PERUSTELUT

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[1] 28 kohdan mukaisesti Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) voidaan ottaa joustovälineen avulla käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärät.

Rahastosta myönnettävään rahoitustukeen sovellettavista säännöistä säädetään Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1927/2006[2].

Itävalta toimitti 21. joulukuuta 2011 EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen ”EGF/2011/011 AT/Soziale Dienstleistungen” työntekijävähennysten vuoksi, jotka on toteutettu Itävallan NUTS II -alueella Steiermarkissa (AT22), NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 88 (sosiaalihuollon avopalvelut)[3] piirissä toimivissa 105 yrityksessä.

Tutkittuaan hakemuksen perusteellisesti komissio on tullut asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan mukaisesti siihen tulokseen, että asetuksessa säädetyt edellytykset rahoitustuen saamiseksi täyttyvät.

HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ JA ANALYYSI

Keskeiset tiedot: ||

EGR-viitenumero || EGF/2011/011

Jäsenvaltio || Itävalta

2 artikla || b alakohta

Asianomaiset yritykset || 105

NUTS II -alue || Steiermark (AT22)

NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso || 88 (sosiaalihuollon avopalvelut)

Viiteajanjakso || 1.4.2011–15.12.2011

Yksilöllisten palvelujen tarjoamisen aloittamispäivä || 1.10.2011

Hakemuksen päivämäärä || 21.12.2011

Työntekijävähennykset viiteajanjaksolla || 1 050

Toimenpiteisiin osallistuvien vähennettyjen työntekijöiden määrä || 350

Yksilöllisten palvelujen kustannukset euroina || 7 850 500

EGR:n täytäntöönpanokustannukset euroina[4] || 150 500

EGR:n täytäntöönpanokustannukset prosentteina || 1,88

Kokonaisbudjetti euroina || 8 001 000

EGR:n tuki euroina (65 %) || 5 200 650

1. Hakemus esitettiin komissiolle 21. joulukuuta 2011, ja sitä täydennettiin lisätiedoin 25. kesäkuuta 2012 asti.

2. Hakemus täyttää asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan b alakohdassa esitetyt EGR:n rahoitustuen myöntämisen edellytykset, ja se tehtiin saman asetuksen 5 artiklassa säädetyssä kymmenen viikon määräajassa.

Yhteys työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välillä

3.           Osoittaakseen yhteyden työntekijävähennysten ja maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välillä Itävalta toteaa, että Steiermarkissa tehdyt avohoidon sosiaalipalvelujen (vammaisille tarkoitetut avohoidon sosiaalipalvelut ja nuorille tarkoitetut liikkuvat palvelut) alalla tehdyt työntekijävähennykset tapahtuivat Steiermarkin kokonaisbudjetin vakauttamiseksi tehtyjen sosiaalialan määrärahojen leikkausten seurauksena (osana Itävallan vuosien 2010–2014 vakausohjelmaa varten annetuista vakautussitoumuksista[5]).

4. Kriisin negatiivisten vaikutusten seurauksena Steiermarkin vastavalittu aluehallitus päätti vuonna 2010 vakauttaa talousarvionsa vuoteen 2013 mennessä leikkaamalla osavaltion menoja 25 prosentilla vuoteen 2010 verrattuna kaksivuotiskauden 2011–2012 aikana. Budjettileikkaukset koskivat myös sosiaalialaa ja myös Steiermarkin maksamia nuorisotoimen ja vammaisten tukipalvelujen sopimusperusteisia etuuksia (vertraglich vereinbarte Pflichtleistungen). Näitä palveluja tarjosivat Steiermarkissa erilliset sosiaalipalvelujen tarjoajat[6], jotka toimivat voittoa tavoittelemattomina organisaatioina, osakeyhtiöinä tai (pieninä) yksityisyrityksinä.

5. Sosiaalialan budjettileikkaukset kohdistuivat suoraan muun muassa Steiermarkissa toimiviin vammaisten liikkuvien sosiaalipalvelujen (mobile Behindertenhilfe) ja liikkuvan nuorisotyön (mobile Jugendarbeit) tarjoajiin. Näille ryhmille tarjottavia liikkuvia ja avohoidon palveluita koskevien säännösten muututtua tarjottavia palveluita karsittiin ja Steiermarkin palvelujentarjoajille maksamia korvauksia alennettiin vammaispalvelujen osalta heinäkuusta 2011 lähtien ja nuorisopalvelujen osalta kesäkuusta 2011 lähtien[7].

6. Budjettileikkausten seurauksena Steiermarkin sosiaalipalvelujen tarjoajat vähensivät ensin toimintaansa (henkilöstön työaikaa vähentämällä) ja sen jälkeen alkoivat irtisanoa henkilöstöä vuoden 2011 keskivaiheilta lähtien. Voimakkaimmin leikkaukset osuivat pieniin palvelujen tarjoajiin, jotka olivat erikoistuneet yhteen tai muutamaan sosiaalipalveluun, koska ne olivat täysin riippuvaisia osavaltiolta ja kunnilta tulevista maksuista (isoilla monialaisilla palvelujen tarjoajilla on käytössään useita rahoituskeinoja, muun muassa varainkeräykset tai liittovaltion rahoitus).

Työntekijävähennysten määrän ja 2 artiklan b alakohdan mukaisten kriteerien täyttymisen osoittaminen

7. Itävallan hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan b alakohdan toimintakriteeriin, joka edellyttää vähintään 500 työntekijän vähentämistä tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2:n saman kaksinumerotason piirissä toimivissa yrityksissä yhdeksän kuukauden aikana jäsenvaltion jollakin NUTS II ‑tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella.

8. Hakemuksesta ilmenee, että 105:ssä samalle NACE Rev 2:n kaksinumerotasolle 88 (sosiaalihuollon avopalvelut) luokiteltavassa yrityksessä Steiermarkin NUTS II ‑alueella (AT22) vähennettiin 1 050 työntekijää viiteajanjakson aikana eli 1. huhtikuuta 2011 – 15. joulukuuta 2011. Yhteensä 888 näistä irtisanomisista laskettiin asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan toisen kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti, ja 162 irtisanomista laskettiin saman kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti.

Selvitys työntekijävähennysten ennakoimattomasta luonteesta

9. Itävallan viranomaiset toteavat, että työntekijävähennykset olivat ennakoimattomia, sillä ne tehtiin Steiermarkin aluehallituksen vuoden 2011 alussa tekemän päätöksen seurauksena, koska päätöksellä vähennettiin vammaisten avustamiseen ja nuorisotyöhön suunnattua julkista rahoitusta. Nämä sosiaalibudjetin leikkaukset tulivat yllätyksenä liikkuvien sosiaalipalvelujen tarjoajille etenkin, koska Steiermarkin ja palvelujen tarjoajien väliset sopimukset oli uusittu aiempina vuosina sellaisinaan ilman neuvotteluja ja näille kahdelle ryhmälle suunnattuihin palveluihin oli edellisinä vuosina saatu jopa lisärahoitusta.

Työntekijöitä vähentävät yritykset ja tuen kohteena olevat työntekijät

10. Hakemus koskee 1 050:aa vähennettyä työntekijää 105 yrityksessä 8,5 kuukauden viiteajanjakson aikana. Näistä 350 työntekijää (33,3 prosenttia) on tuen kohteena. He saavat yksilöllistä tukea alueelliselta työvoimayhdistykseltä (Regionalstiftung) liittovaltion direktiivin AMF/23-2011[8] mukaisesti. Itävallan viranomaisten mukaan jäljellä olevat 700 vähennettyä työntekijää ovat joko löytäneet itse tai julkisten työvoimapalvelujen kautta uuden työpaikan tai eivät olleet kiinnostuneita koulutuksesta ja muista tukitoimista, joita heitä varten perustettu säätiö tarjosi.

Yritykset ja työntekijävähennysten lukumäärä

Alpha Nova Betriebsges.m.b.H. || 18 || Lebenshilfe Bezirk Bruck/Mur || 14

BAN - Sozialökonomische BetriebsgmbH || 17 || Lebenshilfe Bezirk Judenburg || 6

BBRZ Kapfenberg || 2 || Lebenshilfe Bezirk Muerzzuschlag || 4

Beatrix Preininger || 1 || Lebenshilfe Ennstal || 4

Beratungsstelle TARA || 1 || Lebenshilfe Feldbach || 6

Betriebshilfe für die Steirische Wirtschaft || 11 || Lebenshilfe Graz und Umgebung - Voitsberg || 31

BUGLKRAXN, Verein Arbeitsintegration || 6 || Lebenshilfe Hartberg || 3

Sozialpädagog. Cafe Zum Safrangarten || 10 || Lebenshilfe Judenburg gemeinnützige GmbH || 6

Caritas der Dioezese Graz-Seckau || 110 || Verein Krisun - Kolpingsfamilie || 3

Chance B Sozialbetriebs GmbH || 40 || Lebenshilfe Leibnitz || 8

EHLESO OG || 1 || Lebenshilfe Projekt SPZ || 7

Eltern-Kind-Zentrum || 2 || Lebenshilfe Radkersburg || 5

ErFA II || 82 || Lebenshilfe Steiermark Feldbach || 1

Evang. Diakoniewerk Haus am Ruckerlberg || 7 || Lebenshilfe Steiermark Sektion Fuerstenfeld || 3

FRATZ-GRAZ Freizeit u. Aktivitätsz.f. K. || 1 || Lebenshilfe Steiermark Sektion Hartberg || 5

Gabriele Herrgesell || 1 || Lebenshilfe Steiermark f. g u. mehrf. Beh. M. || 20

Gemeinnuetzige Beschaeftigungsges.m.b.H. || 10 || Lebenshilfe Trofaiach || 4

Gemeinnützige Arbeitsintegrations GmbH || 5 || Lebenshilfe Weiz GmbH || 1

Gemeinnützige Dienstleistungsges. Weiz || 25 || Lebenshilfe Wohn-u.Tagesheim || 1

Ges. für steirische Kinderdörfer || 2 || Lebenshilfe, Graz und Umgebung - || 17

Gesellschaft zur Förderung seelischer Gesundh. || 1 || Leib & Soel - Verein || 6

GIP Neue Lebensräume GmbH || 5 || LEO Lern- und Entwicklungswerkstätte || 4

Herbert Stöckl || 3 || LOGO jugendmanagement gmbh || 1

Hilfswerk Steiermark Gmbh || 1 || MAFALDA || 2

HOME SERVICE Volkshilfe Steiermark || 3 || Mit uns- Verein f. Heilpäd. Entwicklungsf. || 4

Isop Innovative Sozialprojekte || 19 || Mosaik GmbH || 31

IST - Soziale Dienstleistungs Ges.m.b.H. || 2 || Neue Lebensräume GmbH || 1

Jugend am Werk Steiermark GmbH || 74 || Odilien- Blinden-Institut || 11

JWF Sozialmanagement GmbH || 9 || OEKO-Service GmbH || 13

Kinderfreunde Steiermark || 18 || Oesterr.Gesellschaft Rettet das Kind || 6

Köflacher Kinder- Betreuungsstelle || 3 || Oesterr.Kinderfreunde Ortsgruppe Leonhard || 2

Kohlbacher-Sinko GmbH || 1 || Oesterr.Kinderrettungsw.Steiermark || 1

KOMPETENZ – Ber. u soz. Kompetenzz. || 6 || Oesterreichische Kinderfreunde || 11

Kulturwerkstatt GesbR || 1 || Pflegeelternverein Stmk. || 26

L.I.F.F.T. - Verein || 4 || pro mente Steiermark || 10

Lebenshilfe Ausseerland || 2 || Pronegg-Schleich Soziale Dienste KG || 1

Lebenshilfe Bad Radkersburg Gaestehaus || 2 || Psychosoziales Zentrum Voitsberg GmbH || 1

Lebenshilfe Bad Radkersburg Tageswerkst. || 1 || Region Gleisdorf Jugend und Kind KG || 6

SOEBSA, Sozial-Oeko-u. Beschäftigungsserv. || 10 || Verein f. Psy. u.Soz. Lebensberatung || 5

SOS - Kinderdorf || 10 || Verein für Beschäftigungsprojekte || 97

Sozial- u. Heilpädag. Förderinstitut Stmk. || 5 || Verein Humanistische Initiative || 3

Sozial- und Begegnungszentren Graz || 2 || Verein IKEMBA || 1

Sozialbetriebsgesellschaft Birkfelder Raum || 1 || Verein PFIFF - Mit- und Füreinander || 1

Soziale Dienste Ennstal Egartner-Schloemicher || 1 || Verein Sozialmanagement Steiermark || 1

Sozialmanagement Steiermark || 1 || Verein Sozialtherapeut. Betreuung. || 1

sozKom GmbH & Co KG || 1 || Volkshilfe Steiermark || 87

Steingruber Rita & Peter, Frühförderstelle || 1 || Verein VIDEF || 2

Tagesmütter Graz-Steiermark || 9 || WENDEPUNKT-LEOBEN || 1

Therapeutische Gemeinsch. Steiermark || 1 || Wohnplattform Stmk || 1

Ubuntu Verein z. sozialen Integration || 5 || Youth - 4U KG || 2

Verein Die Bruecke || 3 || ||

Verein f. Opfer v.Gewalt u.Menschenrechtsverl. || 1 || ||

Verein f.psy. u. soziale Lebensberatung || 1 || ||

Verein Frauenplattform Bezirk Voitsberg || 2 || ||

Verein Frauenservice Graz || 1 || ||

Yritysten kokonaismäärä: 105 || Työntekijävähennysten kokonaismäärä: 1 050 ||

11. Tuen kohteena olevat työntekijät voidaan jaotella seuraavasti:

Ryhmä || Lukumäärä || Prosentti­osuus

Miehiä || 100 || 28,6

Naisia || 250 || 71,4

EU:n kansalaisia || 330 || 94,3

Muun kuin EU-valtion kansalaisia || 20 || 5,7

15–24-vuotiaita || 75 || 21,4

25–54-vuotiaita || 260 || 74,3

55–64-vuotiaita || 15 || 4,3

Yli 64-vuotiaita || 0 || 0,0

12. Edellä mainittuihin luokkiin sisältyy 153 työntekijää (43,7 prosenttia), joilla on pitkäaikaisia terveysongelmia tai toimintarajoite.

13. Kaikki tämän hakemuksen työtekijät luokitellaan ammattiryhmään hoivapalvelun ja terveydenhuollon muut työntekijät (ISCO-08 luokka 5).

14. Itävalta on vahvistanut asetuksen (EY) N:o 1927/2006 7 artiklan mukaisesti, että miesten ja naisten välisen tasa-arvon sekä syrjimättömyyden politiikkaa on sovellettu ja sovelletaan jatkossa EGR:n toteuttamisen eri vaiheissa ja etenkin haettaessa siitä tukea.

Asianomaisen alueen ja sen viranomaisten ja sidosryhmien kuvaus

15. Työntekijävähennykset koskevat Steiermarkin osavaltiota (Steiermark, AT22), joka on yksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta. Steiermark kuuluu Itävallan teollistuneisiin alueisiin, joita ovat myös Niederösterreich, Oberösterreich ja Vorarlberg. Steiermark rajoittuu Sloveniaan, ja sen pääkaupunki Graz on Itävallan toiseksi suurin kaupunki Wienin jälkeen.

16. Tärkeimmät sidosryhmät ovat Steiermarkin alueellinen julkinen työvoimapalvelu (regionale Geschäftsstelle des Arbeitsmarktservice, AMS), Steiermarkin osavaltion hallitus (Steiermärkische Landesregierung), Steiermarkin kauppakamari (Wirtschaftskammer Steiermark), yksityisen sektorin, painoalan, toimittajien ja paperialan ammattiliitto, (Gewerkschaft der Privatangestellten, Druck, Journalismus, Papier), joka kuuluu Itävallan ammattiliittojen kattojärjestöön (Österreichischer Gewerkschaftsbund, ÖGB), sekä kaksi kattojärjestöä Die Steirische Behindertenhilfe ja Dachverband der Steirischen Jugendwohlfahrtsträger, jotka edustavat kyseisille kahdelle asiakasryhmälle sosiaalipalveluja tarjoavia tahoja.

Työntekijävähennysten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai koko maan työllisyyteen

17. Marraskuussa 2011 Steiermarkin työttömyysaste oli 6,2 prosenttia eli korkeampi kuin koko Itävallan vastaava luku, joka oli 4,1 prosenttia. Erityisen voimakkaasti kasvoi naisten työttömyys (kasvua oli 6,0 prosenttia marraskuuhun 2010 verrattuna), mikä on seurausta naisten suuresta osuudesta tämän hakemuksen kohteena olevalta sosiaalipalvelujen sektorilta irtisanottujen joukossa[9]. Muutamaa kuukautta myöhemmin (maaliskuussa 2012) Steiermarkin kokonaistyöttömyysaste oli 9 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna (maaliskuussa 2011). Työttömyys kasvoi siellä voimakkaammin kuin missään muussa Itävallan yhdeksästä osavaltiosta (4,4 prosentin keskimääräinen kasvu koko Itävallassa samana ajanjaksona).

18. Itävallan viranomaisten mukaan Steiermarkin terveydenhuolto- ja sosiaaliala kärsivät muita teollistuneita alueita kovemmin talous- ja rahoituskriisistä ja sen seurauksista. Maaliskuussa 2012 työttömyys oli 7,5 prosenttia korkeampi kuin maaliskuussa 2011. Tätä korkeampi luku oli ainoastaan rakennusalalla, jossa työttömyys kasvoi 10,6 prosenttia samana ajanjaksona.

19. Itävalta arvioi, että sosiaalipalvelujen työntekijät menettivät työpaikkansa vuonna 2012, koska vammaispalveluihin ja nuorisotyöhön suunnattuja osavaltion varoja oli leikattu. Steiermarkin liikkuvien sosiaalipalvelujen työntekijävähennysten kokonaismäärä tulee olemaan huomattavasti korkeampi kuin työmarkkinaosapuolet alun perin arvelivat.

20. Steiermarkiin ovat vaikuttaneet myös muut työntekijöiden joukkovähennykset, joista komissiolle on toimitettu EGR-tukihakemukset: 744 työntekijää vähennettiin yhdeksän kuukauden aikana autoalalta[10], 476 yhdeksän kuukauden aikana metallien jalostuksen alalla[11] ja 167 neljän kuukauden aikana elektroniikkalaitteisiin erikoistuneessa yrityksessä[12].

21. Kaikki edellä mainitut tekijät sekä muut seikat (etenkin tuleva voimakas kasvu terveys- ja sosiaalipalvelujen kysynnässä Euroopan väestön ikääntymisen vuoksi) korostavat tämän erikoistuneen työvoiman pätevyyksien parantamisen ja työmarkkinoille uudelleen integroimisen tärkeyttä.

22. Steiermarkin sosiaalibudjetin säästöjä ollaan toteuttamassa, vaikka aiheesta on erimielisyyksiä palvelujen tarjoajien ja osavaltion hallituksen välillä. Keskustelua integroitumisesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta heikossa asemassa olevien henkilöiden ja heidän perheidensä osalta sekä työntekijävähennysten ja irtisanomisten vaikutuksista alueelliseen ja paikalliseen talouteen jatketaan myös vuonna 2012. Euroopan komission yksiköiden tiedusteltua asiaa Itävalta vastasi, että Steiermark katsoo vielä säästöjenkin toteuttamisen jälkeen olevansa Itävallassa vammaispolitiikan edelläkävijä ja että osavaltio on yhä sitoutunut Itävallan vuonna 2008 ratifioimaan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Steiermarkin osavaltion hallitus esittää vuonna 2012 yleissopimukseen perustuvan toimintasuunnitelman, joka sisältää Steiermarkin vammaisstrategian päälinjat vuosiksi 2012–2020. Siinä tullaan käsittelemään muun muassa saatavuutta, työllisyyttä, tietoisuutta ja koulutusta, omaehtoista elämää, tietoja ja tilastoja.

Rahoitettavaksi tuleva koordinoitu yksilöllisten palvelujen paketti ja sen arvioitujen kustannusten erittely sekä toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettavien toimien kanssa

23. Seuraavat ehdotetut toimenpiteet muodostavat yhdessä koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin, jonka tavoitteena on 350:n kohteena olevan työntekijän integroituminen uudelleen työmarkkinoille. Toimenpiteitä tarjotaan 350:lle työntekijälle alueellisen tukisäätiön kautta. Julkinen työvoimapalvelu hyväksyi tukisäätiön 30.9.2011. Säätiö toimii 1.10.2011–30.9.2016 (työntekijöiden liittyminen säätiön toimintaan mahdollista 30.9.2012 saakka). Verein Wirtschaftsoffensive (WOF), joka toimii Voitsbergissä, Köflachissa, vastaa toimenpiteen toteutuksesta säätiössä. Kyseinen aluekehitysyhdistys hallinnoi Itävallan ensimmäistä EGR-tapausta, joka koski autoalaa10.

24. Säätiön piiriin kuuluville 350 henkilölle tarjotaan koordinoitua ohjelmaa, johon sisältyy järjestelmällistä tapauskohtaista opastusta ja laaja koulutustarjonta, joka räätälöidään sosiaalipalvelualan työntekijöiden profiilien ja tarpeiden mukaisesti. Toimenpiteistä on sovittu Steiermarkin julkisten työvoimapalvelujen (Arbeitsmarktservice, AMS) kanssa. AMS arvioi, miten hyödyllistä taitojen kartuttaminen ja koulutustoimet ovat olleet niin nykyisten kuin tulevienkin työmarkkinoiden kannalta (edellytykset muuttuvat väestöpohjan muuttuessa).

25. Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n mukaisesti ja kunkin henkilön aiemmasta työaikajärjestelystä riippuen työntekijöiden osallistumisen on oltava täysipäiväistä. Osallistujan on osallistuttava toimintaan vähintään 20 tuntia viikossa. Säätiön sääntöjen (Stiftungsordnung) sekä muiden asiaa koskevien säännösten noudattaminen on varmistettu.

– Tapauskohtaiset toimet Kaikille tuen kohteena olevalle 350 työntekijälle tarjotaan kahta tapauskohtaista moduulia (1 ohjaaja 12:ta osallistujaa kohden):

– Moduuli 1 – Ammatillinen ohjaus ja aktivointi

– Moduuli 2 – Aktiivinen työnhaku

Aluksi työntekijät osallistuvat ensimmäiseen moduuliin, jonka kesto on enintään kuusi viikkoa, mutta jota voidaan poikkeustapauksissa jatkaa enintään 12 viikkoon. Jokaiselle osallistujalle laaditaan yksilöllinen urapolku, jossa otetaan huomioon työmarkkinoiden nykyiset ja tulevat tarpeet sekä kunkin työntekijän mahdollisuudet ja henkilökohtaiset uranäkymät. Työntekijä, säätiön edustaja ja alueellisen AMS:n edustaja allekirjoittavat sopimuksen, johon työntekijän seuraavat toimintavaiheet säätiössä perustuvat. Yli 50-vuotiaille tarjotaan intensiivistä apua, jolla parannetaan heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Moduuliin sisältyy myös työntekijöille tarjottava mahdollisuus kokeilla viikon työskentelyjaksoa jossain yrityksessä.

Toisessa moduulissa työntekijöille tarjotaan henkilökohtaista työnhakuapua. Tähän sisältyy muun muassa keinoja päästä työmarkkinoille ja keinoja valmistautua työpaikkahaastatteluun ja valintakokeisiin. Aktiivinen työnhaku aloitetaan työntekijän profiilin ja tilanteen perusteella joko heti ammatillisen ohjauksen jälkeen tai yksilöllisen koulutuspolun lopussa. Vastatakseen osavaltion tuleviin työvoimahaasteisiin (muun muassa väestön ikääntyminen ja vihreämpi osaamiseen perustuva talous) Steiermark pyrkii lisä- tai uudelleenkouluttamaan mahdollisimman monta työntekijää ennen kuin työnhaku alkaa. Moduuli kestää tavallisesti enintään 14 viikkoa, mutta sitä voidaan pidentää 14 lisäviikolla erityistapauksissa (yli 50-vuotiaat tai ne, joiden työkyky on heikentynyt).

– Yksilöllinen koulutus: Koulutustoimia on budjetoitu kaikille 350:lle tuen kohteena olevalle työntekijälle. Säätiö tarjoaa koulutusta irtisanotuille työntekijöille, jotta nämä voivat hankkia lisätaitoja ja -tietoja valmistautuessaan tuleviin työpaikkoihinsa aloilla, joilla on kasvupotentiaalia. Tällaisia ovat korkeampaa tai akateemista loppututkintoa edellyttävät erikoistuneet terveys- ja sosiaalipalveluiden ammatit. Lisäksi mainitaan työpaikat ympäristöystävällisillä aloilla sekä metalli-, elektroniikka-, kauppa- ja matkailualalla. Ehdotettava tavoitepätevyys riippuu työntekijän koulutustasosta ja kokemuksesta. Esimerkiksi vähän koulutettu työntekijä voi osallistua ammatilliseen koulutukseen saadakseen muodollisen pätevyyden tai jatkaa aiemmin keskeytyneitä oppisopimuskoulutuksia tai teknisen erikoiskoulutuksen saanut työntekijä saa mahdollisuuden opiskella korkeampaa tutkintoa. EGR:n ei tarvitse osallistua kaiken ammatillisen koulutuksen rahoitukseen, sillä osa siitä tarjotaan maksutta Itävallan koulutusjärjestelmän puitteissa. Tapauksissa, joissa hyväksytty koulutusohjelma kestää kauemmin kuin EGR:n täytäntöönpanokausi, säätiö järjestää lisärahoituksen[13].

– Koulutusavustus[14]: Tämä avustus on budjetoitu kaikille 350:lle työntekijälle. Sitä maksetaan ainoastaan siltä ajalta, jolloin he osallistuvat säätiön järjestämään koulutukseen. Avustuksen suuruus on 200 euroa henkilöltä kuussa 18 kuukauden ajan. Se kattaa osallistujan matkakustannukset ja oppimateriaalin. Tämä avustus yhdessä päivärahan kanssa ei saa ylittää työntekijän työttömyysetuuden arviointiperustaa. Työttömyysetuudet keskeytetään siksi aikaa, kun näitä koulutusavustuksia myönnetään.

– Päiväraha koulutuksen ja työnhakutoimenpiteisiin osallistumisen aikana[15]: Tämä avustus on budjetoitu kaikille 350:lle työntekijälle. Sitä maksetaan ainoastaan siltä ajalta, jolloin he osallistuvat säätiön järjestämään koulutukseen ja aktiiviseen työmarkkinoille paluuseen tähtääviin toimiin. Päivärahan ansiosta kukin vähennetty työntekijä voi osallistua toimenpiteisiin tosissaan ja täysipäiväisesti. Päivärahan määrä on henkilöä kohden 1 000 euroa kuussa (keskimäärin, todellinen määrä riippuu työntekijän palkasta ennen irtosanomista sekä siitä, miten kauan kukin työntekijä osallistuu aktiivisiin toimiin), ja se on budjetoitu 11 kuukauden ajaksi. Tämä avustus yhdessä koulutusavustuksen kanssa ei saa ylittää työntekijän työttömyysetuuden arviointiperustaa. Työttömyysetuudet keskeytetään siksi aikaa, kun näitä päivärahoja myönnetään.

26. EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuvat menot, jotka on sisällytetty hakemukseen asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan mukaisesti, kattavat valmistelu-, tiedotus- ja mainontatoimia sekä alueellisen tukisäätiön hallinnointi- ja valvontatoimia. Säätiön hallintomenot (75 000 euroa) on laskettu vakiomääräisesti. Kaikki toimenpiteisiin osallistuvat kumppanit sitoutuvat ilmoittamaan EGR-tuen.

27. Itävallan viranomaisten esittämät yksilölliset palvelut ovat aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa määriteltyihin tukikelpoisiin toimiin. Itävallan viranomaiset arvioivat näiden palvelujen kokonaiskustannuksiksi 7 850 500 euroa ja EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuviksi kustannuksiksi 150 500 euroa (1,88 prosenttia kokonaismäärästä). EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 5 200 650 euroa (65 % kokonaiskustannuksista).

Toimet || Kohteena olevien työntekijöiden arvioitu lukumäärä || Arvioidut kustannukset kohteena olevaa työntekijää kohti (euroa) || Kustannukset yhteensä (EGR ja kansallinen yhteisrahoitus) (euroa)

Yksilölliset palvelut (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan ensimmäinen kohta)

Tapauskohtaiset toimet (2 moduulia)  Ammatillinen ohjaus ja aktivointi  Aktiivinen työnhaku (Maßnahmen der Betreuung, Orientierung und Aktivierung) || 350 || 1 030 || 360 500

Yksilöllinen koulutus, mukaan luettuna harjoittelut yrityksissä ja yrittäjyyskoulutus (Ausbildungsmaßnahmen) || 350 || 7 000 || 2 450 000

Koulutusavustus (Ausbildungsbedingte Zuschussleistung, Stipendien) || 350 || 3 600 || 1 260 000

Päiväraha koulutuksen ja työnhakutoimenpiteisiin osallistumisen aikana (Schulungsarbeitslosengeld) || 350 || 10 800 || 3 780 000

Yksilöllisten palvelujen kustannukset yhteensä || || 7 850 500

EGR:n täytäntöönpanokustannukset (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan kolmas kohta)

Valmistelutoimet || || 10 500

Hallinnointi || || 75 000

Tiedotus ja mainonta || || 25 000

Valvontatoimet || || 40 000

EGR:n täytäntöönpanokustannukset yhteensä || || 150 500

Arvioidut kokonaiskustannukset || || 8 001 000

EGR:n rahoitusosuus (65 % kokonaiskustannuksista) || || 5 200 650

28. Itävalta on ilmoittanut, että edellä kuvatut toimenpiteet ovat täydentäviä rakennerahastoista rahoitettavien toimien kanssa. Tavoitteen 2 mukainen Itävallan ESR-toimenpideohjelma keskittyy pitkäaikaistyöttömiin, kun taas EGR pyrkii auttamaan työntekijöitä välittömästi heidän irtisanomisensa jälkeen. Näin ollen näiden kahden rahaston välillä ei ole päällekkäisyyksiä. Itävalta on lisäksi ottanut käyttöön kustannustenvarmentamismenettelyjä kaksinkertaisen rahoituksen välttämiseksi.

Päivämäärät, jolloin yksilöllisten palvelujen tarjoaminen kyseisille työntekijöille aloitettiin tai on tarkoitus aloittaa

29. Itävalta aloitti EGR:n yhteisrahoitusta varten ehdotettuun koordinoituun pakettiin sisältyvien yksilöllisten palvelujen tarjoamisen asianomaisille työntekijöille 1. lokakuuta 2011. Tästä päivämäärästä alkaa näin ollen tukikelpoisuusaika, joka koskee kaikkea EGR:stä mahdollisesti myönnettävää apua.

Menettelyt työmarkkinaosapuolten kuulemiseksi

30. Steiermarkin kauppakamari (Wirtschaftskammer Steiermark) ja Itävallan ammattiyhdistysten liitto (Österreichischer Gewerkschaftsbun, ÖGB) sopivat 26.9.2011 ja 27.9.2011, että ne perustavat alueellisen tukisäätiön irtisanottujen työntekijöiden auttamiseksi. Kumppanien välinen sopimus oli edellytyksenä sille, että AMS tunnusti Soziale Dienstleistungen Steiermark -säätiön 30.9.2011. Keskusteluihin kutsuttiin myös kaksi kattojärjestöä: Die Steirische Behindertenhilfe ja Dachverband der Steirischen Jugendwohlfahrtsträger.

31. Itävallan sosiaalinen kumppanuusyhteistyö on hyvin vapaamuotoinen vapaaehtoinen järjestely, jota ei säännellä lainsäädännöllä[16]. Ainoastaan silloin, kun yritykset päättävät osallistua erityisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, niihin sovelletaan julkisten työvoimapalvelujen (AMS) sääntöjä.

32. Itävallan viranomaiset vahvistivat, että kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu. Koska kyseessä olevat sosiaalipalveluja tarjoavat yritykset ovat kooltaan pieniä, Arbeitsmarktförderungsgesetz-lain 45 pykälän a momentin nojalla ainoastaan harvat niistä olivat velvollisia ilmoittamaan aiotuista työntekijävähennyksistä Itävallassa käytössä olevan ennakkovaroitusjärjestelmän (Frühwarnsystem) kautta.

Tiedot toimista, jotka ovat pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla

33. Itävallan viranomaisten hakemuksessa esitettiin seuraavat tiedot asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklassa säädettyjen perusteiden täyttymisestä:

· vahvistettiin, ettei EGR:stä saatavalla rahoitustuella korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuualaan kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

· vahvistettiin, että suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen,

· vahvistettiin, ettei edellä tarkoitetuille tukikelpoisille toimille saada avustusta muista EU:n rahoitusvälineistä.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

34. Itävalta on ilmoittanut komissiolle, että Steiermarkin osavaltio ja Steiermarkin julkinen työvoimapalvelu rahoittavat 35 prosenttia kansallisena yhteisrahoituksena ja ovat aloittaneet jo rahoittamaan toimia etukäteen. Osavaltio vastaa 25,5 prosentista ja työvoimapalvelu 74,5 prosentista yhteisrahoituksesta.

35. Itävalta on vahvistanut, että rahoituksen hallinnoinnista vastaa sama elin, joka hallinnoi ESR:ää: liittovaltion työvoima-, sosiaali- ja kuluttajansuojaministeriön (BMASK eli Bundesministerium für Arbeit, Soziales und Konsumentenschutz) yksikkö VI/INT/9 toimii hallintoviranomaisena ja maksupalveluna. EGR:n varainhoidon valvonnasta vastaava viranomainen on eri kuin ESR:n osalta: BMASK:n yksikkö VI/S/5a hoitaa tämän tehtävän EGR:n osalta.

36. Koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin toteuttaa Regionalstiftung Soziale Dienstleistungen, jota hallinnoi Grazissa ja Köflachissa toimiva Verein Wirtschaftsoffensive (WOF) ja jota valvoo julkinen työvoimapalvelu. Lisäksi BMASK saa teknistä tukea taholta, joka vastaa myös ensimmäisen tason valvonnasta. Kaikki tärkeimmät järjestelyt ja velvoitteet on vahvistettu kirjallisissa sopimuksissa.

Rahoitus

37. Itävallan hakemuksen perusteella ehdotetaan, että EGR:stä myönnetään yksilöllisten palvelujen koordinoidulle paketille, johon sisältyy EGR:n täytäntöönpanokustannuksia, 5 200 650 euroa, joka vastaa 65:tä prosenttia kokonaiskustannuksista. Komission ehdotus rahastosta maksettavasta osuudesta perustuu Itävallan toimittamiin tietoihin.

38. Ottaen huomioon EGR:stä myönnettävän rahoitustuen enimmäismäärän asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti samoin kuin määrärahojen uudelleenkohdennusten osalta käytettävissä olevan liikkumavaran komissio ehdottaa, että EGR:n varoja otetaan käyttöön koko edellä mainittu määrä, joka kohdennetaan rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 a.

39. Ehdotettu rahoitustuen määrä jättää yli 25 prosenttia EGR:lle varatusta vuosittaisesta enimmäismäärästä käytettäväksi vuoden viimeisinä neljänä kuukautena, kuten asetuksen (EY) N:o 1927/2006 12 artiklan 6 kohdassa edellytetään.

40. Esittämällä tämän ehdotuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi komissio aloittaa yksinkertaistetun kolmikantamenettelyn 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti varmistaakseen molempien budjettivallan käyttäjien hyväksynnän sekä EGR:n käyttötarpeelle että tarvittavalle määrälle. Komissio pyytää sitä budjettivallan käyttäjää, joka ensimmäisenä hyväksyy tämän ehdotuksen asianmukaisella poliittisella tasolla, ilmoittamaan aikomuksistaan toiselle budjettivallan käyttäjälle ja komissiolle. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä ei hyväksy ehdotusta, järjestetään muodollinen kolmikantakokous.

41. Komissio esittää erikseen siirtopyynnön asiaa koskevien maksusitoumusmäärärahojen kirjaamiseksi vuoden 2012 talousarvioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti.

Maksumäärärahojen lähteet

42. Budjettikohtaan 04 05 01 vuonna 2012 alun perin kirjattuja maksumäärärahoja ei ole enää jäljellä sen jälkeen, kun kumpikin budjettivallan käyttäjä on hyväksynyt EGR:n varojen käyttöön ottamiseksi tähän mennessä esitetyt ehdotukset, eikä kyseinen määrä näin ollen riitä kattamaan tähän hakemukseen tarvittavaa määrää. EGR:ää koskevan budjettikohdan maksumäärärahoja pyydetään vahvistamaan joko määrärahasiirrolla, mikäli havaitaan käytettävissä olevia määrärahoja, tai lisätalousarviolla. Kyseessä olevan hakemuksen kohteena olevat 5 200 650 euroa katetaan tämän budjettikohdan määrärahoista.

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2011/011 AT/Soziale Dienstleistungen, Itävalta)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[17] ja erityisesti sen 28 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006[18] ja erityisesti sen 12 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[19]

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, on perustettu lisätuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa.

(2)       EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että 1 päivän toukokuuta 2009 ja 30 päivän joulukuuta 2011 välillä toimitettujen hakemusten johdosta tukea voidaan myöntää myös työntekijöille, jotka on vähennetty maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena.

(3)       Toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa.

(4)       Itävalta esitti 21 päivänä joulukuuta 2011 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi työntekijävähennysten vuoksi, jotka on toteutettu Steiermarkin NUTS II -alueella (AT22) NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 88 (sosiaalihuollon avopalvelut) piirissä toimivissa 105 yrityksessä, ja täydensi hakemusta lisätiedoin 25 päivään kesäkuuta 2012 asti. Hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. Näin ollen komissio ehdottaa, että varoja otetaan käyttöön 5 200 650 euroa.

(5)       EGR:stä olisi sen vuoksi otettava käyttöön varoja rahoitustuen antamiseksi Itävallan hakemuksen perusteella,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) otetaan käyttöön 5 200 650 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2012 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[2]               EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[3]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20. joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

[4]               Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti.

[5]               http://ec.europa.eu/europe2020/documents/related-document-type/index_en.htm

[6]               Freie Wohlfahrtsträger für die Erbringung sozialer Dienstleistungen zur Unterstützung Hilfsbedürftiger (öffentliche Wohlfahrtsaufgaben).

[7]               Näille kahdelle väestöryhmälle suunnatut Steiermarkin sosiaalimenot olivat kasvaneet talouskriisin alusta lähtien vuodesta 2008 vuoteen 2011 ja muodostivat 50 prosenttia Steiermarkin sosiaalibudjetista.

[8]               Itävallan tukisäätiöt ovat aktiivisen työvoimapolitiikan väline, jolla parannetaan työnhakijoiden asemaa työmarkkinoilla. Ne perustuvat lakiin Arbeitslosenversicherungsgesetz (§ 18) ja työmarkkinapalveluiden (AMS) antamiin täytäntöönpanodirektiiveihin. Viimeisin AMS:n direktiivi on saatavilla osoitteessa http://www.ams.at/_docs/001_ast_RILI.pdf.

[9]               Itävallassa naisten osuus sosiaalialan työvoimasta (noin 80 prosenttia) on korkeampi kuin muilla aloilla, esimerkiksi matkailualalla (noin 68 prosenttia) ja rakennusalalla (noin 15 prosenttia).

[10]             EGF/2009/009 AT/Steiermark, budjettivallan käyttäjän hyväksyntä vuonna 2009, EUVL L 347, 24.12.2009.

[11]             EGF/2010/007 AT/Steiermark and Niederösterreich, budjettivallan käyttäjän hyväksyntä vuonna 2011, EUVL L 263, 7.10.2011.

[12]             EGF/2010/008 AT/AT&S, budjettivallan käyttäjän hyväksyntä vuonna 2011, EUVL L 263, 7.10.2011.

[13]             Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n mukaan työntekijän osallistuminen säätiöön on rajattu 156 viikkoon (kolme vuotta), mutta sitä on mahdollista jatkaa 209 viikkoon (neljä vuotta) erityistapauksissa (yli 50-vuotiaat tai ne, jotka osallistuvat pitempään pätevöitymisohjelmaan).

[14]             Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n pohjalta.

[15]             Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n pohjalta.

[16]             ÖGB:n verkkosivusto osoitteessa http://www.sozialpartner.at/sozialpartner/Sozialpartnerschaft_mission_en.pdf.

[17]             EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[18]             EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[19]             EUVL C […], […], s. […].