15.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 114/73

1.

pitää komission tiedonantoa tervetulleena, sillä se on selkeä merkki EU:n sitoumuksesta edistää romaniyhteisöjen (1) integraatiota ja torjua heidän usein kokemaa syrjintää kansallisten integraatiostrategioiden avulla.

2.

muistuttaa, että arviolta 10–12 miljoonan ihmisen väestöllä (joista 6 miljoonaa elää EU:ssa) romanit ovat Euroopan suurin vähemmistö. Useimmat romanit ovat EU:n kansalaisia.

3.

toteaa, että romaniväestön koko ja sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ovat erilaisia kussakin jäsenvaltiossa. Sen vuoksi kansalliset toimintamallit romanien osallistamiseksi olisi räätälöitävä vastaamaan kulloisiakin erityisolosuhteita ja tarpeita, esimerkiksi hyväksymällä tai toteuttamalla edelleen politiikkoja, joita sovelletaan syrjäytyneisiin ja muita heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten romaneihin, laajemmassa yhteydessä.

4.

katsoo, että EU:n toimielimillä ja jäsenvaltioilla on jaettu vastuu romanien sosiaalisen osallisuuden ja integraation parantamisessa. Komitea muistuttaa, että romanien kohtaaman syrjinnän, ennakkoluulojen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on perussopimukseen kirjattu velvoite ja oikeudellinen vaatimus (2), joka sisältyy rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kieltoon. Komitea tuomitseekin jyrkästi kaikenlaisen romaniyhteisöihin kohdistuvan syrjinnän.

5.

toteaa, että kansallisissa politiikoissa, joiden avulla pyritään perustellusti edistämään ja tukemaan laillisuusperiaatteen noudattamista romaniväestön suhteen, ei voida missään tapauksessa kyseenalaistaa tai evätä romanien oikeutta EU:n kansalaisuuteen, mikäli he ovat jonkin jäsenvaltion kansalaisia (eivät kansalaisuudettomia). Komitea paheksuu sellaisten epämääräisten karkotusmenettelyjen käyttöä, joiden tarkoituksena on evätä suoralta kädeltä vastaanotto ja torjua kaikenlaiset integrointipyrkimykset. Komitea kehottaa EU:ta selkeyttämään tilannetta tältä osin.

6.

tuomitsee havaituista kulttuurieroista johtuvat stereotypiat ja rajalliset mahdollisuudet saada julkisia palveluja. Komitea toistaa kannattavansa komission pyrkimyksiä torjua romaniyhteisöjen ongelmia, jotka liittyvät köyhyyteen, työmarkkinaesteisiin sekä asuntojen ja terveydenhuollon saatavuuteen, keskittymällä integraatiostrategioiden onnistumisen edellytyksiin. Koska näitä ongelmia ei ole vielä ratkaistu riittävällä tavalla, komitea suosittaa, että kyseisiä toimia vahvistetaan myös antamalla paikallis- ja alueviranomaisille entistä enemmän vastuuta.

7.

korostaa, että integraatio on kaksisuuntainen prosessi. Näin ollen romaneja edustavien organisaatioiden olisi tiedotettava romaniyhteisöille paitsi eduista, joita ne voivat saada integroituessaan hyvin oleskelumaahansa, myös velvoitteista, joita maassa asuminen tuo mukanaan.

8.

pitää myönteisenä, että komissio asettaa etusijalle useita rakenteellisia edellytyksiä, jotka ovat tärkeitä integraatiostrategioiden tuloksekkaan toteuttamisen kannalta. Näihin kuuluvat entistä tiiviimpi yhteistyö paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä oikeasuhteisten rahoitusresurssien myöntäminen.

9.

kehottaa Euroopan komissiota määrittelemään jäsenvaltioille, joissa on romaniyhteisö, selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja indikaattorit, joilla seurataan edistymistä kaikilla neljällä toimintalohkolla, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö.

10.

tähdentää olevan tärkeää, että jäsenvaltiot hyväksyvät kattavan, monialaisen ja koordinoidun integraatiostrategian. EU:n puitestrategiassa yksilöidyt keskeiset politiikanalat kytkeytyvät nimittäin toisiinsa. EU ja jäsenvaltiot eivät pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia sellaisten ylhäältä alaspäin suuntautuvien strategioiden avulla, joilla pyritään ohjailemaan romaniyhteisöjä ylhäältä käsin, ja niiden olisi tukeuduttava kaikkien toimijoiden kanssa kaikilla tasoilla tehtävään yhteistyöhön.

11.

kehottaa Euroopan komissiota luomaan entistä suorituskykyisemmän seurantamekanismin, jotta voidaan arvioida tehokkaammin jäsenvaltioille, joissa on romaniyhteisö, asetettujen tavoitteiden täyttymistä, sekä suosittamaan näille jäsenvaltioille käytännön toimia.

12.

pahoittelee, ettei komission asiakirjassa viitata oikeastaan ollenkaan pyrkimyksiin edistää romanien integraatiota EU:n uusimmassa jäsenvaltiossa sekä EU:n ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa, joista osalla on merkittävä, välttämättä tukea tarvitseva romaniväestö. Heidän tilanteensa johtuu syrjäytymisestä ja syrjinnästä tai se on kärjistynyt niiden johdosta.

13.

kehottaa EU:n ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita jatkamaan syrjinnänvastaisen lainsäädännön antamista sekä kehittämään/tarkistamaan omia kansallisia strategioitaan romanien integraation edistämiseksi yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaistensa kanssa. Lisäksi lainsäädäntöön tulisi sisällyttää mitattavissa olevia tavoitteita sekä tulosten säännöllistä julkaisemista koskeva velvoite.

14.

pitää tervetulleena ajatusta perustaa romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten verkosto helpottamaan monenvälistä kokemusten vaihtoa, vertaisoppimista ja yhteistyötä. Komitea toivoo, että verkostoon kutsutaan mukaan myös paikallis- ja alueviranomaisten edustajia sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. Tällaiseen foorumiin tulisi päästä osallistumaan myös EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden edustajia.

15.

pitää tervetulleena Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin työtä ja erityisesti sen päätöslauselmaa aiheesta ”Romanien tilanne Euroopassa: haaste paikallis- ja alueviranomaisille” (3). Komitea kehottaa EU:n toimielimiä tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa romanien aseman parantamiseksi sekä tukemaan vastikään perustettua kaupunkien ja alueiden eurooppalaista yhteenliittymää romanien osallisuuden edistämiseksi (European Alliance of Cities and Regions for Roma Inclusion) ja erittäin menestyksekästä Dosta!-kampanjaa.

16.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että romaneilla on kansainvälisen oikeuden ja erityisesti kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (4) tuoma suoja.

17.

katsoo, että romaneihin kohdistuvia politiikkoja, strategioita ja rahoitusta ei pidä soveltaa vain vakiintuneeseen romaniväestöön vaan myös muista jäsenvaltioista ja kolmansista maista tuleviin romaneihin.

18.

ehdottaa Euroopan komissiolle, että se kehottaa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia perustamaan mentorointijärjestelmiä yhteyksien luomiseksi romanien ja viranomaisten välille ja romanien työmahdollisuuksien laajentamiseksi.

19.

korostaa, ettei kansalaisyhteiskunnan roolin pidä rajoittua pelkkään neuvonantoon ja että kansalaisyhteiskunnan olisi oltava aktiivinen toteutettaessa ja seurattaessa kansallisia strategioita.

20.

toistaa pitävänsä tärkeänä, että romaniyhteisöjen edustajat pääsevät osallistumaan kaikilla hallintotasoilla romanien integraatiota koskevien politiikkojen ja strategioiden laatimiseen.

21.

toteaa romaninaisten joutuvan moninkertaisen syrjinnän kohteeksi ja kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia työskentelemään yhdessä jäsenvaltioiden virastojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tämän ongelman ratkaisemiseksi myös määrittelemällä strategioita, joihin romaninaiset osallistuvat aktiivisesti ja joissa heille annetaan vastuuta torjunta- ja integrointiohjelmissa.

22.

kannattaa varauksettomasti komission suositusta, jonka mukaan romanien integraatio tulee sisällyttää selkeästi kauden 2014–2020 kumppanuussopimuksiin.

23.

toivoo entistä ”dynaamisempaa lähestymistapaa” rahoituksen jakamisessa, jotta voidaan vastata paremmin eri tarpeisiin eri puolilla Eurooppaa ja varmistaa tehokas tuki niille alueille, joilla elää ja/tai joille muuttaa keskimääräistä enemmän romaneja. Lisäksi olisi tarjottava selkeää, kestävää ja dynaamista tukea niille alue- ja paikallisviranomaisille, jotka jo toteuttavat tai aikovat toteuttaa erityisiä suunnitelmia romaniväestön tilanteen kehittämiseksi ja heidän asemansa parantamiseksi.

24.

toistaa pitävänsä tarpeellisena tarjota asianmukaista rahoitusta paikallis- ja alueviranomaisille, joilla on lasten suojelua, varhaislapsuuden palveluja ja oikeutta koulutukseen käsittelevien politiikkojensa yhteydessä strateginen rooli varmistettaessa romanilasten osallistuminen esikouluopetukseen ja koulujärjestelmiin.

25.

katsoo, että romaneja edustavien ja heidän etujaan ajavien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on saatava helpommin käyttöönsä julkista rahoitusta (myös EU-rahoitusta) integraatiopolitiikkojen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

26.

ehdottaa, että eri lähteistä tulevia, romanien integraation edistämiseen tarkoitettuja voimavaroja koordinoitaisiin tehokkaammin. Tällainen aihekohtainen lähestymistapa auttaisi merkittävästi paikallis- ja alueviranomaisia, joiden alueilla elää suuria romaniväestöjä, selviämään tehokkaasti uusista haasteista. Lisäksi se tarjoaisi mahdollisuuksia puuttua hyvissä ajoin heidän syrjäytymiseensä sekä edistää kontakteja paikallisiin yhteisöihin.

27.

korostaa, että kaikkiin saman muotin mukaan sovellettavat politiikat saattavat kääntyä tarkoitustaan vastaan. Hedelmällisempää on soveltaa romaneihin politiikkoja, joissa otetaan huomioon yksilöt ja pyritään kannustamaan ja edistämään yksilöiden aloitteita ja palkitsemaan niistä. Tämä koskee erityisesti työllisyyttä ja itsensä työllistämistä. Esimerkkeinä mainittakoon ihmisten ja perheiden säännönmukainen profilointi ja kouluttaminen, uusien yritysten ja koulutuksen tukeminen sekä erityishuomion kiinnittäminen lahjakkaisiin romanioppilaisiin.

28.

toteaa romaniväestön olevan ikärakenteeltaan nuorta: 35,7 prosenttia romaneista on alle 15-vuotiaita, kun koko EU:n väestöstä ikäryhmän osuus on 15,7 prosenttia, ja romanien keski-ikä on 24 verrattuna EU:n 40 vuoden keski-ikään. Valtaosalla työikäisistä romaneista ei ole pysyvän työpaikan löytämiseksi tarvittavaa koulutusta, mikä korostaa tarvetta investoida romanilasten koulutukseen, jotta he voivat myöhemmin siirtyä menestyksekkäästi työmarkkinoille ja integroitua yhteiskuntaan.

29.

katsoo, että kaikkien integraatio-ohjelmien onnistumisen kannalta enemmistön kohdennetun koulutuksen painottaminen on yhtä tärkeää kuin vähemmistöjen koulutuksen edistäminen.

30.

toistaa pitävänsä tarpeellisena entistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa integraatioon ja pitää sen varmistamista, että vanhemmat hallitsevat luku-, kirjoitus- ja laskutaidon perusteet, avaintekijänä sen kannalta, että nämä taidot välittyvät koulutuksessa myös romanilapsille.

31.

vaatii lopettamaan erottelevat toimenpiteet, joihin kuuluu romanilasten sijoittaminen oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille tarkoitettuihin kouluihin sekä heidän erottelunsa tavanomaisissa kouluissa.

32.

katsoo, että positiiviseen syrjintään lukeutuvia käytänteitä olisi otettava käyttöön vain erittäin harkitusti ja suppeassa määrin, jotta ei murenneta yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia koskevia periaatteita.

33.

pitää aiheellisena ryhtyä toimiin sen edistämiseksi, että opettajista ja oppilaista tulee entistä suvaitsevaisempia romaneja kohtaan.

34.

korostaa, että kouluissa olisi vältettävä erottelua ja että sääntönä olisi oltava yhteinen kouluopetus, jotta romanit eivät syrjäydy ja joudu erilleen enemmistöstä. Romanien itsensä olisi oltava aktiivisesti mukana vihamielisyydestä johtuvien esteiden purkamisessa siten, että vanhemmat otetaan mukaan opetukseen ja varhaiskasvatukseen.

35.

katsoo, että romanilasten marginalisoitumisen ja syrjäytymisen estämiseksi on toimittava varhaislapsuudesta alkaen ja varmistettava koulutus ja hoiva alle kouluikäisille lapsille.

36.

katsoo, että romanien laajamittaisempi työllistäminen opettajina ja kouluavustajina voisi olla yksi keino vähentää aktiivisesti etnisten ryhmien välisiä jännitteitä kouluissa.

37.

yhtyy huoleen siitä, että romanilapsilla on Euroopan muihin vähemmistöryhmiin verrattuna korkeampi riski altistua äärimmäiselle köyhyydelle.

