11.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 177/48

1.1

ETSK kannattaa komission aloitetta, sillä sen avulla turvataan unionin oikeuslähteet, pyritään yksinkertaistamaan ja tehostamaan menettelyjä ja varmistetaan täydet mahdollisuudet käyttää demokraattiseen valvontaan liittyviä oikeuksia sekä se, että kaikille asianomaisille tahoille tiedotetaan asioista selkeästi ja avoimesti.

1.2

Komitea pitää ilahduttavana, että komissio on ottanut nyt tarkasteltavana olevissa ehdotuksissa huomioon useita komitean aiemmissa lausunnoissaan mainitsemia seikkoja.

1.3

Komitea toteaa, että komission ehdotus sisältää muutoksia yli 80 säädökseen asetuksista direktiiveihin, ja pitää valitettavana, ettei se pysty tekemään arviota jokaisen säädöksen osalta, koska ehdotuksen piiriin kuuluu niin paljon eri aihealueita:

1.4

Komitea suosittaa, että säädösvallan siirron tavoitteista, sisällöstä, soveltamisalasta ja kestosta tehdään vielä perusteellisia arviointeja. Kun säädösvaltaa siirretään, on varmistettava täydet mahdollisuudet harjoittaa demokraattista valvontaa EU-tasolla sekä oikeuksia ja tehtäviä, jotka kansallisille parlamenteille on varattu EU:n lainsäädäntäprosessissa. Komitea katsoo, että käsitteet ”muu kuin keskeinen toimenpide” ja ”siirrettyyn toimivaltaan liittyvät valtuudet” on määriteltävä yksiselitteisesti ottaen täysimääräisesti huomioon EU:n tuomioistuimen tulkinnat.

1.5

Komitea korostaa seuraavien seikkojen merkitystä:

1.6

Komitea korostaa, että komiteamenettelyjen on oltava mahdollisimman avoimia sekä ymmärrettäviä kaikille EU:n kansalaisille ja etenkin niille henkilöille, joita kyseiset säädökset koskevat suoraan.

1.7

Komitea muistuttaa, että on noudatettava tiukasti Lissabonin sopimuksen 8 a artiklaa, jonka mukaan päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia, sekä varmistettava, että tieto on kaikkien kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan ulottuvilla.

1.8

Lisäksi komitea kehottaa arvioimaan uuden lainsäädäntökehyksen vaikutusta sekä esittämään parlamentille, neuvostolle ja myös komitealle säännöllisesti kertomuksen, jossa tarkastellaan tietojen tehokkuutta, avoimuutta ja levittämistä.

2.1

Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien on tehty ero seuraavien komissiolle siirrettyjen säädösvaltuuksien välillä: SEUTin 290 artiklan mukaiseen menettelyyn (delegointimenettely) perustuva valta antaa delegoituja säädöksiä eli muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia, ja 291 artiklan mukaisella menettelyllä komissiolle siirretty valta antaa nk. täytäntöönpanosäädöksiä EU:n oikeudellisesti velvoittavien säädösten yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2.1.1

Toimivallan siirron toteuttamistavat on määritelty ei-sitovissa säädöksissä, kuten seuraavissa:

2.2

Kuten ETSK muistutti valvonnan käsittävistä sääntelymenettelyistä vuonna 2008 antamassaan lausunnossa (3), neuvosto muutti jo heinäkuussa 2006 (4) päätöstä menettelystä, jota sovelletaan komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (5), ja lisäsi siihen uutena menettelynä valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn.

2.2.1

Menettelyn avulla lainsäätäjä voi vastustaa lainsäädäntötyyppisten toimenpiteiden eli sellaisten yleisten toimenpiteiden, joilla muutetaan yhteispäätösmenettelyllä hyväksyttyjen perussäädösten muita kuin keskeisiä osia, hyväksymistä aina katsoessaan, että hanke ylittää perussäädöksessä vahvistetun täytäntöönpanovallan, että se ei sovellu perussäädöksen tavoitteeseen tai sisältöön tai että siinä ei noudateta toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatetta.

2.2.2

Kyse on tyypillisistä komiteamenettelyyn liittyvistä järjestelyistä, joista säädetään neuvoston päätöksessä 1999/468/EY, jota on muutettu päätöksellä 2006/512/EY. Näiden päätösten mukaan komission on esitettävä täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä käsittelevät ehdotukset jäsenvaltioiden hallintovirkamiehistä koostuville komiteoille viiden komiteamenettelyn (neuvoa-antava menettely, hallintomenettely, sääntelymenettely, valvonnan käsittävä sääntelymenettely ja suojamenettely) mukaisesti. Komissio hyväksyi jo joulukuussa 2006 asiaan liittyvät 25 ehdotusta (6), joista komitea on antanut lausunnon (7).

2.3

Valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä on käytetty säädettäessä täytäntöönpanotoimenpiteistä muutosten tekemiseksi perussäädösten muihin kuin keskeisiin osiin. Komitologiapäätöksen 5 a artiklan ja valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn soveltamista on jatkettu siirtymäkaudella vuosina 2009–2014 odotettaessa sitä, että voimassa olevat säännökset sopeutetaan delegoitujen säädösten järjestelmään mukauttamalla tiettyjä asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä.

2.4

ETSK on antanut vielä aivan äskettäin lausunnon (8) kahtatoista eri alaa koskevista kahdesta ehdotuksesta ”omnibus-asetuksiksi”. ETSK ilmaisi tukensa aloitteelle, sillä ”se on tarpeen unionin oikeuslähteiden turvaamiseksi ja edistää yksinkertaistamisen ja tehokkuuden tavoitetta”, mutta suositti neuvostolle ja parlamentille ”mahdollisimman suurta valppautta” ja kehotti niitä ”arvioimaan yksityiskohtaisesti kaikkia mukauttamisen piiriin kuuluvia säädöksiä”. Nämä 165 säädöstä, jotka kuuluivat alun perin valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin, sisältyvät nyt uuteen delegoitujen säädösten järjestelmään.

2.5

ETSK muistuttaa antaneensa hiljattain yksityiskohtaisen tiedonannon delegointimenettelystä ja kehottaa pitämään kyseisen tiedonannon mielessä tämän lausunnon ymmärtämisen helpottamiseksi.

3.1

Nyt tehty ehdotus noudattaa metodologialtaan aiempia ehdotuksia, ja siinä esitetään sääntelykehys.

3.2

Ehdotettu sääntelykehys sisältää muutokset eri alojen asetuksista ja direktiiveistä koostuviin 76 säädökseen. Säännösten mukauttamiseksi SEUTin määräyksiin esitetään myös poistomuutoksia ympäristöasioita koskeviin asetuksiin (EY) N:o 66/2010 ja (EY) N:o 1221/2009, liikennettä koskevaan direktiiviin 97/70/EY, terveys- ja kuluttaja-asioita koskeviin asetukseen (EY) N:o 1333/2008 ja direktiiviin 2002/46/EY (9) sekä humanitaarista apua koskevaan asetukseen (EY) N:o 1257/96.

4.1

ETSK kannattaa komission aloitetta, sillä sen avulla turvataan unionin oikeuslähteet, pyritään yksinkertaistamaan ja tehostamaan menettelyjä ja taataan Euroopan parlamentille ja neuvostolle täydet mahdollisuudet käyttää demokraattiseen valvontaan liittyviä oikeuksiaan.

4.2

Komitea pitää ilahduttavana, että nyt tarkasteltavana olevissa ehdotuksissa on otettu huomioon useita komitean aiemmissa lausunnoissaan mainitsemia seikkoja. Se korostaa kuitenkin hiljattain esittämäänsä näkemystä siitä, että ”SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaan säädösvallan siirron kestoaika on määritettävä yksiselitteisesti perussäädöksessä ja että tähän saakka säädösvallan siirrot on eräitä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta säädetty periaatteessa tietyksi määräajaksi, joka tarvittaessa voidaan uusia säädösvallan siirron täytäntöönpanosta laaditun kertomuksen perusteella” (10).

4.3

ETSK palauttaa mieliin, että myös Euroopan parlamentti huomauttaa säädösvallan siirtovaltuudesta 5. toukokuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, että siirto on varovaisuutta vaativa toimenpide. Parlamentti korostaa, että ”SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaiset säädösvallan siirron tavoitteet, sisältö, soveltamisala ja kesto on määritettävä täsmällisesti ja huolellisesti kussakin perussäädöksessä”. Komitean mielestä tässä yhteydessä on myös varmistettava täydet mahdollisuudet harjoittaa oikeuksia ja tehtäviä, jotka kansallisille parlamenteille on varattu EU:n lainsäädäntäprosessissa.

4.4

Komitea katsoo myös, että säädösvallan siirtoon olisi turvauduttava vain, jos on tarpeen – 290 artiklan mukaisesti – ”antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia”. Kun on kyse pelkästään täytäntöönpanoon liittyvistä säädöksistä, tulee soveltaa SEUTin 291 artiklan määräyksiä. Säädösvallan siirron nojalla ei tule missään tapauksessa voida säätää ”tietyn alan keskeisistä osista”. Käsite ”muu kuin keskeinen osa” on lisäksi vielä määriteltävä, ja kyseisen mekanismin toimivuus olisi arvioitava tarkasti.

4.5

ETSK korostaa tähän liittyen komissiolle esittämiään suosituksia siitä, että ”se [muokkaisi] toimintaansa säädösten mukauttamiseksi yhtenä ryhmänä niin, että siinä otetaan paremmin huomioon tiettyjen perussäädösten erityispiirteet” (11), ja että se ottaisi huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tulkinnat käsitteistä ”muu kuin keskeinen toimenpide” ja ”komissiolle siirrettyyn toimivaltaan liittyvät valtuudet”.

4.6

Komitea korostaa seuraavien seikkojen merkitystä:

4.7

Komitea vahvistaa aiemmin jo esittämänsä toteamuksen, jonka mukaan ”komiteamenettelyjen – jotka edellyttävät ainoastaan komission ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien osallistumista ja joiden tehtävänä on – – hallinnointi, neuvonanto tai sääntely säädösten seurannan tai täytäntöönpanon johdosta – on oltava nykyistä avoimempia ja ymmärrettävämpiä niin EU:ssa asuvien kuin etenkin niiden henkilöiden kannalta, joita säädökset koskevat” (12).

4.8

ETSK pitää tärkeänä, että ehdotetun uuden sääntelykehyksen vaikutusta arvioidaan säännöllisesti ja että parlamentille, neuvostolle ja komitealle esitetään säännöllisesti kertomus, jossa tarkastellaan säädösvallan siirron nojalla annettavia yhteisön säädöksiä koskevan ja kaikkien ulottuvilla olevan käyttäjäystävällisen tiedon tehokkuutta, avoimuutta ja levittämistä, jotta voidaan valvoa menettelyä, jossa yhdistetään sääntely ja varsinainen täytäntöönpano.

4.9

Komitea muistuttaa, että tässäkin yhteydessä on noudatettava tinkimättömästi Lissabonin sopimuksen 8 a artiklaa, jonka mukaan päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia, sekä varmistettava, että tieto on kaikkien kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan ulottuvilla.