investointikehyksen varoista 48,5
miljoonaa euroa on osoitettu merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä
’MMA-maat’. -
korkotukien
rahoittamiseen tarkoitetut avustukset, joista 400 miljoonaa euroa on varattu
AKT-maille ja 1,5 miljoonaa euroa MMA-maille. Näistä korkotuista enintään 10
prosenttia voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen. Tässä tarkasteltavat tilinpäätöslaskelmat kattavat
ajanjakson 1. tammikuuta 2012 – 31. joulukuuta 2012. EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi EIP:n hallituksen
ehdotuksesta tilinpäätöslaskelmat 14. maaliskuuta 2013 ja antoi luvan toimittaa
ne EIP:n valtuustolle hyväksyttäväksi 14. toukokuuta 2013 mennessä. 2
Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet 2.1 Laatimisperusteet – Lausuma IFRS-standardien
noudattamisesta Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on
noudatettu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) sellaisina kuin
Euroopan unioni on ne hyväksynyt. 2.2 Merkittävät kirjanpidolliset arviot Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa tarvitaan
kirjanpidollisia arvioita. Lisäksi on tarpeen, että EIP:n johto käyttää
harkintaa soveltaessaan investointikehyksen tilinpäätöksen laadinnassa
noudatettavia menetelmiä. Tässä kohdassa käsitellään sellaisia osa-alueita,
joilla harkintaa käytetään keskimääräistä enemmän, jotka ovat keskimääräistä
monimutkaisempia tai joilla tehdään tilinpäätöslaskelmien kannalta tärkeitä
oletuksia ja arvioita. Harkintaa ja arvioita käytetään etenkin seuraavilla
osa-alueilla: §
Rahoitusinstrumenttien
käypä arvo Jos taseeseen kirjattavien
rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne
määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla.
Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan markkinatietoja,
muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella.
Tällaiset harkintaan perustuvat arviot liittyvät muun muassa likviditeettiin ja
mallin syöttötietoihin, kuten yli kolme kuukautta voimassa olevien johdannaissopimusten
korrelaatioon ja volatiliteettiin. §
Arvonalentumistappio
lainoista ja muista saamisista Investointikehyksestä
myönnettyjä ongelmallisia lainoja ja sen muita ongelmallisia saamisia
arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen määrittämiseksi, onko
arvonalennuksen vuoksi tehtävä varaus laajaa tulosta koskevaan laskelmaan.
Varausta määritettäessä EIP:n johdon on käytettävä harkintaansa erityisesti
arvioidessaan vastaisten rahavirtojen määrää ja ajankohtaa. Nämä arviot
perustuvat useita tekijöitä koskeviin oletuksiin, ja todelliset määrät voivat
poiketa arvioista, minkä vuoksi varauksen määrää voidaan tulevaisuudessa joutua
muuttamaan. Yksittäisiä huomattavia lainoja ja saamisia koskevien erillisten
varausten lisäksi investointikehyksen kirjanpitoon voidaan tehdä myös yleinen
arvonalentumisvaraus. Tällainen varaus koskee sellaisia vastuita, joihin
liittyvä laiminlyöntiriski on ajan mittaan kasvanut, mutta ei vielä edellytä
erillisen varauksen tekemistä. Laina katsotaan periaatteessa
järjestämättömäksi luotoksi, jos korkojen ja pääoman maksu on vähintään 90
päivää myöhässä ja jos EIP:n johto katsoo, että arvon alentumisesta on
objektiivista näyttöä. §
Noteeraamattomien,
myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen Noteeraamattomien, myytävissä
olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen perustuu yleensä
johonkin seuraavista: -
toisistaan
riippumattomien osapuolten väliset viimeaikaiset markkinatransaktiot -
keskeisiltä
ominaisuuksiltaan samanlaisten muiden instrumenttien käypä arvo -
voimassaoloajaltaan
ja riskiominaisuuksiltaan vastaavien tase-erien käyvällä korkokannalla
diskontatut odotetut rahavirrat; tai -
muut
arvostusmallit. Noteeraamattomien, myytävissä
olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahavirtojen ja diskonttokorkojen
määrittäminen edellyttää mittavaa arvioiden tekemistä. Investointikehyksen
kirjanpidossa sovellettavia arvostusmenetelmiä tarkistetaan säännöllisesti ja
niiden käyttökelpoisuutta testataan saman instrumentin viimeaikaisten
markkinatransaktioiden hintatietojen tai muiden havaittavissa olevien
markkinatietojen avulla. §
Myytävissä
olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen Myytävissä oleviin oman
pääoman ehtoisiin sijoituksiin tehdään investointikehyksen kirjanpidossa
arvonalennus silloin, kun käyvässä arvossa on tapahtunut merkittävä tai
pitkäaikainen aleneminen, jonka seurauksena sijoituksen arvo on alentunut alle
hankintamenon, tai jos arvon alentumisesta on muuta objektiivista näyttöä.
Päätös siitä, mikä on "merkittävä" tai "pitkäaikainen"
arvonalennus, perustuu harkintaan. Investointikehyksen tapauksessa
arvonalennuksen katsotaan yleensä olevan merkittävä, jos se on vähintään 30
prosenttia, ja pitkäaikainen, jos sen kesto on yli 12 kuukautta.
Investointikehyksen tapauksessa arvioidaan myös muita tekijöitä, joihin
kuuluvat noteerattujen osakkeiden normaali hintavolatiliteetti sekä
noteeraamattomien osakkeiden vastaiset rahavirrat ja diskonttaustekijät. 2.3 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset Tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet ovat yhdenmukaiset edellisen varainhoitovuoden
tilinpäätöksen laadinnassa noudatettujen periaatteiden kanssa.
Investointikehyksen osalta ei ole otettu käyttöön uusia tai muutettuja
IFRS-standardeja kuluneena varainhoitovuonna. Julkaistut standardit, jotka
eivät ole vielä voimassa Useita uusia standardeja,
standardien muutoksia ja niiden tulkintoja on tullut voimaan 1. tammikuuta 2012
jälkeen alkaneiden tilikausien osalta. Näitä ei kuitenkaan ole sovellettu tässä
esitettyjen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa. IAS 1 – Tilinpäätöksen esittäminen – Muun laajan tuloksen
erien esittäminen Muun laajan tuloksen erien ryhmittely on muuttunut IAS 1:een
tehtyjen muutosten seurauksena. Tulevana ajankohtana tulosvaikutteisiksi
siirrettävät erät esitetään erillisinä sellaisista eristä, joita ei tulla
siirtämään. Standardi on voimassa 1. heinäkuuta 2012 tai sen jälkeen alkavien
tilikausien osalta, ja se voidaan ottaa käyttöön myös tätä aikaisemmin. IFRS 9 – Rahoitusinstrumentit Tämä standardi on ensimmäinen vaihe IASB:n kolmivaiheisessa
hankkeessa, jonka tarkoituksena on korvata rahoitusinstrumentteja
koskeva IAS 39 -standardi. IFRS 9 -standardissa määritellään uudelleen
rahoitusvarojen ja -velkojen luokat ja niiden käsittely tilinpäätöksessä.
Standardia koskeva työ on edelleen kesken. Standardin valmistuttua kaikilta
osin sillä korvataan IAS 39 -standardi kokonaisuudessaan. Standardin
voimaantulopäivä on tällä hetkellä 1. tammikuuta 2015. Euroopan unioni ei ole
vielä hyväksynyt IFRS 9:ää. Tätä standardia ei ole tarkoitus ottaa
investointikehyksen osalta käyttöön ennen sen voimaantuloa, eikä standardin
vaikutuksia ole vielä määritetty. Seuraavassa mainittu standardi annettiin vuonna 2011. Sen
voimaantulopäivä on 1. tammikuuta 2013, ja se voidaan ottaa käyttöön myös tätä
aikaisemmin. Kyseisen standardin käyttöönoton vaikutuksia investointikehyksen
tilinpäätöslaskelmiin ei ole vielä määritetty. IFRS 13 – Käyvän arvon määrittäminen Tässä standardissa määritellään käypä arvo, määritetään
käypään arvoon arvostamisen perusteet ja asetetaan käypään arvoon arvostamista
koskevien tietojen esittämiseen liittyvät vaatimukset. 2.4 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista Varat ja
velat merkitään taseeseen alenevassa likviditeettijärjestyksessä. Taseessa ei
eritellä lyhyt- eikä pitkäaikaisia eriä. 2.4.1
Ulkomaan rahan määräisten
erien muuntaminen Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina,
joka on myös kehyksen toimintavaluutta. Euroina ilmoitetut määrät on
pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan
euroiksi käyttäen liiketoimien toteutuspäivän valuuttakurssia. Muut kuin euromääräiset monetaariset varat ja velat
muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleeseen kurssiin.
Valuuttojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan laajaa tulosta
koskevaan laskelmaan. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan
valuutan määräiseen alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen
alkuperäisen liiketoimen toteuttamispäivänä voimassa ollutta kurssia.
Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen käypään
arvoon, muunnetaan käyttäen valuuttakurssia, joka oli voimassa käyvän arvon
määrityspäivänä. Kurssierot, jotka syntyvät liiketoimien selvittämisestä
niiden toteutuspäivän kurssista poikkeavalla kurssilla, sekä selvittämättömistä
ulkomaan rahan määräisistä monetaarisista varoista ja veloista syntyvät
realisoitumattomat kurssierot kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Laajaa tulosta koskevaan laskelmaan liittyvät
tapahtumat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden viimeisen päivän
kurssia. 2.4.2
Käteisvarat ja muut rahavarat Investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat
sisältävät käyttötilit ja sellaiset lyhytaikaiset talletukset ja yritystodistukset,
joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. 2.4.3
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset) Rahoitusvarat kirjataan selvityspäivän perusteella. §
Eräpäivään
asti pidettävät rahoitusvarat Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat muodostuvat
noteeratuista joukkovelkakirjoista, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti. Tällaiset joukkovelkakirjat kirjataan alun perin niiden
käypään arvoon, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa
olevat transaktiokulut. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan
joukkovelkakirjan jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron
menetelmää. Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena
tilinpäätöspäivänä, voidaanko rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai
rahoitusvarojen ryhmän arvon katsoa alentuneen objektiivisen näytön
perusteella. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon
katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos arvonalentumisesta on
objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen
jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena, ja tappion synnyttävällä
tapahtumalla (tai tapahtumalla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus
rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin
vastaisiin rahavirtoihin. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti ja
tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvon ja
sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten
rahavirtojen nykyarvon erotuksena. §
Lainat Investointikehyksestä myönnetyt lainat kirjataan
investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään velalliselle. Lainat
kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä (kehyksestä maksettu nettomäärä)
eli lainaa vastaavien rahavarojen käypään arvoon, johon sisältyvät kaikki
transaktiokulut. Tämän jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
käyttämällä efektiivisen tuoton menetelmää ja vähentämällä kaikki
arvonalentumista ja maksun saamatta jäämistä varten tehdyt varaukset. §
Myytävissä
olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat on joko nimetty sellaisiksi
tai niitä ei voida luokitella tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi
eriksi, eräpäivään asti pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai lainoiksi ja muiksi
saamisiksi. Niihin kuuluvat muun muassa oman pääoman ehtoiset instrumentit sekä
pääomasijoitusrahastoihin tehdyt sijoitukset. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen
arvostamisen jälkeen käypään arvoon. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypä
arvo määritetään seuraavasti, kun sitä ei ole saatavilla toimivilta
markkinoilta: a.
Pääomasijoitusrahastot Kunkin pääomasijoitusrahaston käypä arvo perustuu rahaston
ilmoittamaan tuoreimpaan käytettävissä olevaan nettoarvoon (net asset value)
silloin kun tämä arvo on laskettu noudattamalla IFRS-standardien mukaisia
kansainvälisiä arvostussääntöjä, esimerkiksi Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen
(European Venture Capital Association) julkaisemia IPEV-sääntöjä (International
Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines).
Pääomasijoitusrahaston ilmoittamaa nettoarvoa voidaan kuitenkin päättää
oikaista, jos esille tulee seikkoja, jotka voivat vaikuttaa arvostukseen. b.