38.

toivoo, että jäsenvaltiot toteuttavat tehokkaita strategioita, joilla torjutaan lapsityötä, alaikäisten osallistumista kerjäämiseen, järjestettyjä avioliittoja ja alaikäisten kanssa solmittuja avioliittoja ja joilla estetään entistä tehokkaammin ihmiskauppaa.

39.

muistuttaa aikaisemmista romaneja käsittelevistä lausunnoistaan (5), joissa korostettiin tarvetta ottaa paikallis- ja alueviranomaiset ja romaniyhteisöt täysimääräisesti mukaan kansallisiin politiikkoihin, jotka koskevat integraatiota ja sosiaalista syrjäytymistä.

40.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat hallintotaso, jolla on eniten vastuuta romaniväestöjen integraatiosta.

41.

korostaa, että romanien integraatiota edistävien tehokkaiden strategioiden laatiminen onnistuu ainoastaan kaikkien sidosryhmien – mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten – vakiintuneiden yhteistyökumppanuuksien avulla. Komitea katsoo, että nykyinen ylhäältä alas suuntautuva lähestymistapa ei tuo tyydyttävää tulosta.

42.

katsoo, että romanien muuttoliikkeet muuttavat romaniväestöjen luonnetta ja heidän kokemaansa sosiaalista syrjäytymistä paikallisilla alueilla ja että tarvitaan erilaisia toimintamalleja integraation saavuttamiseksi. On epätodennäköistä, että tavoitteet voidaan saavuttaa keskitetyllä ja kaavamaisella ratkaisulla. Komitea katsoo siksi, että hajautetumpi lähestymistapa tarjoaisi tehokkaamman vastauksen.

43.

suosittaa, että romanien integrointistrategiat olisivat yhdenmukaisia köyhyyden sekä sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen vähentämiseen tähtäävien EU:n strategioiden kanssa, ja kehottaa laatimaan ja toteuttamaan paikallis- ja aluetasolla erityisohjelmia ja -aloitteita konkreettisten ja mitattavien tavoitteiden pohjalta.

44.

on huolestunut siitä, että vain 20 jäsenvaltiota on kutsunut paikallis- ja alueviranomaisensa mukaan jäsenneltyyn vuoropuheluun romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden täytäntöönpanosta. Lisäksi vain 12 jäsenvaltiota on edistänyt paikallisviranomaisten keskinäistä kokemustenvaihtoa ja yhteistyötä ja vain 15 jäsenvaltiota on osoittanut paikallis- ja alueviranomaisille määrärahoja romanien integraation edistämiseksi. Komitea kehottaakin jäsenvaltioita ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset entistä aktiivisemmin mukaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden laatimiseen.

45.

painottaa tarvetta tehostaa romaneihin kohdistuvan syrjinnän ja rasismin torjuntaa sekä valveuttamalla jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskuntia romanien osallistamisen sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä että parantamalla romanien tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

46.

on sitä mieltä, että kaikkiin toimintoihin tai aloitteisiin, joihin liittyy julkista tukea, on sisällyttävä seuraamusten – kuten taloudellisten etuuksien menettämisen – mahdollisuus. Seuraamuksia olisi langetettava vain, jos sovittuja toimintamalleja ei ole noudatettu tai jos on rikottu lakia. Tulee tukea toimia, joiden tavoitteena on vähentää pitkäaikaista riippuvuutta valtiosta parantamalla romanien työllisyystilannetta ja edistämällä samalla sitä, että palkkatyöstä saadaan suuremmat tulot kuin työttömyyskorvauksista.

47.

kehottaa Euroopan komissiota julkistamaan tarkempaa tietoa alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisesta romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden täytäntöönpanoon.

48.

toivoo, että vuoropuhelun vahvistamiseksi ja paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisen varmistamiseksi jokaiseen jäsenvaltioon perustettaisiin paikallis- ja alueviranomaisten yhteyspiste.

49.

kehottaa valtion virastoja tukemaan ja edistämään aikuiskasvatusohjelmia, joiden avulla romanit voivat hankkia erityistaitoja, joille on kysyntää. Yksityisen sektorin olisi osallistuttava tällaisten koulutusohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen. Esimerkiksi kausityösopimukset ovat yksi tehokas ja laillinen tapa työllistää romanivähemmistöön kuuluvia vapailla markkinoilla.

50.

pitää tärkeänä osoittaa paikallisviranomaisille asianmukaiset taloudelliset ja henkilöstöresurssit, jotta ne pystyvät osallistumaan aktiivisesti romanien integraatiota edistävien strategioiden kaikkien vaiheiden täytäntöönpanoon.

51.

arvioi aiemmassa lausunnossaan (6) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määriteltyjen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamista seuraavasti: