26.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 126/53

1.

on tyytyväinen komission ehdotuksen yleiseen tavoitteeseen luoda sähköisen viestinnän sisämarkkinat, missä kansalaisilla ja yrityksillä on ilman rajoista johtuvia rajoituksia tai ilman perusteettomia lisäkustannuksia mahdollisuus hyödyntää sähköisen viestinnän palveluja riippumatta siitä, missä niitä Euroopan unionissa tarjotaan, ja missä yritykset voivat tarjota sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja, käyttää niitä ja asettaa niitä käyttöön riippumatta siitä, missä yritysten toimipaikka EU:ssa sijaitsee tai missä niiden asiakkaat ovat.

2.

vahvistaa Eurooppa 2020 -strategiassa ja Euroopan digitaalistrategiassa asetetun tavoitteen luoda kasvavat, menestyvät ja dynaamiset digitaaliset sisämarkkinat, jotka hyödyttävät kaikkia talouden aloja.

3.

korostaa sähköisiin viestintäverkkoihin liittymisen sekä markkinoiden vahvistetun yhdentymisen merkitystä yrityksille ja kuluttajille. Komitea painottaa merkittäviä mahdollisuuksia, jotka digitaaliset sisämarkkinat tarjoavat eurooppalaiselle yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.

4.

muistuttaa kuitenkin samalla siitä, että mukautettaessa sähköistä viestintää koskevaa unionin lainsäädäntökehystä olisi otettava riittävästi huomioon tosiasialliset ja oikeudelliset edellytykset jäsenvaltioissa ja alueilla.

5.

kehottaa ottamaan huomioon, että EU:n nykyisen digitaalisen kuilun, puutteellisen tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurin, erilaisten perusedellytysten sekä jäsenvaltioiden sisäisten ja niiden välisten hyvin suurten omaisuus- ja tuloerojen vuoksi digitaalista yhteiskuntaa voidaan kehittää ja asteittainen lähentyminen voidaan saavuttaa vain etenemällä vaiheittain eri tahtiin.

6.

muistuttaa, että yksittäiset jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet sääntöjä, joiden avulla on tarkoitus tasoittaa kaupunkien ja maaseudun välistä kuilua laajakaistan saatavuuden suhteen. EU:n laajuisissa säännöissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden lähtötilanteiden moninaisuus.

7.

muistuttaa, että alueilla, missä markkinamekanismit ovat sinällään riittämättömät, paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli ja suuri vastuu kohtuuhintaisten laajakaistayhteyksien yhtäläisen saatavuuden varmistamisessa, kokeiluhankkeiden toteuttamisessa sähköisten palvelujen hyödyntämiseen liittyvän kuilun umpeen kuromiseksi sekä uusien kansalaislähtöisten julkisten sähköisten palvelujen kehittämisessä.

8.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten on osallistuttava digitaalisen infrastruktuurin rahoitukseen sellaisilla maaseutualueilla, joiden taloudellisen kannattavuuden yksityiset toimijat luokittelevat alhaiseksi. Jotta kaikille kansalaisille kaikilla alueilla taataan yhtäläinen mahdollisuus hyödyntää uusia teknologioita, alueiden komitea kehottaa komissiota tukemaan paikallisviranomaisia niiden rahoitustoimissa yhtäältä hyväksymällä unionin rakennerahastojen käytön digitaalisen infrastruktuurin rahoittamiseen kaikilla EU:n alueilla ja toisaalta tunnustamalla harvaan asutuilla maaseutualueilla toteutettavat, digitaalisten palvelujen rakentamiseen tähtäävät hankkeet yleishyödyllisiksi taloudellisiksi palveluiksi.

9.

kritisoi tässä yhteydessä Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä laajakaistaan suunnattujen määrärahojen vähäisyyttä kaudella 2014–2020.

10.

toteaa, että myös valokuituverkkojen nopea käyttöönotto jakelun loppuvaiheessa on välttämätöntä, jotta datasiirron rasitus voidaan myös mobiilidatan siirrossa johtaa kiinteään verkkoon asianmukaisen reitittimen kautta.

11.

on sitä mieltä, ettei EU:n laajuinen sääntely saa aiheuttaa kilpailuhaittoja asukasmäärältään ja pinta-alaltaan suhteellisen pienille jäsenvaltioille.

12.

vahvistaa kantansa, että kaikille avointa tietoyhteiskuntaa tukevien tieto- ja viestintäteknologioiden olisi vastattava kaikkien kansalaisten tarpeisiin, myös niiden, jotka ovat vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti.

13.

tähdentää, että ehdotetussa asetuksessa tarkoitetussa henkilötietojen käsittelyssä tulee noudattaa voimassa olevaa unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, eritoten direktiivejä 95/45/EY ja 2002/58/EY.

14.

pahoittelee, ettei asetusehdotuksen yhteydessä ole järjestetty julkista kuulemismenettelyä, jossa kaikki asianosaiset olisivat voineet ilmaista mielipiteensä konkreettisesti suunnitelluista lainsäädännön muutoksista.

15.

on vakuuttunut siitä, että kattavia ehdotuksia on tutkittava perusteellisesti, ja pitää tämän vuoksi Euroopan komission aikataulua, jonka mukaan asetusta on sovellettava 1. heinäkuuta 2014 lähtien, erittäin kunnianhimoisena.

16.

on lähtökohtaisesti tyytyväinen siihen, että EU:n laajuisen yleisvaltuutuksen käyttöönoton avulla pyritään yksinkertaistamaan kansallisia pirstaloituneita lupamenettelyjä sekä yhtenäistämään sääntelyä ja varmistamaan ennakoitavuus asianomaisten yritysten kannalta.

17.

kehottaa varmistamaan, ettei EU:n laajuinen valtuutusmenettely lisää oikeudellista epävarmuutta eikä vähennä sääntelytoimien ennakoitavuutta.

18.

toteaa, että sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteistä oikeuskehystä käsittelevän direktiivin 2002/21/EY ehdotettu muutos merkitsee huomattavaa toimivallan siirtoa kansallisilta sääntelyviranomaisilta Euroopan unionille. Etenkin Euroopan komission oikeus vaatia kansallisia sääntelyviranomaisia peruuttamaan toimenpide-ehdotuksia rajoittaa pysyvästi niiden toimintavaraa.

19.

kehottaa varmistamaan, ettei pelkästään kotijäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle kuuluva toimivalta peruuttaa eurooppalaisilta sähköisen viestinnän tarjoajilta toistaiseksi tai kokonaan oikeudet tarjota sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja (6 artiklan 1 kohta) johda kilpailuun alhaisimmalla sääntelytasolla (race to the bottom) eikä edistä pyrkimistä oman edun kannalta suotuisimman sääntelyn löytämiseen (forum shopping).

20.

painottaa, että radiotaajuudet ovat niukkoja julkisia hyödykkeitä.

21.

on samaa mieltä komission kanssa siitä, että radiotaajuuksien tehokas hallinta on tärkeää, jotta voidaan helpottaa taajuuksien saatavuutta operaattoreiden kannalta sekä edistää innovointia ja kulttuurista monimuotoisuutta.

22.

toteaa, että Euroopan komissiolle kaavailtu toimivalta asettaa sitovia aikatauluja radiotaajuuksien hallintaa varten sekä vaatia kansallisia sääntelyviranomaisia peruuttamaan ehdotettuja tukitoimia merkitsee laajaa toimivaltuuksien siirtoa Euroopan komissiolle radiotaajuuksien hallinnan yhteydessä.

23.

toistaa jo vuoden 2008 televiestintäalan uudistuspaketin yhteydessä esitetyn ja nykyisen asetusehdotuksen myötä vielä jäljelle jäävän huolen siitä, että unionille siirretään radiotaajuuksien hallinnan yhteydessä lisää toimivaltuuksia.

24.

muistuttaa, etteivät radiotaajuuspoliittisen ohjelman toimet, muun muassa katsaus vuoteen 2015 asti, ole vielä päättyneet ja että niitä olisi arvioitava ensin.

25.

toteaa, että radiotaajuuksien käyttöä koskevaa unionin sääntelyä estävät jäsenvaltioiden oikeudelliset ja tekniset sitoumukset, joista voidaan päästä eroon vain keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

26.

muistuttaa, että taajuuksia ja taajuuksien osoittamismenettelyä koskevan EU:n laajuisen uudelleenjärjestelyn yhteydessä on otettava huomioon nykyiset lisenssisopimukset, joiden kesto on jopa 20 vuotta.

27.

katsoo, että kun otetaan huomioon, että eräissä jäsenvaltioissa suunnitellaan jo niin sanotun taajuusylijäämän II taajuuksien jakamista ja että se on määrä toteuttaa vuoden 2014 lopussa tai vuoden 2015 alussa, asiaa on pikaisesti selvennettävä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ennen kuin sitä säännellään asetuksella.

28.

painottaa, että jäsenvaltioissa ja alueilla on oltava käytettävissä riittävä taajuusreservi innovatiivisia sovelluksia varten.

29.

pitää tärkeänä, että hyödynnetään taajuuksien yhteiskäytön ja innovatiivisten uusien teknologioiden, kuten kognitiivisen radion, ultralaajakaistan ja valkospektrin, teknologiset ja oikeudelliset mahdollisuudet ja tehostetaan näin taajuusalueiden käyttöä.

30.

on huolissaan siitä, että sääntelykehyksen ehdotettu muuttaminen saattaa hidastaa radiotaajuuksien jakamista tulevina 12–18 kuukautena.

31.

torjuu tämän vuoksi Euroopan komission ehdottamat toimet taajuuksien hallinnan yhdenmukaistamiseksi ja muistuttaa, että vaikka jäsenvaltiot määräisivät edelleen taajuuksista, johdonmukainen taajuuksien hallinta voidaan varmistaa kansainvälisin sopimuksin.

32.

kehottaa luomaan ennen unionin taajuusjärjestelmän perustamista kuvan kulloistenkin taajuuksienjakosuunnitelmien ja määräaikojen nykytilanteesta EU:ssa, jotta näin saatujen tietojen pohjalta voidaan kehittää malli pitkäjänteistä yhdenmukaista taajuuksien jakamismenettelyä varten.

33.

suosittaa, että tässä yhteydessä määritellään ensin strategisesti merkittävä taajuuspolitiikan ydinalue EU:n laajuista verkkoinfrastruktuuripolitiikkaa varten, ja ehdottaa, että keskitytään matkaviestinnän taajuusverkkoihin, vastaaviin verkon hyödyntämismahdollisuuksiin, kuten WLAN, ja EU:n laajuiseen LTE-verkkoon.

34.

katsoo, että rajoittuminen matkaviestinnän taajuusalueeseen noudattaa samalla toissijaisuusperiaatetta, sillä tällöin jaetaan EU:n laajuisesti vain sellaisia taajuuksia, joiden osalta on tämän menetelmän avulla odotettavissa todellista tehokkuusetua.

35.

on erityisen tyytyväinen ehdotukseen helpottaa julkisten langattomien lähiverkkojen käyttöä, sillä näin voidaan parantaa yleisesti saatavilla olevien internetyhteyksien levinneisyyttä.

36.

toteaa, että yleisvaltuutus pienalueen huomaamattomien langattomien liityntäpisteiden käyttöön asettamiselle ja käytölle – Euroopan komission määrittelemien teknisten ominaisuuksien mukaisesti – rajoittaa paikallis- ja alueviranomaisten vaikutusmahdollisuuksia.

37.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission toiveeseen varmistaa sähköisten viestintäpalvelujen loppukäyttäjien oikeuksien yhdenmukaistamisella, että kansalaisilla ja palveluntarjoajilla on koko unionissa keskenään verrattavissa olevat oikeudet ja velvollisuudet ja että palveluja voidaan tarjota ja ostaa rajojen yli keskenään verrattavissa olevin ehdoin.

38.

kannattaa tavoitetta varmistaa loppukäyttäjille syrjimätön mahdollisuus käyttää viestintäverkkoja ja -palveluja, jotka toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut yritys asettaa käyttöön.

39.

kannattaa Euroopan komission toimia vahvistaa kuluttajansuojaa ja sähköisen viestinnän käyttäjien oikeuksia siten, että kuluttajille tiedotetaan nykyistä tarkemmin hinnoista ja sopimusehdoista.

40.

pitää verkon neutraliteetin periaatetta merkittävänä edellytyksenä, joka mahdollistaa innovoivan internetin ja avoimet, dynaamiset ja monitahoiset rakenteet sekä varmistaa Euroopan kansalaisia ja yrityksiä palvelevat tasapuoliset toimintaedellytykset.

41.

on samaa mieltä Euroopan parlamentin kanssa siitä, että verkon neutraliteettiin liittyvät ratkaisuehdotukset voidaan toteuttaa vain yhdenmukaisen eurooppalaisen lähestymistavan avulla, ja on näin ollen lähtökohtaisesti tyytyväinen Euroopan komission aloitteeseen ehdottaa kyseisellä alalla säännöksiä.

42.

korostaa, että internetin avoimuus on keskeinen kilpailukykyä, talouskasvua, sosiaalista kehitystä ja innovointia edistävä tekijä. Sen ansiosta on kehitetty valtavasti verkkosovelluksia, -sisältöä ja -palveluita, ja näin se on lisännyt merkittävästi sisällön ja palvelujen tarjontaa ja kysyntää. Komitea toteaa, että avoin internet on nopeuttanut ratkaisevasti osaamisen, ideoiden ja tiedon vapaata liikkumista myös maissa, joissa riippumatonta tiedonvälitystä on vain rajoitetusti saatavilla.

43.

on Euroopan parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että luopumiseen verkon neutraliteetista ja parhaan kyvyn periaatteesta liittyy huomattavia riskejä – esimerkiksi kilpailua rajoittava toiminta, innovaatioiden estyminen, ilmaisuvapauden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden rajoitukset, kuluttajien tietoisuuden puutteet ja yksityisyyden loukkaukset – ja että tämä haittaisi taloutta, kuluttajia ja demokraattista yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.

44.

on vakuuttunut siitä, että Euroopan komission ehdotuksen 23 artiklassa ei oteta huomioon näin määriteltyä verkon neutraliteetin periaatetta, ja suosittaa, että kyseisiä säännöksiä tarkistetaan perusteellisesti.

45.

muistuttaa painokkaasti verkon neutraliteetin vaarantumisen uhasta, joka johtuu liityntäpalvelujen tarjoajien ja sisällön tarjoajien välisistä sopimuksista, jotka koskevat erikoistuneiden palvelujen tarjontaa ja palvelujen laadun parantamista.

46.

pelkää, että 23 artiklan 2 kohdan soveltaminen saattaa johtaa taloudellisesti vahvojen yritysten etuuskohteluun tai pienten sisällön tarjoajien ja loppukäyttäjien heikompaan asemaan, ja varoittaa heikentämästä esteettömyyttä internetin rakenteen perusperiaatteena, rajoittamasta internetin innovointivoimaa ja vaarantamasta verkon kulttuurista monimuotoisuutta.

47.

kannattaa vaatimusta, että internetpalveluntarjoajat eivät syrji ketään eivätkä estä, haittaa tai heikennä kenenkään mahdollisuuksia käyttää palveluja haluamiensa sisältöjen, sovellusten tai palvelujen saamiseen, käyttämiseen, lähettämiseen, saataville asettamiseen, vastaanottamiseen tai tarjoamiseen niiden lähteestä tai kohteesta riippumatta.

48.

suhtautuu tämän vuoksi erityisen myönteisesti kieltoon estää, hidastaa, heikentää tai syrjiä tiettyjä sisältöjä, sovelluksia tai palveluja (23 artiklan 5 kohta), mutta muistuttaa, että periaate voi ehdotettujen poikkeusten epätarkkuuden ja oikeudellisen epäselvyyden vuoksi pitkälti vesittyä.

49.

pelkää, että kohtuullisten liikenteenhallintatoimenpiteiden oikeudellisesti epäselvä määritelmä saattaa johtaa siihen, että verkkosivujen estämisen toivottava poissulkeminen vaarantuu, ja että toimenpiteiden rajoittamaton laajentaminen ”oikeudellisten säännösten” täytäntöönpanoon (23 artiklan 5 kohdan a alakohta) ei ole yhteensopivaa suhteellisuuden periaatteen eikä tietosuojavaatimusten kanssa.

50.

suosittaa, että ehdotettujen liikenteenhallintasääntöjen tarpeellisuutta tutkitaan jo olemassa olevien säännösten pohjalta.

51.

tukee Euroopan komissiota aikomuksessa vahvistaa asianmukaisin toimin kuluttajansuojaa, muuttaa sähköisen viestinnän markkinoita avoimemmiksi ja helpottaa sitovan ja ymmärrettävän tiedon saatavuutta markkinatoimijoiden keskuudessa.

52.

muistuttaa, että televiestintää käsittelevän unionin lainsäädäntökehyksen toteuttamiseksi laadituissa kansallisissa säädöksissä otetaan usein huomioon keskeiset kansalliset ominaispiirteet, ja kehottaa näin ollen kuulemaan yksityiskohtaisesti kansallisia sääntelyviranomaisia ja kuluttajansuojajärjestöjä.

