19.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 271/75

1.1

EU:lla on edessään valtavia haasteita, ja kaikkien jäsenvaltioiden on kriittisesti suhtautuen annettava panoksensa talous- ja rahoituskriisin esiin tuomien ongelmien ratkaisemiseksi. Yksi suurimmista ongelmista on työttömyys sen kaikissa muodoissaan ja riippumatta siitä, mihin yhteiskuntaryhmiin se kohdistuu. Se edellyttää jäsenvaltioiden yhteisiä ja koordinoituja toimia sellaisen yhteisen strategian puitteissa, jota sovelletaan eri tavoin kunkin maan ominaispiirteiden ja mahdollisuuksien mukaan.

1.2

Tätä taustaa vasten Euroopan komissio tekee ehdotuksen Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelmasta yrittäjyys- ja innovointikulttuurin edistämiseksi, jotta mahdollistettaisiin talouksien elpyminen ja luotaisiin sellainen todellinen eurooppalainen yrittäjähenki, jonka avulla kyetään mobilisoimaan yhteiskunta kaikkia kansalaisia koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

1.3

Käsillä olevassa lausunnossa analysoidaan Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman laatimisen tuomaa lisäarvoa. Toimintasuunnitelma on realistinen pyrkimys yrittäjyyden ja yrittäjähengen edistämiseksi todellisena eurooppalaisena välineenä, jonka avulla kyetään selviytymään kriisistä. Painopisteenä suunnitelmassa on panostaa erityistoimiin sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin jäsenneltyihin politiikkoihin, jotka ovat riittävän tehokkaita aikaansaadakseen muutoksen nykytilanteessa siten, että vahvistetaan ja tuetaan yrittäjyyttä, joka vauhdittaa yhteiskunnan osallistumista innovointiin ja talouskasvuun. Tällä yrityspolitiikalla tulee kannustaa kaikenlaisten yritysten perustamiseen. Lisäksi on edistettävä itsenäistä ammatinharjoittamista, käsityöläisyyttä, vapaiden ammattien harjoittamista, perheyritysten perustamista, osuustoimintaa ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä.

1.4

ETSK katsoo, ettei yhteiskunnan tule pitää yrittäjyyttä ratkaisuna kaikkiin ongelmiin vaan ennemminkin apuvälineenä, jotta asennoitumisessa aikaansaadaan muutos, joka on innovointikulttuurin luomisen sekä tiedon ja liiketoimintamahdollisuuksien tavoittelun kannalta välttämätön kestäväpohjaisen talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi kaikissa yritysmuodoissa.

1.5

ETSK pelkää, että Eurooppa-neuvoston hyväksymä monivuotinen rahoituskehys haittaa Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja että se jää pelkäksi kokoelmaksi hyviä aikomuksia ilman kestävää rahoitusta.

1.6

ETSK kehottaa Euroopan parlamenttia ottamaan huomioon, että suunnitelman perusteellista ja kestäväpohjaista täytäntöönpanoa varten on osoitettava tarvittavat resurssit, ja muistuttaa, että rakennerahastoilla voi olla tässä yhteydessä merkittävä rooli.

1.7

ETSK muistuttaa, että ruohonjuuritason eri ”toimijoiden” – näiden alkuperästä (julkinen tai yksityinen) tai toimialasta riippumatta – käyttöön on annettava tarvittavat välineet, jotta voidaan levittää yrittäjyyttä koskevia parhaita käytänteitä ja tiedottaa niistä.

1.8

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot panevat Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman täytäntöön tiiviissä yhteistyössä pk-yrityksiä edustavien eri organisaatioiden kanssa, kun otetaan huomioon pk-yritysten toimialan kattavuus ja merkitys EU:ssa.

1.9

ETSK on samaa mieltä siitä, että yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on koordinoitava koulutuspoliittisten toimenpiteiden kanssa ottamalla opettajakunta toimintaan mukaan ja että käsitteen on sisällyttävä opetusohjelmaan jo ensimmäisinä kouluvuosina. ETSK kehottaa lisäksi koordinoimaan näitä toimia sekä jäsenvaltio- että unionitasolla, jotta varmistetaan ehdotettujen toimien yhdenmukainen toteutus.