Suorat
oman pääoman ehtoiset sijoitukset Sijoituksen käypä arvo perustuu tuoreimpiin käytettävissä
oleviin tilinpäätöslaskelmiin. Arvostuksessa käytetään soveltuvin osin samaa
arvostusmallia kuin pääomaosuuden hankinnan yhteydessä. Pääomasijoitusrahastoista ja suorista oman pääoman
ehtoisista sijoituksista syntyneet realisoitumattomat voitot ja tappiot
kirjataan rahoittajien varoihin siihen asti, kunnes sijoitus myydään, peritään
tai muutoin luovutetaan tai kunnes sen arvon todetaan alentuneen. Jos
myytävissä olevan sijoituksen arvon katsotaan alentuneen, aiemmin omaan
pääomaan merkitty kumulatiivinen realisoitumaton voitto tai tappio kirjataan
laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Noteeraamattomien sijoitusten käypä arvo määritetään
käyttämällä yleisesti tunnustettuja arvostusmenetelmiä (kuten diskontattua
rahavirtaa tai kertoimiin perustuvia menetelmiä). Tällaiset sijoitukset
arvostetaan hankintamenoon silloin, kun niiden käypää arvoa ei voida
luotettavasti määrittää. Ensimmäisen kahden vuoden aikana sijoitukset kirjataan
hankintamenoon. Investointikehyksen hankkimat pääomaosuudet ovat pääasiassa
sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Alalla noudatettavan käytännön
mukaisesti tällaiset sijoitukset ovat yleensä useiden sijoittajien yhdessä
tekemiä sijoituksia, joten yksikään sijoittajista ei voi yksin vaikuttaa
rahaston päivittäisiin toimintoihin tai sen sijoitustoimintaan. Tämän vuoksi
sijoittajan jäsenyys tällaisen rahaston hallintoelimessä ei periaatteessa merkitse sitä, että kyseinen
sijoittaja voi vaikuttaa rahaston jokapäiväisiin toimintoihin. Lisäksi
pääomasijoitusrahastoon sijoittavat yksittäiset sijoittajat eivät määrää
rahaston toimintapolitiikasta, johon kuuluu mm. osinkojen tai muiden varojen
jakopolitiikka. Tällaiset päätökset tekee yleensä rahaston johto
osuudenomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Kyseisessä sopimuksessa
määrätään rahaston johdon ja kaikkien osuudenomistajien oikeuksista ja
velvollisuuksista. Sopimus myös yleensä estää yksittäisiä sijoittajia
toteuttamasta rahaston kanssa luonteeltaan olennaisia kahdenvälisiä
liiketoimia, vaihtamasta rahaston kanssa johtohenkilöitä tai saamasta
erityisoikeutta käyttää olennaisen tärkeitä teknisiä tietoja.
Investointikehyksen sijoitukset tehdään edellä kuvatun alan yleisen käytännön
mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei investointikehyksellä ole standardeissa
IAS 27 ja IAS 28 tarkoitetussa merkityksessä määräysvaltaa tai huomattavaa
vaikutusvaltaa kyseisiin sijoituksiin, myöskään silloin kun on kyse
sijoituksista, joiden äänioikeuksista investointikehyksellä on yli 20
prosenttia. §
Vakuudet Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana vakuudet kirjataan
käypään arvoon, joka vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettonykyarvoa
(NPV). Nettonykyarvo lasketaan kunkin liiketoimen aloituspäivänä ja kirjataan
taseessa muihin varoihin tai muihin velkoihin kuuluviin vakuuksiin. Vakuuksia koskevat investointikehyksen vastuut merkitään
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista: -
paras
arvio määrästä, joka on maksettava vakuuteen perustuvan taloudellisen
velvoitteen täyttämiseksi; arvio perustuu kaikkiin tilinpäätöspäivänä
käytettävissä oleviin tekijöihin ja tietoihin; -
alun
perin kirjattu määrä, josta on vähennetty kertyneet jaksotukset; alun perin
kirjattu määrä jaksotetaan käyttämällä vakuutusmatemaattista menetelmää. Vakuuksiin liittyvän vastuun lisääntyminen tai väheneminen
kirjataan laajaa tulosta koskevan laskelman kohtaan "palkkiotuotot". Tällaisten vakuuksien kohteena olevien investointikehyksen
varojen hankintameno jaksotetaan sen jälkeen käyttämällä vakuutusmatemaattista
menetelmää, ja niille tehdään arvonalentumistesti. Lisäksi kun vakuussopimus allekirjoitetaan, se esitetään
investointikehyksen ehdollisena velkana, ja kun vakuus otetaan käyttöön, se
esitetään investointikehyksen sitoumuksena. 2.4.4
Rahoitusvarojen arvon alentuminen Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena
tilinpäätöspäivänä, voidaanko rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon katsoa
alentuneen objektiivisen näytön perusteella. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai
rahoitusvarojen ryhmän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos
arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena, ja tappion
synnyttävällä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin
kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.
Näytöksi arvon alentumisesta voidaan katsoa muun muassa seuraavat: tiedot
velallista tai velallisten ryhmää kohtaavista merkittävistä talousvaikeuksista
tai korkojen tai pääoman takaisinmaksun laiminlyönnistä tai konkurssin tai muun
taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyyden kasvu. Arvon alentumista
voidaan epäillä myös silloin kun arvioidut vastaiset rahavirrat pienentyvät
käytettävissä olevien tietojen mukaan huomattavasti esimerkiksi maksurästien
kasvun tai maksulaiminlyönteihin yhteydessä olevien taloudellisten olosuhteiden
vuoksi. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaan lainakantaan
tehdään varainhoitovuoden lopussa arvonalennus, kun voidaan objektiivisesti
osoittaa, että on olemassa riski siitä, että lainattuja tai arvoltaan vastaavia
varoja ei osittain tai kokonaisuudessaan saada takaisin alkuperäisten
sopimusehtojen mukaisesti. Jos voidaan objektiivisesti osoittaa, että
omaisuuserän arvo on alentunut, tappion määrä lasketaan vähentämällä
omaisuuserän kirjanpitoarvosta arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo.
Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan varaustilin kautta, ja tappion määrä
kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Alennetulle kirjanpitoarvolle
kertyy edelleen korkoa omaisuuserän efektiivisen korkokannan mukaan. Lainan
määrä sekä siihen liittyvä varaus poistetaan kirjanpidosta, kun
takaisinperinnän ei oleteta enää olevan käytännössä mahdollista. Jos
alkuperäisen arvonalentumistappion määrä kasvaa tai pienenee
arvonalentumiskirjauksen jälkeisinä vuosina jonkin tapahtuman seurauksena,
aiemmin kirjattua arvonalentumistappiota suurennetaan tai pienennetään
varaustilin kautta. Investointikehyksen kirjanpidossa luottoriskiarviot tehdään
operaatiokohtaisesti, minkä vuoksi ryhmäkohtaista arvonalennusta ei ole tarpeen
tehdä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta arvioidaan
jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että
sijoituksen arvo on alentunut. Objektiivisena näyttönä voidaan pitää
esimerkiksi sijoituksen käyvän arvon huomattavaa tai pitkäaikaista alentumista
alle hankintamenon. Jos arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä,
kumulatiivinen tappio (joka määritetään vähentämällä hankintamenosta käypä arvo
ja mahdollinen sijoituksesta aiemmin laajaa tulosta koskevaan laskelmaan
kirjattu arvonalentumistappio) poistetaan rahoittajien varoista ja kirjataan
laajaa tulosta koskevaan laskelmaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen
arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti; niiden käyvän arvon
kasvu, joka tapahtuu arvonalentumiskirjauksen jälkeen, merkitään suoraan
rahoittajien varoihin. EIP:n riskienhallintatoiminto tarkistaa vähintään kerran
vuodessa, onko rahoitusvarojen arvo alentunut. Tarkistuksen perusteella tehdään
oikaisuja, joihin kuuluvat mm. diskonttauksen purkaminen laajaa tulosta
koskevassa laskelmassa omaisuuserän vaikutusajalle sekä kaikki alkuperäisen
arvonalennuksen uudelleenarviointiin liittyvät oikaisut. 2.4.5
Johdannaissopimukset Johdannaissopimuksiin kuuluu valuutanvaihtosopimuksia,
valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä. Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan
tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai
valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita
silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa
valuuttamarkkinoilla. Näin voidaan tasata valuuttakurssivaihtelujen
vaikutuksia. Investointikehyksessä ei käytetä IAS 39:n tarjoamia suojausmahdollisuuksia.
Kaikki johdannaissopimukset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon ja
esitetään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksissa. Käyvän arvon määrittäminen
perustuu lähinnä diskontattua kassavirtaa koskeviin malleihin, optioiden
hinnoittelumalleihin sekä kolmansien antamiin hintatarjouksiin. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon varoiksi
silloin, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi silloin, kun niiden
käypä arvo on negatiivinen, Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset
kirjataan kohtaan "Rahoitustoiminnan nettotulos". Johdannaissopimukset kirjataan alun perin kaupantekopäivän
arvon mukaan. 2.4.6
Rahoitusosuudet Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kirjataan taseessa
saamisiksi. Kirjauspäivä on sen neuvoston päätöksen antamispäivä, jossa
vahvistetaan investointikehyksen osalta jäsenvaltioiden maksettavaksi tulevat
rahoitusosuudet. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet täyttävät seuraavat
edellytykset, ja ne luokitellaan sen vuoksi omaksi pääomaksi: -
rahoitusosuuksia
koskevan sopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on valtuudet päättää
investointikehyksen nettovarojen käytöstä, jos investointikehys likvidoidaan; -
rahoitusosuudet
kuuluvat instrumenttiluokkaan, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia
huonommassa etuoikeusasemassa; -
kaikilla
rahoitusinstrumenteilla luokassa, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia
huonommassa etuoikeusasemassa, on samanlaiset ominaisuudet; -
rahoitusinstrumentti
ei sisällä ominaisuuksia, jotka edellyttäisivät sen luokittelemista velaksi; ja -
instrumentista
aiheutuvat instrumentin voimassaoloaikana odotettavissa olevat
kokonaisrahavirrat perustuvat olennaisilta osin investointikehyksen voittoon
tai tappioon, taseeseen merkityn nettovarallisuuden muutokseen tai
investointikehyksen tilinpäätökseen merkityn tai merkitsemättömän
nettovarallisuuden käyvän arvon muutokseen instrumentin voimassaoloaikana. 2.4.7
Lainoista saatavat
korkotuotot Investointikehyksen varoista myönnettävistä lainoista
saatavat korot kirjataan laajaa tulosta koskevaan laskelmaan ("Korkotuotot
ja vastaavat tuotot") ja taseeseen ("Lainat ja muut saamiset")
suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on
se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana
saatavaksi tai suoritettavaksi arvioidut vastaiset maksut tulevat
diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Jos lainan
kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisen takia, korkotuotot kirjataan
soveltamalla alkuperäistä efektiivistä korkokantaa uuteen kirjanpitoarvoon. 2.4.8
Korkotuet ja tekninen apu Investointikehyksen toimintaan kuuluu myös korkotukien ja
teknisen avun hallinnointi jäsenvaltioiden lukuun. Se osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joka osoitetaan
korkotukien maksamiseen, ei sisälly investointikehyksessä rahoittajien
varoihin, vaan se katsotaan velaksi kolmansille. Varat maksetaan
investointikehyksestä lopullisille tuensaajille, minkä jälkeen ne vähennetään
veloista kolmansille. Jos kaikkia korkotukiin ja tekniseen apuun maksettuja määriä
ei ole myönnetty kokonaan, ne luokitellaan uudelleen rahoitusosuuksiksi
investointikehykseen. 2.4.9
Käteisvarojen ja muiden
rahavarojen korkotuotot Käteisvarojen ja muiden rahavarojen tuottamat korot
kirjataan investointikehyksen laajaa tulosta koskevaan laskelmaan
suoriteperusteisesti. 2.4.10
Palkkiot ja osingot Palkkiot, jotka saadaan tiettynä ajanjaksona suoritetuista
palveluista, kirjataan tuloksi palvelun toimitushetkellä. Luotonvarauspalkkiot
kirjataan tulosvaikutteisesti lainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä
ajanjaksolla käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottamat osingot
kirjataan niiden saantihetkellä. 2.4.11
Verotus Euroopan
unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn
sopimukseen liitetyssä Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista
tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että varat, tulot ja muu unionin toimielinten
omaisuus ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista. 3
Riskienhallinta Tässä liitetiedossa esitetään tiedot investointikehykseen kohdistuvista
luotto- ja rahoitusriskeistä ja etenkin rahoitusinstrumenttien käyttöön
liittyvistä ensisijaisista riskeistä sekä siitä, miten investointikehyksessä
hallitaan ja valvotaan näitä riskejä. Investointikehyksen luotto- ja
rahoitusriskeihin kuuluvat seuraavat: -
luottoriski
– asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappioriski,
joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin; sisältää myös selvitysriskin -
likviditeettiriski
– riski siitä, että yhteisön on vaikea täyttää rahoitusvelkoihin liittyviä
velvoitteitaan, jotka täytetään käteissuorituksella tai muulla rahoitusvaroihin
kuuluvalla suorituksella -
markkinariski
– havaittavissa olevista markkinamuuttujista johtuva riski; markkinamuuttujia
ovat muun muassa korot, valuuttakurssit ja osakkeiden markkinahinnat. 3.1 Riskienhallinnan järjestäminen EIP mukauttaa riskienhallintaansa jatkuvasti. Riippumattomana yksikkönä toimiva EIP:n riskienhallinta
määrittää investointikehykseen kohdistuvat luottoriskit ja osakkeiden
hintariskit, arvioi ja seuraa niitä sekä raportoi niistä. Toimintamallissa,
joka perustuu tehtävien eriyttämisen periaatteeseen, riskienhallinta on front
office -toiminnoista riippumaton toiminto. Riskienhallinnasta vastaava
pääjohtaja raportoi riskienhallinnasta EIP:n varapääjohtajalle, joka
keskustelee riskeihin liittyvistä kysymyksistä säännöllisesti tarkastuskomitean
kanssa. Varapääjohtaja myös valvoo EIP:n hallitukselle ja hallintoneuvostolle
tarkoitettua riskejä koskevaa raportointia. 3.2 Luottoriski Luottoriski on asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen
laiminlyönnistä johtuva tappion mahdollisuus, joka liittyy kaikentyyppisiin
luottovastuisiin. Se sisältää myös selvitysriskin. 3.2.1.
