PERUSTELUT

1.           MUUTETUN EHDOTUKSEN TAUSTA

Hyväksyttyään ehdotuksensa neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta[1], jäljempänä ’monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus’, komissio esitti säädösehdotukset kaikista kyseisen kauden monivuotisista ohjelmista. Kuten jäljempänä kohdassa 2 esitetään, kaksi näistä ehdotuksista edellyttää muutoksia monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetusehdotukseen.

Lisäksi on tarpeen päivittää monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen liitteeseen sisältyvää monivuotisesta rahoituskehyksestä laadittua taulukkoa, jotta seuraavat tekijät voitaisiin ottaa huomioon:

a)      Komission 27:ää jäsenvaltiota varten laatimaan ehdotukseen on lisättävä Kroatiaa varten varatut määrärahat 9. joulukuuta 2011 allekirjoitetun liittymisasiakirjan[2] mukaisesti.

b)      Nyt saatavilla olevat alueellista BKT:ta ja kansallista BKTL:a koskevat uudet tiedot aiheuttavat muutoksia alueelliseen ja kansalliseen tukikelpoisuuteen unionin koheesiopolitiikan alalla, minkä vuoksi alueelliset ja jäsenvaltiokohtaiset määrärahat on laskettava uudelleen.

c)      Laskettaessa kansallisten määrärahojen enimmäismääriä sellaisille jäsenvaltioille, joiden koheesiomäärärahoihin sovelletaan enimmäismäärää, olisi otettava huomioon uusimmat makrotaloudelliset ennusteet, jotka olisi otettava huomioon myös ilmoitettaessa vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä laadittuun taulukkoon sisältyviä enimmäismääriä prosentteina suhteessa 28 jäsenvaltion yhteenlaskettuun BKTL:oon.

2.           MUUTETUN EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Tähän liitetyssä ehdotuksessa johdanto-osan kappaleisiin ja artikloihin esitetyt muutokset on lihavoitu ja alleviivattu.

2.1.    7 artikla

Komissio esitti 15. marraskuuta 2011 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon ja poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä[3], jäljempänä ’horisontaaliasetus’, ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta[4] sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa[5]. Komissio esitti edellä mainittuna päivänä lisäksi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa[6]. Näissä kolmessa erityisasetuksessa säädetään, että niihin sovelletaan horisontaaliasetuksen säännöksiä.

Komissio ilmoitti horisontaaliasetuksessa aikovansa muuttaa monivuotisesta rahoituskehyksestä antamaansa asetusehdotusta siten, että sen 7 artiklan säännökset laajennetaan koskemaan myös sellaisia turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta sekä sisäisen turvallisuuden rahastosta rahoitettavia ohjelmia, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.[7] Muutos on osa toimenpiteitä, joilla komissio pyrkii yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavaan hallinnointiin sovellettavia sääntöjä. Vaikka tarkoitus on kaikin keinoin varmistaa, että molempien rahastojen kansalliset ohjelmat hyväksytään vuonna 2014, vuonna 2014 käyttämättä jääviä määrärahoja olisi kuitenkin voitava siirtää seuraaville vuosille, jotta niitä vastaavia maksusitoumusmäärärahoja ei menetettäisi.

2.2.    8 artikla (ja johdanto-osan 7 kappale)

Komissio esitti 6. lokakuuta 2011 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta[8], jäljempänä ’yhteistä strategiakehystä koskeva asetus’.

Yhteistä strategiakehystä koskevan asetuksen 21 artiklassa annetaan säännöt jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointiin liittyvästä ehdollisuudesta. Säännöt sisältävät mahdollisuuden keskeyttää yhteisen strategiakehyksen alaan kuuluvista rahastoista tuettavien ohjelmien sitoumukset ja maksut.

Kyseisen asetuksen 21 artiklan 8 kohdan viimeisen alakohdan mukaan silloin, kun sitoumuksia tai maksuja koskevan keskeytyksen lopettamiselle asetetut edellytykset täyttyvät, neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen budjetoida keskeytetyt maksusitoumukset uudelleen vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen 8 artiklan mukaisesti.

Tämän vuoksi 8 artiklaa (ja johdanto-osan 7 kappaletta) on tarpeen muuttaa, jotta keskeytetyt sitoumukset voitaisiin siirtää ja budjetoida uudelleen.

Asetuksen 6 artiklaa sovelletaan päätöksiin, jotka koskevat maksumäärärahoihin liittyvän keskeytyksen lopettamista.

2.3.    11 artikla ja uusi 11 a artikla (sekä johdanto-osan 7 kappale ja 9 artiklan 5 kohta)

Edellä mainittujen, monivuotisiin ohjelmiin liittyvistä säädösehdotuksista johtuvien kahden muutoksen lisäksi komissio ehdottaa monivuotisesta rahoituskehyksestä esittämäänsä asetusehdotukseen sisältyvän 11 artiklan muuttamista. Se esittää oikeudelliseen selkeyteen ja terminologiaan liittyvistä syistä, että 11 artikla jaetaan kahdeksi artiklaksi, jotta tilanteet, joissa on kyse uuden jäsenvaltion liittymisestä unioniin, voitaisiin erottaa tilanteesta, jossa on kyse Kyproksen jälleenyhdistymisestä. Tämä edellyttää johdanto-osan 7 kappaleen ja 9 artiklan 5 kohdan muuttamista.

2.4.    Muutokset johdanto-osan 8 kappaleeseen ja 5 artiklaan

Ehdotetun asetuksen johdanto-osan 8 kappaleeseen ja 5 artiklaan on tehty joitakin pieniä muutoksia säännösten selkiyttämiseksi ja makrotaloutta koskevien viimeaikaisten ennusteiden huomioon ottamiseksi.

3.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

3.1.    Kroatiaa varten varattujen määrärahojen sisällyttäminen monivuotista rahoituskehystä koskevaan taulukkoon

Kroatiaa varten varatut maakohtaiset määrärahat on lisättävä rakennerahastoja, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa ja sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevaan komission määrärahaesitykseen.

Kroatian maakohtaiset määrärahat lasketaan samalla menetelmällä, jota sovelletaan EU:n 27 jäsenvaltioon, jollei liittymisasiakirjaan sisältyvistä siirtymämääräyksistä muuta johdu.

Rakennerahastojen ja koheesiorahaston tapauksessa kauden 2014–2020 määriin, jotka on laskettu soveltamalla ehdotettua jakomenetelmää, on sen vuoksi tehtävä kaksiosainen mukautus:

– Asteittaista käyttöönottoa koskeva aikataulu, jonka mukaan määrät otetaan käyttöön seuraavasti: 70 prosenttia vuonna 2014 ja 90 prosenttia vuonna 2015.

– Kroatialle vuodeksi 2014 osoitettavien varojen olisi näin oltava 2,33-kertaiset ja vuodeksi 2015 osoitettavien varojen 3-kertaiset vuoden 2013 määrään verrattuna, siltä osin kuin tämä on mahdollista unionin uuden säännöstön asettamissa rajoissa (rajaamiskerrointa, joka on 2,5 prosenttia kansallisesta BKT:sta, on noudatettava).

Yhteisen maatalouspolitiikan alalla sovelletaan seuraavia periaatteita:

– Markkinatoimenpiteiden osalta määrän laskenta perustuu unionin säännöstön täysimääräiseen soveltamiseen, jollei liittymisasiakirjaan sisältyvistä viinialaa koskevista erityisehdoista muuta johdu.

– Suorien tukien osalta sovelletaan samaa asteittaiseen käyttöönottoon ja EU15-jäsenvaltioissa sovellettavien tukien tasoon perustuvaa 10 vuoden aikataulua kuin sovellettiin niiden jäsenvaltioiden tapauksessa, jotka liittyivät unioniin 1. toukokuuta 2004 ja 1. tammikuuta 2007.

– Maaseudun kehittämisen osalta määrä perustuu menetelmään, jota komissio on soveltanut 27 jäsenvaltion EU:n kokonaismäärien osalta. Liittymisasiakirjassa ei määrätä asteittaisesta käyttöönotosta.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta määrään sovelletaan samoja kahta mukautusta vuosina 2014–2015 (asteittainen käyttöönotto ja määrien moninkertaistaminen) kuin rakennerahastojen ja koheesiorahaston tapauksessa.

Kroatia osallistuu vuodesta 2014 täysimääräisesti turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston toimintaan. Se saa erityisen Schengen-määrärahan vuodeksi 2014, minkä vuoksi se ei saa kyseisenä vuonna rahoitusta niistä sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahoista, jotka liittyvät ulkorajoihin ja viisumipolitiikkaan.

Lisäksi Kroatialle myönnetään tilapäinen kassavirtajärjestely, jotta se voisi parantaa nettobudjettiasemaansa vuonna 2014.

Näiden ennalta Kroatialle osoitettujen määrien lisäksi maa osallistuu täysimääräisesti kaikkien muiden sisäisen politiikan alojen toimintaan. Tämän vuoksi kaikkiin ennalta jakamattomiin määriin on tehtävä tämän edellyttämät mukautukset. Mukauttamisessa on käytetty samaa menetelmää, jota käytettiin vuoden 2013 määrien osalta liittymisneuvotteluja päätettäessä: määrien laskennassa on käytetty suhdelukuna Kroatian osuutta 27 jäsenvaltion EU:n BKT:sta ja väestöstä, ja laskennan tuloksena kaikkiin ennalta jakamattomiin määriin tehdään 0,62 prosentin lisäys.[9]

Myös otsakkeen 5 määriä on tarpeen tarkistaa, jotta voitaisiin ottaa huomioon Kroatian liittymisestä aiheutuviin hallintomenoihin liittyvä lisämäärärahatarve. Kroatian liittyminen ja laajentuneen unionin hallinnoiminen edellyttävät lisäresursseja etenkin kielipalveluja, oikeudellisia tehtäviä ja ohjelmien hallinnointia varten. Komissiota varten tarvittava henkilöstön nettolisäys on 384 kokoaikaista työntekijää. Suurin osa näistä työntekijöistä on tarkoitus sijoittaa henkilöstötaulukkoon lisättäviin virkoihin ja toimiin, jotka perustetaan vähitellen vuoteen 2014 mennessä. Muut toimielimet tarvitsevat lisäresursseja etenkin kielipalveluihin ja oikeudellisiin tehtäviin liittyviä menoja, laitteistomenoja ja hallintomenoja varten sekä viestintää ja tietotekniikan hallintaa varten. Niiden tarvitsema henkilöstön nettolisäys on noin 274 kokoaikaista työntekijää, joista suurin osa on tarkoitus sijoittaa virkoihin ja toimiin. Lisäviroilla ja -toimilla helpotetaan lisäksi Kroatian kansalaisten ottamista palvelukseen maantieteellisen tasapainon varmistamiseksi. Kaikkien toimielinten yhteenlasketut lisämenot kaudella 2014–2020 ovat arviolta 536 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

Näiden maksusitoumusmäärärahoihin tehtävien lisäysten vaikutus on lisättävä maksumäärärahojen yhteenlaskettuihin vuotuisiin enimmäismääriin 27 jäsenvaltion EU:hun sovellettavien maksatusaikataulujen mukaisesti.

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto seurauksena olevista lisämääristä. Enimmäismääriin, joita sovelletaan 27 jäsenvaltion EU:hun, on tehtävä näiden lisämäärien edellyttämät mukautukset.

Lisämäärät Kroatiaa varten vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä

3.2.    Älykästä ja osallistavaa kasvua koskevan otsakkeen ja taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota koskevan alaotsakkeen enimmäismäärien tarkistaminen

Komission ehdotuksiin sisältyneet koheesiomäärärahaesitykset perustuivat seuraaviin ehdotusten hyväksymisajankohtana saatavilla oleviin uusimpiin tietoihin: vuosien 2006–2008 keskimääräinen alueellinen BKT, alueelliset koulutus- ja työmarkkinatiedot vuosilta 2007–2009, vuosien 2007–2009 keskimääräinen BKTL sekä kevään 2011 makrotalousennuste ja siihen liittyvät keskipitkän aikavälin ennusteet.

Koska tämän jälkeen on julkaistu alueellista BKT:ta koskevat tiedot vuodelta 2009, alueelliset koulutus- ja työmarkkinatiedot vuodelta 2010 ja BKTL-tiedot vuodelta 2010, koheesiomäärärahaesityksiä on tarpeen tarkistaa. Tukikelpoisuuden määrittämisessä käytetty kolmen vuoden keskiarvo kattaa nyt alueellisen BKT:n tapauksessa vuodet 2007–2009 ja BKTL:n tapauksessa vuodet 2008–2010. Lisäksi niiden jäsenvaltioiden määrärahojen enimmäismäärät, joihin sovelletaan koheesiomäärärahojen osalta enimmäismäärää, joka on 2,5 prosenttia suhteessa kansalliseen BKT:hen, lasketaan nyt kevään 2012 makrotalousennusteen ja tarkistettujen keskipitkän aikavälin ennusteiden perusteella.

Tämän perusteella EU-27:n kokonaismäärärahoihin tehdään seuraavat muutokset:

3.3.    Maksumäärärahojen yhteenlaskettujen enimmäismäärien tarkistaminen

Maksumäärärahojen vuotuisia yhteenlaskettuja enimmäismääriä on tarpeen tarkistaa seuraavien uusimpien saatavilla olevien tietojen perusteella:

– vuoden 2011 talousarvion toteutuma

– hyväksytty vuoden 2012 talousarvio

– vuoden 2013 talousarvioesitys ja siihen liitetyt tarkistetut maksuaikataulut.

3.4.    Prosentteina suhteessa EU:n BKTL:oon ilmaistujen, maksusitoumus- ja maksumäärärahojen yhteenlaskettujen vuotuisten enimmäismäärien tarkistaminen

Monivuotisesta rahoituskehyksestä laadittuun taulukkoon sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen yhteenlasketut vuotuiset enimmäismäärät, joihin on tehty edellä 3.1 ja 3.2 kohdassa kuvatut mukautukset, on ilmoitettava prosentteina suhteessa 28 jäsenvaltion EU:n BKTL:oon, joka on laskettu komission kevään 2012 makrotalousennusteen ja tarkistettujen keskipitkän aikavälin ennusteiden perusteella.

2011/0177 (APP)

Muutettu ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 312 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen[10],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän[11],

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Tässä asetuksessa vahvistetut menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää [neuvoston päätöksessä XXXX/XX/EU, Euratom] vahvistettuja sitoumusten ja omien varojen enimmäismääriä.

(2)       Koska keskipitkän ajan investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2014. Rahoituskehyksen täytäntöönpanoa olisi arvioitava jakson puolivälissä. Arvioinnin tulokset olisi otettava huomioon rahoituskehyksen kolmen viimeisen voimassaolovuoden aikana.

(3)       Erityiset rahoitusvälineet eli hätäapuvaraus, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, joustoväline, Euroopan globalisaatiorahasto, maatalousalan kriisivaraus sekä ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara ovat tarpeen, jotta unioni voi reagoida tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa. Sen vuoksi tarvitaan erityisiä säännöksiä, joiden nojalla talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ylittämällä rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät silloin kun on tarpeen turvautua erityisiin rahoitusvälineisiin.

(4)       Jos on otettava käyttöön unionin talousarviotakaukset lainoille, jotka on myönnetty järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 332/2002[12] perustetun maksutasejärjestelyn tai Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2010 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 407/2010[13] käyttöönotetun Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin mukaisesti, tarvittava määrä otetaan käyttöön ylittämällä rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät. Sen sijaan omille varoille vahvistettua enimmäismäärää on noudatettava.

(5)       Rahoituskehys olisi esitettävä vuoden 2011 hintoina. Lisäksi olisi annettava rahoituskehyksen teknisiä mukautuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan enimmäismäärien ja käytettävissä olevien liikkumavarojen uudelleen laskemiseen.

(6)       Rahoituskehyksessä ei pitäisi ottaa huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan Euroopan unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä […] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o [xxx/201x][14] tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

(7)       Lisäksi olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa rahoituskehystä. Mukautukset voivat liittyä talousarvion toteuttamiseen, jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointiin liittyviin makrotaloudellisiin ehtoihin, julkisen talouden liialliseen alijäämään, perussopimusten tarkistamiseen, laajentumiseen, Kyproksen jälleenyhdistymiseen tai eräitä politiikanaloja koskevien uusien sääntöjen viivästyneeseen hyväksymiseen.

(8)       Otsakkeen ”Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio” Koheesiopolitiikan jäsenvaltiokohtaiset määrärahat määritellään bruttokansantuotetta, jäljempänä ’BKT’, koskevien kevään 20121 arvioiden perusteella. Kun otetaan huomioon arvioihin liittyvä epävarmuus ja vaikutukset niihin jäsenvaltioihin, joiden määrärahoja on rajoitettu, jakson puolivälissä olisi suoritettava arviointi, jotta voidaan verrata keskenään arvioitua ja todellista BKT:ta ja sen vaikutusta määrärahoihin. Jos vuosien 2014–2016 BKT on poikennut enemmän kuin ± 5 prosenttia vuonna 20121 käytetystä arviosta, kyseisten jäsenvaltioiden vuosien 2018–2020 määrärahoja on mukautettava. Mukauttamista varten on tarpeen antaa säännöt.

(9)       Rahoituskehystä saatetaan joutua tarkistamaan ennakoimattomissa tilanteissa, joiden aiheuttamaa rahoitustarvetta ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien puitteissa. Sen vuoksi olisi säädettävä rahoituskehyksen tarkistamisesta tällaisissa tapauksissa.

(10)     On tarpeen antaa yleiset säännöt talousarviomenettelyssä tehtävästä toimielinten yhteistyöstä.

(11)     Jotta voitaisiin helpottaa talousarviomenettelyn moitteetonta toteuttamista, on tarpeen antaa perussäännöt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menojen budjetointia varten ja vahvistaa rahoituskehyksen kattamaa ajanjaksoa vastaava kokonaismäärä.

(12)     Talousarviomenettelyssä tehtävää toimielinten yhteistyötä ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menojen budjetointia koskevat yksityiskohtaiset määräykset sisältyvät Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä [...] 201x budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehtyyn toimielinten sopimukseen[15].

(13)     Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi rahoituskehyksen kattaman ajanjakson. On tarpeen vahvistaa näille hankkeille unionin talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät. Kyseisillä määrärahapyynnöillä ei saisi olla vaikutusta muihin unionin talousarviosta rahoitettaviin hankkeisiin.

(14)     Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen vuoden 2018 tammikuun 1 päivää, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. Tässä asetuksessa vahvistetun rahoituskehyksen soveltamista olisi jatkettava, jos uutta rahoituskehysasetusta ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun rahoituskehyksen soveltamisen päättymistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Monivuotinen rahoituskehys

Vuosia 2014–2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys, jäljempänä ’rahoituskehys’, vahvistetaan liitteessä.

2 artikla Rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien noudattaminen

1.           Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio noudattavat rahoituskehyksessä vahvistettuja menojen vuotuisia enimmäismääriä jokaisessa talousarviomenettelyssä ja aina toteuttaessaan asianomaisen vuoden talousarviota.

2.           Maksusitoumusmäärärahoja voidaan ottaa talousarvioon yli rahoituskehyksessä asianomaisille otsakkeille vahvistettujen enimmäismäärien silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön hätäapuvarauksen, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, joustovälineen, Euroopan globalisaatiorahaston, maatalousalan kriisivarauksen sekä ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran varoja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[16], Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006[17], Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o xxxx/201x[18] sekä budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta […] 201x tehdyn toimielinten sopimuksen, jäljempänä ’toimielinten sopimus’, mukaisesti.

3.           Jos unionin talousarviosta asetuksen (EY) N:o 332/2002 tai asetuksen (EU) N:o 407/2010 nojalla myönnetty lainan takaus on otettava käyttöön, kyseinen määrä otetaan käyttöön ylittämällä rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.

3 artikla Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen

1.           Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus sekä kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohta, ei yhdenkään rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää [päätöksen XXXX/XX/EU, Euratom] mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän.

2.           Rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä supistetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että [päätöksen XXXX/XX/EU, Euratom] mukaisesti vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan.

4 artikla Tekniset mukautukset

1.           Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä seuraavat tekniset mukautukset rahoituskehykseen:

a)      se arvioi uudelleen enimmäismäärät sekä maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen kokonaismäärät vuoden n + 1 hinnoin;

b)      se laskee [päätöksen XXXX/XX/EU, Euratom] mukaisesti vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran;

c)      se laskee toimielinten sopimuksen 15 kohdassa tarkoitetun ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran absoluuttisen määrän.

2.           Komissio tekee 1 kohdassa tarkoitetut tekniset mukautukset 2 prosentin kiinteän vuosittaisen deflaattorin perusteella.

3.           Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten mukautusten tulokset ja niiden perustana olevat talousennusteet Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.           Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina.

5 artikla Koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttaminen

1.           Jos todetaan, että jonkin sellaisen jäsenvaltion, jonka koheesiomäärärahoihin sovelletaan enimmäismäärää, vuosien 2014–2016 kumulatiivinen bruttokansantuote, jäljempänä ’BKT’, poikkeaa enemmän kuin ± 5 prosenttia kumulatiivista BKT:ta koskevasta vuoden 20121 arviosta, jota on käytetty kauden 2014–2020 jäsenvaltiokohtaisten koheesiomäärärahojen määrittämisessä, komissio mukauttaa vuotta 2018 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä määriä, jotka kyseiselle jäsenvaltiolle on osoitettu koheesiopolitiikan varoista kyseiseksi kaudeksi.

2.           Tällaisten 1 kohdassa tarkoitettujen mukautusten positiivinen tai negatiivinen kokonaisnettovaikutus saa olla enintään 3 miljardia euroa.

3.           Tarvittavat mukautukset jaetaan tasasuhtaisesti vuosien 2018–2020 kesken, ja rahoituskehyksessä vahvistettuja asianomaisia enimmäismääriä mukautetaan vastaavasti.

6 artikla Täytäntöönpanoon liittyvät mukautukset

Ilmoittaessaan rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio tekee täytäntöönpanon perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän mukauttamiseksi varmistaakseen, että kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua. Näistä ehdotuksista päätetään ennen vuoden n toukokuun 1 päivää.

7 artikla Rakennerahastojen, koheesiorahaston, maaseuturahaston Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, ja Euroopan kalatalousrahaston meri- ja kalatalousrahaston, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston mukauttaminen

1.           Jos rakennerahastoista, koheesiorahastosta, maaseuturahastosta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, tai Euroopan kalatalousrahastosta meri- ja kalatalousrahastosta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta tai sisäisen turvallisuuden rahastosta annetaan uudet säännöt tai hyväksytään uudet yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2014 jälkeen, rahoituskehystä mukautetaan siirtämällä varainhoitovuonna 2014 käyttämättä jääneet määrärahat seuraaville vuosille vastaavien menojen enimmäismääriä kasvattamalla.

2.           Vuoden 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtoa koskeva mukautus hyväksytään ennen 1 päivää toukokuuta 2015.

8 artikla Julkisen talouden liialliseen alijäämään Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointiin liittyviä makrotaloudellisia ehtoja koskevat liittyvät mukautukset

Jos Euroopan aluekehitysrahastoon, Euroopan sosiaalirahastoon, koheesiorahastoon, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon liittyvien talousarviositoumusten jäädyttäminen päättyy liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä lopetetaan jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointiin liittyvien makrotaloudellisten ehtojen soveltamisen yhteydessä, neuvosto tekee perussopimuksen ja asiaa koskevan perussäädöksen mukaisesti päätöksen jäädytettyjen sitoumusten siirtämisestä seuraaville vuosille. Jäädytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei voida siirtää vuoden n + 2 jälkeisille vuosille.

9 artikla Rahoituskehyksen tarkistaminen

1.           Ennakoimattomissa tilanteissa rahoituskehystä voidaan tarkistaa [päätöksen XXXX/XX/EU, Euratom] mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa.

2.           Tarkistettaessa rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on otettava huomioon mahdollisuus kohdentaa menoja tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella. Sekä absoluuttisena lukuna että suhteellisena osuutena mitattuna merkittävä osuus uusista menoista katetaan kyseisen otsakkeen enimmäismäärän puitteissa, silloin kun tämä on mahdollista.

3.           Tarkistettaessa rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on otettava huomioon mahdollisuus kompensoida jonkin otsakkeen enimmäismäärän kasvattaminen supistamalla jonkin toisen otsakkeen enimmäismäärää.

4.           Tarkistettaessa rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on aina säilytettävä asianmukainen suhde sitoumusten ja maksujen välillä.

5.           Edellä 3 artiklan 2 kohdassa sekä 6, 7, 8, 10, 11, 11 a ja 16 artiklassa tarkoitetuissa mukautuksissa on myös kyse rahoituskehyksen tarkistamisesta.

10 artikla Perussopimusten tarkistamiseen perustuva rahoituskehyksen mukauttaminen

Jos perussopimuksiin tehdään monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana tarkistus, jolla on vaikutuksia talousarvioon, kyseiseen rahoituskehykseen tehdään tämän tarkistuksen edellyttämät mukautukset.

11 artikla Laajentumiseen ja Kyproksen yhdistymiseen perustuva rahoituskehyksen mukauttaminen

Jos unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita rahoituskehyksen kattamalla jaksolla, rahoituskehystä mukautetaan laajentumisneuvottelujen tuloksesta johtuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

11 a artikla Kyproksen jälleenyhdistymiseen perustuva rahoituskehyksen mukauttaminen

Jos Kypros yhdistyy jälleen rahoituskehyksen kattamalla jaksolla, rahoituskehystä mukautetaan Kyproksen ongelman kokonaisvaltaisen ratkaisun ja siitä jälleenyhdistymisestä johtuvien uusien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

12 artikla Talousarviomenettelyyn liittyvä toimielinten yhteistyö

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, helpottavat vuotuista talousarviomenettelyä kaikin tavoin.

Toimielimet tekevät yhteistyötä vilpittömässä mielessä koko menettelyn ajan tavoitteenaan kantojensa yhteensovittaminen. Toimielimet tekevät yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla, jotta ne voisivat menettelyn kaikissa vaiheissa seurata työn edistymistä ja selvittää, missä määrin lähentymistä on tapahtunut.

Ne huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisella ja yhdenmukaisuuteen pyrkivällä tavalla ja jotta se johtaisi talousarvion lopulliseen hyväksymiseen.

Kolmikantakokouksia voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteen mukaan. Kukin toimielin nimeää omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa ja tiedottaa muille toimielimille hyvissä ajoin kokousjärjestelyistä oman työjärjestyksensä mukaisesti.

13 artikla Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rahoittaminen

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, jäljempänä ’YUTP’, toimintamenot otetaan kokonaisuudessaan yhteen talousarviolukuun, jonka otsakkeena on YUTP. Tämä määrä kattaa todelliset ennakoitavissa olevat tarpeet, jotka on arvioitu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuosittain laatimien ennakkoarvioiden perusteella talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä, sekä riittävän liikkumavaran odottamattomia toimia varten. Määrärahoja ei saa ottaa varaukseen.

14 artikla Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen

EU:n talousarviosta osoitetaan eurooppalaisiin satelliittinavigointiohjelmiin (EGNOS ja Galileo) vuosina 2014–2020 enintään 7 000 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina.

15 artikla Rahoituskehyksen täytäntöönpanon väliarviointi

Komissio arvioi vuonna 2016 rahoituskehyksen täytäntöönpanoa ja esittää tarvittaessa muutosehdotuksia.

16 artikla Siirtyminen seuraavaan rahoituskehykseen

Komissio esittää ennen vuoden 2018 tammikuun 1 päivää ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

Jos uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ei ole annettu neuvoston asetusta ennen 31 päivää joulukuuta 2020, voimassa olevan rahoituskehyksen kattaman viimeisen vuoden enimmäismäärien ja muiden säännösten soveltamista jatketaan siihen asti kunnes asetus, jossa vahvistetaan uusi rahoituskehys, on annettu. Jos unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita vuoden 2020 jälkeen, jatkettua rahoituskehystä on tarvittaessa mukautettava laajentumisneuvottelujen tuloksen huomioon ottamiseksi.

17 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

LIITE

Monivuotisen rahoituskehyksen taulukko (EU-28)

[1]               KOM(2011) 398 lopullinen, 29.6.2011.

[2]               EUVL L 112, 24.4.2012, s. 21.

[3]               KOM(2011) 752 lopullinen.

[4]               KOM(2011) 751 lopullinen.

[5]               KOM(2011) 753 lopullinen.

[6]               KOM(2011) 750 lopullinen.

[7]               KOM(2011) 752 lopullinen, perustelujen 5.1 kohdan viimeinen luetelmakohta, s. 7.

[8]               KOM(2011) 615 lopullinen.

[9]               Kroatian osuus 27 jäsenvaltion EU:n väestöstä ja BKTL:sta on 0,62 prosenttia. Tätä osuutta käytettiin päätettäessä vuotta 2013 koskevista määristä, jotka on vahvistettu 33 lukua (Varainhoitoa ja talousarviota koskevat säännökset) koskevassa yhteisessä kannassa.

[10]             EUVL C , , s. .

[11]             EUVL C , , s. .

[12]             EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1.

[13]             EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1.

[14]             EUVL L […], [….], s. […].

[15]             EUVL C ...

[16]             EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

[17]             EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[18]             EUVL L [...], […..], s. […].