1.10

ETSK katsoo, että komission tulisi muiden vastaavanlaisten kampanjoiden tavoin nimetä jompikumpi seuraavista kahdesta vuodesta eurooppalaiseksi yrittäjyyden teemavuodeksi sekä tukea yhteisiä aloitteita ja vahvistaa näin ”eurooppalaisen yrittäjyyden” käsitettä. Tällä ehdotuksella ei ole tarkoitus kyseenalaistaa asiakirjassa mainitun ”EU:n yrittäjyyspäivän” toteuttamista.

1.11

ETSK kehottaa komissiota lisäämään neljännen toiminta-alan, jonka tarkoituksena on vahvistaa välittäjäorganisaatioiden kautta yrityksille ja erityisesti kaikkein pienimmille yrityksille tarjottavaa tuki-, neuvonta- ja avustustoimintaa.

1.12

ETSK pyytää komissiota, parlamenttia ja neuvostoa suunnittelemaan ja toteuttamaan useiden jäsenvaltioiden kokemusten pohjalta järjestelmiä, joilla tuetaan itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi haluavia eläkkeellä olevia ikäihmisiä ja yksinkertaistetaan heidän toimintansa puitteita.

2.1

ETSK katsoo, että kolme alaa, joilla on ryhdyttävä välittömästi toimiin ja joilla pyritään edistämään kestävän yrittäjyyden ja yrittäjähengen kehittymistä EU:ssa, ovat tarkoituksenmukaiset, mutta niitä on täydennettävä erityistoimenpitein, joita toteutetaan paikallisesti ”eurooppalaista” näkökulmaa soveltaen ja globaaleihin markkinoihin suuntautuen. Vaikka toteutettavat toimet ovat käsitteellisesti tarkoituksenmukaiset, ETSK kehottaa komissiota varmistamaan niiden rahoituksen kestävyyden.

Alat, joilla on ryhdyttävä välittömästi toimiin, on määritelty asianmukaisesti:

Toisin sanoen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta voidaan valmistella ja kouluttaa ihmisiä, luoda yrittäjyydelle suotuisat olosuhteet ja edistää käsitettä tällä välin luotujen olosuhteiden pohjalta.

Todettakoon toistamiseen, että käsite on asianmukaisesti määritelty ja edellyttää siksi jäsenvaltioiden taholta yhteistä sitoutumista sekä selkiytystä suunnitelman rahoituksen kestävyydestä.

3.1

Yrittäjyys itsessään on jo määritelty käsite; sitä pidetään kehittyneitä yhteiskuntia erottavana tekijänä, ja sen tulisi olla vallitsevan kulttuurin myönteinen ominaispiirre (1).

3.2

Eurooppalaisen yhteiskunnan asennoitumista yrittäjyyteen voidaan muuttaa levittämällä olemassa olevia hyviä käytänteitä ja esimerkkitapauksia onnistumisista yhdessä yrittäjyyskulttuuriin liittyvien peruskäsitteiden kanssa. Samalla on otettava huomioon, että toteutettavissa investoinneissa on keskityttävä hyödyntämään Euroopan erittäin rikasta inhimillistä pääomaa. Monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoissa on otettava huomioon tämä tarve edistää ja levittää nykyisiä hyviä käytänteitä pk-yrityksiä edustavien organisaatioiden keskuudessa eri jäsenvaltioissa.

3.3

Tarvittavaan asennemuutokseen liittyy merkittäviä käsitteitä, joita ei tuoda asiakirjassa asiaan kuuluvalla tavalla esiin. Esimerkkinä tästä ovat teollis- ja tekijänoikeudet. ETSK kehottaa komissiota ottamaan nämä asiakirjassa (2) mainittujen yleisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaiset käsitteet huomioon suunniteltaessa ohjelmien puitteissa toteutettavia toimia. ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan tiukan kannan tähän kysymykseen elimissä, jotka vastaavat maailmankaupan organisoinnista tällä alalla.

