Erityiskertomus N:o 6/2012 ”Euroopan unionin tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle”

TIIVISTELMÄ

I. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, hallinnoiko komissio vaikuttavasti rahoitusvälinettä, joka on tarkoitettu Kyproksen turkkilaisen yhteisön (jäljempänä Kyproksen turkkilaisyhteisö) tukemiseen Kyproksen pohjoisosassa [1]. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti erityisesti, oliko komissio laatinut tukiohjelman, joka ilmensi rahoitusvälineen tavoitteita, ja oliko se ottanut käyttöön asianmukaiset täytäntöönpanomekanismit. Lisäksi tarkastettiin, ollaanko yksittäisissä hankkeissa saavuttamassa odotettuja tuloksia.

II. Tarkastus kattoi ajanjakson, joka alkoi helmikuusta 2006 (jolloin annettiin neuvoston asetus (EY) N:o 389/2006) ja ulottui vuoden 2011 kolmannen neljänneksen loppuun. Sen yhteydessä tutkittiin otos, joka koostui 34:stä sopimuksesta, jotka kattoivat yhteensä noin kolmanneksen (97,5 miljoonaa euroa) kaikista kyseiselle välineelle vuosina 2006–2011 osoitetuista määrärahoista.

III. Vaikeasta poliittisesta tilanteesta ja aikataulupaineista huolimatta komissio onnistui laatimaan ohjelman, joka ilmensi asetuksessa esitettyjä tavoitteita. Komissio kykeni myös perustamaan nopeasti ohjelman hallinnointitoimiston ja ottamaan käyttöön sopivat täytäntöönpanomekanismit. Suurimmat puutteet johtuivat yhtäältä siitä, että paikallinen tukitoimisto ei toimi laajemmin hajautettujen hallinnointimenettelyjen alaisena samalla tavalla kuin EU:n edustustot, ja toisaalta siitä, että keskeisen henkilöstön sopimukset voitiin osassa tapauksista tehdä enintään kolmeksi vuodeksi.

IV. Ohjelmasta on tuettu suurta määrää erilaisia edunsaajia Kyproksen turkkilaisyhteisössä, ja joitakin tuloksia on jo saavutettu. Ohjelman suurinta suunniteltua hanketta ei kuitenkaan pystytä toteuttamaan, mikä on ollut huomattava takaisku ohjelmalle (kyseessä on 27,5 miljoonan euron arvoinen meriveden suolanpoistolaitoksen rakentamishanke). Yleisesti ottaen hankkeiden kestävyys on usein kyseenalainen, sillä Kyproksen turkkilaisyhteisön viranomaisten hallinnolliset ja rahoitusvalmiudet ovat rajalliset ja lisäksi kyseiset viranomaiset ovat hyväksyneet asianomaisia "lakeja" myöhässä.

V. Edellä esitettyjen huomautusten perusteella tilintarkastustuomioistuin antaa komissiolle joukon suosituksia, joissa otetaan huomioon tilanteen erilaiset kehittymisvaihtoehdot sen mukaan, miten yhdistymisprosessi etenee ja mikä on EU-tuen taso tulevaisuudessa:

- Jos ratkaisuun ei päästä lyhyellä aikavälillä ja Kyproksen turkkilaisyhteisölle päätetään myöntää huomattava määrä rahoitusta lisää, komission olisi erilaisin toimin vahvistettava tukiohjelman hallinnointia (ks. kohta 64).

- Jos päätetään olla tukematta uutta laajaa tukiohjelmaa, olisi laadittava toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on komission työryhmän toiminnan vaiheittainen supistaminen tai lopettaminen (ks. kohta 65).

- Jos yhdistymisprosessi etenee selvästi, komission olisi käynnistettävä hyvissä ajoin sellaisen ohjelman valmistelut, joka mahdollistaa, että koko maa voi hyötyä EU-rahoituksesta yhdistymisen jälkeen (ks. kohta 66).

JOHDANTO

TAUSTAA

1. Kypros itsenäistyi vuonna 1960. Samana vuonna Kreikka, Turkki, Yhdistynyt kuningaskunta sekä Kyproksen kreikkalaisen yhteisön ja Kyproksen turkkilaisen yhteisön edustajat allekirjoittivat takuusopimuksen, jonka tavoitteena oli taata perustuslain perusmääräykset ja Kyproksen alueellinen koskemattomuus ja suvereniteetti. Perustuslain tarkistamisesta syntyi kuitenkin pian erimielisyyksiä, jotka johtivat vuonna 1963 poliittiseen hajoamiseen ja yhteisöjen väliseen väkivaltaan. Maaliskuussa 1964 annetun Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 186 jälkeen Kyprokselle perustettiin YK:n rauhanturvajoukot (UNIFICYP), jotka ovat edelleen saarella. Joukkojen vahvuus on nykyisin noin 1000 henkeä.

2. Kyproksen nykyinen tosiasiallinen kahtiajako alkoi, kun Turkki suoritti sotilaallisen väliintulon saaren pohjoisosassa heinäkuussa 1974. Sitä seurasivat vuosien ajan jatkuneet yhteisöjen väliset kahakat ja lyhytkestoinen sotilasvallankumous, jonka toteuttajana oli kreikkalaisten upseerien johtama Kyproksen kansalliskaarti.

3. Turkin sotilaallisen väliintulon jälkeen YK:n turvallisuusneuvosto laajensi UNFICYPin tehtävää, joka käsittää nykyisin tosiasiallisen tulitauon valvomisen ja puskurivyöhykkeen ylläpidon (puskurivyöhyke sivuaa "vihreää linjaa", joka erottaa toisistaan saaren pohjois- ja eteläosan). Vuoden 1974 tapahtumien seurauksena enemmistö kyproksenkreikkalaisista ja kyproksenturkkilaisista elää erossa toisistaan omalla puolellaan puskurivyöhykettä. Tilanteesta aiheutuva omistuskysymys on lukeutunut vaikeimpiin niistä ongelmista, joihin haetaan ratkaisua osana sovintoonpyrkimisprosessia (ks. kohta 32).

4. "Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta" julistautui yksipuolisesti valtioksi 15. marraskuuta 1983, mutta ainoastaan Turkki on tunnustanut sen. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 541 ( 18. marraskuuta 1983) todetaan, että yritys perustaa "Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta" oli pätemätön. YK tunnustaa Kyproksen tasavallan suvereniteetin, sillä alue itsenäistyi vuonna 1960.

5. Helsingissä joulukuussa 1999 pitämässään kokouksessa Eurooppa-neuvosto päätti, että poliittisen ratkaisun saavuttaminen ei olisi ehtona Kyproksen liittymiselle Euroopan unioniin. Eurooppa-neuvosto kuitenkin korosti, että ratkaisun löytäminen helpottaisi liittymisprosessia. Joulukuussa 2002 Eurooppa-neuvosto päätti Kööpenhaminassa, että Kypros hyväksyttäisiin uudeksi EU:n jäsenvaltioksi; Eurooppa-neuvosto kuitenkin muistutti pitävänsä suotavana, että Euroopan unioniin liittyisi yhdistynyt Kypros.

6. Huhtikuussa 2004 järjestetyssä kansanäänestyksessä 76 prosenttia kyproksenkreikkalaisista kuitenkin hylkäsi Annanin ratkaisusuunnitelman, kun taas 65 prosenttia kyproksenturkkilaisista äänesti sen puolesta. Kyproksen tasavalta liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004, mutta saari oli näin ollen edelleen tosiasiallisesti jakautunut. Oikeudellisessa mielessä koko saari kuuluu EU:hun, mutta yhteisön säännöstöä (acquis communautaire) ei sovelleta pohjoisosassa, joka ei ole Kyproksen tasavallan tosiasiallisessa hallinnassa. Kyseessä on siten ainutlaatuinen poliittinen, oikeudellinen ja diplomaattinen konteksti.

7. Syyskuussa 2008 käynnistettiin uusi YK:n puitteissa järjestettävä neuvottelukierros, joka jatkuu edelleen. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri sekä kyproksenkreikkalaisen yhteisön ja kyproksenturkkilaisen yhteisön johtajat ovat sopineet tapaavansa viidennen kerran tammikuussa 2012.

EU:N RAHOITUSTUKI

8. Vuoden 2004 kansanäänestyksen jälkeen neuvosto (yleiset asiat ja ulkosuhteet) pyysi komissiota esittämään tukiohjelmaa koskevan ehdotuksen; tämä tapahtui viikkoa ennen Kyproksen tasavallan liittymistä Euroopan unioniin. Neuvosto totesi päätelmissään seuraavaa:

"Kyproksen turkkilainen yhteisö on ilmaissut selkeästi haluavansa tulevaisuuden Euroopan unionissa. Neuvosto aikoo päättäväisesti lopettaa Kyproksen turkkilaisen yhteisön eristyneen aseman ja helpottaa Kyproksen yhdistymistä tukemalla Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellista kehitystä. Neuvosto kehotti komissiota tekemään tätä koskevia kokonaisvaltaisia ehdotuksia, joissa painotetaan erityisesti saaren taloudellista yhdentymistä ja yhteydenpidon parantamista molempien yhteisöjen välillä ja Euroopan unionin kanssa [2]".

9. Komissio ehdotti 7. heinäkuuta 2004 kahden asetuksen pakettia: toinen koski rahoitustukivälinettä, jolla kannustettaisiin Kyproksen turkkilaisyhteisön taloudellista kehitystä, ja toinen oli "suoraa kaupankäyntiä" koskeva asetus. Neuvostolle osoittautui kuitenkin vaikeaksi sopia kyseisen paketin hyväksymisestä, ja asetukset oli erotettava toisistaan [3].

10. Rahoitustukivälinettä koskeva neuvoston asetus hyväksyttiin 27. helmikuuta 2006 [4], ja ensimmäinen tukimäärä oli 258,8 miljoonaa euroa. Kyseessä oli itse asiassa rahamäärä, joka oli korvamerkitty Kyproksen turkkilaisyhteisölle Kyproksella toteutettavien EU-politiikkojen täytäntöönpanoon, jos poliittiseen ratkaisuun olisi päästy ennen unioniin liittymistä. Pienempiä lisämääriä (yhteensä 33,5 miljoonaa euroa) myönnettiin vuosina 2009–2011. Taulukossa esitetään määrärahojen jakautuminen välineen tavoitteiden kesken. Liitteessä I esitetään yksityiskohtainen luettelo kunkin tavoitteen puitteissa rahoitetuista hankkeista. Komissio oli 30. syyskuuta 2011 mennessä maksanut välineeseen sidotusta kokonaismäärästä noin 69 prosenttia.