Luottoriskipolitiikka Lainojen vastapuolten
luottokelpoisuusanalyysia tehdessään EIP arvioi luottoriskin määrittääkseen sen
määrän ja hinnoitellakseen sen. Investointikehyksen tapauksessa on kehitetty
yrityksiä ja rahoituslaitoksia varten sisäinen luottoluokitusmenetelmä, jonka
avulla voidaan määrittää kehyksen tärkeimpinä vastapuolina olevien lainansaajien
ja vakuuden antajien sisäinen luottoluokitus. Menetelmä perustuu kutakin
pääasiallista vastapuolityyppiä (yritykset, pankit, julkiset yhteisöt jne.)
varten erikseen suunniteltuihin pisteytyslomakkeisiin. Kaikki sellaiset
vastapuolet, joilla on olennaista merkitystä tietyn transaktion luottoprofiilin
kannalta, luokitellaan sisäisiin luottoluokkiin käyttämällä asianomaiseen
vastapuolityyppiin sovellettavaa sisäistä luottoluokitusmenetelmää.
Luokittelussa otetaan huomioon pankkialan paras käytäntö ja Basel II
-sääntelyssä (International Capital Accord) vahvistetut periaatteet. Kullekin
vastapuolelle annetaan sisäinen luottoluokitus, joka vastaa sen pitkän
aikavälin ulkomaanvaluuttaista luottoluokitusta (tai tarvittaessa vastaavaa
paikallisvaluuttaista luokitusta), sen jälkeen kun vastapuolen riskiprofiili ja
toimintaolosuhteisiin liittyvä maariski on arvioitu perusteellisesti. Hankerahoituksen ja muiden
strukturoitujen osittain vakuudellisten operaatioiden luottoluokittelussa ei
sovelleta sisäistä luottoluokitusmenetelmää, vaan näissä tapauksissa käytetään
kulloinkin kyseeseen tulevan alan tarpeisiin soveltuvia luottoriskin
arviointivälineitä, joissa keskitytään saatavilla olevaan rahavirtaan ja
velanhoitokykyyn. Näihin välineisiin kuuluvat muun muassa hankkeiden
sopimuspuitteiden analysointi, vastapuolten analysointi ja
rahavirtasimulaatiot. Kullekin hankkeelle annetaan sisäinen riskiluokitus ja
määritetään odotettu tappio samaan tapaan kuin yritysten ja rahoituslaitosten
tapauksessa. Kaikkiin muihin kuin valtion
operaatioihin (tai tällaisiin rinnastettavissa oleviin tai muihin kuin valtion
takaamiin operaatioihin) sovelletaan transaktion suuruuteen ja vastapuolen
kokoon liittyviä rajoja. Kuhunkin transaktioon sovelletaan
enimmäisnimellismäärää, joka riippuu kyseiseen transaktioon liittyvästä
odotetusta tappiosta. Vastapuolta koskevia rajoja sovelletaan konsolidoituihin
riskeihin. Tällaiset rajat perustuvat yleensä vastapuolen omien varojen määrään
sekä niiden pitkän aikavälin ulkoisen rahoituksen kokonaismäärään. Luottoriskiä vähennetään investointikehyksessä seuraavin
luottojen laatua parantavin järjestelyin: -
hankkeisiin
liittyvät esinevakuudet (kuten osakepantti, omaisuuserää koskeva pantti,
oikeuksien luovutus, saamisia koskeva pantti) ja/tai -
takuut,
joiden antajina ovat yleensä rahoitettavan hankkeen toteuttajat (suoritustakuu,
first demand -takuu). Investointikehyksessä käytetään vain harvoin sellaisia
luoton laadun parantamisjärjestelyjä, jotka eivät suoraan korreloi hankeriskin
kanssa. Tällaisia ovat muun muassa vakuudet ja pankkitakaukset. Investointikehyksessä ei käytetä luottojohdannaisia
luottoriskin vähentämiseen. 3.2.2.
Luottoriskille
alttiina oleva enimmäismäärä ilman vakuuksia ja muita luottojen laatua
parantavia järjestelyjä Seuraavassa taulukossa esitetään tase-eristä luottoriskille
alttiina oleva enimmäismäärä johdannaiset mukaan luettuina. Enimmäismäärä on
ilmoitettu bruttomääränä, jossa ei ole otettu huomioon vakuuksien luottoriskiä
vähentävää vaikutusta. Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä (tuhansina euroina) || 31.12.2012 || 31.12.2011 VARAT || || Käteisvarat ja muut rahavarat || 466 568 || 452 279 Johdannaissopimukset || 115 || 434 Lainat ja muut saamiset || 1 146 280 || 1 033 160 Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || 87 310 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || - Muut varat || 224 || 416 Varat yhteensä || 1 799 526 || 1 573 599 || || TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT || || Ehdolliset velat || || - Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || 20 000 Sitoumukset || || - Nostamattomat lainat || 749 044 || 701 092 - Realisoituneet vakuudet || 6 224 || 7 909 Taseen ulkopuoliset erät yhteensä || 775 268 || 729 001 || || Luottoriskille alttiina oleva määrä yhteensä || 2 574 794 || 2 302 600 3.2.3.
Lainoihin
ja muihin saamisiin liittyvä luottoriski 3.2.3.1
Lainoihin
ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin määrittäminen Jokaiselle investointikehyksen
puitteissa toteutettavalle lainaoperaatiolle tehdään kattava riskinarviointi ja
lainaan liittyvän odotetun tappion määrä arvioidaan. Näiden toimenpiteiden
perusteella kullekin lainalle annetaan luottoluokitus. Lainojen luottoluokitukset
määritetään käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka perustuvat
lainanottajan laatuun, lainan maturiteettiin, vakuuteen ja soveltuvin osin
vakuuden antajaan. Lainojen luottoluokitusjärjestelmä
muodostuu menettelyistä, prosesseista, tietokannoista ja tietojärjestelmistä,
joilla tuetaan lainanantoon liittyvää luottoriskin arviointia ja odotetun
tappion määrää koskevien arvioiden laatimista. Se sisältää tiivistettynä
runsaasti tietoa, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa luottoriskiin perustuva
lainojen keskinäinen paremmuusjärjestykseen asettaminen. Lainojen
luottoluokitukset heijastavat "odotetun tappion" arvioidun määrän
nykyarvoa, joka perustuu tärkeimpien velallisten ja vakuuden antajien velvoitteiden
laiminlyönnin todennäköisyyteen, riskin kohteena olevaan vastuuseen sekä
laiminlyönnin seurauksena olevan tappion vakavuuteen. Lainojen
luottoluokituksia käytetään seuraaviin tarkoituksiin: -
tukemaan
lainanantoon liittyvien riskien tarkempaa ja kvantitatiivisempaa arviointia -
helpottamaan
valvontatoimien kohdentamista -
kuvaamaan
lainasalkun laatua tiettynä ajankohtana -
tekijänä,
jota hyödynnetään odotettuun tappioon perustavassa riskienhinnoittelussa. Lainan luottoluokitusta
määritettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat: i)
Lainanottajan
luottokelpoisuus: Riskienhallintayksikkö tekee lainanottajista
riippumattoman selvityksen ja arvioi niiden luottokelpoisuuden käyttämällä
kansainvälisiä menetelmiä ja ulkopuolisia tietoja. EIP on
luonut sisäisen luottoluokitusjärjestelmän valitsemansa Basel II -sääntelyyn
perustuvan edistyneen lähestymistavan mukaisesti määrittääkseen lainanottajien
ja vakuuden antajien sisäiset luottoluokitukset. Järjestelmä
perustuu kutakin vastapuolityyppiä varten erikseen laadittuihin
pisteytyslomakkeisiin. ii)
Peruskorrelaatio: Peruskorrelaation
avulla kvantifioidaan mahdollisuus siitä, että sekä lainanottaja että vakuuden
antaja joutuvat samanaikaisesti taloudellisiin vaikeuksiin. Mitä
suurempi korrelaatio lainanottajan ja vakuuden antajan velvoitteiden
laiminlyöntiriskien välillä on, sitä vähäisempi on vakuuden arvo ja sitä
heikompi on lainan luottoluokitus. iii)
Vakuuksien ja arvopaperien
arvo: tämä arvo saadaan
liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden ja käytetyn instrumenttityypin
yhdistelmää koskevasta arviosta. iv)
Sopimuspuitteet: moitteettomat
sopimuspuitteet parantavat lainan laatua ja sen sisäistä luottoluokitusta. v)
Laina-aika: mitä
pitempi laina-aika on, sitä suurempi on riski siitä, että lainanhoidossa
esiintyy vaikeuksia muiden tekijöiden säilyessä ennallaan. Lainaan liittyvä odotettu tappio
lasketaan edellä mainittujen viiden tekijän yhdistelmän perusteella. Lainalle
annetaan tämän jälkeen jokin seuraavassa luetelluista luottoluokituksista sen
mukaan, miten suuri odotettu tappio on: A Parhaan laatuluokan lainat: Tässä
luokassa on kolme alaluokkaa. A sisältää kaikki EU:n valtiolliset riskit eli
lainat, jotka on myönnetty jäsenvaltioille tai joilla on jäsenvaltioiden antama
nimenomainen, täysimääräinen ja ehdoton vakuus. Tällaisten lainojen
takaisinmaksuun ei odoteta liittyvän maksuvaikeuksia ja odotetuksi tappioksi on
niiden osalta määritetty 0 prosenttia. A+ sisältää lainat, jotka on myönnetty
muille yhteisöille kuin jäsenvaltioille (tai joissa vakuuden antajina ovat muut
yhteisöt kuin jäsenvaltiot) ja joiden laadun ei odotetaan heikkenevän
laina-aikana. A– sisältää sellaiset lainat, joiden laadun säilymisen osalta on
olemassa jonkin verran epävarmuutta (esimerkiksi siksi, että laina-aika on
pitkä tai että muutoin erinomaisen vakuuden tulevaan hintaan liittyy huomattavaa
vaihtelua) mutta joiden tapauksessa kielteisten vaikutusten odotetaan olevan
hyvin vähäisiä. B Erittäin hyvälaatuiset lainat:
tämä on omaisuusluokka, jota EIP pitää ongelmattomana, vaikka lainan laadun
vähäistä heikkenemistä tulevaisuudessa ei voida sulkea pois. B+ ja B– ovat
alaluokkia, jotka kuvaavat tällaisen heikkenemisen suhteellista
todennäköisyyttä. C Hyvälaatuiset lainat:
esimerkkejä tällaisista lainoista ovat vakaille pankeille tai yrityksille
myönnetyt vakuudettomat seitsemän vuoden kertamaksulainat tai vastaavat
kuoletuslainat. D Tämän luottoluokitusluokan
lainat luetaan vielä "laadultaan hyväksyttäviin" lainoihin;
seuraavaksi alemmassa luottoluokassa olevat lainat ovat jo sellaisia, että
niihin on liittynyt maksuvaikeuksia. Tätä rajanvetoa tarkennetaan alaluokilla
D+ ja D–. Luottoluokitusluokkaan D– kuuluvat lainat edellyttävät tehostettua
seurantaa. E Tämä luottoluokitusluokka
sisältää lainat, joihin liittyy yleisesti hyväksyttyä suurempi riski. Se
sisältää lisäksi lainat, joihin on laina-aikana liittynyt vakavia ongelmia ja
joiden osalta ei voida sulkea pois lainan laadun heikkenemistä tappiolliseksi.
Tämän vuoksi näitä lainoja seurataan tiivisti ja tehostetusti. Alaluokkien E+
ja E– avulla lainat jaetaan kahteen alaryhmään sen mukaan, miten tehostettua
seuranta on. Alaluokan E– lainojen tapauksessa on olemassa suuri todennäköisyys
siitä, että lainaa ei pystytä maksamaan takaisin aikataulussa, minkä vuoksi
tarvitaan jonkinlaista lainan uudelleenjärjestelyä, josta on mahdollisesti
seurauksena arvonalentumistappio. F F (velvoitteet
laiminlyöty) tarkoittaa, että lainaan liittyvää riskiä ei voida hyväksyä.
Kaikki luottoluokitusluokan F– lainat ovat sellaisiin avoinna oleviin
transaktioihin liittyviä lainoja, joihin on allekirjoittamisen jälkeen
vaikuttanut odottamaton, poikkeuksellinen ja hyvin jyrkkä olosuhteiden
heikkeneminen. Kaikki lainaoperaatiot, joissa menetetään investointikehyksen
pääomaa, kuuluvat luottoluokitusluokkaan F, ja niihin sovelletaan erityistä
varausta. Lainat, joiden sisäinen luottoluokitus on D– tai sitä
heikompi, otetaan tarkkailuun. Jos laina on kuitenkin alun perin hyväksytty
sellaisena, että sen riskiprofiili on D– tai tätä heikompi, se otetaan
tarkkailuun vain, jos sen alkuperäinen luottoluokitus heikkenee olennaisen
luottotapahtuman seurauksena. Kohdassa 3.2.3.3 olevassa taulukossa on esitetty
investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi, joka perustuu edellä kuvattuihin
luottoluokitusluokkiin. 3.2.3.2
Luottoriskianalyysi
(antolainaus) Seuraavassa taulukossa on esitetty allekirjoitettuihin ja
nostettuihin lainoihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärät
lainanottajatyypeittäin. Riskianalyysissa on otettu huomioon vakuuksien
antajien myöntämät vakuudet. Tilanne 31.12.2012 (tuhansina euroina) || Vakuudellinen || Muut luoton laatua parantavat järjestelyt || Vakuudeton || Yhteensä Pankit || 12 630 || 136 695 || 207 582 || 356 907 Yritykset || 20 077 || 78 171 || 478 358 || 576 606 Julkiset laitokset || 30 462 || - || 18 || 30 480 Valtiot || - || 5 819 || 176 468 || 182 287 Nostettu yhteensä || 63 169 || 220 686 || 862 425 || 1 146 280 Allekirjoitettu, nostamatta || 14 091 || 142 963 || 591 990 || 749 044 Tilanne 31.12.2011 (tuhansina euroina) || Vakuudellinen || Muut luoton laatua parantavat järjestelyt || Vakuudeton || Yhteensä Pankit || 13 026 || 97 994 || 197 245 || 308 265 Yritykset || 15 699 || 55 601 || 475 012 || 546 312 Julkiset laitokset || 37 670 || - || - || 37 670 Valtiot || - || 6 214 || 134 699 || 140 913 Nostettu yhteensä || 66 395 || 159 809 || 806 956 || 1 033 160 Allekirjoitettu, nostamatta || 10 434 || 173 484 || 517 174 || 701 092 EU:n ulkopuolisista toimista vastaava EIP:n
operatiivinen osasto (Ops B) seuraa jatkuvasti sellaisia investointikehyksen
lainoihin liittyviä tapahtumia, jotka vaikuttavat lainanottajiin ja takaajiin.
