3.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 64/19

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

2012/C 64/15

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

MUUTOSHAKEMUS

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

9 ARTIKLASSA TARKOITETTU MUUTOSHAKEMUS

”PROVOLONE VALPADANA”

EY-nro: IT-PDO-0217-0021-27.01.2010

SAN ( X ) SMM ( )

1. Eritelmän kohta (kohdat), jo(i)ta muutos koskee:

—		Tuotteen nimi
—		Tuotteen kuvaus
—		Maantieteellinen alue
—		Alkuperätodisteet
—		Tuotantomenetelmä
—		Yhteys maantieteelliseen alkuperään
—		Merkinnät
—		Kansalliset vaatimukset
—		Muuta (täsmennettävä)

2. Muutoksen (muutosten) tyyppi:

—		Yhtenäisen asiakirjan tai yhteenvedon muutos
—		Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n eritelmän muutos, kun yhtenäistä asiakirjaa tai yhteenvetoa ei ole julkaistu
—		Eritelmän muutos, joka ei edellytä julkaistun yhtenäisen asiakirjan muutosta (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 3 kohta)
—		Eritelmän väliaikainen muutos, joka johtuu viranomaisten asettamista pakollisista terveys- tai kasvinsuojelutoimista (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 4 kohta)

3. Muutos (muutokset):

Huhtikuun 9 päivänä vuonna 1993 annetun asetuksen 3 §, jossa vahvistettiin alkuperänimitys ”Provolone Valpadana”, sekä komissiolle toimitetun aineiston liitteenä olevat asiakirjat muodostavat yhdessä eritelmän, jonka perusteella nimitys hyväksyttiin yhteisössä asetuksella (EY) N:o 1107/96.

Kaikkien senaikaisten eritelmien tapaan myös Provolone Valpadanan eritelmän tekstiasu oli hyvin epäyhtenäinen, eikä eräitä tuotantovaiheita ollut käsitelty riittävän yksityiskohtaisesti. Vaikka vuonna 1993 toimitettu aineisto sisälsi paljon asetuksen (ETY) N:o 2081/92 4 artiklan eri kohtia koskevia tietoja, on jo pitkään katsottu välttämättömäksi saada tuottajien, kuluttajien ja valvontaviranomaisten käyttöön jäsennelty teksti, jonka ei tarvitse olla luonteeltaan kuvaileva, mutta joka on ennen kaikkea selkeä ja hyödyllinen.

Sen vuoksi eräät vaiheet on esitetty täsmällisemmin; lisäksi on yksilöity parametrit, joiden avulla voidaan esittää ehdottomasti tarvittavat numeeriset tiedot, ja nautojen ruokintaa on kuvattu yksityiskohtaisemmin.

Tämän vuoksi on esimerkiksi katsottu tarpeelliseksi korostaa, että maito on kerättävä viimeistään 60 tunnin kuluttua lypsystä, ja tuoda selvemmin esiin kotoperäisten maitohappobakteereiden tärkeä merkitys (Provolone Valpadana on yksi niistä äärimmäisen harvoista SAN-juustoista, joiden valmistukseen käytetään aikaisemmasta jalostuksesta saatua juoksutetta).

3.1 Tuotteen kuvaus:

Painoluokat ja niihin liittyvät kypsytysajat on esitetty täsmällisesti ja vähimmäis- ja enimmäispaino on poistettu. Alkuperäisten painoluokkien asettamat rajoitteet vastaavat huonosti markkinatodellisuutta, joka on muuttunut huomattavasti. Viittaukset painoon on poistettu myös siksi, että kypsytysaika ja ero miedon ja voimakkaan juuston välillä on kuvattu tarkemmin.

2.	On määrätty, että miedoista, paloiteltuina pakattavista juustoista puuttuu kuori. Kuoren puuttuminen mahdollistaa juuston käytön sellaisenaan ilman edeltävää puhdistamista, mikä helpottaa leikkaamista ja pakkaamista.

3.	On lisätty enimmäisvesipitoisuus. Sen ilmoittaminen on tärkeä tuotantoon liittyvä ehto, koska se velvoittaa tilat noudattamaan parametreja, joita ilman tuote saattaisi tulla sekoitetuksi muihin pasta filata -menetelmällä valmistettuihin juustoihin ja jopa scamorzaan.