3.4

Huolimatta asiakirjan hyvistä aikomuksista se on jossain määrin epämääräinen, kun kyse on siitä, miten politiikat, joita jäsenvaltioiden on edistettävä, pannaan täytäntöön ja miten niitä seurataan. ETSK:n mielestä on otettava huomioon, että monet näistä toimenpiteistä ovat tehokkaita ainoastaan, jos jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti kulttuurin muuttamisen prosessiin, mikä nykyisessä taloustilanteessa näyttää olevan hankala toteuttaa käytännössä ilman EU:n ohjelmista myönnettävää rahoitusta. ETSK painottaa lisäksi, että Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma voidaan toteuttaa sitä tehokkaammin mitä tiiviimmin pk-yritysten eri edustajat osallistuvat siihen, sillä näin varmistetaan käsiteltävien kysymysten ja tarvittavan asennemuutoksen kannalta keskeisten toimijoiden osallistuminen.

3.5

ETSK pitää huolestuttavana sitä, ettei toimintasuunnitelman toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi ole erityistä talousarviota, ja epäilee, voiko toimintasuunnitelma olla tehokas ilman asianmukaista talousarviosuunnitelmaa, joka mahdollistaa esitettyjen ehdotusten mukaiset jatkotoimet. ETSK muistuttaa, että rakennerahastoilla voi olla ratkaisevan tärkeä rooli prosessissa, ja kehottaa näin komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään rahastoja asianmukaisella tavalla yrittäjyyden edistämiseen EU:n seuraavassa viitekehyksessä. Toimien seuranta ja arviointi on otettava huomioon rakennerahastotoimissa.

3.6

ETSK katsoo, että komission tulisi muiden vastaavanlaisten kampanjoiden tavoin nimetä jompikumpi seuraavista kahdesta vuodesta eurooppalaiseksi yrittäjyyden teemavuodeksi sekä tukea merkittäviä yhteisiä aloitteita ”eurooppalaisen yrittäjyyden” käsitteen vahvistamiseksi.

3.7

ETSK on tyytyväinen komission toteuttamiin toimiin, joilla kannustetaan vähentämään yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen liittyvää byrokratiaa, ja kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yhteisiä toimenpiteitä, joilla suojellaan eurooppalaisia markkinoita muiden maiden tai alueiden harjoittamalta epäreilulta kilpailulta.

3.8

ETSK kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltioiden on yrittäjyyttä edistävien ohjelmiensa puitteissa otettava sosiaaliturvajärjestelmissään käyttöön erityisiä toimenpiteitä, jotka tarjoavat yrittäjille samantasoisen suojan kuin yleisesti työntekijöille. Näin parannetaan osaltaan niiden turvaa, joille ”riski” toimii kannustimena hankkeiden menestymiseen.

3.9

ETSK kannattaa sitä, että luodaan ”naisyrittäjien lähettiläiden” virtuaalinen ryhmä ja käytetään todellisia menestystarinoita yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien julkisuuskuvan parantamiseksi, jotta muutetaan myönteisellä tavalla asiasta yhteiskunnassa vallitsevia käsityksiä. Kyseisiä ryhmiä hyödynnettäisiin levitettäessä yrittäjyyden arvoja ja edistettäessä yhteisiä hankkeita. Komissio on ottanut jo ensimmäisen askeleen tähän suuntaan, sillä se julkaisee vuosittain Euroopan pk-yritysviikolla esitteen Secret of Success (Menestyksen salaisuus), jossa esitellään jäsenvaltioissa toimivia yrityslähettiläitä. Sama koskee digitaalistrategiaan liittyvää Startup Europe -aloitetta.

4.1.1

ETSK myöntää ja tähdentää, että investoinnit yrittäjyyden edistämiseen ja yrittäjäkoulutukseen ovat ratkaisevassa asemassa, jotta yhteiskunnassa tarvittavaa kulttuurista muutosta koskevat ehdotetut tavoitteet saavutetaan. ETSK:n mielestä on olennaisen tärkeää, että nämä edistämistoimet aloitetaan jo ensimmäisinä kouluvuosina.

ETSK muistuttaa kuitenkin, että yrittäjyyden käsite kattaa erilaisia tilanteita yhteiskunnan eri alojen ja kansalaisten eri elämänvaiheiden mukaan. Yrittäjyyttä on näin ollen edistettävä tässä kaiken kattavassa merkityksessä. Kansalaisyhteiskunta on tavallisesti suotuisa ympäristö yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle, mikä on ratkaisevan tärkeää yrittäjyyden yleisen käsitteen kehittämistä silmällä pitäen. ETSK suosittaakin, että tämä käsite tunnustetaan ja että sitä tuetaan.