Etenkin tilanteissa, joissa luokitusta on heikennetty ja/tai joissa sopimuksen
täyttäminen on laiminlyöty, sopimusperusteisia oikeuksia arvioidaan
tapauskohtaisesti. Tarvittaessa toteutetaan toimenpiteitä riskien
vähentämiseksi luottoriskiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Investointikehyksestä
myönnetyille lainoille annettuja pankkitakauksia uusittaessa varmistetaan, että
kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että muita toimenpiteitä toteutetaan
ajoissa. Investointikehys on tehostanut riskien
seuranta- ja hallintajärjestelmiään vastatakseen rahoitusmarkkinoilla syyskuun
2008 jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen. EU:n ulkopuolisista toimista vastaava EIP:n
operatiivinen osasto perusti tässä tarkoituksessa huhtikuussa 2011
riippumattoman seurantajaoston, joka raportoi suoraan pääjohtajalle ja jonka
tehtävänä on lainojen taloudellisten näkökohtien ja sopimusnäkökohtien
seuranta. Jaoston tarkoituksena on edistää osastojen välistä tiedonvaihtoa ja
ehdottaa raportointiin ja operatiiviseen hallinnointiin liittyviä,
finanssikriisin yhteydessä käytettäviksi tarkoitettuja menettelyjä, jotta
varmistettaisiin, että tapahtumiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti. 3.2.3.3
Lainojen
laatuanalyysi lainanottajatyypeittäin Jäljempänä olevissa taulukoissa on esitetty
investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi (tilanne 31. joulukuuta 2012 ja
31. joulukuuta 2011) lainojen luottoluokitusluokittain allekirjoitettujen
lainojen (sekä nostettujen että nostamattomien) osalta. Tilanne 31.12.2012 (tuhansina euroina) || || Erinomainen laatu || Normaali laatu || Suurin hyväksyttävä riski || Suuririskinen || Ei luokitusta || Yhteensä || || Luokasta A luokkaan B– || C || D+ || D– ja sitä alhaisempi || || Lainanottaja || Pankit || 50 000 || 24 342 || 21 864 || 529 325 || 337 014 || 962 545 Yritykset || 7 466 || 8 006 || - || 605 672 || - || 621 144 Julkiset laitokset || - || - || - || 70 480 || - || 70 480 Valtiot || - || - || - || 241 155 || - || 241 155 Yhteensä || || 57 466 || 32 348 || 21 864 || 1 446 632 || 337 014 || 1 895 324 Tilanne 31.12.2011 (tuhansina euroina) || || Erinomainen laatu || Normaali laatu || Suurin hyväksyttävä riski || Suuririskinen || Ei luokitusta || Yhteensä || || Luokasta A luokkaan B– || C || D+ || D– ja sitä alhaisempi || || Lainanottaja || Pankit || 50 002 || 9 674 || 39 966 || 356 629 || 351 476 || 807 747 Yritykset || 3 917 || 5 279 || - || 635 825 || - || 645 021 Julkiset laitokset || - || - || - || 38 761 || - || 38 761 Valtiot || - || - || - || 242 723 || - || 242 723 Yhteensä || || 53 919 || 14 953 || 39 966 || 1 273 938 || 351 476 || 1 734 252 3.2.3.4
Lainojen
ja saamisten riskikeskittymät 3.2.3.4.1
Maantieteellinen
analyysi Investointikehyksen lainasalkkuun kuuluvat lainat
jakautuvat lainanottajan valtion mukaan seuraavasti (määrät tuhansina euroina): Lainanottajan valtio || 31.12.2012 || 31.12.2011 Alueellinen – AKT || 84 051 || 99 543 Uganda || 140 833 || 117 035 Alueellinen – Länsi-Afrikka || 33 856 || 14 161 Mosambik || 137 745 || 126 666 Mauritania || 65 670 || 43 427 Etiopia || 81 666 || 84 266 Dominikaaninen tasavalta || 67 991 || 66 118 Kenia || 131 566 || 65 611 Kamerun || 72 525 || 60 706 Sambia || 18 772 || 43 294 Kongon demokraattinen tasavalta || 28 415 || 8 980 Nigeria || 14 383 || 28 691 Alueellinen – Tyynenmeren alue || 17 767 || 20 603 Alueellinen – Keski-Afrikka || 10 431 || 12 109 Jamaika || 71 027 || 59 317 Madagaskar || – || 1 253 Mauritius || 11 302 || 12 732 Ghana || 5 642 || 7 812 Angola || 10 009 || 13 598 Trinidad ja Tobago || 1 483 || 1 002 Burkina Faso || 10 727 || 12 588 Malawi || 4 950 || 5 833 Uusi-Kaledonia || 4 198 || 4 673 Ruanda || 9 641 || 11 197 Niger || 4 146 || 3 950 Ranskan Polynesia || 2 631 || 3 131 Botswana || – || – Senegal || 5 837 || 10 329 Lesotho || 3 827 || 3 902 Vanuatu || 3 639 || 3 917 Belize || 13 || 103 Grenada || 2 477 || 2 698 Gabon || 1 011 || 1 509 Togo || 52 644 || 53 224 Kap Verde || 27 073 || 28 405 Djibouti || 762 || 777 Haiti || 4 654 || – Saint Lucia || 2 916 || – Yhteensä || 1 146 280 || 1 033 160 3.2.3.4.2
Analyysi
toimialoittain Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen
lainasalkun analyysi lainanottajan toimialan mukaan. Määrät, jotka maksetaan
ensin rahoituksenvälittäjälle ja vasta tämän jälkeen lopulliselle tuensaajalle,
on ilmoitettu globaalilainoissa (tuhansina euroina). Lainanottajan toimiala || 31.12.2012 || 31.12.2011 Globaalilainat ja edustussopimukset || 252 662 || 218 912 Lentoyhtiöt ja lentokoneiden valmistus || 13 || 103 Lentokentät ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät || 30 480 || 31 052 Perusmateriaalit ja kaivostoiminta || 168 911 || 135 573 Kemikaalit, muovit ja lääkkeet || – || 20 400 Juomavesi, vedenkäsittely || 38 697 || 33 247 Sähkö, hiili ja muut || 409 090 || 358 745 Elintarvikeketju || – || 1 244 Investoinnit tavaroihin/kestokulutushyödykkeisiin || 3 827 || 3 902 Meriliikenne ja muut || 5 819 || 6 214 Materiaalien käsittely, rakentaminen || 24 154 || 29 025 Paperiteollisuus || 4 747 || 4 840 Tiet ja moottoritiet || 73 921 || 62 856 Televiestintä || 18 427 || 24 963 Palvelut ja muut || 115 532 || 102 084 Yhteensä || 1 146 280 || 1 033 160 3.2.3.5
Maksurästit
lainoista Maksurästit määritetään, niitä seurataan ja niistä
raportoidaan noudattamalla myöhässä olevien maksujen seuraamisesta annettuja
ohjeita (”Guidelines for the Monitoring of late payments”). Maksurästien seurannasta ja niitä koskevasta raportoinnista
huolehtii yleensä EIP:n maksuviivästysyksikkö (LPU), joka on osa transaktioiden
hallinnoinnista ja uudelleenjärjestelystä vastaavaa osastoa. LPU laatii
kuukausittain raportin investointikehyksen maksamattomista lainaeristä.
Raportti sisältää myös taulukon, jossa tarkastellaan yli kahdeksan päivää
myöhässä olevien maksujen kehitystä kuukausittain. Kuukausiraportissa annetaan
myös yksityiskohtaista tietoa toimenpiteistä, joita on toteutettu tai joita
aiotaan toteuttaa. Nämä tiedot on jaoteltu maittain, lainoittain ja
lainaerittäin. Lisäksi laaditaan kuukausiraportti sellaisista lainoista,
joiden maksu on viivästynyt yli 90 päivää. Kyseinen raportti toimitetaan
Euroopan komissiolle. EIP:n hallitukselle toimitetaan kahdesti vuodessa
tiivistelmätaulukko sellaisista lainoihin liittyvistä maksuista, jotka ovat yli
30 päivää ja yli 90 päivää myöhässä, sekä raportti, joka sisältää
vertailukelpoista tietoa maksurästien vuotuisesta ja puolivuotisesta
kehityksestä. Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi lainoihin
liittyvistä maksurästeistä (tuhansina euroina): || Liitetieto || Lainat ja muut saamiset 31.12.2012 || Lainat ja muut saamiset 31.12.2011 Kirjanpitoarvo || || 1 146 280 || 1 033 160 || || || Omaisuuseräkohtainen arvonalennus || || || Bruttomäärä || || 110 767 || 112 662 Arvonalennusta koskeva varaus || 7 || –45 144 || –48 816 Määrä, johon on tehty omaisuuseräkohtaiset arvonalennukset, kirjanpitoarvo || || 65 623 || 63 846 || || || Yleinen arvonalennus || || || Bruttomäärä || || – || – Arvonalennusta koskeva varaus || || – || – Määrä, johon on tehty yleinen arvonalennus, kirjanpitoarvo || || – || – || || || Myöhässä oleva määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta || || || || || || Myöhässä oleva määrä kattaa seuraavat erät: || || || 30–60 päivää || || 12 || 8 60–90 päivää || || – || 472 90–180 päivää || || – || 13 yli 180 päivää || || – || 33 Myöhässä olevan määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta, kirjanpitoarvo || || 12 || 526 || || || Määrä, joka ei ole myöhässä ja johon ei ole tehty arvonalennusta, kirjanpitoarvo || || 1 080 645 || 968 788 || || || Lainojen ja muiden saamisten kirjanpitoarvo yhteensä || || 1 146 280 || 1 033 160 || || || 3.2.4.
Käteisvaroihin
ja muihin rahavaroihin liittyvä luottoriski Käytettävissä olevat varat sijoitetaan investointikehyksen
sopimusperusteisten maksuvelvoitteiden aikataulun mukaisesti. Sijoituksia oli
31.12.2012 vain pankkitalletusten ja muiden lyhytaikaisten
rahoitusinstrumenttien muodossa. Varoja voitaisiin sijoitusohjeiden mukaan
sijoittaa myös keskipitkän ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoihin
likviditeettivaatimuksista riippuen. Hyväksytyiltä pankeilta ja liikkeeseenlaskijoilta
edellytetään lyhyen aikavälin luottoluokitusta, joka on vähintään P-1/A-1/F1
(Moody’s, S&P, Fitch). Jos jokin pankki tai liikkeeseenlaskija on saanut
eri luottoluokituslaitoksilta toisistaan poikkeavia luottoluokituksia,
luokittelussa käytetään alhaisinta näistä luokituksista. Jokaiseen yksittäiseen
hyväksyttyyn pankkiin tai liikkeeseenlaskijaan sovelletaan enimmäismäärää, joka
on tällä hetkellä 50 000 000 euroa (eli 50 miljoonaa euroa). Talletukset tehdään hyväksyttyihin yhteisöihin, ja
talletusaika on enintään kolme kuukautta kaupantekopäivästä, eikä talletuksen
määrä ylitä luottoriskille alttiina olevalle määrälle asetettua ylärajaa. Kaikilla investointikehyksen hallussa 31. joulukuuta 2012
ja 31. joulukuuta 2011 olleilla pankkitalletuksilla ja lyhytaikaisilla
yritystodistuksilla oli suorituspäivänä luottoluokituksena vähintään P-1 (Moody’s).
Luokitus P-2 (31.12.2011) johtuu yhden vastapuolen luokituksen laskusta
21.12.2011. Seuraavassa taulukossa on esitetty pankkitalletukset
kertyneet korot mukaan luettuina (tuhansina euroina): Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) || Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) || 31.12.2012 || 31.12.2011 P-1 || Aa1 || 43 400 || 10 % || - || - P-1 || Aa2 || - || - || 28 622 || 6 % P-1 || Aa3 || 130 901 || 29 % || 105 547 || 24 % P-1 || A1 || 83 500 || 18 % || 117 603 || 26 % P-1 || A2 || 198 179 || 43 % || 179 938 || 40 % P-2 || A3 || - || - || 17 441 || 4 % Yhteensä || || 455 980 || 100 % || 449 151 || 100 % 3.2.5.