On täsmennetty, että kuiva-aineen rasvapitoisuuden on oltava vähintään 44 % ja enintään 54 %. Täsmennys oli tarpeen, koska vuoden 1993 tuotantoeritelmässä mainittiin yksi ainoa kuiva-aineen rasvapitoisuusarvo ottamatta huomioon eräiden tuotantoprosessiin liittyvien muuttujien vaikutusta. Ehdotettu vaihteluväli heijastaa meijerituotteiden todellisia tuotanto-olosuhteita, ja siinä on otettu huomioon tekniset syyt, kuten maidon kemialliseen koostumukseen (rasva- ja valkuaispitoisuus) liittyvät vaihtelut eri vuodenaikoina sekä muutokset, joita juuston koostumuksessa voi tapahtua kypsytyksen aikana.

3.2 Tuotantoalue:

Alueeseen on lisätty seuraavat kaksi kuntaa Trenton autonomisella alueella: Nogaredo ja Nomi, jotka ovat aina kuuluneet tuotantoalueeseen, joka – kuten aineiston liitteenä olevista kartoista selvästi ilmenee – on jatkuva ja yhtenäinen. Niiden virheellinen puuttuminen 21 päivänä elokuuta 1993 annetusta asetuksesta katkaisee perusteetta maantieteellisen alueen jatkuvuuden, kun otetaan huomioon vuonna 1994 esitetty Euroopan komissioon arkistoitu aineisto, johon nimityksen rekisteröinti perustuu.

Lisäksi on todettava, että 21 päivänä elokuuta 1993 annetun asetuksen 2 §:ssä luetellut kunnat kuuluivat aiemmin Milanon maakuntaan mutta ovat nykyisin osa 8 päivänä kesäkuuta 1990 annetun lain nro 142 (63 §:n) mukaisesti 6 päivänä maaliskuuta 1992 annetulla lailla nro 251 perustettua Lodin maakuntaa. Sen vuoksi tuotantoeritelmä on päivitetty tältä osin.

3.3 Tuotantomenetelmä:

Muilta osin täsmennetään seuraavaa:

Provolone Valpadana valmistetaan täysrasvaisesta lehmän raakamaidosta, jolle voidaan tehdä lämpökäsittely miedon juuston osalta pastöroimalla ja voimakkaan juuston osalta termisoimalla.

Lämpökäsittelyt olivat käytössä jo ennen SAN-hyväksyntää, ja niiden tarkoituksena on varmistaa tuotteen terveellisyys, poistaa patogeenisiä ja juustoutumista estäviä mikrobeja, hallinnoida kypsytysprosessia tuotteelle tyypillisten mikro-organismien avulla ja parantaa juuston aistinvaraista ja probioottista laatua sekä ravintoarvoa.

Miedolle juustolle varattu lämpökäsittely (pastörointi: maidon lämmittäminen 15 sekuntia 72 °C:eessa – negatiivinen fosfataasi) on mahdollinen, kun on tarpeen poistaa tehokkaasti mikrobit raaka-aineesta, koska on kyse lyhyen kypsytysajan jälkeen myytävästä juustosta. Voimakkaalle juustolle varattu lämpökäsittely (termisointi: yksinkertainen kuumentaminen 5–10 sekuntia enintään 55 °C:ssa – positiivinen fosfataasi) muuttaa tuskin lainkaan maidon aistinvaraisia ja laadullisia ominaisuuksia, koska voimakkaan Provolone Valpadanan tuotantoon sisältyvä kypsytysprosessi itsessään estää epänormaalin käymisen ja tuhoaa kaikki muut pilaantumista aiheuttavat mikrobit.

2.	Juoksettumisvaihe on kuvattu tarkemmin. Provolone Valpadanaa valmistetaan kahden tyyppisenä (mietona ja voimakkaana), minkä vuoksi on esitetty juoksutteen käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt kummankin eri tyypin osalta.

3.	Kiinteytymisprosessia on täsmennetty. Upottaminen kylmään tai jäähdytettyyn veteen on ratkaiseva tekijä, jolla varmistetaan juuston nopeampi jäähtyminen ja vältetään myöhemmät ei-toivotut pullistumat.

4.	Kuivausvaihe on esitetty yksityiskohtaisemmin. Myös kuivaus on merkittävä tekijä, jolla vältetään myöhemmät ei-toivotut pullistumat.

Kypsytysaikoja on muutettu lyhentämällä kypsytyksen vähimmäiskestoaikaa, koska tuotanto on erityisesti kaupallisista syistä suuntautunut kohti pienempiä juustoja, jotka tarvitsevat lyhyemmän kypsytysajan. Vähimmäiskypsytysaika on muutettava 30 päivästä 10 päiväksi, koska pienempien juustojen (enintään 6 kg) aistinvaraiset ominaisuudet ovat jo siihen mennessä kehittyneet. Heti kyseisen ajan päätyttyä on mahdollista tunnistaa ero muihin (pasta filata -menetelmällä valmistettuihin) rinnakkaistuotteisiin verrattuna ja tarjota siten markkinoille juusto, jolla on jo sille selkeästi kuuluvat erityisominaisuudet.