4.1.2

Kaikissa jäsenvaltioissa on huomattava määrä hyviä käytänteitä, joita voidaan ja tulee levittää ja soveltaa kunkin maan ominaispiirteiden ja tarpeiden mukaan. Levittämällä ja edistämällä näitä aloitteita asianmukaisesti voidaan auttaa luomaan suotuisat puitteet yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin merkityksen ymmärtämiselle. On tärkeää, että monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan saataville riittävä rahoitus, jotta viranomaiset ja pk-yritysten eri edustajat levittävät näitä hyviä käytänteitä ja tekevät niitä tunnetuiksi.

4.1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti ajatukseen helpottaa hyvien käytänteiden edistämistä näillä aloilla, mutta kiinnittää huomiota siihen, että kunkin jäsenvaltion erityispiirteet on otettava aina huomioon mukauttaen toimenpiteet kulloisiinkin olosuhteisiin.

4.1.4

ETSK muistuttaa, että Yritys-Eurooppa-verkoston jo olemassa olevia valmiuksia voidaan hyödyntää toimintasuunnitelman edistämiseksi ja siitä tiedottamiseksi jäsenvaltioille. Tämän toiminnan mahdollistamiseksi on edistettävä Yritys-Eurooppa-verkoston yhteistyötä yrittäjyyden edistämisprosessiin osallistuvien eri organisaatioiden kanssa sekä erityisesti sellaisten organisaatioiden kanssa, joilla on yhteyksiä pk-yrityksiin. On kuitenkin otettava huomioon, että verkoston toiminta ei ole yhtä aktiivista kaikissa maissa.

4.2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joilla yhteiskuntaa pyritään kannustamaan yritteliäisyyteen menestyksellisten mallien ja jo hyviksi osoittautuneiden esimerkkien pohjalta. Hyviä esimerkkejä yleensä jäljitellään yhteiskunnassa, mikä on tehokas keino levittää myönteistä käsitystä yrittäjyydestä ja lisätä itseluottamusta eri kohderyhmien keskuudessa.

4.2.2

On kuitenkin ehdottoman välttämätöntä, että yrittäjyyskulttuuria edistetään nuorten keskuudessa jo hyvin varhain, kuten edellä jo todettiin. Kohderyhmissä, joiden keskuudessa edistetään yrittäjyyttä ja innovointia, vallitsee syyn ja seurauksen suhde. Nuoret motivoituvat ja reagoivat myönteisesti kannustimiin sellaisen kulttuurin ja ympäristön edistämiseksi, jotka rohkaisevat ”luomaan jotakin” itsenäisesti ja omalla vastuulla, ja innostuvat saavutuksista, jotka ovat todella heidän omiaan. Mitä aiemmin nuoret osallistuvat hankkeisiin, joiden yhteydessä he voivat käytännön tasolla oppia toimimaan yrittäjinä sekä näyttämään hyvää esimerkkiä yrittäjyyskulttuurista ja sellaisten yksilöiden välisestä yhteistyöstä, joiden tavoitteet ja arvot ovat yhteisiä, sitä parempia tulokset ovat tulevaisuudessa. Juuri siksi opettajien roolilla on asennoitumisen muuttamisen kannalta olennainen merkitys, minkä johdosta ETSK kannattaa aloitteita, joilla opettajakuntaa tuetaan käsitteen edistämisessä ja tunnetuksi tekemisessä. F1 in Schools (3) on hyvä esimerkki ohjelmasta, joka kannustaa yrittäjyyteen ja johon opettajat osallistuvat. ETSK muistuttaa myös päätelmistä aiheesta Entrepreneurship Education at School in Europe  (4) annetussa raportissa, jossa luodaan katsaus erilaisiin EU:ssa sovellettaviin, yrittäjäkoulutuksen edistämiseen tähtääviin strategioihin.

4.2.3

ETSK korostaa, ettei ole olemassa yhtä yhtenäistä yrityskulttuuria, vaan kulttuurit ovat erilaisia yrityksen koosta, luonteesta ja toimialasta riippuen. Yrittäjyyden edistämistoiminnassa on siksi pidettävä esillä kaikenlaisia yrityksiä ja vältettävä suosimasta yhtä mallia. Toimia olisi lisäksi kohdennettava myös yritystoiminnan kumppaneille eli esimerkiksi pankeille, viranomaisille ja tiedotusvälineille, jotta nämä ottaisivat huomioon nämä kulttuurierot tiedotuksessaan ja poliittisissa valinnoissaan.

4.2.4

ETSK korostaa tarvetta säilyttää yrittäjyyden muotojen moninaisuus ja suojella sitä yhtenäismarkkinoiden ja Euroopan sosiaalisen mallin täyden hyödyntämisen ja toteuttamisen mahdollistamiseksi. Komitea suosittaa tätä kaikille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioille. Kaikki yrittäjyyden muodot nimittäin ilmentävät osaa Euroopan historiasta, ja jokainen niistä ylläpitää yhteistä muistiamme ja kulttuuriamme (5). Myös eurooppalaisen yrittäjähengen täysimittaiseksi muotoutumiseksi ja edistämiseksi yrittäjyyden muotojen moninaisuus ja pluralismi on mainittava erikseen unionitason toimintasuunnitelmassa ja niille on annettava siinä arvoa.

4.3.1

Vaikuttaa ilmeiseltä, että yleisölle on osoitettava, että yritysten perustaminen on sellaisen yhteisön ponnisteluiden tulos, joka tunnustaa elinkeinonharjoittajien ja yrittäjien luoman lisäarvon, arvostaa sitä ja on valmis vastaanottamaan sen. Nykyisessä taloustilanteessa on vieläkin olennaisempaa, että kaikki tahot ymmärtävät rakentavalla tavalla heidän roolinsa.

4.3.2

Yrittäjyyskulttuurin asianmukaisen edistämisen ohella on myös luotava todella kestävät ja vakaat olosuhteet – erityisesti lainsäädännöllisestä näkökulmasta – niitä varten, jotka haluavat investoida ja ottaa riskin tietyn idean, käsitteen tai liiketoiminnan kehittämiseksi.

4.3.3

ETSK muistuttaa, että vaikka on oleellista edistää uusien yritysten perustamista sekä helpottaa omistajanvaihdoksia yrityksissä, joita uhkaa sulkeminen tai konkurssi, on myös yhtä lailla oleellista tukea olemassa olevia yrityksiä. Perustamisen ja sulkemisen väliin mahtuu yrityksen koko elinkaari, joka edellyttää erityisiä poliittisia toimenpiteitä sekä entistä parempia säännöksiä pysyvien työpaikkojen ja kestäväpohjaisen taloudellisen toiminnan sekä innovoinnin ja kilpailukyvyn luomiseksi sisämarkkinoilla ja globalisoituneessa taloudessa.

4.3.4

Jäsenvaltioiden on ehdottomasti yhdenmukaistettava myönteisellä tavalla olosuhteet ihanteellisten edellytysten luomiseksi liiketoiminnan sekä yritys- ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittämiselle ja otettava samalla huomioon, että yritysrakennemallit voivat vaihdella merkittävästi. Esimerkkejä onnistuneista hankkeista, kuten erilaiset kollektiivisen osallistumisen yrityspääomaan tai osuuskuntien luominen (6), voidaan jälleen käyttää esikuvana muutoksille, joita jäsenvaltioiden on edistettävä.

4.3.5

ETSK katsoo, että yritysten perustamisen edellytyksiä koskevien tietojen tulee olla nykyistä selkeämpiä ja yhdenmukaisempia jäsenvaltioiden välillä, jotta tasapuoliset toimintaedellytykset olisivat yrittäjyyttä edistävä tekijä. On myös tärkeää varmistaa mahdollisuus saada tukipalveluja, joissa otetaan huomioon eri yritystyypit.

4.3.6

ETSK on yhtä mieltä siitä, että rahoitus on eurooppalainen kysymys, jota kaikkien jäsenvaltioiden on tarkasteltava hyvin huolellisesti. Rahoitusvarat ovat rajallisia, ja tässä yhteydessä siitä kärsivät eniten nimenomaan pienyrittäjät, joiden tarkoituksena on käynnistää tietty hanke. Siksi on äärimmäisen tärkeää vahvistaa rahoitusmekanismeja, joilla tuetaan tällaisia aloitteita ja joista esimerkkejä ovat keskinäiset takuujärjestelmät tai edullisemmat luotot. Nämä järjestelmät ovat olennaisen tärkeitä pienyrittäjille, jotka eivät kykene saamaan rahoitusta niin kutsutuilta tavanomaisilta markkinoilta (7).

