Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUS nuorisotakuun perustamisesta /* COM/2012/0729 final - 2012/0351 (NLE) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Korkeilla
ja yhä kasvavilla nuorisotyöttömyysluvuilla on dramaattisia seurauksia
talouteen, yhteiskuntaan ja nuoriin itseensä. Koko
EU:n nuorisotyöttömyysaste on kivunnut huikeaan 22,7 prosenttiin (vuoden 2012
kolmas neljännes). Luku on lähes kaksinkertainen aikuisväestön työttömyyteen
verrattuna[1],
eivätkä ennusteet lupaa käännöstä parempaan suuntaan. Noin 5,5 miljoonaa nuorta
on työttömänä, ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia alle
25-vuotiaita on tällä hetkellä yli 7,5 miljoonaa. Mutta
muutenkin kuin välittömästi kriisistä johtuen eli myös matalamman asteisena
nuorisotyöttömyys ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen tulee kalliiksi ja
on yhteiskunnalle vahingollista. Tänä päivänä niiden kustannukset aiheutuvat
maksettavista avustuksista ja saamatta jäävistä ansioista ja veroista, mutta ne
ovat kalliita myös tulevaisuudessa, koska niiden aiheuttamat erinäiset ”arvet”
vaikuttavat tulevaisuudessa pitkän aikaa kielteisesti ansiotasoon,
työttömyysriskiin, terveydentilaan, hyvinvointiin ja eläkerahastoihin.
Euroopalla ei ole varaa tuhlata osaamistaan ja tulevaisuuttaan. Tarve
toteuttaa toimia, joilla tuetaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään,
todettiin jo ennen kriisiä. Vuonna 2005 neuvosto päätti työllisyyspolitiikan
suuntaviivojen (2005–2008) yhteydessä, että politiikan avulla olisi
varmistettava, että ”jokaiselle työttömälle tarjotaan uusi mahdollisuus:
nuorille ennen kuin työttömyys on kestänyt 6 kuukautta”. Vuonna 2008 neuvosto
lyhensi kyseisen ajanjakson koulunsa päättäneiden nuorten osalta enintään
neljään kuukauteen. Koska
kyseistä toimenpidettä ei vielä vuoteen 2010 mennessä ollut toteutettu
kaikkialla EU:ssa, sekä Euroopan parlamentti että Euroopan nuorisofoorumi
puhuivat voimakkaasti EU:n tasolla käyttöön otettavien nuorisotakuiden
puolesta. Eurooppa
2020 ‑strategian ja siihen kuuluvan Nuoret liikkeellä ‑lippulaiva-aloitteen
puitteissa komissio kehotti etenkin jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että
kaikilla nuorilla on työpaikka tai jatkokoulutuspaikka tai he ovat
aktivointitoimien piirissä neljän kuukauden sisällä koulun päättämisestä, ja
tarjoamaan tämän ns. nuorisotakuuna. Vuosina
2011 ja 2012 erityisesti Eurooppa-neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan
nuorisofoorumi ovat esittäneet kehotuksen monesti uudelleen, mutta sillä ei ole
ollut paljonkaan vaikutusta käytännössä. Huhtikuussa
2012 esittämässään työllisyyspaketissa komissio ilmoitti aikovansa esittää
vuoden loppuun mennessä ehdotuksen neuvoston suositukseksi nuorisotakuusta. Eurooppa-neuvosto
kehotti 29. kesäkuuta 2012 jäsenvaltioita tehostamaan ponnisteluja nuorten
työllisyyden lisäämiseksi tavoitteena se, että muutaman kuukauden kuluessa
koulunkäynnin päättämisestä nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-,
oppisopimus- tai harjoittelupaikka. Neuvosto totesi myös, että kyseisiin
toimiin voidaan myöntää tukea Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja että
jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mahdollisuuksia rahoittaa tilapäisiä
työhönottotukia rahaston avulla. Vuotuisessa
kasvuselvityksessä 2013[2]
komissio painotti, että jäsenvaltioiden olisi turvattava nuorten siirtyminen
koulusta työelämään ja kehitettävä ja toteutettava nuorisotakuujärjestelmiä,
joiden mukaisesti jokaisen alle 25-vuotiaan on saatava tarjous työ-,
jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikasta neljän kuukauden kuluessa
virallisen koulutuksen päättämisestä tai työttömäksi joutumisesta. Euroopan
sosiaalirahasto voi osallistua kyseisten järjestelmien rahoitukseen. Komissio
esittää ehdotuksen neuvoston suositukseksi, jonka tarkoituksena on varmistaa,
että nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus- tai harjoittelupaikka
neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen
päättämisestä. Ehdotuksessa esitellään myös, miten nuorisotakuujärjestelmä
olisi perustettava. Ehdotukseen sisältyy kuuteen eri toimintalinjaan perustuvia
