19.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 271/101

1.1

Vaikka ETSK suhtautuu varauksellisesti nuorisotyöllisyyttä ja nuorisotakuuta koskevien aloitteiden rahoituksen suuruuteen ja sen toteutustapaan, komitea on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että Euroopan sosiaalirahastoon ja rakennerahastoihin liittyvien parlamentin ja neuvoston asetusten muuttaminen ehdotuksessa esitetyllä tavalla on välttämätöntä.

1.2

ETSK korostaa, että nyt tehtävien poliittisten päätösten on edistettävä kasvua ja laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen luomista sekä vahvistettava sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

1.3

ETSK pahoittelee, että nuorisotyöllisyysaloitetta ei rahoiteta vahvistamalla unionin varoja vaan osoittamalla siihen osa koheesiopolitiikan kokonaismäärärahoista, jotka ovat jo alhaisemmat kuin kaudella 2007–2013.

1.4

ETSK on vakuuttunut siitä, että 6 miljardin euron määrärahat eivät ole riittävät, kun otetaan huomioon ongelman laajuus ja pikaisen ratkaisun tarve.

1.5

Koska kriisi ei ole vielä ohi eikä työpaikkoja ole alkanut syntyä, ETSK ehdottaa, että tukeen oikeuttava nuorten työttömyysaste olisi määriteltävä joustavammin, jotta voidaan arvioida nuorisotyöttömyystilanteen kehitystä, tai että vaihtoehtoisesti rajaksi asetettaisiin 20 prosenttia.

1.6

ETSK suosittaa, että nuorisotakuuseen oikeuttava ikäraja nostettaisiin 30 vuoteen etenkin niissä maissa, joissa nuorisotyöttömyys on korkein.

1.7

Lopuksi ETSK kehottaa jäsenvaltioita olemaan vähentämättä monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdyssä ehdotuksessa vahvistettuja rahoitussitoumuksia nuorten työllisyyden edistämiseksi sekä hyväksymään komission ehdotuksen ylimääräisten varojen käytöstä, jotta saavutetaan tavoite ja kitketään tämä ongelma, joka uhkaa kokonaisen eurooppalaisen nuoren sukupolven tulevaisuutta.

2.1

Eurooppa-neuvoston päätettyä 28. helmikuuta 2013 nuorisotakuun perustamisesta komissio on tehnyt kaksi ehdotusta: ensimmäisessä (COM(2013) 145 final) muutetaan komission ehdotusta COM(2011) 607 final/2 – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta – ja toisessa (COM(2013) 146 final) muutetaan komission ehdotusta COM(2012) 496 final – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eri rahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta.

2.2

Näillä ehdotuksilla pyritään varmistamaan nuorisotyöllisyysaloitteen rahoitus osana nuorisotakuuta, jonka tavoitteena on taata kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tarjous laadukkaasta työpaikasta tai jatkokoulutus- tai harjoittelupaikasta neljän kuukauden kuluessa opintojen päättymisestä tai työttömäksi jäämisestä.

2.3

Kokonaismäärärahat kaudelle 2014–2020 ovat 6 miljardia euroa, josta 3 miljardia euroa on Euroopan sosiaalirahaston investointeja ja 3 miljardia euroa nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettavia erityismäärärahoja alaotsakkeesta 1 b ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus”.

2.4

Rahoitus on suunnattu niille NUTS 2 -tason alueille, joiden nuorisotyöttömyysaste (15–25-vuotiaiden) oli yli 25 prosenttia vuonna 2012.

3.1

Useissa jäsenvaltioissa vallitsevan dramaattisen nuorisotyöttömyystilanteen vuoksi neuvoston 28. helmikuuta 2013 hyväksymä aloite nuorisotakuun perustamisesta on täysin perusteltu. Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat peräänkuuluttaneet tällaista takuuta useissa eri yhteyksissä ja eri muodoissa.

3.2

Euroopan komission mukaan EU:ssa on 7,5 miljoonaa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (NEET (1)), eli 12,9 prosenttia eurooppalaisista 15–24-vuotiaista nuorista. Monet eivät ole suorittaneet loppuun keskiasteen koulutusta ja ovat jättäneet koulun kesken ennen aikojaan; monet ovat maahanmuuttajia tai kuuluvat heikommassa asemassa oleviin yhteiskuntaryhmiin. Lisäksi eräissä maissa keskiluokan nuorten (uusköyhät) tilanne on heikentynyt siten, että opiskelijat, jotka eivät vielä ole suorittaneet loppuun opintojaan, saattavat jättää ne kesken.

3.3

Aiemmissa lausunnoissaan ETSK on korostanut nuorisotyöttömyystilanteen vakavuutta EU:ssa ja kehottanut kaikkia osapuolia ottamaan käyttöön välittömiä, tehokkaita ja päättäväisiä toimia, jotta päästään eroon tästä noidankehästä, joka vaarantaa kokonaisen sukupolven tulevaisuuden (2). Ongelma ei koske ainoastaan asianomaisia henkilöitä, vaan se uhkaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa ja saattaa ajan myötä vaarantaa Euroopan talouskasvun ja kilpailukyvyn.

3.4

ETSK katsoo, että nyt tehtävien poliittisten päätösten on osaltaan elvytettävä kasvua ja luotava laadukkaita ja pysyviä työpaikkoja, jotka tarjoavat takeet ja suojan, jotka ovat perinteisesti edistäneet Euroopan sosiaalisen mallin rakentamista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Samalla komitea korostaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden täysipainoisen osallistumisen tärkeyttä näiden politiikkojen suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa.

3.5

Todellisuudessa nuorisotakuuseen sisällytetty nuorisotyöllisyysaloite toimii ainoastaan, jos työmarkkinoiden kysyntää edistetään vastaavasti (mikä toisin sanoen edellyttää talouskasvua). Lisäksi niiden miljoonien nuorten kouluttamiseen, työharjoittelujaksoihin ja ammattitaidon parantamiseen, joilla on heikot mahdollisuudet integroitua työmarkkinoille, sisältyy itsessään suuria riskitekijöitä.

3.6

ETSK on huolissaan siitä, että Eurooppa-neuvosto pitää Euroopan talousvaikeuksia ensisijaisesti julkisen talouden vakauttamiseen liittyvänä ongelmana yrittämättä edes arvioida vaihtoehtokustannuksia tai kielteisiä vaikutuksia, kuten nuorten massatyöttömyyttä, pettymystä ja epätoivoa (3).

4.1

Koska komission ehdottamilla muutoksilla pyritään mukauttamaan Euroopan sosiaalirahastoa koskeva nykyinen asetus ja EU:n eri rahastoja koskeva yleisempi asetus 7. ja 8. helmikuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätökseen, seuraavat huomiot eivät koske komission ehdotuksia vaan neuvoston päättämiä suuntaviivoja.

4.2

Kriisin edelleen jatkuessa ETSK ei voi olla pahoittelematta, että neuvosto ehdottaa unionille kaudeksi 2014–2020 pienempää budjettia kuin edellisellä kaudella. Tämä vaikuttaa kielteisesti resursseihin, joita tarvittaisiin tämänhetkisen tilanteen ratkaisemiseen.

4.3

Tästä päätöksestä johtuu, että nuorisotyöttömyyden torjumiseen ehdotetut varat eivät ole lisäys talousarvioon vaan ne leikataan muihin otsakkeisiin osoitetuista määrärahoista – 3 miljardia Euroopan sosiaalirahastosta ja 3 miljardia koheesiopolitiikasta.

4.4

Lisäksi ehdotetut 6 miljardin euron kokonaismäärärahat seitsemän vuoden jaksolle ovat ilmeisen riittämättömät (4).

4.5

Koska nyt osoitettaviin määrärahoihin oikeuttava nuorten työttömyysaste (25 %) määritellään vuoden 2012 tietojen pohjalta, siinä ei oteta huomioon kriisin kehittymistä eikä tämänhetkistä taantumaa, joten tällä välin tapahtuneet dramaattiset käänteet saattavat jäädä huomiotta. ETSK katsookin, että nuorisotyöttömyystilanteen kehitystä olisi voitava arvioida joustavammin tai että tämä prosenttiosuus olisi ennaltaehkäisevästi laskettava 20:een.

4.6

Lisäksi ETSK suosittaa, että nuorisotakuuseen oikeuttava ikäraja nostettaisiin 30 vuoteen, jotta siitä voisivat hyötyä myös korkeakouluopintonsa myöhemmin päättävät nuoret tai ne, jotka ovat siirtymävaiheessa koulutuksen ja työelämän välillä. Tämä on erityisen tärkeää niiden maiden kannalta, joissa nuorisotyöttömyys on korkein.

4.7

ETSK tukee päätöstä jättää nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitetut erityismäärärahat jäsenvaltioiden yhteisrahoitusosuuden (3 miljardia euroa) ulkopuolelle sekä sitä, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettuja varoja ei lasketa mukaan 5 prosentin suoritusvaraukseen.

4.8

Lopuksi ETSK korostaa, että edellä esitetyistä huomioista huolimatta aloite on tuen arvoinen. Komitean mielestä siitä on tehtävä aktiivisen työllisyyspolitiikan rakenteellinen toimenpide, eikä se saa jäädä pelkästään välineeksi, jolla vastataan nykyiseen talouskriisiin (5).