15.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 114/90

1.

on tyytyväinen siihen, että äskettäin hyväksyttiin ”Schengen-alueen hallinnointi” -paketti, joka koostuu Schengenin säännöstön soveltamisen uudesta arviointimekanismista (1) sekä yhteisistä säännöistä, jotka koskevat rajavalvonnan väliaikaista palauttamista sisärajoille poikkeuksellisissa olosuhteissa (2).

2.

toteaa, että Schengenin alueen asianmukainen toiminta riippuu keskinäisestä luottamuksesta ja jäsenvaltioiden kyvystä valvoa ulkorajoja yhteisten sääntöjen mukaisesti.

3.

pitää myönteisenä sitä, että Schengenin uuden arviointimekanismin puitteissa ryhdytään soveltamaan jäsenvaltioiden ja komission yhteisvastuuta niin, ettei järjestelmä ole enää yksinomaan hallitustenvälinen. Tämä voi osaltaan auttaa puutteiden korjaamisessa sekä keskinäisen luottamuksen edistämisessä ja ulottamisessa koskemaan Schengenin säännöstön kaikkia näkökohtia, sisärajavalvonnan puuttuminen mukaan luettuna, jotta vältetään laittomat tarkastukset, jotka vahingoittavat ihmisten vapaan liikkuvuuden periaatetta.

4.

korostaa, että rajavalvonnan palauttaminen sisärajoille edellyttää EU-tason koordinointia, jotta vältetään yksipuoliset päätökset, jotka loukkaavat henkilöiden täysin vapaata liikkuvuutta alueella, jolla ei ole sisäisiä rajoja.

5.

katsoo, että muuttovirrat ulkorajoilla eivät sinällään muodosta sellaista uhkaa yleisen järjestyksen tai sisäisen turvallisuuden kannalta, joka voisi oikeuttaa rajavalvonnan palauttamisen sisärajoille.

6.

muistuttaa, että tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden ulkorajaan kohdistuu painetta, eurooppalainen yhteisvastuun periaate edellyttää jäsenvaltio- ja unionitason kaikkien teknisten ja taloudellisten tukitoimenpiteiden sekä Frontexin ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) kaltaisten EU:n elinten avun mobilisoimista.

7.

suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat rajavalvonnan tiukentamisen, lainvalvonnan parantamisen, terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjunnan sekä laittoman maahanmuuton vähentämisen.

8.

katsoo siksi, että rajavalvonnan väliaikaista palauttamista sisärajoille vastauksena ulkorajavalvontaan liittyviin jatkuviin vakaviin puutteisiin on tarkasteltava objektiivisen arviointiprosessin puitteissa, ja se tulee sallia ainoastaan poikkeuksellisena viime käden toimenpiteenä.

9.

kehottaa huolehtimaan siitä, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat täysipainoisesti ulkorajavalvontaan liittyvien jatkuvien vakavien puutteiden arviointiin ja kartoittamiseen, jotta varmistetaan, että rajavalvonnan sisärajoille palauttamisen lähtökohtana on aina paikalla tehtävä tilanteen asianmukainen arviointi, joka perustuu eri tietolähteisiin ja eri toimijoiden panoksiin.

10.

on samaa mieltä EU:n ulkorajojen valvonnan tärkeydestä, jotta varmistetaan sekä turvallisuus että liikkuvuus unionin sisällä. (3)

11.

suhtautuu myönteisesti Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) äskettäiseen käyttöönottoon. Kyseessä on mekanismi, jolla vahvistetaan ulkorajavalvontaa ulko-, meri- ja maarajavalvonnasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten ja Frontexin välisen operatiivisten tietojen vaihdon ja yhteistyön avulla. Komitea korostaa, että mekanismin tärkeimpänä tavoitteena on oltava merellä menetettyjen ihmishenkien vähentäminen sen lisäksi, että sen avulla havaitaan laittomia maahanmuuttajia ja parannetaan sisäistä turvallisuutta rajatylittävää rikollisuutta, kuten ihmis- ja huumekauppaa, ehkäisemällä.

