PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Usein pankkisektorin vakaus liittyy yhä läheisesti siihen, mihin jäsenvaltioon luottolaitokset ovat sijoittautuneet. Epäilyt julkisen velan kestävyydestä, talouden kasvunäkymistä ja luottolaitosten elinkelpoisuudesta ovat luoneet negatiivisia markkinatrendejä, jotka vahvistavat toisiaan. Tämä saattaa aiheuttaa riskejä, jotka kohdistuvat joidenkin luottolaitosten elinkelpoisuuteen ja finanssijärjestelmän vakauteen, ja rasittaa tuntuvasti kyseisten jäsenvaltioiden jo ennestään kireää julkista taloutta.

Tämä tilanne aiheuttaa erityisiä riskejä euroalueella, jolla yhteinen raha kasvattaa sitä todennäköisyyttä, että yhden jäsenvaltion kehitys luo koko euroalueen talouskehitykseen ja vakauteen kohdistuvia riskejä. Lisäksi nykyinen riski finanssimarkkinoiden hajoamisesta kansallisten rajojen mukaan heikentää merkittävästi finanssipalvelujen sisämarkkinoita, jolloin ne eivät voi myötävaikuttaa talouden elpymiseen.

Euroopan pankkiviranomainen (EPV), joka perustettiin Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010, ja Euroopan finanssivalvojien järjestelmä (EFVJ) ovat jo parantaneet kansallisten valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja myötävaikuttaneet finanssipalvelujen yhteisen sääntökirjan kehittämiseen EU:ssa. Pankkivalvontaa harjoitetaan kuitenkin yhä pääasiassa kansallisten rajojen sisäpuolella, eikä se vastaa yhdennettyjen pankkimarkkinoiden tarpeita. Valvonnan heikkoudet ovat pankkikriisin alusta lähtien heikentäneet merkittävästi luottamusta EU:n pankkisektoriin ja pahentaneet jännitteitä euroalueen valtionvelkamarkkinoilla.

Näistä syistä komissio ehdotti toukokuussa 2012 pankkiunionia, joka palauttaisi luottamuksen pankkeihin ja euroon ja tukisi visiota EU:n taloudellisesta ja finanssipoliittisesta yhdentymisestä pitkällä aikavälillä. Pankkiunionin yhtenä keskeisenä osana tulisi olla yhteinen valvontamekanismi (YVM), jolla pankkeja valvottaisiin suoraan, toiminnan vakautta koskevat säännöt pantaisiin tiukalla ja puolueettomalla tavalla täytäntöön ja rajat ylittäviä pankkimarkkinoita valvottaisiin tehokkaasti. Varmuus siitä, että pankkivalvonnassa noudatetaan koko euroalueella tiukkoja yhteisiä normeja, rakentaa osaltaan tarvittavaa luottamusta jäsenvaltioiden välille, mikä on ennakkoehto yhteisten turvaverkkojen käyttöönotolle.

Valtion- tai hallitusten päämiehet pyysivät 29. kesäkuuta 2012 pidetyssä euroalueen huippukokouksessa komissiota esittämään ”piakkoin ehdotuksia rahoitusalan yhteistä valvontamekanismia varten. Kun euroalueen pankkeja varten on perustettu tällainen mekanismi, EVM:llä voisi olla mahdollisuus pääomittaa suoraan pankkeja tavanomaisen päätöksen nojalla.” Kesäkuun 28. ja 29. päivänä 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, että kyseisessä euroalueen julkilausumassa ja komission sen mukaisesti antamissa ehdotuksissa olisi otettava huomioon ”täsmällinen ja aikataulutettu etenemissuunnitelma todellisen talous- ja rahaliiton aikaansaamiseksi” ja sen kehittäminen.

Uudessa mekanismissa EKP hoitaa monenlaisia keskeisiä valvontatehtäviä, jotka kohdistuvat euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitoksiin. Muiden jäsenvaltioiden sallitaan ryhtyä tiiviiseen yhteistyöhön EKP:n kanssa, millä pyritään ylläpitämään ja syventämään sisämarkkinoita.

Olisi varmistettava EPV:n moitteeton toiminta, jotta sisämarkkinat eivät pirstoutuisi yhteisen valvontamekanismin perustamisen vuoksi. Sen vuoksi EPV:n rooli olisi säilytettävä, jotta voitaisiin jatkaa yhteisen sääntökirjan kehittämistä ja varmistaa valvontakäytäntöjen lähentyminen koko EU:ssa.

Tässä ehdotuksessa tehdään kohdennettuja muutoksia Euroopan pankkiviranomaisen perustamista koskevaan asetukseen. Sen ohella annetaan ehdotus neuvoston asetukseksi, jossa EKP:lle uskotaan SEUT-sopimuksen 127 artiklan 6 kohdan mukaisesti erityistehtäviä, jotka koskevat luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaa.

2.           ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIT

Komissio on ottanut huomioon arvioinnin, joka tehtiin annettaessa Euroopan valvontaviranomaisten perustamista koskevaa säädöspakettia ja jossa arvioitiin operatiivisia, hallinnollisia, rahoituksellisia ja oikeudellisia näkökohtia, joita liittyy yhteisen valvontamekanismin perustamiseen. Muodollista vaikutusten arviointia ei ollut mahdollista laatia määräajassa, joka asetettiin 29. kesäkuuta pidetyssä euroalueen huippukokouksessa.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 114 artiklaan, koska sillä muutetaan asetusta (EU) N:o 1093/2010, joka annettiin samaa oikeusperustaa käyttäen.

Ehdotuksessa muutetaan ainoastaan EPV:n toiminnassaan noudattamia menettelysääntöjä, jotta voidaan huomioon valvontatehtävien antaminen EKP:lle ja varmistaa, että EPV voi edelleen tehtäviensä mukaisesti turvata finanssipalvelujen sisämarkkinoiden eheyden, tehokkuuden ja moitteettoman toiminnan ja pitää yllä finanssijärjestelmän vakautta sisämarkkinoilla. Ehdotuksessa ei muuteta EPV:n ja kansallisten viranomaisten toimivaltuuksien välistä tasapainoa. Ehdotetuissa säännöksissä ei mennä pidemmälle kuin asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Näin ollen ehdotus on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

4.           Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus

EPV:n valtuudet, erityisesti sitova sovittelu / kriisitilanteet

Asetuksen 4 artiklan, 18 artiklan 1 kohdan ja 35 artiklan 1–3 kohdan sanamuotoa muutetaan selventämällä, että ilmaisulla ”toimivaltaiset viranomaiset” tarkoitetaan myös EKP:tä kuten muissakin artikloissa, joissa viitataan ”toimivaltaisiin viranomaisiin”. Näin pyritään varmistamaan, EPV pystyy hoitamaan tehtävänsä myös EKP:hen nähden.

Jotta EPV voisi hoitaa erimielisyyksien ratkaisemiseen liittyvät tehtävänsä ja toimia kriisitilanteissa myös EKP:hen nähden, ehdotuksessa lisätään asetuksen 18 ja 19 artiklaan kumpaankin 3 a kohta, joissa säädetään EPV:n 18 artiklan 3 kohdan tai 19 artiklan 3 kohdan nojalla tekemiin päätöksiin liittyvästä erityismenettelystä. Menettelyssä edellytetään, että jos EKP ei noudata toimea, jonka EPV toteuttaa ratkaistakseen erimielisyyden tai puuttuakseen kriisitilanteeseen, EKP:n on perusteltava syynsä. Tällaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jota koskevat vaatimukset asetetaan suoraan sovellettavassa unionin oikeudessa, EPV voi tehdä asianomaiselle luottolaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen pannakseen toimensa täytäntöön, ja yleensä sen odotetaankin toimivan näin. Tällä tavoin varmistetaan, että toimi, jolla EPV pyrkii ratkaisemaan erimielisyyden tai puuttumaan kriisitilanteeseen, on täytäntöönpanokelpoinen.

Äänestyssäännöt

Koska EKP tulee sovittamaan yhteen euroalueen jäsenvaltioiden kannat, EPV-asetuksen nykyisiä äänestyssääntöjä on tarkistettava, jotta voidaan varmistaa, että EPV:n päätökset tehdään finanssipalvelujen sisämarkkinoiden ylläpitämiseksi ja lujittamiseksi.

EPV-asetuksen mukaan hallintoneuvosto tekee päätökset, jotka koskevat sääntelyä (10, 15 ja 16 artiklassa tarkoitetut sitovat tekniset standardit, ohjeet ja suositukset ja 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut päätökset harkita uudelleen finanssialan toimia koskevia rajoituksia) ja talousarvioasioita (VI luku), jäsentensä määräenemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 3 artiklassa.

Muita asioita (kuten 17 artiklassa tarkoitettua unionin oikeuden rikkomista, 19 artiklassa tarkoitettua erimielisyyksien ratkaisemista tai johtokunnan valintaa) koskevat päätökset hallintoneuvosto tekee yksinkertaisella enemmistöllä jäsen ja ääni ‑periaatteen mukaisesti.

Äänioikeuksia muuttamatta ei voida varmistaa, että yksinkertaisella enemmistöllä tehdyt päätökset edustavat aina koko unionin etuja. Sen vuoksi äänestysjärjestelyjä on mukautettava joissakin yksinkertaista enemmistöä koskevissa erityistapauksissa, jotta voitaisiin säilyttää sisämarkkinoiden eheys ja välttää EPV:n päätöksenteon lamaantuminen.

Parhaaksi katsottu vaihtoehto, jolla tämä tavoite voidaan saavuttaa, on antaa päätöksentekovaltuudet riippumattomalle lautakunnalle ja säätää vahvasta käänteisestä määräenemmistöäänestyksestä, jolla varmistetaan, että euroalueen jäsenvaltiot ja euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot tukevat riippumattoman lautakunnan laatimaa ehdotusta. Näin varmistetaan myös, että euroalueen jäsenvaltioilla ei voi olla määrävähemmistöä, kun on kyse toimista, jotka toteutetaan jotakin euroalueeseen osallistuvaa jäsenvaltiota vastaan.

Tämän perusteella EPV-asetuksen 41 artiklaan tehdään muutokset, joissa riippumattomalle lautakunnalle annetaan suuremmat päätöksentekovaltuudet EU:n oikeuden rikkomista ja erimielisyyksien ratkaisua koskevissa asioissa ja joissa mukautetaan vastaavasti lautakunnan kokoonpanoa koskevia sääntöjä.

EPV-asetuksen 44 artiklaa muutetaan säännöksillä, joiden mukaan riippumattoman lautakunnan ehdottamat päätökset hyväksytään, jollei niitä hylätä yksinkertaisella enemmistöllä, johon sisältyy vähintään kolme ääntä euroalueeseen osallistuvilta jäsenvaltioilta ja kolme ääntä jäsenvaltioilta, jotka eivät osallistu euroalueeseen. Artiklaan lisätään erityinen säännös riippumattoman lautakunnan nimittämisestä.

Johtokunnan kokoonpano

Koska jäsenvaltioilla, jotka osallistuvat yhteiseen valvontamekanismiin tai tekevät siihen liittyvää tiivistä yhteistyötä, on ratkaiseva vaikutusvalta johtokunnan valinnassa (läsnä olevien jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä), yhteiseen valvontamekanismiin osallistumattomat jäsenvaltiot eivät välttämättä saa asianmukaista edustusta johtokuntaan. Jotta johtokunnan kokoonpano olisi tasapuolinen ja edustaisi koko EU:ta, myös yhteiseen valvontamekanismiin osallistumattomia jäsenvaltioita, ehdotuksessa muutetaan EPV:n johtokunnan kokoonpanoa sen varmistamiseksi, että vähintään kaksi johtokunnan jäsentä edustaa tällaisia jäsenvaltioita.

Sen vuoksi EPV-asetuksen 45 artiklaa muutetaan, jotta johtokuntaan kuuluisi vähintään kaksi jäsenvaltiota, jotka eivät osallistu yhteiseen valvontamekanismiin.

Äänestyssääntöjen uudelleentarkastelu uusien muutosten valossa

Jotta voitaisiin ottaa huomioon niissä jäsenvaltioissa tapahtuvat muutokset, joiden rahayksikkö on euro tai joiden toimivaltaiset viranomaiset ovat ryhtyneet asetuksen …/… 6 artiklan mukaiseen tiiviiseen yhteistyöhön, komission edellytetään tarkastelevan ehdotettuja säännöksiä uudelleen sen selvittämiseksi, onko tällaisten muutosten vuoksi tehtävä uusia mukautuksia, joilla voidaan varmistaa, että EPV:n päätökset tehdään finanssipalvelujen sisämarkkinoiden ylläpitämiseksi ja lujittamiseksi.

5.         TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutusta unionin talousarvioon.

2012/0244 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta mainitun asetuksen ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o…/… välisen vuorovaikutuksen osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[1],

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon[2],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet kehottivat komissiota 29 päivänä kesäkuuta 2012 esittämään ehdotuksia sellaisesta yhteisestä valvontamekanismista, jossa on mukana Euroopan keskuspankki (EKP). Eurooppa-neuvosto kehotti 29 päivänä kesäkuuta 2012 antamissaan päätelmissä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa kehittämään tiiviissä yhteistyössä komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n puheenjohtajan kanssa täsmällisen ja aikasidonnaisen etenemissuunnitelman todellisen talous- ja rahaliiton aikaansaamiseksi, sisällyttämään siihen konkreettisia ehdotuksia finanssipalvelujen sisämarkkinoiden yhtenäisyyden ja eheyden säilyttämisestä ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon euroalueen huippukokouksen julkilausuman ja komission aikomuksen esittää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 127 artiklaan perustuvia ehdotuksia.

(2)       Yhteisestä valvontamekanismista säätäminen on ensimmäinen askel perustettaessa Euroopan pankkiunionia, jonka tukena on finanssipalvelujen todellinen yhteinen sääntökirja ja johon kuuluu myös yhteinen talletussuojajärjestelmä ja kriisinratkaisujärjestelmä.

(3)       Neuvoston asetuksessa (EU) N:o …/…[3][127 artiklan 6 kohtaan perustuva asetus] annetaan EKP:lle erityistehtäviä, jotka koskevat sellaisissa jäsenvaltioissa olevien luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan liittyvää politiikkaa, joiden rahayksikkö on euro. Muut jäsenvaltiot voivat ryhtyä tiiviiseen yhteistyöhön EKP:n kanssa. Mainitun asetuksen mukaan EKP:n tehtävänä on sovittaa yhteen ja ilmaista näiden jäsenvaltioiden kannat Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) hallintoneuvoston päätöksiin, jotka kuuluvat EKP:n tehtävien piiriin.

(4)       Valvontatehtävien antaminen EKP:lle pankkialalla unionin joidenkin jäsenvaltioiden osalta ei saisi millään tavoin häiritä sisämarkkinoiden toimintaa finanssipalvelujen alalla. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa EPV:n moitteeton toiminta tehtävien antamisen jälkeen.

(5)       Ottaen huomioon EKP:lle neuvoston asetuksella (EU) N:o …/… [127 artiklan 6 kohtaan perustuva asetus] annetut valvontatehtävät EPV:n olisi voitava hoitaa tehtävänsä myös EKP:hen nähden. Olisi säädettävä erityismenettelystä sen varmistamiseksi, että olemassa olevat erimielisyyksien ratkaisumekanismit ja kriisitilanteissa toteutettavat toimet säilyvät tehokkaina. Erityisesti olisi edellytettävä, että jos EKP ei noudata toimea, jonka EPV toteuttaa ratkaistakseen erimielisyyden tai puuttuakseen kriisitilanteeseen, EKP:n on perusteltava syynsä. Jos EPV voi tällaisessa tilanteessa antaa asianomaiselle luottolaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen unionin suoraan sovellettavassa oikeudessa asetettujen vaatimusten perusteella, sen olisi toimittava näin.

(6)       Jotta varmistettaisiin kaikkien jäsenvaltioiden etujen riittävä huomioon ottaminen ja mahdollistettaisiin EPV:n moitteeton toiminta finanssipalvelujen sisämarkkinoiden ylläpitämiseksi ja syventämiseksi, EPV:n hallintoneuvoston äänestyssääntöjä olisi mukautettava erityisesti EPV:n yksinkertaisella enemmistöllä tekemien päätösten osalta.

(7)       Hallintoneuvoston nimittämän riippumattoman lautakunnan, joka koostuu hallintoneuvoston äänivaltaisista jäsenistä, joilla ei ole eturistiriitoja, olisi tutkittava päätökset, jotka koskevat unionin oikeuden rikkomisia ja erimielisyyksien ratkaisemista. Lautakunnan hallintoneuvostolle ehdottamia päätöksiä olisi pidettävä hyväksyttyinä, jollei niitä hylätä yksinkertaisella enemmistöllä, johon olisi sisällyttävä riittävä määrä ääniä yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvilta jäsenvaltioilta ja yhteiseen valvontamekanismiin osallistumattomilta jäsenvaltioilta.

(8)       Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun riippumattoman lautakunnan jäseniä ei saisi katsoa eturistiriitatilanteessa oleviksi jäseniksi pelkästään sillä perusteella, että he edustavat yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvia toimivaltaisia viranomaisia ja asia, josta lautakunta päättää, koskee kyseistä mekanismia. EPV:n olisi laadittava lautakuntaa varten menettelysäännöt, joilla varmistetaan lautakunnan riippumattomuus ja objektiivisuus.

(9)       Johtokunnan kokoonpanon olisi oltava tasapuolinen, ja yhteiseen valvontamekanismiin osallistumattomien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus olisi varmistettava.

(10)     EPV:n moitteettoman toiminnan ja kaikkien jäsenvaltioiden riittävän edustuksen varmistamiseksi äänestyssääntöjä, johtokunnan kokoonpanoa ja riippumattoman lautakunnan kokoonpanoa olisi tarkasteltava uudelleen sopivan ajan kuluttua ottaen huomioon saadut kokemukset ja uudet muutokset.

(11)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli varmistaa korkeatasoista, tehokasta ja yhdenmukaista vakavaraisuuden valvontaa ja sitä koskevaa sääntelyä koko Euroopan unionissa, turvata finanssimarkkinoiden eheyttä, tehokkuutta ja moitteetonta toimintaa ja ylläpitää finanssijärjestelmän vakautta, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi toteuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1093/2010 seuraavasti:

1.           Korvataan 4 artiklan 2 kohdan i alakohta seuraavasti:

”i) toimivaltaisia viranomaisia, jotka määritellään direktiiveissä 2006/48/EY ja 2006/49/EY, mukaan luettuna EKP sille neuvoston asetuksella (EU) …/…*[SEUT-sopimuksen 127 artiklan 6 kohtaan perustuva neuvoston asetus] annettuihin tehtäviin liittyvissä asioissa, ja direktiivissä 2007/64/EY, sekä direktiivissä 2009/110/EY tarkoitettuja viranomaisia.

__________________________

* EUVL L …, ….., s…. ”

2.           Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kun on kyse epäsuotuisista muutoksista, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden unionissa, pankkiviranomainen helpottaa aktiivisesti ja, jos se katsotaan tarpeelliseksi, sovittaa yhteen asiaankuuluvien toimivaltaisten valvontaviranomaisten toteuttamia toimia.

Jotta pankkiviranomainen voi suorittaa tämän helpottamis- ja yhteensovittamistehtävänsä, sille on ilmoitettava kaikista asiaankuuluvista muutoksista ja se on kutsuttava tarkkailijaksi kaikkiin asiaankuuluvien toimivaltaisten valvontaviranomaisten asiaan liittyviin kokoontumisiin.”

b) Lisätään 3 kohdan jälkeen seuraava kohta:

”3 a.     Jos pankkiviranomainen 3 kohdan mukaisesti pyytää EKP:tä toimivaltaisena viranomaisena toteuttamaan tarpeellisen toimen, EKP noudattaa pyyntöä tai antaa pankkiviranomaiselle 48 tunnin kuluessa riittävät perustelut siihen, minkä vuoksi se ei sitä noudata.”

3.           Lisätään 19 artiklaan 3 kohdan jälkeen seuraava kohta:

”3 a. Jos pankkiviranomainen 3 kohdan mukaisesti pyytää EKP:tä toimivaltaisena viranomaisena toteuttamaan tietyn toimen tai pidättymään toimista, EKP noudattaa pyyntöä tai antaa pankkiviranomaiselle kymmenen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta riittävät perustelut siihen, minkä vuoksi se ei noudata pyyntöä.”

4.           Korvataan 35 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1. Toimivaltaisten viranomaisten on pankkiviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen, edellyttäen että niillä on laillinen pääsy asiaankuuluviin tietoihin ja että pyyntö on tarpeellinen kyseisen tehtävän luonteeseen nähden.

2. Pankkiviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin ja määritellyissä muodoissa. Tällaisissa pyynnöissä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä yhteisiä raportointimalleja.

3. Pankkiviranomainen voi toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti perustellun pyynnön perusteella antaa kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi hoitaa tehtävänsä alakohtaisessa lainsäädännössä ja 70 artiklassa säädettyä salassapitovelvollisuutta noudattaen.”

5.           Korvataan 41 artiklan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”2. Hallintoneuvosto perustaa 17 ja 19 artiklan soveltamiseksi riippumattoman lautakunnan, joka koostuu puheenjohtajasta ja kahdesta jäsenestä, jotka hallintoneuvosto nimittää äänivaltaisten jäsentensä joukosta. Riippumattoman lautakunnan jäsenistä ainakin yhden on oltava jäsenvaltiosta, joka ei ole asetuksessa (EU) N:o …/… [SEUT-sopimuksen 127 artiklan 6 kohtaan perustuva neuvoston asetus] tarkoitettu euroalueeseen osallistuva jäsenvaltio.

Riippumattoman lautakunnan jäsenten on toimittava riippumattomasti ja puolueettomasti 42 artiklan mukaisesti, eivätkä he saa olla kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai erimielisyyden osapuolena olevien toimivaltaisten viranomaisten edustajia.

3. Lautakunta esittää päätöksen hallintoneuvoston lopullisesti hyväksyttäväksi 44 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

4. Hallintoneuvosto hyväksyy 2 kohdassa tarkoitetun lautakunnan työjärjestyksen, mukaan luettuina säännöt, joilla mainitun kohdan toisessa alakohdassa säädetty vaatimus pannaan täytäntöön.”

6.           Lisätään 42 artiklaan seuraava kohta:

”Ensimmäinen ja toinen kohta eivät rajoita EKP:lle asetuksella (EU) No …/… [SEUT-sopimuksen 127 artiklan 6 kohtaan perustuva neuvoston asetus] annettuja tehtäviä.”

7.           Korvataan 44 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hallintoneuvoston päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, hallintoneuvosto tekee päätökset 10–16 artiklassa yksilöityjen säädösten sekä 9 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan ja VI luvun mukaisten toimenpiteiden ja päätösten osalta jäsentensä määräenemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 3 artiklassa.

Kun on kyse 17 ja 19 artiklan mukaisista päätöksistä, lautakunnan ehdottamaa päätöstä pidetään hyväksyttynä, jollei sitä hylätä yksinkertaisella enemmistöllä, johon sisältyy vähintään kolme ääntä euroalueeseen osallistuvilta jäsenvaltioilta ja kolme ääntä jäsenvaltioilta, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o …/…[SEUT-sopimuksen 127 artiklan 6 kohtaan perustuva neuvoston asetus] tarkoitettuja euroalueeseen osallistuvia jäsenvaltioita eivätkä ole ryhtyneet mainitun asetuksen mukaiseen tiiviiseen yhteistyöhön EKP:n kanssa.

Poiketen siitä, mitä kolmannessa alakohdassa säädetään, siitä päivästä lähtien, jona enintään neljä jäsenvaltiota on sellaisia, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o …/…[SEUT-sopimuksen 127 artiklan 6 kohtaan perustuva neuvoston asetus] tarkoitettuja euroalueeseen osallistuvia jäsenvaltioita eivätkä ole ryhtyneet mainitun asetuksen mukaiseen tiiviiseen yhteistyöhön EKP:n kanssa, lautakunnan ehdottamaa päätöstä pidetään hyväksyttynä, jollei sitä hylätä yksinkertaisella enemmistöllä, johon sisältyy vähintään yksi ääni kyseisten jäsenvaltioiden jäseniltä.

Kullakin jäsenellä on yksi ääni.

Hallintoneuvosto pyrkii yksimielisyyteen, kun on kyse 41 artiklan 2 kohdan mukaisesta lautakunnan kokoonpanosta. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, hallintoneuvoston päätökset tehdään sen jäsenten kolmen neljäsosan enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni.”

8.           Korvataan 45 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Hallintoneuvoston valitsemien jäsenten toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa kerran. Johtokunnan kokoonpanon on oltava tasapuolinen ja oikeasuhteinen ja edustettava koko unionia. Johtokuntaan on kuuluttava vähintään kaksi edustajaa jäsenvaltioista, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o …/…[SEUT-sopimuksen 127 artiklan 6 kohtaan perustuva neuvoston asetus] tarkoitettuja euroalueeseen osallistuvia jäsenvaltioita eivätkä ole ryhtyneet mainitun asetuksen mukaiseen tiiviiseen yhteistyöhön EKP:n kanssa. Toimikausien on oltava limittäisiä, ja niihin sovelletaan asianmukaista vuorottelujärjestelmää.”

2 artikla

Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1093/2010 81 artiklan soveltamista komissio julkaisee viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016 tämän asetuksen säännösten soveltamista koskevan kertomuksen, jossa tarkastellaan

a)           äänestyssääntöjen sopivuutta;

b)           johtokunnan kokoonpanoa; ja

c)           17 ja 19 artiklan soveltamiseksi päätöksiä valmistelevan riippumattoman lautakunnan kokoonpanoa.

Kertomuksessa otetaan erityisesti huomioon niissä jäsenvaltioissa tapahtuvat muutokset, joiden rahayksikkö on euro tai joiden toimivaltaiset viranomaiset ovat ryhtyneet asetuksen …/… 6 artiklan mukaiseen tiiviiseen yhteistyöhön, sekä tutkitaan, onko tällaisten muutosten vuoksi tarpeen tehdä uusia mukautuksia sen varmistamiseksi, että EPV:n päätökset tehdään finanssipalvelujen sisämarkkinoiden ylläpitämiseksi ja lujittamiseksi.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL C , , s. .

[2]               EUVL C , , s. .

[3]