Johdannaisten
luottoriski 3.2.5.1
Johdannaisiin
liittyvä luottoriskipolitiikka Johdannaisten luottoriski liittyy tappioon, joka
osapuolelle aiheutuu siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään
sopimusvelvoitteitaan. Johdannaisiin liittyvä luottoriski vaihtelee useiden
tekijöiden (kuten korkojen ja valuuttakurssien) mukaan. Se vastaa usein vain
pientä osaa johdannaisten nimellisarvosta. Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan
tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai
valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita
silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa
valuuttamarkkinoilla. Kaikki swap-sopimukset toteutetaan EIP:n toimesta
ulkopuolisen vastapuolen kanssa. Kaikkien swap-sopimusten tapauksessa sovelletaan
samoja EIP:n ja sen ulkopuolisten vastapuolten välillä allekirjoitettuja
swap-vakiosopimuksia ja Credit Support Annex -vakuusjärjestelyjä. 3.2.5.2
Johdannaisten
luottoriskin määrittäminen Kaikkiin EIP:n toteuttamiin, investointikehykseen
liittyviin swap-sopimuksiin sovelletaan samoja sopimuspuitteita ja menetelmiä
kuin Euroopan investointipankin omiin tarkoituksiinsa neuvottelemiin
johdannaisiin. EIP määrittää etenkin swap-sopimusten vastapuolten
hyväksyttävyyden soveltamalla samoja kelpoisuusehtoja, joita se käyttää
yleisesti omia swap-sopimuksia tehdessään. EIP määrittää swap-sopimuksiin ja johdannaistransaktioihin
liittyvän luottoriskin raportointia ja enimmäismäärien seurantaa varten käyttämällä
nettomarkkinariskiin ja mahdolliseen tulevaan luottoriskiin perustuvaa
lähestymistapaa. Nettomarkkinariski ja mahdollinen tuleva luottoriski kattavat
investointikehyksen johdannaiset kaikilta osin. Seuraavassa taulukossa on esitetty
swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset sekä valuuttojen väliset
koronvaihtosopimukset mutta ei lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia)
maturiteetit sopimusten nimellisarvon ja käyvän arvon mukaan jaoteltuina: Swap-sopimukset 31.12.2012 || Alle || 1–5 || 5–10 || yli || Yhteensä (tuhansina euroina) || 1 vuosi || vuotta || vuotta || 10 vuotta || 2012 Nimellismäärä || 1 480 || 9 833 || 15 253 || – || 26 566 Käypä arvo (nettodiskonttoarvo) || 71 || –528 || –3 529 || – || –3 986 Swap-sopimukset 31.12.2011 || Alle || 1–5 || 5–10 || yli || Yhteensä (tuhansina euroina) || 1 vuosi || vuotta || vuotta || 10 vuotta || 2011 Nimellismäärä || 7 042 || 43 593 || 16 899 || – || 67 534 Käypä arvo (nettodiskonttoarvo) || –674 || –1 331 || –3 869 || – || –5 874 Investointikehyksessä tehdään lyhytaikaisia
valuutanvaihtosopimuksia, jotta kehystä voitaisiin suojata muihin kuin
euromääräisinä nostettaviin lainoihin liittyviltä valuuttariskeiltä.
Lyhytaikaisten valuutanvaihtosopimusten maturiteetti on enintään kolme
kuukautta, ja kyseisiä sopimuksia jatketaan säännöllisesti. Lyhytaikaisten
valuutanvaihtosopimusten nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 oli 652 miljoonaa
euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2011 oli 585 miljoonaa euroa.
Lyhytaikaisten valuutanvaihtosopimusten käypä arvo 31. joulukuuta 2012 oli –2,9
miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2011 oli –6,4 miljoonaa euroa. Investointikehyksessä tehdään koronvaihtosopimuksia
kehyksestä maksettujen lainojen suojaamiseksi korkoriskiltä. Joulukuun 31.
päivänä 2012 avoinna oli yksi koronvaihtosopimus, jonka nimellisarvo oli 19,6
miljoonaa euroa (2011: nolla euroa) ja käypä arvo 0,03 miljoonaa euroa (2011:
nolla euroa). 3.2.6.
Eräpäivään
asti pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski Seuraavassa taulukossa on esitetty
eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen salkun tilanne. Salkku muodostuu
kokonaisuudessaan joukkovelkakirjapositioista, joiden jäljellä oleva juoksuaika
on alle kolme kuukautta. Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) || Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään (Moody’s) || 31.12.2012 || 31.12.2011 P-2 || Baa2 || 50 143 || 51 % || – || – P-3 || Baa3 || 48 886 || 49 % || – || – Yhteensä || || 99 029 || 100 % || – || – 3.3 Likviditeettiriski 3.3.1
Likviditeettiriskin
hallinta Likviditeettiriski on riski siitä, että yhteisön on vaikea
täyttää rahoitusvelkoihin liittyviä velvoitteitaan, jotka täytetään
käteissuorituksella tai muulla rahoitusvaroihin kuuluvalla suorituksella. Investointikehys rahoitetaan pääasiassa jäsenvaltioilta
vuosittain saatavin rahoitusosuuksin (yhdeksäs ja kymmenes EKR). Sen
toissijaisena rahoituslähteenä ovat sen toiminnasta saatavat rahavirrat.
Euroopan komissio laatii vuosittain selvityksen kuluvan varainhoitovuoden ja
seuraavien varainhoitovuosien sitoumuksista, maksuista ja maksettavaksi
pyydettävien rahoitusosuuksien vuotuisesta määrästä (korkotuet mukaan
luettuina) ja toimittaa sen neuvostolle 15. lokakuuta mennessä. Se ottaa selvitystä
laatiessaan huomioon investointikehyksen hallinnointia ja operaatioita koskevat
EIP:n ennusteet. Nykyiseen ja tulevaan lainasalkkuun sisältyvien lainojen
nostoaikataulua analysoidaan ja seurataan läpi vuoden, jotta jäsenvaltioiden
vuotuiset rahoitusosuudet voitaisiin määrittää. Erityiset tapahtumat, kuten
ennen eräpäivää saadut maksut, osakkeiden myynnit ja velvoitteiden
laiminlyönnit, otetaan huomioon vuotuisia likviditeettivaatimuksia
oikaistaessa. Likviditeettiriskin minimoimiseksi investointikehyksellä on
jatkuva likviditeettivaranto, joka riittää kulloinkin kattamaan ennusteiden
mukaiset lainojen nostot, jotka EIP:n operatiivinen osasto (Ops B) ilmoittaa
säännöllisin väliajoin. Investointikehyksen nimissä avatuilla tileillä olevien
rahoitusvarojen hallinnoinnista huolehtii EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto (Treasury
Department). Hallinnoinnissa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan front
office- ja back office -toiminnot on erotettu toisistaan. Näiden varojen
sijoittamiseen liittyvien suoritusvelvoitteiden täyttämisestä vastaa suunnittelu-
ja selvitysosasto (Planning and Settlement of Operations Department). Lisäksi vastapuolten hyväksyminen ja rahoitusvaroista
tehtäviin sijoituksiin sovellettavista enimmäismääristä päättäminen ja niiden
seuraaminen ovat tehtävien eriyttämisen periaatteen mukaisesti EIP:n
riskienhallinnasta vastaavan osaston vastuulla. 3.3.2
Likviditeettiriskin mittaaminen Tässä osassa olevissa taulukoissa analysoidaan
investointikehyksen rahoitusvelkoja maturiteettiryhmittäin, jotka on
muodostettu tilinpäätöspäivän ja sopimuksen mukaisen juoksuajan päättymispäivän
välisen ajanjakson mukaan (analyysi perustuu diskonttaamattomiin
rahavirtoihin). Investointikehyksellä on sitoumuksia, jotka muodostuvat
allekirjoitettujen lainasopimusten mukaisten luottojen nostamattomista
osuuksista, pääoman merkitsemistä ja/tai pääomasijoitusten tekemistä koskeviin
sopimuksiin liittyvistä, kehyksestä vielä maksamatta olevista osuuksista,
lainoille myönnetyistä vakuuksista sekä sellaisista korkotuista ja teknisestä
avusta, joista on tehty sitoumus. Edellä mainittujen erien maksuaikatauluun
liittyy runsaasti epävarmuutta. Investointikehyksen lainat on nostettava
määräajassa. Lainojen nostamisajankohdat ja nostettavat määrät riippuvat
kuitenkin niihin liittyvien investointihankkeiden ja rahoitustoimien
etenemisestä varsin epävakaassa toimintaympäristössä. Pääomasijoitukset tulevat
maksettaviksi heti kun pääomasijoitusrahastojen hoitajat esittävät
asianmukaisen maksuvaatimuksen, joka perustuu niiden investointitoiminnan
edistymiseen. Nostoaika on yleensä 3 vuotta, ja sitä jatketaan useissa
tapauksissa yhdellä tai kahdella vuodella. Jotkin maksun suorittamista koskevat
sitoumukset ovat yleensä voimassa nostoajan päätyttyä siihen asti, kunnes
rahaston sijoitukset myydään kokonaisuudessaan, koska rahaston likviditeetti
voi ajoittain olla riittämätön palkkioista tai muista kuluista aiheutuvien
maksuvelvoitteiden kattamiseen. Lainatakauksiin ei sovelleta erillisiä maksun
suorittamista koskevia sitoumuksia ellei takauksen saaja vetoa takaukseen.
Takauksen jäljellä olevaa määrää vähennetään kunkin takauksen saaneen lainan
takaisinmaksuaikataulun mukaisesti. Seuraavassa esitetty maturiteettiryhmittäinen jaottelu on
laadittu edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Määrät perustuvat
arvioihin, joissa on otettu huomioon kunkin sopimuksen mukainen nostoaika ja
jotka on muodostettu käyttämällä investointikehyksen
likviditeettisuunnittelussa noudatetuilla vakiomenetelmillä laadittuja
ennusteita. Teknistä apua koskeviin sopimuksiin liittyvät maksun suorittamista
koskevat sitoumukset ovat yleensä luonteeltaan lyhytaikaisia (alle vuoden).
Ryhmä “Eräpäivä määrittämätön” sisältää seuraavat erät: realisoituneihin ja
realisoitumattomiin vakuuksiin liittyvät sitoumukset; nostamattomat lainat,
joista on tehty sitoumus ja joiden sopimuksenmukainen nostoaika on päättynyt
mutta joiden osalta odotetaan nostoajan pidennystä; korkotuet, joita vastaavia
varoja on pyydetty jäsenvaltioilta kertasuorituksena tulevien velvoitteiden kattamiseksi. Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen
likviditeettirakenne perustuu swap-sopimusten (sisältää
valuutanvaihtosopimukset, valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset sekä
lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset ja koronvaihtosopimukset)
sopimuksenmukaisiin diskonttaamattomiin rahavirtoihin. Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne || enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Eräpäivä määrittämätön || Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä tuhansina euroina 31.12.2012 Muut (annetut vakuudet, realisoituneet vakuudet) || - || - || - || - || 26 224 || 26 224 Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumukset – poistuneet määrät || 16 500 || 287 657 || 243 020 || - || 201 867 || 749 044 Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || - || 26 806 || 54 958 || 7 319 || 127 987 || 217 070 Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 255 || 101 495 || 79 206 || - || 23 599 || 204 555 Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 2 000 || 8 511 || 13 109 || - || - || 23 620 Yhteensä || 18 755 || 424 469 || 390 293 || 7 319 || 379 677 || 1 220 513 Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne || enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Eräpäivä määrittämätön || Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä tuhansina euroina 31.12.2011 Muut (annetut vakuudet, realisoituneet vakuudet) || – || – || – || – || 27 909 || 27 909 Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumukset – poistuneet määrät || 2 295 || 257 127 || 274 573 || 54 000 || 113 097 || 701 092 Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 2 035 || 38 424 || 38 010 || 7 666 || 178 432 || 264 567 Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 1 445 || 31 100 || 139 211 || – || 16 211 || 187 967 Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät || 4 564 || 16 693 || – || – || – || 21 257 Yhteensä || 10 339 || 343 344 || 451 794 || 61 666 || 335 649 || 1 202 792 Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2012 || enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Saatujen/poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 1 238 || 7 364 || 14 498 || 5 350 || 28 450 Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –1 286 || –8 428 || –17 218 || –5 894 || –32 826 Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät || 649 000 || – || – || – || 649 000 Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –652 451 || – || – || – || –652 451 Koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 65 || 511 || 3 274 || 2 117 || 5 967 Koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || – || –753 || –3 537 || –1 577 || –5 867 Yhteensä || –3 434 || –1 306 || –2 983 || –4 || –7 727 || || || || || Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne tuhansina euroina 31.12.2011 || enintään 3 kk || Yli 3kk mutta enintään 1 vuosi || Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta || Yli 5 vuotta || Saatujen/poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät || 9 873 || 14 365 || 19 533 || 7 430 || 51 201 Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –10 091 || –17 527 || –24 420 || –9 015 || –61 053 Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät || 585 000 || – || – || – || 585 000 Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät || –591 909 || – || – || – || –591 909 Yhteensä || –7 127 || –3 162 || –4 887 || –1 585 || –16 761 3.4
Markkinariski Markkinariski on riski siitä, että markkinahintojen, kuten
korkojen, osakehintojen, valuuttakurssien tai luottomarginaalien muutos (joka
ei liity liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvään muutokseen)
vaikuttaa yhteisön rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai sen hallussa
pitämien rahoitusinstrumenttien arvoon. 3.4.1.
Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan investointikehyksen positioiden
taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat
markkinatuottojen tai tuottokäyrien epäedullisesta kehityksestä. Korkoriski on
olemassa silloin, kun eri omaisuus- ja velkaerien ominaisuudet poikkeavat
toisistaan uudelleenhinnoittelun ja maturiteetin osalta. Investointikehyksen lainasalkun ja siihen liittyvien
omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten herkkyyttä
korkoriskille mitataan käyttämällä Basis Point Value (BPV) -menetelmää, jossa
omaisuuserän hinnanmuutosta mitataan suhteessa korkokäyrän yhden peruspisteen muutosta
kohti. BPV-menetelmä mittaa, miten paljon salkun nettonykyarvo nousee
tai laskee seuraaviin aikaryhmiin kuuluvien korkoperiodien korkokäyrän yhden peruspisteen
(0,01 %) kasvun seurauksena: ”rahamarkkinapaperit – enintään yksi vuosi”,
”erittäin lyhyt – kahdesta kolmeen vuotta”, lyhyt – neljästä kuuteen vuotta,
pitkä – 12–20 vuotta" ja "erittäin pitkä – yli 21 vuotta". Lainojen nettonykyarvon laskemiseksi investointikehyksessä
käytetään euromääräistä rahoituskäyrää (euromääräinen swap-käyrä + EIP:n
rahoitusmarginaali), kun kyseessä ovat euron ja muiden valuuttojen paitsi
Yhdysvaltain dollarin määräiset rahavirrat, ja Yhdysvaltain dollarin määräistä
rahoituskäyrää, kun kyseessä ovat Yhdysvaltain dollarin määräiset rahavirrat.
Omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvon laskemiseksi
investointikehyksessä käytetään euromääräisten rahavirtojen tapauksessa
euromääräistä swap-käyrää ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen
tapauksessa Yhdsvaltain dollarin määräistä swap-käyrää. Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, lainasalkun ja siihen
liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten
nettonykyarvo 31.12.2012 vähenee 341 000 euroa (31.12.2011: 239 000
euroa), jos korot nousevat vastaavalla jaksolla yhden korkopisteen. BPV (tuhansina euroina) || Rahamarkkinapaperit || Erittäin lyhyt || Lyhyt || Keskipitkä || Pitkä || Erittäin pitkä || Yhteensä Tilanne 31.12.2012 || 1 vuosi || 2–3 vuotta || 4–6 vuotta || 7–11 vuotta || 12–20 vuotta || 21 vuotta || Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille || –25 || –47 || –90 || –117 || –62 || – || –341 BPV (tuhansina euroina) || Rahamarkkinapaperit || Erittäin lyhyt || Lyhyt || Keskipitkä || Pitkä || Erittäin pitkä || Yhteensä Tilanne 31.12.2011 || 1 vuosi || 2–3 vuotta || 4–6 vuotta || 7–11 vuotta || 12–20 vuotta || 21 vuotta || Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille || –20 || –28 || –60 || –78 || –53 || – || –239 3.4.2.
Valuuttariski Valuuttariskillä tarkoitetaan investointikehyksen positioiden
taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat
valuuttakurssien epäedullisesta kehityksestä. Investointikehykseen kohdistuu valuuttariski aina, kun sen
varat ja velat ovat eri valuutoissa. Valuuttariski sisältää myös valuuttakurssimuutoksista
johtuvat odottamattomat epäedulliset muutokset vastaisten rahavirtojen arvossa. 3.4.2.1
Valuuttariski
ja rahoitusvarat Investointikehyksen rahoitusvarat ovat joko euroina tai
Yhdysvaltain dollareina. Valuuttariskiltä suojautumiseen käytetään valuuttojen
avistakauppaa, valuuttatermiinejä, valuutanvaihtosopimuksia tai valuuttojen
välisiä koronvaihtosopimuksia. EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto voi
lisäksi käyttää mitä tahansa muuta EIP:n politiikan mukaista instrumenttia,
joka tarjoaa suojaa investointikehyksen rahoitustoimintaan kohdistuvilta
markkinariskeiltä, silloin kun se katsoo tämän tarpeelliseksi ja
asianmukaiseksi. 3.4.2.2
Valuuttariski
ja investointikehyksen rahoittamat tai takaamat toimet Jäsenvaltioiden investointikehyksen rahoittamiseksi maksamat
rahoitusosuudet saadaan euroina. Investointikehyksen rahoittamien tai takaamien
toimien sekä korkotukien valuutta voi olla euro, Yhdysvaltain dollari tai mikä
tahansa muu hyväksytty valuutta. Valuuttariski (suhteessa viitevaluuttana olevaan euroon)
syntyy aina kun muut kuin euromääräiset transaktiot jätetään suojaamatta.
Seuraavassa on esitetty investointikehyksen valuuttariskiin liittyvää suojausta
koskevat ohjeet. 3.4.2.2.1.
Muiden
valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen -
Sellaiset
investointikehyksen lainat, jotka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina tai
Yhdysvaltain dollareina, on suojattava valuutanvaihtosopimuksin, joilla on sama
rahoitusprofiili kuin suojattavalla lainalla, jos käytettävissä on toimivat
swap-markkinat. -
Kun kyse
on sellaisista investointikehyksestä suoritettavista maksuista, jotka maksetaan
muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina ja joita ei suojata
pitkällä aikavälillä, maksuvalmius- ja rahoitusosasto tekee valuuttakauppasopimuksen
kaksi arkipäivää ennen maksun suorittamista. Investointikehyksen toimiin
sovelletaan muuntokurssia, joka vastaa maksuvalmius- ja rahoitusosaston
markkinoilta saamaa valuuttakurssia. Vastaavasti kun on kyse sellaisista
takaisin maksetuista määristä, jotka saadaan muuna valuuttana kuin euroina tai
Yhdysvaltain dollareina, maksuvalmius- ja rahoitusosasto toteuttaa tarvittaessa
valuuttaoperaation saatujen valuuttojen muuntamiseksi. -
Vakuuksiin,
joihin ei ole vedottu, ei sovelleta valuuttasuojausta. Vakuudet, joihin on
vedottu ja jotka ovat muina valuuttoina kuin euroina tai Yhdysvaltain
dollareina, suojataan. -
Sellaiset
muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräiset toimet,
joiden osalta maksuvalmius- ja rahoitusosasto ei voi toteuttaa
valuuttasuojausta, jätetään suojaamatta. Tämä koskee myös sellaisia paikallisen
valuutan määräisiä (synteettisiä) toimia, joissa suoritus tapahtuu euroina tai
Yhdysvaltain dollareina. Investointikehykseen kohdistuu siksi näiden toimien
osalta valuuttariski. 3.4.2.2.2.
Yhdysvaltain
dollarin määräisten toimien suojaaminen -
Kaikki
investointikehyksen takaisin maksamatta olevat, Yhdysvaltain dollarin määräiset
toimet (lukuun ottamatta vakuuksia, joihin ei ole vedottu) suojataan
Yhdysvaltain dollarin ja euron välisillä valuutanvaihtosopimuksilla, joiden
voimassaoloa jatketaan jaksoittain. Kunkin jakson alussa arvioidaan seuraavalla
jaksolla Yhdysvaltain dollareina saatavat ja maksettavat rahavirrat
suunniteltujen tai odotettujen maksujen (saatavat ja suoritettavat maksut)
perusteella. Erääntyviä valuutanvaihtosopimuksia jatketaan ja niiden määrää
muutetaan siten, että se kattaa vähintään ennusteiden mukaiset seuraavan jakson
Yhdysvaltain dollarin määräiset likviditeettitarpeet. -
Yhdysvaltain
dollariin liittyvälle valuuttariskille altis kokonaismäärä lasketaan
jaksoittain kirjanpitotietojen perusteella, jotta suojausta voitaisiin
tarvittaessa mukauttaa seuraavalla valuutanvaihtosopimusjaksolla. -
Valuutanvaihtosopimuksia
voidaan tarvittaessa käyttää myös yksittäisten Yhdysvaltain dollarin määräisten
lainojen suojaamiseen, jos maksuvalmius- ja rahoitusosasto pitää tätä toiminnan
kannalta tarkoituksenmukaisena. -
Valuutanvaihtosopimuksen
jatkojakson aikana Yhdysvaltain dollarin määräiset odottamattomat likviditeettivajeet
voidaan kattaa satunnaisilla valuutanvaihtosopimuksilla, kun taas ylimääräinen
likviditeetti voidaan joko sijoittaa rahoitusvaroihin tai vaihtaa euroiksi. -
Yhdysvaltain
dollarin määräinen suojaamaton takaisin maksamatta oleva (nimellinen) kokonaismäärä
ei saa koskaan olla suurempi kuin 5 000 000 (viisi miljoonaa)
Yhdysvaltain dollaria. Tätä enimmäismäärää mukautetaan vuosittain. Jos
enimmäismäärä ylittyy, maksuvalmius- ja rahoitusosasto palauttaa valuuttariskin
enimmäismäärän puitteisiin valuuttaoperaatiolla. 3.4.2.3
Valuuttapositiot Seuraavissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen
valuuttapositiot (tuhansina euroina). Tilanne 31. joulukuuta 2012 || EUR || USD || KES || AKT/MMA-valuutat || Yhteensä || || || || || VARAT || || || || || Käteisvarat ja muut rahavarat || 424 647 || 41 921 || – || – || 466 568 Johdannaissopimukset || 1 064 || –949 || – || – || 115 Lainat ja muut saamiset || 513 231 || 508 412 || 60 348 || 64 289 || 1 146 280 Myytävissä olevat rahoitusvarat || 66 509 || 259 694 || – || 6 798 || 333 001 Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || – || – || – || 87 310 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || – || – || – || 99 029 Muut varat || – || – || – || 224 || 224 Varat yhteensä || 1 191 790 || 809 078 || 60 348 || 71 311 || 2 132 527 || || || || || VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || || || || Velat || || || || || Johdannaissopimukset || –675 814 || 682 849 || – || – || 7 035 Tuloennakot || 37 560 || 248 || – || – || 37 808 Velat kolmansille || 312 040 || 46 || – || – || 312 086 Muut velat || 905 || 19 || 14 || 215 || 1 153 Velat yhteensä || –325 309 || 683 162 || 14 || 215 || 358 082 Rahoittajien varat || || || || || Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 1 561 309 || – || – || – || 1 561 309 Käyvän arvon rahasto || 5 366 || 59 144 || – || 3 924 || 68 434 Kertyneet voittovarat || 144 702 || – || – || – || 144 702 Rahoittajien varat yhteensä || 1 711 377 || 59 144 || – || 3 924 || 1 774 445 Velat ja rahoittajien varat yhteensä || 1 386 068 || 742 306 || 14 || 4 139 || 2 132 527 Valuuttapositio 31. joulukuuta 2012 || –194 278 || 66 772 || 60 334 || 67 172 || – || || || || || Tilanne 31. joulukuuta 2012: || || || || || SITOUMUKSET || || || || || Nostamatta olevat lainat ja myytävissä olevat rahoitusvarat || 794 475 || 171 639 || – || – || 966 114 Realisoituneet vakuudet || – || – || – || 6 224 || 6 224 Korkotuet ja tekninen apu || 204 555 || – || – || – || 204 555 || || || || || EHDOLLISET VELAT || || || || || Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || – || – || – || 20 000 Tilanne 31. joulukuuta 2011 || EUR || USD || CAD || AKT/MMA-valuutat || Yhteensä || || || || || VARAT || || || || || Käteisvarat ja muut rahavarat || 416 384 || 35 895 || – || – || 452 279 Johdannaissopimukset || 13 419 || –12 985 || – || – || 434 Lainat ja muut saamiset || 477 340 || 501 923 || – || 53 897 || 1 033 160 Myytävissä olevat rahoitusvarat || 54 287 || 186 525 || 4 303 || 6 545 || 251 660 Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || – || – || – || 87 310 Muut varat || 50 || – || – || 366 || 416 Varat yhteensä || 1 048 790 || 711 358 || 4 303 || 60 808 || 1 825 259 || || || || || VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT || || || || || Velat || || || || || Johdannaissopimukset || –641 758 || 654 460 || – || – || 12 702 Tuloennakot || 32 689 || 314 || – || – || 33 003 Velat kolmansille || 329 598 || 62 || – || – || 329 660 Muut velat || 691 || 19 || – || 403 || 1 113 Velat yhteensä || –278 780 || 654 855 || – || 403 || 376 478 Rahoittajien varat || || || || || Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty || 1 281 309 || – || – || – || 1 281 309 Käyvän arvon rahasto || 41 750 || – || – || – || 41 750 Kertyneet voittovarat || 125 722 || – || – || – || 125 722 Rahoittajien varat yhteensä || 1 448 781 || – || – || – || 1 448 781 Velat ja rahoittajien varat yhteensä || 1 170 001 || 654 855 || – || 403 || 1 825 259 Valuuttapositio 31. joulukuuta 2011 || –121 211 || 56 503 || 4 303 || 60 405 || – || || || || || Tilanne 31. joulukuuta 2011: || || || || || SITOUMUKSET || || || || || Nostamatta olevat lainat ja myytävissä olevat rahoitusvarat || 761 319 || 204 340 || – || – || 965 659 Realisoituneet vakuudet || – || – || – || 7 909 || 7 909 Korkotuet ja tekninen apu || 209 223 || || – || – || 209 223 EHDOLLISET VELAT || || || || || Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || – || – || – || 20 000 3.4.2.4
Analyysi
herkkyydestä valuuttakurssimuutoksille (lähimpään tuhanteen euroon
pyöristettynä) Tilinpäätöspäivänä suurin nettomääräinen valuuttariski
on Yhdysvaltain dollarin määräinen nettoriski. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2012
±10 prosentin muutos Yhdysvaltain dollarin muuntokurssissa aiheuttaisi ±6 682
000 euron muutoksen rahoittajien varoissa (vastaava muutos 31.12.2011 olisi
ollut ±5 650 000 euroa). 3.4.2.5
Muuntokurssit Taseiden (31.12.2012 ja 31.12.2011) laatimisessa on
käytetty seuraavia muuntokursseja: || 31. joulukuuta 2012 || 31. joulukuuta 2011 Muut kuin EU-valuutat || || Dominikaanisen tasavallan peso (DOP) || 53.1220 || 49.8498 Fidžin dollari (FJD) || 2.3417 || 2.3630 Haitin gourde (HTG) || 55.7265 || 52.1645 Kenian shillinki (KES) || 113.68 || 109.53 Mauritanian ouguiya (MRO) || 393.99 || 372.52 Mauritiuksen rupia (MUR) || 40.19 || 37.43 Ruandan frangi (RWF) || 811.83 || 771.76 Ugandan shillinki (UGX) || 3 549 || 3 205 Yhdysvaltain dollari (USD) || 1.3194 || 1.2939 Ranskan CFA-frangi BEAC/BCEAO (XAF/XOF) || 655.957 || 655.957 Etelä-Afrikan randi (ZAR) || 11.1727 || 10.4830 3.4.3.
Osakkeiden
hintariski (lähimpään tuhanteen euroon pyöristettynä) Osakkeiden hintariski on riski siitä, että osakkeiden käypä
arvo laskee osakeindeksien ja yksittäisten osakesijoitusten arvon muutosten
seurauksena. Investointikehykseen kohdistuu osakkeiden hintariski sen
pääomasijoitusten vuoksi, joita ovat suorat osakesijoitukset ja
pääomasijoitusrahastoihin tehdyt sijoitukset. Osakesijoituksiin sovelletaan pisteytystä. Kutakin
sijoitusta arvioidaan käyttämällä useita kriteerejä, jotka kuuluvat kolmeen
pääryhmään: johto, liiketoimintasuunnitelma ja liiketoiminnan rakenne.
Yksittäiset pisteet yhdistetään yhdeksi sijoitukselle annetuksi
kokonaispistemääräksi, joka kuvaa sen kokonaisvahvuutta. Myös osakkeiden hintariskille alttiina oleviin sijoituksiin
sovelletaan enimmäismääriä sekä yksittäisten sijoitusten että kokonaismäärien
osalta. Nämä enimmäismäärät riippuvat osakesijoitusten laadusta. Yksityisten yritysten osakkeiden arvoa ei voida helposti
määrittää jatkuvaa seurantaa ja valvontaa varten. Tällaisten positioiden
tapauksessa käytetään parhaita saatavilla olevia arvioita, joihin kuuluvat
asianmukaisella arvostusmenetelmällä määritetyt hinnat. Osakeindeksien ja yksittäisten oman pääoman ehtoisten
sijoitusten arvon 10 prosentin laskun vaikutus (joka on seurausta
myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten salkun käyvän arvon
muutoksesta) investointikehyksen rahoittajien varoihin on –33 300 000
euroa 31.12.2012 ja –25 166 000 euroa 31.12.2011, jos kaikki muut
muuttujat säilyvät ennallaan. 4
Varojen ja velkojen käypä arvo Seuraavassa taulukossa on verrattu tilinpäätöslaskelmissa
esitettyjen investointikehyksen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja ja käypiä
arvoja omaisuuseräryhmittäin (tuhansina euroina). || Kirjanpitoarvo 31.12.2012 || Käypä arvo 31.12.2012 || Kirjanpitoarvo 31.12.2011 || Käypä arvo 31.12.2011 Käypään arvoon kirjatut varat || || || || Myytävissä olevat rahoitusvarat || 333 001 || 333 001 || 251 660 || 251 660 Johdannaissopimukset || 115 || 115 || 434 || 434 Yhteensä || 333 116 || 333 116 || 252 094 || 252 094 || || || || Hankintamenoon kirjatut varat || || || || Käteisvarat ja muut rahavarat || 466 568 || 466 568 || 452 279 || 452 279 Lainat ja muut saamiset || 1 146 280 || 1 226 409 || 1 033 160 || 1 022 679 Saamiset rahoitusosuuksista || 87 310 || 87 310 || 87 310 || 87 310 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 99 029 || 98 805 || - || - Muut varat || 224 || 224 || 416 || 416 Yhteensä || 1 799 411 || 1 879 316 || 1 573 165 || 1 562 684 Varat yhteensä || 2 132 527 || 2 212 432 || 1 825 259 || 1 814 778 || || || || Käypään arvoon kirjatut velat || || || || Johdannaissopimukset || 7 035 || 7 035 || 12 702 || 12 702 Yhteensä || 7 053 || 7 053 || 12 702 || 12 702 || || || || Hankintamenoon kirjatut velat || || || || Tuloennakot || 37 808 || 37 808 || 33 003 || 33 003 Velat kolmansille || 312 086 || 312 086 || 329 660 || 329 660 Muut velat || 1 153 || 1 153 || 1 113 || 1 113 Yhteensä || 351 047 || 351 047 || 363 776 || 363 776 Velat yhteensä || 358 082 || 358 082 || 376 478 || 376 478 Seuraavassa on kuvattu varojen ja velkojen käyvän arvon
määrittämisessä käytetyt menetelmät ja oletukset. §
Varat, joiden käypä arvo
vastaa kirjanpitoarvoa Kun on kyse likvideistä varoista ja veloista tai
sellaisista varoista ja veloista, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta,
kirjanpitoarvon oletetaan vastaavan käypää arvoa. §
Käypään arvoon kirjatut
varat ja velat Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään
ensisijaisesti käyttämällä toimivien markkinoiden julkisia hintanoteerauksia.
Investointikehyksen sijoitussalkun koostumus on kuitenkin sellainen, että
tällaisia hintanoteerauksia on harvoin saatavilla. Jos rahoitusinstrumentille
ei ole saatavissa markkinahintaa, sen käypä arvo arvioidaan käyttämällä
arvostusmenetelmiä tai -malleja, jotka perustuvat tilinpäätöspäivän
markkinatietoihin aina kun tämä on mahdollista. Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi
rahoitusvaroista, joiden käypä arvo on määritetty arvostusmenetelmällä. Tasot
määritellään seuraavasti: -
Taso 1: toimivilta
markkinoilta peräisin olevat (mukauttamattomat) hintanoteeraukset -
Taso 2: muut
omaisuuserästä saatavilla olevat tiedot kuin tason 1 kattamat
hintanoteeraukset; nämä tiedot voidaan saada suoraan (hinnat) tai välillisesti
(hinnoista johdetut tiedot) -
Taso 3: tiedot
eivät perustu käytettävissä oleviin markkinatietoihin (muut kuin
havainnoitavissa olevat tiedot). Tilanne 31. joulukuuta 2012 (tuhansina euroina) || Taso 1 || Taso 2 || Taso 3 || Yhteensä Rahoitusvarat || || || || Johdannaissopimukset || - || 115 || - || 115 Myytävissä olevat rahoitusvarat || 11 001 || - || 322 000 || 333 001 Yhteensä || 11 001 || 115 || 322 000 || 333 116 || || || || Rahoitusvelat || || || || Johdannaissopimukset || - || 7 035 || - || 7 035 Yhteensä || - || 7 035 || - || 7 035 Tilanne 31. joulukuuta 2011 (tuhansina euroina) || Taso 1 || Taso 2 || Taso 3 || Yhteensä Rahoitusvarat || || || || Johdannaissopimukset || - || 434 || - || 434 Myytävissä olevat rahoitusvarat || 15 214 || - || 236 446 || 251 660 Yhteensä || 15 214 || 434 || 236 446 || 252 094 || || || || Rahoitusvelat || || || || Johdannaissopimukset || - || 12 702 || - || 12 702 Yhteensä || - || 12 702 || - || 12 702 Vuonna
2012 investointikehyksessä ei siirretty omaisuuseriä käyvän arvon
luokitushierarkian tasolta 1 tasolle 2 tai päinvastoin. Seuraavissa
taulukoissa on esitetty muutokset tason 3 instrumenteissa (tilanne 31.
joulukuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2011). (tuhansina euroina) || Myytävissä olevat rahoitusvarat Saldo 1. tammikuuta 2012 || 236 446 Voitto tai tappio yhteensä || - tuotto- ja kululaskelmassa || 8 133 - muussa laajassa tuloksessa || 15 041 Suoritetut maksut || 81 981 Saadut maksut || –19 601 Saldo 31. joulukuuta 2012 || 322 000 (tuhansina euroina) || Myytävissä olevat rahoitusvarat Saldo 1. tammikuuta 2011 || 171 638 Voitto tai tappio yhteensä || - tuotto- ja kululaskelmassa || -3 206 - muussa laajassa tuloksessa || 21 759 Suoritetut maksut || 67 829 Saadut maksut || –21 574 Saldo 31. joulukuuta 2011 || 236 446 5
Käteisvarat ja muut rahavarat (tuhansina euroina) Käteisvarat ja muut rahavarat voidaan jakaa seuraaviin
kahteen ryhmään: varat, jotka on saatu jäsenvaltioilta mutta joita ei ole vielä
maksettu tuensaajille, ja varat, jotka on saatu investointikehyksen
operatiivisesta toiminnasta ja rahoitustoiminnasta. || 31.12.2012 || 31.12.2011 Jäsenvaltioilta saadut, vielä maksamatta olevat rahoitusosuudet || 117 622 || 195 205 Kehyksen operatiivisesta toiminnasta ja rahoitustoiminnasta saadut varat || 348 946 || 257 074 Käteisvarat ja muut rahavarat yhteensä || 466 568 || 452 279 6
Johdannaissopimukset (tuhansina euroina) Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: Tilanne 31. joulukuuta 2012 || Käypä arvo || Nimellismäärä Varat || Velat Valuutanvaihtosopimukset || 87 || –102 || 7 062 Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset || – || –3 971 || 19 504 Koronvaihtosopimukset || 28 || – || 19 568 Valuuttatermiinit || – || –2 962 || 652 451 Johdannaissopimukset yhteensä || 115 || –7 035 || 698 585 || || || Tilanne 31. joulukuuta 2011 || Käypä arvo || Nimellismäärä Varat || Velat Valuutanvaihtosopimukset || 434 || –953 || 29 376 Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset || – || –5 355 || 38 158 Valuuttatermiinit || – || –6 394 || 585 000 Johdannaissopimukset yhteensä || 434 || –12 702 || 652 534 7
Lainat ja muut saamiset (tuhansina euroina) Lainat ja muut saamiset muodostuvat
pääasiassa seuraavista eristä: || Globaalilainat (*) || Paremmassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Huonommassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Yhteensä Nimellisarvo 1. tammikuuta 2012 || 225 365 || 716 350 || 128 679 || 1 070 394 Suoritetut maksut || 79 015 || 154 003 || – || 233 018 Kokonaan kuluksi kirjatut || –947 || –1 206 || – || –2 153 Saadut maksut || –39 967 || –71 368 || –4 145 || –115 480 Aktivoidut korot || – || –117 || 9 739 || 9 622 Valuuttakurssiero || –8 780 || –7 692 || –493 || –16 965 Nimellisarvo 31. joulukuuta 2012 || 254 686 || 789 970 || 133 780 || 1 178 436 || || || || Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2012 || –7 609 || –16 372 || –24 835 || –48 816 Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –835 || –292 || – || –1 127 Kokonaan kuluksi kirjattujen arvonalennus || 947 || 1 206 || – || 2 153 Arvonalentumisen peruuttaminen || 910 || 814 || – || 1 724 Valuuttakurssiero || 93 || 348 || 480 || 921 Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2012 || –6 494 || –14 296 || –24 355 || –45 145 || || || || Jaksotettu hankintameno || –1 641 || –3 984 || –82 || –5 707 Kertynyt korko || 5 246 || 9 244 || 4 206 || 18 696 Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2012 || 251 797 || 780 934 || 113 549 || 1 146 280 || || || || || (*) sisältää edustussopimukset || Globaalilainat (*) || Paremmassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Huonommassa etuoikeus-asemassa olevat lainat || Yhteensä Nimellisarvo 1. tammikuuta 2011 || 246 500 || 542 322 || 123 910 || 912 732 Suoritetut maksut || 25 689 || 211 351 || 0 || 237 040 Kokonaan kuluksi kirjatut || 0 || 0 || –2 000 || –2 000 Saadut maksut || –48 554 || –51 712 || –4 144 || –104 410 Aktivoidut korot || 0 || 459 || 10 053 || 10 512 Valuuttakurssiero || 1 730 || 13 930 || 860 || 16 520 Nimellisarvo 31. joulukuuta 2011 || 225 365 || 716 350 || 128 679 || 1 070 394 || || || || Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2011 || –15 006 || –18 056 || –44 023 || –77 085 Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –1 746 || –1 514 || –773 || –4 033 Kokonaan kuluksi kirjattujen arvonalennus || 0 || 0 || 2 000 || 2 000 Arvonalentumisen peruuttaminen || 9499 || 3263 || 18 723 || 31 485 Valuuttakurssiero || – 356 || – 65 || – 762 || –1 183 Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2011 || –7 609 || –16 372 || –24 835 || –48 816 || || || || Jaksotettu hankintameno || –1 700 || –3 428 || – 99 || –5 227 Kertynyt korko || 3 498 || 9 499 || 3 812 || 16 809 Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2011 || 219 554 || 706 049 || 107 557 || 1 033 160 || || || || || (*) sisältää edustussopimukset 8
Myytävissä olevat rahoitusvarat (tuhansina euroina) Myytävissä olevat rahoitusvarat muodostuvat pääasiassa
seuraavista eristä: || Pääomasijoitus-rahastot || Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset || Yhteensä Hankintameno 1. tammikuuta 2012 || 182 692 || 36 565 || 219 257 Suoritetut maksut || 56 007 || 25 974 || 81 981 Saadut maksut / myynnit || –19 570 || –31 || –19 601 Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero || 1 581 || –678 || 903 Hankintameno 31. joulukuuta 2012 || 220 710 || 61 830 || 282 540 || || || Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2012 || 29 781 || 11 969 || 41 750 Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos || 29 540 || –2 856 || 26 684 Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2012 || 59 321 || 9 113 || 68 434 || || || Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2012 || –6 887 || –2 460 || –9 347 Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || –7 976 || –951 || –8 927 Arvonalentumiseen liittyvä valuuttakurssiero || 133 || 168 || 301 Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2012 || –14 730 || –3 243 || –17 973 || || || Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2012 || 265 301 || 67 700 || 333 001 || Pääomasijoitus-rahastot || Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset || Yhteensä Hankintameno 1. tammikuuta 2011 || 142 932 || 33 350 || 176 282 Suoritetut maksut || 59 579 || 8 250 || 67 829 Saadut maksut / myynnit || –20 236 || –4 735 || –24 971 Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero || 417 || –300 || 117 Hankintameno 31. joulukuuta 2011 || 182 692 || 36 565 || 219 257 || || || Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2011 || 11 335 || 13 235 || 24 570 Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos || 18 446 || –1 266 || 17 180 Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2011 || 29 781 || 11 969 || 41 750 || || || Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2011 || –2 || –6 022 || –6 024 Laajaan tulokseen varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen || – 6 888 || – || –6 888 Laajaan tulokseen aiempina varainhoitovuosina kirjatun arvonalentumisen käyttö || 2 || 3 714 || 3 716 Arvonalentumiseen liittyvä valuuttakurssiero || 1 || –152 || –151 Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2011 || –6 887 || –2 460 || –9 347 || || || Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2011 || 205 586 || 46 074 || 251 660 9
Saamiset rahoitusosuuksista (tuhansina euroina) Saamiset rahoitusosuuksista muodostuvat pääasiassa
seuraavista eristä: || 31.12.2012 || 31.12.2011 Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty mutta joita ei ole vielä maksettu || 87 310 || 87 310 Saamiset rahoitusosuuksista yhteensä || 87 310 || 87 310 10
Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat (tuhansina
euroina) Eräpäivään asti pidettävien sijoitusten salkku muodostuu
noteeratuista joukkovelkakirjoista, joiden juoksuaika tilinpäätöspäivänä on
alle kolme kuukautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräpäivään asti
pidettävien sijoitusten salkussa tapahtuneet muutokset: Saldo 1. tammikuuta 2012 || - Hankinnat || 98 278 Jaksotettu preemio/diskontto || –210 Korkojen muutos || 961 Saldo 31. joulukuuta 2012 || 99 029 11
Muut varat (tuhansina euroina) Muut varat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 31.12.2012 || 31.12.2011 Saamiset EIP:ltä || 7 || 59 Vakuudet || 217 || 357 Suoritettuihin teknisen avun maksuihin liittyvät saamiset || 337 || – Suoritettuihin teknisen avun maksuihin liittyvien saamisten arvon alentuminen (liitetieto 20) || –337 || – Muut varat yhteensä || 224 || 416 12
Tuloennakot, netto (tuhansina euroina) Tuloennakot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 31.12.2012 || 31.12.2011 Korkotukiin liittyvät tuloennakot || 37 387 || 32 744 Lainojen ja muiden saamisten palkkioihin liittyvät tuloennakot || 421 || 259 Tuloennakot yhteensä || 37 808 || 33 003 13
Velat kolmansille (tuhansina euroina) Nämä velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 31.12.2012 || 31.12.2011 EIP:lle maksettavat yleiset hallintomenot (netto) || 36 202 || 38 011 Muut EIP:lle maksettavat määrät || 8 904 || 219 Jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet || 266 980 || 291 430 Velat kolmansille yhteensä || 312 086 || 329 660 14
Muut velat (tuhansina euroina) Muut velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 31.12.2012 || 31.12.2011 Vakuudet || 215 || 294 Muut || 938 || 819 Muut velat yhteensä || 1 153 || 1 113 || || 15
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista
on pyydetty (tuhansina euroina) Jäsenvaltiot || Rahoitusosuus (investointikehys) || Rahoitusosuus (korkotuet) || Rahoitusosuus yhteensä || Maksua pyydetty, maksamatta (*) Itävalta || 41 375 || 10 168 || 51 543 || 2 650 Belgia || 61 203 || 15 041 || 76 244 || 3 920 Tanska || 33 412 || 8 211 || 41 623 || 2 140 Suomi || 23 107 || 5 679 || 28 786 || 1 480 Ranska || 379 399 || 93 237 || 472 636 || 24 300 Saksa || 364 722 || 89 630 || 454 352 || 23 360 Kreikka || 19 516 || 4 796 || 24 312 || 1 250 Irlanti || 9 680 || 2 379 || 12 059 || 620 Italia || 195 788 || 48 115 || 243 903 || 12 540 Luxemburg || 4 528 || 1 113 || 5 641 || 290 Alankomaat || 81 500 || 20 028 || 101 529 || 5 220 Portugali || 15 145 || 3 722 || 18 867 || 970 Espanja || 91 180 || 22 407 || 113 588 || 5 840 Ruotsi || 42 624 || 10 4757 || 53 099 || 2 730 Yhdistynyt kuningaskunta || 198 130 || 48 690 || 246 820 || – Yhteensä 31. joulukuuta 2012 || 1 561 309 || 383 691 || 1 945 000 || 87 310 Yhteensä 31. joulukuuta 2011 || 1 281 309 || 383 691 || 1 665 000 || 87 310 (*) Neuvosto vahvisti 20. marraskuuta 2012 jäsenvaltioiden
rahoitusosuudet, jotka näiden oli maksettava 21. tammikuuta 2013 mennessä. 16
Ehdolliset velat ja sitoumukset (tuhansina euroina) || 31.12.2012 || 31.12.2011 || || Sitoumukset || || Nostamattomat lainat || 749 044 || 701 092 Myytävissä olevat rahoitusvarat, joista on tehty sitoumus mutta ei suoritusta || 217 070 || 264 567 Realisoituneet vakuudet || 6 224 || 7 909 Korkotuet ja tekninen apu || 228 175 || 209 223 || || Ehdolliset velat || || Realisoitumattomat vakuudet || 20 000 || 20 000 || || Yhteensä || 1 220 513 || 1 202 792 17
Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto (tuhansina
euroina) Korkotuotot ja vastaavat tuotot muodostuvat pääasiassa
seuraavista eristä: || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 Käteisvarat ja muut rahavarat || 1 678 || 5 518 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat || 36 || - Lainat ja muut saamiset || 64 060 || 50 800 Korkotuet || 1 729 || 3 243 Korkotuotot ja vastaavat tuotot yhteensä || 67 503 || 59 561 Korkokulut ja vastaavat kulut muodostuvat pääasiassa
seuraavista eristä: || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 Johdannaissopimukset || –1 114 || –940 Korkokulut ja vastaavat kulut yhteensä || – 1 114 || –940 18
Palkkiotuotot, netto (tuhansina euroina) Palkkiotuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 Palkkiot lainoista ja muista saamisista || 1 710 || 1 894 Palkkiot vakuuksista || 191 || 255 Muut || 33 || – Palkkiotuotot yhteensä || 1 934 || 2 149 Palkkiokulut muodostuvat pääasiassa
seuraavista eristä: || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvät komission maksut kolmansille || –292 || –144 Palkkiokulut yhteensä || –292 || –144 19
Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet
nettovoitot (tuhansina euroina) Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet
nettovoitot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä: || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot || 70 || 16 254 Osinkotuotot || 975 || 974 Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot || 1 045 || 17 228 20
Muiden varojen arvon alentuminen (lähimpään
tuhanteen euroon pyöristettynä) Raportointikauden aikana investointikehyksestä suoritettiin
tekniseen apuun liittyvä 638 000 euron maksu, jota lopullinen edunsaaja ei
saanut vastapuolen petollisen toiminnan vuoksi. Oikeudellisilla toimilla
saatiin perittyä takaisin 301 000 euroa ja jäljelle jäänyt määrä
kirjattiin saamisiin. Koska tilinpäätöspäivänä todennäköisyys siitä, että
investointikehys saa perittyä takaisin jäljellä olevan määrän, on arviolta
pieni, kyseinen 337 000 euron määrä on kirjattu arvonalennuksena
investointikehyksen laajaan tulokseen. 21
Yleiset hallintokulut (tuhansina euroina) Yleiset hallintokulut ovat menoja, joita EIP:lle aiheutuu
investointikehyksen hallinnoinnista. Näistä kuluista vähennetään tuotot
vakiomääräisistä arviointipalkkioista, jotka EIP veloittaa suoraan
investointikehyksen tuensaajilta. || 1.1.2012– || 1.1.2011– || 31.12.2012 || 31.12.2011 EIP:lle aiheutuneet todelliset kustannukset || –38 390 || –39 937 Tulot tuensaajilta suoraan veloitetuista arviointipalkkioista || 2 188 || 1 931 Yleiset hallintokulut, netto || –36 202 || –38 006 Tarkistetun Cotonoun sopimuksen voimaantulon (1. heinäkuuta
2008) jälkeen jäsenvaltiot eivät enää ole kattaneet yleisiä hallintokuluja. 22
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia taseeseen
olennaisesti vaikuttavia tapahtumia, jotka edellyttäisivät tietojen antamista
tai 31. päivältä joulukuuta 2012 laadittujen tilinpäätöslaskelmien
oikaisemista. LIITE
OSAAN 1 – LUKU 2 (SELVITYS RAHOITUKSEN TOTEUTUMISESTA): TILANNE MAITTAIN JA
VÄLINEITTÄIN Taulukoita
koskevat liitetiedot: · Luku ”0,00” tarkoittaa,
että kyseinen määrä sijoittuu välille –4999 ja 4999 euroa. Luvun puuttuminen
tarkoittaa, että määrä on nolla.
Taulukoihin ei ole sisällytetty maita, joiden osalta määrä on kaikissa
sarakkeissa nolla. · Otsake "kaikki
AKT/MMA-valtiot" viittaa hankkeisiin, jotka koskevat useita maita, mutta
joita ei rahoiteta alueellista yhteistyötä varten varatuista määrärahoista. · Otsake ”Hallinto- ja
rahoitusmenot” vastaa kaikissa taulukoissa EKR:n koroilla rahoitettuja
hankkeita tai hallintomenot kattavia määrärahoja. [1] EUVL L 247, 9.9.2006. [2] Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin
euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Taulukoissa
nollana esitetty määrä on todellisuudessa alle 500 000 euroa. Jos määrä on
nolla, se ilmoitetaan käyttämällä ajatusviivaa (–). [3] Lyhytaikaiset saamiset ilman
varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä saamisia. [4] Lyhytaikaiset velat ilman
varsinaisiin rahoitusosuuksiin ja yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä velkoja. [5] RIP (Regional Indicative
Programme) – alueohjelma. [6] NIP (National Indicative Programme)
– maaohjelma. [7] Kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 153
artiklan mukaisesti kassavarat esitetään kymmenennen EKR:n taseessa.
Pankkitilityypeistä on lisätietoa rahoitusriskin hallintaa käsittelevässä
luvussa 6. [8] Tähän kohtaan sisältyvät määrät, jotka on
osoitettu Kongon demokraattiselle tasavallalle neuvoston päätöksen 2003/583/EY
mukaisesti. Nämä varat on varattu asianomaiselle tuensaajavaltiolle
erityistarkoitukseen. [9] EYVL L 156, 29.5.1998, s. 3–106. [10] EUVL L 247, 9.9.2006. [11] Neuvoston päätös 2011/315/EU, annettu
23 päivänä toukokuuta 2011, yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta ja
edellisistä Euroopan kehitysrahastoista rahoitetuista hankkeista vapautuneiden
varojen osoittamisesta kehitysyhteistyöhön eteläisessä Sudanissa. [12] EUVL L 247, 9.9.2006. [13] Aiempien Euroopan
kehitysrahastojen kohdentamattomat varat sisältävät jäljellä olevat
Sysmin-varat, joiden määrä on AKT–EY-ministerineuvoston päätöksen N:o 3/2000
mukaan 410,926 miljoonaa euroa. Komission päätöksen PE/410/2001 mukaan nämä
varat sisällytetään kansallisiin alustaviin määrärahoihin (osa B)
AKT–EY-kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesti.