19.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 393/5

1.

koulutuksesta ja Eurooppa 2020 -strategiasta Nikosiassa 4.–5. lokakuuta 2012 pidetyssä opetusministerien epävirallisessa kokouksessa käydyn keskustelun,

2.

syyskuun 17. päivänä 2012 järjestetyn kokeiluluonteisen koulutuspoliittisten ratkaisujen vertaisarvioinnin, jossa keskityttiin korkea-asteen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen kahtena niistä keskeisistä aloista, joiden merkitystä painotettiin vuoden 2012 EU-ohjausjakson aikana,

3.

lokakuun 18.–19. päivänä 2012 pidetyn eurooppalaisen koulutus- ja nuorisofoorumin yhteydessä käydyn julkisen keskustelun vuoden 2012 EU-ohjausjakson aikana esiin tulleista koulutuskysymyksistä,

4.

pyrkimykset parantaa empiiristä näyttöä ja analysointivalmiuksia koulutuksen seurantakatsauksen avulla,

5.

koulutuskomitean ja työllisyyskomitean yhteisen teemakohtaisen arvioinnin järjestämisen 18. huhtikuuta 2012,

1.

neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antamissa koulutusalaan liittyvissä maakohtaisissa suosituksissa keskitytään erityisesti laadukkaan esiopetuksen ja kouluopetuksen saannin edistämiseen, koulun keskeyttäjien määrän vähentämiseen, nuorten koulutuksesta työmarkkinoille siirtymisen helpottamiseen, opetustulosten parantamiseen ja työmarkkinoiden tarpeisiin paremmin vastaavien taitojen tarjoamiseen, ammatillisen koulutuksen vahvistamiseen erityisesti työssä tapahtuvan koulutuksen ja oppisopimusten avulla, korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamiseen ja erityisesti keskeyttämisasteen alentamiseen sekä parempien koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseen muita heikommassa asemassa oleville ryhmille,

2.

vuosien 2010 ja 2011 välillä tapahtui rohkaisevaa, tosin epätasaista edistymistä kohti korkea-asteen tai sitä vastaavien opintojen suorittamista ja koulunkäynnin keskeyttämisastetta koskevaa EU:n yleistavoitetta, ja toteaa, että ponnisteluja on jatkettava, jotta tämä tavoite saavutetaan vuoteen 2020 mennessä, ottaen huomioon, että koulutusalan uudistusten toteuttaminen loppuun asti vie usein aikaa,

1.

tehokas ja riittävä investointi koulutuksen kaltaisiin kasvua edistäviin aloihin on niukkojenkin taloudellisten resurssien aikoina keskeinen vaikutustekijä talouden kehitykselle ja kilpailukyvylle, jotka puolestaan ovat olennaisia työpaikkojen luomisen kannalta,

2.

tehokas investointi koulutukseen voi olla vieläkin tärkeämpää taloudellisesti vaikeina aikoina ja nuorisotyöttömyyden ollessa korkealla tasolla. Kun kriisi on ohi, entistä suurempi määrä työhön pyrkiviä korkeatasoisia korkeakoulu- ja ammatillisen tutkinnon suorittaneita voi parantaa merkittävästi kasvunäkymiä, edistää innovointia ja auttaa ehkäisemään tulevia kriisejä,

3.

sekä nuorten että aikuisten pätevyyttä ja ammattitaidon tasoa on monilla aloilla mukautettava jatkuvasti ja perusteellisesti talouden ja työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin; ihmisten työllistettävyyttä olisi siksi edistettävä sekä koulutusjärjestelmissä että työpaikoilla siten, että julkinen ja yksityinen sektori kantavat yhdessä vastuun elinikäisen oppimisen toteutumisesta,

4.

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin pääsyn kannalta on ratkaisevan tärkeää valmentaa Euroopan kansalaisista motivoituneita ja itsenäisiä oppijoita, jotka kykenevät osaltaan edistämään kestävää talouskasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta pitkällä aikavälillä,

5.

Koulutusjärjestelmien avulla olisi pyrittävä helpottamaan siirtymistä koulutuksesta työelämään, löytämään asianmukainen tasapaino teorian ja käytännön välillä ja tarvittaessa vahvistamaan yhteyksiä koulutuksen ja työmarkkinoiden välillä. Opetuksessa tulisi ottaa paremmin huomioon muuttuneet tilanteet, ja siihen olisi kuuluttava tarvittaessa käytännön koulutusta, joka voi osaltaan parantaa opiskelijoiden ja muiden oppijoiden työllistettävyyttä,

6.

koulutussektorille tulisi, myös ministeritasolla, antaa keskeisempi rooli niin koulutukseen liittyvien yhteisten lähestymistapojen ja tavoitteiden määrittelyssä kuin Eurooppa 2020 -strategian mukaisen EU-ohjausjakson koulutukseen liittyvien osien täytäntöönpanossakin:

1.

kehittämään ja toteuttamaan kansallisten ja alueellisten painopisteiden ja tarpeiden mukaisesti uudistuksia, joiden tarkoituksena on ratkaista maakohtaisissa suosituksissa esiin tuodut koulutusalan haasteet,

2.

asettamaan tavoitteeksi tehokas investointi koulutukseen osana laajempaa talouden elpymisen, kasvun ja työpaikkojen luomisen strategiaa, myös EU:n ohjelmien ja Euroopan rakennerahastojen avulla,

3.

pyrkimään yhdessä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa parantamaan opettajien, koulunjohtajien ja opettajankouluttajien rekrytointia, ammattitaidon kehittämistä ja yleistä asemaa, jotta opetuksen ja oppimisympäristön laatu paranee ja näiden ammattien houkuttelevuus kasvaa,

4.

sisällyttämään koulutusohjelmiin, erityisesti ammatillisen koulutuksen yhteydessä, enemmän työelämäosioita, esimerkiksi järjestämällä harjoittelu- ja oppisopimusjaksoja; perustamaan ammatillista koulutusta tarjoavien laitosten, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja paikallisten ja alueellisten viranomaisten välisiä yhteistyörakenteita ja lisäämään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta muun muassa kasvattamalla ammatillisten koulutusvaihtoehtojen valikoimaa ja tarjoamalla ylemmän perusasteen koulutuksessa enemmän ohjausta,

5.

edistämään kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välisiä joustavia polkuja,

6.

tuomaan korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet laajemmin saataville esimerkiksi kohdentamalla toimenpiteitä aliedustettuihin ryhmiin, ottamalla käyttöön joustavia oppimismuotoja ja, jollei niin ole vielä tehty, kehittämällä ammatillisesti suuntautunutta korkea-asteen koulutusta korkeakouluopetuksen täydennyksenä,

7.

tarjoamaan paremmin kohdennettua opintotukea ja opinto-ohjausta opiskelijoiden auttamiseksi saamaan korkeakoulututkinto suoritettua tavoiteajassa,

8.

kytkemään Eurooppa 2020 -strategian ja ET 2020 -kehyksen yhteydessä määritetyt koulutusalan painopisteet nykyisen ja tulevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisiin eurooppalaisten rakennerahastojen menoihin,

1.

arvioimaan viimeaikaista kokeiluluonteista vertaisarviointia ja esittämään sen perusteella ehdotuksia mahdollisia muita Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin liittyviä vertaisoppimistapahtumia ja vertaisarviointeja koskevan keskustelun pohjaksi,

2.

esittämään neuvostolle ehdotuksen ET 2020 -työohjelmaksi, jolla varmistetaan vuosia 2012–2014 koskevan toisen ET 2020 -jakson painopisteiden sekä tarvittaessa maakohtaisten suositusten täytäntöönpano. Työohjelmassa tulisi määrittää kunkin painopistealan osalta suunniteltu toiminta, aikataulu ja avointa koordinointimenetelmää noudattavien työryhmien osallisuus,

1.

varmistamaan, että maakohtaisissa suosituksissa esiin tuodut uudistustarpeet otetaan huomioon valittaessa Euroopan rakennerahastojen tulevan yhteisen strategiakehyksen mukaisia ensisijaisia investointikohteita ja toimia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviä neuvotteluja,

2.

parantamaan Eurydicen ja muiden asiaankuuluvien verkostojen, kuten Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) ReferNetin, työn koordinointia jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien ja Eurooppa 2020 -strategian puitteissa toteutettavien uudistusten analysoimiseksi.