4.3.7

ETSK kannattaa näin ollen sitä, että vahvistetaan sellaisia innovatiivisia hankkeita tukevia välineitä, joiden riskialttius on suoraan verrannollinen innovointitasoon. Näin ollen on myös aiheellista lisätä taloudellista tukea uuden tekniikan testaukselle, demonstroinnille ja pilotoinnille sen yhteiskunnassa aikaansaamien kerrannaisvaikutusten johdosta.

4.3.8

Näinä yritysten kannalta erityisen vaikeina aikoina ETSK kannattaa politiikkaa, jolla helpotetaan yritysten luovutuksia, sillä kyseiset toimenpiteet, joilla voidaan lisätä työmarkkinoiden dynaamisuutta, on nähtävä mahdollisuuksina elvyttää talouden aloja.

4.3.9

Sisämarkkinoiden puitteissa sovellettavan lainsäädännön laatu on niin ikään tärkeä. Jäsenvaltioilla on vielä pitkä tie kuljettavanaan, mutta siltä ei voi enää kääntyä pois.

4.4.1

Puhutaan paljon amerikkalaisesta tai anglosaksisesta tavasta asennoitua epäonnistumiseen ja niin sanottuun ”toiseen mahdollisuuteen”. ETSK on samaa mieltä siitä, että yhteiskunnassa yleisesti on pyrittävä näkemään yrittäjät eri tavoin, kun kyse on heidän kyvystään sietää ensimmäisiä epäonnistumisia. ETSK kiinnittääkin huomiota siihen, että on luotava mekanismeja, jotta jokainen, joka on yrittäjähenkinen ja todella haluaa luoda jotakin innovatiivista, voi pitää kiinni suunnitelmistaan. Se, että ensimmäinen yritys luoda jotakin ”epäonnistuu”, voidaan ja tulee nähdä erityisesti rahoitusjärjestelmän piirissä mahdollisuutena kehittyä ja hankkia valmiuksia uusia yrityshankkeita silmällä pitäen, eikä sitä tule pitää ”matkan päättymisenä”. ETSK katsoo niin ikään, että voi olla myös haitallista edistää liiallisesti tietynlaista kulttuuria ja että maalaisjärki ja tasapaino on asetettava aina etusijalle.

4.5.1

ETSK on samaa mieltä siitä, että yrityksiä koskevien säännösten on oltava yksinkertaisia ja selkeitä kaikille, jotka haluavat osallistua aktiivisesti niiden perustamiseen ja kehittämiseen. ETSK on tyytyväinen komission ja jäsenvaltioiden toimiin minimoida kaikenlainen yritysten perustamiseen ja nykyaikaistamiseen liittyvä byrokratia. Yrityksen perustaminen – on kyse sitten teollisuus-, palvelu- tai teknologia-alan toiminnasta – on oltava yksinkertainen ja nopea mutta samalla riittävän tarkkaan punnittu prosessi, jotta vältetään ylilyönnit ja väärinymmärrykset sekä yritysten perustajia että sääntelyviranomaisia ajatellen.

4.5.2

ETSK kannattaa komission ehdotusta perustaa työryhmä arvioimaan vapaiden ammattien harjoittajien erityistarpeita hallinnon yksinkertaistamisen, kansainvälistymisen ja rahoituksen saannin kaltaisissa kysymyksissä. ETSK muistuttaa lisäksi, että toissijaisuusperiaate sekä vapaiden ammattien erityinen rooli monissa jäsenvaltioissa on otettava huomioon, jotta kannustetaan laatimaan pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan kaltainen vapaita ammatteja koskeva eurooppalainen peruskirja.

