KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE internetissä tapahtuvasta tuoteväärennösten myynnistä tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan toimivuudesta /* COM/2013/0209 final */
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE
JA NEUVOSTOLLE internetissä
tapahtuvasta tuoteväärennösten myynnistä tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan
toimivuudesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) SISÄLLYSLUETTELO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA
NEUVOSTOLLE internetissä tapahtuvasta tuoteväärennösten myynnistä tehdyn
yhteisymmärryspöytäkirjan toimivuudesta................................ 2 1........... Johdanto........................................................................................................................ 3 2........... Yhteisymmärryspöytäkirja............................................................................................... 4 2.1........ Uusi yhteistyöhön perustuva
lähestymistapa..................................................................... 4 2.2........ Yhteisymmärryspöytäkirjan
soveltamisala ja rakenne....................................................... 5 2.3........ Yhteisymmärryspöytäkirjaan perustuva
itsesääntely.......................................................... 7 3........... Miten yhteisymmärryspöytäkirja
toimii ja vaikuttaa........................................................... 8 3.1........ Miten yhteisymmärryspöytäkirja
saadaan toimimaan........................................................ 8 3.2........ Ilmoitus- ja poistamismenettelyt
yhteisymmärryspöytäkirjan kulmakivenä.......................... 8 3.3........ Ennakoivien ja ennaltaehkäisevien
toimenpiteiden merkitys tuoteväärennösten tehokkaassa torjunnassa 10 3.4........ Rikkomisen uusijat........................................................................................................ 11 3.5........ Yhteistyö ja siihen liittyvä
tietojenvaihto......................................................................... 13 3.6........ Kuluttajien luottamus, kuluttajavalistus
ja kuluttajansuoja................................................ 14 3.7........ Ulkoinen viestintä ja tiedotus......................................................................................... 15 3.8........ Yhteisymmärryspöytäkirjan
vaikutusten vertailuanalyysi.................................................. 15 4........... Tästä eteenpäin............................................................................................................. 17 Liite: Luettelo yhteisymmärryspöytäkirjaan
piiriin kuuluvista sivustoista ja tavaramerkeistä............. 19 Yhteisymmärryspöytäkirjan piiriin kuuluvat
tavaramerkit............................................................... 19 Yhteisymmärryspöytäkirjan piiriin kuuluvat
sivustot...................................................................... 21 1. Johdanto Tässä kertomuksessa arvioidaan internetissä
tapahtuvasta tuoteväärennösten myynnistä toukokuussa 2011 tehdyn
yhteisymmärryspöytäkirjan[1],
jäljempänä ”yhteisymmärryspöytäkirja”, toimivuutta. Internetissä tapahtuva tuoteväärennösten
myynti on haitallista kaikille sidosryhmille, kuten internet-toimijoille,
teollis- ja tekijänoikeuksien omistajille ja ennen kaikkea kuluttajille.
Tuoteväärennösten tarjonta verkossa on dynaaminen ilmiö, joka muuttuu
jatkuvasti ja mukautuu uusiin liiketoimintamalleihin. Tuotteiden
väärentäminen on pitkälle kehittynyttä toimintaa, jossa väärentäjät oppivat
kiertämään väärentämisenvastaisia suojausstrategioita Yhteisymmärryspöytäkirjan tavoitteena on luoda
käytännesäännöt siitä, miten tuoteväärennösten myyntiä internetissä voidaan ehkäistä,
sekä lisätä pöytäkirjan allekirjoittajien välistä yhteistyötä, jotta ne
voisivat reagoida tehokkaasti tähän jatkuvaan uhkaan. On yleisesti tunnustettua, että yhteistyö
on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin oikeudenkäynnit, jotka eivät
tehosta markkinatoimintaa eivätkä lujita kuluttajien luottamusta. Keskeisenä tavoitteena
on luoda luottamusta markkinoihin. Yhteisymmärryspöytäkirja edistää luottamusta
sähköiseen markkinapaikkaan esittämällä yksityiskohtaiset toimenpiteet,
joiden tavoitteena on estää tuoteväärennösten tarjonta verkossa, ja parantamalla
väärennöksiä tahattomasti ostaneiden kuluttajien suojaa. Yhteisymmärryspöytäkirjan piiriin kuuluvat
maailmanlaajuisesti ja alueellisesti toimivat verkkokaupan johtavat
järjestelmäalustat sekä päivittäistavaroiden, kulutuselektroniikan, muodin,
ylellisyystavaroiden, urheilutarvikkeiden, elokuvien, ohjelmistojen, pelien ja
lelujen tärkeimmät tavaramerkit[2]. Allekirjoittajat ovat tavanneet säännöllisesti
arviointijakson[3]
aikana. Niiden pitämistä kokouksista on julkaistu tiivistelmät sisämarkkinoiden
ja palvelujen pääosaston verkkosivustolla[4]. Tässä kertomuksessa analysoidaan
yhteisymmärryspöytäkirjan edistymistä, täytäntöönpanoa ja toimivuutta sekä
tarkastellaan allekirjoittajien tekemää arviointia siitä, miten tehokkaasti
yhteisymmärryspöytäkirjalla on onnistuttu vähentämään internetissä tapahtuvaa
tuoteväärennösten myyntiä EU:ssa. Kertomuksessa rajoitutaan tiukasti
yhteisymmärryspöytäkirjaan, eikä siinä käsitellä pöytäkirjaan liittyviä yleisiä
poliittisia kysymyksiä. Kertomuksessa osoitetaan, että yhteisymmärryspöytäkirjassa
omaksuttu lähestymistapa toimii, ja painotetaan samalla, että
internet-toimijoiden ja oikeudenomistajien on syytä pysyä valppaina ja
varuillaan. Siinä todetaan, että yhteisymmärryspöytäkirjan voimassaoloa
olisi jatkettava vielä kahdeksi vuodeksi eteenpäin ja että pöytäkirjaan olisi
saatava uusia allekirjoittajia. Komissio harkitsee lisätoimia, joilla
väärentämiseen voitaisiin puuttua laaja-alaisemmin, ja se voi ehdottaa tähän
liittyvää aloitetta myöhemmin tänä vuonna. 2. Yhteisymmärryspöytäkirja 2.1. Uusi
yhteistyöhön perustuva lähestymistapa Komissio antoi vuonna 2009 tiedonannon
immateriaalioikeuksien valvonnan tehostamisesta sisämarkkinoilla[5] ja vuonna 2011 tiedonannon
teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinoista[6].
Molemmissa tiedonannoissaan komissio korosti olevan tärkeää, että teollis- ja
tekijänoikeuksien omistajat ja muut sidosryhmät, kuten internet-toimijat,
tukkukauppiaat, vähittäiskauppiaat, kuluttajat ja toimialajärjestöt, tekevät
vapaaehtoisesti yhteistyötä väärentämisen estämiseksi. Vuonna 2009 antamassaan tiedonannossa komissio
katsoi, että nopeasti kehittyvässä teknologisessa ja kaupallisessa ympäristössä
toimivien sidosryhmien olisi omaksuttava lähestymistavakseen pikemminkin yhteistyö
kuin oikeudenkäynnit. Työtavaksi ehdotettiin rakentavia sidosryhmien
vuoropuheluja, joissa pyrittäisiin vapaaehtoisiin sopimuksiin,
keskityttäisiin käytännön ongelmiin ja etsittäisiin niihin toimivia ja
käytännöllisiä ratkaisuja, jotka olisivat realistisia, tasapainoisia,
oikeasuhteisia ja oikeudenmukaisia kaikkia osapuolia kohtaan. Tällainen
yhteinen, kattava ja osallistava lähestymistapa sopii hyvin yhteen parempaa
sääntelyä koskevan komission ohjelman kanssa. Yhteisymmärryspöytäkirjan yhteydessä komissio
otti tehtäväkseen helpottaa tällaisia vuoropuheluja tarjoamalla hallinnollista
ja logistista tukea ja huolehtimalla tarvittaessa siitä, että eri intressit,
erityisesti EU:n kansalaisten lailliset oikeudet ja odotukset, otetaan
tasapuolisesti huomioon. Tämä Euroopan komission omaksuma avustajan rooli
turvaa myös sen, että sidosryhmien vuoropuhelut ja mahdolliset myöhemmät
sopimukset ovat avoimia ja täysin nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaisia ja
että niissä kunnioitetaan tarkasti perusoikeuksia ja ‑vapauksia. Sekä Euroopan parlamentti[7] että neuvosto[8] ovat tukeneet komission
lähestymistapaa. Ensimmäisenä esimerkkinä tällaisesta
yhteistyöhön perustuvasta lähestymistavasta komissio käynnisti internetissä
tapahtuvaa tuoteväärennösten myyntiä käsittelevän sidosryhmien vuoropuhelun.
Sen tuloksena saatiin aikaan yhteisymmärryspöytäkirja, jonka on allekirjoittanut
33 yritystä ja jonka piiriin kuuluu 39 eri internetsivustoa. 2.2. Yhteisymmärryspöytäkirjan
soveltamisala ja rakenne Verkkokauppa tarjoaa yrityksille ja
kuluttajille täysin uudenlaisia mahdollisuuksia ostaa ja myydä tavaroita omassa
maassa, sisämarkkinoilla ja EU:n ulkopuolella. Internet poistaa
sisämarkkinoilta rajatylittäviä kaupan esteitä. Internetistä on valitettavasti tullut myös
yksi tärkeimmistä väärennösten välityskanavista. Suurin osa internet-toimijoiden
välityksellä tapahtuvasta verkkokaupasta on täysin laillista. Verkkokaupan
tarjoamia etuja hyödyntävät kuitenkin myös laittomat tai vilpilliset kauppiaat,
jotka tarjoavat väärennettyjä tuotteita suoraan kuluttajille.
Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittajat ovat muun muassa todenneet
internetiin ilmestyneen uudenlaisia (pienimuotoista toimintaa harjoittavia)
väärennösten myyjiä, jotka hankkivat väärennöksiä edullisesti pieninä määrinä
verkkosivustoilta tai perinteisempien jakelukanavien välityksellä ja saattavat
ne myyntiin internetsivustoilla. Tuotteiden alkuperäinen myyjä ja
tuoteväärennökset eivät välttämättä ole EU:n alueella. Lailliset internet-toimijat
ja oikeudenomistajat, jotka tarjoavat palveluja myyjille ja ostajille, voivat
näin ollen joutua väärennösten myyjien uhreiksi, millä on kielteisiä
vaikutuksia kuluttajiin, oikeudenomistajiin ja verkkokaupan palveluntarjoajiin
sekä talouteen ja yhteiskuntaan. Internet-toimijat ja oikeudenomistajat olivat
jo ennen yhteisymmärryspöytäkirjaa ryhtyneet toimiin väärennettyjen tavaroiden
verkkotarjontaa vastaan, mutta sidosryhmien vuoropuhelun käynnistyminen laajensi
tietoisuutta siitä, että enemmänkin voitaisiin tehdä. Yhteisymmärryspöytäkirjalla pyritään
ensisijaisesti häiritsemään ja ehkäisemään tuoteväärennösmarkkinoiden
tarjontapuolta eli poistamaan tuoteväärennösten tarjonta verkosta
mahdollisimman nopeasti. Pöytäkirjassa määrätään oikeasuhteisista ja
varoittavista toimista sellaisia henkilöitä vastaan, jotka yrittävät
toistuvasti myydä väärennöksiä. Lisäksi sillä pyritään suojaamaan paremmin
kuluttajia, jotka ostavat väärennöksen tahattomasti, sekä tuotteiden laillisia
myyjiä, jotka voivat omasta mielestään joutua kokemaan tarpeettomia rajoituksia
ja viivästyksiä yrittäessään saattaa tuotteen verkkomyyntiin. Yhteisymmärryspöytäkirjalla edistetään kolmeen
puolustuslinjaan perustuvaa strategiaa. Niillä pyritään varmistamaan, että
verkkoon ei ilmesty laitonta tarjontaa, mutta jos sellaista kuitenkin esiintyy,
se poistetaan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa niin nopeasti, että
uusien kauppojen toteuttaminen voidaan estää. Kaikkia toimenpiteitä toteutetaan
samanaikaisesti reaaliajassa. Ensinnäkin on
erittäin tärkeää, että asiakkaat, toisin sanoen ostajat ja myyjät, ovat
tietoisia siitä, mistä väärentämisessä on kyse, mitä riskejä se aiheuttaa
kuluttajille ja mitä haittoja oikeudenomistajille. Asiakkaat voivat
osallistua aktiivisesti väärentämisen torjuntaan. Tätä varten internet-toimijat
sitoutuvat, tarvittaessa yhteistyössä oikeudenomistajien kanssa, tarjoamaan mahdollisille
ostajille ja myyjille asianmukaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa.
Toimijoiden olisi selitettävä asiakkaille, että tuoteväärennösten tarjoaminen
on laitonta, ja ehdotettava varotoimia, joilla ostajat voivat välttää tällaiset
hankinnat. Internet-toimijoiden sivustoilla toimivien valistuneiden myyjien
olisi sitouduttava olemaan tarjoamatta tuoteväärennöksiä. Valistuneiden
kuluttajien olisi puolestaan oltava tietoisia siitä, mitä keinoja ja
menettelyjä he voivat käyttää, jos he ovat ostaneet väärennöksiä.
Yhteisymmärryspöytäkirja on täysin yhdenmukainen komission hiljattain esittämän
kuluttaja-asioiden toimintaohjelman kanssa, jossa välittäjiä ja kauppiaita
kannustetaan siihen, etteivät ne pelkästään noudata lainsäädäntöä vaan myös kehittävät
itsesääntelytoimenpiteitä, joilla parannetaan kuluttajansuojaa[9]. Toiseen puolustuslinjaan kuuluu ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pyritään
reagoimaan ajoissa ja asianmukaisella tavalla yrityksiin myydä tuoteväärennöksiä,
joko ennen niin tarjoamista yleisölle tai pian sen jälkeen. Oikeudenomistajat
ja internet-toimijat pyrkivät tällaisilla toimenpiteillä vähentämään
väärennettyjen tuotteiden tarjontaa verkossa. Niissä voi olla kyse teknisistä
toimenpiteistä ja/tai menettelyistä, ja niihin tarvitaan usein ihmisen
työpanosta. Monissa tapauksissa ne on räätälöity oikeudenomistajien ja/tai
internet-toimijoiden liiketoimintamallien mukaisiksi. Yksi esimerkki ennakoivista
ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä on myyjien tarkastaminen ennen luvan
antamista tuotteiden verkkomyyntiin ja joissakin tapauksissa myyjien toiminnan
jatkuva valvominen. Tehokkaat ennakoivat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat
usein pitkälle kehitettyjä, ja ne vaativat oikeudenomistajilta ja internet-toimijoilta
huomattavia resursseja ja tehokasta yhteistyötä. Tällaisilla toimenpiteillä
pyritään varmistamaan, ettei tuoteväärennöksiä tarjota verkossa. Kolmanneksi, jos
väärennöksiä kuitenkin tarjotaan yleisölle internetissä tiedotuksesta ja
ennakoivista ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta,
oikeudenomistajat ja kuluttajat voivat ilmoittaa tällaisesta tarjonnasta
asianomaiselle internet-toimijalle. Tällöin toimija voi ryhtyä asianmukaisiin
toimenpiteisiin, esimerkiksi poistaa tuotteen verkkosivustolta. Ilmoitus- ja
poistamismenettelyjen tavoitteena on antaa käyttöön yksinkertainen,
oikeudenmukainen ja nopea menettely, jolla tuoteväärennösten tarjonta voidaan
poistaa verkosta. Näitä toimenpiteitä täydennetään
yhteisymmärryspöytäkirjalla, jossa parannetaan kuluttajansuojaa muun
muassa antamalla kuluttajille mahdollisuus saada korvaava tuote tai hyvitys,
jos tietyt ehdot täyttyvät. Lisäksi yhteisymmärryspöytäkirja sisältää varoittavia
toimia rikkomisen uusijoita vastaan. Pöytäkirjan allekirjoittajat ovat
sitoutuneet tekemään yhteistyötä rikkomisen uusijoiden havaitsemiseksi.
Internet-toimijat sitoutuvat ottamaan käyttöön peloitteita ja panemaan ne
täytäntöön sisäisten ohjeidensa mukaisesti. Rikkomisen uusijoihin
sovellettavien toimintaperiaatteiden on oltava objektiivisia ja oikeasuhteisia,
ja niissä on otettava huomioon kaikki olosuhteet. Yhteisymmärryspöytäkirjan
mukainen rikkomisen uusijoita koskeva tietojenvaihto on täysin tietosuojalainsäädännön
mukaista. Ostaessaan tuotteita verkosta kuluttajien olisi
käytettävä kaikkia saatavilla olevia tietoja välttääkseen tuoteväärennökset,
mutta siitä huolimatta he voivat joutua kärsimään vahinkoa. Heitä on voitu
johtaa harhaan ja he ovat voineet ostaa tuoteväärennöksiä tahattomasti, mistä
koituu heille taloudellista ja muuta vahinkoa. Yhteisymmärryspöytäkirja
sisältää kuluttajansuojaa koskevat vähimmäismääräykset. Taloudellisen tai muun
vahingon korvaaminen riippuu kunkin allekirjoittajan toimintaperiaatteista.
Mahdollista on myös, että kuluttaja on tehnyt myyntitarjouksen väärennetyksi
väitetystä tuotteesta, joka on poistettu verkosta, ja on joutunut kärsimään
vahinkoa, jos poistaminen on todettu perusteettomaksi. Lisäksi yhteisymmärryspöytäkirjalla
varmistetaan, etteivät allekirjoittajat arviointijakson aikana nosta
uusia kanteita toisiaan vastaan yhteisymmärryspöytäkirjan soveltamisalaan
kuuluvissa asioissa. Tämä kanteita koskeva moratorio on tärkeä määräys, jolla
painotetaan allekirjoittajien vastavuoroista sitoutumista vilpittömässä
mielessä tehtävään yhteistyöhön. 2.3. Yhteisymmärryspöytäkirjaan
perustuva itsesääntely Vapaaehtoista yhteistyötä, johon osallistuu
useita intresseiltään ja liiketoimintamalleiltaan erilaisia sidosryhmiä, on
usein vaikea saavuttaa. Yhteistyön edellyttämän luottamuksen rakentaminen
vaatii aikaa. Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamiseen
johtanut prosessi ja itse allekirjoittaminen ovat osoittautuneet keskeisiksi
vaiheiksi allekirjoittajien välisen luottamuksen rakentamisessa. Jäsennelty
vuoropuhelu on auttanut sidosryhmiä ymmärtämään paremmin toistensa ongelmia sekä
teknisiä, organisatorisia ja kaupallisia rajoituksia. Keskinäinen luottamus
on yhdistävä tekijä. Ilman sitä vapaaehtoinen yhteistyö on tuomittu
epäonnistumaan. Muita onnistumiseen ratkaisevasti vaikuttavia
tekijöitä ovat seuraavat: · selkeän kannustimen antaminen kullekin allekirjoittajalle vapaaehtoisen
sopimuksen pohjalta · sopimukseen sisältyvät suojatoimet, joilla suojataan kunkin
allekirjoittajan olennaisia etuja, otetaan huomioon erilaiset
liiketoimintamallit ja kauppapolitiikat sekä turvataan oikeusvarmuus
vastarinnan voittamiseksi eri organisaatioissa · selkeästi kohdennettu vapaaehtoinen sopimus, jossa asetetaan tarkoin
määritelty tavoite ja jossa sopimuspuolille jaetaan selkeästi muotoillut
realistiset velvoitteet oikeasuhteisesti (älykäs täytäntöönpano) · vakaa suostuminen ja sitoutuminen yrityksissä, jotka allekirjoittavat
sopimuksen · riittävä sisäinen joustovara, jotta sopimusta voidaan mukauttaa
muuttuviin olosuhteisiin neuvottelematta sitä uudelleen. Lisäksi Euroopan komissio on avustajan
roolissaan strukturoinut vuoropuheluja ja neuvotteluja ja saanut ne
toteutumaan sekä kannustanut sidosryhmiä voittamaan esteet. Kansallisten
viranomaisten ja parlamenttien poliittisella tuella voi myös olla suuri
merkitys. Avoimuus ulospäin
lisää uskottavuutta ja varmistaa tilivelvollisuuden ja vastuun sidosryhmiin,
kansallisiin viranomaisiin ja parlamentteihin sekä koko yhteiskuntaan nähden.