12.

varoittaa kuitenkin, ettei tämän järjestelmän pidä vaarantaa ihmisoikeuksien suojelua ja ettei sen tule olla etusijalla, kun kyse on oikeudesta hakea turvapaikkaa tai suojasta palauttamistapauksissa, jotka taataan perusoikeuskirjan 18 artiklassa ja 19 artiklan 2 kohdassa. (4)

13.

ilmaisee huolestuneisuutensa suuntauksesta, jossa turvaudutaan uudelleen harkintavaltaan vapaan liikkuvuuden kaltaisilla ”eurooppalaistetuilla” aloilla, sekä erityisesti eräiden jäsenvaltioiden äskettäisestä ehdotuksesta ottaa käyttöön laajat mahdollisuudet rajoittaa vapaata liikkuvuutta koskevaa oikeutta, joka on unionin kansalaisuuden kannalta olennainen.

14.

toteaa jälleen, että henkilöiden vapaa liikkuvuus alueella, jolla ei ole sisäisiä rajoja, on yksi EU:n johtavista periaatteista sekä kansalaisten kannalta yksi sen konkreettisimmista ja merkittävimmistä eduista, jota ei pidä kyseenalaistaa.

15.

katsoo, että ”Älykkäät rajat” -pakettia – joka koostuu seuraavista asetusehdotuksista: EU:n alueelle saapuvien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja maastalähdön rekisteröimiseen tarkoitetun maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (Entry/Exit System – EES) perustaminen (5), rekisteröityjen matkustajien ohjelman (registered traveller programme – RTP) perustaminen (6) sekä Schengenin rajasäännöstön muuttaminen edellä mainittujen kahden järjestelmän käyttöönoton mahdollistamiseksi (7) – on arvioitava nimenomaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toiminnan yleistä taustaa vasten.

16.

toteaa, että uusilla teknologioilla on merkittävä rooli, jotta varmistetaan rajavalvonnan tehokkuus ja vastataan ulkorajojen ylitysten lukumäärän merkittävään lisääntymiseen samalla kun varmistetaan rajojen luotettava valvonta, kuten jo tapahtuu useissa jäsenvaltioissa.

17.

toteaa, että EES:llä on tarkoitus korvata nykyinen menetelmä, jossa maahantulo- tai maastalähtöleimat lyödään passiin käsin, Schengen-alueella lyhytaikaiseen oleskeluun (korkeintaan kolme kuukautta) oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöaikojen ja -paikkojen sähköisellä rekisterillä, joka mahdollistaa laillisten oleskeluaikojen automaattisen laskennan.

18.

pitää erittäin tervetulleena sitä, että RTP:n tarkoituksena on helpottaa usein matkustavien, ennakolta tarkastettujen ja ennakkotutkinnan läpäisseiden kolmansista maista tulevien matkustajien rajanylitystä ulkorajoilla sellaisten käyttöön otettavien automaattisten rajatarkastusjärjestelmien avulla, jotka helpottavat usein ja vilpittömässä mielessä matkustavien maahantuloa EU:n alueella.

19.

muistuttaa olevansa huolissaan EES:n perustamisesta ja sen mahdollisista vaikutuksista perusoikeuksiin erityisesti henkilötietojen suojan osalta. (8)

20.

toteaa, että henkilötietojen, biometriset tiedot mukaan luettuina, suuren määrän kerääminen luo erityisen jännitteen näiden järjestelmien ja perusoikeuksien välille, erityisesti kun ajatellaan oikeutta yksityisyyteen ja oikeutta henkilötietojen suojaan, jotka edellyttävät järjestelmien käyttötarkoituksen tiukkaa rajaamista sekä niiden tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden erityistä valvontaa.

21.

muistuttaa kannattavansa korkeatasoista henkilötietojen suojaa ja olevansa huolissaan tieto- ja viestintäteknologian kehittymisestä johtuvasta, kansalaisia koskevien digitaalisten tietojen eksponentiaalisesta lisääntymisestä. (9)

22.

varoittaa siitä, että ehdotetut järjestelmät ovat syrjimättömyyden ja henkilötietojen suojan periaatteen näkökulmasta vakava huolenaihe johtuen vaikutuksista, joka niillä on perusoikeuksiin erityisesti, kun kyse on kolmansien maiden kansalaisista ja turvapaikanhakijoista, jotka yrittävät saapua EU:n alueelle.