4.5.3

ETSK on yhtä mieltä yrityksille suunnattujen neuvonta- ja tukimekanismien tarpeesta, mutta kiinnittää huomiota siihen, että on luotava monialaisia työryhmiä, jotka tuntevat markkinat ja niiden erityispiirteet. Komitea muistuttaakin mahdollisuudesta hyödyntää niiden entisten ja kokeneempien yrittäjien hankkimaa kokemusta, jotka ovat valmiita auttamaan osaamisensa siirtämisessä uusille yrittäjille, mikä mahdollistaa hedelmällisen vuoropuhelun sukupolvien välillä. Tältä osin ETSK pitää tärkeänä, etteivät kyseiset toimet perustu yksinomaan vapaaehtoisuuteen vaan että niitä tuetaan kannustimin, jotka mahdollistavat sen, että mentorit ja yritykset voivat hyötyä syntyneestä lisäarvosta. Tämä on myös keino integroida henkilöt, jotka kykenevät vielä auttamaan yhteiskuntaa mutta jotka eivät enää osallistu työmarkkinoille kaikilta osin aktiivisesti.

4.5.4

On edistettävä pk-yritysten välisiä yhteistyöverkostoja, sillä niiden avulla vahvistetaan huomattavasti pk-yritysten elinkelpoisuutta mittakaavaetujen ansiosta (markkinoinnin, hankintojen tai muiden yhteisten palveluiden kustannusten jakaminen, täydentäviä tuotteita tai palveluita tuottavien yritysten välinen yhteistyö, mahdollisuus innovointiin ja kansainvälistymiseen).

4.5.5

Hallinnon yksinkertaistamiseksi ja uusien yrittäjien tukemiseksi toteutettavien toimien lisäksi ETSK korostaa yrittäjäjärjestöjen tarjoaman neuvontapalvelun (valmennus ja mentorointi) keskeistä merkitystä. Ilman tällaista toimintaa pk-yritykset ja erityisesti mikroyritykset eivät voisi yksin saada rahoitusta ja hyötyä EU:n varoista, innovoida, kehittää kilpailukykyään ja soveltaa Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisia toimenpiteitä, vaikka ne on kohdistettu suoraan tällaisille yrityksille. ETSK pitää valitettavana, ettei toimintasuunnitelmassa kaavailla yrittäjäjärjestöjen valmennus- ja mentorointitoiminnan vahvistamista. Komitea pyytää lisäämään neljännen toiminta-alan, jossa tarkoituksena on vahvistaa näitä toimia välittäjäorganisaatioiden tuella. Toimien on kohdistuttava erityisesti kaikkein pienimpiin yrityksiin.

4.6.1

ETSK kannattaa erityistoimia sellaisten yhteiskuntaryhmien mobilisoimiseksi, joiden panos yhteisiin toimiin on yhä merkittävämpi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.6.2

ETSK kannattaa toimenpiteitä toimintasuunnitelmassa mainittujen ryhmien (työttömät, naiset, ikääntyneet, nuoret, vammaiset ja maahanmuuttajat) mobilisoimiseksi, kun kyse on yrittäjyydestä, yritysten perustamisesta ja arvon luomisesta yhteiskunnalle. Mikäli nämä ryhmät edistäisivät ja levittäisivät olemassa olevia hyviä käytänteitä, voitaisiin mahdollistaa nykyistä kokonaisvaltaisempi lähestymistapa ja asianmukaisten politiikkojen toteuttaminen. ETSK on samaa siitä, että kyseiset väestöryhmät kykenevät mobilisoimaan yhteiskunnan tässä asiassa, ja kannattaa politiikkoja, joilla edistetään yrittäjyyden ja innovoinnin arvoja heidän keskuudessaan, jotta heitä kannustetaan osallistumaan tähän eurooppalaiseen haasteeseen.

4.6.3

ETSK pyytää toimielimiä kiinnittämään huomiota erityisesti eläkkeelle jääneiden ikäihmisten voimistuvaan suuntaukseen aloittaa itsenäinen ammatinharjoittaminen tai palata tällaisen toiminnan harjoittajaksi. Ilmiö johtuu muun muassa eliniän pidentymisestä, terveydenhuollon kehittymisestä sekä tarpeesta täydentää tuloja kriisin eläkkeisiin kohdistuvien vaikutusten seurauksena. Komitea kehottaa komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa suunnittelemaan ja toteuttamaan useiden jäsenvaltioiden kokemusten pohjalta järjestelmiä, joilla tuetaan itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi haluavia ikäihmisiä ja yksinkertaistetaan heidän toimintansa puitteita.