Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Espanjan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)       Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)       Neuvosto teki 27 päivänä huhtikuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 104 artiklan 6 kohdan mukaisen päätöksen, jonka mukaan Espanjassa oli liiallinen alijäämä, ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97[1] 3 artiklan mukaisesti suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä olisi korjattava viimeistään vuonna 2012.

(4)       Neuvosto teki 2 päivänä joulukuuta 2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdan mukaisen päätöksen, jossa se katsoi, että tuloksellisia toimia oli toteutettu, mutta odottamattomat taloudelliset tapahtumat olivat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen.[2] Erityisesti kasvunäkymien voimakkaalla heikentymisellä maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin myötä oli merkittäviä julkiseen talouteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Tämän vuoksi neuvosto päätti hyväksyä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä oli korjattava viimeistään vuonna 2013 uskottavasti ja kestävästi toteuttamalla toimia keskipitkällä aikavälillä.

(5)       Kesäkuun 15 päivänä 2010 komissio totesi, että Espanja oli toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen mukaisesti saadakseen julkisen talouden alijäämänsä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, ja katsoi, ettei lisätoimia liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä näin ollen tarvittu.

(6)       Neuvosto katsoi 10 päivänä heinäkuuta 2012 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdan mukaisen päätöksen, jonka mukaan tuloksellisia toimia oli toteutettu, mutta odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat olivat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen vuoden 2009 tarkistetun suosituksen antamisen jälkeen. Erityisesti kasvunäkymien heikentyminen sekä siirtyminen vähemmän veroja tuottavaan kasvurakenteeseen aiheuttivat merkittäviä julkiseen talouteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Tämän vuoksi neuvosto hyväksyi SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen, jäljempänä ’liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annettu tarkistettu suositus’, ja suositti, että Espanja korjaa liiallisen alijäämän viimeistään vuonna 2014. Jotta julkisen sektorin alijäämä saataisiin alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2014, Espanjan viranomaisille suositettiin rakenteellisen rahoitusaseman parantamista komission yksiköiden kevään 2012 tarkistetun talousennusteen perusteella 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, 2,5 prosenttia vuonna 2013 ja 1,9 prosenttia vuonna 2014. Alijäämätavoitteiksi asetettiin 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, 4,5 prosenttia vuonna 2013 ja 2,8 prosenttia vuonna 2014. Espanjalle suositettiin myös, että se toteuttaa vuoden 2012 talousarviossa ja itsehallintoalueiden tasapainotussuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet ja hyväksyy viimeistään heinäkuun 2012 lopussa vuosien 2013–2014 monivuotisen julkisen talouden suunnitelman sekä keskipitkän aikavälin julkisen talouden strategian, jossa tarkennetaan kaikki rakenteelliset toimenpiteet, joita tarvitaan liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2014.

(7)       Komissio totesi 14 päivänä marraskuuta 2012 komission yksiköiden syksyn 2012 talousennusteen perusteella, että Espanja oli toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 10 päivänä heinäkuuta 2012 antaman suosituksen mukaisesti, eikä ylimääräistä toimia liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä tarvittu.

(8)       Neuvosto voi asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti päättää komission suosituksesta hyväksyä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen, jos tuloksellisia toimia on toteutettu, mutta odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat ovat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen. Sitä, onko ollut julkiseen talouteen erityisen epäsuotuisasti vaikuttavia odottamattomia haitallisia taloudellisia tapahtumia, on arvioitava neuvoston suosituksen perustana oleva talousennuste huomioon ottaen.