23.

katsoo, että koska molemmat ”Älykkäät rajat” -paketin järjestelmät edellyttävät tietojen – biometriset tiedot mukaan luettuina – laaja-alaista keräämistä, on osoitettava asianmukaisesti, että järjestelmät ovat välttämättömiä, legitiimejä ja oikeasuhteisia ja ettei niiden tavoitteita voida saavuttaa yksityisyyttä vähemmän loukkaavilla ja halvemmilla järjestelmillä.

24.

ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon, jossa kritisoitiin ”Älykkäät rajat” -pakettia ja kyseenalaistettiin sen tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus, sillä ei ole luotettavaa näyttöä siitä, että tarvittaisiin uusia järjestelmiä. Erityisesti tietosuojavaltuutettu katsoo, että EES loukkaa oikeutta yksityisyyteen ja että järjestelmän kustannustehokkuus on kyseenalainen taloudellisesti ja perusoikeuksiin liittyen. (10)

25.

panee merkille, että myös Euroopan parlamentti, 29 artiklan mukainen tietosuojaryhmä ja valtaosa kansalaisyhteiskunnan edustajista ovat esittäneet epäilyksiä EES:n tarpeellisuudesta ja lisäarvosta. (11)

26.

toteaa, että kysymykset etenkin EES:n perustamisen tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta ovat ristiriitaisia, sillä ei ole kiistämätöntä näyttöä niiden tehokkuudesta ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi rajavalvonnan tehokkuuden, laittoman maahanmuuton torjunnan ja järjestäytyneen rikollisuuden vakavien muotojen torjunnan vahvistamisen osalta.

27.

panee merkille, että EES:n keskeisenä tavoitteena on tunnistaa ne lyhytaikaista oleskelua varten viisumin kanssa tai ilman viisumia laillisesti Schengenin alueelle saapuneet kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat ylittäneet laillisen oleskeluajan. Tätä varten järjestelmä laskee laillisen oleskeluajan sähköisesti ja lähettää jäsenvaltion viranomaisille ilmoituksen henkilöistä, jotka ovat ylittäneet kyseisen ajan, mikä edistää laittomien maahanmuuttajien kiinniottamista ja palauttamista.

28.

katsoo, ettei EES:n lisäarvo tämän tavoitteen saavuttamisen osalta ole ilmeinen, sillä ilmoitus laittomasta oleskelusta perustuu oletukseen, että henkilöt, jotka saapuvat maahan lyhytaikaista oleskelua varten viisumin kanssa tai ilman viisumia, ovat ehdoitta velvollisia lähtemään EU:n alueelta korkeintaan kolmen kuukauden määräajan kuluessa. Tällöin ei oteta huomioon erityisiä olosuhteita, kuten turvapaikkahakemusta tai oleskelun laillistamista kansallisen lainsäädännön nojalla.

29.

toteaa, että analyysi EES:n tarpeellisuudesta ja suhteellisuudesta on sitäkin välttämättömämpi, kun otetaan huomioon, että jos pidättäminen laittoman oleskelun takia ei ole mahdollista, järjestelmä kykenee tunnistamaan laittomat maahanmuuttajat vasta heidän lähtiessään Schengenin alueelta, mikä tekee EES:stä ainoastaan ”äärimmäisen kalliin mekanismin muuttoliikkeitä koskevien tilastotietojen keräämiseksi” (12).

30.

katsoo, että EES ei kykene tunnistamaan maahanmuuttajia, jotka ovat laillistaneet oleskelunsa turvapaikkalainsäädännön tai maahanmuuttoa koskevien kansallisten säädösten nojalla. Nämä henkilöt ovat vaarassa joutua laittomasti pidätetyiksi sen seurauksena, että EES-järjestelmä lähettää oleskeluajan automaattiseen laskentaan perustuvan ilmoituksen, jossa ei oteta eikä voida ottaa huomioon tämäntyyppisiä tilanteita.