On lisätty mahdollisuus tehdä Provolone Valpadanan kypsytyksen aikana erilaisia pintakäsittelyjä juuston pinnan suojaamiseksi homeelta ja punkeilta. Juusto voidaan peittää homeenestoaineita sisältävällä materiaalilla tai kääriä muovi- tai parafiinikelmuun. Vaikka kyseiset materiaalit peittävätkin juuston kokonaan, ne eivät estä sen hengittämistä tai luonnollista kypsymisprosessia.

3.4 Merkinnät:

1.	Tuotteen kuvausta ja tarjontamuotoa kulutukseen saatettaessa käsitellään yksityiskohtaisemmin. Muutos on tarpeen, jotta kuluttajat saavat tarkempaa tietoa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”PROVOLONE VALPADANA”

EY-nro: IT-PDO-0217-0021-27.01.2010

SMM ( ) SAN ( X )

1. Nimi:

”Provolone Valpadana”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Italia

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1 Tuotelaji:

Luokka 1.3 –

Juustot

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Puolikova pasta filata -menetelmällä alkuperäalueelta alle 60 tuntia aikaisemmin kerätystä täysrasvaisesta lehmän raakamaidosta luonnollisen maitohappokäymisen avulla valmistettu juusto. Maito voidaan käsitellä seuraavasti:

—	mieto juusto – lämpökäsittely pastöroimalla;

—	voimakas juusto – lämpökäsittely termisoimalla.

Kypsytysaika vaihtelee seuraavasti:

—	enintään 6 kg: vähimmäiskypsytysaika 10 päivää;

—	yli 6 kg: vähimmäiskypsytysaika 30 päivää;

—	yli 15 kg yksinomaan silloin, kun on kyseessä voimakas juusto: vähimmäiskypsytysaika 90 päivää;

—	yli 30 kg, kun voimakkaassa juustossa on maininta ”pitkään kypsytetty – P.V.S.”: kypsytysaika yli 8 kuukautta.

Juusto voidaan savustaa.

Paino vaihtelee juuston muodosta riippuen.

Juuston muoto vaihtelee. Se voi olla makkaran, melonin, kartion tai päärynän muotoinen; viimeksi mainitussa tapauksessa sen yläosassa voi toisinaan olla pieni pallomainen uloke (fiaschetta). Ulkopinnassa voi olla ripustamisessa käytetyn narun jättämiä kevyitä jälkiä.

Kuori on sileä, ohut, väriltään vaaleankeltainen, kullankeltainen tai toisinaan kellanruskea. Paloiteltavaksi tarkoitettu mieto juusto voi olla myös kuoreton.

Sisus on yleensä tiivis, ja siinä saattaa olla harvassa pieniä koloja. Vähän aikaa kypsytetyssä juustossa saa olla hieman lohkeavuutta, mutta tämä ominaisuus ilmenee selvemmin pitkään kypsytetyssä juustossa. Väri on yleensä oljenkeltainen.

Maku on mieto, jos kypsytys on kestänyt enintään kolme kuukautta, ja voimakas tai pistävään vivahtava, jos kypsytys on kestänyt kauemmin tai käytetty juoksute on kokonaan tai osittain peräisin vuohesta tai karitsasta.

Vesipitoisuus saa olla enintään:

—	46 % kaikissa miedoissa juustoissa ja enintään 6 kg painavissa voimakkaissa juustoissa;

—	43 % voimakkaissa juustoissa, joiden paino on yli 6 kg.

Kuiva-aineen rasvapitoisuuden on oltava vähintään 44 % ja enintään 54 %.

3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

Maito, juoksute, suola

3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

Lypsylehmien pääasiallinen ravinto koostuu viher- ja säilörehusta, rehuaineista ja tiivisterehusta, ja vähintään 50 % siitä on peräisin alkuperäalueelta. Sitä annetaan lypsäville ja ummessa oleville lehmille sekä yli 7 kuukauden ikäisille hiehoille. Vähintään 75 % päivittäisen rehuannoksen kuiva-aineesta on peräisin tuotantoalueella tuotetusta rehusta. Rehuna sallitaan pysyviltä tai tilapäisiltä laitumilta peräisin oleva tuore rehu, rehukasvit, pellossa kuivatuista rehukasveista saatu heinä, viljansänki, säilörehu, hienoksi leikattu rehu ja säilörehuksi tarkoitettu heinä. Sallittuja rehuaineita ovat vilja ja viljatuotteet, maissikakut, öljysiemenet ja niistä jalostetut tuotteet, mukulat ja juurekset, kuivarehu, sokeriteollisuuden valmisteet, kuten sokerijuurikasjätemassa ja/tai siitä valmistetut tuotteet, ainoastaan teknologisina lisäaineina ja makuaineina, ja niiden osuus päivittäisen annoksen kuiva-aineesta saa olla enintään 2,5 %. Lisäksi sallitaan palkokasvien siemenet ja johanneksenleipäpuun kuivatut palot ja niistä saadut valmisteet, rasvat, voimassa olevassa lainsäädännössä sallitut kivennäissuolat ja lisäaineet, kuten vitamiinit, hivenaineet, aminohapot, aromiaineet, hapettumisenestoaineet, mutta ainoastaan luonnolliset tai luonnollisen kaltaiset hapettumisenestoaineet ja aromiaineet hyväksytään. Inaktivoidun oluthiivan käyttö esiseoksissa sallitaan.

3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Kaikkien tuotantovaiheiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

—

3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Kaikissa juustoissa on oltava asianmukaiselle, väärennökset estävälle pohjalle (metalli, muovi) painettu suojatun alkuperänimityksen ”Provolone Valpadana” tunnus.

Merkinnät on tehtävä siinä vaiheessa, kun juustot viedään kypsytystilaan.

Ennen kaupan pitämistä kokonaisina Provolone Valpadana -juustot voidaan yksilöidä paperista tehdyllä nauhalla, etiketillä, pussilla tai muulla vastaavalla tavalla. Tällöin mukana on aina oltava tunnus ja auki kirjoitettu maininta suojatusta alkuperänimityksestä ”Provolone Valpadana” kirjasinkoolla, joka on vähintään kuudesosa kaupallisen merkin vaatimasta tilasta, lukuun ottamatta alle 6 kg painavia juustoja.

Jos merkintä leimataan musteella, nimessä ”Provolone Valpadana” on noudatettava edellä mainittuja kokovaatimuksia, mutta tuotteen tunnusta ei ole pakko merkitä.

Kahdeksannen kypsytyskuukauden päätyttyä voimakkaan Provolone Valpadana -juuston tuottajat voivat pyytää lupaa merkitä tuotteeseen polttamalla kirjainlyhenne ”P.V.S.” (pitkään kypsytetty Provolone Valpadana). Jotta juustossa voidaan käyttää tätä merkintää, sen on läpäistävä erikoistuneen henkilöstön juuston hallussapitäjän pyynnöstä ja kustannuksella suorittama tekninen tarkastus. Selektiivisessä kokeessa tarkastetaan juuston ulkonäkö (siinä ei saa olla halkeamia, ja koputettaessa soinnin on oltava yhtenäinen), rakenne (lohkeavuus, kolojen puuttuminen, kiinteys), väri (valkoinen, oljenkeltaiseen vivahtava), maku (pistävyys, vähäsuolaisuus) ja aromi (voimakkaasti tuoksuva).

Tunnus, johon sisältyy tuotteen nimi, on merkittävä loppukuluttajalle tarkoitettuihin pakkauksiin siten, että sen osuus pakkauksen pinnasta on vähintään 10 %. Nimi ”Provolone Valpadana” on merkittävä samanlaisiin kirjaimin. Maininta ”Denominazione di Origine Protetta” voidaan korvata yhteisön tunnuksella.

Tunnusta voidaan käyttää myös mustavalkoisena.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Cremonan, Brescian, Veronan, Vicenzan, Rovigon, Padovan ja Piacenzan maakuntien alue kokonaisuudessaan sekä Bergamon, Mantovan ja Lodin maakuntiin ja Trenton autonomiseen alueeseen rajoittuvat kunnat, jotka muodostavat yhtenäisen maantieteellisen alueen.

5. Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys:

Maantieteellinen tuotantoalue käsittää osan Po-joen tasangosta, ja sille on ominaista runsas rehuntuotanto, saatavilla olevan maidon suuri määrä sekä lypsykarjarotujen ruokinnan ja kasvatuksen kannalta erityisen suotuisat ilmasto-olosuhteet. Näiden ympäristötekijöiden ansiosta tuotantoalueella on mainiot edellytykset tuottaa Provolone Valpadana -juustoa.

Provolone Valpadana on pasta filata -menetelmällä valmistettu juusto, ja vaikka tämän tyyppisten juustojen alkuperä onkin Etelä-Italiassa, paikallisen juustonvalmistustaidon kyky hyödyntää tekniikkaa ja runsaasti saatavilla olevaa raaka-ainetta on mahdollistanut tuotannon kehittymisen myös maan pohjoisosissa. Edellisestä valmistuskerrasta saadun luonnollisen heran käyttö, alueen juustomestareiden taito käyttää harkitusti karitsan, vuohen ja vasikan vatsalaukusta peräisin olevaa juoksutetta, käsityö ja juustomassan venyttämiseen ja käsittelyyn liittyvä osaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä Provolone Valpadanan valmistuksessa.

5.2 Tuotteen erityisyys:

Provolone Valpadanan maku on tyypillisesti mieto, jos kypsytys on kestänyt enintään kolme kuukautta, ja voimakas tai pistävään vivahtava, jos kypsytys on kestänyt kauemmin ja käytetyn juoksutteen tyypistä riippuen. Myös juuston muoto ja paino vaihtelevat. Se voi olla makkaran, melonin, kartion tai päärynän muotoinen ja painaa jopa yli 30 kg. Sisuksen rakenne on tiivis – olematta kuitenkaan kuiva – toisin kuin vastaavalla menetelmällä Etelä-Italiassa valmistetuilla juustoilla, jotka pienen kokonsa vuoksi voivat kypsyä maultaan voimakkaiksi ainoastaan kuivuessaan, jolloin ne muuttuvat raastejuustoksi.

5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen määrätty laatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Provolone Valpadanaa on tuotettu yksilöidyllä maantieteellisellä alueella 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien, ja vaikka pasta filata -menetelmällä valmistetut juustot ovatkin peräisin Etelä-Italiasta, Provolone Valpadana vakiinnutti 1900-luvulla asemansa pohjoisitalialaisena tuotteena, mistä kerrotaan Besanan (1916) ja Fascettin (1923) teoksissa.

Provolone Valpadanan valmistuksen kehittymistä on edistänyt Po-joen tasangon juustomestareiden aikojen myötä syntynyt tekninen osaaminen, joka on maantieteellisen alueen runsaasti maitoa tuottavan lypsykarjan kasvatuksen kannalta poikkeuksellisen suotuisien ominaisuuksien ansiota. Provolone Valpadanan valmistusmenetelmän tärkeimpiä tekijöitä on edellisestä valmistuskerrasta saadun heran käyttö. Tämä juustonvalmistuksessa pikemminkin harvinainen käytäntö on hyvin tyypillinen sekä Provolone Valpadanan tuotantoalueelle että sen valmistusmenetelmälle. Tuotantotekniikan kehittyminen on vaikuttanut eräisiin tuotteen kaupallisiin ominaisuuksiin, kuten muotoon ja painoon, muuttamatta kuitenkaan Provolone Valpadanan perusominaisuuksia. Muodon ja koon vaihtelut ovat seurausta maantieteellisen alueen juustomestareiden taidosta venyttää juustomassa niin joustavaksi että sitä voidaan käsitellä hyvinkin erilaisiin muotoihin ja kokoihin. Nämä kaupalliset ominaisuudet johtuvat maantieteellisestä alueesta, jolla ne ovat syntyneet ja siirtyneet edelleen. Myös kahden rinnakkaisen tyypin, miedon ja voimakkaan, olemassaolo on seurausta juustomestareiden taidosta käyttää eri alkuperää olevia juoksutteita, mikä antaa mahdollisuuden tuottaa samankaltaisella valmistusmenetelmällä tyypillisesti sekä mietoa että voimakasta Provolone Valpadanaa; mietojen juustojen paino on alhaisempi ja kypsytysaika lyhyempi, kun taas voimakkaammat juustot ovat painavampia ja niiden kypsytysaika on pidempi; sisus on tiivis muttei koskaan kuiva, jolloin juusto olisi raastettava, kuten on asianlaita tyypillisimpien eteläitalialaisten pasta filata -menetelmällä valmistettujen juustojen kohdalla.

Eritelmän julkaisutiedot:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

Italian hallitus on aloittanut asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn julkaisemalla 15 päivänä joulukuuta 2009Italian tasavallan virallisen lehden numerossa 291 ehdotuksen suojatun alkuperänimityksen ”Provolone Valpadana” hyväksymiseksi.

Eritelmän täydellinen teksti on saatavissa internet-osoitteessa:

http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

tai

menemällä suoraan maatalous-, elintarvike- ja metsätalousministeriön etusivulle (http://www.politicheagricole.it), valitsemalla ensin ”Qualità e sicurezza” (ylhäällä oikealla) ja sen jälkeen ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE”.

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.