Se voi myös kannustaa uusia sidosryhmiä liittymään vapaaehtoiseen sopimukseen
ja parhaisiin käytäntöihin, joita sopimuksella edistetään. 3. Miten
yhteisymmärryspöytäkirja toimii ja vaikuttaa 3.1. Miten
yhteisymmärryspöytäkirja saadaan toimimaan Yhteisymmärryspöytäkirjan piiriin kuuluvat
ainoastaan sellaiset allekirjoittajat, jotka tarjoavat palveluja ja tavaroita
EU:n ja ETAn alueella. Selventääkseen yhteisymmärryspöytäkirjan soveltamisalaa
allekirjoittajat ovat yksilöineet sen piiriin kuuluvat verkkosivustot ja
tavaramerkit (ks. liite). Lisäksi on laadittu luettelo yhteyspisteistä
helpottamaan allekirjoittajien välistä viestintää yhteisymmärryspöytäkirjaan
liittyvissä asioissa ja mahdollistamaan suorat toimintayhteydet eri maissa
toimivien oikeudenomistajien tavaramerkkien suojaamisesta vastaavan henkilöstön
ja internet-toimijoiden ylläpitämien verkkosivustojen välillä. Näiden säännöllisesti päivitettävien
perustietojen helppo saanti on auttanut allekirjoittajia soveltamaan
yhteisymmärryspöytäkirjaa käytännön toiminnassaan. Lisäksi se on saanut
allekirjoittajien paikalliset organisaatiot tietoisiksi
yhteisymmärryspöytäkirjasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Internet-toimijat ja oikeudenomistajat ovat
osallistuneet kahdenvälisiin kokouksiin luodakseen yhteyksiä,
vaihtaakseen tietoja ja keskustellakseen käytännön toimintaan liittyvistä kysymyksistä.
Nämä kokoukset sekä internet-toimijoiden oikeuksia suojaavat ohjelmat ovat
antaneet allekirjoittajille mahdollisuuden koota tietoja, tunnistaa trendejä ja
nopeuttaa tällä tavoin epäilyttävän tarjonnan poistamista, mikä on tehostanut
ennaltaehkäisyä. Yhteisymmärryspöytäkirjan osapuolet ovat
todenneet yleisesti, että pöytäkirja on parantanut merkittävästi
allekirjoittajien välistä viestintää ja helpottanut siten yhteistyötä.
Tietyissä tapauksissa on toteutettu yhteisiä toimia, kuten puututtu nopeasti
tiettyjen tuoteväärennösten yhtäkkiseen lisääntymiseen. 3.2. Ilmoitus-
ja poistamismenettelyt yhteisymmärryspöytäkirjan kulmakivenä Kaikkien allekirjoittajien mielestä ilmoitus-
ja poistamismenettelyt ovat välttämättömiä toimenpiteitä taistelussa tuoteväärennösten
verkkomyyntiä vastaan. Yhteisymmärryspöytäkirjaan liittyvissä ilmoitus- ja
poistamismenettelyjä koskevissa säännöissä määrätään i) mekanismista, jolla poistetaan
väärennetyiksi väitettyjä tuotteita koskevat ilmoitukset internet-toimijoiden
sivustoilta ii) mekanismista, jolla internet-toimijoille
ilmoitetaan tuoteväärennöksiä myyvistä käyttäjistä (myyjäkohtaiset
ilmoitukset). Tämä on tärkein keino, jota voidaan käyttää,
kun verkkoon on ilmestynyt laittomaksi oletettua tarjontaa. Allekirjoittajat ovat
todenneet myös, että yhteisymmärryspöytäkirja on osoittautunut hyödylliseksi
tässä yhteydessä; ilmoitus- ja poistamismenettelyjä koskevat säännöt eivät
saisi olla liian normatiivisia ja niihin olisi sisällyttävä mekanismeja, joilla
puututaan järjestelmän väärinkäyttöön. Yritykset ovat kehittäneet omia
räätälöityjä menetelmiään puuttuakseen verkkosivustoillaan esiintyviin
rikkomisiin. Allekirjoittajat ovat ilmoittaneet, että
internet-toimijat saavat vuosittain tuhansia ilmoitus- ja poistamismenettelyihin
liittyviä pyyntöjä kaikenlaisin perustein. Yhteisymmärryspöytäkirjan yhteydessä
ilmoitus- ja poistamismenettelyjen tarkoituksena on EU:n säännöstön[10] mukaisesti poistaa
väärennetyiksi väitettyjen tuotteiden tarjonta internet-toimijoiden sivustoilta
oikea-aikaisesti, tehokkaasti ja toimivasti. Kaikilla internet-toimijoilla oli jo ennen
yhteisymmärryspöytäkirjaa käytössään joitakin ilmoitus- ja
poistamismekanismeja, jotta oikeudenomistajat ja muut asianomaiset henkilöt
olisivat voineet ilmoittaa oletetuista tuoteväärennöksistä. Vaikka eräät
ilmoitus- ja poistamisjärjestelmät oli helppo löytää verkkosivustoilta, monien
muiden ei katsottu toimivan tyydyttävästi. Lisäksi kaikki oikeudenomistajat
eivät edes käyttäneet tuolloin saatavilla olleita ilmoitus- ja poistamismenettelyjä.
Ilmoitukset olivat epätäydellisiä, ne eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia,
niitä oli hankala käsitellä ja ne koskivat joskus yksittäisiä tuotteita, mutta
toisinaan myös kokonaisia tuoteluetteloita. Eri internet-toimijat toteuttivat
vaihtelevassa määrin jatkotoimia ilmoitusten perusteella, eivätkä ilmoituksia
tehneet oikeudenomistajat olleet niihin aina tyytyväisiä: tuotteita ei
poistettu lainkaan, niiden poistaminen kesti liian kauan tai ne ilmestyivät
uudelleen verkkoon pian poistamisen jälkeen. Yhteisymmärryspöytäkirjan käyttöönoton jälkeen
eräät internet-toimijat ovat ilmoittaneet, että niillä kestää yleensä enintään
24 tuntia, mutta joskus jopa 48 tuntia poistaa tuote verkosta, kun taas
toisilla se kestää 2–5 tuntia. Toiset taas ovat ilmoittaneet, että
väärennetyiksi väitetyt tuotteet poistetaan samana päivänä tai varhain
seuraavana päivänä. Oikeudenomistajat ovat kuitenkin ilmoittaneet, että sama
internet-toimija voi käyttää ilmoitusten käsittelemiseen eri jäsenvaltioissa
eripituisen ajan. Lisäksi internet-toimijat ovat huomauttaneet,
että ne ovat havainneet suuria eroja siinä, kuinka monta ilmoitusta tietyt
oikeudenomistajat tekevät kuukaudessa keskimäärin (ilmoitusten määrä vaihtelee
yhden ja usean sadan välillä). Yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeen
internet-toimijat hylkäävät hyvin harvoin poistamispyyntöjä, ja niiden
tarvitsee harvoin pyytää lisätietoja ilmoituksen käsittelyä varten; lisätietoja
pyydetään yleensä sellaisilta oikeudenomistajilta, jotka eivät ole aiemmin
olleet mukana ilmoitus- ja poistamismenettelyissä. Eräiden oikeudenomistajien
mielestä niiltä on joissakin tapauksissa pyydetty turhan yksityiskohtaisia
tietoja. Kun laittomaksi väitetty tuote on poistettu verkosta, internet-toimija
muun muassa ilmoittaa kyseiselle myyjälle poistamisesta ja sen perusteista. Ilmoitukset, jotka koskevat tuoteväärennöksiä
myyviä käyttäjiä, ovat olleet – toisin kuin yksittäisiä tuotteita koskevat
ilmoitukset – suhteellisen harvinaisia. Tällaisia ilmoituksia pidetään yleensä hankalina,
koska ne vaativat lähes poikkeuksetta tuotekohtaisia lisätutkimuksia ennen kuin
niistä voidaan tehdä päätös. Koska rikkomisen uusijoita (myyjiä, joiden on
todettu toimivan vilpillisessä mielessä) rangaistaan joka tapauksessa (niiden
tuotteita koskevien ilmoitusten jälkeen), myyjiä koskevien ilmoitusten ei ole
katsottu tarjoavan merkittäviä etuja. Oikeudenomistajat ovat kuitenkin
ilmoittaneet, että vaikka yhteistyö toimii tehokkaasti yksittäisiä tuotteita
koskevissa ilmoitus- ja poistamismenettelyissä, ei ole selvää, missä määrin
internet-toimijat toteuttavat toimenpiteitä sellaisia myyjiä koskevien
ilmoitusten perusteella, jotka osallistuvat tuoteväärennösten myyntiin. Eri internet-toimijoiden käyttämissä ehdoissa
kielletään selvästi sellaisten tuotteiden myynti, joilla loukataan kolmansien
osapuolten oikeuksia. Lisäksi niissä määrätään selvästi, että tällaiset
tuotteet on poistettava. Eräät internet-toimijat antavat oikeudenomistajien
käyttöön ilmoituslomakkeita, mutta nämä ovat lähinnä sellaisille
oikeudenomistajille suunniteltuja peruslomakkeita, jotka eivät ole
yhteisymmärryspöytäkirjan osapuolia. Vaikka varsinainen ilmoitusten käsittely
tapahtuu sisäisesti, suurilla internet-toimijoilla on verkossa ilmoitus- ja
poistamismenettelyjä koskevia tietoja, joita erityisesti
yhteisymmärryspöytäkirjaan osallistumattomat oikeudenomistajat voivat käyttää
hyväkseen. Tiedot voivat myös sisältyä internet-toimijan oikeudensuojausohjelmaan
tai sen verkkosivuston ohjeisiin. Yhteisymmärryspöytäkirjan tultua voimaan
kaikki allekirjoittajat ovat ilmoittaneet, että ilmoitus- ja poistamismenettelyt
ovat parantuneet kaikkien edellä mainittujen näkökohtien osalta. Monet
internet-toimijat ovat tarkistaneet ja usein myös yksinkertaistaneet ilmoitus-
ja poistamisvälineitään ja -menettelyjään. Eräs internet-toimija on
suunnitellut ilmoitus- ja poistamismenettelynsä uudelleen ja ottanut yhteisen
menettelyn käyttöön kaikilla eurooppalaisilla sivustoillaan[11]. Oikeudenomistajat ovat ilmoittaneet, että
ilmoitus- ja poistamismenettelyt toimivat nykyään yleisesti katsoen hyvin
yhteisymmärryspöytäkirjan piiriin kuuluvien internet-toimijoiden verkkosivuilla[12].
Toisaalta valvontaohjelman ylläpitäminen on usein kallista oikeudenomistajille. 3.3. Ennakoivien
ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitys tuoteväärennösten tehokkaassa
torjunnassa Ennakoivat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet
ovat toimenpiteitä ja menettelyjä, joilla internet-toimijat ja
oikeudenomistajat voivat estää laittoman tarjonnan pääsyn verkkoon tai
huolehtia siitä, että tällainen tarjonta jää verkkoon vain lyhyeksi ajaksi. Eri
allekirjoittajat käyttävät erilaisia toimenpiteitä ja menettelyjä, mutta eroja
esiintyy myös yksittäisten internet-toimijoiden sivustojen välillä. Allekirjoittajien mukaan vaikuttaa siltä, että
reaktiiviset ilmoitus- ja poistamismenettelyt eivät yksinään riitä
estämään tuoteväärennösten myyntiä sähköisillä markkinapaikoilla. Riittävät
ennakoivat suojatoimet, joilla estetään väärennettyjen tuotteiden tarjoaminen
myyntiin tällaisilla markkinapaikoilla, ovat yhtä tärkeitä tuoteväärennösten
verkkomyynnin torjumisessa. Ennakoivat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet
ovat vahvasti sidoksissa internet-toimijoiden ja oikeudenomistajien erilaisiin
liiketoimintamalleihin ja käytäntöihin. Ne ovat yksi keino, joilla
internet-toimijat voivat erottautua markkinoilla kilpailijoistaan. Toimenpiteet
voivat vaikuttaa merkittävästi asiakkaiden tyytyväisyyteen sekä siihen, missä
määrin kuluttajat luottavat tietyllä sivustolla olevaan tarjontaan. Monien
internet-toimijoiden ennakoivat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat
suhteellisen avoimia. Lisäksi internet-toimijat ovat todenneet, että tällaisten
toimenpiteiden on usein oltava pitkälle kehitettyjä ja niitä on voitava nopeasti
mukauttaa muuttuviin olosuhteisiin, jotta ne säilyisivät tehokkaina. Sen vuoksi
niiden täytäntöönpano on usein kallista. Oikeudenomistajien kannalta ennakoivat
ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet kuuluvat niiden tavaramerkkejä suojaaviin
toimenpiteisiin ja liittyvät läheisesti kyseisiä tavaramerkkejä suojaaviin
strategioihin ja toimintoihin. Kaikki allekirjoittajat ovat korostaneet
toistuvasti, että oikeudenomistajien ja internet-toimijoiden välinen
tietojenvaihto vaikuttaa ratkaisevasti ennakoivien ja ennaltaehkäisevien
toimenpiteiden tehokkuuteen. Allekirjoittajista monet ovat todenneet, että
toimenpiteiden tehokkuus näyttää vaihtelevan ajan myötä sekä
internet-toimijoiden eri sivustojen mukaan, mikä ei ole yllättävää, kun otetaan
huomioon sellaisten tahojen nopealiikkeisyys ja mukautumiskyky, jotka yrittävät
myydä tuoteväärennöksiä. Tämä osoittaa, että allekirjoittajien on pysyttävä
valppaina ja jatkettava yhteistyötä. Eräs allekirjoittaja on todennut, että ennakoiviin
ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on investoitu enemmän
yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen ja että tällaiset
toimenpiteet ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia. Eräs internet-toimija on
huomauttanut puolestaan, että se poistaa nykyään tuotteita, jotka saattavat
olla ongelmallisia, pikemminkin vapaaehtoisesti ja proaktiivisesti kuin
reaktiivisesti[13]. Ennakoivat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet
ulottuvat teknisistä toimenpiteistä, kuten internet-toimijan kyvystä havaita
tiettyjen avainsanojen käyttö tai sellaisen sisällön tarjonta, jota ei ole
vielä julkaistu, tietojen jakamiseen internet-toimijoiden kanssa
väärennettyihin tuotteisiin liittyvistä indikaattoreista ja tällaisten
tuotteiden myyjien toimintatavoista. Eräät internet-toimijat ovat ilmoittaneet,
että ne käyttävät tiettyjä ilmaisinteknologioita ja poistavat tuotteita
ennakoivasti. Eräät allekirjoittajat ovat olleet huolissaan
siitä, että jos ne toteuttavat ennakoivia toimenpiteitä estääkseen
väärennettyjen tuotteiden myynnin, niillä voidaan katsoa olevan todellista
tietoa kyseisestä laittomasta toiminnasta, jolloin ne jäisivät sähköistä
kaupankäyntiä koskevan direktiivin vastuusuojajärjestelmän ulkopuolelle. 3.4. Rikkomisen
uusijat Yhteisymmärryspöytäkirjan 35 artiklan mukaan
internet-toimijoiden on otettava rikkomisen uusijoita koskevat ilmoitukset
huomioon, otettava käyttöön toimintaperiaatteet, joilla pyritään estämään
rikkomisen uusiminen, ja pantava tällaiset periaatteet täytäntöön. Rikkomisen uusijoita koskevat
internet-toimijoiden toimintaperiaatteet sisältävät usein varoittavia toimia
(kuten käyttäjätilin tilapäisen sulkemisen), joita kohdistetaan myyjään (eikä
yksinkertaisesti tämän tarjontaan) toisen rikkomistapauksen jälkeen. Ankarampia
varoittavia toimia voidaan toteuttaa, jos myyjän todetaan tarjoavan
tuoteväärennöksiä uudelleen. Kaikki internet-toimijat ovat ottaneet käyttöön
toimenpiteitä estääkseen poissuljettujen myyjien uudelleenrekisteröinnin. Vaikka varoittavat toimet ovat tärkeitä tai
jopa olennaisia, internet-toimijat katsovat kuitenkin, että toistuva rikkominen
voidaan saada loppumaan myös muilla keinoilla kuin käyttäjätilin tilipäisellä
sulkemisella, esimerkiksi koulutuksella, turvallisuustoimenpiteillä,
pidäkkeillä ja rajoituksilla. Varoittavia toimia koskevat periaatteet
esitetään internet-toimijan asettamissa ehdoissa sen verkkosivustolla. Lisäksi
eräillä internet-toimijoilla on tiivistelmä näistä periaatteista
verkkosivustojensa muissa osissa, kuten ”Ohjeissa”. Internet-toimijat eivät sovella varoittavia
toimia koskevia periaatteitaan automaattisesti. Joskus on välttämätöntä
toteuttaa yksittäisiä korjauksia, ja niihin ryhdytään, kun se katsotaan
asianmukaiseksi. Myyjä, joka selvästikin toimii vilpillisessä mielessä, voidaan
sulkea heti pois, mutta jos rikkomisen uusijan ensimmäisestä lievästä
rikkomuksesta on jo kulunut aikaa, sitä voidaan varoittaa uudelleen ennen
käyttäjätilin tilapäistä sulkemista. Eräät internet-toimijat määräävät
seuraamuksia vain tapauskohtaisesti, vaikkakin samoin tuloksin ja vaikutuksin. Päätettäessä
siitä, mitä varoittavia toimia kulloinkin on toteutettava, otetaan huomioon
useita tekijöitä, kuten rikkomisen vakavuus, väitettyjen rikkomisten määrä,
toistuva rikkominen, edellisestä rikkomisesta kulunut aika, myyjän antamat
selitykset, selkeään aikomukseen viittaavat kielelliset ilmaisut, laillisen
liiketoiminnan laajuus sekä muu epäilyttävä käytös, kuten yritykset välttää
paljastuminen. Näiden tekijöiden vuoksi varoittavista toimista ei ole voitu
antaa yhtä ainoaa määritelmää. Oikeudenomistajien ja internet-toimijoiden
välisellä viestinnällä on jälleen keskeinen merkitys, kun rikkomisen uusijoita
koskevat toimintaperiaatteet halutaan panna tehokkaasti täytäntöön.
Internet-toimijoiden on saatava asianomaisilta oikeudenomistajilta tietoja,
sillä muuten niiden toimintaperiaatteet eivät toimi tehokkaasti. Monet
internet-toimijat ovat kehittäneet erityisiä raportointivälineitä ja antaneet
ne oikeudenomistajien käyttöön helpottaakseen keskinäistä tietojenvaihtoa,
johon kuuluu palautteen antaminen ilmoituksen tehneelle oikeudenomistajalle ja
jossa kunnioitetaan asianomaisten henkilöiden oikeutettuja etuja. Riippumatta siitä, ovatko varoittavat toimet
aiheellisia vai eivät, niistä koituu välittömiä seurauksia myyjille: nämä
menettävät mahdollisuuden myydä tiettyä tuotetta, joutuvat käyttämään aikaa
pakolliseen koulutukseen tai ylimääräisiin turvallisuustoimenpiteisiin ja
menettävät asemansa luotettavina myyjinä, jolloin myös kuluttajien luottamus
niitä kohtaan heikkenee ja keskimääräiset myyntihinnat laskevat. Lisäksi
myyntirajoitukset voivat johtaa ylijäämävarastoihin, investointien menetykseen
ja taloudellisiin tappioihin, ja pysyvä poissulkeminen voi uhata koko yrityksen
toimintaa (ja näin ollen myös sen työntekijöitä ja liikekumppaneita). Sen
vuoksi internet-toimijat toteuttavat varoittavia toimia vastahakoisesti ja
noudattavat niissä asianmukaista huolellisuutta. Rikkomisen uusijoita koskevilla
toimintaperiaatteilla on oikeudenomistajien kannalta hyvin suuri merkitys,
koska juuri rikkomisen uusijat aiheuttavat oikeudenomistajille eniten vahinkoa
varsinkin, jos ne pystyvät vilpillisillä toimintatavoillaan jatkamaan
tuoteväärennöksillä käymäänsä kauppaa. Oikeudenomistajat väittävät lisäksi,
että eräät rikkomisen uusijat ovat jo jonkin aikaa myyneet tuoteväärennöksiä
eri internet-toimijoiden verkkosivustoilla käyttämällä useita eri nimiä.
Oikeudenomistajat ilmoittavat kyllä internet-toimijoille omien tutkimustensa
perusteella rikkomisen uusijoista ja myös aiemmin poistettujen tuotteiden
ilmestymisestä uudelleen verkkoon. Ne eivät voi kuitenkaan aina havaita ja
tunnistaa rikkomisen uusijoita muun muassa siitä syystä, että verkkosivustolla
ei ole mahdollista tehdä hakuja myyjiä koskevien tietojen perusteella. Internet-toimijoiden katsotaan toteuttavan aiempaa
ankarampia toimia rikkomisen uusijoita vastaan joko
omasta tai oikeudenomistajien aloitteesta, mutta ne käyttävät tällöin omaa
harkintaansa ja ottavat huomioon kunkin tapauksen erityispiirteet[14]. Sen vuoksi kaikki rikkomisen
uusijoita koskevat ilmoitukset eivät johda käyttäjätilin väliaikaiseen tai
lopulliseen sulkemiseen. Internet-toimijat ovat yhteisymmärryspöytäkirjan
voimaantulon jälkeen lisänneet varoittavia toimia koskevien periaatteidensa
läpinäkyvyyttä oikeudenomistajien hyväksi. Eräät internet-toimijat ja
oikeudenomistajat vaihtavat kahdenvälisesti tietoja yksittäisistä tapauksista,
mutta tämä ei näytä kuitenkaan olevan yleisenä käytäntönä. Kaikki internet-toimijat ovat ottaneet
käyttöön teknisiä toimenpiteitä ja menettelyjä, joiden avulla ne voivat havaita
rikkomisen uusijat ja estää poissuljettuja uusijoita rekisteröitymästä
uudelleen verkkosivustoilleen. Tällaiset keinot voivat toimia vain jossakin
määrin, koska vilpillisessä mielessä toimivat myyjät käyttävät
peittelytaktiikoita. Tilannetta voidaan parantaa ainoastaan lisäämällä
internet-toimijoiden ja oikeudenomistajien välistä tietojenvaihtoa ja suoraa
yhteistyötä. Allekirjoittajat investoivat välineisiin ja
käytäntöihin, joilla voidaan taistella rikkomisen uusijoita vastaan. Viime
vuonna nämä yhteiset toimet alkoivat vähitellen tuottaa parempia tuloksia, ja
joissakin tapauksissa ne ovat olleet jopa merkittäviä[15]. Voisi kuitenkin olla
hyödyllistä selventää, miten rikkomisen uusijoiden vastaisia toimia toteutetaan
käytännössä, jotta tällaiset toimet olisivat tehokkaampia. 3.5. Yhteistyö
ja siihen liittyvä tietojenvaihto Yhteistyö ja tietojenvaihto vaikuttavat
ratkaisevasti ennakoivien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tehokkuuteen. Kaikki
internet-toimijat ovat vahvistaneet teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat
toimintaperiaatteensa ja julkaisseet ne sivustoillaan, joilla ne esitellään
yksityiskohtaisesti. Toimintaperiaatteet ilmenevät selvästi myös kyseisten
sivustojen käyttöehdoista sekä myyjien kanssa tehdyistä sopimuksista. Kaikki
internet-toimijat panevat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat
toimintaperiaatteensa täytäntöön. Monet internet-toimijat ovat kehittäneet
oikeuksien suojaamista varten erityisiä yhteistyöohjelmia, jotka muodostavat usein perustan internet-toimijoiden ja
tavaramerkkien omistajien tiiviimmälle yhteistyölle. Oikeudenomistajien
osallistuminen vaihtelee sivuston mukaan. Monet oikeudenomistajat ovat
liittyneet näihin ohjelmiin yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeen omien
erityistarpeidensa mukaisesti[16]. Yhteisymmärryspöytäkirja ei estä
allekirjoittajia vaihtamasta muita tai tarkempia tietoja esimerkiksi
kahdenvälisesti ja lisäehtojen mukaisesti. Eräät internet-toimijat ovat julkistaneet
tilastoanalyysejä tuotteista, jotka on poistettu (joko ennakoivasti tai
ilmoitus- ja poistamismenettelyssä esitetystä pyynnöstä), ja tällaiset tiedot
ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Internet-toimijat ovat sopineet
julkistavansa väitettyjen oikeudenrikkojien tunniste- ja yhteystiedot
pyynnöstä, jos se on sovellettavan tietosuojalainsäädännön mukaan sallittua.
Allekirjoittajat ovat ilmoittaneet ainoastaan yhdestä tapauksesta, jossa
yhteisymmärryspöytäkirjan tähän näkökohtaan on liittynyt ongelmia[17]. 3.6. Kuluttajien
luottamus, kuluttajavalistus ja kuluttajansuoja Kuluttajien luottamus on kaikkien
allekirjoittajien kannalta keskeinen menestystekijä.
Sen vuoksi kaikki allekirjoittajat yrittävät suojata kuluttajia riittävästi
tuoteväärennöksiltä ja löytää keinoja, joilla vilpittömässä mielessä toimiville
kuluttajille voidaan korvata näiden tahattomasti ostamat tuoteväärennökset. Kaikki internet-toimijat tiedottavat kuluttajille
parhaista käytännöistä, joiden avulla nämä voivat käyttää turvallisesti internet-toimijoiden
palveluja ja tunnistaa epäilyttävät tarjoukset. Kaikilla suurilla internet-toimijoilla on
vahingonkorvausjärjestelmät. Nämä ostajansuojausjärjestelmät
ovat kuitenkin hyvin erilaisia soveltamisalaltaan ja menettelyiltään.
Esimerkiksi eräs internet-toimija tarjoaa täyden takuun väärentämistä vastaan
ja pitää rahat sulkutilillä, kunnes liiketoimi on saatu päätökseen ja asiakas
on siihen täysin tyytyväinen. Internet-toimijat maksavat kuluttajille
korvauksia paitsi verkkomaksujärjestelmänsä välityksellä myös omien
ostajansuojausohjelmiensa tai kattavan palautuskäytäntönsä välityksellä. Monet
internet-toimijat auttavat kuluttajia saamaan palautuksen asianomaiselta
myyjältä. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että EU:n lainsäädännössä annetaan
vähimmäissäännöt, joilla suojataan ammattimyyjiltä väärennettyjä tuotteita
ostavia kuluttajia. Tapauksissa, joissa ammattimyyjänä on internet-toimija,
kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevassa direktiivissä
1999/44/EY annetaan kuluttajalle oikeus saada väärennetty tuote korvattua
aidolla tai, jollei se ole mahdollista, saada rahansa takaisin. Väärennettyjä tuotteita ostaneet kuluttajat
ottavat usein yhteyttä oikeudenomistajiin, vaikka nämä eivät ole osallistuneet
niiden myyntiin[18].
On selvää, ettei oikeudenomistajilla ole yleistä velvollisuutta tarjota
kuluttajalle korvausta tai auttaa tätä hakemaan sellaista. Monet
oikeudenomistajat toteuttavat kuitenkin tähän liittyviä erityistoimia. Monet internet-toimijat kehottavat
järjestelmällisesti kuluttajia ilmoittamaan tuoteväärennöksistä paikallisille
lainvalvontaviranomaisille. Myös eräät kansalliset viranomaiset, kuten
kilpailunvalvonta- ja kuluttajansuojavirastot, pyrkivät ilmoittamaan
väitetyistä kuluttajansuojan rikkomisista, kuten harhaanjohtavasta mainonnasta,
sopimattomista kaupallisista menettelyistä ja pakkausmerkintöjä koskevien
sääntöjen rikkomisesta. Kaikki allekirjoittajat ovat olleet samaa
mieltä siitä, että yksi yhteisymmärryspöytäkirjan päätavoitteista on parantaa
kuluttajansuojaa. Allekirjoittajat eivät ole ilmoittaneet saaneensa
kuluttajilta minkäänlaista kielteistä palautetta[19]. Eräs internet-toimija on jopa
ilmoittanut, että myyjistä tehtyjen kielteisten ilmoitusten ja tyytymättömien
ostajien esittämien vaatimusten määrä on laskenut 30 prosenttia alkuvuodesta
2011. 3.7. Ulkoinen
viestintä ja tiedotus Toimialajärjestöillä on tärkeä rooli yhteisymmärryspöytäkirjan tavoitteiden
saavuttamisessa. Monet toimialajärjestöt ovat vaikuttaneet merkittävästi
oikeudenomistajien ja internet-toimijoiden välisten rakentavien suhteiden
luomiseen. Sen lisäksi, että eräät toimialajärjestöt tosiasiallisesti valvovat
oikeuksia jäsentensä puolesta ja kaikki toimialajärjestöt edustavat jäsentensä
etuja ja sopivat yhteisymmärryspöytäkirjaan liittyvistä yhteisistä kannoista,
jotka vahvistetaan jäsenten puolesta, toimialajärjestöt levittävät myös yhteisymmärryspöytäkirjan
perustana olevia ajatuksia ja kannustavat jäseniään noudattamaan sen
periaatteita, missä niillä on keskeinen asema. Useimmat toimialajärjestöt ovat
tiedottaneet yhteisymmärryspöytäkirjan edistymisestä ja mainostaneet sen etuja
verkkosivustoillaan, jäsenilleen lähettämissään sähköisissä viesteissä ja järjestämiensä
konferenssien aikana pidetyissä tiedotustilaisuuksissa. Allekirjoittajat ovat myöntäneet olevan
tärkeää huolehtia siitä, että kansalliset viranomaiset jatkavat tuoteväärennösten
verkkotarjonnan torjuntaa ja että teollis- ja tekijänoikeuksista vastaavat
virastot ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat täysin perillä
yhteisymmärryspöytäkirjaa koskevista asioista ja siihen liittyvistä
muutoksista. Kaikki allekirjoittajat ovat tähdentäneet etuja, jotka voidaan
saavuttaa lisäämällä tiedotusta tämän kertomuksen antamisen jälkeen. Yhteisymmärryspöytäkirjaan on viitattu EU:n
tasolla eri tiedonannoissa[20].