suuntaviivoja: on luotava vahvoja kumppanuuksia kaikkien sidosryhmien kanssa,
huolehdittava varhaisesta puuttumisesta ja aktivoinnista, jotta vältetään
nuorten jääminen työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle, toteutettava tukitoimia
työmarkkinoille integroitumisen helpottamiseksi, hyödynnettävä täysimääräisesti
kyseisiin toimiin saatavilla olevaa EU-rahoitusta, arvioitava ja kehitettävä
jatkuvasti nuorisotakuujärjestelmiä ja pantava järjestelmät nopeasti
täytäntöön. Lisäksi ehdotuksessa esitetään yhteenveto siitä, miten komissio
tukee jäsenvaltioiden toimintaa. EU:n rahoituspuitteet, hyvien käytäntöjen
jakaminen jäsenvaltioiden kesken, jäsenvaltioiden toimien seuranta EU-ohjausjakson
puitteissa ja tietoisuuden lisäämistoimien tukeminen. Ehdotukseen
liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD), jossa esitellään
yksityiskohtaisemmin nuorisotakuun sisältöä, käsitellään kyseisten
järjestelmien kustannuksiin ja hyötyyn liittyviä kysymyksiä ja kuvaillaan
erikseen jokainen nuorisotakuun onnistumisen edellyttämä osatekijä. Lisäksi
ehdotuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa
esitellään politiikkaa, jolla nuorten työllisyyttä tuetaan jo nyt 27 jäsenvaltiossa
ja Kroatiassa. Asiakirjasta käyvät ilmi maiden erilaiset lähtökohdat
täysimittaisten nuorisotakuujärjestelmien toteuttamiseen. 2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTEN
ARVIOINTIEN TULOKSET Tanskan
puheenjohtajakaudella Horsensissa 24. ja 25. huhtikuuta 2012 pidetyn työ- ja
sosiaaliministereiden epävirallisen kokouksen yhteydessä järjestettiin työpaja,
jossa pohdittiin nuorisotakuun toteuttamistapoja. Kokouksessa korostettiin,
että koulutuspolitiikkaa olisi laadittava yhdessä työllisyyspolitiikan kanssa,
toiminnassa olisi keskityttävä ongelmaryhmiin eli niihin, joilla ei ole
ammattipätevyyttä/tutkintoa, ja että toimintamallit olisi räätälöitävä kunkin
maan olosuhteiden ja yksittäisten huolenaiheiden mukaan. Lisäksi painotettiin,
että viranomaisten on tuettava nuoria ja erityisesti kaikkein heikoimmassa
asemassa olevia mutta että myös nuorten on sitouduttava prosessiin ja
hyväksyttävä velvollisuutensa ja vastuunsa. Euroopan sosiaalirahasto mainittiin
mahdollisena rahoituslähteenä etenkin kun on tarpeen toteuttaa julkisen
talouden säästö-/vakauttamistoimia. Julkisten
työvoimapalvelujen verkostolle lähetetään vuosittain kysely, joka koskee niiden
kykyä mukautua kriisiin. Tammikuussa käynnistettyyn vuoden 2012 kyselyyn
sisältyy nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi toteutettuja toimia koskeva osio.
Kyselyvastaukset on otettu huomioon tätä ehdotusta tukevaa komission yksiköiden
valmisteluasiakirjaa laadittaessa. Julkisten
työvoimapalvelujen johtajien tapaamisessa Tanskan puheenjohtajakaudella
kesäkuussa 2012 kyseisen verkoston jäseniä pyydettiin raportoimaan nimenomaan
nuoriin kohdistuvien toimien kehityksestä tammikuun 2012 jälkeen. Työllisyyspaketin
seurantatoimena keskusteltiin 19. ja 20. kesäkuuta 2012 työmarkkinaosapuolten
kanssa mahdollisuudesta tehdä nuorisotakuuta koskeva aloite. Brysselissä
6. ja 7. syyskuuta 2012 pidetyssä Jobs for Europe ‑konferenssissa[3], johon osallistuivat kaikki
keskeiset sidosryhmät, myös työmarkkinaosapuolet ja nuorisojärjestöt, suurin
osa puhujista ilmaisi tukensa nuorisotakuun perustamiselle EU:n laajuisesti.
Puhujat totesivat, että nuorille on annettava kunnon lähtökohdat elämälle
erityisesti nykyisinä vaikeina aikoina. Euroopan
nuorisofoorumin ja alojenvälisten työmarkkinajärjestöjen edustajia tavattiin
syyskuussa 2012. Lisäksi
nuorisotakuualoitteesta keskusteltiin työmarkkinaosapuolten kanssa vielä
23. lokakuuta 2012 kokoontuneessa työmarkkinaosapuolten
neuvottelukomiteassa. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN
SISÄLTÖ Oikeusperusta:
Nuorisotakuuta koskevan ehdotuksen painopiste on työllisyyspolitiikassa
(SEUT-sopimuksen IX osasto), joten SEUT-sopimuksen 292 artikla on asianmukainen
oikeusperusta sitä koskevan suosituksen antamiselle. Työllisyyspolitiikkaa
koskeva unionin toimivalta määritellään SEUT-sopimuksen IX osastossa, jossa ei
määrätä suosituksen antamista koskevasta erityisestä oikeusperustasta.
SEUT-sopimuksen 149 artiklassa määrätään erityisesti ainoastaan
mahdollisuudesta ”toteuttaa edistämistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on
edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukea niiden toimintaa
työllisyyden alalla aloittein, joilla pyritään kehittämään tiedon ja parhaiden
käytäntöjen vaihtoa”; nämä eivät kuulu tämän suosituksen kohdealaan. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate:
Komissio ja jäsenvaltiot ovat hyvin huolissaan nuorten nykyisestä
työmarkkinatilanteesta ja sen jatkuvasta heikkenemisestä. Hurjilla
nuorisotyöttömyysluvuilla on vaikutuksia koko Eurooppaan: niistä aiheutuu
suuria menoja nyt ja tulevaisuudessa. Nuorisotakuun avulla säästöjä syntyy
muuallakin kuin vain sosiaalisen suojelun menoissa. Työttömyyden ja taitojen
heikkenemisen ehkäiseminen toisi pitkän aikavälin hyötyä nuorille ja
taloudelle, kun koko eliniän aikana työttömyysjaksoja olisi vähemmän, ansiotaso
olisi parempi (minkä vuoksi myös verotulot ja sosiaaliturvamaksut kasvaisivat)
ja sosiaaliset ja terveysongelmat vähenisivät.[4] Koska
neuvoston ja Euroopan parlamentin esittämiä useita poliittisia vaatimuksia
nuorisotakuujärjestelmien toteuttamiseksi ei ole pantu täytäntöön,
jäsenvaltioille on nyt tarpeen antaa tämä suositus. Tähän mennessä vain muutama
jäsenvaltio on toteuttanut toimia kattavan nuorisotakuujärjestelmän
toteuttamiseksi. Kun
EU:n tasolla annetaan ohjeita välineistä, jotka edistävät toimivan
nuorisotakuujärjestelmän toteuttamista, jäsenvaltiot pystyvät hyödyntämään
koheesiorahastoja ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa parhaalla
mahdollisella tavalla puuttuakseen nuorisotyöttömyyteen ja työmarkkinoilta
putoamiseen. Ehdotuksessa
myönnetään, että yksittäisten jäsenvaltioiden (tai alue- tai paikallistasojen)
erilaiset tilanteet saattavat aiheuttaa eroja siihen, millaiseksi järjestelmä
laaditaan ja miten sitä myöhemmin toteutetaan. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ei sovelleta. 5. LISÄTIEDOT Ei sovelleta. 2012/0351 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUS nuorisotakuun perustamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen sekä katsoo seuraavaa: (1) Nuorten eurooppalaisten inhimilliseen
pääomaan investoiminen juuri nyt tuottaa hyötyä pitkällä aikavälillä ja edistää
kestävää ja osallistavaa talouskasvua. Eurooppa saa täyden hyödyn aktiivisesta,
innovatiivisesta ja ammattitaitoisesta työvoimasta ja välttää samalla valtavat
kustannukset, joita sille aiheutuu, jos nuoret eivät ole koulutuksessa eivätkä
työelämässä (nykyisin arviolta 1,2 prosenttia BKT:stä).[5] (2) Nykyinen kriisi on koetellut
erityisen kovasti nuoria. Nuorten haavoittuvuus johtuu heidän elämässään
käynnistä olevasta siirtymävaiheesta, ammattikokemuksen puutteesta, joskus
puutteellisesta koulutuksesta, usein heikosta sosiaaliturvasta, rajallisista
rahoitusmahdollisuuksista ja epävakaista työoloista. Huono palkka ja epävarma
työ ovat todennäköisemmin nuorten naisten ongelmia, ja nuoria vanhempia –
etupäässä nuoria äitejä – varten tarjolla olevat työ- ja perhe-elämän
yhteensovittamistoimenpiteet ovat riittämättömiä. Lisäksi on nuoria, jotka ovat
erityisen epäedullisessa asemassa tai vaarassa joutua syrjityiksi. Sen vuoksi tarvitaan
asianmukaisia tukitoimia. (3) Koko Euroopassa on työelämän
ja koulutuksen ulkopuolella 7,5 miljoonaa nuorta eli 12,9 prosenttia nuorista
(15–24-vuotiaista) eurooppalaisista. Monet heistä ovat suorittaneet vain
ylemmän perusasteen opinnot ja keskeyttäneet koulunkäynnin, ja usein he ovat
maahanmuuttajia tai vähäosaisista perheistä. Työelämän ja koulutuksen
ulkopuolella oleviin nuoriin lukeutuu erilaisia alaryhmiä, joiden tarpeet
vaihtelevat. (4) Työttömistä
alle-25-vuotiaista 30,1 prosenttia on ollut työttömänä yli 12 kuukautta. Yhä
useampi nuori ei myöskään aktiivisesti etsi töitä, minkä vuoksi he voivat jäädä
ilman työmarkkinoille paluuseen tarkoitettua rakennetukea. Tutkimukset ovat
osoittaneet, että nuorisotyöttömyys voi jättää pysyviä arpia. Niitä ovat
esimerkiksi kasvanut riski joutua työttömäksi myöhemmin, tulevan ansiotason
aleneminen, inhimillisen pääoman menettäminen, köyhyyden periytyminen
sukupolvelta toiselle ja pienempi motivaatio perheen perustamiseen, mikä
osaltaan nopeuttaa väestön vähenemistä. (5) Käsitteellä ”nuorisotakuu”
tarkoitetaan tässä huolehtimista siitä, että nuoret saavat laadukkaan
tarjouksen työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikasta neljän
kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen
päättämisestä. (6) Nuorisotakuulla voidaan
vaikuttaa kolmeen Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteeseen. Kyseiset
tavoitteet koskevat 20–64-vuotiaiden 75 prosentin työllisyyttä,
koulupudokkaiden osuuden laskemista alle 10 prosenttiin ja köyhyyden ja sosiaalisen
syrjäytymisen loppumista vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä. (7) Jäsenvaltioiden
työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa[6],
erityisesti suuntaviivoissa 7 ja 8, kehotetaan jäsenvaltioita edistämään
nuorten integroitumista työmarkkinoille ja yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa
auttamaan ennen kaikkea ilman työtä tai koulutuspaikkaa olevia nuoria saamaan
ensimmäinen työpaikka, työkokemusta tai jatkokoulutusmahdollisuuksia, myös
oppisopimuskoulutusta, ja puuttumaan nopeasti työttömäksi joutuneiden nuorten tilanteeseen. (8) Jo vuonna 2005 neuvosto pääsi
jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoissa[7] (2005–2008) yksimielisyyteen
siitä, että ”jokaiselle työttömälle tarjotaan uusi mahdollisuus: nuorille ennen
kuin työttömyys on kestänyt 6 kuukautta”. Vuonna 2008[8] neuvosto lyhensi ajanjakson
koulunsa lopettaneiden nuorten osalta enintään neljään kuukauteen. (9) Vuonna 2010 antamassaan
päätöslauselmassa nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä
harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman
vahvistamisesta[9]
Euroopan parlamentti kehotti Euroopan komissiota, jäsenvaltioita,
työmarkkinaosapuolia ja muita sidosryhmiä tukemaan kansallista työmarkkina- ja
koulutuspolitiikkaa nuorisotakuun avulla. Siten voitaisiin taata kaikkien nuorten
oikeus EU:ssa saada tarjous työpaikasta, oppisopimuksesta, lisäkoulutuksesta
tai kaksiosaisesta koulutuksesta, jossa yhdistyvät opiskelu ja työnteko,
enintään neljän kuukauden työttömyysjakson jälkeen. (10) Komissio kannusti vuonna 2010
antamassaan Nuoret liikkeellä ‑tiedonannossa jäsenvaltioita ottamaan
käyttöön nuorisotakuut. Niitä on kuitenkin tähän mennessä toteutettu hyvin
vähän. Tässä suosituksessa vahvistetaan ja esitetään uudelleen jäsenvaltioiden
tarve jatkaa tähän tavoitteeseen pyrkimistä, ja samalla se on avuksi kyseisten
järjestelmien suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. (11) Kesäkuussa 2011 kokoontuneen
neuvoston päätelmissä nuorten työllisyyden edistämisestä Eurooppa 2020
-tavoitteiden saavuttamiseksi kehotettiin jäsenvaltioita pikaisiin toimiin
jatko- tai uudelleenkoulutuksen taikka aktivointitoimenpiteiden tarjoamiseksi
nuorille, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, mukaan lukien
koulunkäynnin varhain lopettaneet nuoret. Siten voitaisiin päästä lähemmäksi
tavoitetta eli saada kyseiset henkilöt takaisin yleissivistävän tai
ammatillisen koulutuksen pariin tai työmarkkinoille mahdollisimman lyhyen ajan
kuluessa ja pienentää köyhyys-, syrjintä- ja syrjäytymisriskiä. (12) Kesäkuun 2011 neuvoston
suosituksessa koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä
politiikoista[10]
kohdistettiin huomio näyttöön perustuvan, kattavan ja monialaisen politiikan
laadintaan sekä siihen sisältyviin toimenpiteisiin, joilla saadaan
koulupudokkaat uudelleen mukaan koulutukseen ja vahvistetaan
koulutusjärjestelmien ja työelämän välisiä yhteyksiä. (13) Euroopan parlamentti antoi
tukensa tälle lähestymistavalle vuoden 2012 talousarvion valmistelun yhteydessä
ja pyysi komissiota toteuttamaan valmistelutoimen, jolla edistetään
nuorisotakuiden perustamista jäsenvaltioissa. (14) Työllisyyspakettia koskevassa
komission tiedonannossa Tavoitteena työllistävä elpyminen[11] jäsenvaltioilta,
työmarkkinaosapuolilta ja muilta sidosryhmiltä vaadittiin aktiivisiin toimiin
ryhtymistä EU:n nykyisten työllisyysongelmien ja erityisesti
nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi. Komissio
painotti vihreän talouden, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tieto- ja
viestintäteknologian alojen tarjoamaa huomattavaa potentiaalia työpaikkojen
luomiseen ja esitti sitä varten kolme toimintasuunnitelmaa jatkotoimia varten. Sen jälkeen komissio toi esiin myös kuusi lupaavaa
prioriteettialaa teolliselle innovoinnille, joka edistää siirtymistä
vähähiiliseen ja resursseja tehokkaasti käyttävään talouteen.[12] Työllisyyspaketissa
komissio korosti lisäksi, että yrittäjähengen vaalimisella, yrityksen
perustamisvaiheen tukipalvelujen ja mikroluottojen saatavuuden parantamisella
ja työttömyysavustukset starttirahaksi muuttavilla järjestelyillä saataisiin
paljon aikaan myös nuorten hyväksi. Paketissa
ehdotettiin myös palkkatukien käyttöä uusien työsuhteiden nettomäärän
kasvattamiseksi ja kohdennettuja helpotuksia verokiilaan (pääasiassa
työnantajan sosiaaliturvamaksuihin) työllisyyden vauhdittamiseksi. Lisäksi
ehdotettiin työsuhdeturvalainsäädäntöön tehtäviä tasapainoisia uudistuksia,
joiden myötä nuorilla on mahdollisuus saada laadukasta työtä. (15) Toukokuussa 2012 Euroopan
parlamentti[13]
patisti jäsenvaltioita toteuttamaan ripeästi konkreettisia kansallisen tason
toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että nuorilla on kunnollinen työ-,
koulutus- tai uudelleenkoulutuspaikka neljän kuukauden kuluessa koulun
lopettamisesta. Parlamentti korosti, että nuorisotakuujärjestelmän olisi oltava
oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen, jotta se tosiasiassa parantaisi niiden
nuorten tilannetta, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä työelämässä, ja
poistaisi vähitellen nuorisotyöttömyysongelman EU:ssa. (16) Eurooppa-neuvosto
vaati 29 päivänä kesäkuuta 2012 uutta pontta toimiin, joilla lisätään nuorten
työllisyyttä; tavoitteena on, että nuorille tarjotaan muutaman kuukauden
kuluessa koulunkäynnin lopettamisesta laadukas työ-, jatkokoulutus-,
oppisopimus- tai harjoittelupaikka. Neuvosto totesi myös, että kyseisiin
toimiin voidaan myöntää tukea Euroopan sosiaalirahastosta ja että
jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mahdollisuuksia rahoittaa tilapäisiä
työhönottotukia rahaston avulla. (17) Komission 20 päivänä
marraskuuta 2012 antamassa koulutuksen uudelleenajattelua koskevassa
tiedonannossa[14]
esitellään tähän liittyvä EU:n panos koulutuksen näkökannalta. Siinä
käsitellään koulutusjärjestelmien uudistamiseen ja tehostamiseen liittyviä
keskeisiä kysymyksiä, kuten taitojen tarjoamista työmarkkinoiden nykyisten ja
tulevien tarpeiden mukaisesti, avointen ja joustavien oppimispolkujen
lisäämistä ja kaikkien sidosryhmien yhteistä ponnistelua, myös rahoituksen
saamiseksi. (18) Vuotuisessa kasvuselvityksessä
2013[15]
komissio painotti, että jäsenvaltioiden olisi turvattava nuorten siirtyminen
koulusta työelämään ja kehitettävä ja toteutettava nuorisotakuujärjestelmiä,
joiden mukaisesti jokaisen alle 25-vuotiaan on saatava tarjous työ-,
jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikasta neljän kuukauden kuluessa
virallisen koulutuksen päättämisestä tai työttömäksi joutumisesta. (19) Nuorisotakuu olisi
toteutettava tukitoimia sisältävällä järjestelmällä, ja se olisi sovitettava
kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin. Toimet pohjautuvat
kuuteen toimintalinjaan: kumppanuuteen perustuvien toimintamallien
kehittäminen, varhainen puuttuminen ja aktivointi, työmarkkinoille
integroitumisen mahdollistavat tukitoimet, EU:n rakennerahastojen käyttö,
järjestelmän arviointi ja jatkuva parantaminen ja sen ripeä täytäntöönpano.
Niiden tavoitteena on ehkäistä koulunkäynnin keskeyttämistä, parantaa
työllistymismahdollisuuksia ja poistaa työllistyvyyden käytännön esteitä.
Toimia varten voidaan myöntää tukea EU:n rakennerahastoista, ja niitä olisi
jatkuvasti seurattava ja parannettava. (20) Tehokas koordinointi ja
politiikan alojen (esim. työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja
sosiaalipolitiikka) väliset yhteistyöjärjestelyt ovat keskeisiä edellytyksiä
laadukkaiden työmahdollisuuksien ja oppisopimus- ja harjoittelupaikkojen
lisäämiselle. (21) Nuorisotakuujärjestelmissä on
otettava huomioon jäsenvaltioiden vaihtelevat ja eritasoiset lähtökohdat mitä
tulee nuorisotyöttömyysasteeseen, institutionaaliseen rakenteeseen ja eri
työmarkkinatoimijoiden valmiuksiin. Lisäksi olisi otettava huomioon julkisen
talouden erilaiset tilanteet ja määrärahojen jakoon vaikuttavat
rahoitusrajoitteet.[16]
Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 komissio toteaa, että investointeja
koulutukseen olisi priorisoitava ja vahvistettava mahdollisuuksien mukaan ja
samalla olisi varmistettava, että varoja käytetään tehokkaasti. Erityistä
huomiota olisi kiinnitettävä työllisyyspalvelujen ja aktiivisten
työmarkkinatoimien – esimerkiksi työttömille tarjottavan koulutuksen ja
nuorisotakuujärjestelmien – kattavuuden ja vaikuttavuuden ylläpitämiseen ja
lisäämiseen. Järjestelmien perustaminen on merkittävää pitkällä aikavälillä,
mutta tarvitaan myös lyhyen aikavälin vastauksia talouskriisin dramaattisten
työmarkkinavaikutusten tasapainottamiseen,
SUOSITTAA, ETTÄ JÄSENVALTIOT TOTEUTTAVAT SEURAAVAT TOIMET:
(1)
Varmistetaan, että kaikille enintään 25-vuotiaille
nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai
harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai
virallisen koulutuksen päättämisestä. Tällaista nuorisotakuujärjestelmää
suunnitellessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon yleiset tosiasiat, kuten
se, että nuoret eivät ole samanlaisessa sosiaalisessa ympäristössä elävä
homogeeninen ryhmä, samoin kuin periaatteet molempien osapuolten
velvollisuudesta ja tarpeesta puuttua toistuvien toimettomuusjaksojen riskiin. Nuorisotakuujärjestelmät on laadittava –
kansallisten, alueellisten ja paikallisten olosuhteiden mukaan ja ottaen
huomioon toimenpiteiden kohteena olevien nuorten sukupuoli ja monimuotoisuus –
seuraavien suuntaviivojen mukaisesti: Kumppanuuspohjaisten toimintamallien
kehittäminen (2)
Nimetään viranomainen, joka vastaa
nuorisotakuujärjestelmän perustamisesta ja hallinnoinnista sekä kumppanuuksien
koordinoinnista kaikilla tasoilla ja sektoreilla. (3)
Varmistetaan, että nuoret saavat kattavasti tietoa
tarjolla olevista palveluista ja tuesta tiivistämällä työllisyyspalvelujen,
uraneuvonnan tarjoajien, koulutuslaitosten ja nuorten tukipalvelujen välistä
yhteistyötä ja hyödyntämällä laajasti kaikkia tarkoituksenmukaisia
viestintäkanavia. (4)
Vahvistetaan työnantajien ja asiaankuuluvien
työmarkkinatoimijoiden (työllisyyspalvelut, hallinnon eri tasot,
ammattijärjestöt ja nuorisopalvelut) välisiä kumppanuuksia nuorten työ-,
oppisopimus- ja harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseksi. (5)
Kehitetään julkisten ja yksityisten työllisyyspalvelujen,
uraneuvontapalvelujen ja muiden erikoistuneiden nuorisopalvelujen
(kansalaisjärjestöt, nuorisokeskukset ja ‑järjestöt) välisiä
kumppanuuksia, joilla helpotetaan työelämään siirtymistä työttömyyden,
työmarkkinoiden ulkopuolisuuden tai koulutuksen jälkeen. (6)
Varmistetaan työmarkkinaosapuolten aktiivinen
osallistuminen nuoria koskevan politiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen
kaikilla tasoilla; lisätään niiden tekemien aloitteiden välistä synergiaa
oppisopimus- ja harjoittelujärjestelmien kehittämiseksi. (7)
Varmistetaan nuorten ja/tai nuorisojärjestöjen
edustajien osallistuminen nuorisotakuujärjestelmän suunnitteluun ja
toteuttamiseen, niin että palvelut voidaan mitoittaa tuensaajien tarpeiden
mukaisiksi ja kyseiset tahot voivat toimia viestien eteenpäin välittäjinä
tiedotustoimissa. Varhainen puuttuminen ja aktivointi (8)
Kehitetään tehokkaita aktiivisen palveluntarjonnan
strategioita nuorten tavoittamiseksi ja heidän rekisteröimisekseen
työllisyyspalvelujen piiriin; toimet olisi keskitettävä epäedullisessa asemassa
oleviin nuoriin, joiden työllistymiselle on erilaisia esteitä (kuten
sosiaalinen syrjäytyminen, köyhyys tai syrjintä), sekä työelämän ja koulutuksen
ulkopuolella oleviin nuoriin ottaen huomioon heidän vaihtelevat taustansa
(joihin vaikuttavat erityisesti köyhyys, vammaisuus, heikko koulutustaso tai
kuuluminen etniseen vähemmistöön / maahanmuuttajatausta). (9)
Tarkastellaan mahdollisuutta perustaa
yhteyskeskuksia nuorten tukemisen parantamiseksi ja korjaamaan tarjolla olevien
palvelujen mahdollisesti huonoa tuntemusta; yhteyskeskus olisi organisaatio,
joka huolehtii kaikkien asianomaisten instituutioiden ja organisaatioiden
välisestä koordinoinnista erityisesti nuorisotakuujärjestelmän hallinnoinnista
vastaavan viranomaisen kanssa, niin että ne voivat jakaa tietoa koulunsa
päättävistä nuorista ja etenkin niistä, jotka ovat vaarassa jäädä ilman
työpaikkaa tai jatkokoulutuspaikkaa. (10)
Annetaan työllisyyspalveluille mahdollisuudet
tarjota yhdessä muiden nuorten tukemiseen osallistuvien kumppaneiden kanssa
henkilökohtaista neuvontaa ja yksilöllistä toimintasuunnittelua, räätälöidyt
yksilölliset tukijärjestelyt mukaan lukien, molemminpuolisen velvoitteen
periaatteen mukaisesti varhaisessa vaiheessa. Työmarkkinoille integroitumista tukevat
toimenpiteet Taitojen lujittaminen (11)
Tarjotaan koulunkäynnin keskeyttäneille ja vähäisen
ammattitaidon hankkineille nuorille polkuja, joita pitkin palata koulutukseen,
tai toisen mahdollisuuden tarjoavia koulutusohjelmia, joiden oppimisympäristöt
sopivat kyseisten henkilöiden tarpeisiin ja antavat heille tilaisuuden hankkia
puuttuva ammattitaito. (12)
Varmistetaan, että kaikki nuorisotakuujärjestelmän
yhteydessä toteutettavat taitojen ja osaamisen parantamiseen tähtäävät toimet
auttavat korjaamaan nykyistä työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuutta
ja palvelevat työmarkkinoiden tarpeita; tämä koskee erityisesti vihreää
taloutta, tieto- ja viestintätekniikan alaa ja terveydenhuoltoalaa. (13)
Huolehditaan siitä, että TVT-/digitaaliset taidot
sisältyvät taitojen ja osaamisen lisäämiseksi toteutettaviin toimiin. Lisätään
ammatillisen tietämyksen ja osaamisen arvoa huolehtimalla siitä, että TVT-alan
opetussuunnitelmat ja todistukset ovat standardien mukaisia ja kansainvälisesti
vertailukelpoisia. (14)
Kannustetaan kouluja (perus- ja toisen asteen),
myös ammatillisia koulutuskeskuksia, sekä työllisyyspalveluja edistämään ja
tarjoamaan nuorille yrittäjyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista koskevaa
jatkuvaa ohjausta, mukaan lukien yrittäjyyskurssit. (15)
Huolehditaan epävirallisen ja arkioppimisen kautta
hankittujen taitojen, tietojen ja osaamisen validoinnista tunnustamalla
kyseisin menetelmin saadut taitot, tiedot ja osaaminen ja se, että ne
parantavat työnhakijoiden mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Työmarkkinoihin liittyvät toimenpiteet (16)
Pienennetään välillisiä työvoimakustannuksia
nuorten työhönottonäkymien parantamiseksi. (17)
Käytetään kohdennettuja ja hyvin suunniteltuja
palkka- ja työhönottotukia, joilla kannustetaan työnantajia luomaan erityisesti
kauimpana työmarkkinoista oleville nuorille uusia mahdollisuuksia, kuten
oppisopimus-, harjoittelu- tai työssäoppimispaikkoja, sovellettavien
valtiontukisääntöjen mukaisesti. (18)
Edistetään työvoiman liikkuvuutta tarjoamalla
nuorille tietoa avoimista työ-, harjoittelu- ja oppisopimuspaikoista ja
saatavilla olevasta tuesta eri alueilla ja eri maissa esimerkiksi
EURES-järjestelmän tai vastaavien palvelujen kautta, joilla rohkaistaan ihmisiä
muuttamaan ja työskentelemään EU:n alueella. Huolehditaan, että toiselta
alueelta tai toisesta jäsenvaltiosta työtä löytäneet nuoret saavat
asianmukaista tukea uuteen ympäristöön sopeutumista varten. (19)
Lisätään yrityksen käynnistämisvaiheen
tukipalveluja myös tiivistämällä yhteistyötä työllisyyspalvelujen sekä
yritystuki- ja (mikro)rahoituspalvelujen tarjoajien kanssa. (20)
Tehostetaan mekanismeja, joilla tuetaan
aktivointiohjelmat kesken jättäviä ja etuuksien piiristä pois putoavia nuoria. EU:n rakennerahastojen käyttö (21)
Käytetään koheesiopolitiikan rahoitusvälineitä
täysimääräisesti ja optimaalisesti tulevalla kaudella 2014–2020 tuettaessa
nuorisotakuujärjestelmien perustamista. Tätä varten huolehditaan siitä, että
edellä mainittujen toimenpiteiden suunnittelulle ja toteuttamiselle annetaan
tarvittava etusija ja sen mukaiset resurssit, mukaan lukien Euroopan
sosiaalirahaston tarjoamat mahdollisuudet kohdennettujen työhönottotukien
rahoittamiseen. Myös ohjelmakauden 2007–2013 vielä saatavilla olevaa rahoitusta
olisi käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. (22)
Valmistauduttaessa kauteen 2014–2020 kiinnitetään
kumppanuussopimuksissa riittävästi huomiota nuorisotakuujärjestelmien
toteuttamista koskeviin tavoitteisiin ja kuvaillaan toimenpideohjelmissa
toimet, joita on tarkoitus tukea Euroopan sosiaalirahaston asiaankuuluvien
investointiprioriteettien mukaisesti; kyseessä ovat etenkin ne prioriteetit,
jotka koskevat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kestävää
integroimista työmarkkinoille sekä nuorten yrittäjien ja yhteiskunnallisten
yritysten tukemista ja niiden kummankin panosta kyseisten tavoitteiden hyväksi. Järjestelmien arviointi ja jatkuva
parantaminen (23)
Seurataan ja arvioidaan kaikkia nuorisotakuutoimia
ja ‑ohjelmia, jotta voidaan laatia enemmän näyttöön perustuvaa
politiikkaa ja toimenpiteitä sen perusteella, mikä toimii missäkin ja miksi, ja
varmistaa siten resurssien tehokas käyttö ja hyvä tuotto investoinneille.
Pidetään yllä ajantasainen kokonaiskäsitys nuorisotakuujärjestelmien
perustamiseen ja toteuttamiseen erityisesti koheesiopolitiikan
toimintaohjelmien puitteissa osoitetun rahoituksen määrästä. (24)
Edistetään vastavuoroista oppimista kansallisesti,
alueellisesti ja paikallisesti kaikkien nuorisotyöttömyyden torjuntaan
osallistuvien osapuolten välillä, jotta tulevien nuorisotakuujärjestelmien
suunnittelua ja tarjoamista voidaan parantaa. Hyödynnetään kaikin tavoin nuorisotakuujärjestelmien
valmistelutoimien aikana tuettujen hankkeiden tulokset. (25)
Vahvistetaan nuorisotakuujärjestelmien
suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuvien kaikkien
sidosryhmien, myös asiaankuuluvien työllisyyspalvelujen, valmiuksia politiikkaan
ja järjestelmien kehittämistapaan liittyvien mahdollisten sisäisten tai
ulkoisten esteiden poistamiseksi. Nuorisotakuujärjestelmien toteuttaminen (26)
Toteutetaan nuorisotakuujärjestelmiä niin pian kuin
mahdollista ja huolehditaan siitä, että ne sisällytetään asianmukaisesti
tuleviin EU:n yhteisrahoittamiin ohjelmiin mieluiten heti monivuotisen
rahoituskehyksen 2014–2020 alusta asti,
PANEE MERKILLE, ETTÄ KOMISSIO AIKOO:
Rahoitus (27)
Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2014–2020
asiaankuuluvien rahoitusprioriteettien mukaisesti kannustaa jäsenvaltioita
käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi Euroopan sosiaalirahastoa
perustaakseen ja toteuttaakseen nuorisotakuujärjestelmiä nuorisotyöttömyyden ja
sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja ehkäisemiseen tarkoitetun politiikan
välineenä. (28)
Tukea EU:n yhteisen strategiakehyksen rahastojen
(Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto,
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja
kalatalousrahasto) ohjelmatyötä muun muassa vertaisoppimisen,
verkostoitumistoimien ja teknisen tuen avulla. Hyvät käytännöt (29)
Hyödyntää täysimääräisesti uutta sosiaalisia
muutoksia ja innovaatioita koskevaa ohjelmaa nuorisotakuujärjestelmiin
liittyvien hyvien kansallisten, alueellisten ja paikallisten käytäntöjen
kokoamiseksi. (30)
Kannustaa Euroopan työllisyysstrategian keskinäisen
oppimisen ohjelman avulla jäsenvaltioita jakamaan kokemuksiaan ja vaihtamaan
hyviä käytäntöjä. Seuranta (31)
Jatkaa nuorisotakuujärjestelmien suunnittelussa,
toteuttamisessa ja tuloksissa tapahtuvan kehityksen säännöllistä seurantaa ja
raportointia osana Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen
yhteistyöverkoston vuotuista työohjelmaa. (32)
Seurata tämän suosituksen täytäntöönpanoa ja
vakiinnuttaa työllisyyskomitean kautta nuorisotakuujärjestelmien toteuttamisen
monenvälinen valvonta EU-ohjausjakson puitteissa sekä analysoida toteutettavia
toimintalinjoja ja antaa jäsenvaltioille tarvittaessa maakohtaisia suosituksia. Tiedottaminen (33)
Tukea nuorisotakuun perustamiseen liittyviä
tiedotustoimia jäsenvaltioissa käyttäen hyväksi Euroopan nuorisoportaalia ja
erityisesti osallistumalla sen tiedotuskampanjoihin. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] Eurostatin työvoimatilastojen pääindikaattorit, kausitasoitetut
neljännesvuositiedot. Nuoriksi katsotaan alle 25-vuotiaat ja aikuisiksi yli
25-vuotiaat. [2] COM(2012) 750, 28.11.2012. [3] Lisätietoja osoitteessa http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=88&eventsId=641. [4] Lisätietoja nuorisotakuuohjelmien toteuttamisen
kustannuksista ja hyödyistä löytyy oheisesta komission yksiköiden
valmisteluasiakirjasta. [5] Eurofound (2012), ”NEETs – Young people not in
employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses
in Europe”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. [6] Neuvoston päätös 2010/707/EU, EUVL L 308, 24.11.2010, s.
46. [7] Neuvoston päätös 2005/600/EY, EUVL L 205, 6.8.2005, s.
21. [8] Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
(2008–2010) tehty neuvoston päätös 2008/618/EY, EUVL L 198, 26.7.2008, s. 51. [9] P7-TA(2010) 0262, 6.7.2010. [10] EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1. [11] COM(2012) 173, 18.4.2012. [12] COM(2012) 582, 10.10.2012. [13] Euroopan parlamentin päätöslauselma Mahdollisuuksia
nuorisolle ‑aloitteesta, 2012/2617(RSP), 24.5.2012. [14] COM(2012) 669, 20.11.2012. [15] COM(2012) 750, 28.11.2012. [16] Nuorisotakuuseen liittyvät kustannukset eivät kuulu
kiinteän pääoman luokkaan kansantalouden tilinpidossa.