TAULUKKO

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN TAVOITTEITTAIN (TILANNE 30. SYYSKUUTA 2011)

Tavoite 1: Infrastruktuurin kehittäminen ja uudelleenorganisointi | 129,25 | 44,2 % | 135,02 | 76,49 | 56,6 % |

Tavoite 2: Yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen | 84,65 | 29,0 % | 64,87 | 49,41 | 76,2 % |

Tavoite 3: Sovittelu, luottamusta lisäävät toimenpiteet ja tuki kansalaisyhteiskunnalle | 23,50 | 8,0 % | 19,90 | 17,61 | 88,5 % |

Tavoite 4: Kyproksen turkkilaisen yhteisön lähentäminen Euroopan unioniin | 12,50 | 4,3 % | 8,62 | 7,49 | 87,0 % |

Tavoite 5 [9999]: Toimet, joilla valmistellaan yhteisön säännöstön käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa Kyproksen turkkilaisessa yhteisössä Kohdentamaton tekninen apu ja ohjelman vararahasto | 21,35 | 7,3 % | 15,69 | 14,15 | 90,2 % |

Toimenpiteitä koskeva osio yhteensä | 271,25 | 92,8 % | 244,10 | 165,15 | 67,7 % |

Hallinto (Henkilöstö ja työmatkat), Logistiikka | 21,05 | 7,2 % | 15,30 | 13,64 | 89,1 % |

Yhteensä | 292,30 | 100,0 % | 259,40 | 178,79 | 68,9 % |

TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA LÄHESTYMISTAPA

11. Tilintarkastustuomioistuin esitti tarkastuksessa seuraavan pääkysymyksen:

"Hallinnoiko komissio vaikuttavasti EU:n rahoitusvälinettä, jolla tuetaan Kyproksen turkkilaisyhteisöä?"

Kysymys keskittyi seuraaviin seikkoihin:

oliko komissio pystynyt laatimaan tukiohjelman, joka ilmensi rahoitusvälineen tavoitteita, ja oliko se ottanut ohjelmaa varten käyttöön asianmukaiset täytäntöönpanomekanismit

ollaanko ohjelman puitteissa rahoitetuilla yksittäisillä hankkeilla saavuttamassa odotetut tulokset ja onko todennäköistä, että tulokset ovat kestäviä.

Tarkastuksessa ei pyritty arvioimaan, edistetäänkö ohjelman avulla rahoitusvälineen poliittista tavoitetta eli Kyproksen yhdistymistä.

12. Tarkastuksessa kerättiin todentavaa aineistoa arvioitavaksi perehtymällä asiakirja-aineistoon, tekemällä haastatteluja ja käymällä vuonna 2011 kolme kertaa paikan päällä Kyproksella. Tarkastuksen yhteydessä tarkastettiin 34 sopimuksen otos, joka oli poimittu yhdeksän pääasiallisen hankkeen joukosta (ohjelman kautta rahoitettiin kaikkiaan 24 hanketta). Otos kattoi välineen kaikki viisi toimintapoliittista tavoitetta. Tarkastettujen sopimusten yhteisarvo oli 97,5 miljoonaa euroa eli yksi kolmasosa välineen kokonaismäärärahoista (292,3 miljoonaa euroa). Liitteessä II esitetään luettelo kaikista tarkastuskohteena olleista sopimuksista.

HUOMAUTUKSET

KOMISSIOLLA OLI HUOMATTAVIA VAIKEUKSIA OHJELMAN LAATIMISESSA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA

13. Tarkastuksessa arvioitiin, oliko komissio hoitanut ohjelman laatimisen vaikuttavasti. Sitä varten tarkastettiin, oliko komissio kehittänyt selvät, loogiset ja oikea-aikaiset painopistealueet ja toimet, joissa keskityttiin välineen päätavoitteisiin ja jotka perustuivat Kyproksen turkkilaisyhteisön tarpeisiin. Lisäksi tarkastettiin, oliko komissio ohjelman täytäntöönpanorakenteita ja -menettelyjä laatiessaan ottanut huomioon aikaisemman kokemuksensa ja arvioinut erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja sekä varmistanut, että sillä oli ohjelman täytäntöönpanoon tarvittava asiantuntemus.

TUKITOIMENPITEET ILMENSIVÄT OHJELMAN TAVOITTEITA HUOLIMATTA SIITÄ, ETTÄ OHJELMA KATTOI USEITA ERI ALOJA, ASETUS HYVÄKSYTTIIN MYÖHÄSSÄ JA OHJELMALTA PUUTTUI MONIVUOTINEN PERSPEKTIIVI

14. Neuvoston asetuksen 1 artiklan mukaan välineellä rahoitetun tuen päätavoite on helpottaa Kyproksen yhdistymistä. Tavoite on määrä saavuttaa "edistämällä Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellista kehitystä ja painottaen tässä erityisesti saaren talouden yhtenäistämistä ja vuorovaikutuksen parantamista saaren kahden yhteisön välillä ja EU:n kanssa sekä valmisteluja yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi". Asetuksen 2 artiklassa luetellaan useita täsmällisempiä tavoitteita, jotka tuen on katettava (ks. laatikko 1). Koska tavoitteet on muotoiltu väljästi, tukitoimia jouduttiin rahoittamaan monilla eri aloilla, mikä taas merkitsi komissiolle huomattavaa haastetta ohjelman täytäntöönpanossa ja muun muassa tarvittavien henkilöresurssien osoittamisessa. Jos ohjelmassa olisi keskitytty pienempään määrään tavoitteita, komissio olisi pystynyt kohdentamaan tuen paremmin.

15. Kaikki tarkastuksen kohteena olleet tukitoimenpiteet edistivät vaihtelevissa määrin asetuksen 2 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamista. Keskittymällä Kyproksen turkkilaisyhteisön infrastruktuuriin ja taloudelliseen kehitykseen pyrittiin varmistamaan, että Kyproksen turkkilaisyhteisön talouden kehitystaso Kyproksen kreikkalaisyhteisön talouteen nähden ei olisi esteenä poliittisen sovintoratkaisun saavuttamiselle. Suurimmat määrärahat myönnettiin vesi- ja saniteettialalle sekä maaseudun kehittämiseen, mikä ilmensi kiireellisimpiä tarpeita, varojen käyttökapasiteettia eri aloilla sekä suoritettujen toteutettavuustutkimusten tuloksia (ks. taulukko ja liite I).

LAATIKKO 1

NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 389/2006 TAVOITTEET

1 artikla

Kokonaistavoite ja tuensaajat

Yhteisö antaa tukea Kyproksen yhdistymisen helpottamiseen edistämällä Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellista kehitystä ja painottaen tässä erityisesti saaren talouden yhtenäistämistä ja vuorovaikutuksen parantamista saaren kahden yhteisön välillä ja EU:n kanssa sekä valmisteluja yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi.

2 artikla

Tavoitteet

Tukea käytetään muun muassa seuraaviin toimiin:

a) sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen, johon sisältyy rakenneuudistus, ja erityisesti maaseudun ja henkilöresurssien kehittäminen ja aluekehitys,

b) infrastruktuurin kehittäminen ja uudelleenorganisointi erityisesti energian, liikenteen, ympäristön, televiestinnän ja vesihuollon alalla,

c) sovittelu, luottamusta lisäävät toimenpiteet ja tuki kansalaisyhteiskunnalle,

d) Kyproksen turkkilaisen yhteisön lähentäminen Euroopan unioniin muun muassa jakamalla tietoa EU:n poliittisesta järjestyksestä ja oikeusjärjestyksestä, edistämällä ihmisten välistä kanssakäymistä ja hyödyntämällä yhteisön apurahoja,

e) yhteisön säännöstön mukaisten lainsäädäntötekstien valmistelu, jotta niitä voidaan alkaa soveltaa välittömästi sen jälkeen, kun Kyproksen ongelmaan on löydetty kattava sovintoratkaisu,

f) yhteisön säännöstön täytäntöönpanon valmistelu sen lykkäämisen peruuttamiseksi liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 10 olevan 1 artiklan mukaisesti.

16. "Sovittelua ja luottamuksen lisäämistä" koskeva tavoite katsottiin myös tärkeäksi lisäkeinoksi, jonka avulla tuettiin perimmäistä yhdistymistavoitetta. Joulukuussa 2006 tehdyn rahoituspäätöksen tosiasiallinen määrä oli kuitenkin 35 prosenttia pienempi kuin alkuperäisessä ehdotuksessa heinäkuussa 2004. Tämä muutos heijasti Kyproksen turkkilaisyhteisön johtajien kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksia; johtajat pitivät Kyproksen turkkilaisyhteisön infrastruktuuria ja taloudellista kehittymistä välineen ensisijaisina tavoitteina.

17. Tukiohjelmissaan komissio yleensä toteuttaa hankkeiden täytäntöönpanon yhteydessä laajamittaisia hallinnollisten valmiuksien kehittämistä tukevia toimia, joilla se pyrkii vahvistamaan kansallisia hallintoja ja parantamaan rahoitettujen hankkeiden kestävyyttä. Komissio on kuitenkin pystynyt soveltamaan kyseistä lähestymistapaa huomattavasti vähemmän tämän ohjelman yhteydessä, sillä Kyproksen turkkilaisyhteisön hallintoa ei ole kansainvälisesti tunnustettu. Komissio ei esimerkiksi ole kyennyt käyttämään twinning-sopimuksia, jotka ovat sen suosima valmiuksien kehittämisen väline niissä maissa, jotka valmistautuvat ottamaan käyttöön yhteisön säännöstön [5]. Tapauksissa, joissa komissio käytti hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen konsulttiyrityksiltä tilattua teknistä apua, myös poliittiset olosuhteet rajoittivat teknisen avun henkilöstön työskentelyä Kyproksen turkkilaisyhteisön viranomaisten kanssa (ks. myös kohta 45).

18. Neuvoston asetuksen hyväksymiseen kului pitkä aika (ks. kohta 9), ja näin ollen ensimmäisiä 259 miljoonan euron määrärahoja koskevat rahoituspäätökset oli laadittava ja hyväksyttävä vain yhden vuoden kuluessa. Useita valmistelutoimia, jotka oli suunniteltu vuosille 2004–2005, ei voitu toteuttaa, ja komissio joutui rahoittamaan tärkeitä toteutettavuustutkimuksia vaatimattomasta 2 miljoonan euron budjetista, joka oli asetettu käyttöön vuonna 2003 Kyproksen pohjoisosalle suunnatun erityisen tukipaketin puitteissa [6]. Hankkeen valmisteluvaiheessa vaikuttaneet aikapaineet olivat yksi syy suuriin ongelmiin, joita ilmeni meriveden suolanpoistolaitosta koskevassa hankkeessa (ks. kohdat 38–40).

19. Asetuksen viivästyneellä hyväksymisellä oli lisäksi kielteinen vaikutus hankkeiden täytäntöönpanoa koskevien sopimusten valmisteluun – erityisesti kun oli kyse tarjouseritelmistä, jotka jouduttiin laatimaan kolmessa vuodessa ennen sopimuksen määrärajan umpeutumista sen sijaan, että aikajakso olisi ollut neljä ja puoli vuotta heinäkuun 2004 ja joulukuun 2009 välillä. Tämä oli erityisen haastavaa vesialan infrastruktuurihankkeille (ks. laatikko 2, c)-kohta). Näin ollen tarkastuksen kattamiin sopimuksiin liittyvistä kokonaismäärärahoista noin 62 prosentin kohdalla sopimus tehtiin vasta vuonna 2009, ja jopa 44 prosentin osalta sopimus oli tekemättä joulukuussa 2009, jolloin määräaika umpeutui.

20. Koska asetuksen hyväksyminen viivästyi, komission oli mahdotonta hyötyä vuosille 2004–2006 aiotusta monivuotisesta ohjelmasuunnittelusta. Lisäksi vuodesta 2006 lähtien rahoitus on asetettu käyttöön ainoastaan tapauskohtaisesti ja rajallisessa määrin (ks. kohta 10).

21. Monivuotisen ohjelmasuunnittelun puuttuminen on ollut esteenä ohjelman vaikuttavalle hallinnoinnille. Toisin sanoen komissio ei ole pystynyt suunnittelemaan tukitoimenpiteitään etukäteen ja jaksottamaan niitä optimaalista vaikutusta silmällä pitäen; se ei myöskään ole pystynyt siirtämään rahoitusta eri tukialojen välillä sen mukaan, kuinka tuloksellista toiminta on ja mitä kokemuksista on opittu. Televiestinnän alan tuki (ks. kohta 35) ja apurahaohjelmien tuki (ks. kohta 53) ovat kaksi alaa, joilla on esiintynyt erityisiä ongelmia tässä suhteessa. Monivuotisen ohjelmasuunnittelun puuttuminen vaikeuttaa myös henkilöresurssien hallinnointia (ks. kohta 27).

USEAT TEKIJÄT OVAT HEIKENTÄNEET KOMISSION PAIKALLISEN TUKITOIMISTON VAIKUTTAVUUTTA

22. Komissiolle oli hyvin haasteellista löytää sopiva organisaatio ohjelman täytäntöönpanolle. Tavallisesti EU-rahoitus toteutetaan jäsenvaltioissa kansallisten elinten kautta, mutta kyseessä olevan ohjelman kohdalla se ei ollut mahdollista, koska Kyproksen pohjoisosa ei kuulu tosiasiallisesti Kyproksen tasavallan hallintaan. Samalla oli kuitenkin mahdotonta perustaa EU:n edustusto hoitamaan tuen täytäntöönpanoa, sillä edustustoja voi perustaa ainoastaan EU:n ulkopuolelle ja koko saari on oikeudellisessa mielessä osa Euroopan unionia (ks. kohta 6). Asetuksessa säädettiin alun perin, että tuki pantaisiin täytäntöön Euroopan jälleenrakennusviraston kautta. Komissio oli kanavoinut tukensa huomattavassa määrin jälleenrakennusviraston kautta Länsi-Balkanilla vuodesta 2000 lähtien, mutta jälleenrakennusviraston lakkauttamispäätös merkitsi, että tätäkään vaihtoehtoa ei enää ollut [7].

23. Komissio hyödynsi haasteellisessa tilanteessa laajaa kokemustaan sopivimman vaihtoehtoisen institutionaalisen rakenteen määrittämiseen. Valittu malli oli päätoimipaikassa toimiva työryhmä, jolla oli Kyproksen pohjoisosassa paikallinen ohjelman tukitoimisto (European Union Programme Support Office, EUPSO). Malliin oli saatu idea teknisen avun toimistoista, joita komissio käytti Länsi-Balkanilla, ja siinä otettiin huomioon eri lähestymistapojen kustannukset ja hyödyt sekä poliittinen konteksti [8]. Koska tukitoimisto sijaitsi Kyproksen pohjoisosassa, tukiohjelman täytäntöönpanoa voitiin seurata tiiviimmin ja hankkeen edunsaajien tarpeisiin pystyttiin vastaamaan paremmin.

24. Komissio pystyi perustamaan paikallisen ohjelman tukitoimiston nopeasti joulukuussa 2006 GTZ:n kanssa allekirjoitetulla palvelusopimuksella [9]. Kyseisen sopimuspuolen kanssa oli jo sovittu logistisen tuen toimittamisesta teknistä apua varten Kyproksen pohjoisosassa tuolloin voimassa olleen sopimuksen puitteissa [10].

25. Tukitoimistoa on kuitenkin haitannut ohjelman hallinnoinnissa se, että tukitoimisto ei ole pystynyt toimimaan samalla tavoin kuin EU:n edustustot, jotka tavallisesti hallinnoivat EU:n tukiohjelmia. Koska edustuston päällikkö puuttuu, kaikki keskeiset päätökset on tehtävä komission päätoimipaikassa. Sama koskee tarjouskilpailu-, hankinta- ja maksumenettelyjä, joiden hallinnointia ei ole siirretty paikalliselle ohjelman tukitoimistolle samalla tavoin kuin EU:n edustustoille; tämä puolestaan hidastaa toimintoja. Lisäksi laajentumisasioiden pääosastolla sopimusten ja maksujen hyväksymiseen osallistuu neljä eri yksikköä. Vuonna 2009 suoritetussa ohjelman arvioinnissa tuotiin lisäksi esiin, että tarkastusmenettelyt olivat pitkäkestoisia hyväksyntäprosessin keskitetyn luonteen vuoksi.

26. Toisin kuin EU:n edustustoilla, paikallisella tukitoimistolla ei ole omaa lehdistö- ja viestintäosastoa eikä se voi siksi antaa omia lehdistötiedotteita. Tukitoimisto käyttää sen sijaan Kyproksen tasavallassa sijaitsevaa komission edustustoa kaiken EU-hankkeita koskevan julkaistavan materiaalin osalta (edustusto sijaitsee Nikosian osassa, joka kuuluu Kyproksen tasavallan tosiasialliseen hallintaan). Tällä järjestelyllä on mahdolliset etunsa, kun otetaan huomioon poliittisesti arkaluontoinen toimintaympäristö. Toisaalta järjestelyyn liittyvistä käytännön menettelyistä ei ole sovittu yksityiskohtaisesti, ja toisinaan aineiston hyväksyminen Euroopan komission edustustossa on kestänyt jopa kaksi kuukautta (ks. kohta 55).

27. Tukitoimiston toimintaa häiritsee myös se, että Euroopan unionin henkilöstösääntöjen [11] mukaan päätoimipaikassa työskentelevät sopimussuhteiset toimihenkilöt voidaan ottaa palvelukseen enintään kolmeksi vuodeksi. Tämä on ristiriidassa edustustoissa työskentelevien sopimussuhteisten toimihenkilöiden sopimusten kanssa, sillä nämä sopimukset ovat viisivuotisia ja ne on joissakin tapauksissa mahdollista uusia. Sopimusten lyhyemmän keston vuoksi työryhmä on menettänyt pätevää ja kokenutta henkilöstöä silloinkin, kun kyseisen henkilöstön hallinnoimia hankkeita ei ole vielä saatu päätökseen. Lisäksi paikallisella tukitoimistolla on nykyisin huomattavia vaikeuksia saada palvelukseensa tilalle uutta henkilöstöä, jolla olisi sopiva profiili, sillä välineen tulevaan rahoitukseen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi komissio voi tarjota ainoastaan yksivuotisia sopimuksia (ks. myös kohta 20).

OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOMENETTELYT EIVÄT OLE AINA VAIKUTTAVIA

28. Komissio on toiminut asianmukaisella tavalla arvioidakseen, mitkä ovat yksittäisten hankkeiden sopivimmat täytäntöönpanomenetelmät. Se ei voi tehdä rahoitussopimuksia Kyproksen turkkilaisyhteisön viranomaisten kanssa, koska kansainvälinen yhteisö ei ole virallisesti tunnustanut näitä viranomaisia. Komissio on näin ollen pannut tuen täytäntöön ensisijaisesti suorien sopimusten kautta, toimien ainoana hankintaviranomaisena. Lisäksi komissio on hallinnoinut joitakin tukitoimenpiteitä yhdessä Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) kanssa. Tämä lähestymistapa on osoittautunut sopivaksi EU:n tuen käynnistämiseen, sillä tukitoimet on ollut mahdollista toteuttaa YK:n aikaisempien toimien pohjalta. Ennen kuin uusia EU:n tukitoimenpiteitä rahoitetaan YK:n kautta, on kuitenkin tarpeen tarkistaa komissiolle nyttemmin kertyneen kokemuksen valossa, ovatko nämä käynnistämiseen liittyvät edut vielä merkityksellisiä.

29. Komission käyttöönottama seurantajärjestelmä on yleisesti ottaen ollut riittävä. Paikallisen tukitoimiston hankevastaavat ja jaostopäälliköt kohdistivat seurantaa ja korjaavia toimia kumppaneihin ja sopimuspuoliin tarkastuksen kattamien hankkeiden kohdalla. Hankehallinnointiyksiköt ja teknisen avun asiantuntijat antoivat paikalliselle tukitoimistolle tarvittaessa tukea. Tarkastuksessa havaittiin kuitenkin, että YK:n kehitysohjelman kanssa hoidetun yhteishallinnoinnin alaisena toteutettujen hankkeiden seurannassa esiintyi ongelmia. Merkittäviä puutteita ilmeni YK:n kehitysohjelman kanssa tehdyissä rahoitussopimuksissa, jotka koskivat paikallisalueiden ja kaupunkien infrastruktuuria, kadonneiden henkilöiden tapauksia käsittelevää sekakomiteaa sekä miinanraivausoperaatioita; näissä sopimuksissa tulosindikaattorit eivät olleet aina asianmukaisia tai niistä ei raportoitu johdonmukaisesti.

30. Komissio oli jo alussa tietoinen siitä, että tuen antaminen Kyproksen turkkilaisyhteisölle olisi hyvin riskialtista niin rahoituksen kuin toiminnankin osalta. Vuonna 2009 suoritetussa arvioinnissa yksilöitiin välineen kunkin tavoitteen osalta merkittävimmät riskit, jotka kohdistuivat ohjelman relevanssiin, tehokkuuteen, vaikuttavuuteen, vaikutukseen ja kestävyyteen.

31. Kyseinen arviointi muodosti vakaan perustan työryhmän riskinhallinnalle ja varmennusstrategian täytäntöönpanolle. Komissio on toteuttanut useita toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään korjaavien tarkastusten tarvetta ja välttämään riskiä, että sopimuspuolet esittäisivät lisävaatimuksia tai soveltaisivat seuraamuksia. Jäljelle jää hankkeen jälkeiseen aikaan liittyvä riski: kuinka infrastruktuuri-investointeja koskeviin toimiin ja omistajuuteen liittyvät velvoitteet siirretään edunsaajille, joita ei ole tunnustettu virallisesti [12].

32. Erityinen riski liittyy siihen, että Kyproksen pohjoisosassa arviolta 78 prosenttia yksityisten omistamasta maasta kuuluu laillisesti Kyproksen kreikkalaisille [13], joiden suostumus tarvittiin tehtäessä heidän mailleen EU:n rahoittamia infrastruktuuri-investointeja. Komissio on ottanut käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan omistusoikeus yhteistyössä Kyproksen tasavallan maarekisteriviraston (Department of Lands and Surveys) kanssa. Alussa asioiden riitauttaminen ja huomattavat viipeet vaikeuttivat kyseistä prosessia, mutta sittemmin siihen tarvittava aika on lyhentynyt.

33. Meriveden suolanpoistolaitoksen (sijaintipaikka Siriankhori/Kumköy) rakentamiseen liittyvän 27,5 miljoonan euron sopimuksen tapauksessa komissio ei huomattavista yrityksistään huolimatta hallinnut täytäntöönpanoriskejä vaikuttavalla tavalla (ks. laatikko 2).

LAATIKKO 2

TÄYTÄNTÖÖNPANOON LIITTYVIEN RISKIEN HALLINTA

MERIVEDEN SUOLANPOISTOLAITOKSEN RAKENTAMINEN

a) Komissio oli tietoinen, että jos kyproksenkreikkalaisia työntekijöitä palkannut yritys voittaisi tarjouskilpailun tukiohjelman yhteydessä, kyseisellä henkilöstöllä saattaisi olla vaikeuksia sopimuksen täytäntöönpanossa, koska sen pääsyoikeuksia Kyproksen pohjoisosaan saatettaisiin rajoittaa. Riski toteutui ohjelman kautta rahoitettavan suurimman sopimuksen kohdalla (meriveden suolanpoistolaitos, Sirianokhori/Kumköy).

b) Meriveden suolanpoistolaitosta koskevan urakkasopimuksen osalta tehdyssä hankintailmoituksessa ilmoitetaan, että tarjoajan on annettava suoritusvakuus hankkeen valmistumisesta. Vakuuden määrä on 10 prosenttia sopimuksen arvosta ja se on annettava 30 päivän kuluessa allekirjoitetun sopimuksen vastaanottamisesta; muussa tapauksessa sopimus raukeaisi. Sopimuspuoli ei kuitenkaan toimittanut suoritusvakuutta. Komission olisi siksi hankintailmoituksen mukaisesti pitänyt päättää sopimus jo 17. tammikuuta 2010, ja 27,5 miljoonan euron määrä olisi pitänyt vapauttaa.

c) Tekemällä urakkasopimukset viime hetkellä (sopimusten tekemisen määräaika umpeutui 18. joulukuuta 2009) komissio myös menetti tilaisuuden tarjota sopimusta toiselle tarjoajalle. Hankintailmoituksessa todetaan, että jos valittu tarjoaja ei anna vakuutta kyseisen ajan kuluessa, sopimus raukeaa ja voidaan laatia uusi sopimus, joka lähetetään tarjoajalle, joka on esittänyt seuraavaksi halvimman hyväksyttävän tarjouksen. Tätä vaihtoehtoa ei enää ollut, koska sopimuksen tekemisen määräaika oli jo umpeutunut.

d) Komissio aloitti korkean tason vuoropuhelun Kyproksen turkkilaisyhteisön poliittisten johtajien kanssa vasta kesäkuussa 2010, seitsemän kuukautta sen jälkeen kun sopimus oli allekirjoitettu joulukuussa 2009. Kyproksen turkkilaisyhteisön johtaja vastasi 17. kesäkuuta 2010 ja ilmoitti sitoutuvansa poliittisesti hankkeeseen, mutta kulkuoikeutta koskevat rajoitukset poistettiin vain osittain elokuussa 2010. Jos komissio olisi aloittanut vuoropuhelun jo joulukuussa 2009, kulkuoikeuksia koskevan kysymyksen käsittelylle olisi jäänyt enemmän aikaa.

e) Lieventävänä toimenpiteenä komissio teki kesäkuussa 2010 sopimukseen lisäyksen, jonka perusteella sen olisi laillisesti mahdollista peruuttaa sopimus ilman seuraamuksia, jos se ei saisi edunsaajalta varmuutta sopimuspuolen kulkuoikeuksien osalta. Komissio irtisanoi sopimuksen 22. joulukuuta 2011.

HANKKEIDEN KESTÄVYYS ON VAARASSA HUOLIMATTA SIITÄ, ETTÄ JOITAKIN TULOKSIA ON SAAVUTETTU

34. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti sopimuksista koostuvan otoksen (ks. kohta 12 ja liite II), joka kattoi välineen viisi tavoitetta. Tarkoituksena oli arvioida, olivatko sopimuksilta odotetut suoritteet ja tulokset toteutumassa ja onko todennäköistä, että saavutetut tulokset ovat kestäviä.

TAVOITE 1: INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN JA UUDELLEENORGANISOINTI

TELEVIESTINNÄN ALA

35. Televiestintäinfrastruktuurin kehittämiseen ja uudelleenorganisointiin osoitetun EU:n tuen tavoitteena on saada Kyproksen pohjoisosan televiestintäala EU:n standardien mukaiseksi yhteisön säännöstön puitteissa. Tuen tarkoituksena on luoda verkko, jossa jokaisella on mahdollisuus hyödyntää nykyaikaisia televiestintäpalveluja ja joka on helposti yhteenliitettävissä Kyproksen tasavallan tosiasiallisessa hallinnassa olevien alueiden televiestintäverkkoon. Vaikka hanke on viivästynyt, suurin osa laitteistoista oli toimitettu 30. kesäkuuta 2011 mennessä. Hankkeeseen liittyvän teknisen avun sopimuksen yhteydessä esiintyi huomattavia viiveitä, jotka johtuivat lähinnä siitä, että Kyproksen turkkilaisyhteisön "lakeja ja asetuksia" ei ollut hyväksytty suunnitellussa aikataulussa.

36. Muiden alojen tapaan (ks. jäljempänä) komissio on rahoitussopimusten puuttuessa toteuttanut ohjelmaa ilman, että edunsaajalla olisi ollut velvoitetta panna tarvittavat uudistukset täytäntöön ennen laitteiden toimitusta koskevien sopimusten allekirjoitusta. On siksi riskinä, että alaa koskevat uudistukset ovat jääneet toteuttamatta huolimatta siitä, että ohjelma käsittää huomattavia investointeja laitteisiin. Kyproksen turkkilaisyhteisön johto ilmoitti ensimmäisen kerran toukokuussa 2011 alaa koskevista rakennemuutostoimista, mikä johti lakkoiluun ja työntekijöiden mielenosoituksiin "Kyproksen turkkilaisyhteisön televiestintävirastossa".

37. Kun otetaan huomioon muissa maissa (myös EU:n jäsenvaltioissa) televiestinnän alan uudistuksista saatu kokemus, voidaan kysyä, oliko 18 kuukautta realistinen ajanjakso kyseisen hankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi "Kyproksen turkkilaisyhteisön televiestintäviraston" varojen hallinnoinnista vastaa Kyproksen turkkilaisyhteisön keskushallinto, mikä kyseenalaistaa televiestintäviraston taloudellisen kestävyyden palveluntarjoajana.

VESIALA

38. Meriveden suolanpoistolaitoksen rakentaminen (sijaintipaikka Sirianokhori/Kumköy) on paitsi vesialan tärkein hanke, myös suurin välineen kautta rahoitettu tukitoimenpide, jonka osuus on noin 10 prosenttia sopimuksen mukaisesta rahoituksen kokonaismäärästä. Laitoksen oli määrä tuottaa 23000 m3 puhdasta juomavettä päivässä ja kattaa näin noin 100000 ihmisen tarpeet. Laitossuunnitelma muuttui huomattavasti hankkeen suunnitteluvaiheessa. Alun perin oli tarkoitus rakentaa laitos, jossa käsitellään pohjavettä (murtovettä), mutta tästä lähestymistavasta luovuttiin vesipolitiikan puitedirektiivin noudattamiseen liittyvien epäilysten vuoksi.

39. Vaikka sopimus on tärkeä, sen täytäntöönpano edistyi hyvin hitaasti. Tämä johtui pääasiassa siitä, että Turkin asevoimat estivät yhteenliittymän erään sopimuspuolen palveluksessa olevilta kyproksenkreikkalaisilta työntekijöiltä pääsyn paikalle, ja lisäksi suoritusvakuutta koskeva kysymys oli ratkaisematta (ks. laatikko 2). Sopimusehtojen mukaan komissio hankintaviranomaisena vastaa rakennuspaikalle pääsystä, mutta käytännössä asia on sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

40. Kyseisen hankkeen täytäntöönpanon epäonnistuminen on huomattava takaisku koko tukiohjelmalle. Vesihuollosta on tulossa yhä polttavampi kysymys saarella, sillä keskimääräinen vuotuinen sademäärä on laskenut 40 prosenttia viimeisten 30 vuoden aikana. Lisäksi hankkeen yhtenä tarkoituksena oli pysäyttää ekologisesti kestämätön pohjavesivarojen käyttö, joten hankkeen peruuntuminen tarkoittaa sitä, että kyseinen vakava ympäristökysymys jää käsittelemättä. Pohjavesisuonia uhkaa lisääntyvässä määrin suolaantuminen, joka johtuu liiallisesta pumppauksesta sekä ihmisen toiminnan ja maataloustoiminnan aiheuttamasta saastumisesta.

41. Kaksi pienimuotoisempaa vesi-infrastruktuurihanketta on onnistunut paremmin:

a) EU:n rahoittama sopimus, joka vastaa 50:tä prosenttia laajemmasta hankkeesta, jonka yhteydessä uudistetaan vedenjakeluverkosto Nikosiassa; kyseisellä sopimuksella on uudistettu 87 km verkostoa Nikosian pohjoisosassa. Komissio ei kuitenkaan laatinut minkäänlaista indikaattoria, jonka avulla olisi arvioitu hankkeen vaikuttavuutta esimerkiksi vuotojen vähentymisen tai vuotuisten korjauskulujen näkökulmasta.

b) Uuden jätevedenkäsittelylaitoksen (Mia Milia / Haspolat) rakentamisen tarkoituksena on nykyaikaistaa jäteveden käsittelyä kaikkialla Nikosiassa ja sen lähialueilla. Nykyisen laitoksen organisaatio on kummankin yhteisön yhteinen, joten hankkeella myös tuetaan sovintoa ja luottamuksen rakentamista. Jätevedenkäsittelylaitoksen rakentajan kanssa on tehty sopimus laitoksen ylläpidosta ja toiminnasta kymmenen vuotta luovuttamisajankohdasta eteenpäin; näin varmistetaan, että kapasiteetti riittää tarpeisiin jatkossakin. Molempien yhteisöjen edustajista koostuva "yhteinen yksikkö", jonka tehtävänä on hallinnoida ja valvoa kyseistä sopimusta, on kuitenkin vielä perustamatta, ja hankkeen kestävyys ei näin ollen ole varmaa.

42. Vesinäytteiden ottoon, analysointiin ja laboratoriotietojen käsittelyyn tarvittavia laitteita on myös rahoitettu, tarkoituksena lisätä valmiuksia suorittaa Kyproksen pohjoisosassa, relevanttien EU:n direktiivien mukaisesti, vedenlaatua koskevia analyysejä kaikkien juomavesi- ja jätevesilaitosten osalta. Vaikka kaikki laitteet on toimitettu suunnitellun mukaisesti, ei ole selvää, voidaanko hankkeen tavoitteet saavuttaa, sillä laboratorio ei toimi nykyisin EU-standardien mukaisesti. Tukitoimien kohteena olevalle henkilöstölle oli tarkoitus antaa lisäkoulutusta valmiuksien kehittämisen tukemista koskevan sopimuksen puitteissa, jotta voitiin varmistaa, että toimitettuja laitteita käytettäisiin myös jatkossa. Tarkastuksen aikaan ei kuitenkaan ollut selvää, milloin koulutus järjestettäisiin ja oliko siihen saatavissa tarvittavat henkilöresurssit.

TAVOITE 2: SOSIAALISEN JA TALOUDELLISEN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

43. Maaseudun kehittämisohjelmalta odotettiin muun muassa seuraavia tuloksia: maaseudun kehittämissuunnitelman laatiminen, EU:n politiikan mukaisen toimintapolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien hallinnollisten valmiuksien lisääminen, maatiloilla toteutettavia investointeja koskevien avustusohjelmien täytäntöönpano ja maatilojen monipuolistaminen kyseisten uusien toimintapolitiikkojen mukaisesti, sekä kylien olosuhteiden parantaminen.

44. Ohjelman yhteydessä on laadittu sekä maaseudun kehittämisohjelma että EU:n Leader-ohjelman yhteydessä käytettyjen strategioiden kaltaiset paikallisen kehityksen strategiat. Yli 200 viljelijää tai yrittäjää on saanut avustuksen, jonka ansiosta he ovat voineet parantaa toimintaresurssejaan ja lähentyä EU-standardeja. Lisäksi on myönnetty lähes 40 yhteisön kehittämiseen tarkoitettua avustusta paikallisille elimille ja valtioista riippumattomille järjestöille. Avustustensaajat ovat saaneet komission rahoittamaa teknistä apua hankkeidensa valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa. Ne ovat lisäksi oppineet avustusohjelmien kautta nykyaikaisia kirjanpito-, hankinta- ja seurantakäytäntöjä.

45. Paikallisten viranomaisten ja lopullisten edunsaajien valmiuksia on kuitenkin edelleen aiheellista vahvistaa. Teknisen avun alalla taitotiedon siirtoa maaseudun kehittämisestä vastaaville Kyproksen turkkilaisyhteisön viranomaisille on haitannut se, että teknisen avun henkilöstöä ei poliittisen tilanteen vuoksi työskentele Kyproksen turkkilaisyhteisön viranomaisten toimipaikoissa. Samaan aikaan sitoutuminen uuden maaseudun kehittämissuunnitelman ja erityisesti paikallisen kehittämisen strategioiden toteuttamiseen on edelleen heikkoa (paikallisen kehittämisen strategiat on tarkoitettu jäsenvaltioiden sovellettaviksi EU:n Leader-ohjelman yhteydessä). Toiminnan kestävyys on siksi epätodennäköistä, ellei lisätukea tarjota tulevina vuosina. EU:n tukitoimenpiteitä ollaan kehittämässä lisää, mutta ne joutuvat nykyisin kilpailemaan alan turkkilaisen rahoituksen kanssa; suora koordinointi Turkin kanssa ei kuitenkaan ole mahdollista nykyisissä olosuhteissa.

PAIKALLISALUEIDEN JA KAUPUNKIEN INFRASTRUKTUURI

46. Paikallisalueiden ja kaupunki-infrastruktuurin nykyaikaistamiseen osoitetun EU-tuen tarkoituksena on auttaa elvyttämään Kyproksen pohjoisosaa, muun muassa avaamalla uusia ylityspaikkoja vihreällä linjalla. YK:n kehitysohjelman kautta on rahoitettu noin 40 yksittäistä toimenpidettä ohjelman kahden vaiheen aikana; niihin sisältyy muutama näkyvä toimenpide, joiden vaikutus on merkittävä – esimerkkeinä voidaan mainita kahden keskeisen ylityspaikan avaaminen (Ledra Street Nikosiassa sekä Kato Pyrgos ja Karavostasi – tunnettu myös nimellä Limnitis/Yeşilırmak), sekä Pohjois-Nikosiassa sijaitsevan kulttuuriperintö- ja matkailukohteen Bedestanin entisöinti (ks. laatikko 3). Suurin osa yksittäisistä toimista on viivästynyt, joskin viiveet ovat monissa tapauksissa johtuneet poliittisista vaikeuksista ja omistusoikeuden tarkastukseen liittyvistä ongelmista, joihin komissio ja YK:n kehitysohjelma eivät juurikaan pysty vaikuttamaan.

47. Tukitoimenpiteiden kestävyyden voi vaarantaa se, että Kyproksen turkkilaisyhteisö on vain vähäisessä määrin toiminnassa mukana. Hanketasolla tai hankkeen ohjauskomiteassa ei ole virallista mekanismia, jossa Kyproksen turkkilaisyhteisö olisi edustettuna. Tukitoimenpiteiden tasolla YK:n kehitysohjelma on toiminut tiiviissä yhteistyössä paikallisten kunnallisten elinten kanssa, jotta nämä saataisiin mukaan hankkeiden hallinnointiin. YK:n kehitysohjelma on silti edelleen ainoa sopimuspuoli, mikä merkitsee, että kyseiset paikallisviranomaiset eivät ole saaneet kokemusta hankintaviranomaisina. Kestävyyskysymystä ei itsessään käsitellä YK:n kehitysohjelman kertomuksissa, Bedestanin hanketta lukuun ottamatta (ks. laatikko 3).

LAATIKKO 3

TULOKSET: PAIKALLISALUEIDEN JA KAUPUNKIEN INFRASTRUKTUURIN PARANTAMINEN

Ylityspaikkojen avaaminen

Vihreää linjaa koskevan asetuksen 2 artiklan mukaan linjan saa ylittää vain Kyproksen tasavallan toimivaltaisten viranomaisten hyväksymissä ylityspaikoissa. Nykyisin ylityspaikkoja on seitsemän, joista kaksi eli Ledra Street sekä Kato Pyrgos ja Karavostasi (tunnettu myös nimelläs Limnitis/Yeşilırmak) avattiin hankkeen yhteydessä (ensin mainittu huhtikuussa 2008 ja toinen lokakuussa 2010).

Uusien ylityspaikkojen avaaminen helpottaa yhteisöjen välistä yhteydenpitoa ja edistää keskinäistä ymmärtämystä. Ylityksiä rekisteröitiin yhteensä 1,6 miljoonaa viimeisimmän kahdeksan kuukauden raportointikauden aikana: 26 prosenttia ylityksistä tekivät kyproksenkreikkalaiset hallituksen hallinnassa olevilta alueilta Kyproksen pohjoisosaan, 46 prosenttia ylityksistä tekivät kyproksenturkkilaiset Kyproksen pohjoisosasta hallituksen hallinnassa oleville alueille, ja 28 prosenttia ylityksistä tekivät EU:n kansalaiset (muut kuin kyproslaiset) sekä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset [14].

Bedestan-rakennuksen entisöinti

Bedestan oli alun perin bysanttilainen kirkko, mutta se muutettiin kauppahalliksi 1500-luvulla. Rakennus on ollut käyttämättömänä 1930-luvulta saakka. EU:n rahoittaman hankkeen käynnistyessä rakennus oli erittäin huonossa kunnossa: katto oli romahtanut ja rakennuksessa oli myös monia muita rakenteellisia vaurioita. Työt toteutettiin kahdessa vaiheessa: rakenteisiin liittyvät työt vuosina 2004–2006 ja konservointi- ja entisöintityöt vuosina 2005–2009.

Marraskuussa 2009 Bedestan avattiin uudelleen yleisölle kulttuurikeskuksena, ja sen avajaisiin osallistui edustajia kummastakin yhteisöstä. Hankkeelle myönnettiin Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinto (Europa Nostra -palkinto) kilpailun tutkimuskategoriassa.

TAVOITE 3: SOVITTELU, LUOTTAMUSTA LISÄÄVÄT TOIMENPITEET JA TUKI KANSALAISYHTEISKUNNALLE

48. Kadonneiden henkilöiden tapauksia käsittelevälle sekakomitealle on annettu tukea, jotta tämä Kyproksen historiaan liittyvä kipeä kysymys saataisiin käsiteltyä ja sovintoprosessi Kyproksen kreikkalaisyhteisön ja Kyproksen turkkilaisyhteisön välillä etenisi. Ensimmäisen 1,5 miljoonan euron sopimuksen kattaman jakson kuluessa (maaliskuu 2007 – toukokuu 2009) noin 155 kadonneen henkilön jäännökset tunnistettiin ja palautettiin omaisille (kadonneita on kaiken kaikkiaan arviolta 1958). Toiminnan rahoittaminen tulevaisuudessa riippuu edelleen rahoituksesta, joka on saatavissa rahoittajilta (joista EU on suurin). Kadonneiden henkilöiden tapauksia käsittelevälle sekakomitealle myönnetyn tuen osalta ei ole tässä vaiheessa määritetty selvää lopputavoitetta tai irtautumisstrategiaa.

49. Komissio käytti kyseistä välinettä myös Euroopan neuvoston politiikantutkimuksen akatemian järjestämien seminaarien rahoittamiseen, tarkoituksena tarjota sekä kyproksenturkkilaisille että kyproksenkreikkalaisille osallistujille parempi käsitys joistakin yhteisistä haasteista, joihin saarella joudutaan tulevaisuudessa vastaamaan. Seminaareilla on osaltaan parannettu kyproksenturkkilaisten johtajien integraatiota, vaikka seminaarien osallistujamäärä ei ole aina ollut kovin suuri. Komissio ei ole pyrkinyt erityisellä tavalla varmistamaan "European Forum Cyprus -verkoston" eli seminaareihin osallistuneiden verkoston kestävyyttä.

50. "Civil Society in Action" - ja "Civil Society Support Team" -ohjelmat käynnistettiin tarkoituksena vahvistaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja kehittää kansalaisyhteiskunnan kulttuuria Kyproksen turkkilaisyhteisössä. Molemmilla ohjelmilla on pystytty kehittämään valmiuksia, mutta lisätukea tarvitaan toiminnallisten ja taloushallintoon liittyvien valmiuksien vahvistamiseksi Kyproksen turkkilaisyhteisön kansalaisyhteiskunnan järjestöissä.

51. EU:n tuella on edistetty huomattavalla tavalla miinanraivausta Kyproksella. Lähes kaikki puskurialueella sijaitsevat miinakentät on nyt saatu raivattua, ja vuodesta 2007 lähtien EU on rahoittanut toimintaa 6,5 miljoonalla eurolla (kokonaisrahoituksen määrä 9 miljoonaa euroa). Miinanraivauksen ansiosta muun muassa kaupankäynti ja väestön liikkuminen on helpottunut, kun uusia ylityspaikkoja on avattu (ks. laatikko 3). Miinanraivausprosessin aikana on myös pystytty rakentamaan luottamusta Turkin ja Kyproksen tasavallan asevoimien välisen yhteistyön avulla.

TAVOITE 4: KYPROKSEN TURKKILAISEN YHTEISÖN LÄHENTÄMINEN EUROOPAN UNIONIIN

52. EU:n apurahaohjelma on yksi parhaiten tunnettuja ja Kyproksen turkkilaisyhteisön eniten arvostamia EU:n tuen aloja. Se on hyödyllisellä tavalla vähentänyt Kyproksen turkkilaisyhteisön eristäytyneisyyttä tarjoamalla 400 opiskelijalle ja opettajalle mahdollisuuden elää ja opiskella toisessa EU:n jäsenvaltiossa vuoden ajan [15].

53. Ohjelman vaikuttavuutta ja kestävyyttä heikentää kuitenkin se, että ohjelma ei ole monivuotinen. Ehdotuspyyntöjen ajoitus ei määräydy toiminnallisten tarpeiden mukaan vaan sen mukaan, milloin komission rahoituspäätökset tehdään. Koska ohjelman jatkumisesta vuodesta toiseen ei ole takuita, mahdolliset hakijat eivät voi suunnitella tulevaisuutta eteenpäin (etenkään ne, jotka eivät pysty viettämään vuotta ulkomailla ilman avustusta).

54. Ei ole mahdollista arvioida, missä määrin hankkeen kokonaistavoite on saavutettu, koska yksittäisten edunsaajien keskuudessa ei ole vielä suoritettu jälkitutkimusta. Lukuvuotta 2011/2012 koskeva viimeisin sopimuksentekomenettely on viivästynyt huomattavasti, mikä johtuu lähinnä paikallisen tukitoimiston väliaikaisesta henkilöstöpulasta (ks. kohta 27). Komissio ei ollut pystynyt allekirjoittamaan yhtään sopimusta elokuun 2011 loppuun eli lukuvuoden alkuun mennessä.

55. Euroopan unionin poliittisesta ja oikeusjärjestelmästä tiedottamista koskevan hankkeen ("InfoPoint") tarkoituksena on lähentää Kyproksen turkkilaisyhteisöä Euroopan unioniin tiedotustoiminnalla ja parantamalla ymmärtämystä EU:sta ja sovintoratkaisuun ja yhdistymiseen tähtäävästä toiminnasta. Hanke on jo saavuttanut joitakin merkittäviä tuloksia: sen avulla on esimerkiksi perustettu vapaapääsyinen "InfoPoint"-toimisto sekä englannin- ja turkinkielinen internetsivusto [16]. Nikosiassa sijaitseva EU:n edustusto ja työryhmä ovat kuitenkin eri mieltä tietyistä asioista hankkeen ohjauskomiteassa, mikä on johtanut päätösten lykkäämiseen ja siten myös täytäntöönpanon viivästymiseen. Esimerkiksi hankkeen internetsivuston käynnistäminen viivästyi 16 kuukautta tällaisten ongelmien vuoksi.

TAVOITE 5: YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖN KÄYTTÖÖNOTON VALMISTELU

56. Komissio on rahoittanut myös hankkeita, joilla valmistellaan yhteisön säännöstön käyttöönottoa. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti erään suurimmista kyseisistä hankkeista, joka liittyi ilmanlaadun seurantaan. Huolimatta hankkeeseen liittyvistä ongelmista (ks. laatikko 4), jotka ilmentävät myös muissa hankkeissa eteentulleita haasteita, tekninen apu ja kaikki laitteet saatiin toimitettua.

57. Komissio on pyrkinyt edistämään hankkeen kestävyyttä sisällyttämällä hankintasopimukseen "toimituksen jälkeisiä palveluja" 12 kuukauden ajaksi. Paikallistason viranomaiset päättivät sopia teknisestä avusta vastaavan sopimuspuolen kanssa, että tämä jatkaa edelleen operatiivisen ja ylläpitotuen antamista, mitä voidaan myös pitää yrityksenä varmistaa hankkeen kestävyys. EU:n lainsäädäntöä noudattava uusi "ympäristölaki" on hyväksytty, ja Kyproksen turkkilaisyhteisön edunsaaja on laatinut mietinnön, jossa määritetään "lain" täytäntöönpanosta johtuvat määräraha- ja henkilöstötarpeet. Hankkeen kokonaiskestävyys on kuitenkin vaarantunut Kyproksen turkkilaisyhteisön "ympäristönsuojeluosaston" vakavien budjettirajoitteiden vuoksi.

LAATIKKO 4

ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVAN HANKKEEN TÄYTÄNTÖÖNPANON ONGELMAT

Ilmanlaadun seurantaa koskevaan hankkeeseen liittyvässä teknisen avun tiimin loppukertomuksessa käsiteltiin seuraavia täytäntöönpanon ongelmia, jotka vaarantavat hankkeen tulosten ja niiden kestävyyden saavuttamisen:

a) hanke käynnistyi neljän kuukauden viipeellä sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen odotettaessa neljän uuden ilmanlaadun seurantalaitoksen perustamista; laitokset oli määrä perustaa kahdesta hankintasopimuksesta ensimmäisen puitteissa

b) samaan aikaan oli käynnissä kaksi muuta EU-rahoitteista teknisen avun hanketta kyproksenturkkilaisen yhteisön "ympäristönsuojeluviraston" kanssa ("Environmental Protection Department", EPD); tiivis yhteistyö oli näin ollen välttämätöntä, jotta vältettiin se, että neljä asiantuntijaa yrittää samaan aikaan työskennellä ainoastaan kahden "ympäristönsuojeluviraston" työntekijän kanssa; tilanne kuitenkin jatkui muutamia viikkoja

c) koulutukseen osallistujia oli suunniteltua vähemmän, mikä johtui "ympäristönsuojeluosaston" budjettirajoitteista.

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

PÄÄTELMÄT

58. Komissio onnistui kehittämään ohjelman, jossa rahoitetut tukitoimenpiteet ilmensivät välineen tavoitteita ja jonka yhteydessä oli otettu käyttöön laajalti asianmukaiset täytäntöönpanomekanismit. Ohjelmassa on jo saavutettu joitakin myönteisiä tuloksia, mutta tulosten kestävyys on useissa tapauksissa kyseenalainen, erityisesti tulevan EU-rahoituksen epävarmuuden vuoksi.

59. Komissio joutui toimimaan vaikeassa poliittisessa ympäristössä ja sen oli vastattava haasteisiin, joita aiheutui siitä, että asetuksen tavoitteet oli muotoiltu väljästi, asetus oli hyväksytty myöhässä ja aikataulu oli epävarma. Komissio on siitä huolimatta kyennyt laatimaan ohjelman, jossa on kohteena ja asianmukaisina painopistealoina kaikki asetuksen tavoitteissa mainitut alat. Se onnistui myös merkittävistä rajoitteista huolimatta perustamaan nopeasti ohjelman hallinnointitoimiston Kyproksen pohjoisosaan ja soveltamaan varsin sopivia täytäntöönpanomenetelmiä ja riskinlieventämistoimenpiteitä. Ohjelman hallinnoinnin suurimmat puutteet johtuivat yhtäältä siitä, että paikallinen ohjelman tukitoimisto ei toiminut hajautetumpien hallinnointimenettelyjen alaisena samalla tavalla kuin EU:n edustustot; lisäksi henkilöstön työsopimukset olivat liian lyhytkestoisia, jotta sama henkilöstö olisi voinut hallinnoida rahoitettuja hankkeita alusta loppuun saakka. YK:n kanssa yhteisen hallinnoinnin yhteydessä suoritettu seuranta ei myöskään ollut riittävää.

60. Ohjelmasta on tuettu monia eri edunsaajia Kyproksen turkkilaisyhteisössä, viljelijöistä opiskelijoihin ja uusien ylityspaikkojen käyttäjiin, ja joitakin huomattavia tuloksia on jo saavutettu. Laajimman yksittäisen hankkeen täytäntöönpano ei kuitenkaan ole ollut mahdollista (meriveden suolanpoistolaitoksen rakentamishanke, johon osoitettiin 27,5 miljoonaa euroa). Se merkitsee huomattavaa takaiskua ohjelmalle ja saattaa myös johtaa ympäristön kannalta vakaviin seurauksiin. Yleisesti ottaen hankkeiden kestävyys on usein kyseenalainen, sillä hallinnolliset valmiudet ovat vähäiset, asianomaisten "lakien ja asetusten" hyväksyminen on viivästynyt ja lisäksi on epävarmaa, onko Kyproksen turkkilaisyhteisön viranomaisilta saatavissa rahoitusta tulevaisuudessa.

61. Tarkastuksen aikaan oli vielä epäselvää, olisiko EU:n tukiohjelmaan saatavissa merkittävää lisärahoitusta. Tällainen epävarmuus tekee ohjelman hallinnoinnista vaikeampaa ja sillä on kielteinen vaikutus ohjelman vaikuttavuuteen ja kestävyyteen.

62. Vaikka EU on pyrkinyt suunnittelemaan, käynnistämään ja toteuttamaan toimia Kyproksen turkkilaisyhteisön tukemiseksi, välineen lopullinen tavoite eli Kyproksen yhdistyminen voidaan saavuttaa vain, jos molemmilta yhteisöiltä löytyy siihen poliittista tahtoa.

SUOSITUKSET

63. Komission hoitamaa Kyproksen turkkilaisyhteisölle osoitetun EU-tuen hallinnointia koskevat suositukset riippuvat väistämättä yhdistymisneuvottelujen kehityksestä ja asiaa koskevasta EU:n politiikasta. Suosituksissa pyritään ottamaan huomioon erilaisia mahdollisia tilannevaihtoehtoja.

64. Nykyisessä tilanteessa, jossa Kyproksen yhdistymistä koskevaa kysymystä ei ole ratkaistu, ja mikäli päätetään, että olisi rahoitettava uusi EU:n tukiohjelma, komission olisi toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a) perustettava mekanismi, joka kattaa useita vuosia ja mahdollistaa näin paremman suunnittelun, täytäntöönpanon ja kestävyyden

b) määritettävä keinoja, joilla varmistetaan, että työryhmässä työskentelevän henkilöstön työsuhteet ovat pituudeltaan riittävän joustavia

c) hajautettava hallinnointia komission päätoimipaikasta paikalliselle ohjelman tukitoimistolle niissä tapauksissa, joissa se lisää ohjelman tehokkuutta

d) laadittava viralliset menettelyt, joilla varmistetaan toiminnan parempi koordinointi Nikosiassa sijaitsevan EU:n edustuston ja työryhmän välillä, jotta paikallisesta tukitoimistosta ja hankkeista peräisin oleva tieto saataisiin sujuvammin suuren yleisön saataville

e) määriteltävä kumppanijärjestöjen, etenkin YK:n kehitysohjelman, kanssa tehtävien tulevien rahoitussopimusten vaatimukset tarkemmin, jotta voitaisiin varmistaa, että taloudellinen ja toimintaa koskeva raportointi on asianmukaista ja tulosindikaattorit tarkoituksenmukaisempia ja ajantasaisempia

f) otettava huomioon paitsi uudet hankkeet, myös tarve auttaa nykyisten hankkeiden kestävyyden varmistamisessa, kun tulevan rahoituksen jakamisesta tehdään päätöksiä

g) asetettava etusijalle sellaisen uuden hankkeen perusteellinen valmistelu, jolla puututaan rajallisia vesivaroja koskevaan tärkeään kysymykseen

h) vaadittava, että Kyproksen turkkilaisyhteisön edunsaajat ottavat käyttöön tarvittavan oikeudellisen kehyksen sekä tarvittavat henkilö- ja taloudelliset resurssit, sekä toteuttavat lisäksi julkishallinnon ja taloushallinnon uudistuksia edistääkseen tuen täytäntöönpanon vaikuttavuutta ja kestävyyttä.

65. Jos sen sijaan päätetään olla tukematta uutta laajaa EU:n tukiohjelmaa, olisi laadittava toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on työryhmän toiminnan vaiheittainen supistaminen tai lopettaminen.

66. Jos taas otetaan huomioon tilanne, jossa poliittinen sovitteluratkaisu johtaa saaren tosiasiallisen jakautumisen päättymiseen, komission olisi laadittava ehdotus ohjelmaksi, joka mahdollistaisi, että koko maa voi hyötyä EU:n rahoituksesta yhdistymisen jälkeen.

Tilintarkastustuomioistuimen jaosto III on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Karel PINXTENIN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 6. maaliskuuta 2012 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

+++++ TIFF +++++

Vítor Manuel da Silva Caldeira

presidentti

[1] Ilmaisu "Kyproksen pohjoisosa" on maantieteellinen termi, jolla viitataan niihin Kyproksen tasavallan alueisiin, jotka eivät ole tasavallan hallituksen.

[2] Neuvoston Kyproksesta tekemät päätelmät, DG E I 8907/04. Bryssel: Euroopan unionin neuvosto, 27.4.2004.

[3] "Suoraa kaupankäyntiä" koskevan asetuksen hyväksymisessä ei ole tapahtunut edistystä. Henkilöiden, tavaroiden ja palveluiden liikkumista Kyproksen pohjoisosasta eteläosaan säännellään "vihreää linjaa koskevalla asetuksella", joka tuli voimaan 1.5.2004 (neuvoston asetus (EY) N:o 866/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, vuoden 2003 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa nro 10 olevan 2 artiklan mukaisesta järjestelystä (EUVL L 161, 30.4.2004, s. 128).

[4] Neuvoston asetus (EY) N:o 389/2006, annettu 27 päivänä helmikuuta 2006, rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi ja Euroopan jälleenrakennusvirastosta 5 päivänä joulukuuta 2000 annetun asetuksen (EY) N:o 2667/2000 muuttamisesta (EUVL L 65, 7.3.2006, s. 5).

[9999] "Tavoite 5" sisältää tässä kohdentamattoman varauksen, josta rahoitetaan tekniseen apuun ja ohjelmaan liittyviä toimia; siihen on osoitettu 1,74 miljoonaa euroa.

[5] Twinning-sopimuksissa jäsenvaltioiden hallintojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä edunsaajamaiden viranomaisten kanssa taitotiedon siirtämiseksi.

[6] Ks. alaviite 1.

[7] Neuvoston asetus (EY) N:o 1756/2006, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan jälleenrakennusvirastosta annetun asetuksen (EY) N:o 2667/2000 muuttamisesta (EUVL L 332, 30.11.2006, s. 18). Neuvostolle ja parlamentille joulukuussa 2005 antamassaan kertomuksessa komissio ehdotti Euroopan jälleenrakennusviraston lakkauttamista mutta jatkoi kuitenkin sen olemassaoloa 31.12.2008 saakka.

[8] Työryhmää johtaa komission laajentumisasioiden pääosastolla työskentelevä yksikönpäällikkö. Paikallista ohjelman tukitoimistoa vetää ohjelmasta vastaava virkamies, joka on suoraan vastuussa kyseiselle yksikönpäällikölle. Työryhmä koostuu kahdeksasta virkamiehestä ja 26 sopimussuhteisesta toimihenkilöstä; näistä kaksi virkamiestä ja 20 sopimussuhteista toimihenkilöä on pitkäaikaisella työkomennuksella paikallisessa tukitoimistossa. Heidän avustajinaan toimii 12 tukihenkilöstön jäsentä GTZ:sta (ks. kohta 24).

[9] GTZ:n (Gesellschaft für Technische Zusammenarbeit) uudeksi nimeksi tuli GIZ (Gesellschaft für Internationale Zusammenarbeit) 1. tammikuuta 2011. Se on yksityinen sopimuspuoli mutta hyödyntää kootusti Saksan eri hallintoviranomaisten asiantuntemusta.

[10] Kyseessä oli EU:n teknisen avun tiedonvaihtotoimisto (Technical Assistance and Information Exchange Instrument, TAIEX). TAIEX antaa julkista lyhytaikaista teknistä tukea ja asiantuntija-apua sekä auttaa käyttäjiä ymmärtämään ja laatimaan EU:n säännösten mukaisia lakeja. Organisaatiossa se on osa laajentumisasioiden pääosastoa ja sen tilat sijaitsevat komission päätoimipaikassa. TAIEX tukee Kyproksen turkkilaisyhteisöä yhteisön säännöstön käyttöönotossa ja täytäntöönpanossa rahoittamansa 13,7 miljoonan euron teknisen avun välineen kautta (ks. liite I).

[11] Euroopan unionin virkamiesten henkilöstösäännöt ja muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot.

[12] Havainnon teki laajentumisasioiden pääosaston sisäisen tarkastuksen yksikkö.

[13] KOM(2007) 536 lopullinen, 18. syyskuuta 2007: Vuosikertomus jaksolta 2006–2007 rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 389/2006 mukaisesti toteutetusta yhteisön tuesta.

[14] KOM(2011) 284 lopullinen, 30. toukokuuta 2011: Seitsemäs kertomus 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 866/2004 täytäntöönpanosta ja sen soveltamisesta aiheutuneesta tilanteesta toukokuun 1. päivän ja joulukuun 2010 välisenä aikana.

[15] Keskimäärin yksi henkilö 450:tä Kyproksen pohjoisosassa elävää henkilöä kohti.

[16] Ks. Euroopan unionin tiedotuspiste Nikosiassa, http://www.abbilgi.eu.

--------------------------------------------------

LIITE I

KAIKKI YKSITTÄISET HANKKEET / ALAKOHTAISET OHJELMAT (TILANNE 30. SYYSKUUTA 2011)

Tavoite 1: Ympäristönsuojelu

Alatavoite 1 – Ympäristönsuojelu

Hanke 1.1 – Alakohtainen ohjelma vedenjakelu- ja sanitaatiopalvelujen laadun ja hallinnoinnin parantamiseksi | 71400000 | 83852225 | 40619611 | 48 % |

Hanke 1.2 – Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle Kyproksen pohjoisosassa sijaitsevien mahdollisten Natura 2000 -alueiden hoitamiseksi ja suojelemiseksi | 5000000 | 5176480 | 3855268 | 74 % |

Hanke 1.3 – Kiinteää jätettä koskeva alakohtainen ohjelma Kyproksen turkkilaista yhteisöä varten | 21200000 | 19367570 | 10750517 | 56 % |

Hanke 1.4 – Toteutettavuustutkimus Lefken kaivosalueen kunnostamiseksi | 900000 | 906500 | 906500 | 100 % |

Alatavoite 2 – Hallinnoinnin kehittäminen energia-alalla

Hanke 1.5 – Hallinnoinnin parantaminen energia-alalla | 5000000 | 6035972 | 5841195 | 97 % |

Hanke 1.6 – Energiainfrastruktuurin kehittäminen ja uudelleenorganisointi – Osa II | 8750000 | 5341486 | 5135356 | 96 % |

Alatavoite 3 – Liikenneturvallisuuden parantaminen

Hanke 1.7 – Liikenneturvallisuuden parantaminen | 3000000 | 2724511 | 2266958 | 83 % |

Alatavoite 4 – Televiestintä

Hanke 1.8 – Televiestintäinfrastruktuurin kehittäminen ja uudelleenorganisointi | 14000000 | 11617413 | 7113606 | 61 % |

Yhteensä | 129250000 | 135022157 | 76489010 | 57 % |

Tavoite 2: Sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen

Hanke 2.1 – Maaseudun kehittämisen alakohtainen ohjelma I ja II | 37350000 | 29837192 | 19941407 | 67 % |

Hanke 2.2 – Kaupunkien ja paikallisalueiden infrastruktuurin parantaminen | 7000000 | 7000000 | 7000000 | 100 % |

Hanke 2.3 – Kaupunkien ja paikallisalueiden infrastruktuurin parantaminen – osa II | 8000000 | 9784225 | 8850803 | 90 % |

Hanke 2.4 – Henkilöresurssien kehittämisen alakohtainen ohjelma | 9200000 | 8080948 | 6542745 | 81 % |

Hanke 2.5 – Mikroyrityksille ja pienille yrityksille tarkoitettu lainaohjelma – peruttu vuonna 2009 (Hankkeesta on sen jälkeen siirretty varoja TAIEX-hankkeeseen, tieto- ja tietoliikennetekniikan / pk-yritysten alalle/jätevesihankkeisiin) [8888] | 9000000 | 0 | 0 | 0 |

Hanke 2.6 – Kestävän talouskehityksen alakohtainen ohjelma | 6000000 | 6971860 | 3913291 | 56 % |

Hanke 2.7 – Kyproksen turkkilaisen yhteisön yksityissektorin kehittäminen | 8100000 | 3198200 | 3160000 | 99 % |

Yhteensä | 84650000 | 64872425 | 49408246 | 76 % |

Tavoite 3: Sovittelu, luottamusta lisäävät toimenpiteet ja tuki kansalaisyhteiskunnalle

Hanke 3.1 – Sovittelu, luottamusta lisäävät toimenpiteet ja tuki kansalaisyhteiskunnalle | 14000000 | 13404835 | 11115091 | 83 % |

Hanke 3.2 – Miinanraivauksen avustusohjelma | 6500000 | 6495894 | 6495894 | 100 % |

Hanke 3.3 – Tuki historianopetuksen uudistamiselle sovittelun ja vakauden edistämiseksi Kyproksessa – peruttu vuonna 2008 (Hankkeesta on sen jälkeen siirretty varoja kansalaisyhteiskuntaa koskeviin hankkeisiin) | 1000000 | 0 | 0 | 0 |

Kulttuuriperintöön kuuluvia tärkeitä monumentteja koskeva tuki Kyproksen kunnille | 2000000 | 0 | 0 | 0 |

Yhteensä | 23500000 | 19900729 | 17610985 | 88 % |

Tavoite 4: Kyproksen turkkilaisen yhteisön lähentäminen Euroopan unioniin

Hanke 4.1 – Yhteisön apurahaohjelma | 8000000 | 6256875 | 5536216 | 88 % |

Hanke 4.2 – Nuorisovaihdon ja henkilötason yhteyksien edistäminen | 3000000 | 1047892 | 904893 | 86 % |

Hanke 4.3 – Euroopan unionin poliittista ja oikeusjärjestystä koskeva tiedotus | 1500000 | 1313100 | 1053100 | 80 % |

Yhteensä | 12500000 | 8617867 | 7494209 | 87 % |

Tavoite 5: Toimet, joilla valmistellaan yhteisön säännöstön käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa Kyproksen turkkilaisessa yhteisössä

Hanke 5.1 – TAIEX:n kautta toimitettava tekninen apu yhteisön säännöstön saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanemiselle – Osa II (Osa A – TAIEX:n kautta toimitettava apu); (Osa B – pienten laitehankintojen rahoitus) + Osa I | 17150000 | 13699997 | 12911242 | 94 % |

Hanke 5.2 – Valmiuksien luominen ympäristöalalla | 2460000 | 1140690 | 1117554 | 98 % |

Kohdentamaton tekninen apu ja korvaavat hankkeet (kirjattu väärin asetuksessa 2006/018-150) [7777] | 1740000 | 850203 | 621579 | 73 % |

Yhteensä | 21350000 | 15690890 | 14650375 | 93 % |

Yhteissumma 1 | 271250000 | 244104068 | 165152825 | 68 % |

Kaikki ohjelman toteuttamiseen osoitettava tekninen apu

Yhteissumma a (tutkimukset, asiantuntijat, toimistopalvelujen tuottamisessa tarvittava logistiikka) | 11400000 | 8436605 | 6776955 | 80 % |

Yhteissumma b (henkilöstö- ja virkamatkakulut) Päätös 2006/018-621, Päätös 2006/018-316, Päätös 2006/018-317 | 9650000 | 6865323 | 6858993 | 100 % |

Yhteissumma 2 | 21050000 | 15301928 | 13635948 | 89 % |

Kaikki yhteensä | 292300000 | 259405996 | 178788773 | 69 % |

[9999] Suunnitellut määrät ovat määriä, jotka on ilmoitettu komission päätösten liitteenä olevissa rahoitusehdotuksissa.

[8888] Hanke ei edistynyt, koska sopimuksen tekeminen Kreditanstalt für Wiederaufbaun (KfW) kanssa oli vaikeaa Kyproksen pohjoisosassa vallitsevien erityisolosuhteiden vuoksi.

[7777] Työryhmän rahoituskertomuksissa tähän viitataan ilmaisulla "tavoite 6". Korvaavista hankkeista peräisin olevia varoja siirrettiin komission päätöksen (2009)2928 nojalla seuraaviin hankkeisiin: kadonneiden henkilöiden tapauksia käsittelevä komitea (2 miljoonaa euroa), miinanraivaus (1,5 miljoonaa euroa). Kohdentamattomasta teknisestä avusta siirrettiin varoja TAIEX-hankkeeseen 1,2 miljoonaa euroa.

--------------------------------------------------

LIITE II

TARKASTETUT SOPIMUKSET

WKS = Urakkasopimus (works contract) | PMU = Hankehallinnointiyksikkö (Project Management Unit) |

SUP = Hankintasopimus (supplies contract) | UNDP = Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (United Nations Development Programme) |

SER = Palvelusopimus (service contract) | CoE = Euroopan neuvosto (Council of Europe) |

C.A. = rahoitussopimus (contribution agreement) | GRS = Avustusohjelma (grant scheme) |

Hanke 1.1. – Alakohtainen ohjelma vedenjakelu- ja sanitaatiopalvelujen laadun ja hallinnoinnin parantamiseksi

Hanke 1.8. – Televiestintäinfrastruktuurin kehittäminen ja uudelleenorganisointi

-/SUP | lokakuu 2009–lokakuu 2012 | Televiestinnän infrastruktuuriverkon parantaminen | 9828453 | 5897072 |

-/SER | joulukuu 2008–joulukuu 2011 | Televiestintäinfrastruktuurin kehittäminen ja uudelleenorganisointi | 1598750 | 1098750 |

Hanke 2.1. – Maaseudun kehittämisohjelma

-/SER | syyskuu 2008–syyskuu 2012 | Tekninen apu maaseudun kehittämisohjelman täytäntöönpanon tukemiseksi | 1994080 | 1595264 |

| lokakuu 2009–lokakuu 2010 | Andaç (Maaseudun kehittämisen alan avustusjärjestelmän pyyntö 1, N:o 127937) | 52435 | 52435 |

| joulukuu 2009–joulukuu 2011 | Kulttuuritalo (Bü ükkonuk) | 158400 | 126720 |

| joulukuu 2009–joulukuu 2011 | Kulttuuri- ja taidetalo (Serdarlι) | 85998 | 68798 |

Hankkeet 2.2.–2.3. – Kaupunkien ja paikallisalueiden infrastruktuurin parantaminen

| joulukuu 2007–lokakuu 2011 | Kaupunkien ja paikallisalueiden infrastruktuurin parantaminen, osa II | 9784225 | 8850803 |

Hanke 3.1. – Sovittelu, luottamusta lisäävät toimenpiteet ja tuki kansalaisyhteiskunnalle

-/SER | helmikuu 2008–helmikuu 2011 | Tekninen apu sovittelutoimenpiteiden kehittämiseksi ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi Kyproksen turkkilaisyhteisössä: kansalaisyhteiskunnan tukitiimi (Civil Society Support Team, CSST) | 1499000 | 1349631 |

-/GRS | elokuu 2009–joulukuu 2010 | Jälkitutkimuksen instituutti: Kasvatus (Peace III) (Civil Society in Action (CSA), pyyntö N:o 126199) | 89310 | 82437 |

toukokuu 2009–toukokuu 2011 | KYTD: Moninaisuuden ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen Kyproksella (Civil Society in Action, CSA, pyyntö N:o 126199) | 166909 | 133528 |

toukokuu 2009–toukokuu 2011 | MRG-KISA: Vähemmistöjen oikeudet: ratkaisun etsiminen Kyproksen ongelmaan (Civil Society in Action, CSA, pyyntö N:o 126199) | 197313 | 157851 |

Hanke 3.2. – Miinanraivaus

tammikuu 2010–joulukuu 2011 | Maamiinojen ja räjähtämättömien ammusten raivaaminen Kyproksella V | 2500000 | 2500000 |

Hanke 4.1. – Yhteisön apurahaohjelma

-/GRS | tammikuu 2007–huhtikuu 2007 | Kiinnostuksenilmaisupyyntö – yhteisön apurahaohjelma 2007/2008 (Pyyntö 1) | 396160 | 396160 |

lokakuu 2007–huhtikuu 2008 | Kiinnostuksenilmaisupyyntö – Euroopan yhteisön apurahaohjelma 2008/2009 (Pyyntö 2) | 1564919 | 1537988 |

marraskuu 2008–helmikuu 2009 | Euroopan unionin apurahaohjelma III lukuvuodelle 2009/2010 Paikallisten avustusten ohjelma (Pyyntö 3) | 2346580 | 2271597 |

joulukuu 2009–helmikuu 2010 | Apurahat Kyproksen turkkilaisyhteisöä koskevassa ohjelmassa lukuvuodelle 2010/11 (Pyyntö 4) | 1313440 | 1051796 |

helmikuu 2011–huhtikuu 2011 | Apurahat Kyproksen turkkilaisyhteisöä koskevassa ohjelmassa lukuvuodelle 2011/12 (Pyyntö 5) | - | - |

Hanke 4.3. – Euroopan unionin poliittista ja oikeusjärjestystä koskeva tiedotus

-/SER | helmikuu 2009–helmikuu 2012 | Euroopan unionia koskevan tiedotuspisteen perustaminen suurelle yleisölle | 1300000 | 1040000 |

Hanke 5.2. – Valmiuksien luominen ympäristöalalla

-/SUP | kesäkuu 2009–helmikuu 2011 | Ilmanlaadun seurantaan käytettävän laitteiston hankkiminen | 645450 | 645450 |

-/SER | kesäkuu 2009–syyskuu 2010 | Tekninen apu ilmanlaadun seurannalle Kyproksen pohjoisosassa | 197983 | 183121 |

GTZ-sopimukset paikallisen ohjelman tukitoimiston tukemiseksi

-/SER | kesäkuu 2006–kesäkuu 2008 | Tekninen apu paikallisen ohjelman tukitoimiston toiminnalle Kyproksen pohjoisosassa (GTZ.A) | 3476000 | 2836524 |

-/SER | kesäkuu 2008–kesäkuu 2012 | Paikallisen ohjelman tukitoimiston perustaminen Kyproksen pohjoisosaan (GTZ.B) | 1496795 | 1496795 |

Yhteensä | | | 97387729 | 57474492 |

[9999] Tilanne 30. syyskuuta 2011, lukuun ottamatta avustussopimuksia (tilanne 31. maaliskuuta 2011).

--------------------------------------------------

52012SA0006