Vastaavia aloitteita on käynnistetty myös jäsenvaltioiden tasolla[21]. Kansainvälisellä tasolla
yhteisymmärryspöytäkirjaa edistetään Maailman henkisen omaisuuden järjestön
(WIPO)[22]
ja Maailman kauppajärjestön (WTO) kaltaisilla foorumeilla sekä EU:n tärkeimpien
kauppakumppaneiden kanssa käydyissä neuvotteluissa. 3.8. Yhteisymmärryspöytäkirjan
vaikutusten vertailuanalyysi Allekirjoittajat ovat toimittaneet komissiolle
tätä kertomusta varten huomattavan määrän tietoja, jotka osoittavat, miten
yhteisymmärryspöytäkirja on toiminut ja vaikuttanut niiden liiketoimintaan.
Valtaosa tiedoista katsotaan niiden kaupallisen arkaluonteisuuden vuoksi
luottamuksellisiksi, minkä vuoksi niistä ei voida esittää suoria lainauksia. Kaikista toteutetuista toimista huolimatta kaikkien
internet-toimijoiden sivustoilla tarjotaan yhä tuoteväärennöksiä.
Väärennettyjen tuotteiden myyjät ovat oppineet esittämään tarjontansa siten,
että verkossa olevien tietojen perusteella ei ole aina mahdollista arvioida,
onko kyseessä väärennetty vai aito tuote. Avainsanoihin tai kuviin ja hintoihin
perustuvat ennakoivat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat näin ollen
osoittaneet omat rajoituksensa. Monet allekirjoittajat ovat investoineet
sopivien indikaattoreiden (niin kutsuttujen keskeisten
suoritusindikaattoreiden) kehittämiseen voidakseen mitata
yhteisymmärryspöytäkirjan edistymistä, täytäntöönpanoa ja toimivuutta
luotettavalla ja läpinäkyvällä tavalla. Koska indikaattoreissa on otettava
huomioon eri liiketoimintamallien erityispiirteet sekä kulloisetkin tuotteet ja
sektorit, eri allekirjoittajat eivät ole voineet käyttää mittauksiin ainoastaan
yhtä indikaattorikokoelmaa. Sen vuoksi ei ole toistaiseksi voitu tuottaa
keskeisiä numerotietoja, joilla yhteisymmärryspöytäkirjan vaikutuksia olisi
voitu arvioida ja joilla niistä olisi voitu tiedottaa kvantitatiivisesti. Monet oikeudenomistajat ovat seuranneet
internet-toimijoiden sivustoilla tuoteväärennösten tarjonnassa esiintyviä
trendejä käyttämällä järjestelmällisiä testiosto-ohjelmia, jotka on
toistettu useita kertoja verrannollisissa olosuhteissa. Niistä on ollut suurta hyötyä
trendien tunnistamisessa. Eräs internet-toimija on ilmoittanut
havainneensa, että oikeudenomistajien ilmoitus- ja poistamismenettelyssä
esittämät pyynnöt ovat vuoden 2011 puolivälistä alkaen vähentyneet
merkittävästi (20 prosenttia), mikä todennäköisesti vastaa epäilyttävien
tarjousten määrän vähenemistä kyseisen internet-toimijan sivustoilla. Lisäksi
se on havainnut, että epäilyttävien tuotteiden poistot, jotka on toteutettu sen
ennakoivilla toimenpiteillä, ovat lähes kaksinkertaistuneet määrältään saman
ajanjakson kuluessa. Eräs oikeudenomistaja on ilmoittanut, että viime vuonna
sen tavaramerkeistä lähetettiin internetpalvelujen välittäjille lähes
120 000 ilmoitusta, jotka koskivat oikeuksia loukkaavaa sisältöä, ja
niistä ainoastaan 0,005 prosenttia oli aiheettomia. Toinen suuri internet-toimija on ilmoittanut,
että vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä yli 8 600 myyjää joutui
toteamaan, että niiden tilit oli suljettu tai joutuneet ankarien rajoitusten
kohteiksi sen jälkeen, kun kyseisten myyjien oli havaittu tarjoavan
epäilyttävällä tavalla yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittajien tavaramerkeillä
varustettuja tuotteita. Vaikka edellisten vuosien vastaavilta ajanjaksoilta ei
ole saatavissa erityisesti yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittajiin
liittyviä tilastotietoja, näiden lukujen varovainen ekstrapolointi osoittaa,
että kasvua on ollut edellisiin vuosiin verrattuna. Eräs oikeudenomistaja on
ilmoittanut, että yhteisymmärryspöytäkirjan käyttöönoton jälkeen rikkomisen
uusijoiden määrä on vähentynyt neljännesvuosittain laskettuna puoleen. Myös
eräs toinen oikeudenomistaja on maininnut, että samoilla internetsivustoilla
edelleen toimivien rikkomisen uusijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi.
Toukokuussa 2012 rikkomisen uusijoista 15,7 prosenttia oli ollut aktiivisia,
mutta elokuussa 2012 tällaisten myyjien osuus oli ainoastaan 5 prosenttia. Yhteisymmärryspöytäkirjalla on
allekirjoittajien antamien raporttien perusteella ollut vaihteleva vaikutus
tuoteväärennösten todelliseen tarjontaan internet-toimijoiden sivustoilla. Eräs
oikeudenomistaja on ilmoittanut, että tietyssä tuoteluokassa väärennösten osuus
on pienentynyt 40 prosentista 0 prosenttiin, josta se ei ole enää
kasvanut. Sama oikeudenomistaja on ilmoittanut, että tuoteväärennösten
määrä on vähentynyt yleisesti myös erään toisen suuren internet-toimijan
sivustoilla. Toinen oikeudenomistaja on ilmoittanut puolestaan, että
petollisten myyjien määrä on vähentynyt 50 prosenttia ja laittoman tarjonnan
määrä 30 prosenttia saman internet-toimijan sivustoilla. Kolmas
oikeudenomistaja on sen sijaan havainnut, että elokuussa 2012 yhden viikon
aikana erään internet-toimijan sivustoilla toimi 12 000 yksittäistä
myyjää, jotka myivät kyseisen oikeudenomistajan tavaramerkillä varustettuja
tuotteita ja joista yhteensä 9 prosenttia kävi tuoteväärennöksillä kauppaa
viisillä suurilla EU-markkinoilla. Nämä tulokset osoittavat, että
tuoteväärennösten myynti pyrkii siirtymään sellaisten internet-toimijoiden
sivustoille, jotka eivät noudata yhä tiukkaa täytäntöönpanopolitiikkaa (eivätkä
yleensä kuulu yhteisymmärryspöytäkirjan piiriin). Tämä voi ilmentää sitä, että
yhteisymmärryspöytäkirjalla edistetään parhaita käytäntöjä, minkä vuoksi pöytäkirjalle
olisi saatava uusia allekirjoittajia, jotta se toimisi edelleen tehokkaana
vapaaehtoisena toimenpiteenä. Vain yksi internet-toimija on toimittanut
numerotietoja ostajien huonoista kokemuksista (30 prosentin lasku alkuvuodesta
2011). Allekirjoittajilta saadut raportit osoittavat
yritysten eroavan toisistaan siinä, missä määrin ne priorisoivat
tuoteväärennösten aktiivista torjuntaa. Priorisointi näkyy siinä, miten paljon
yritykset osoittavat rahoitusvaroja ja henkilöstöä väärennösten
torjuntaan. Tavaramerkkien suojaaminen on kallista. Eräs oikeudenomistaja on
ilmoittanut käyttävänsä yli 3 miljoonaa euroa vuodessa tavaramerkkiensä
suojaamiseen, muun muassa verkkopalvelujen seurantaan ja oikeuksia loukkaavasta
tarjonnasta ilmoittamiseen. Erään internet-toimijan ilmoittamat
henkilöstökustannukset, jotka aiheutuvat sen väärentämisenvastaisesta
ohjelmasta, ovat samaa suuruusluokkaa. Toinen merkittävä oikeudenomistaja on väittänyt
puolestaan käyttävänsä väärennösten torjuntaan 1 miljoona euroa vuodessa.
Toista ääripäätä edustaa eräs oikeudenomistaja, joka on ilmoittanut käyttävänsä
tavaramerkkien suojaamiseen ainoastaan muutamia tuhansia euroja vuodessa.
Internet-toimijat näyttävät investoivan suuria resursseja
väärentämisenvastaisiin toimenpiteisiin. Useampi kuin yksi internet-toimija on
ilmoittanut, että sen työntekijöistä noin 40 osallistuu tavalla tai toisella
tällaisiin toimenpiteisiin. Eräs internet-toimija on perustanut
tuoteväärennösten torjuntaa varten erityisryhmän, joka antaa operatiivista
tukea toiselle ryhmälle, joka vastaa suhteista oikeudenomistajiin. Kaikki
internet-toimijat investoivat yhä uusiin tietokonetoimintoihin, joita tarvitaan
muun muassa ilmoitus- ja poistamismenettelyissä, ennakoivissa ja
ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä, rikkomisen uusijoiden valvonnassa ja niistä
ilmoittamisessa sekä asiakastuessa. On selvää, että internet-toimijan näihin
tarkoituksiin käyttämät määrät ovat verrannollisia kyseisen toimijan kokoon ja
maantieteelliseen kattavuuteen. Tämä pätee vastaavasti myös yksittäisiin
oikeudenomistajiin. Monet internet-toimijat ovat ilmoittaneet
tehneensä varsin suuria investointeja tiedotustoimintaan, kuten
väärentämisenvastaisiin kampanjoihin yhdessä suunnittelijoiden kanssa, sekä pienille
ja keskisuurille yrityksille tarkoitettuihin koulutustilaisuuksiin ja vuosittaiseen
väärentämisenvastaiseen konferenssiin. Myös toimialajärjestöt tiedottavat
näistä asioista jäsenilleen. Muutamat yksittäiset oikeudenomistajat ovat
puhuneet yhteisymmärryspöytäkirjasta julkisissa konferensseissa. 4. Tästä
eteenpäin Väärennösten tarjonta internetissä on liikkuva
kohde. Väärentäjien käyttämä teknologia ja liiketoimintamallit muuttuvat
jatkuvasti. Sen vuoksi internet-toimijoiden ja oikeudenomistajien on pysyttävä valppaina
ja varuillaan, jotta ne voisivat ryhtyä välittömästi asianmukaisiin
toimiin, kun se on tarpeen. Yhteisymmärryspöytäkirjan koeaika on
päättynyt. Pöytäkirja toimii tyydyttävästi, koska sen allekirjoittajien
pyrkimyksenä on saada se toimimaan. Toistaiseksi ei vaikuta tarpeelliselta
muuttaa yhteisymmärryspöytäkirjan tekstiä. Nykyiset määräykset on muotoiltu
siten, että ne antavat mahdollisuuden reagoida uusiin ilmiöihin nopeilla
toimilla. Yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanoa voidaan kuitenkin vielä
parantaa, jos siitä halutaan saada tunnustettu parhaiden käytäntöjen normi. Vaikuttaa siltä, että tuoteväärennösten
myynnin vastaisessa toiminnassa voidaan edistyä parhaiten lujittamalla
tähänastisia saavutuksia ja parantamalla yhteisymmärryspöytäkirjan toimivuutta.
Tämän perusteella allekirjoittajat ovat suunnitelleet työlle seuraavanlaista
jatkoa: Yhteisymmärryspöytäkirjan voimassaoloa
jatketaan ja pöytäkirjaa tarkastellaan uudelleen toisen kaksi vuotta kestävän
ajanjakson jälkeen Allekirjoittajat ovat sitoutuneet jatkamaan
yhteisymmärryspöytäkirjan soveltamista sen nykyisen version pohjalta vielä
toiset kaksi vuotta[23]. Tänä aikana allekirjoittajat aikovat
kokoontua kaksi kertaa vuodessa Euroopan komission tuella. Tarkoitus on,
että keväällä pidettävässä täysistunnossa tarkastellaan yleisiä politiikkaan
liittyviä kysymyksiä. Syksyllä pidettävässä kokouksessa keskityttäisiin sen
sijaan toimintaan liittyvään kysymyksiin[24]. Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittajat ja
Euroopan komissio ovat yhtä mieltä siitä, että niiden olisi tarkasteltava
säännöllisesti, toimiiko pöytäkirja yhä riittävän hyvin tuoteväärennösten
torjunnassa. Sen vuoksi komissio aikoo toteuttaa tämän tarkastelun kaltaisen
uuden tarkastelun vuoden 2014 lopussa. Siihen mennessä olisi myös vahvistettava
yhteinen kehys keskeisiä suoritusindikaattoreita varten, joilla
mitattaisiin allekirjoittajien sitoutumista pöytäkirjaan. Käsillä oleva arviointi on osoittanut, että
yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanossa on yhä parantamisen varaa.
Allekirjoittajien kahdenvälisiä kokouksia olisi jatkettava, jotta
allekirjoittajat voisivat antaa toisilleen tietoa erityiskysymyksistä ja etsiä
yhdessä käytännöllisiä ratkaisuja. Tarvittaessa voitaisiin myös laajentaa
komission avustajanroolia, jotta komissio voisi toimia erityiskysymyksissä
pikemminkin välittäjänä kuin avustajana. Tästä voisi olla hyötyä
käsiteltäessä arkaluonteisia kysymyksiä, jotka koskevat vain tiettyä
allekirjoittajaryhmää. Allekirjoittajat ja Euroopan komissio laativat
yhdessä tehostetun viestintästrategian, jonka avulla
yhteisymmärryspöytäkirjaa hyödynnetään täysimittaisesti pyrkimällä noudattamaan
parhaita käytäntöjä, joilla oikeudenomistajat ja internet-toimijat voivat estää
tuoteväärennösten tarjonnan verkossa. Yhteisymmärryspöytäkirjalle hankitaan
lisää allekirjoittajia Allekirjoittajat ovat tähänastisten
kokemustensa perusteella yhtä mieltä siitä, että yhteisymmärryspöytäkirjan
piiriin olisi saatava uusia internet-toimijoita, jakelijoita, oikeudenomistajia
ja toimialajärjestöjä. Jotta pöytäkirja saataisiin toimimaan tehokkaammin, on
olennaisen tärkeää laajentaa sitä hyväksymällä siihen uusia allekirjoittajia,
jotka ovat halukkaita ja kykeneviä noudattamaan sen määräyksiä.
Allekirjoittajia olisi saatava erityisesti uusilta sektoreilta tai alueilta.
Painopisteen olisi oltava yrityksissä ja toimialajärjestöissä, jotka voivat
vaikuttaa merkittävästi yhteisymmärryspöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseen
ja antaa sille lisäarvoa. Levittääkseen parhaita käytäntöjä ja
helpottaakseen liittymistä yhteisymmärryspöytäkirjaan allekirjoittajat ja
Euroopan komissio pyrkivät auttamaan internet-toimijoita ja
oikeudenomistajia, jotka eivät ole allekirjoittaneet pöytäkirjaa, mukauttamaan
liiketoimintaprosessejaan ja niitä tukevia välineitä, jos se on tarpeen. Teollis-
ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalainen seurantakeskus voi myös olla
tässä avuksi. Komissio pyrkii edelleen siihen, että
kuluttajia edustavat järjestöt ja kansalaisoikeuksia puolustavat ryhmät saadaan
yhteisymmärryspöytäkirjan piiriin ja mieluiten osallistumaan siihen
täysimittaisesti, jotta kuluttajansuoja voitaisiin ottaa pöytäkirjassa
entistä paremmin huomioon ja jotta voitaisiin varmistaa, että pöytäkirjalla
suojataan tiukasti perusoikeuksia. Internet-toimijoiden ja
oikeudenomistajien olisi myös yritettävä löytää uusia keinoja, joilla
kuluttajansuojaa voidaan parantaa vielä enemmän kuin pöytäkirjassa on sovittu. Liite: Luettelo
yhteisymmärryspöytäkirjaan piiriin kuuluvista sivustoista ja tavaramerkeistä Yhteisymmärryspöytäkirjan
piiriin kuuluvat tavaramerkit Adidas group 1. Adidas 2. Y-3 3. Reebok 4. Rockport 5. Taylor Made 6. CCM Allianz Amer Sports group 1. ARC’TERYX 2. MAVIC 3. SALOMON 4. SUUNTO 5. PRECOR 6. ATOMIC 7. WILSON 8. BONFIRE Burberry 1. Burberry Gant 1. GANT 2. GANT RUGGER Lacoste 1. Lacoste Lego group 1. Lego LVMH group 1. Louis Vuitton 2. Dior Couture Mattel, Inc. 1. Barbie 2. Hot Wheels 3. Fisher-Price 4. Matchbox 5. Corolle 6. UNO 7. Scrabble 8. Monster High Microsoft 1. Microsoft 2. XBOX 3. Microsoft Windows 4. Microsoft Office 5. Microsoft Windows Server Nike 1. NIKE 2. CONVERSE 3. UMBRO Nokia 1. NOKIA 2. CONNECTING PEOPLE 3. VERTU 4. V Procter & Gamble 1. Gillette 2. OralB 3. Olay Richemont 1. Alfred Dunhill 2. Azzedine Alaia 3. Baume Mercier 4. Cartier 5. Chloe 6. IWC 7. Jaeger LeCoultre 8. Lancel 9. Lange & Sohne 10. Montblanc 11. Panerai 12. Piaget 13. Purdey 14. Roger Dubuis 15. Shanghai Tang 16. Vacheron Constantin 17. Van Cleef & Arpels Unilever 1. Dove 2. Axe/Lynx 3. Sure/Rexona 4. Vaseline 5. Pond’s 6. Radox 7. Duschdas 8. St Ives 9. Persil (ainoastaan Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Ranska; muualla Henkelin omistama) 10. Surf 11. Omo 12. Comfort 13. Cif 14. Sunsilk 15. VO5 16. TRESemmé 17. Nexxus 18. Brylcreem 19. Knorr 20. Lipton 21. PG Tips 22. Slimfast 23. Signal 24. Close Up 25. Prodent 26. Mentadent 27. Pepsodent 28. Zwitsal 29. Fissan Yhteisymmärryspöytäkirjan piiriin kuuluvat sivustot MIH group 1. allegro.pl 2. aukro.bg 3. aukro.cz 4. aukro.sk 5. osta.ee 6. qxl.dk 7. qxl.no 8. ricardo.ch 9. ricardo.gr 10. teszvesz.hu 11. tuktuk.lt 12. vatera.hu eBay 1. ebay.at 2. ebay.be 3. ebay.ch 4. ebay.cz 5. ebay.de 6. eim.ebay.dk 7. eim.ebay.fi 8. ebay.fr (paitsi pikkuilmoitukset) 9. eim.ebay.gr 10. eim.ebay.hu 11. ebay.ie 12. ebay.it/classico (paitsi pikkuilmoitukset) 13. ebay.nl 14. eim.ebay.no 15. ebay.pl 16. eim.ebay.pt 17. ebay.es/classico (paitsi pikkuilmoitukset) 18. eim.eBay.se 19. ebay.co.uk Price Minister/ Rakuten 1. http://www.priceminister.com 2. http://www.priceminister.fr 3. http://www.priceminister.es Amazon 1. amazon.co.uk 2. amazon.fr 3. amazon.de 4. amazon.it 5. Amazon.es. [1] Sellaisena kuin siitä määrätään
yhteisymmärryspöytäkirjan 41 artiklassa, ks.
http://ec.europa.eu/internal_market/iprenforcement/docs/memorandum_04052011_en.pdf. [2] Yhteisymmärryspöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Adidas
group, AIM (European Brands Association), Allianz Deutscher Produzenten – Film
& Fernsehen e.V, Amer Sports group, Anti-Counterfeiting Group (ACG),
Amazon, International Bureau of Societies Managing Recording and Mechanical
Reproduction Rights (BIEM), Burberry, Business Action to Stop Counterfeiting
and Piracy (BASCAP), eBay, European Textile and Clothing Confederation (EURATEX),
Federation of Sports and Play Associations (FSPA), Federazione Moda Italia,
Federation of the European Sporting Goods Industry (FESI), Gant AB,
Bundesverband der Schuhindustrie e.V., Interactive Software Federation (ISFE),
International Video Federation (IVF), Italian Association of Foreign Trade
(AICE), Lacoste, Lego group, LVMH group, Mattel Inc, Microsoft, MIH group,
Motion Picture Association (MPA) EMEA, Nike, Nokia, Price-Minister – Rakuten
group, Procter & Gamble, Richemont, Swedish Anti-Counterfeiting Group
(SACG) ja Unilever. [3] Yhteisymmärryspöytäkirjan 40 artiklassa määrätään, että
pöytäkirjan allekirjoittamisen (4. toukokuuta 2011) jälkeen seuraa 12
kuukauden pituinen arviointijakso. Vaikka arviointijakson pituus vahvistettiin
alun perin 12 kuukaudeksi, allekirjoittajat päättivät yksimielisesti pidentää
sitä kuudella kuukaudella, jotta kaikkia yhteisymmärryspöytäkirjassa määrättyjä
toimenpiteitä olisi voitu testata perusteellisesti. [4] http://ec.europa.eu/internal_market/iprenforcement/stakeholders/index_en.htm [5] KOM(2009) 467 lopullinen, 11.9.2009,
”Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla”. [6] KOM(2011) 287 lopullinen, 24.5.2011, ”Teollis- ja
tekijänoikeuksien sisämarkkinat – Luovuuden ja innovoinnin kannustaminen talouskasvun,
laadukkaiden työpaikkojen ja ensiluokkaisten tuotteiden ja palvelujen
tarjoamiseksi Euroopassa”. [7] Euroopan
parlamentin päätöslauselma, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010,
immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla:
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P7-TA-2010-0340+0+DOC+XML+V0//FI. [8] Neuvoston päätöslauselma, annettu 1 päivänä maaliskuuta
2010, immateriaalioikeuksien valvonnan tehostamisesta sisämarkkinoilla, EUVL C
56, 6.3.2010, s. 1. [9] Komission tiedonanto ”Euroopan kuluttaja-asioiden
toimintaohjelma — edistetään luottamusta ja kasvua”, COM(2012) 225 final. [10] Direktiivin 2000/31/EY II luvun 4 jakso, EYVL L 178,
17.7.2000, s. 1. [11] Yhteinen menettely on antanut kyseiselle
internet-toimijalle mahdollisuuden liittää yhteisymmärryspöytäkirjan piiriin
muitakin sivustoja. [12] Tämä päätelmä koskee ainoastaan yhteisymmärryspöytäkirjaan
liittyviä ilmoitus- ja poistamismenettelyjä, eikä sillä oteta kantaa sellaisten
ilmoitus- ja poistamismenettelyjen toimivuuteen, jotka koskevat muuta laitonta
sisältöä tai joiden käyttäjät eivät kuulu yhteisymmärryspöytäkirjan
allekirjoittajiin. Päätelmä ei erityisestikään rajoita ilmoitus- ja
poistamismenettelyjä koskevaan aloitteeseen liittyviä komission päätelmiä (http://ec.europa.eu/internal_market/e-commerce/notice-and-action/index_en.htm).
[13] Vuoden
2001 kolmas vuosineljännes: 65/35, eli yhteisymmärryspöytäkirjan
allekirjoittajien tavaramerkkeihin liittyneistä epäilyttävistä tarjouksista 65
prosenttia poistettiin proaktiivisesti ja 35 reaktiivisesti.
Vuoden 2012 kolmas vuosineljännes: 80/20, eli yhteisymmärryspöytäkirjan
allekirjoittajien tavaramerkkeihin liittyneistä epäilyttävistä tarjouksista 80
prosenttia poistettiin proaktiivisesti ja 20 reaktiivisesti. [14] Eräs internet-toimija ilmoitti tuoteväärennösten torjuntaa
koskevassa vuosikertomuksessaan sulkeneensa 1715 käyttäjätiliä vuonna
2011, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Toinen internet-toimija
sulki puolestaan pois vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen aikana useita
tuhansia myyjiä, jotka olivat myyneet yhteisymmärryspöytäkirjan
allekirjoittajien tuotteita, tai rajoitti ankarasti niiden toimintaa. Tämäkin
viittaa siihen, että toimia on toteutettu enemmän verrattuna samaan ajanjaksoon
edellisenä vuonna. [15] Monet oikeudenomistajat ovat todenneet, että rikkomisen
uusijoiden määrä on vähentynyt useiden internet-toimijoiden sivustoilla. Eräs
oikeudenomistaja ilmoitti jopa, että sen tavaramerkkejä myyvien rikkomisen
uusijoiden määrä erään suuren internet-toimijan sivustoilla oli vähentynyt 50
prosenttia. [16] Erään internet-toimijan oikeudensuojausohjelmaan ovat
liittyneet kaikki oikeudenomistajat. Erään toisenkin internet-toimijan
ohjelmaan on yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeen liittynyt useita
oikeudenomistajia, joille on koitunut vakavaa vahinkoa tuoteväärennöksistä.
Toiset taas käyttävät ilmoitus- ja poistamismenettelyjä liittymättä
virallisesti oikeudensuojausohjelmaan. Vähemmistö oikeudenomistajista ei ole
liittynyt mihinkään ohjelmaan eikä käytä ilmoitus- tai poistamismenettelyjä
lainkaan. [17] Asiasta annetaan enemmän taustatietoja Euroopan
tietosuojavaltuutetun 13. syyskuuta 2012 esittämissä kommenteissa, jotka
koskevat sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämää julkista
kuulemista, jonka aiheena olivat ilmoitusmenettelyt ja toimet verkkoyhteyksien
välittäjien ylläpitämän laittoman sisällön torjumiseksi; ks.
http://www.edps.europa.eu/EDPSWEB/webdav/site/mySite/shared/Documents/Consultation/Comments/2012/12-09-13_Comments_DG_MARKT_EN.pdf. [18] Tyypillisiä esimerkkejä ovat puutteelliset
kulutuselektroniikkalaitteet tai huonosti valmistetut urheilupaidat, joista
ostaja valittaa oletetulle valmistajalle. Tarkastuksen jälkeen käykin ilmi,
ettei valmistaja ole valmistanut tuotetta, vaan kyse on väärennöksestä. [19] Yhteisymmärryspöytäkirjan
allekirjoittajien joukoissa ei ole yhtään kuluttajansuojajärjestöä. [20] COM(2012)
537 final, 26.9.2012: ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja
työpaikkoja EU:lle”,
SWD(2012) 286 final, 26.9.2012: ”Competitiveness of the European High End
Industries”,
COM(2012) 582 final, 10.10.2012: ”Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän
tiedonannon päivitys – Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja
elpymistä varten”,
COM(2012) 784final, 18.12.2012: ”Euroopan digitaalistrategia – Euroopan kasvun
vauhdittaminen digitaalisin keinoin”,
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. joulukuuta 2012 digitaalisten
sisämarkkinoiden toteuttamisesta, P7-TA(2012)0468, 56 kohta. [21] Esimerkiksi internetissä tapahtuvan väärentämisen
torjuntaa koskeva Ranskan peruskirja (2009), jota on täydennetty
pikkuilmoituksia ja postitoiminnan harjoittajia koskevilla erityisillä
peruskirjoilla (2012). [22] http://www.wipo.int/meetings/en/2012/sct_info_net_ge_12/index.html [23] Yhteisymmärryspöytäkirjan 44 artiklan mukaan kukin
allekirjoittaja voi milloin tahansa päättää osallistumisensa pöytäkirjaan
ilmoittamalla siitä muille allekirjoittajille ja Euroopan komissiolle. [24] Yhteisymmärryspöytäkirjan 42 artiklassa esitetään, että
yhteisymmärryspöytäkirjan voimassaoloa jatkettaisiin arviointijakson jälkeen
määräämättömäksi ajaksi, kokouksia pidettäisiin kaksi kertaa vuodessa ja
komissio antaisi säännöllisesti pöytäkirjaa koskevia kertomuksia.