(9)       Neuvoston on annettava SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan mukaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle suosituksia, joiden tavoitteena on liiallisen alijäämän tilanteen lopettaminen tietyn ajan kuluessa. Suosituksessa on vahvistettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Lisäksi neuvoston olisi alijäämän korjaamista koskevassa suosituksessa kehotettava jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana oleva ennuste huomioon ottaen johtavat rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannekorjatun rahoitusaseman, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä) vuotuiseen vähimmäisparannukseen määrällä, jonka ohjearvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(10)     Espanjan talous elpyi hetkeksi vuonna 2011, mutta vaipui sen jälkeen takaisin taantumaan, ja kokonaistuotannon kasvu on ollut negatiivista vuoden 2011 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Vuositasolla BKT laski 1,4 prosenttia vuonna 2012. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan taantuma jatkuu vuonna 2013, sillä positiivinen nettovienti ei riitä tasoittamaan kotimaisen kysynnän edelleen jatkuvan supistumisen vaikutusta. Tuotannon odotetaan tasapainottuvan vasta vuoden 2013 loppupuolella. Kokonaistuotannon ennustetaan supistuvan 1,5 prosenttia vuonna 2013 ja kasvavan sitten 0,9 prosenttia vuonna 2014 (olettaen, ettei politiikkaa muuteta). Neuvoston viimeisintä suositusta tehtäessä kokonaistuotannon odotettiin supistuvan 1,9 prosenttia vuonna 2012 ja 0,3 prosenttia vuonna 2013, ja kasvavan tämän jälkeen 1,1 prosenttia vuonna 2014. Odotettua vähemmän negatiivinen kasvu vuonna 2012 johtui pääasiassa hieman ennakoitua vakaammasta kotimaan kysynnästä. Sitä saattoi auttaa likviditeetti, jota saatiin alueille ja paikallisviranomaisille ennen 1 päivää tammikuuta 2012 kertyneen kaupallisen velan takaisinmaksuohjelmasta (27,4 miljardia euroa eli 2,6 % suhteessa BKT:hen). Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan kokonaistuotannon odotetaan supistuvan odotettua voimakkaammin vuonna 2013 ja elpyvän hitaammin vuonna 2014. Kotimainen kysyntä vähenee molempina vuosina ennakoitua jyrkemmin ja heikko työllisyystilanne pitkittyy. Makrotalousnäkymien heikkeneminen liittyy osittain vuosien 2013–2014 talousarviosuunnitelmaan sisältyviin uusiin vakauttamistoimenpiteisiin ja vuoden 2013 talousarvion huomioon ottamiseen.

(11)     Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä oli 10,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, kun hallituksen tavoite ja liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetun suosituksen mukainen tavoite oli 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2011 alijäämä oli 9,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun otetaan huomioon pääomansiirrot pankeille (jotka katsotaan kertaluonteisiksi toimiksi), alijäämä oli 7,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja 9,0 prosenttia vuonna 2011. Rahoitusaseman heikkeneminen vastaa 2,4 prosenttiyksikön suuruista perusjäämän kohenemista (ilman pääomansiirtoja pankeille) tilanteessa, jossa talous supistuu ja kasvurakenne tuo vain vähän veroja. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan rakenteellinen alijäämä koheni 1,8 prosenttiyksikköä vuonna 2012, kun suositus oli 2,7 prosenttiyksikköä. Koska potentiaalista tuotosta on tarkistettu alaspäin neuvoston viime suosituksen jälkeen, arvioitu julkisen talouden sopeutus säilyy entisellään. Odottamattomat tulovajaukset, joiden vaikutus oli noin 1,0 prosenttiyksikköä, vaikuttivat kuitenkin hyvin haitallisesti rakenteellisen rahoitusaseman arvioituun muutokseen. Kun nämä vaikutukset otetaan huomioon, julkisen talouden sopeutukseksi arvioidaan 2,9 prosenttiyksikköä, mikä on enemmän kuin liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annettu tarkistettu suositus. Kun pääomittamistoimia ei huomioida, julkisen talouden poikkeama vuonna 2012 johtuu odotettua alhaisemmista tuloista (joissa otetaan huomioon päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus ja perusvaikutus), suuremmasta välituotekäytöstä ja sosiaalisten tulonsiirtojen lisääntymisestä. Aiempaa vähemmän veroja tuottava kasvurakenne ja työmarkkinatilanteen heikkeneminen aiheuttivat suuria tulovajeita, erityisesti välittömien ja välillisten verojen osalta, sekä sosiaalimenojen kasvua. Espanja hyväksyi vuonna 2012 mittavia vakauttamistoimenpiteitä, joiden vaikutus oli noin 4 prosenttia suhteessa BKT:hen – tulopuolella 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen ja menopuolella 2½ prosenttia suhteessa BKT:hen. Näillä toimenpiteillä kompensoitiin osittain myös taustalla olevaa rakenteellisen rahoitusaseman heikkenemistä, joka johtuu kasvavista korkomenoista ja sosiaalisten tulonsiirtojen lisääntymisestä.

(12)     Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän ennustetaan heikkenevän 6,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013, kun liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetun suosituksen mukainen tavoite on 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusjäämän odotetaan kohenevan 4,5 prosenttiyksikköä (0,9 prosenttiyksikköä ilman pankkien pääomanlisäyksiä). Espanjan hallitus esitti elokuussa 2012 esitetyn neuvoston viimeisimmän suosituksen jälkeen vuosia 2013–2014 koskevan monivuotisen talousarviosuunnitelman, jossa se hahmotteli eräitä keskipitkän aikavälin vakauttamisstrategian piirteitä. Kaiken kaikkiaan päätösperäisten toimenpiteiden vaikutuksen julkiseen talouteen arvioidaan vuonna 2013 olevan noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen menopuolella ja noin 1½ prosenttia tulopuolella. Odotettu julkisen talouden poikkeama, joka on noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annettuun suositukseen, selittyy osittain huonommilla lähtökohdilla. Poikkeaman pääasiallinen aiheuttaja on kuitenkin epäsuotuisa kasvurakenne: yksityinen kulutus supistuu voimakkaammin ja työmarkkinatilanne on heikompi kuin liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annettua tarkistettua suositusta laadittaessa odotettiin. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan rakenteellinen alijäämä supistuu 1,1 prosenttiyksikköä vuonna 2013, kun suositus on 2,5 prosenttiyksikköä. Kun tehdään korjaus, jossa otetaan huomioon arvioidun potentiaalisen kasvun muutos ja odotettua suuremmat tulovajeet, arvioitu julkisen talouden sopeutus paranee 1,4 prosenttiyksikköä ja on 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen eli liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetun tarkistetun suosituksen mukainen. Espanjan hallitus ilmoitti vuoden 2013 vakausohjelmassaan vuoden 2013 julkisen talouden alijäämätavoitteeksi 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tätä tuetaan noin 3 miljardin euron lisävakauttamistoimilla (0,3 % suhteessa BKT:hen), jotka on tarkoitus hyväksyä ja panna täytäntöön vielä tänä vuonna.

(13)     Vuonna 2014 julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan 7,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetun suosituksen mukainen tavoite on 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusalijäämä kasvanee 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Odotettavissa oleva poikkeama johtuu perusvaikutusta lukuun ottamatta ennen kaikkea edellisvuosina toteutettujen tilapäisten toimenpiteiden päättymisestä ja siitä, ettei vuodeksi 2014 suunniteltuja vakauttamistoimia ollut tarkennettu riittävällä tavalla elokuun 2012 monivuotisessa talousarviosuunnitelmassa, jotta ne olisi voitu sisällyttää komission yksiköiden talousennusteeseen. Lisäksi talouskasvun koostumus on edelleen vähän veroja tuottavaa eivätkä sosiaaliturvamaksut ja välilliset verot kasva samassa suhteessa kuin nimellinen BKT. Lisäksi korkomaksut kasvanevat velkakannan kasvun vuoksi. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan rakenteellisen alijäämän ennustetaan heikkenevän 1,1 prosenttiyksikköä, kun suositus on 1,9 prosentin parannus suhteessa BKT:hen. Kun tehdään korjaus, jossa otetaan huomioon arvioidun potentiaalisen kasvun muutos ja odottamattomat tulovajeet, ero kasvaa vielä 0,2 prosenttiyksikköä.

(14)     Julkisen talouden ohjausjärjestelmässä on edistytty huomattavasti talousarvion toteuttamista koskevassa raportoinnissa keskushallinnon alapuolella olevilla tasoilla. Julkisen talouden vakautta koskevan lain säännökset ennakkovaroitus- ja korjausmekanismeista, joilla voidaan rajoittaa julkisen talouden poikkeamia, eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet täysimääräisesti, ja niiden soveltamisen läpinäkyvyyttä voitaisiin lisätä. Vaikka talousarvion toteuttamista koskevassa raportoinnissa on saatu aikaan kehitystä alueellisella tasolla, julkisen talouden läpinäkyvyyden lisääminen edellyttäisi kokonaisvaltaisempaa, johdonmukaisempaa ja oikea-aikaisempaa julkisyhteisöjen konsolidoitua raportointia, esimerkiksi talousarviosuunnitelmista, EKT-95:n mukaisesti. Institutionaalisesti ja taloudellisesti täysin riippumatonta finanssipoliittista neuvostoa ei ole vielä perustettu.

(15)     Julkinen bruttovelka nousi vuonna 2012 noin 84 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun komission yksiköiden kevään 2012 tarkistetussa talousennusteessa sen ennakoitiin olevan 80,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkasuhteen kasvu johtui odotettua suuremmasta alijäämästä, nimellisen BKT:n odotettua vähäisemmästä kasvusta, pankkien pääomittamistoimien kustannuksista ja julkishallinnon maksurästeistä. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan velan odotetaan lisääntyvän edelleen suhteessa BKT:hen ja ylittävän 95 prosenttia vuonna 2014, jos politiikka ei muutu. Se ylittää näin ollen perussopimuksen mukaisen viitearvon kaikkina vuosina.

(16)     Komissio totesi 10 päivänä huhtikuuta 2013 makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn osana tekemässään Espanjan talouden perusteellisessa tarkastelussa[3] vuodelta 2013, että Espanjan makrotaloudessa on liiallisia epätasapainotiloja. Näiden nousukaudella kumuloituneiden epätasapainotilojen korjaaminen ja erityisesti yksityisen ja ulkomaisen velan hyvin korkean tason lasku vaikuttaa erittäin kielteisesti talouskasvuun, rahoitusjärjestelmän vakauteen ja julkiseen talouteen. Liiallisen alijäämän kestävä korjaaminen keskipitkällä aikavälillä edellyttää, että samaan aikaan edistytään makrotalouden epätasapainotilojen korjaamisessa. Sitä olisi tuettava toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia, joilla vauhditetaan kasvua ja työpaikkojen luomista ja vähennetään sopeutusta haittaavia rakenteellisia jäykkyyksiä.

(17)     Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan Espanja ei saavuta 10 päivänä heinäkuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa asetettuja julkisen talouden nimellistavoitteita. Espanja on kuitenkin toteuttanut vuosina 2012 ja 2013 rakenteellisia toimia, jotka ovat liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetun tarkistetun suosituksen mukaisia, kun otetaan huomioon odottamattomat ja epäsuotuisat taloudelliset tapahtumat verrattuna tilanteeseen, jossa neuvoston suositus annettiin. Näillä odottamattomilla ja haitallisilla taloudellisilla tapahtumilla on ollut merkittäviä epäsuotuisia vaikutuksia julkiselle taloudelle. Erityisesti merkittävät tulovajeet, jotka ovat kytköksissä meneillään olevaan talouden tasapainottamiseen kohti vähemmän veroja tuottavaa kasvurakennetta, sekä niihin liittyvät kielteiset vaikutukset tulojoustoihin ovat johtaneet julkisen talouden rahoitusaseman huomattavaan heikkenemiseen. Lisäksi talouden taantuma on vaikuttanut työllisyyteen erittäin kielteisesti ja työttömyys on lisääntynyt jyrkästi. Kun otetaan huomioon kaikki nämä tekijät, jotka ovat vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaisia, sekä tarve korjata liiallinen makrotalouden epätasapaino, jolla on merkittävä epäsuotuisa vaikutus julkiselle taloudelle, vaikuttaa olevan perusteltua, että Espanjan liiallisen alijäämän korjaamisen määräaikaa jatketaan kahdella vuodella vuoteen 2016.

(18)     Kun otetaan huomioon talouden ja julkisen talouden kehitykseen liittyvät suuret epävarmuustekijät, julkisen talouden tavoite korjausjakson viimeiseksi vuodeksi olisi asetettava viitearvoa selvästi alhaisemmalle tasolle, jotta varmistetaan korjaustavoitteen tuloksellinen ja pysyvä saavuttaminen vaaditussa määräajassa.

(19)     Julkisen sektorin alijäämän korjaamiselle viimeistään vuonna 2016 asetetaan välitavoitteet, jotka ovat 6,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 5,8 prosenttia vuonna 2014, 4,2 prosenttia vuonna 2015 ja 2,8 prosenttia vuonna 2016. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää perusjäämän (ilman kertaluonteisia toimenpiteitä) vuotuista paranemista keskimäärin 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2013–2016 sekä komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen, jota on jatkettu vuoteen 2016, perusteella julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman paranemista siten, että se on 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 0,8 prosenttia vuonna 2014, 0,8 prosenttia vuonna 2015 ja 1,2 prosenttia vuonna 2016. Tässä asteittaisemmassa sopeuttamisurassa otetaan huomioon vallitseva vaikea talousympäristö ja Espanjan taloudessa meneillään oleva suuri rakennemuutos, ja sitä on tuettava kunnianhimoisilla rakenteellisilla uudistuksilla. Tämän odotetaan tukevan makrotalouden ulkoisten ja sisäisten epätasapainotilojen purkamista, helpottavan julkisen talouden tasapainottamisesta aiheutuvaa lyhyen aikavälin kielteistä vaikutusta talouskasvuun ja samalla edelleen vakauttavan julkisen velan kasvusuuntausta ja kääntävän sen laskuun.

(20)     Komission yksiköiden kevään 2013 talousennuste, jota on jatkettu vuoteen 2016, perustuu olettamukseen, ettei politiikka muutu, eikä sen mukaan tässä vaiheessa tarvittane muita toimenpiteitä, jotta rakenteellinen rahoitusasema paranee vuonna 2013 suositellusti ja uusi alijäämätavoite, 6,5 % suhteessa BKT:hen, saavutetaan. Talousarviosuunnitelmat on kuitenkin pantava tarkasti täytäntöön kaikilla hallintotasoilla. Alijäämän vähentäminen kestävällä tavalla alle perussopimuksessa määrätyn viitearvon vuosina 2014–2016 edellyttää huomattavia julkisen talouden rakenteellisia toimia niiden toimenpiteiden lisäksi, jotka jo sisältyvät komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteeseen. Toimenpiteiden vaikutus on noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, 1 prosentti vuonna 2015 ja 1½ prosenttia vuonna 2016, ja niissä olisi otettava huomioon tarve kompensoida kielteiset toisen kierroksen vaikutukset, potentiaalisen tuotannon negatiivinen kasvu sekä kasvavat korkomaksut ja sosiaaliavustukset.

(21)     Vuoden 2013 vakausohjelmassa esitetty sopeuttamisuravastaa pitkälti tavoitetta korjata liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2016. Ohjelmalla pyritään julkisen talouden alijäämään, joka on 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 5,5 prosenttia vuonna 2014, 4,1 prosenttia vuonna 2015 ja 2,7 prosenttia vuonna 2016. Vuoden 2013 tavoite perustuu ohjelmaan kuuluville noin 3 miljardin euron lisävakauttamistoimille, jotka on vielä tarkennettava.

(22)     Julkista taloutta vakauttavilla toimenpiteillä olisi varmistettava julkisen talouden rahoitusaseman kestävä parantaminen. Lisäksi toimenpiteillä on pyrittävä parantamaan julkisen talouden laatua ja lisäämään talouden kasvupotentiaalia.

(23)     Espanjan kestävyysriski on keskipitkällä aikavälillä suuri ja pitkällä aikavälillä keskisuuri. Riskejä pystyttäisiin hallitsemaan paremmin, jos rakenteellinen perusjäämä kääntyisi aiempiin korkeampiin lukemiin, noin –0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kuten vuosina 1998–2012 keskimäärin. Vuonna 2013 toteutettavan varhaiseläkejärjestelmien uudistuksen odotetaan edistävän sosiaaliturvajärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että on syytä toteuttaa lisätoimenpiteitä, joilla hillitään ikääntymiseen liittyvien menojen kasvua. Tällainen olisi esimerkiksi eläkejärjestelmän vuonna 2011 toteutettuun uudistukseen kuulunut kestävyystekijän asianmukainen sääntely ja eläkeiän nostaminen elinajanodotteen nousun myötä.

(24)     Koska julkisen talouden hoito on Espanjassa hajautettu, sen sopeuttamisuraa olisi tuettava uskottavalla keskipitkän aikavälin vakauttamisstrategialla, joka on seuraavanlainen: i) siihen sisältyy yksityiskohtainen monivuotinen talousarviosuunnitelma, jossa määritellään kaikilta osin vuosien 2014–2016 toimenpiteet, ii) sillä parannetaan edelleen institutionaalisen kehyksen tuloksellisuutta (lisäämällä edelleen julkisen talouden vakautta koskevan lain täytäntöönpanon läpinäkyvyyttä ja perustamalla riippumaton finanssipoliittinen neuvosto), iii) siihen sisältyy konkreettisia toimia sosiaaliturvajärjestelmästä johtuvan kasautuvan rakenteellisen alijäämän hillitsemiseksi ja iv) siinä painotetaan aiempaa enemmän vakauttamisen kasvuystävällisyyttä (esimerkiksi arvioimalla menoja ja verojärjestelmää järjestelmällisesti).

(25)     Espanjan edistymistä liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annettujen sitoumusten täyttämisessä valvotaan neljännesvuosittain samaan aikaan, kun seurataan säännöllisesti EVM:n rahoitustukiohjelmaa Espanjan rahoituslaitosten pääomittamiseksi[4], ja kuten 23 päivänä heinäkuuta 2012 allekirjoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa on sovittu.

(26)     Espanja täyttää liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdan mukaiset edellytykset liiallisen julkisen talouden alijäämän korjaamiselle asetetun määräajan pidentämiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

(1) Espanjan olisi lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2016.

(2) Espanjan olisi saavutettava julkisen talouden alijäämätavoitteet, jotka ovat 6,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 5,8 prosenttia vuonna 2014, 4,2 prosenttia vuonna 2015 ja 2,8 prosenttia vuonna 2016. Tämä vastaa komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen, jota on jatkettu vuoteen 2016, perusteella julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman paranemista siten, että se on 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 0,8 prosenttia vuonna 2014, 0,8 prosenttia vuonna 2015 ja 1,2 prosenttia vuonna 2016.

(3) Espanjan olisi toteutettava vuoden 2013 talousarviosuunnitelmassa hyväksytyt toimenpiteet kaikilla hallintotasoilla ja oltava valmiina toteuttamaan korjaustoimia, jos talousarviosuunnitelmista poiketaan. Viranomaisten oli lujitettava julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiaa tarkkaan määritellyillä vuosia 2014–2016 koskevilla rakenteellisilla toimenpiteillä, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2016.

(4) Neuvosto vahvistaa 1 päivän lokakuuta 2013 määräajaksi, johon mennessä Espanjan olisi toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti yksityiskohtainen selvitys tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellusta vakauttamisstrategiasta.

Lisäksi Espanjan viranomaisten olisi i) parannettava institutionaalisen kehyksen tuloksellisuutta lisäämällä edelleen julkisen talouden vakautta koskevan lain täytäntöönpanon läpinäkyvyyttä ja perustamalla riippumaton finanssipoliittinen neuvosto, joka esittää analyyseja, antaa neuvoja ja valvoo, noudatetaanko finanssipolitiikassa kansallisia ja EU:n finanssipoliittisia sääntöjä, ii) toteutettava konkreettisia toimia sosiaaliturvajärjestelmästä johtuvan kasautuvan rakenteellisen alijäämän hillitsemiseksi ja iii) painotettava enemmän vakauttamisen kasvuystävällisyyttä esimerkiksi arvioimalla menoja ja verojärjestelmää järjestelmällisesti. Jotta julkisen talouden vakauttamisstrategian onnistuminen voitaisiin varmistaa, olisi lisäksi tärkeää tukea julkisen talouden vakauttamista kattavilla rakenteellisilla uudistuksilla niiden suositusten mukaisesti, jotka neuvosto on antanut Espanjalle EU-ohjausjakson ja makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä.

Tämä suositus on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

[2]               Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Espanjan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn, ovat osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/deficit/countries/spain_en.htm.

[3]               http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/occasional_paper/2013/op134_en.htm.

[4]               http://ec.europa.eu/economy_finance/assistance_eu_ms/spain/index_en.htm.