9.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 133/77

1.1

Eurooppa ei ole vielä onnistunut voittamaan kriisiä, minkä seurauksena se jakautuu yhä voimakkaammin kahtia. Kun ajatellaan EU:ssa nykyisin toteutettavia säästötoimia kriisin voittamiseksi, komitea toistaa olevansa syvästi huolissaan siitä, voidaanko Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteet ja köyhyyden torjuntatavoitteet saavuttaa.

1.2

Komitea kehottaa hyväksymään Euroopan taloudelle sellaisen elvytyssuunnitelman, jolla olisi laajoja työmarkkinapoliittisia vaikutuksia ja joka olisi suuruusluokaltaan kaksi prosenttia bkt:stä. Jäsenvaltiotasolla on toteutettava lisäinvestointeja ja on määritettävä EU:n investointihankkeita nopeasti, kohdennetusti ja koordinoidusti työllisyyden edistämiseksi.

1.3

Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan täysimääräinen osallistuminen työllisyyspolitiikan muotoiluun ja soveltamiseen kaikissa vaiheissa on politiikan koordinoinnin onnistumisen keskeinen edellytys. Komitea painottaa, että kaikille asianomaisille sidosryhmille, komitea mukaan luettuna, on annettava riittävästi aikaa uuden ehdotuksen esittämisen ja päätöksen tekemisen välillä, jotta ehdotuksesta voidaan keskustella perusteellisesti. Tämä on erityisen tärkeää, kun ajatellaan vuonna 2014 hyväksyttäviä uusia suuntaviivoja.

1.4

Komitea on myös esittänyt seuraavanlaisia ehdotuksia:

2.1

Euroopan unionin neuvosto päätti 21. lokakuuta 2010 jättää uudet vuoteen 2014 voimassa olevat työllisyyspoliittiset suuntaviivat sinälleen, jotta päähuomio kiinnitettäisiin niiden toteuttamiseen (1). Euroopan komissio esitti 28. marraskuuta 2012 ehdotuksensa neuvoston päätökseksi suuntaviivojen voimassaolon säilyttämisestä vuonna 2013.

2.2

Useimpien EU:n jäsenvaltioiden heikkenevän työllisyystilanteen ja etenkin nuorisotyöttömyyden huomattavan nousun ja jatkuvan korkean pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi sekä suuntaviivojen ensi vuonna tapahtuvan ajantasaistamisen valmistelua ajatellen ETSK hyödyntää vuosittaista, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohtaan perustuvaa lausuntopyyntöä tilaisuutena toistaa keskeiset viime vuosina antamansa suositukset suuntaviivoista ja niiden toteuttamisesta (2).

3.1.1

Euroopan työllisyystilanne on tulevina vuosina erittäin kireä. Tämä koskee etenkin tiettyjä ryhmiä, joita ovat nuoret, heikosti koulutetut, pitkäaikaistyöttömät, vammaiset, maahanmuuttajat ja yksinhuoltajat. Rahoituskriisin viidentenä vuotena kaikissa ennusteissa, mukaan luettuna komission työllisyystutkimuksessa, tullaan siihen tulokseen, että työmarkkinoiden kehitys koko Euroopassa jatkuu edelleen heikkona ainakin vuoden 2013. Eurooppa ei ole vielä tähän mennessä onnistunut voittamaan kriisiä ja täten jakautuu yhä voimakkaammin kahtia.

3.1.2

Työllisyyden elpyminen on pysähtynyt. Työllisyys heikkenee. Työpaikkojen luominen on ollut edelleen vähäistä ja se on vähentynyt edelleen, vaikka joillakin runsaasti työpaikkoja käsittämillä aloilla ja koko sisämarkkinoilla on käyttämätöntä potentiaalia. Työmarkkinoiden segmentoituminen on jatkunut, ja tilapäiset työsopimukset ja osa-aikatyö ovat lisääntyneet. Ansiotulojen verotus on pysynyt kireänä, ja veroja on entisestään korotettu joissakin jäsenvaltioissa. Jälleen kasvussa oleva työttömyys on saavuttanut ennätyslukemat. Pitkäaikaistyöttömyys, eikä vain nuorisotyöttömyys, on hälyttävällä tasolla erityisesti jäsenvaltioissa, joissa toteutetaan mittavia julkisen talouden vakauttamistoimia. Kotitalouksien keskimääräiset tulot alenevat monissa jäsenvaltioissa, ja viimeaikaisten tietojen mukaan köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät ja syvenevät. Myös työssäkäyvien köyhyys ja sosiaalinen kahtiajako ovat lisääntymässä monissa jäsenvaltioissa (3).

3.1.3

Tätä taustaa vasten ETSK toistaa olevansa syvästi huolissaan siitä, että kun ajatellaan EU:ssa nykyisin vahvistuneita periaatteita säästötoimiin tähtäävän kriisinhallinnan toteuttamiseksi, ei Eurooppa 2020 -strategian osallistavan kasvun prioriteetin yhteydessä esitettyjä työllisyystavoitteita eikä köyhyyden torjuntatavoitteita voida saavuttaa.

3.2.1

Säästötoimet, joiden vuoksi loppukysyntä vähenee jossakin jäsenvaltiossa, voivat aiheuttaa muissa jäsenvaltioissa ketjureaktion, joka johtaa syöksykierteeseen. Kun säästöohjelmia käynnistetään samanaikaisesti useissa jäsenvaltioissa, kasvunäkymät synkkenevät entisestään, ja on mahdollista, että tällä tavoin ajaudutaan muun muassa koulutus-, tutkimus- ja innovointi-, työllisyys- ja kulutusinvestointeja koskevaan epävarmuuden noidankehään.

3.2.2

Työllisyyspolitiikalla ei kuitenkaan voida kompensoida vääränlaista makrotalouspolitiikan ohjausta. ETSK pitää näin ollen keskeisenä sitä, että eurooppalaisen infrastruktuurin kehittämistä ja laadullisen kasvun lisäämistä tuetaan työllisyyspolitiikan avulla. Tarvitaan pikaisesti Euroopan ja jäsenvaltiotason kohdennettuja investointeja, jotka edistävät huomattavasti työllisyyttä ja jotka on toteutettava koordinoidusti, jotta parannetaan työllisyyspoliittisia vaikutuksia. Siksi sekä yksityiset että julkiset tahot on saatava pikaisesti tekemään investointeja ja toteuttamaan tarvittavia uudistuksia.

3.2.3

Komitea yhtyy komission analyysiin, jonka mukaan työllisyyden kasvunäkymät riippuvat ratkaisevasti siitä, onnistuuko EU luomaan talouskasvua makrotalous-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikan tuella ja täydentämään ponnistelujaan työllistävään elpymiseen tähtäävällä työllisyyspolitiikalla. ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että monia huhtikuussa 2012 hyväksyttyyn työllisyyspakettiin sisältyviä myönteisiä ehdotuksia ei voida toteuttaa, jos säästöpolitiikkaa jatketaan EU:ssa entiseen tapaan.

3.2.4

ETSK on myös huolissaan siitä, että ehdotetut toimet eivät yksistään riitä saavuttamaan EU:n työllisyysstrategiassa asetettuja tavoitteita. Tämän vuoksi ETSK on useaan otteeseen kehottanut hyväksymään Euroopan taloudelle sellaisen elvytyssuunnitelman, jolla olisi laajoja työmarkkinapoliittisia vaikutuksia ja joka olisi suuruusluokaltaan kaksi prosenttia bkt:stä. Kesäkuussa 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päättämä kasvu- ja työllisyyssopimus merkitsi ensiaskeleita tähän suuntaan, mutta toimille on nyt annettava sisältöä, jotta kaikkialle EU:hun saadaan luotua kipeästi kaivattua liikkumavaraa kestävän kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Komitea on myös kehottanut tekemään sosiaalisen investointisopimuksen, jotta kriisit saadaan vastedes taltutettua pysyvästi ja voidaan investoida tulevaisuuteen. Komitea seuraa tiiviisti sosiaalialan investointipakettia, jonka komissio on ilmoittanut esittävänsä hyväksyttäväksi helmikuussa.

3.3.1

ETSK on useaan otteeseen kannattanut politiikan koordinoinnin monivuotista sykliä Eurooppa 2020 -strategiassa ja kerta toisensa jälkeen todennut, että parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan täysimääräinen osallistuminen työllisyyspolitiikan muotoiluun ja toteuttamiseen kaikissa vaiheissa unioni- ja jäsenvaltiotasolla on ratkaiseva edellytys politiikan koordinoinnin onnistumiselle.

3.3.2

Koska suuntaviivat muodostavat jäsenvaltioille puitteet suunnitella, toteuttaa ja seurata kansallisia politiikkoja EU:n kokonaisstrategian yhteydessä, komitea kehottaa antamaan kaikille asianomaisille sidosryhmille, myös komitealle itselleen, riittävästi aikaa uuden ehdotuksen esittämisen ja päätöksen tekemisen välillä, jotta ehdotuksesta voidaan keskustella perusteellisesti. Tämä on entistäkin tärkeämpää, sillä EU:n työllisyyspolitiikan on tuettava jäsenvaltioita nykyistä enemmän kriisin ratkaisemisessa.

3.3.3

EU-ohjausjakson aikataulun mukaisesti eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia olisi kuultava hyvissä ajoin vuotuista kasvuselvitystä valmisteltaessa, kun on kyse työllisyyspolitiikan ensisijaisten painopisteiden määrittelystä sekä työllisyyspolitiikan suuntaviivojen muotoilusta, täytäntöönpanosta ja arvioinnista. Tämä on erityisen tärkeää, kun ajatellaan vuonna 2014 hyväksyttäviä uusia suuntaviivoja.

4.1

EU:n työllisyyspolitiikan yleisiä tavoitteita on täydennettävä erityisiä kohderyhmiä koskevilla tavoitteilla: EU:n laajuisen yleisen työllisyystavoitteen lisäksi olisi tulevaisuudessa määriteltävä mitattavissa olevia EU:n tavoitteita myös erityisiä kohderyhmiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, naisia, iäkkäitä, vammaisia ja etenkin nuoria, varten. Konkreettisten tavoitteiden esittämisen laaja-alainen siirtäminen jäsenvaltioiden tasolla työllisyyspolitiikan alalla ei tähän mennessä ole osoittautunut onnistuneeksi. Tässä yhteydessä tarvitaan etenkin niiden nuorten määrän huomattavaa vähenemistä mittaavaa indikaattoria, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa (ns. NEET).

4.2

Nuorisotakuun olisi toteuduttava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: Komitea on erittäin tyytyväinen komission ehdotukseen nuorisotakuusta, jonka tavoitteena on varmistaa, että kaikki alle 25-vuotiaat nuoret saavat lyhyen ajan kuluessa koulunkäynnin päättymisestä laadukkaan työtarjouksen tai voivat osallistua täydennyskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai harjoitteluun (4). ETSK:n mielestä on kuitenkin liian myöhäistä puuttua tilanteeseen neljän kuukauden kuluttua. Nuorisotakuun olisi mieluiten toteuduttava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eli nuoren rekisteröityessä työvoimatoimistossa, sillä siirtymän epäonnistuminen aiheuttaa vahinkoa kansantaloudelle ja jättää elinikäiset arvet. Kansallisissa uudistusohjelmissa on esitettävä tältä osin konkreettisia toimia.

4.3

Erityisvaikeuksissa olevia maita varten olisi perustettava erityinen nuorten solidaarisuusrahasto, jos ESR:n varat eivät ole riittävät: ESTK toteaa, että vuosien 2014–2020 rahoitusnäkymiä laadittaessa tulisi kiinnittää erityishuomiota siihen, että taataan varojen myöntäminen nuoria varten Euroopan sosiaalirahastosta. ETSK kannattaa tilanteen vakavuuden vuoksi nuorten solidaarisuusrahaston perustamista globalisaatiorahaston kaltaisena solidaarisena ratkaisuna. Erityisissä vaikeuksissa olevia maita voitaisiin tukea tilapäisesti nuorisotakuuta sovellettaessa. Jos tämä ei onnistu pelkästään Euroopan sosiaalirahaston varoin, rahoitukseen on käytettävä muitakin EU-varoja (nuorten solidaarisuusrahasto). Pankkeja varten saatiin kokoon miljardeja, joten myös näiden varojen hankkimisen pitäisi olla mahdollista.

4.4

Laatustandardeja, ensimmäisiä työkokemuksia ja yrityksissä tapahtuvaa pätevöitymistä on edistettävä: ETSK tukee työmarkkinoilla olennaisen tärkeiden taitojen kehittämistä työelämän toimijoiden ja oppilaitosten aktiivisen yhteistyön avulla. ETSK:n mielestä on asianmukaista tukea ensimmäisiä työkokemuksia ja työpaikkakoulutusta. ETSK onkin yhtä mieltä siitä, että oppisopimuskoulutus, harjoittelujaksot sekä vapaaehtoisohjelmiin osallistuminen ovat tärkeitä välineitä, kun nuoret hankkivat taitoja ja työkokemusta. ETSK korostaa oppisopimuskoulutuksen ja harjoittelujen laatunormien merkitystä. Näin ollen se on tyytyväinen komission aikomukseen ehdottaa laatupuitteita korkeatasoisten harjoittelujaksojen tarjoamiselle ja niihin osallistumiselle.

4.5

Vuorottelukoulutusjärjestelmää (duaalijärjestelmä) oppisopimuskoulutuksineen on tutkittava sen laajempaa soveltamista silmällä pitäen: On tärkeää saattaa työmarkkinoiden tarpeet, koulutus ja nuorten odotukset vastaamaan tosiaan. Yksi keino tämän saavuttamiseksi on tarjota kannustimia ja tukea laadukkaiden oppisopimusjärjestelmien kehittämiseen. Komitea on tyytyväinen alaa koskeviin komission suuntaviivoihin. Vuorottelukoulutusjärjestelmää, jossa yhdistyvät sekä yrityksissä että oppilaitoksissa tapahtuva ammatillinen koulutus, olisi tutkittava sen siirrettävyyden kannalta. Maissa, joissa sovelletaan vuorottelukoulutusjärjestelmää, on huomattavasti matalampi nuorisotyöttömyys kuin maissa, joissa ei sovelleta oppisopimusjärjestelmää. Muutamat kriisin pahimmin koettelemat maat ovat lisäksi kiinnostuneet vuorottelukoulutusjärjestelmien käyttöönotosta. ETSK kehottaa tässä yhteydessä parantamaan kokemusten jakamista ja tukemaan oppisopimusjärjestelmiä ESR:n varoin. On edistettävä tällaista vaihtoa ja starttirahoitusta sekä kehitettävä vuorottelukoulutuksen laatupuitteita. Komitea korostaa työmarkkinaosapuolten osallistumisen roolia ammattikoulutuksessa. Sen mielestä onkin tärkeää, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat jäsenvaltioissa tiiviisti kyseisten järjestelmien kehittämisen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.