31.

katsoo, että EES:n osalta on myös nostettava esiin kysymys tarkastusten nopeudesta, sillä järjestelmä pakottaa keräämään suuren määrän aakkosnumeerisia ja biometrisia tietoja. Tämä pidentää matkustajien odotusaikaa rajatarkastuksissa ja vaikuttaa kielteisesti liikkuvuuteen yli rajojen ilman että tätä voitaisiin kompensoida tehokkaasti RTP:llä. Voidaan myös kysyä, ovatko RTP:n kustannukset oikeassa suhteessa niiden ihmisten vähäiseen määrään nähden, joiden komissio arvioi vuosittain hyötyvän ohjelmasta (viisi miljoonaa) ja joiden osuus ulkorajan vuosittain ylittävien ihmisten arvioidusta kokonaismäärästä (noin 700 miljoonaa) on 0,7 prosenttia. (13) Se, että joissakin maissa on ohjelmia usein matkustaville, osoittaa, että niiden toteuttaminen on mahdollista ilman EES-järjestelmää. Eri jäsenvaltiot ovat jo ottaneet käyttöön automatisoituja valvontajärjestelmiä niitä EU:n kansalaisia varten, joilla on biometrinen passi.

32.

huomauttaa, että kysymyksiä näiden järjestelmien oikeasuhteisuudesta ja legitiimiydestä on analysoitava myös suhteessa niiden korkeisiin kustannuksiin, joiden arvioidaan olevan 1,1 miljardia euroa ja jotka on tarkoitus kattaa sisäisen turvallisuuden rahastosta vuosiksi 2014–2020 osoitettavilla 4,6 miljardilla eurolla. Komitea muistuttaa, että kyseinen summa on paljon suurempi kuin komissio arvioi vuonna 2008, minkä lisäksi sen riittävyydestä ei ole takeita, kuten Euroopan tietosuojavaltuutettu on huomauttanut (14).

33.

toistaa aiemmin esittämänsä epäilykset siitä, onko huomattava investointi rajavalvontaan tehokkain keino torjua laitonta maahanmuuttoa merkittävästi pitkällä aikavälillä. (15)

34.

toteaa, että kustannus–hyöty-suhteen analyysissä on myös otettava huomioon näistä järjestelmistä jäsenvaltioille mahdollisesti aiheutuvat korkeat kustannukset ja hallinnolliset rasitteet suhteessa vähäiseen määrään matkustajia, jotka ylittävät ulkorajan.

35.

katsoo, että ulkorajavalvontaa koskeva johdonmukainen eurooppalainen lähestymistapa käsittää eri tasoja ja merkitsee haasteita rajavalvonnasta vastuussa oleville jäsenvaltioiden viranomaisille, jotka toimivat yhteistyössä erilaisten alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.

36.

pahoittelee, ettei monitasoisen hallinnon ulottuvuutta oteta riittävästi huomioon poliittisissa keskusteluissa, joita EU:ssa käydään Schengenin alueesta, sillä toissijaisuusperiaatteen asianmukainen soveltaminen edellyttää paikallis- ja alueulottuvuuden entistä järjestelmällisempää huomioon ottamista.

37.

kehottaa edistämään paikallis- ja alueviranomaisten sekä alueiden komitean osallistumista, jotta tällä alalla varmistetaan alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, joka osaltaan edistää paikallis- ja alueviranomaisten kokemusten ja näkemysten huomioon ottamista EU:n päätöksentekoprosessin eri vaiheissa erityisesti, kun on kyse rajavalvonnan palauttamisesta sisärajoille, EU-rahoituksen tehokkuudesta ja lisäarvosta sekä ”Älykkäät rajat” -paketin monitasoisen hallinnon osatekijästä.

38.

kehottaa Schengenin rajasäännöstön täytäntöönpanosta paikallistasolla vastuussa olevia tahoja edistämään koulutustoimia ja valistuskampanjoita rajoja ja kansalaisten oikeuksia koskevasta EU:n lainsäädännöstä, ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset sekä keskeiset ruohonjuuritason toimijat mukaan toimintaan, edistämään keskinäistä luottamusta sekä välttämään kielteisiä vaikutuksia vapaan liikkuvuuden alueeseen ja perusoikeuksiin.

39.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla merkittävä rooli perusoikeuksien turvaamisen edistämisessä eri tasoilla (16) myös EU:n sisä- ja ulkorajoilla.