53.

toteaa, ettei ehdotetun loppukäyttäjien oikeuksien yhdenmukaistamisen tulisi johtaa jäsenvaltioiden nykyisen suojatason alenemiseen, ja suosittaa Euroopan komissiolle, että se harkitsee loppukäyttäjien oikeuksien vahvistamista yhdenmukaistamisen vähimmäistason avulla.

54.

on erityisen tyytyväinen säännellyn verkkovierailuliikenteen enimmäistariffien alentamiseen sekä passiivisen verkkovierailuliikenteen maksuttomuuteen. Komitea kannattaa Euroopan komission toivetta estää pysyvästi perusteettomat lisämaksut ja pyrkiä kuluttajien edun mukaisesti yhtenäisiin hintoihin koti- ja ulkomaanliikenteessä.

55.

tukee Euroopan komission aikomusta pyrkiä soveltamaan kahden- tai monenvälisten verkkovierailusopimusten avulla kotimaisia hintoja sekä kotimaisiin palveluihin että säänneltyihin verkkovierailupalveluihin.

56.

pitää tärkeänä, ettei loppukäyttäjien mahdollisuus luopua voimassa olevien kotimaisten hintojen soveltamisesta vastineeksi muiden etujen myöntämisestä saa mahdollistaa kotimaisten palvelujen tasolle hinnoitellun verkkovierailun säännöllistä kiertämistä.

57.

kehottaa varmistamaan, että loppukäyttäjät voivat kohtuullisen käytön kriteerien soveltamista koskevien suuntaviivojen avulla todella luottaa siihen, että he voivat noudattaa kotimaista kulutusmalliaan myös muissa jäsenvaltioissa.

58.

muistuttaa mahdollisten (tasoittavien) hinnankorotusten vaarasta kotimaanliikenteessä ja kehottaa Euroopan komissiota ottamaan tämän näkökohdan erityisesti huomioon arvioitaessa asetusta (EU) N:o 531/2012.

59.

toteaa, että kahden- tai monenvälisiä verkkovierailusopimuksia on tutkittava kriittisesti sen suhteen, rajoittavatko ne kilpailua tai uhkaavatko ne vahvistaa markkinoita hallitsevien tarjoajien kilpailuasemaa.

60.

katsoo, että asetusehdotukseen sisältyy lukuisia toimia, joiden yhteensopivuutta toissijaisuusperiaatteen kanssa on tutkittava, esimerkkeinä toimivaltuuksien siirto taajuussääntelyn ja taajuuksien jakamismenettelyjen osalta, veto-oikeuden antaminen komissiolle eurooppalaisiin operaattoreihin (European Electronic Communications Provider, EECP) sovellettavien toimien osalta sekä standardoitua virtuaalista verkkojen käyttöoikeustuotetta koskeva vaatimus, jonka mahdollisena seurauksena on tilaajayhteyksien tarjonnan fyysistä eriyttämistä koskevan velvoitteen poistaminen.

61.

muistuttaa, että asetuksen valinta sääntelytavaksi ja toimivalta antaa täytäntöönpanosäädöksiä taajuuksien saatavuuden, taajuuksien osoittamisen ajoituksen ja taajuuksien käyttöoikeuksien keston yhdenmukaistamiseksi (ehdotetun asetuksen III luku – 1 jakso – Radiotaajuuksien käytön koordinointi sisämarkkinoilla) herättävät kysymyksiä niiden yhteensopivuudesta suhteellisuusperiaatteen kanssa.

62.

on myös sitä mieltä, että ehdotuksessa on useita yksittäisiä aiheita, joiden soveltuvuutta, tarpeellisuutta ja asianmukaisuutta digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen yhteydessä on vielä tutkittava yksityiskohtaisesti.

63.

tulee siihen tulokseen, ettei komission ehdotusta voida edellä mainittujen epäilyjen vuoksi monin osin vielä pitää hyväksyttävänä.

64.

ehdottaa, että säännökset verkkovierailumaksujen poistamiseksi saatetaan voimaan suunnitellussa aikataulussa ja muita toimia tutkitaan ja tarkistetaan tärkeimpien toimijoiden näkemysten kuulemisen jälkeen ja esitetyt näkökannat huomioon ottaen.