4.6

Epävarmat työsuhteet on torjuttava: ETSK on jo monesti ottanut kantaa joustoturvaan. Komitea on tyytyväinen siihen, että kriisin hoidosta saadut kokemukset ovat johtaneet joustoturvaa koskevan lähestymistavan laajentamiseen. Sisäisen joustavuuden parantamiseen ei ole tähänastisessa joustoturvakeskustelussa kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Määräaikaiset ja tilapäiset työsuhteet voivat mahdollistaa siirtymiä lyhyellä aikavälillä ja olla toisinaan välttämättömiä, jotta voidaan helpottaa etenkin muita heikommassa asemassa olevien ryhmien siirtymistä tavanomaisille työmarkkinoille. Tällaiseen työhön liittyvän epävarmuuden työsuhteen jatkumisesta olisi kuitenkin oltava vain tilapäistä, ja vastapainoksi työntekijän olisi kuuluttava sosiaaliturvan piiriin. Nuorisotyöttömyyden osalta ETSK varoittaa myös liian monista epävarmoista ja näköalattomista ratkaisuista pyrittäessä edistämään työelämään integroitumista. Sen sijaan, että panostetaan epävarmoihin työsuhteisiin ja -sopimuksiin, tulisi toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, etteivät määräaikaiset työsuhteet eivätkä matalapalkkaiset ja heikon sosiaaliturvan tarjoavat työpaikat muodostu nuorison kohdalla säännöksi.

4.7

Yritysten roolin arvostusta työpaikkojen luomisessa on parannettava: Euroopassa toimivat yritykset ovat keskeisessä asemassa työmarkkinakriisiä taltutettaessa. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosina palkanneet monia uusia työntekijöitä. Näin ollen on erittäin tärkeää parantaa pk-yritysten pääomansaantia ja leikata käynnistysvaiheen kustannuksia. Euroopan komission mukaan tällä olisi huomattava vaikutus EU:n talouteen: bkt kasvaisi noin 1,5 prosenttia tai noin 150 miljardia euroa ilman että työntekijöiden suoja heikkenisi. Myös sosiaaliset yritykset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat osaltaan lisätä työllisyyttä, kuten ETSK on useaan otteeseen korostanut. Lisäksi neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) äskettäin laatimassa oma-aloitteisessa lausunnossa todetaan, että osuuskunnat, erityisesti työntekijöiden osuuskunnat, voivat myös kriisiaikoina suojella työpaikkoja vähentämällä voittojaan niiden turvaamiseksi (5).

4.8

Työmarkkinainstituutioiden roolia on vahvistettava kansallisissa uudistusohjelmissa: Tavoitteen saavuttaminen edellyttää monissa maissa julkisten työvoimapalveluiden tarjoamien erityistukien laajentamista, ja tässä yhteydessä on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Kaikissa EU-maissa on tutkittava ja tarvittaessa parannettava työ- tai opiskelupaikkaa etsiviin pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin työttömiin kohdennettavaa tukea. Komitea kehottaa sisällyttämään vastaavat tavoitteet kansallisiin uudistusohjelmiin.

4.9

EU:n myöntämän rahoituksen saantia on helpotettava kireän työmarkkinatilanteen maille: Jäsenvaltioiden kireästä budjettitilanteesta huolimatta on säilytettävä aktiivisiin työmarkkinatoimiin kohdennettavat kansalliset ja unionin varat nuorten ja pitkäaikaistyöttömien koulutukseen ja työllisyyteen kohdennettavien muiden varojen ohella ja tarvittaessa lisättävä niitä. Maiden, joiden työmarkkinatilanne on erityisen vaikea ja joiden on samalla kiristettävä menotaloutta, olisi saatava EU:n rahastoista nykyistä helpommin varoja. Tarvitaan käytännönläheisiä ja joustavia hallinnollisia menettelytapoja varojen käytön yksinkertaistamiseksi, ja tulisi harkita jopa kansallisen osarahoituksen tilapäistä poistamista Euroopan sosiaalirahaston ja muiden EU-rahastojen tukia jaettaessa.

4.10

EU:n osoittama lisärahoitus: Talouskriisi korostaa vakavuudellaan sitä, että komission EU:n rakennerahastoja varten ehdottama summa ajanjaksoksi 2014-2020 ei ehkä riitä luomaan toivottua vaikutusta talouden ja työllisyyden kasvuun eikä edistämään EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota. Tämä olisi otettava täysimääräisesti huomioon monivuotisessa rahoituskehyksessä.