40.

toteaa, että ulkorajavalvontaan tarkoitetussa EU:n rahoituksessa keskitytään turvallisuuteen ja jätetään kysymys perusoikeuksista vaille huomiota. Komitea kehottaakin antamaan paikallis- ja alueviranomaisille aiempaa merkittävämmän aseman EU:n talousarvion painopisteiden määrittelyssä rajavalvonnan sekä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkojen rahoituksen alalla, jolloin voidaan varmistaa, että rahoitus kanavoidaan infrastruktuureihin ja rajaviranomaisille, jotka tarvitsevat eniten tukea tällä alalla.

41.

ehdottaa näin ollen, että jäsenvaltioiden hallinto velvoitetaan nykyistä tiukemmin kuulemaan paikallis- ja alueviranomaisia EU:n rahoitusohjelmasta näillä aloilla.

42.

toistaa kehotuksensa vahvistaa paikallis- ja alueviranomaisia muuttoliikettä ja pakolaisuutta koskevissa kysymyksissä ”kussakin valtiossa niille osoitetun toimivallan mukaisesti ja käyttämään sitä varten välineitä, joiden kautta ne voivat saada unionin rahoitusta myös ilman keskushallinnon viranomaisten väliintuloa” (17).

43.

katsoo, että EES- ja RTP-järjestelmät merkitsevät jäsenvaltioiden viranomaisten keräämien tietojen valvontaa ja käyttöä koskevan toimivallan vähittäistä siirtymistä EU:n toimielimille, millä on vaikutuksia toissijaisuusperiaatteeseen.

44.

kehottaakin lisäämään paikallis- ja alueviranomaisten sekä alueiden komitean kuulemista järjestelmien suunnittelun osalta, kun otetaan huomioon vaikutus raja-alueisiin sekä se, että paikallistasolla käsitys rajavalvonnasta voi olla erilainen kuin intressit, jotka ohjaavat kansallisen tai keskustason viranomaisia. Kansalliset viranomaiset ovat enemmän huolissaan kansallisen turvallisuuden ulottuvuudesta kuin rajat ylittävän liikenteen helpottamisesta, joka on huolenaihe raja-alueilla.

45.

kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa laatimaan EES:n ja RTP:n kustannus–hyöty-suhteesta luotettavan ja tyhjentävän analyysin, joka on välttämätön taloudellisen taantuman ja voimakkaiden talousarviorajoitusten tilanteessa, sekä vastaavanlaisen arvion järjestelmien tarpeellisuudesta, oikeasuhteisuudesta ja tehokkuudesta ennen niihin liittyvien neuvotteluiden jatkamista.

46.

kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa huolehtimaan EES-järjestelmään liittyvistä takeista siinä tapauksessa, että ne etenevät sen käyttöönotossa, jotta estetään ilmoitukset, jotka voisivat johtaa sellaisten henkilöiden laittomaan pidättämiseen, jotka järjestelmän mukaan ovat jääneet EU:n alueelle laittomasti, kun he todellisuudessa ovat saaneet oleskeluluvan johonkin jäsenvaltioon ja nauttivat näin ollen oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella, jolla ei ole sisäisiä rajoja.

47.

kiinnittää huomiota tarpeeseen varmistaa julkisen talouden säästötoimien aikana, että kaikki käyttöön otettavat järjestelmät ovat yhteentoimivia olemassa olevien kansallisten järjestelmien kanssa, jottei aiheuteta vahinkoa niiden toiminnalle eikä haaskata toteutettuja kansallisia investointeja.

48.

suosittaa, että annetaan vahvat takeet syrjimättömyydestä sekä riittävät takeet oikeudesta tietosuojaan, oikeudesta yksityisyyteen sekä kolmansien maiden kansalaisten oikeudesta hakea muutosta tuomioistuimissa erityisesti EES:n antamaan virheelliseen ilmoitukseen perustuvan aiheettoman palauttamisen estämiseksi.

49.

ehdottaa, että mikäli nämä järjestelmät otetaan käyttöön, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla edistetään koulutustoimia, joissa keskitytään henkilöiden oikeuksiin, sekä ammattilaisille suunnattuja valistuskampanjoita erityisesti riskeistä sekä järjestelmien asianmukaisesta/epäasianmukaisesta soveltamisesta, mikä auttaa näin osaltaan estämään laittoman ja syrjivän käytön.

II