LIITE

ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta

LIITE I

Tekniset tiedot, jotka valmistajan on annettava

1. Jarrulaitteisto

1.1. Käyttöjarrutus

– Yleiskuvaus, mukaan lukien toisiojarru / hätäjarru ja testausmahdollisuudet standardin mukaisella jarrudynamometrillä

– Järjestelmän kokoonpano

– Jarrun hallintalaite

– Kuormituksen mukaan automaattisesti säätyvä jarrutuspaine: säätö- ja toimintaominaisuudet

– Viitevoimat

– Jarrurummut

– Jarrulevyt

– Jarrupäällyste ja -palat

– Pneumaattinen jarru

– Hydraulijarru

1.2. Seisontajarru

– Yleiskuvaus

– Seisontajarrukytkin

– Akseli(t), johon/joihin seisontajarru tukeutuu

– Sähkökäyttöinen seisontajarru

1.3. Lisäjarrut

– Yleiskuvaus

– Jarrun hallintalaite

1.4.   Sähköiset hallintajärjestelmät

– ABS

– BAS

– ESC

– EBS

1.5.   Perävaunujen jarrut

– Perävaunun jarrujen letkujen liittimet: yleiskuvaus

– Turvajärjestelmän kuvaus

2. Ohjaus

– Järjestelmän yleiskuvaus

– Toimintaperiaate

– Ohjausvaihteen sijainti

– Ohjaustehostimen periaate

– Ohjauspyörän halkaisija

– Ohjausjärjestelmän sähköinen hallinta

– Muut sähköiset ominaisuudet

3. Näkyvyys

3.1. Lasit

– Tuulilasi

– Muut ulkopinnan lasit (paitsi lasikatto)

– Lasikatto

– Sisäpuolella olevat lasit

– Varauloskäynnin lasit

3.2. Taustapeilit

– Laitteiden lukumäärä

– Luokat

– Laitteiden sijainti

– Hyväksyntämerkki

3.3. Tuulilasinpyyhkimet

– Laitteiden lukumäärä

– Pyyhkimen sulkien pituus

3.4. Tuulilasin pesulaite

– Laitteiden lukumäärä

3.5. Huurunpoistojärjestelmä

– Toimintaperiaate

4. Valaisimet, heijastimet ja sähkölaitteet

4.1. Ajovalaisimet

– Kaukovalot

– Lähivalot

4.2. Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet ja äärivalaisimet

– Etuvalaisimet

– Takavalaisimet

– Sivuvalaisimet

– Äärivalaisimet edessä

– Äärivalaisimet takana

4.3. Jarruvalaisimet

– Laitteiden lukumäärä

– Laitteiden sijainti

– Valolähde

– Hyväksyntämerkki

– Mukautuvat jarruvalot

4.4.   Suuntavalaisimet ja hätävilkkukytkentä

– Laitteiden lukumäärä

– Laitteiden sijainti

– Valolähde

– Hyväksyntämerkki

– Ilmaisinvalo

– Varoitusvalojen aktivoitumisperiaate

4.5. Etu- ja takasumuvalaisimet

– Etusumuvalaisin

– Takasumuvalaisin

– Laitteiden lukumäärä

4.6. Peruutusvalaisimet

– Laitteiden lukumäärä

– Laitteiden sijainti

– Valolähde

– Hyväksyntämerkki

4.7. Takarekisterikilven valaisin

– Laitteiden lukumäärä

– Laitteiden sijainti

– Valolähde

– Hyväksyntämerkki

4.8. Heijastimet, sivuheijastimet ja takahuomiokilvet

– Etuheijastimet

– Takaheijastimet

– Sivuheijastimet

– Takahuomiokilvet

4.9.   Vetoajoneuvojen ja vedettävien ajoneuvojen väliset sähkökytkennät

– Kytkentäkaavio

– Kytkentästandardi

4.10. Ei-pakolliset valaisimet

– Ei-pakollisten valaisimien luettelo

– Laitteiden sijainti

– Hyväksyntämerkki

4.11. Akku

– Laitteiden lukumäärä

– Jännite (V)

– Kapasiteetti (Ah)

– Laitteiden sijainti

4.12. Sähköisesti hallinnoidut valaisinjärjestelmät

– Yleiskuvaus

5. Akselit, pyörät, renkaat ja pyöräntuenta

5.1. Akselit

– Yleiskuvaus

5.2. Pyörät

– Mitta

– Materiaali

5.3. Renkaat

– Lukumäärä

– Asettelu

– Mitta

– Nopeusluokka

– Kuormitusindeksi

– Varapyörien lukumäärä

– Varapyörän mitta

– Varapyörää vastaavat laitteet

5.4. Jousitus

– Järjestelmän yleiskuvaus

– Jouset

– Heilahduksenvaimentimet

– Kallistuksen vakaimet

– Ilmajousitus

– Sähköinen jousituksen hallinta

6. ALUSTA ja kori

6.1. Alustan tai rungon varusteet

– Yleiskuvaus

6.2. Polttoainesäiliö ja putket

– Polttoainesäiliöiden lukumäärä

– Säiliöiden yleiskuvaus

– Säiliön viimeinen käyttöpäivä (tarvittaessa)

– Asettelu

– Tilavuus

– Merkintä

– Suojauskeinot

– Polttoaineputkien yleiskuvaus

6.3. Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat

– Etualleajosuojaus

– Sivusuojaus

– Taka-alleajosuoja

6.4. Varapyörän teline

– Sijainti

6.5. Kytkentämekanismit ja vetolaitteet

– Kytkentämekanismit

– Vetolaitteet

6.6. Vaihteisto

– Yleiskuvaus

– Vaihteiston tyyppi

– Vaihteiden lukumäärä

– Tasauspyörästöt / itselukittuvat tasauspyörästöt

– Vetävien akselien lukumäärä

– Vaihteiston toimintamallit

– Kytkin: yleiskuvaus

– Vaihteiston sähköinen hallinta

6.7. Moottoriteline

– Yleiskuvaus

6.8. Ohjaamo ja kuormakori

– Yleiskuvaus

– Ovet

– Istuimet

– Ohjaamon askelmat

– Muut sisä- ja ulkovarusteet ja -laitteet

– Roiskesuojat ja roiskeläpät

7. MUUT VARUSTEET

7.1. Turvavyöt

– Turvavyön luokka kunkin istuimen osalta

– Hyväksyntämerkki

– Pyrotekninen esikiristin

7.2. Turvatyynyt

– Lukumäärä ja järjestely

– Merkintä

– Ilmaisinvalo

– Matkustajan turvatyynyn deaktivointi

7.3. Palosammutin

– Lukumäärä ja järjestely

– Luokat

7.4. Luvattoman käytön estolaite

– Laitteen avulla lukittu käyttö

7.5. Pyörän jarrukiilat

– Lukumäärä ja järjestely

7.6. Äänimerkinantolaite

– Laitteiden lukumäärä ja sijainti

– Hyväksyntämerkki

– Melutaso (dB (A))

7.7. Nopeusmittari

– Yksiköt (km/h tai maili/h)

– Mittarin näyttämä enimmäisnopeus (km/h tai maili/h)

– Tarkkuus

7.8. Ajopiirturi

– Merkki ja malli

– Hyväksyntämerkki

– Sarjanumero

– Sinettien sijainti

– Arvokilpien sijainti

7.9. nopeudenrajoitin

– Asetettu nopeus

– Merkki ja malli

– Asennusjärjestelyt tarkastusta varten

– (kierroksia/km tai impulssia/km)

– w (kierroksia/km tai impulssia/km)

– Arvokilpien sijainti

7.10. Matkamittari

– Numeroiden lukumäärä

8. YMPÄRISTÖHAITAT

8.1. Melu

– Yleiskuvaus järjestelmistä ja laitteista, jotka on tarkoitettu vaimentamaan ajoneuvon aiheuttamaa melua

– Melutaso: paikallaan oleva (dB (A) @ min-1)

– Melutaso: ohiajomelu (dB (A))

– Pakoputkessa olevien äänenvaimentimien lukumäärä

– Pakoputkessa olevien äänenvaimentimien sijainti

– Pakoputkessa olevien äänenvaimentimien merkintä

8.2. Bensiinimoottorin päästöt

– CO (g/km tai g/kWh)

– CO joutokäynnillä (Vol %)

– CO korotetulla joutokäynnillä (Vol % @ min-1)

– HC korotetulla joutokäynnillä (Vol % @ min-1)

– Lambda-arvo korotetulla joutokäynnillä (min-1)

– HC (g/km tai g/kWh)

– NOx (g/km tai g/kWh)

– HC + NOx (g/km)

– CO2 (g/km)

– Merkintä EY-tyyppihyväksynnän ympäristöluokasta

– OBD-liittimen tyyppi ja sijainti

– OBD-viestintäprotokolla

– Ajoneuvoon asennettu päästöjenrajoituslaite

– Ajoneuvoon asennetun päästöjenrajoituslaitteen sijainti

– Katalysaattorin merkintä

– Lambda-anturien lukumäärä

8.3. Dieselmoottorin päästöt

– CO (g/km tai g/kWh)

– HC (g/km tai g/kWh)

– NOx (g/km tai g/kWh)

– HC + NOx (g/km)

– CO2 (g/km)

– Dieselpäästöjen hiukkaset (g/km tai g/kWh)

– Dieselpäästöjen korjattu absorptiokerroin (m-1) (sameus)

– Merkintä EY-tyyppihyväksynnän ympäristöluokasta

– OBD-liitin

– OBD-viestintäprotokolla

– Ajoneuvoon asennettu päästöjenrajoituslaite

– Ajoneuvoon asennetun päästöjenrajoituslaitteen sijainti

– Katalysaattorin merkintä

– Hiukkasloukun merkintä

8.4. Sähkömagneettisten häiriöiden vaimennus

– Kuvaus sytytystulppien johdotuksen ominaisuuksista

– Sytytystulppien johdotuksen merkintä

LIITE II

TESTISISÄLTÖJÄ JA ‑MENETELMIÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1. YLEISTÄ

Tässä liitteessä määritellään ajoneuvon järjestelmät ja osat, jotka on tarkastettava. Siinä määritellään tarkastuksissa käytettävät menetelmät sekä perusteet, joiden mukaisesti määritetään, onko ajoneuvo hyväksyttävässä kunnossa.

Katsastukseen on sisällyttävä ainakin jäljempänä 3 kohdassa luetellut kohteet, jos nämä koskevat katsastettavan ajoneuvon varusteita kyseisessä jäsenvaltiossa.

Katsastuksessa on käytettävä saatavilla olevia tekniikoita ja laitteita, eikä siinä pitäisi käyttää työkaluja ajoneuvon osien purkamiseen tai poistamiseen.

Kaikkia lueteltuja kohteita on pidettävä pakollisina ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksessa, lukuun ottamatta kirjaimella X merkittyjä kohteita, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä katsastuksessa olennaisina.

Hylkäysperusteita ei sovelleta, jos niissä viitataan vaatimuksiin, joita ei ollut säädetty ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleessa ajoneuvon tyyppihyväksyntälainsäädännössä tai jälkiasennusta koskevissa vaatimuksissa.

Jos testimenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja kokeilee niitä käsin, arvioi niiden aiheuttamaa ääntä tai käyttää muita soveltuvia työkaluja vaatimattomia tarkastusmenetelmiä.

2. TESTIN SISÄLTÖ

Testissä on tarkasteltava ainakin seuraavia seikkoja:

0)           Ajoneuvon tunnistus

1)           Jarrulaitteet

2)           Ohjaus

3)           Näkyvyys

4)           Valaisinlaitteet ja sähköjärjestelmän osat

5)           Akselit, pyörät, renkaat, jousitus

6)           Alusta ja kori

7)           Muut varusteet

8)           Ympäristöhaitat

9)           Lisätarkastukset M2- ja M3-luokan ajoneuvoille, joilla kuljetetaan matkustajia.

3. TESTISISÄLLÖT JA ‑MENETELMÄT

Testiin on sisällyttävä vähintään seuraavassa taulukossa luetellut kohteet, ja siinä on sovellettava kyseisessä taulukossa lueteltuja vähimmäisvaatimuksia ja menetelmiä.

Kohde || Menetelmä || Hylkäysperusteet ||

||

0.       AJONEUVON TUNNISTUS ||

0.1.      Rekisterikilvet (jos niitä edellytetään vaatimuksissa (1)) || Silmämääräinen tarkastus || a)                Rekisterikilpi puuttuu tai kiinnitys puutteellinen. b)                Merkintä puuttuu tai se ei ole luettavissa. c)                Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita. ||

0.2.      Ajoneuvon tunniste-/valmiste-/sarjanumero || Silmämääräinen tarkastus || a)                Puuttuu tai ei löydy. b)                Epätäydellinen, ei luettavissa. c)                Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita. ||

1.         JARRULAITTEET ||

1.1.      Mekaaninen kunto ja toiminta ||

1.1.1.       Käyttö­jarru­polkimen/‑vivun laakerointi || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna. || a)                Laakerointi liian kireä. b)                Erittäin kulunut tai liikaa välystä. ||

1.1.2.    Jarrupolkimen/-vivun kunto ja liike jarrutettaessa || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna. || a)                Liian suuri tai riittämätön liikevara. b)                Jarrupoljin ei palauta asianmukaisesti c)                Jarrupolkimen liukueste puuttuu, puutteellisesti kiinnitetty tai kulunut ||

1.1.3.    Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt || Osien silmämääräinen tarkastus normaalissa käyttöpaineessa. Tarkastetaan ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika sekä varoitusmerkin, monipiirisuojaventtiilin ja paineenrajoitusventtiilin toiminta. || a)                Yli- tai alipaine riittämätön toistuviin jarrutuksiin (vähintään kaksi jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin syttyessä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen). b)                Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika ei ole vaatimusten(1) mukainen. c)                Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi. d)                Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai havaittavissa olevia vuotoja. e)                Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan. ||

1.1.4.    Varoituslaite tai painemittari || Toiminnan tarkastus. || Varoituslaite tai painemittari on viallinen. ||

1.1.5.    Käsikäyttöinen jarruventtiili || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. || a)                Käyttölaite murtunut, vahingoittunut tai erittäin kulunut. b)                Käyttölaite huonosti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys viallinen. c)                Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä. d)                Epätyydyttävä toiminta. ||

1.1.6.   Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite, sähköinen seisontajarru || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. || a)                Lukitus ei pidä kunnolla. b)                Vivun akseli tai lukitusmekanismi on liian kulunut. c)                Vivun liikekulma on liian suuri (virheellinen säätö). d)                Käyttövipu puuttuu tai on vaurioitunut tai toimimaton. e)                Virheellinen toiminta, varoitusmerkki näyttää toimintahäiriötä. ||

1.1.7. Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit) || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. || a)                Venttiili on vahingoittunut tai vuotaa. b)                Kompressorin liiallinen öljyvuoto paineilmajärjestelmään. c)                Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön. d)                Hydraulinesteen vuoto. ||

1.1.8.   Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma) || Irrotetaan ja kytketään uudelleen kaikki jarrujärjestelmän liittimet vetoauton ja perävaunun välillä. || a)                Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen. b)                Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön. c)                Vuoto. d)                Virheellinen toiminta. ||

1.1.9.   Painevaraaja, painesäiliö || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Säiliö vahingoittunut, syöpynyt tai vuotaa. b)                Tyhjennyslaite ei toimi. c)                Säiliön kiinnitys viallinen tai riittämätön. ||

1.1.10.     Jarrutehostin, pääsylinteri (hydrauli-järjestelmät) || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. || a)                Jarrutehostin on viallinen tai tehoton. b)                Pääsylinteri on viallinen tai vuotaa. c)                Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen.             d)          Jarrunestettä liian vähän. e)                Pääsylinterin säiliön kansi puuttuu. f)                Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen. g)                Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti jarrunesteen pinnan ollessa liian alhaalla. ||

1.1.11.     Jarruputket || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. || a)                Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara. b)                Vuoto. c)                Putket ovat vahingoittuneet tai liiallisesti syöpyneet. d)                Putket on sijoitettu väärin. ||

1.1.12.     Jarruletkut || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. || a)                Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara. b)                Letkut ovat vahingoittuneet, hankautuneet, kiertyneet tai liian lyhyet. c)                Vuoto. d)                Jarruletkut paisuvat liikaa paineen alaisina. e)                Letkut ovat huokoiset. ||

1.1.13.     Jarrupäällysteet ja ‑palat || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Jarrupäällyste tai ‑pala on erittäin kulunut. b)                Jarrupäällyste tai -pala on likainen (öljyä, rasvaa jne.). c)                Jarrupäällyste tai -pala puuttuu. ||

1.1.14.     Jarrurummut, jarrulevyt || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Jarrurumpu tai -levy on erittäin kulunut, siinä on naarmuja tai halkeamia tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut. b)                Jarrurumpu tai -levy on likainen (öljyä, rasvaa jne.). c)                Jarrurumpu tai -levy puuttuu. d)                Puutteellisesti kiinnitetty. ||

1.1.15.     Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. || a)                Vaijerit ovat vahingoittuneet tai kiertyneet. b)                Osa on erittäin kulunut tai syöpynyt. c)                Puutteellisesti kiinnitetty. d)                Vaijerinohjain on viallinen. e)                Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen on estynyt. f)                Jarrulaitteiden liikkuminen on epänormaali virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen vuoksi. ||

1.1.16.     Jarrujen toimilaitteet (mukaan lukien jousijarrut tai hydrauliset pyöräsylinterit) || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. || a)                Toimilaite on murtunut tai vahingoittunut. b)                Toimilaite ei ole riittävän tiivis. c)                Toimilaitteen kiinnitys puutteellinen. d)                Toimilaite on erittäin syöpynyt. e)                Sylinterin liikepituus on liian pieni tai liian suuri. f)                Pölysuojus puuttuu tai on vahingoittunut. ||

1.1.17.     Kuormantunteva jarruventtiili || Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. || a)                Viallinen liitäntä. b)                Liitäntä on säädetty virheellisesti. c)                Venttiili on juuttunut tai toimimaton. d)                Venttiili puuttuu. e)                Arvokilpi puuttuu. f)                Tiedot eivät ole luettavissa tai ne eivät ole vaatimusten(1) mukaiset. ||

1.1.18.     Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Mekanismi on vahingoittunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti tai se on liian kulunut tai virheellisesti säädetty. b)                Mekanismi toimii puutteellisesti. c)                Virheellisesti asennettu tai korvattu. ||

1.1.19.     Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu) || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Asennuksessa tai kiinnityksissä on puutteita. b)                Järjestelmässä on ilmeisiä puutteita tai se puuttuu. ||

1.1.20.     Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta || Irrotetaan vetoauton ja perävaunun välinen jarrukytkentä. || Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle kun kytkentä irrotetaan. ||

1.1.21.     Koko jarrujärjestelmä || Silmämääräinen tarkastus || a)                Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vahingoittuneita tai liian syöpyneitä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään. b)                Ilma- tai pakkasnestevuoto. c)                Minkä tahansa osan kiinnitys on viallinen tai riittämätön. d)                Mitä tahansa osaa on korjattu tai muutettu epäasianmukaisesti[1]. ||

1.1.22.     Mittausliittimet (jos asennettu tai vaadittu) || Silmämääräinen tarkastus || a)                Puuttuu. b)                Vahingoittuneet, huonosti kiinnitetyt tai vuotavat. ||

1.2.       Käyttöjarrun suorituskyky ja teho ||

1.2.1.    Suorituskyky || Testaus staattisella jarrutestauslaitteella tai, jos tämä ei ole mahdollista, testaus koeajon aikana; jarrutusta lisätään asteittain enimmäisvoimaan asti. || a)                Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarruvoima. b)                Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta. c)                Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä). d)                Liian pitkä vasteaika jossakin pyörässä. e)                Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana. ||

1.2.2.    Teho || Testaus staattisella jarrutestauslaitteella tai, jos tämä ei ole teknisistä syistä mahdollista, testaus koeajon aikana tallentavan hidastuvuusmittarin avulla, jotta voidaan määrittää jarrutuskerroin suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan. Ajoneuvot tai perävaunut, joiden suurin sallittu massa on yli 3500 kg, on tarkastettava ISO 21069 -standardin mukaisesti tai vastaavilla menetelmillä. Koeajon aikana tehtävät testit on toteutettava kuivissa olosuhteissa tasaisella ja suoralla tiellä. || Ei saavuta vähintään seuraavaa vähimmäistasoa: Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ensimmäisen kerran direktiivin 2010/48/EU voimaantulon jälkeen: –                 Luokka N1: 50 % –                 Luokka M1: 58 % –                 Luokat M2 ja M3: 50 % –                 Luokat N2 ja N3: 50 % –                 Luokat O2, O3 ja O4 · puoliperävaunut: 45% · perävaunut: 50% Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ennen direktiivin 2010/48/EU voimaantuloa: Luokka N1: 45% Luokat M1, M2 ja M3: 50% [2] Luokat N2 ja N3: 43% [3] Luokat O2,O3 ja O4: 40% [4] Muut - L-luokat (molemmat jarrut):                 Luokka L1e: 42 %                 Luokat L2e ja L6e: 40 %                 Luokka L3e: 50 %                 Luokka L4e: 46 %                 Luokat L5e ja L7e: 44 % - L-luokat (takajarrut):                 kaikki luokat: 25 % ||

1.3.       Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä) ||

1.3.1. Suorituskyky || Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.1 kohdassa määriteltyä menetelmää. || a)                Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarruvoima. b)                Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta. c)                Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä). ||

1.3.2.    Teho || Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.2 kohdassa määriteltyä menetelmää. || Jarruteho on alle 50 prosenttia[5] 1.2.2 kohdassa tarkoitetusta käyttöjarrun tehosta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan. (lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e). ||

1.4.       Seisontajarrun suorituskyky ja teho ||

1.4.1.    Suorituskyky || Jarru kytketään staattisessa jarrutestauslaitteessa ja/tai koeajon aikana hidastuvuusmittarin kanssa suoritettavassa testissä. || Jarru ei toimi toisella puolella, tai jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liiaksi suorasta linjasta. ||

1.4.2.    Teho || Testaus staattisella jarrutestauslaitteella tai koeajon aikana suoritettava testi osoittavan tai tallentavan hidastuvuusmittarin avulla tai pysäyttämällä ajoneuvo mäkeen, jonka kaltevuus on tunnettu. Tavarankuljetusajoneuvot olisi testattava kuormattuina, mikäli mahdollista. || Ei saavuta kaikkien ajoneuvojen osalta vähintään 16 prosentin jarrutuskerrointa suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai moottoriajoneuvojen osalta 12 prosentin jarrutuskerrointa suhteessa ajoneuvolle sallittuun suurimpaan yhdistelmämassaan sen mukaan, kumpi on suurempi. (lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e). ||

1.5.       Hidastin­järjestelmän suorituskyky || Silmämääräinen tarkastus ja, mikäli mahdollista, järjestelmän toimivuuden testaus. || a)                Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin). b)                Järjestelmä ei toimi. ||

1.6.       Lukkiutumattomat jarrut (ABS) || Silmämääräinen tarkastus ja varoitusmerkin tarkastus. || a)                Varoitusmerkki ei toimi. b)                Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö. c)                Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut. d)                Johdotus vahingoittunut. e)                Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet. ||

1.7. Sähköinen jarrujärjestelmä (EBS) || Varoitusmerkin silmämääräinen tarkastus. || a)                Varoitusmerkki ei toimi. b)                Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö. ||

1.8. Jarruneste || Kiehumislämpötilan tai vesipitoisuuden mittaus. || a) Jarrunesteen kiehumislämpötila liian alhainen tai vesipitoisuus liian korkea. b) Jarruneste likaista. c)             Jarrunestettä liian vähän. ||

2.       OHJAUS ||

2.1.    Mekaaninen kunto ||

2.1.1. Ohjausvaihteen kunto || Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät irti maasta tai kääntöpöydillä; ohjauspyörää pyöritetään ääriasennosta ääriasentoon. Ohjausvaihteen toiminnan silmämääräinen tarkastus. || a)                Ohjausvaihde takertelee. b)                Kääntöakseli vääntynyt tai kiilat kuluneet. c)                Kääntöakseli erittäin kulunut. d)                Kääntöakselin liike liian suuri. e)                Vuoto. ||

2.1.2.       Ohjausvaihteen kiinnitys || Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon pyörien paino kohdistuu maahan; ohjauspyörää/ohjaustankoa pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjausvaihteen kiinnitys runkoon. || a)                Ohjausvaihde ei ole kunnolla kiinnitetty. b)                Rungossa olevat kiinnitysreiät ovat soikeat. c)                Kiinnityspultteja puuttuu tai niitä on murtunut. d)                Ohjausvaihde vaurioitunut. ||

2.1.3. Ohjausvivuston kunto || Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät maassa; ohjauspyörää pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjauksen osien kuluneisuus, murtumat ja turvallisuus. || a)                Liikettä sellaisten osien välillä, joiden pitäisi olla kiinteitä. b)                Nivelissä liiallista kulumista. c)                Murtuma tai muodonmuutos. d)                Ohjausvivuston nivelien kiinnityksen varmistus puuttuu. e)                Osien virheellinen asennus (esim. raidetanko tai vetonivel). f)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos. g)                Pölysuojus puuttuu tai se on vahingoittunut tai erittäin huonossa kunnossa. ||

2.1.4. Ohjausvivuston toiminta || Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät maassa ja moottori käynnissä (ohjaustehostin); ohjauspyörää pyöritetään ääriasennosta ääriasentoon. Vivuston liikkeiden silmämääräinen tarkastus. || a)                Ohjausvivuston liikkuva osa osuu johonkin rungon kiinteään osaan. b)                Ohjauksen rajoittimet eivät toimi tai puuttuvat. ||

2.1.5. Ohjaustehostin || Tarkastetaan, onko ohjausjärjestelmässä vuotoja, ja tarkastetaan hydraulinesteen taso säiliössä (jos näkyvillä). Tarkastetaan ohjaustehostimen toiminta pyörät maassa ja moottori käynnissä. || a)                Nestevuoto. b)                Nestettä liian vähän. c)                Mekanismi ei toimi. d)                Mekanismi murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty. e)                Osat on asennettu virheellisesti tai ne osuvat toisiinsa. f)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos. g)                Vaijerit/letkut vahingoittuneita, erittäin syöpyneitä. ||

2.2.          Ohjauspyörä, ohjauspylväs ja ohjaustanko ||

2.2.1.       Ohjauspyörän/ ohjaustangon kunto || Pyörien ollessa maassa heilutetaan ohjauspyörää sivulta sivulle suorassa kulmassa ohjauspylvääseen nähden ja samalla kohdistetaan siihen painetta alas- ja ylöspäin. Välyksen silmämääräinen tarkastus. || a)                Ohjauspyörän ja -pylvään välillä liiallinen välys. b)                Ohjauspyörän keskiön lukituslaite puuttuu. c)                Murtuma tai löysyyttä ohjauspyörän keskiössä, kehässä tai puolissa.

2.2.2. Ohjauspylväs/ haarukat || Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa kohdistuu maahan; ohjauspyörää painetaan ja vedetään ohjauspylvään suuntaisesti ja ohjauspyörää/ohjaustankoa työnnetään eri suuntiin suorassa kulmassa ohjauspylvääseen/haarukkaan nähden. Välyksen ja joustokytkinten tai murrosnivelten kunnon silmämääräinen tarkastus. || a)                Ohjauspyörän keskiön liiallinen liike. b)                Ohjauspylvään yläpään liian suuri säteittäinen liike pylvään keskiviivaan nähden. c)                Joustokytkin vaurioitunut. d)                Kiinnitys puutteellinen. e)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

2.3. Ohjauksen välys || Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa on pyörien varassa, ohjaustehostimella varustettujen ajoneuvojen moottori on käynnissä ja pyörät osoittavat suoraan eteenpäin; ohjauspyörää käännetään kevyesti myötä- ja vastapäivään niin pitkälle kuin mahdollista pyörien liikkumatta. Välyksen silmämääräinen tarkastus. || Ohjauksessa liikaa välystä (esim. ohjauspyörän kehällä sijaitsevan pisteen liike on yli viidesosa ohjauspyörän halkaisijasta tai se ei ole vaatimusten(1) mukainen).

2.4. Pyörien suuntaus (X)(2) || Tarkastetaan ohjaavien pyörien suuntaus sopivilla laitteilla. || Pyörien suuntaus ei ole ajoneuvovalmistajan tietojen tai vaatimusten(1) mukainen.

2.5. Perävaunun ohjaavan akselin kääntöpöytä || Silmämääräinen tarkastus tai tarkastus välystentarkistuslaitteella. || a)                Jokin osa vahingoittunut tai murtunut. b)                Liikaa välystä. c)                Kiinnitys puutteellinen.

2.6. Sähkötoiminen ohjaustehostin (EPS) || Silmämääräinen tarkastus ja sen tarkastus, että ohjauspyörän asento vastaa pyörien asentoa, kun moottori käynnistetään/sammutetaan. || a)                EPS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä. b)                Ohjauspyörän asento ei vastaa pyörien asentoa. c)                Ohjaustehostin ei toimi.

3.          NÄKYVYYS ||

3.1.       Näkökenttä || Silmämääräinen tarkastus kuljettajan istuimelta. || Kuljettajan näkökentässä on este, joka haittaa näkyvyyttä eteen tai sivuille.

3.2.          Lasin kunto || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Lasi tai läpinäkyvä paneeli (jos sallittu) haljennut tai naarmuuntunut/hankautunut. b)                Lasi tai läpinäkyvä paneeli (mukaan luettuina heijastavat tai sävytetyt kalvot) ei ole vaatimusten(1) mukainen. (XX)(3) c)                Lasi tai läpinäkyvä paneeli vaurioitunut.

3.3.       Taustapeilit tai epäsuoran näkemän laitteet || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti. b)                Peili tai laite ei toimi tai se on vahingoittunut, löysä tai puutteellisesti kiinnitetty.

3.4. Tuulilasinpyyhkimet || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Pyyhkimet eivät toimi tai puuttuvat. b)                Pyyhkimen sulka puuttuu tai vaurioitunut.

3.5. Tuulilasin pesulaite || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Pesulaitteen toiminta riittämätön.

3.6. Huurunpoisto­järjestelmä (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Järjestelmä ei toimi tai toiminta puutteellinen.

4.          VALAISIMET, HEIJASTIMET JA SÄHKÖLAITTEET ||

4.1.       Ajovalaisimet ||

4.1.1.    Kunto ja toiminta || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valo/valonlähde vaurioitunut tai puuttuu. b)                Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) vaurioitunut tai puuttuu. c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.1.2. Suuntaus || Määritetään kunkin ajovalaisimen vaakasuora suuntaus lähivaloilla ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla tai pystysuoraa tasoa vasten. || Ajovalaisimen suuntaus ei ole vaatimuksissa(1) asetetuissa rajoissa.

4.1.3.    Kytkennät || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä). b)                Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.

4.1.4.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen. b)                Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka selvästi heikentävät valotehoa tai muuttavat valon väriä. c)                Valonlähde ja valaisin eivät ole yhteensopivia.

4.1.5.    Suuntauksen­säätö­järjestelmä (jos pakollinen) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista. || a)                Laite ei toimi. b)                Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta.

4.1.6.    Ajovalaisimien pesulaite (jos pakollinen) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista. || Laite ei toimi.

4.2.       Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet ja äärivalaisimet ||

4.2.1.   Kunto ja toiminta || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valonlähde viallinen. b)                Viallinen lasi. c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.2.2. Kytkennät || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti. b)                Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.

4.2.3.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen. b)                Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka heikentävät valotehoa tai muuttavat valon väriä.

4.3.       Jarruvalaisimet ||

4.3.1.    Kunto ja toiminta || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valonlähde viallinen. b)                Viallinen lasi. c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.3.2.    Kytkennät || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti. b)                Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.

4.3.3.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen.

4.4.          Suuntavalaisimet ja hätävilkkukytkentä ||

4.4.1.    Kunto ja toiminta || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valonlähde viallinen. b)                Viallinen lasi. c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.4.2.    Kytkennät || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.

4.4.3.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen.

4.4.4.    Vilkkumistiheys || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Vilkkumistiheys ei ole vaatimusten(1) mukainen.

4.5.          Etu- ja takasumuvalaisimet ||

4.5.1.    Kunto ja toiminta || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valonlähde viallinen. b)                Viallinen lasi. c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.5.2. Suuntaus (X)(2) || Toiminnan kokeilu ja tarkastus ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla. || Etusumuvalojen suuntaus virheellinen vaakatasossa, kun valokuviolla on ääriraja.

4.5.3.    Kytkennät || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.

4.5.4.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen. b)                Järjestelmä ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.

4.6.          Peruutusvalaisimet ||

4.6.1.    Kunto ja toiminta || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valonlähde viallinen. b)                Viallinen lasi. c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.6.2.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen. b)                Järjestelmä ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.

4.6.3.    Kytkennät || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.

4.7.       Takarekisterikilven valaisin ||

4.7.1.    Kunto ja toiminta || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valo suuntautuu suoraan taakse. b)                Valonlähde viallinen. c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.7.2.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Järjestelmä ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.

4.8.       Heijastimet, näkymistä parantavat (heijastavat) merkinnät ja takahuomiokilvet ||

4.8.1.    Olosuhteet || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Heijastinlaite puutteellinen tai vahingoittunut. b)                Heijastin puutteellisesti kiinnitetty.

4.8.2.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Silmämääräinen tarkastus. || Heijastin tai sen väri tai sijoitus ei ole vaatimusten(1) mukainen.

4.9.       Valaisinlaitteiden pakolliset merkkivalaisimet ||

4.9.1.    Kunto ja toiminta || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Ei toimi.

4.9.2.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Ei vaatimusten(1) mukainen.

4.10.    Vetoauton ja perävaunun tai puoliperävaunun väliset sähkökytkennät || Silmämääräinen tarkastus: jos mahdollista, tarkastetaan kytkennän sähköinen jatkuvuus. || a)                Kiinteät osat puutteellisesti kiinnitetty. b)                Eristys vaurioitunut. c)                Perävaunun tai vetoauton sähköliitännät toimivat virheellisesti.

4.11.     Sähköjohdot || Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, joissain tapauksissa tarkastus myös moottoritilan sisältä. || a)                Johtojen kiinnitys puutteellinen. b)                Johdot huonossa kunnossa. c)                Eristys vaurioitunut.

4.12.     Ei-pakolliset valaisimet ja heijastimet (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Valaisinta/heijastinta ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti. b)                Valaisimen toiminta ei ole vaatimusten(1) mukaista. c)                Valaisin/heijastin puutteellisesti kiinnitetty.

4.13.     Akku (akut) || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Puutteellinen kiinnitys. b)                Vuoto. c)                Viallinen kytkin (jos vaadittu). d)                Vialliset sulakkeet (jos vaadittu). e)                Riittämätön tuuletus (jos vaadittu).

5.          AKSELIT, PYÖRÄT, RENKAAT JA PYÖRÄNTUENTA ||

5.1.       Akselit ||

5.1.1.    Akselit || Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. || a)                Akselissa murtuma tai muodonmuutos. b)                Kiinnitys ajoneuvoon puutteellinen. c)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

5.1.2.    Olka-akselit || Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. Kuhunkin pyörään kohdistetaan pysty- tai sivuttaissuuntainen voima ja tarkkaillaan akselin ja olka-akselin välisen liikkeen suuruutta. || a)                Olka-akseli murtunut. b)                Olkatappi ja/tai holkit erittäin kuluneet. c)                Liikaa liikettä olka-akselin ja akselin välillä. d)                Olka-akselin lukitus puutteellinen.

5.1.3. Pyörän laakerit || Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. Ravistetaan pyörää tai kohdistetaan sivuttaissuuntainen voima kuhunkin pyörään ja tarkkaillaan pyörän liikettä ylöspäin suhteessa olka-akseliin. || a)                Pyöränlaakerissa liikaa välystä. b)                Pyöränlaakeri liian tiukka, jumittunut.

5.2.          Pyörät ja renkaat ||

5.2.1.    Pyörän napa || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Pyörän muttereita tai pultteja puuttuu. b)                Napa kulunut tai vahingoittunut.

5.2.2.    Pyörät || Kunkin vanteen molempien puolien silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. || a)                Murtumia tai puutteellinen hitsaus. b)                Renkaan lukkorenkaita ei ole asennettu asianmukaisesti. c)                Vanne vääntynyt tai erittäin kulunut. d)                Vanteen koko tai tyyppi ei ole vaatimusten(1) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

5.2.3.    Renkaat || Koko renkaan silmämääräinen tarkastus joko pyörittämällä pyörää siten, että pyörä on irti maasta ja ajoneuvo on tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, tai liikuttamalla ajoneuvoa eteen ja taakse tarkastuskuilun päällä. || a)                Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten(1) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. b)                Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita. c)                Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudosrenkaat). d)                Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja. e)                Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten(1) mukainen. f)                Rengas hankaa toiseen osaan. g)                Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten(1) mukaiset. h)                Rengaspaineen valvontajärjestelmässä toimintahäiriö tai järjestelmä ilmeisen toimimaton.

5.3.       Pyöräntuenta ||

5.3.1.    Jouset ja kallistuksen-vakaajat || Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. || a)                Jouset puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin. b)                Jousen osa vahingoittunut tai murtunut. c)                Jousi puuttuu. d)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

5.3.2.    Heilahduksen­vaimentimet || Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa tai tarkastus erityisvälineillä, jos niitä on saatavilla. || a)                Heilahduksenvaimentimet puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin. b)                Heilahduksenvaimennin vahingoittunut ja siinä on merkkejä vakavasta vuodosta tai toimintahäiriöstä.

5.3.2.1. Vaimennustehon testaus || Käytetään erityislaitteita ja verrataan vasemman ja oikean puolen välistä eroa ja/tai verrataan mitattuja arvoja valmistajan antamiin absoluuttisiin arvoihin. || a)                Merkittävä ero vasemman ja oikean puolen välillä. b)                Annettuja vähimmäisarvoja ei saavuteta.

5.3.3.    Vääntösauvat, tukivarret ja reaktiotangot || Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. || a)                Osa puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin. b)                Osa vahingoittunut, murtunut tai erittäin syöpynyt. c)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

5.3.4.    Jousituksen nivelet || Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. || a)                Jousen riipuke ja/tai holkit tai jousituksen nivelet erittäin kuluneet. b)                Pölysuojus puuttuu tai vaurioitunut.

5.3.5.    Ilmajousitus || Silmämääräinen tarkastus || a)                Järjestelmä ei toimi. b)                Mikä tahansa osa vahingoittunut, muutettu tai vaurioitunut järjestelmän toimintaa haittaavalla tavalla. c)                Järjestelmässä korvin kuultava vuoto.

6.          ALUSTA JA KORI ||

6.1.       Alusta ja runko varusteineen ||

6.1.1.       Yleinen kunto || Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. || a)                Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan murtuma tai muodonmuutos. b)                Vahvistuslevyjen tai kiinnikkeiden kiinnitys puutteellinen. c)                Rakenteen lujuuteen vaikuttava ruostevaurio. ||

6.1.2.    Pakoputkisto ja äänenvaimentimet || Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. || a)                Pakoputkisto puutteellisesti kiinnitetty tai vuotaa. b)                Pakokaasu pääsee ohjaamoon tai matkustajatilaan. ||

6.1.3.    Polttoainesäiliö ja -putket (myös lämmityslaitteen polttoainesäiliö ja putket) || Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa; LPG/CNG-järjestelmissä käytetään vuodonilmaisinlaitteita. || a)                Polttoainesäiliö tai -putket puutteellisesti kiinnitetty. b)                Polttoainetta vuotaa tai täyttöaukon kansi puuttuu tai ei toimi. c)                Vahingoittuneet tai hankautuneet putket. d)                Polttoaineen sulkuhana (jos vaadittu) ei toimi asianmukaisesti. e)                Seuraavista syistä aiheutuva palovaara: - vuotava polttoaine - polttoainesäiliö tai pakoputki epäasianmukaisesti suojattu - moottoritilan kunto. f)                LPG/CNG- tai vetyjärjestelmä ei ole vaatimusten(1) mukainen. ||

6.1.4.    Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Puutteellinen kiinnitys tai vaurioita, jotka voivat aiheuttaa vammoja kosketuksessa. b)                Laite selvästi vaatimusten(1) vastainen. ||

6.1.5.    Varapyörän teline (jos asennettu) || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Teline ei ole asianmukaisessa kunnossa. b)                Teline murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty. c)                Vararengas puutteellisesti kiinnitetty telineeseen ja voi pudota. ||

6.1.6.       Kytkentä­mekanismit ja vetolaitteet || Kulumisen ja asianmukaisen toiminnan silmämääräinen tarkastus kiinnittäen erityistä huomiota asennettuihin turvalaitteisiin ja/tai tarkastus mittauslaitteella. || a)                Jokin osa vahingoittunut, puutteellinen tai murtunut. b)                Jokin osa erittäin kulunut. c)                Kiinnitys puutteellinen. d)                Turvalaite puuttuu tai ei toimi asianmukaisesti. e)                Osoitin ei toimi. f)                Peittää rekisterikilven tai valaisimen (kun poissa käytöstä). g)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos. ||

6.1.7.    Vaihteisto || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja. b)                Vaihteiston laakerit erittäin kuluneet. c)                Kardaaniakselin nivelristikko erittäin kulunut. d)                Vaurioituneet joustokytkimet. e)                Vetoakseli vahingoittunut tai vääntynyt. f)                Laakeripesä murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty. g)                Pölysuojus puuttuu tai vaurioitunut. h)                Laiton muutos voimansiirtolaitteissa. ||

6.1.8.    Moottorikiinnikkeet || Silmämääräinen tarkastus, ei välttämättä tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. || Kiinnikkeet huonokuntoiset, niissä on ilmeisiä ja vakavia vaurioita tai ne ovat löysät tai murtuneet. ||

6.1.9. Moottorin suorituskyky || Silmämääräinen tarkastus || a)                Ohjausyksikköä muutettu laittomasti. b)                Laiton muutos moottorissa. ||

6.2.          Ohjaamo ja kuormakori ||

6.2.1. Kunto || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Löystynyt tai vaurioitunut paneeli tai osa, joka voi aiheuttaa vammoja. b)                Runkopilarin kiinnitys puutteellinen. c)                Pakokaasu pääsee sisään. d)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos. ||

6.2.2.    Asennus || Silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. || a)                Kori tai ohjaamo puutteellisesti kiinnitetty. b)                Kori/ohjaamo on selvästi vinossa runkoon nähden. c)                Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukeen puutteellinen tai puuttuu. d)                Itsekantavan korin kiinnityspisteissä ruostevaurioita. ||

6.2.3.    Ovet ja ovenkahvat || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Ovi ei aukene tai sulkeudu kunnolla. b)                Ovi saattaa aueta vahingossa tai se ei pysy kiinni. c)                Ovet, saranat, kahvat tai pilari puuttuvat, löysiä tai vaurioituneita. ||

6.2.4.    Lattia || Silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. || Lattia heikko tai vaurioitunut. ||

6.2.5.    Kuljettajan istuin || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Istuimen kiinnitys löysä tai sen rakenne viallinen. b)                Säätömekanismi ei toimi asianmukaisesti. ||

6.2.6.    Muut istuimet || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä. b)                Istuimia ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti. ||

6.2.7.    Hallintalaitteet || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Mikä tahansa ajoneuvon turvallisen käytön kannalta välttämätön hallintalaite ei toimi asianmukaisesti. ||

6.2.8.    Ohjaamon askelmat || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Askelma tai askelrengas puutteellisesti kiinnitetty. b)                Askelma tai rengas vaurioitunut niin, että voi aiheuttaa vammoja käyttäjille. ||

6.2.9.   Muut sisä- ja ulkovarusteet ja ‑laitteet || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Muiden varusteiden ja laitteiden kiinnitys puutteellinen. b)                Muu varuste tai laite ei ole vaatimusten(1) mukainen. c)                Vuotava hydraulilaite. ||

6.2.10.   Roiskesuojat ja roiskeläpät || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Puuttuu, löysällä tai erittäin syöpynyt. b)                Liian lähellä pyörää. c)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

7.          MUUT VARUSTEET ||

7.1.       Turvavyöt/lukot ja turvajärjestelmät ||

7.1.1.    Turvavöiden/ lukkojen kiinnityksen turvallisuus || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Kiinnityspiste vaurioitunut. b)                Kiinnitys puutteellinen. ||

7.1.2.    Turvavöiden/ lukkojen kunto || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Pakollinen turvavyö puuttuu tai sitä ei ole asennettu. b)                Turvavyö vaurioitunut. c)                Turvavyö ei ole vaatimusten(1) mukainen. d)                Turvavyön lukko vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti. e)                Turvavyön kelauslaite vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti. ||

7.1.3. Turvavöiden voimanrajoittimet || Silmämääräinen tarkastus || Voimanrajoitin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon. ||

7.1.4. Turvavöiden esikiristimet || Silmämääräinen tarkastus || Esikiristin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon. ||

7.1.5. Turvatyyny || Silmämääräinen tarkastus || a)                Turvatyyny puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon. b)                Turvatyyny ei selvästi toimi. ||

7.1.6. Turvajärjestelmät || Toimintahäiriön merkkivalon silmämääräinen tarkastus. || SRS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä. ||

7.2.   Palo­sammutin (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Puuttuu. b)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

7.3.   Lukkolaite / Luvattoman käytön estävä laite || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Laite ei estä ajoneuvon käyttöä. b)                Viallinen tai lukitsee ajoneuvon tai estää sen käytön tahtomatta. ||

7.4.   Varoituskolmio (jos vaadittu) (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Puuttuu tai puutteellinen. b)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

7.5.   Ensiapupakkaus (jos vaadittu) (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus. || Puuttuu, puutteellinen tai ei vaatimusten(1) mukainen. ||

7.6.   Pyörän jarrukiilat (jos vaadittu) (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus. || Puuttuvat tai vaurioituneet. ||

7.7.   Äänimerkinantolaite || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Ei toimi. b)                Käyttölaite huonosti kiinnitetty. c)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

7.8.   Nopeusmittari || Silmämääräinen tarkastus tai toiminnan kokeilu koeajon aikana tai sähköisesti. || a)                Ei asennettu vaatimusten(1) mukaisesti. b)                Ei toimi. c)                Valaistus ei toimi. ||

7.9.   Ajopiirturi (jos asennettu tai vaadittu) || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Ei asennettu vaatimusten(1) mukaisesti. b)                Ei toimi. c)                Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu. d)                Kalibrointikilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa. e)                Laitteeseen on selvästi kajottu. f)                Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa. ||

7.10.     Nopeudenrajoitin (jos asennettu tai vaadittu) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos laite käytettävissä. || a)                Ei asennettu vaatimusten(1) mukaisesti. b)                Selvästi toimimaton. c)                Asetusnopeus väärä (jos tarkastetaan). d)                Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu. e)                Kalibrointikilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa. f)                Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa. ||

7.11      Matkamittari, jos saatavilla || Silmämääräinen tarkastus || a)                Lukema selvästi muutettu (petos) b)                Selvästi toimimaton. ||

7.12      Ajonvakautus­järjestelmä (ESC), jos asennettu tai vaadittu || Silmämääräinen tarkastus || a)                Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut. b)                Johdotus vahingoittunut. c)                Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet. d)                Kytkin vahingoittunut tai ei toimi asianmukaisesti. e)                ESC-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä. ||

8.          YMPÄRISTÖHAITAT ||

8.1.       Melu ||

8.1.1     Äänenvaimennus-järjestelmä || Subjektiivinen arviointi (paitsi jos katsastaja katsoo, että sallittu melutaso saattaa ylittyä, jolloin voidaan suorittaa melumittaus äänitasomittarilla ajoneuvon ollessa paikallaan). || a)                Vaatimuksissa(1) sallittu melutaso ylittyy. b)                Mikä tahansa äänenvaimennusjärjestelmän osa on löysä, saattaa irrota, vahingoittunut, väärin asennettu, puuttuu tai selvästi muutettu tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti melutasoon. ||

8.2.       Pakokaasupäästöt ||

8.2.1     Bensiinimoottorin päästöt ||

8.2.1.1     Pakokaasu­päästöjen rajoituslaite || Silmämääräinen tarkastus || a)                Valmistajan asentama päästöjen rajoituslaite puuttuu, sitä on muutettu tai se on ilmeisen viallinen. b)                Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin. ||

8.2.1.2  Kaasupäästöt || Mittaukset vaatimusten(1) mukaisella pakokaasuanalysaattorilla. Niiden ajoneuvojen osalta, jotka on varustettu sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD-järjestelmällä), päästönvähennysjärjestelmän moitteeton toiminta voidaan tarkastaa OBD-laitteen asianmukaisen lukeman avulla ja tarkistamalla samanaikaisesti, että OBD-järjestelmä toimii moitteettomasti, vaihtoehtona sille, että tehdään päästömittaukset joutokäynnillä moottorin käyttöä koskevien valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten(1) mukaisesti. || a)                Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot; b)                tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot: i)          ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennys-järjestelmää: – 4,5 %, tai – 3,5 % sen mukaan, mikä on vaatimuksissa(1) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. ii)          ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjestelmä: – joutokäynnillä: 0,5 % – korotetulla joutokäynnillä: 0,3 % tai – joutokäynnillä: 0,3 %[6] – korotetulla joutokäynnillä: 0,2 % sen mukaan, mikä on vaatimuksissa(1) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. c)                Lambda-arvo ei ole välillä 1 ± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen. d)                OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä. ||

8.2.2        Dieselmoottorin päästöt ||

8.2.2.1. Pakokaasu- päästöjen rajoituslaite || Silmämääräinen tarkastus || a)                Valmistajan asentama päästöjen rajoituslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen. b)                Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin. ||

8.2.2.2  Pakokaasujen sameus Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1. tammikuuta 1980. || a) Pakokaasujen sameuden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä. b) Ajoneuvon esivalmistelu: 1. Ajoneuvo voidaan testata ilman esivalmistelua, mutta turvallisuussyistä olisi tarkistettava, että moottori on saavuttanut käyntilämpötilan ja että se on mekaanisesti tyydyttävässä kunnossa. 2. Esivalmistelua koskevat vaatimukset: Moottorin on saavutettava täysi käyntilämpötila, eli esimerkiksi öljynmittapuikon putkesta anturilla mitattavan moottoriöljyn lämpötilan on oltava vähintään 80 °C, tai normaali käyntilämpötila, jos se on tätä alhaisempi, taikka infrapunasäteilyn perusteella mitattavan sylinteriryhmän lämpötilan on oltava vähintään edellä mainittua vastaava lämpötila. Jos tämä mittaus on ajoneuvon kokoonpanosta johtuen epäkäytännöllinen, ajoneuvon normaali käyntilämpötila voidaan määrittää muilla tavoin, esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta. ii) Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella vapaan kiihdytyksen syklillä tai vastaavalla menetelmällä. c) Testimenettely: Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava tyhjäkäynnillä ennen kunkin vapaan kiihdytyksen syklin alkua. Raskaiden dieselmoottoreiden osalta tämä merkitsee sitä, että kaasupolkimen päästämisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia. 2. Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aloittamiseksi kaasupoljin on painettava pohjaan nopeasti ja portaattomasti (alle sekunnissa) mutta ei liian voimakkaasti, jotta ruiskutuspumpun syöttö olisi mahdollisimman suuri. 3. Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aikana moottorin on ennen kaasupolkimen päästämistä saavutettava ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeus tai automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoittama kierrosnopeus tai, jos tätä tietoa ei ole saatavilla, kaksi kolmasosaa ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeudesta. Tämä voidaan todentaa esimerkiksi seuraamalla moottorin nopeutta tai antamalla kaasupolkimen ensimmäisen painamisen ja päästämisen välillä kulua riittävä aika, jonka olisi oltava liitteessä I määriteltyihin luokkiin 1 ja 2 kuuluvien ajoneuvojen osalta vähintään kaksi sekuntia. 4. Ajoneuvo on hylättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viimeisten kolmen vapaan kiihdytyksen syklin aritmeettinen keskiarvo ylittää raja-arvon. Keskiarvo voidaan laskea siten, ettei huomioon oteta sellaisia mahdollisia mittauksia, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti mitatusta keskiarvosta, tai käyttämällä muuta tilastolaskentamenetelmää, jossa otetaan huomioon mitattujen arvojen hajonta. Jäsenvaltiot voivat määrätä testisyklien enimmäismäärän. 5. Tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hylätä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka ylittävät huomattavasti raja-arvot. Niin ikään tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hyväksyä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka alittavat huomattavasti raja-arvot. || a)                Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä, pakokaasujen sameus ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason. b)                jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä, vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1 , turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1 , tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa(1) tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa(1) määritellyn ajankohdan jälkeen, 1,5 m-1[7]. ||

8.3        Sähkömagneettisten häiriöiden vaimennus ||

Radiohäiriöt (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus. || Vaatimuksia(1) ei ole noudatettu. ||

8.4        Muut ympäristöön liittyvät kohteet ||

8.4.1. Nestevuodot || Silmämääräinen tarkastus. || Mikä tahansa liiallinen nestevuoto, joka voi vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille. ||

9. LISÄTARKASTUKSET M2- JA M3-LUOKAN AJONEUVOILLE, JOILLA KULJETETAAN MATKUSTAJIA ||

9.1.    Ovet ||

9.1.1     Sisään- ja uloskäynnit || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Puutteellinen toiminta. b)                Vaurioitunut. c)                Hätäkäyttö viallinen. d)                Ovien kauko-ohjaus tai varoituslaitteet viallisia. e)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

9.1.2. Hätäuloskäynnit || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu (jos asianmukaista). || a)                Puutteellinen toiminta. b)                Hätäuloskäynnin kyltit puuttuvat tai eivät ole luettavissa. c)                Ikkunan särkemiseen tarkoitettu työväline puuttuu. d)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

9.2.          Huurun- ja huurteen­poisto‑järjestelmä (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Virheellinen toiminta. b)                Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan. c)                Jäänpoisto puutteellinen (jos pakollinen) ||

9.3.          Ilmanvaihto- ja lämmitys-järjestelmä (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || a)                Puutteellinen toiminta. b)                Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan. ||

9.4.      Istuimet ||

9.4.1  Matkustajien istuimet (mukaan luettuina oppaan istuin) || Silmämääräinen tarkastus || a)                Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä. b)                Taittuvat istuimet (jos sallittuja) eivät toimi automaattisesti. c)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

Kuljettajan istuin (lisävaatimukset) || Silmämääräinen tarkastus || a)                Puutteelliset erityislaitteet kuten häikäisysuojus. b)                Kuljettajan suojaus puutteellisesti kiinnitetty tai ei vaatimusten(1) mukainen. ||

9.5. Sisävalaistus ja linjakilvet (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu || Laite puutteellinen tai ei vaatimusten(1) mukainen. ||

9.6.     Käytävät, seisomapaikat || Silmämääräinen tarkastus || a)                Lattiapinta puutteellisesti kiinnitetty. b)                Puutteelliset tartuntatangot tai -lenkit. c)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

9.7.     Portaat ja askelmat. || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu (jos asianmukaista). || a)                Huonokuntoiset tai vahingoittuneet. b)                Sisään vedettävät askelmat eivät toimi asianmukaisesti. c)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

9.8.     Kuulutusjärjestelmä (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. || Järjestelmä viallinen. ||

9.9.    Merkinnät (X)(2) || Silmämääräinen tarkastus. || a)                Merkintä puuttuu, on virheellinen tai ei ole luettavissa. b)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

9.10.   Lasten kuljetukseen liittyvät vaatimukset. (X)(2) ||

9.10.1   Ovet || Silmämääräinen tarkastus || Ovia ei ole suojattu tätä kuljetusmuotoa koskevien vaatimusten(1) mukaisesti. ||

9.10.2   Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet || Silmämääräinen tarkastus || Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten(1) mukaiset. ||

9.11.        Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X)(2) ||

9.11.1   Ovet, luiskat ja nostimet || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu || a)                Puutteellinen toiminta. b)                Huonokuntoinen. c)                Vialliset käyttölaitteet. d)                Vialliset varoituslaitteet. e)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

9.11.2   Pyörätuolin kiinnityspisteet || Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos asianmukaista. || a)                Puutteellinen toiminta. b)                Huonokuntoinen. c)                Vialliset käyttölaitteet. d)                Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

9.11.3   Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet || Silmämääräinen tarkastus || Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten(1) mukaiset. ||

9.12.   Muut erityisvarusteet (X)(2) ||

9.12.1. Ruoanvalmistus­laitteet || Silmämääräinen tarkastus || a)                Laite ei ole vaatimusten(1) mukainen. b)                Laite on niin vahingoittunut, että sen käyttö olisi vaarallista. ||

9.12.2. Saniteettilaitteet || Silmämääräinen tarkastus || Laite ei ole vaatimusten(1) mukainen. ||

9.12.3. Muut laitteet (esim. audiovisuaaliset järjestelmät) || Silmämääräinen tarkastus || Ei vaatimusten(1) mukainen. ||

HUOMAUTUKSET:

’Vaatimuksilla’ tarkoitetaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa taikka jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä.

Merkinnällä (X) on merkitty kohteet, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä katsastuksessa olennaisina.

LIITE III

AJONEUVOISSA HAVAITTUJEN PUUTTEIDEN ARVIOINTIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Katsastuksissa on kunkin testattavan ajoneuvojärjestelmän ja niiden osien yhteydessä sovellettava seuraavia sääntöjä sen määrittämiseksi, onko ajoneuvo hyväksyttävässä kunnossa.

Kohde || Hylkäysperusteet || Puutteiden arviointi

|| Vähäi-nen || Vakava || Vaaral-linen

0.       AJONEUVON TUNNISTUS

0.1.      Rekisterikilvet (jos niitä edellytetään vaatimuksissa (1)) || a)                Rekisterikilpi puuttuu tai kiinnitys puutteellinen || || X ||

b)                Merkintä puuttuu tai se ei ole luettavissa || || X ||

c)                Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita || || X ||

0.2.      Ajoneuvon tunniste-/ valmiste-/ sarjanumero || a)                Puuttuu tai ei löydy || || X ||

b)                Epätäydellinen, ei luettavissa || || X ||

c)                Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita || || X ||

1.         JARRULAITTEET

1.1.      Mekaaninen kunto ja toiminta

1.1.1.       Käyttöjarru­polkimen/-vivun laakerointi || a)                Laakerointi liian kireä || || X ||

b)                Erittäin kulunut tai liikaa välystä || || X ||

1.1.2.    Jarrupolkimen/-vivun kunto ja liike jarrutettaessa || a)                Liian suuri tai riittämätön liikevara || || X ||

b)                Jarrupoljin ei palauta asianmukaisesti Vaikuttaa toimivuuteen || X || X ||

c)                Jarrupolkimen liukueste puuttuu, puutteellisesti kiinnitetty tai kulunut || X || ||

1.1.3.    Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt || a)                Yli- tai alipaine riittämätön toistuviin jarrutuksiin (vähintään kaksi jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin syttyessä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen); (vähintään kaksi jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin syttyessä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen) || || X || X

b)                Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika ei ole vaatimusten(1) mukainen || || X ||

c)                Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi || || X ||

d)                Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai havaittavissa olevia vuotoja || || X ||

e)                Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan Toistojarrun suorituskyky ei täyty || || X || X

1.1.4.    Paineen varoituslaite tai painemittari || Varoituslaite tai painemittari on viallinen Alhaista painetta ei ilmaista || X || X ||

1.1.5.    Käsikäyttöinen jarruventtiili || a)                Käyttölaite murtunut, vahingoittunut tai erittäin kulunut || || X ||

b)                Käyttölaite huonosti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys viallinen || || X ||

c)                Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä || || X ||

d)                Epätyydyttävä toiminta || || X ||

1.1.6.   Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite, sähköinen seisontajarru || a)                Lukitus ei pidä kunnolla || || X ||

b)                Vivun akseli tai lukitusmekanismi on kulunut Erittäin kulunut || X || X ||

c)                Vivun liikekulma on liian suuri (virheellinen säätö) || || X ||

d)                Käyttövipu puuttuu tai on vaurioitunut tai toimimaton || || X ||

e)                Virheellinen toiminta, varoitusmerkki näyttää toimintahäiriötä || || X ||

1.1.7. Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit) || a)                Venttiili on vahingoittunut tai vuotaa Vaikuttaa toimivuuteen || || X || X

b)                Kompressorin liiallinen öljyvuoto paineilmajärjestelmään || X || ||

c)                Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön || || X ||

d)                Hydraulinesteen vuoto Vaikuttaa toimivuuteen || || X || X

1.1.8.   Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma) || a)                Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen Vaikuttaa toimivuuteen || X || X ||

b)                Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön Vaikuttaa toimivuuteen || X || X ||

c)                Liiallinen vuoto Vaikuttaa toimivuuteen || || X || X

d)                Virheellinen toiminta Vaikuttaa jarrun toimintaan || || X || X

1.1.9.   Painevaraaja, painesäiliö || a)                Säilö hieman vaurioitunut tai syöpynyt Säiliö hyvin vahingoittunut, syöpynyt tai vuotaa || X || X ||

b)                Tyhjennyslaitteen toiminta häiriintynyt Tyhjennyslaite ei toimi || X || X ||

c)                Säiliön kiinnitys viallinen tai riittämätön || || X ||

1.1.10.     Jarrutehostin, pääsylinteri (hydrauli-järjestelmät) || a)                Jarrutehostin on viallinen tai tehoton || || X ||

b)                Pääsylinteri on viallinen, mutta jarru toimii edelleen Pääsylinteri on viallinen tai vuotaa || || X || X

c)                Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen, mutta jarru toimii edelleen Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen || || X || X

d)                Jarrunestettä liian vähän (alle vähimmäismerkinnän mutta yli 50 % säiliön tilavuudesta) Jarrunestettä liian vähän (alle vähimmäismerkinnän mutta alle 50 % säiliön tilavuudesta) Jarrunestettä ei näkyvissä || X || X || X

e)                Pääsylinterin säiliön kansi puuttuu || X || ||

f)                Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen || X || ||

g)                Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti jarrunesteen pinnan ollessa liian alhaalla || X || ||

1.1.11.     Jarruputket || a)                Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara || || || X

b)                Vuoto (ilmajarrujärjestelmät) Vuoto (hydraulijarrujärjestelmät) || || X || X

c)                Putket ovat vahingoittuneet tai liiallisesti syöpyneet Vaikuttaa jarrujen toimintaan estämällä niiden käytön tai ilmeinen vuotovaara || || X || X

d)                Putket on sijoitettu väärin Vaurioitumisen vaara || X || X ||

1.1.12.     Jarruletkut || a)                Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara || || || X

b)                Letkut kiertyneet tai liian lyhyet Letkut vahingoittuneet tai hankautuneet || X || X ||

c)                Vuoto (ilmajarrujärjestelmät) Vuoto (hydraulijarrujärjestelmät) || || X || X

d)                Jarruletkut paisuvat liikaa paineen alaisina. Johto vaurioitunut || || X || X

e)                Letkut ovat huokoiset || || X ||

1.1.13.     Jarrupäällys­teet ja ‑palat || a)                Jarrupäällyste tai -pala on erittäin kulunut (vähimmäismerkintään asti) Jarrupäällyste tai -pala on erittäin kulunut (vähimmäismerkinnän alapuolelle) || || X || X

b)                Jarrupäällyste tai -pala on likainen (öljyä, rasvaa jne.) Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn || || X || X

c)                Jarrupäällyste tai -pala puuttuu || || || X

1.1.14.     Jarrurummut, jarrulevyt || a)                Jarrurumpu tai ‑levy kulunut (vähimmäismerkintään asti) tai huomattavan naarmuuntunut Jarrurumpu tai -levy on erittäin kulunut, siinä on paljon naarmuja tai halkeamia tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut || || X || X

b)                Jarrurumpu tai -levy on likainen (öljyä, rasvaa jne.) || || X ||

c)                Jarrurumpu tai -levy puuttuu || || || X

d)                Taustalevy puutteellisesti kiinnitetty || || X ||

1.1.15.     Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät || a)                Vaijerit ovat vahingoittuneet tai kiertyneet Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn || || X || X

b)                Osa on erittäin kulunut tai syöpynyt. Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn || || X || X

c)                Puutteellisesti kiinnitetty || || X ||

d)                Vaijerinohjain on viallinen || || X ||

e)                Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen on estynyt || || X ||

f)                Jarrulaitteiden liikkuminen on epänormaali virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen vuoksi || || X ||

1.1.16.     Jarrujen toimilaitteet (mukaan lukien jousijarrut tai hydrauliset pyöräsylinterit) || a)                Toimilaite on murtunut tai vahingoittunut Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn || || X || X

b)                Toimilaite ei ole riittävän tiivis Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn || || X || X

c)                Toimilaitteen kiinnitys puutteellinen Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn || || X || X

d)                Toimilaite on erittäin syöpynyt. Murtuminen todennäköistä || || X || X

e)                Sylinterin liikepituus on liian pieni tai liian suuri Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn (ei liikevaraa) || || X || X

f)                Pölysuojus on vahingoittunut Pölysuojus puuttuu tai on pahasti vahingoittunut || X || X ||

1.1.17.     Kuorman­tunteva jarruventtiili || a)                Viallinen liitäntä || || X ||

b)                Liitäntä on säädetty virheellisesti || || X ||

c)                Venttiili on juuttunut tai toimimaton (ABS-toiminto) Venttiili on juuttunut tai toimimaton || || X || X

d)                Venttiili puuttuu (jos vaadittu) || || || X

e)                Arvokilpi puuttuu || X || ||

f)                Tiedot eivät ole luettavissa tai ne eivät ole vaatimusten(1) mukaiset || X || ||

1.1.18.     Automaatti­sesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet || a)                Mekanismi on vahingoittunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti tai se on liian kulunut tai virheellisesti säädetty || || X ||

b)                Mekanismi toimii puutteellisesti || || X ||

c)                Virheellisesti asennettu tai korvattu || || X ||

1.1.19.     Hidastin­järjestelmä (jos asennettu tai vaadittu) || a)                Asennuksessa tai kiinnityksissä on puutteita Vaikuttaa toimivuuteen || X || X ||

b)                Järjestelmässä on ilmeisiä puutteita tai se puuttuu || || X ||

1.1.20.     Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta || Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle kun kytkentä irrotetaan || || || X

1.1.21.     Koko jarrujärjes­telmä || a)                Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vahingoittuneita tai liian syöpyneitä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn || || X || X

b)                Ilma- tai pakkasnestevuoto Vaikuttaa järjestelmän toimivuuteen || X || X ||

c)                Minkä tahansa osan kiinnitys on viallinen tai riittämätön. || || X ||

d)                Mitä tahansa osaa on korjattu tai muutettu epäasianmukaisesti[8] Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn || || X || X

1.1.22.     Mittausliittimet (jos asennettu tai vaadittu) || a)                Puuttuvat || || X ||

b)                Vahingoittuneet Huonosti kiinnitetyt tai vuotavat || X || X ||

1.2.       Käyttöjarrun suorituskyky ja teho

1.2.1.    Suorituskyky || a)                Yhden tai useamman pyörän riittämätön jarruvoima Yhden tai useamman pyörän puuttuva jarruvoima || || X || X

b)                Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta. Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 50 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta ohjaavien akselien tapauksessa. || || X || X

c)                Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä) || || X ||

d)                Liian pitkä vasteaika jossakin pyörässä || || X ||

e)                Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana || || X ||

1.2.2.    Teho || Ei saavuta vähintään seuraavaa vähimmäistasoa: Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ensimmäisen kerran direktiivin 2010/48/EU voimaantulon jälkeen: –                 Luokka N1: 50 % –                 Luokka M1: 58 % –                 Luokat M2 ja M3: 50 % –                 Luokat N2 ja N3: 50 % –                 Luokat O2 (XX)(3), O3 ja O4: · puoliperävaunut: 45% · perävaunut: 50% Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ennen direktiivin 2010/48/EU voimaantuloa: Luokka N1: 45% Luokat M1, M2 ja M3: 50% [9] Luokat N2 ja N3: 43% [10] Luokat O2 (XX)(3), O3 ja O4: 40% [11] Muut luokat (XX)(3): - L-luokat (molemmat jarrut):                 Luokka L1e: 42 %                 Luokat L2e ja L6e: 40 %                 Luokka L3e: 50 %                 Luokka L4e: 46 %                 Luokat L5e ja L7e: 44 % - L-luokat (takajarrut):                 kaikki luokat: 25 % Edellä mainituista arvoista saavutetaan testauksessa alle 50 prosenttia suhteessa ajoneuvon massaan || || X || X

1.3.       Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä)

1.3.1. Suorituskyky || a)                Yhden tai useamman pyörän riittämätön jarruvoima Yhden tai useamman pyörän puuttuva jarruvoima || || X || X

b)                Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta. Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 50 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta ohjaavien akselien tapauksessa. || || X || X

c)                Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä) || || X ||

1.3.2.    Teho || Jarruteho on alle 50 prosenttia[12] 1.2.2 kohdassa tarkoitetusta käyttöjarrun tehosta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan (lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e) Edellä mainituista arvoista saavutetaan testauksessa alle 50 prosenttia suhteessa ajoneuvon massaan || || X || X

1.4.       Seisontajarrun suorituskyky ja teho

1.4.1.    Suorituskyky || Jarru ei toimi toisella puolella, tai jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liiaksi suorasta linjasta Tehoa koskevista arvoista saavutetaan testauksessa alle 50 prosenttia suhteessa ajoneuvon massaan || || X || X

1.4.2.    Teho || Ei saavuta kaikkien ajoneuvojen osalta vähintään 16 prosentin jarrutuskerrointa suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai moottoriajoneuvojen osalta 12 prosentin jarrutuskerrointa suhteessa ajoneuvolle sallittuun suurimpaan yhdistelmämassaan sen mukaan, kumpi on suurempi. (lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e) Edellä mainituista arvoista saavutetaan testauksessa alle 50 prosenttia suhteessa ajoneuvon massaan || || X || X

1.5.       Hidastin­järjestelmän suorituskyky || a)                Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin) || || X ||

b)                Järjestelmä ei toimi || || X ||

1.6.       Lukkiutu­mattomat jarrut (ABS) || a)                Varoitusmerkki ei toim. || || X ||

b)                Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö || || X ||

c)                Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut || || X ||

d)                Johdotus vahingoittunut || || X ||

e)                Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet || || X ||

1.7 Sähköinen jarrujärjestelmä (EBS) || a)                Varoitusmerkki ei toimi || || X ||

b)                Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö || || X ||

1.8 Jarruneste || a) Jarrunesteen kiehumislämpötila liian alhainen tai vesipitoisuus liian korkea Kiehumislämpötila < 180°C tai vesipitoisuus > 1,5 % Kiehumislämpötila < 150°C tai vesipitoisuus > 2,0% || X || X ||

b) Jarruneste likaista Ilmeinen häiriön vaara || || X || X

c)            Jarrunestettä liian vähän (alle vähimmäismerkinnän mutta yli 50 % säiliön tilavuudesta) Jarrunestettä liian vähän (alle vähimmäismerkinnän mutta alle 50 % säiliön tilavuudesta) Jarrunestettä ei näkyvissä || X || X || X

2.       OHJAUS

2.1.    Mekaaninen kunto

2.1.1. Ohjausvaihteen kunto || a)                Ohjausvaihde takertelee || || X ||

b)                Kääntöakseli vääntynyt tai kiilat kuluneet Vaikuttaa toimivuuteen || || X || X

c)                Kääntöakseli erittäin kulunut Vaikuttaa toimivuuteen || || X || X

d)                Kääntöakselin liike liian suuri. Vaikuttaa toimivuuteen || || X || X

e)                Vuoto Pisaroiden muodostus || X || X ||

2.1.2.       Ohjaus-vaihteen kiinnitys || a)                Kiinnitys puutteellinen Yli 50 prosenttia kiinnityksistä löysiä tai näkyvää liikettä alustassa/korissa || || X || X

b)                Rungossa olevat kiinnitysreiät ovat soikeat Yli 50 prosentissa kiinnityksiä || || X || X

c)                Kiinnityspultteja puuttuu tai niitä on murtunut Yli 50 prosentissa kiinnityksiä || || X || X

d)                Ohjausvaihde vaurioitunut Vaikuttaa ohjausvaihteen kiinnityksen vakauteen || || X || X

2.1.3. Ohjausvivuston kunto || a)                Liikettä sellaisten osien välillä, joiden pitäisi olla kiinteitä Liiallista liikettä tai irtoaminen todennäköistä || || X || X

b)                Nivelissä liiallista kulumista Irtoaminen todennäköistä || || X || X

(c)              Murtuma tai muodonmuutos Vaikuttaa toimintaan || || X || X

d)                Ohjausvivuston nivelien kiinnityksen varmistus puuttuu || || X ||

e)                Osien virheellinen asennus (esim. raidetanko tai vetonivel) || || X ||

f)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos Vaikuttaa toimintaan || || X || X

g)                Pölysuojus vahingoittunut tai huonokuntoinen Pölysuojus puuttuu tai on erittäin huonossa kunnossa || X || X ||

2.1.4. Ohjausvivuston toiminta || a)                Ohjausvivuston liikkuva osa osuu johonkin rungon kiinteään osaan || || X ||

b)                Ohjauksen rajoittimet eivät toimi tai puuttuvat || || X ||

2.1.5. Ohjaustehostin || a)                Nestevuoto Vaikuttaa toimintaan || || X || X

b)                Nestettä liian vähän (alle vähimmäismerkinnän mutta yli 50 % säiliön tilavuudesta vähimmäismerkintään asti Alle 50 % säiliön tilavuudesta vähimmäismerkintään asti || X || X ||

c)                Mekanismi ei toimi Vaikuttaa ohjaukseen || || X || X

d)                Mekanismi murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty Vaikuttaa ohjaukseen || || X || X

e)                Osat on asennettu virheellisesti tai ne osuvat toisiinsa. Vaikuttaa ohjaukseen || || X || X

f)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos Vaikuttaa ohjaukseen || || X || X

g)                Vaijerit/letkut vahingoittuneita, erittäin syöpyneitä Vaikuttaa ohjaukseen || || X || X

2.2.          Ohjauspyörä, ohjauspylväs ja ohjaustanko

2.2.1.       Ohjaus­pyörän/ ohjaustangon kunto || a)                Ohjauspyörän ja -pylvään välillä liiallinen välys || || X ||

b)                Ohjauspyörän keskiön lukituslaite puuttuu Irtoaminen todennäköistä || || X || X

c)                Murtuma tai löysyyttä ohjauspyörän keskiössä, kehässä tai puolissa Irtoaminen todennäköistä || || X || X

2.2.2. Ohjauspylväs/ haarukat || a)                Ohjauspyörän keskiön liiallinen liike || || X ||

b)                Ohjauspylvään yläpään liian suuri säteittäinen liike pylvään keskiviivaan nähden || || X ||

c)                Joustokytkin vaurioitunut || || X ||

d)                Kiinnitys puutteellinen Irtoaminen todennäköistä || || X || X

e)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos || || || X

2.3. Ohjauksen välys || Ohjauksessa liikaa välystä (esim. ohjauspyörän kehällä sijaitsevan pisteen liike on yli viidesosa ohjauspyörän halkaisijasta tai se ei ole vaatimusten(1) mukainen) Vaikuttaa ohjauksen turvallisuuteen || || X || X

2.4. Pyörien suuntaus (X)(2) || Pyörien suuntaus ei ole ajoneuvovalmistajan tietojen tai vaatimusten(1) mukainen Vaikuttaa suoraan eteenpäin ajoon; suuntavakaus puutteellinen || X || X ||

2.5. Perävaunun ohjaavan akselin kääntöpöytä || a)                Jokin osa hieman vahingoittunut Jokin osa pahasti vahingoittunut tai murtunut || || X || X

b)                Liikaa välystä Vaikuttaa suoraan eteenpäin ajoon; suuntavakaus puutteellinen || || X || X

c)                Kiinnitys puutteellinen (alle 50 % kiinnityksistä löysiä) Kiinnitys puutteellinen (yli 50 % kiinnityksistä löysiä) || || X || X

2.6. Sähkötoiminen ohjaustehostin (EPS) || a)                EPS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä || || X ||

b)                Ohjauspyörän asento ei vastaa pyörien asentoa Vaikuttaa ohjaukseen || || X || X

c)                Ohjaustehostin ei toimi || || X ||

3.          NÄKYVYYS

3.1.       Näkökenttä || Kuljettajan näkökentässä on este, joka haittaa näkyvyyttä eteen tai sivuille (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella) Vaikuttaa tuulilasin pyyhkimien puhdistamaan alueeseen tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä || X || X ||

3.2.          Lasin kunto || a)                Lasi tai läpinäkyvä paneeli (jos sallittu) haljennut tai naarmuuntunut/hankautunut (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella) Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä || X || X ||

b)                Lasi tai läpinäkyvä paneeli (mukaan luettuina heijastavat tai sävytetyt kalvot) ei ole vaatimusten(1) mukainen (XX)(3) (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella) Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä || X || X ||

c)                Lasi tai läpinäkyvä paneeli vaurioitunut Vaikuttaa suuresti tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen || || X || X

3.3.       Taustapeilit tai epäsuoran näkemän laitteet || a)                Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti (käytettävissä vähintään kaksi taustapeiliä tai epäsuoran näkemän laitetta) Käytettävissä vähemmän kuin kaksi taustapeiliä tai epäsuoran näkemän laitetta || X || X ||

b)                Peili tai laite hieman vahingoittunut tai löystynyt. Peili tai laite ei toimi tai se on vakavasti vahingoittunut, löysä tai puutteellisesti kiinnitetty. || X || X ||

3.4. Tuulilasin­pyyhkimet || a)                Pyyhkimett eivät toimi tai puuttuvat || || X ||

b)                Pyyhkimen sulka vaurioitunut Pyyhkimen sulka puuttuu tai on ilmeisen vaurioitunut || X || X ||

3.5. Tuulilasin pesulaite || Pesulaitteen toiminta riittämätön (ei pesunestettä mutta pumppu toimii tai vesisuihku suunnattu väärin Pesulaite ei toimi || X || X ||

3.6. Huurunpoisto-järjestelmä (X)(2) || Järjestelmä ei toimi tai toiminta ilmeisen puutteellinen || X || ||

4.          VALAISIMET, HEIJASTIMET JA SÄHKÖLAITTEET

4.1.       Ajovalaisimet

4.1.1.    Kunto ja toiminta || a)                Valo/valonlähde vaurioitunut (useampia valoja/valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa yli 1/3 toimii) Yksi valo/valonlähde; LED-valojen tapauksessa alle 2/3 toimii) || X || X ||

b)                Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) hieman vaurioitunut Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) vakavasti vaurioitunut tai puuttuu || X || X ||

c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty || || X ||

4.1.2. Suuntaus || Ajovalaisimen suuntaus ei ole vaatimuksissa(1) asetetuissa rajoissa || || X ||

4.1.3.    Kytkennät || a)                Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä) Suurimman sallitun valotehon ylittyminen edessä || X || X ||

b)                Hallintalaitteen toiminta puutteellinen || || X ||

4.1.4.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || a)                Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen || || X ||

b)                Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka selvästi heikentävät valotehoa tai muuttavat valon väriä || || X ||

c)                Valonlähde ja valaisin eivät ole yhteensopivia || || X ||

4.1.5.    Suuntauksen­säätö­järjestelmä (jos pakollinen) || a)                Laite ei toimi || || X ||

b)                Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta || || X ||

4.1.6.    Ajovalaisimien pesulaite (jos pakollinen) || Laite ei toimi Kaasupurkausvalaisimien tapauksessa || X || X ||

4.2.       Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet ja äärivalaisimet

4.2.1.   Kunto ja toiminta || a)                Valonlähde viallinen || || X ||

b)                Viallinen lasi. || || X ||

c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty Saattaa pudota || X || X ||

4.2.2. Kytkennät || a)                Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti Takavalaisimet ja sivuvalaisimet voidaan sammuttaa, kun ajovalaisimet ovat päällä || X || X ||

b)                Hallintalaitteen toiminta puutteellinen || || X ||

4.2.3.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || a)                Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen Punainen valo edessä tai valkoinen valo takana; voimakkaasti alentunut valoteho || X || X ||

b)                Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka heikentävät valotehoa tai muuttavat valon väriä Punainen valo edessä tai valkoinen valo takana; voimakkaasti alentunut valoteho || X || X ||

4.3.       Jarruvalaisimet

4.3.1.    Kunto ja toiminta || a)                Valonlähde vaurioitunut (useampia valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa yli 1/3 toimii) Yksi valonlähde; LED-valojen tapauksessa alle 2/3 toimii) Kaikki valonlähteet vaurioituneita || X || X || X

b)                Hieman viallinen lasi (ei vaikutusta valoon). Erittäin viallinen lasi (vaikuttaa valoon) || X || X ||

c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty Saattaa pudota || X || X ||

4.3.2.    Kytkennät || a)                Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti Toimii viipeellä (jarrutus yli 2,5 m/s2 ennen kuin jarruvalot syttyvät) Eivät toimi lainkaan || X || X || X

b)                Hallintalaitteen toiminta puutteellinen || || X ||

4.3.3.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen Valkoinen valo takana; voimakkaasti alentunut valoteho || X || X ||

4.4.          Suuntavalaisimet ja hätävilkkukytkentä

4.4.1.    Kunto ja toiminta || a)                Valonlähde viallinen (useampia valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa yli 1/3 toimii) Yksi valonlähde; LED-valojen tapauksessa alle 2/3 toimii) || X || X ||

b)                Hieman viallinen lasi (ei vaikutusta valoon) Erittäin viallinen lasi (vaikuttaa valoon) || X || X ||

c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty Saattaa pudota || X || X ||

4.4.2.    Kytkennät || Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti Ei toimi lainkaan || X || X ||

4.4.3.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen Lähettävät muuta kuin ruskeankeltaista valoa || X || X ||

4.4.4.    Vilkkumistiheys || Vilkkumistiheys ei ole vaatimusten(1) mukainen (tiheys poikkeaa vaatimuksista yli 25 %) Tiheys poikkeaa vaatimuksista yli 50 % || X || X ||

4.5.          Etu- ja takasumuvalaisimet

4.5.1.    Kunto ja toiminta || a)                Valonlähde viallinen (useampia valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa yli 1/3 toimii) Yksi valonlähde; LED-valojen tapauksessa alle 2/3 toimii) || X || X ||

b)                Hieman viallinen lasi (ei vaikutusta valoon) Erittäin viallinen lasi (vaikuttaa valoon) || X || X ||

c)                Valaisin puutteellisesti kiinnitetty Putoaminen tai vastaantulevan liikenteen häikäiseminen todennäköistä || X || X ||

4.5.2. Suuntaus (X)(2) || Etusumuvalojen suuntaus virheellinen vaakatasossa, kun valokuviolla on ääriraja (ääriraja liian alhaalla) Ääriraja etuvalaisimien äärirajaa korkeammalla || X || X ||

4.5.3.    Kytkennät || Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti Ei toimi || X || X ||

4.5.4.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || a)                Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen || || X ||

b)                Järjestelmä ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti || || X ||

4.6.          Peruutusvalaisimet

4.6.1.    Kunto ja toiminta || a)                Valonlähde viallinen || X || ||

b)                Viallinen lasi || X || ||

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty Saattaa pudota || X || X ||

4.6.2.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || a)                Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten(1) mukainen || || X ||

b)                Järjestelmä ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti || || X ||

4.6.3.    Kytkennät || Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti Peruutusvalaisin voidaan kytkeä päälle vaikkei peruutusvaihde ole päällä || X || X ||

4.7.       Takarekisterikilven valaisin

4.7.1.    Kunto ja toiminta || a)                Valo suuntautuu suoraan taakse Lähettää valkoista valoa suoraan taakse || X || X ||

b)                Valonlähde viallinen. Useampia valonlähteitä Valonlähde viallinen. Yksi valonlähde || X || X ||

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty Saattaa pudota || X || X ||

4.7.2.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Järjestelmä ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti || X || ||

4.8.       Heijastimet, näkymistä parantavat (heijastavat) merkinnät ja takahuomiokilvet

4.8.1.    Kunto || a)                Heijastinlaite puutteellinen tai vahingoittunut Vaikuttaa heijastavuuteen || X || X ||

b)                Heijastin puutteellisesti kiinnitetty Saattaa pudota || X || X ||

4.8.2.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Heijastin tai sen väri tai sijoitus ei ole vaatimusten(1) mukainen Puuttuu tai lähettää punaista valoa eteen tai valkoista valoa taakse || X || X ||

4.9.       Valaisinlaitteiden pakolliset merkkivalaisimet

4.9.1.    Kunto ja toiminta || Ei toimi Ei toimi muiden kuin lähivalaisimien tai takasumuvalaisimen osalta || X || X ||

4.9.2.    Vaatimusten­mukaisuus(1) || Ei vaatimusten(1) mukainen || X || ||

4.10.    Vetoauton ja perävaunun tai puoliperävaunun väliset sähkökytkennät || a)                Kiinteät osat puutteellisesti kiinnitetty Löysä pistoke || X || X ||

b)                Eristys vaurioitunut Saattaa aiheuttaa oikosulun || X || X ||

c)                Perävaunun tai vetoauton sähköliitännät toimivat virheellisesti Vaikuttaa perävaunun jarrujärjestelmään; perävaunun jarruvalot eivät toimi lainkaan || || X || X

4.11.     Sähköjohdot || a)                Johtojen kiinnitys puutteellinen Kiinnitykset löysiä, kosketuksissa teräviin reunoihin, liitosten irtoaminen todennäköistä Johdot todennäköisesti kosketuksissa kuumiin tai pyöriviin osiin tai maahan, liitoksia irronnut (jarrutuksen tai ohjauksen kannalta merkitykselliset osat) || X || X || X

b)                Johdot hieman vaurioituneita Johdot erittäin vaurioituneita Johdot äärimmäisen vaurioituneita (jarrutuksen tai ohjauksen kannalta merkitykselliset osat) || X || X || X

c)                Eristys vaurioitunut Saattaa aiheuttaa oikosulun Ilmeinen palovaara, kipinöiden muodostus || X || X || X

4.12.     Ei-pakolliset valaisimet ja heijastimet (X)(2) || a)                Valaisinta/heijastinta ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti Lähettää/heijastaa punaista valoa edessä tai valkoista valoa takana || X || X ||

b)                Valaisimen toiminta ei ole vaatimusten(1) mukaista Samanaikaisesti toiminnassa olevien ajovalojen lukumäärä ylittää sallitun valotehon; Lähettää punaista valoa edessä tai valkoista valoa takana || X || X ||

c)                Valaisin/heijastin puutteellisesti kiinnitetty Saattaa pudota || X || X ||

4.13.     Akku (akut) || a)                Puutteellinen kiinnitys Ei kiinnitetty asianmukaisesti; saattaa aiheuttaa oikosulun || X || X ||

b)                Vuoto Vaarallisten aineiden vuoto || X || X ||

c)                Viallinen kytkin (jos vaadittu) || || X ||

d)                Vialliset sulakkeet (jos vaadittu) || || X ||

e)                Riittämätön tuuletus (jos vaadittu) || || X ||

5.          AKSELIT, PYÖRÄT, RENKAAT JA PYÖRÄNTUENTA

5.1.       Akselit

5.1.1.    Akselit || a)                Akselissa murtuma tai muodonmuutos || || || X

b)                Kiinnitys ajoneuvoon puutteellinen Näkyvä liike alustassa/korissa; irrallaan || || X || X

c)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos Puutteellinen vakaus, vaikuttaa toimivuuteen, liian lähellä ajoneuvon muita osia tai maata || || X || X

5.1.2.    Olka-akselit || a)                Olka-akseli murtunut || || || X

b)                Olkatappi ja/tai holkit erittäin kuluneet Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen || || X || X

c)                Liikaa liikettä olka-akselin ja akselin välillä Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen || || X || X

Olka-akselin lukitus puutteellinen Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen || || X || X

5.1.3. Pyörän laakerit || a)                Pyöränlaakerissa liikaa välystä suuntavakaus puutteellinen; hajoamisvaara || || X || X

b)                Pyöränlaakeri liian tiukka, jumittunut Ylikuumenemisvaara; hajoamisvaara || || X || X

5.2.          Pyörät ja renkaat

5.2.1.    Pyörän napa || a)                Pyörän muttereita tai pultteja puuttuu (<3,5 t: jäljellä vähintään neljä symmetrisesti jakautunutta; >3,5 t: jäljellä vähintään 75 % symmetrisesti jakautunutta) Yli 25 % pyörän muttereista tai pulteista puuttuu tai on löystyneitä || || X || X

b)                Napa kulunut tai vahingoittunut Napa kulunut tai vahingoittunut tavalla, joka vaikuttaa pyörien turvalliseen kiinnitykseen || || X || X

5.2.2.    Pyörät || a)                Murtumia tai puutteellinen hitsaus || || || X

b)                Renkaan lukkorenkaita ei ole asennettu asianmukaisesti Irtoaminen todennäköistä || || X || X

c)                Vanne vääntynyt tai erittäin kulunut Vaikuttaa pyörän navan turvalliseen kiinnitykseen; vaikuttaa renkaan turvalliseen kiinnitykseen || || X || X

d)                Vanteen koko tai tyyppi ei ole vaatimusten(1) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen || || X ||

5.2.3.    Renkaat || a)                Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten(1) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen Riittämätön kantavuus tai nopeusluokka suhteessa tosiasialliseen käyttöön, rengas koskettaa muita ajoneuvon kiinteitä osia haitaten ajoturvallisuutta || || X || X

b)                Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita || || X ||

c)                Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudosrenkaat) || || X ||

d)                Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja Runko näkyvissä tai vaurioitunut || || X || X

e)                Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten(1) mukainen Alle 80 % vaaditusta urasyvyydestä || || X || X

f)                Rengas hankaa toiseen osaan (joustavat roiskeenestolaitteet) Rengas hankaa toiseen osaan (ajoturvallisuus ei ole vaarantunut) || X || X ||

g)                Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten(1) mukaiset Vaikuttaa rungon suojapinnoitteeseen || || X || X

h)                Rengaspaineen valvontajärjestelmässä toimintahäiriö Selvästi toimimaton || X || X ||

5.3.       Pyöräntuenta

5.3.1.    Jouset ja kallistuksen-vakaajat || a)                Jouset puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin Näkyvää liikettä; yli 50 % kiinnityksistä löysiä || || X || X

b)                Jousen osa vahingoittunut tai murtunut Pääjousi tai yli 50 % lisäjousista || || X || X

c)                Jousi puuttuu Pääjousi tai yli 50 % lisäjousista || || X || X

d)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos Liian lähellä ajoneuvon muita osia; jousijärjestelmä ei toimi || || X || X

5.3.2.    Heilahduksen­vaimentimet || a)                Heilahduksenvaimentimet puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin Heilahduksenvaimennin löystynyt || X || X ||

b)                Heilahduksenvaimennin vahingoittunut ja siinä on merkkejä vakavasta vuodosta tai toimintahäiriöstä || || X ||

5.3.2.1. Vaimennustehon testaus || a)                Merkittävä ero vasemman ja oikean puolen välillä || || X ||

b)                Annettuja vähimmäisarvoja ei saavuteta || || X ||

5.3.3.    Vääntösauvat, tukivarret ja reaktiotangot || a)                Osa puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen || || X || X

b)                Osa vahingoittunut tai erittäin syöpynyt Vaikuttaa osan vakauteen, tai osa murtunut || || X || X

c)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos Liian lähellä ajoneuvon muita osia; järjestelmä ei toimi || || X || X

5.3.4.    Jousituksen nivelet || a)                Jousen riipuke ja/tai holkit tai jousituksen nivelet erittäin kuluneet Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen || || X || X

b)                Pölysuojus vakavasti vaurioitunut Pölysuojus puuttuu tai murtunut || X || X ||

5.3.5.    Ilmajousitus || a)                Järjestelmä ei toimi || || || X

b)                Mikä tahansa osa vahingoittunut, muutettu tai vaurioitunut järjestelmän toimintaa haittaavalla tavalla Vaikuttaa suuresti järjestelmän toimintaan || || X || X

c)                Järjestelmässä korvin kuultava vuoto || || X ||

6.          RUNKO JA KORI VARUSTEINEEN

6.1.       Runko tai kori varusteineen

6.1.1.    Yleinen kunto || a)                Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan vähäinen murtuma tai muodonmuutos Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan vakava murtuma tai muodonmuutos || || X || X

b)                Vahvistuslevyjen tai kiinnikkeiden kiinnitys puutteellinen (< 50%) Kiinnikkeet löystyneet (>50%); osien riittämätön lujuus || || X || X

c)                Rakenteen lujuuteen vaikuttava ruostevaurio osien riittämätön lujuus || || X || X

6.1.2.    Pakoputkisto ja äänenvaimen­timet || a)                Pakoputkisto puutteellisesti kiinnitetty tai vuotaa || || X ||

b)                Pakokaasu pääsee ohjaamoon tai matkustajatilaan Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden || || X || X

6.1.3.    Polttoainesäiliö ja -putket (myös lämmityslaitteen polttoainesäiliö ja putket) || a)                Polttoainesäiliö tai -putket puutteellisesti kiinnitetty Palovaara || || X || X

b)                Polttoainetta vuotaa tai täyttöaukon kansi puuttuu tai ei toimi Palovaara; vaarallisen aineen liiallinen vuoto || || X || X

c)                Hankautuneet putket Vahingoittuneet putket || X || X ||

d)                Polttoaineen sulkuhana (jos vaadittu) ei toimi asianmukaisesti || || X ||

e)                Seuraavista syistä aiheutuva palovaara: vuotava polttoaine polttoainesäiliö tai pakoputki epäasianmukaisesti suojattu moottoritilan kunto || || || X

f)                LPG/CNG- tai vetyjärjestelmä ei ole vaatimusten(1) mukainen Mikä tahansa järjestelmän osa viallinen || || X || X

6.1.4.    Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat || a)                Puutteellinen kiinnitys tai vaurioita, jotka voivat aiheuttaa vammoja kosketuksessa Osia saattaa pudota; vaikuttaa suuresti toimivuuteen || || X || X

b)                Laite selvästi vaatimusten(1) vastainen || || X ||

6.1.5.    Varapyörän teline (jos asennettu) || a)                Teline ei ole asianmukaisessa kunnossa || X || ||

b)                Teline murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty || || X ||

c)                Vararengas puutteellisesti kiinnitetty telineeseen Saattaa pudota || || X || X

6.1.6.       Kytkentä-mekanismit ja vetolaitteet || a)                Jokin osa vahingoittunut, puutteellinen tai murtunut (jos ei käytössä) Jokin osa vahingoittunut, puutteellinen tai murtunut (jos käytössä) || || X || X

b)                Jokin osa erittäin kulunut Yli käyttörajan || || X || X

c)                Kiinnitys puutteellinen Kiinnitys löystynyt || || X || X

d)                Turvalaite puuttuu tai ei toimi asianmukaisesti || || X ||

e)                Osoitin ei toimi || || X ||

f)                Peittää rekisterikilven tai valaisimen (kun poissa käytöstä) Rekisterikilpi ei luettavissa (kun poissa käytöstä) || X || X ||

g)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos (toissijaiset osat) Epäasianmukainen korjaus tai muutos (ensisijaiset osat) || || X || X

6.1.7.    Vaihteisto || a)                Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja (<30%) Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja (>30%) || || X || X

b)                Vaihteiston laakerit erittäin kuluneet Löystyminen tai murtuminen todennäköistä || || X || X

c)                Kardaaniakselin nivelristikko erittäin kulunut Löystyminen tai murtuminen todennäköistä || || X || X

d)                Vaurioituneet joustokytkimet Löystyminen tai murtuminen todennäköistä || || X || X

e)                Vetoakseli vahingoittunut tai vääntynyt || || X ||

f)                Laakeripesä murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty Löystyminen tai murtuminen todennäköistä || || X || X

g)                Pölysuojus vakavasti vaurioitunut Pölysuojus puuttuu tai murtunut || X || X ||

h)                Laiton muutos voimansiirtolaitteissa || || X ||

6.1.8.    Moottori­kiinnikkeet || Kiinnikkeet huonokuntoiset, niissä on ilmeisiä ja vakavia vaurioita Löysät tai murtuneet kiinnikkeet || || X || X

6.1.9. Moottorin suorituskyky || a)                Ohjausyksikköä muutettu laittomasti || || X ||

b)                Laiton muutos moottorissa || || X ||

6.2.          Ohjaamo ja kuormakori

6.2.1. Kunto || a)                Löystynyt tai vaurioitunut paneeli tai osa, joka voi aiheuttaa vammoja Saattaa pudota || || X || X

b)                Runkopilarin kiinnitys puutteellinen Puutteellinen vakaus || || X || X

c)                Pakokaasu pääsee sisään Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden || || X || X

d)                Epäasianmukainen korjaus tai muutos Liian lähellä pyöriviä tai liikkuvia osia ja tietä || || X || X

6.2.2.    Kiinnitys || a)                Kori tai ohjaamo puutteellisesti kiinnitetty Vaikuttaa vakauteen || || X || X

b)                Kori/ohjaamo on selvästi vinossa runkoon nähden || || X ||

c)                Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukeen puutteellinen tai puuttuu (< 50 % ja jos symmetrinen) Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukeen puutteellinen tai puuttuu (> 50 %) || || X || X

d)                Itsekantavan korin kiinnityspisteissä ruostevaurioita Vaikuttaa vakauteen || || X || X

6.2.3.    Ovet ja ovenkahvat || a)                Ovi ei aukene tai sulkeudu kunnolla || || X ||

b)                Ovi saattaa aueta vahingossa tai se ei pysy kiinni (liukuovet) Ovi saattaa aueta vahingossa tai se ei pysy kiinni (kääntöovet) || || X || X

c)                Ovet, saranat, kahvat tai pilari vaurioituneita Ovet, saranat, kahvat tai pilari puuttuvat tai löysiä || X || X ||

6.2.4.    Lattia || Lattia heikko tai vaurioitunut Riittämätön vakaus || || X || X

6.2.5.    Kuljettajan istuin || a)                Istuimen rakenne viallinen Istuimen kiinnitys löysä || || X || X

b)                Säätömekanismi ei toimi asianmukaisesti Istuin liikkuu tai selkänoja ei korjattavissa || || X || X

6.2.6.    Muut istuimet || a)                Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä. (toissijaiset osat) Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä. (olennaiset osat) || X || X ||

b)                Istuimia ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti Istuinten sallittu lukumäärä ylittyy; sijoittelu ei hyväksynnän mukainen || X || X ||

6.2.7.    Hallintalaitteet || Mikä tahansa ajoneuvon turvallisen käytön kannalta välttämätön hallintalaite ei toimi asianmukaisesti Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen || || X || X

6.2.8.    Ohjaamon askelmat || a)                Askelma tai askelrengas puutteellisesti kiinnitetty Riittämätön vakaus || X || X ||

b)                Askelma tai rengas vaurioitunut niin, että voi aiheuttaa vammoja käyttäjille || || X ||

6.2.9.   Muut sisä- ja ulkovarusteet ja ‑laitteet || a)                Muiden varusteiden ja laitteiden kiinnitys puutteellinen || || X ||

b)                Muu varuste tai laite ei ole vaatimusten(1) mukainen Asennetut osat voivat aiheuttaa vammoja; vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen || X || X ||

c)                Vuotava hydraulilaite Vaarallisen aineen merkittävä vuoto || X || X ||

6.2.10.   Roiskesuojat ja roiskeläpät || a)                Puuttuu, löysällä tai erittäin syöpynyt Voi aiheuttaa vammoja; saattaa pudota || X || X ||

b)                Liian lähellä pyörää (roiskeläpät) Liian lähellä pyörää (roiskesuojat) || X || X ||

c)                Ei vaatimusten(1) mukainen Ei suojaa pyörää riittävästi || X || X ||

7.          MUUT VARUSTEET

7.1.       Turvavyöt/lukot ja turvajärjestelmät

7.1.1.    Turvavöiden/ lukkojen kiinnityksen turvallisuus || a)                Kiinnityspiste pahasti vaurioitunut Vaikuttaa vakauteen || || X || X

b)                Kiinnitys puutteellinen || || || X

7.1.2.    Turvavöiden/ lukkojen kunto || a)                Pakollinen turvavyö puuttuu tai sitä ei ole asennettu || || X ||

b)                Turvavyö vaurioitunut Viiltoja tai merkkejä liiallisesta venymisestä || X || X ||

c)                Turvavyö ei ole vaatimusten(1) mukainen || || X ||

d)                Turvavyön lukko vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti || || X ||

e)                Turvavyön kelauslaite vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti. || || X ||

7.1.3. Turvavöiden voiman­rajoittimet || Voimanrajoitin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon || || X ||

7.1.4. Turvavöiden esikiristimet || Esikiristin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon || || X ||

7.1.5. Turvatyyny || a)                Turvatyyny puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon || || X ||

b)                Turvatyyny ei selvästi toimi || || X ||

7.1.6. Turvajärjes­telmät || SRS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä || || X ||

7.2.   Palo­sammutin (X)(2) || a)                Puuttuu || || X ||

b)                Ei vaatimusten(1) mukainen Jos vaadittu (esim. taksit, linja-autot jne.) || X || X ||

7.3.   Lukkolaite / Luvattoman käytön estävä laite || a)                Laite ei estä ajoneuvon käyttöä || X || ||

b)                Viallinen lukitsee ajoneuvon tai estää sen käytön tahtomatta || || X || X

7.4.   Varoituskolmio (jos vaadittu) (X)(2) || a)                Puuttuu tai puutteellinen || X || ||

b)                Ei vaatimusten(1) mukainen || X || ||

7.5.   Ensiapupakkaus Ensiapupakkaus (jos vaadittu) (X)(2) || Puuttuu, puutteellinen tai ei vaatimusten(1) mukainen || X || ||

7.6.   Pyörän jarrukiilat (jos vaadittu) (X)(2) || Puuttuvat tai vaurioituneet Riittämätön vakaus tai koko || X || X ||

7.7.   Äänimerkin­antolaite || a)                Ei toimi asianmukaisesti Ei toimi lainkaan || X || X ||

b)                Käyttölaite huonosti kiinnitetty. || X || ||

c)                Ei vaatimusten(1) mukainen Ääni voidaan sekoittaa virallisiin sireeneihin || X || X ||

7.8.   Nopeusmittari || a)                Ei asennettu vaatimusten(1) mukaisesti Puuttuu, jos vaadittu || X || X ||

b)                Toiminta puutteellinen Ei toimi lainkaan || X || X ||

c)                Valaistus ei toimi riittävästi Valaistus ei toimi lainkaan || X || X ||

7.9.   Ajopiirturi (jos asennettu tai vaadittu) || a)                Ei asennettu vaatimusten(1) mukaisesti. || || X ||

b)                Ei toimi || || X ||

c)                Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu || || X ||

d)                Kalibrointikilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa || || X ||

e)                Laitteeseen on selvästi kajottu || || X ||

f)                Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa || || X ||

7.10.     Nopeuden­rajoitin (jos asennettu tai vaadittu) || a)                Ei asennettu vaatimusten(1) mukaisesti || || X ||

b)                Selvästi toimimaton || || X ||

c)                Asetusnopeus väärä (jos tarkastetaan) || || X ||

d)                Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu || || X ||

e)                Kalibrointikilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa || || X ||

f)                Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa || || X ||

7.11      Matkamittari, jos saatavilla || a)                Lukema selvästi muutettu (petos) || || X ||

b)                Selvästi toimimaton || || X ||

7.12      Ajonvakautus­järjestelmä (ESC), jos asennettu tai vaadittu || a)                Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut || || X ||

b)                Johdotus vahingoittunut || || X ||

c)                Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet || || X ||

d)                Kytkin vahingoittunut tai ei toimi asianmukaisesti || || X ||

e)                ESC-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä || || X ||

8.          YMPÄRISTÖHAITAT

8.1.       Melu

8.1.1     Äänen­vaimennus-järjestelmä || a)                Vaatimuksissa(1) sallittu melutaso ylittyy || || X ||

b)                Mikä tahansa äänenvaimennusjärjestelmän osa on löysä, vahingoittunut, väärin asennettu, puuttuu tai selvästi muutettu tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti melutasoon saattaa pudota || || X || X

8.2.       Pakokaasupäästöt

8.2.1     Bensiinimoottorin päästöt

8.2.1.1     Pakokaasu­päästöjen rajoituslaite || a)                Valmistajan asentama päästöjen rajoituslaite puuttuu, sitä on muutettu tai se on ilmeisen viallinen || || X ||

b)                Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin || || X ||

8.2.1.2  Kaasupäästöt || a)                Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot; || || X ||

b)                tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot: i)          ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennys-järjestelmää: – 4,5 %, tai – 3,5 % sen mukaan, mikä on vaatimuksissa(1) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. ii)          ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjestelmä: – joutokäynnillä: 0,5 % – korotetulla joutokäynnillä: 0,3 % tai – joutokäynnillä: 0,3 %[13] – korotetulla joutokäynnillä: 0,2 % sen mukaan, mikä on vaatimuksissa(1) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. || || X ||

(c)              Lambda-arvo ei ole välillä 1 ± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen || || X ||

(d)              OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä || || X ||

8.2.2        Dieselmoottorin päästöt

8.2.2.1. Pakokaasu­päästöjen rajoituslaite || a)                Valmistajan asentama päästöjenrajoituslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen || || X ||

b)                Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin || || X ||

8.2.2.2  Pakokaasujen sameus Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1. tammikuuta 1980. || a)                Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä, pakokaasujen sameus ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason; || || X ||

b)                jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä, vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1 , turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1 , tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa(1) tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa(1) määritellyn ajankohdan jälkeen, 1,5 m-1[14]. || || X ||

8.3        Sähkömagneettisten häiriöiden vaimennus

Radiohäiriöt (X)(2) || Vaatimuksia(1) ei ole noudatettu. || X || ||

8.4        Muut ympäristöön liittyvät kohteet

8.4.1. Nestevuodot || Mikä tahansa liiallinen nestevuoto, joka voi vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille. Pisaroiden jatkuva muodostus || || X || X

9. LISÄTARKASTUKSET M2- JA M3-LUOKAN AJONEUVOILLE, JOILLA KULJETETAAN MATKUSTAJIA

9.1.    Ovet

9.1.1     Sisään- ja uloskäynnit || a)                Puutteellinen toiminta. || || X ||

b)                Huono kunto Voi aiheuttaa vammoja || X || X ||

c)                Hätäkäyttö viallinen || || X ||

d)                Ovien kauko-ohjaus tai varoituslaitteet viallisia || || X ||

e)                Ei vaatimusten(1) mukainen Riittämätön oven leveys || X || X ||

9.1.2. Hätäuloskäynnit || a)                Puutteellinen toiminta || || X ||

b)                Hätäuloskäynnin kyltit eivät ole luettavissa Hätäuloskäynnin kyltit puuttuvat || X || X ||

c)                Ikkunan särkemiseen tarkoitettu työväline puuttuu || || X ||

d)                Ei vaatimusten(1) mukainen Riittämätön leveys tai pääsy estetty || X || X ||

9.2.          Huurun- ja huurteen­poisto­järjestelmä (X)(2) || a)                Virheellinen toiminta Vaikuttaa ajoneuvon toimintaturvallisuuteen || X || X ||

b)                Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden || || X || X

c)                Jäänpoisto puutteellinen (jos pakollinen) || || X ||

9.3.          Ilmanvaihto- ja lämmitys-järjestelmä (X)(2) || a)                Puutteellinen toiminta Riski ajoneuvossa olevien henkilöiden terveydelle || X || X ||

b)                Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden || || X || X

9.4.      Istuimet

9.4.1  Matkustajien istuimet (mukaan luettuina oppaan istuin) || a)                Istuimet vaurioituneita Istuimet puutteellisesti kiinnitettyjä || X || X ||

b)                Taittuvat istuimet (jos sallittuja) eivät toimi automaattisesti tukkivat hätäuloskäynnin || X || X ||

c)                Eivät vaatimusten(1) mukaisia Istuinten sallittu lukumäärä ylittyy || X || X ||

9.4.2. Kuljettajan istuin (lisävaatimukset) || a)                Puutteelliset erityislaitteet kuten häikäisysuojus. näkökenttä rajallinen || X || X ||

b)                Kuljettajan suojaus puutteellisesti kiinnitetty tai ei vaatimusten(1) mukainen. Voi aiheuttaa vammoja || X || X ||

9.5. Sisävalaistus ja linjakilvet (X)(2) || Laite puutteellinen tai ei vaatimusten(1) mukainen. Ei toimi lainkaan. || X || X ||

9.6.     Käytävät, seisomapaikat || a)                Lattiapinta puutteellisesti kiinnitetty Vaikuttaa vakauteen || || X || X

b)                Puutteelliset tartuntatangot tai -lenkit Puutteellinen kiinnitys tai käyttökelvoton || X || X ||

c)                Eivät vaatimusten(1) mukaisia Riittämätön leveys tai tila || X || X ||

9.7.     Portaat ja askelmat || a)                Huonokuntoiset Vahingoittuneet Vaikuttaa vakauteen || X || X || X

b)                Sisään vedettävät askelmat eivät toimi asianmukaisesti || || X ||

c)                Eivät vaatimusten(1) mukaisia Riittämätön leveys tai liian suuri korkeus || X || X ||

9.8.     Kuulutus­järjestelmä (X)(2) || Järjestelmä viallinen Ei toimi lainkaan || X || X ||

9.9.    Merkinnät (X)(2) || a)                Merkintä puuttuu, on virheellinen tai ei ole luettavissa || X || ||

b)                Ei vaatimusten(1) mukainen Väärää tietoa || X || X ||

9.10.   Lasten kuljetukseen liittyvät vaatimukset. (X)(2)

9.10.1   Ovet || Ovia ei ole suojattu tätä kuljetusmuotoa koskevien vaatimusten(1) mukaisesti || || X ||

9.10.2   Merkinanto­laitteet ja erityisvarus­teet || Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten(1) mukaiset. || X || X ||

9.11.        Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X)(2)

9.11.1   Ovet, luiskat ja nostimet || a)                Puutteellinen toiminta Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen || X || X ||

b)                Huono kunto Vaikuttaa vakauteen; voi aiheuttaa vammoja || X || X ||

c)                Vialliset käyttölaitteet Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen || X || X ||

d)                Vialliset varoituslaitteet Eivät toimi lainkaan || X || X ||

e)                Eivät vaatimusten(1) mukaisia || || X ||

9.11.2   Pyörätuolin kiinnityspisteet || a)                Puutteellinen toiminta Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen || X || X ||

b)                Huono kunto Vaikuttaa vakauteen; voi aiheuttaa vammoja || X || X ||

c)                Vialliset käyttölaitteet Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen || X || X ||

d)                Eivät vaatimusten(1) mukaisia || || X ||

9.11.3   Merkinanto­laitteet ja erityisvarus­teet || Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten(1) mukaiset. || || X ||

9.12.   Muut erityisvarusteet (X)(2)

9.12.1. Ruoan­valmistuslaitteet || a)                Laite ei ole vaatimusten(1) mukainen. || || X ||

b)                Laite on niin vahingoittunut, että sen käyttö olisi vaarallista || || X ||

9. 9.12.2. Saniteettilaitteet || Laite ei ole vaatimusten(1) mukainen. Voi aiheuttaa vammoja || X || X ||

9.12.3. Muut laitteet (esim. audiovisuaaliset järjestelmät) || Eivät vaatimusten(1) mukaisia Vaikuttaa ajoneuvon toimintaturvallisuuteen || X || X ||

HUOMAUTUKSET:

(1) ’Vaatimuksilla’ tarkoitetaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa taikka jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä.

Merkinnällä (X) on merkitty kohteet, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä katsastuksessa olennaisina.

LIITE IV

KATSASTUSTODISTUKSEN VÄHIMMÄISSISÄLTÖ

Katsastuksen jälkeen annetussa katsastustodistuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

1)           Ajoneuvon valmistenumero (VIN-numero)

2)           Ajoneuvon rekisterikilven numero ja rekisteröintivaltion kansallisuustunnus

3)           Katsastuksen paikka ja päivämäärä

4)           Matkamittarin lukema katsastushetkellä, jos saatavilla

5)           Ajoneuvoluokka, jos saatavilla

6)           Havaitut puutteet ja niiden luokat

7)           Mittaustulokset:

– Jarrunesteen kiehumislämpötila tai vesipitoisuus

– Jarruvoima pyörää kohden, syöttöilmanpaine ilmajarrujärjestelmien tapauksessa ja jarrutustehon laskennan tulokset

– Kaasupäästöjen pitoisuudet ja bensiinimoottorien laskettu Lambda-arvo tai dieselmoottorien sameusarvot

8)           Yleisarvio ajoneuvosta

9)           Seuraavan katsastuksen ajankohta, jos tätä tietoa ei anneta muulla tavoin

10)         Testauslaitoksen tai ‑keskuksen nimi ja testin suorittaneen tarkastajan allekirjoitus tai tunniste.

LIITE V

KATSASTUSTILOJA JA TESTAUSLAITTEITA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

I – Tilat ja laitteet

Katsastukset on tehtävä käyttäen tiloja ja laitteita, jotka täyttävät vähintään seuraavat vähimmäisvaatimukset:

1)           Testaustilat, joissa on riittävästi tilaa ajoneuvojen arviointiin ja jotka täyttävät testaushenkilöstöön sovellettavat tarvittavat terveys- ja turvallisuusvaatimukset;

2)           Riittävänkokoinen testilinja kullekin testille, kuilu tai nostin, joka on varustettu ajoneuvon akselista nostavalla nostolaitteella, asianmukaisesti valaistu ja tarvittaessa ilmastoitu;

3)           Jarrudynamometri, jolla voidaan mitata, näyttää ja tallentaa jarruvoimia, poljinvoimaa ja ilmanpainetta ilmajarrujärjestelmissä jarrudynamometrin teknisiä vaatimuksia koskevan ISO-standardin 21069-1 liitteen A mukaisesti;

4)           Edellä olevan 3 kohdan mukainen jarrudynamometri, lukuun ottamatta jarruvoimien ja poljinvoiman tallentamista sekä ilmajarrujärjestelmien ilmanpaineen tallentamista ja näyttämistä;

5)           Edellä olevan 3 kohdan mukaista jarrudynamometriä vastaava levyjarrujen testauslaite, lukuun ottamatta jarruvoimien ja poljinvoiman tallentamista sekä ilmajarrujärjestelmien ilmanpaineen näyttämistä;

6)           Hidastuvuutta mittaava laite; jaksoittaisia mittauksia suorittavien välineiden on kirjattava/tallennettava mittaukset vähintään kymmenen kertaa sekunnissa;

7)           Tilat ja laitteet ilmajarrujärjestelmien testaamiseksi;

8)           Laite akselikuormitusten määrittämiseksi (valinnaiset laitteet kahden renkaan kuormituksen mittaamiseksi);

9)           Laite pyörän ripustuksen testaamiseen (pyörän välyksen ilmaisin) akselia nostamatta; laitteen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)      laite on varustettava vähintään kahdella voimakäyttöisellä levyllä, joita voidaan liikuttaa vastakkaisiin suuntiin sekä pitkittäis- että poikittaissuunnassa;

b)      testaajan on voitava hallita levyjen liikettä testauspaikalla;

c)      levyjen on täytettävä seuraavat tekniset vaatimukset:

i) enintään 3,5 tonnin ajoneuvot:

– akselin kuormitus vähintään 2 000 kg,

– levyn kuormitus vähintään 1 000 kg,

– vaakasuora voima levyä kohden vähintään 7 000 N,

– pitkittäis- ja poikittaisliike vähintään 40 mm,

– nostonopeus 5 cm/s–10 cm/s;

ii) yli 3,5 tonnin ajoneuvot:

– akselin kuormitus vähintään 15 000 kg,

– levyn kuormitus vähintään 9 000 kg,

– vaakasuora voima levyä kohden vähintään 30 000 N,

– pitkittäis- ja poikittaisliike vähintään 100 mm,

– nostonopeus 5 cm/s–10 cm/s;

10)         Laite iskunvaimentimen suorituskyvyn testaamiseen;

11)         Tason 1 äänenvoimakkuuden mittari;

12)         Mittauslaitteista annetun direktiivin 20004/22/EY mukainen neljän kaasun analysaattori[15];

13)         Laite absorptiokertoimen mittaamiseen riittävällä tarkkuudella;

14)         Yksi ajovalaisimien suuntauslaite, jolla tarkastetaan ajovalon säätö moottoriajoneuvojen ajovalojen säätämistä koskevien säännösten mukaisesti (direktiivi 76/756/ETY), vaalean / tumman rajan on oltava helposti havaittavissa päivänvalossa (ilman suoraa auringonvaloa);

15)         Laite renkaiden urasyvyyden mittaamiseen;

16)         Laite jarrunesteen tarkastamiseen seuraavien vaatimusten mukaisesti:

a)      jarrunesteen testauslaite vesipitoisuuden tarkastamiseksi sallitaan, jos se täyttää seuraavat vaatimukset:

– voidaan näyttää vähintään 1,0–2,5 prosentin vesipitoisuus,

– mitatut arvot on näytettävä enintään 0,5 prosenttiyksikön askelmissa,

– laite on oltava kalibroitavissa, analogisesti näyttävissä laitteissa ainoastaan nollatason säätö sallittu;

b) Jarrunesteen testauslaitteet kiehumispisteen mittaamiseksi sallitaan, jos ne täyttävät seuraavat vaatimukset:

– näyttöalue on 120 °C–210 °C,

– mitatut arvot on näytettävä enintään 30 asteen askelmissa,

– laite on oltava kalibroitavissa, analogisesti näyttävissä laitteissa ainoastaan nollatason säätö sallittu.

17)         OBD-skannauslaite

Kohdissa 12 ja 13 tarkoitetut laitteet voidaan yhdistää yhdeksi laitteeksi.

II - Mittauksiin käytettävien laitteiden kalibrointi

Ellei asiaa koskevassa EU:n lainsäädännössä toisin säädetä, kahden perättäisen kalibroinnin välinen aika ei voi olla pidempi kuin

i) 24 kuukautta painon, paineen ja melutason mittaamisen osalta,

ii) 12 kuukautta voimien mittaamisen osalta,

iii) 6 kuukautta kaasupäästöjen mittaamisen osalta.

Katsastuksen suorittamiseen vaadittavat laitteet

Ajoneuvot || Luokka || Kunkin I kohdassa luetellun kohteen osalta vaaditut laitteet

|| Suurin massa || || 1 || 2 || 3 || 4 || 5 || 6 || 7 || 8 || 9 || 10 || 11 || 12 || 13 || 14 || 15 || 16 || 17

1. Moottoripyörät || || || 1 || || || || || 2 || || || || || || || || || || || ||

|| || L1e || B || x || || || || || || || || || || X || x || || x || x || x || x

|| || L3e,L4e || B || x || || || || || || || || || || X || x || || x || x || x || x

|| || L3e,L4e || D || x || || || || || || || || || || X || || x || x || x || x || x

|| || L2e || B || x || x || || || || || || || || || X || || || x || x || x || x

|| || L2e || D || x || x || || || || || || || || || X || || x || x || x || x || x

|| || L5e || B || x || x || || || || || || || || x || X || x || || x || x || x || x

|| || L5e || D || x || x || || || || || || || || || X || || x || x || x || x || x

|| || L6e || B || x || x || || || || || || || || || X || || || x || x || x || x

|| || L6e || D || x || x || || || || || || || || || X || || x || x || x || x || x

|| || L7e || B || x || x || || || || || || || || x || X || x || || x || x || x || x

|| || L7e || D || x || x || || || || || || || || || X || || x || x || x || x || x

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

2. Ajoneuvot henkilöiden kuljettamiseen || Enintään 2 800 kg || M1,M2 || B || x || x || || x || x || || || || || x || X || x || || x || x || x || x

|| Enintään 2 800 kg || M1,M2 || D || x || x || || x || x || || || || || || X || || x || x || x || x || x

|| › 2 800–3 500 kg || M1,M2 || B || x || x || || x || x || || || || x || x || X || x || || x || x || x || x

|| › 2 800–3 500 kg || M1,M2 || D || x || x || || x || x || || || || x || || X || || x || x || x || x || x

|| › 3 500 kg || M2,M3 || B || x || x || x || || || x || x || x || x || || X || x || || x || x || x || x

|| › 3 500 kg || M2,M3 || D || x || x || x || || || x || x || x || x || || X || || x || x || x || x || x

Ajoneuvot tavaroiden kuljettamiseen || Enintään 2 800 kg || N1 || B || x || x || || x || x || || || || || x || X || x || || x || x || x || x

|| Enintään 2 800 kg || N1 || D || x || x || || x || x || || || || || || X || || x || x || x || x || x

|| › 2 800–3 500 kg || N1 || B || x || x || || x || x || || || || x || x || X || x || || x || x || x || x

|| › 2 800–3 500 kg || N1 || D || x || x || || x || x || || || || x || || X || || x || x || x || x || x

|| › 3 500 kg || N2,N3 || B || x || x || x || || || x || x || x || x || || X || x || || x || x || x || x

|| › 3 500 kg || N2,N3 || D || x || x || x || || || x || x || x || x || || X || || x || x || x || x || x

Luokan N ajoneuvoihin perustuvat erityisajoneuvot, T5 || Enintään 2 800 kg || N1 || B || x || x || || x || x || || || || || x || X || x || || x || x || x || x

|| Enintään 2 800 kg || N1 || D || x || x || || x || x || || || || || || X || || x || x || x || x || x

|| › 2 800–3 500 kg || N1 || B || x || x || || x || x || || || || x || x || X || x || || x || x || x || x

|| › 2 800–3 500 kg || N1 || D || x || x || || x || x || || || || x || || X || || x || x || x || x || x

|| › 3 500 kg || N2,N3,T5 || B || x || x || x || || || x || x || x || x || || X || x || || x || x || x || x

|| › 3 500 kg || N2,N3,T5 || D || x || x || x || || || x || x || x || x || || X || || x3 || x || x || x || x

3. Perävaunu || Enintään 750 kg || O1 || || x || || || || || || || || || || || || || || x || ||

|| › 750–3 500 kg || O2 || || x || x || || x || || || || || || || || || || || x || ||

|| › 3 500 kg || O3,O4, R3,R4 || || x || x || x || || || x || x || x || x || || || || || || x || ||

|| Enintään 3 500 kg || R1,R2 || || x || x || || x || || || || || || || || || || || x || ||

4. Maataloustraktorit ja ‑ajoneuvot, joiden enimmäisnopeus on 40 km/h || Enintään 3 500 kg || T1,T2,T3 T4, C1,C2, C3,C4, C5 || B || x || x || || || || x || || || || || || || || x || x || x || x

|| Enintään 3 500 kg || T1,T2,T3 T4, C1,C2, C3,C4,C5 || D || x || x || || || || x || || || || || || || || x || x || x || x

|| › 3 500 kg || T1,T2,T3, T4, C1,C2, C3,C4,C5 || B || x || x || || || || x || x || || || x || || || || x || x || x || x

|| › 3 500 kg || T1,T2, T3 T4, C1, C2, C3,C4,C5 || D || x || x || || || || x || x || || || || || || || x || x || x || x

1) B = bensiini, D = diesel

LIITE VI

TARKASTAJIEN PÄTEVYYTTÄ, KOULUTUSTA JA SERTIFIOINTIA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.         Pätevyys

Jotta hakija voidaan hyväksyä katsastusten suorittamisesta vastaavaksi tarkastajaksi, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisellä henkilöllä

a)           on ajoneuvotekninen ammattipätevyys seuraavilla aloilla:

– mekaniikka

– dynamiikka

– ajoneuvodynamiikka

– polttomoottorit

– materiaalit ja materiaalien jalostus

– elektroniikka

– sähkölaitteet

– ajoneuvon elektroniset osat

– tietotekniset sovellukset;

(b)          on vähintään kolmen vuoden osoitettu kokemus ajoneuvotekniikan taikka ajoneuvojen korjauksen tai huollon alalta.

2.         Perus- ja kertauskoulutus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkastajat saavat asianmukaisen perus- ja kertauskoulutuksen, joka sisältää teoreettisia ja käytännön osa-alueita, ennen kuin heidät hyväksytään suorittamaan katsastuksia.

Perus- ja kertauskoulutuksen vähimmäissisältöön on kuuluttava seuraavat aiheet:

a)           Peruskoulutus

Jäsenvaltion tai sen valtuuttaman koulutuskeskuksen tarjoamaan peruskoulutukseen on kuuluttava vähintään seuraavat aiheet:

i)       Ajoneuvotekniikka:

– Jarrujärjestelmät

– Ohjausjärjestelmät,

– Näkökentät,

– Valojen asennus, valaisinlaitteet ja elektroniikkakomponentit

– Akselit, pyörät ja renkaat

– Alusta ja kori

– Ympäristöhaitat ja päästöt

– Erityisajoneuvoja koskevat lisävaatimukset

ii)       Testausmenetelmät

iii)      Puutteiden arviointi

iv)      Kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla sovellettavat lakisääteiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen kuntoa hyväksyntää varten

v)      Kansallisen, EU:n ja kansainvälisen tason lakisääteiset vaatimukset, jotka liittyvät katsastukseen

vi)      Ajoneuvon hyväksyntään, rekisteröintiin ja katsastukseen liittyvät hallinnolliset määräykset

vii)     Testaukseen ja hallintoon liittyvät tietotekniset sovellukset

(b)          Kertauskoulutus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkastajat osallistuvat vuosittain jäsenvaltion tai sen valtuuttaman koulutuskeskuksen tarjoamaan kertauskoulutukseen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kertauskoulutuksen sisältö on riittävä pitämään yllä tarkastajilla olevia tarvittavia tietoja ja taitoja edellä a kohdan i–vii alakohdassa tarkoitetuista aiheista ja saattamaan ne ajan tasalle.

3.         Kelpoisuustodistus

Tarkastajalle, joka hyväksytään suorittamaan katsastuksia, annettavassa todistuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot, joita on tarvittaessa päivitettävä:

– Tarkastajan henkilötiedot (etunimi, sukunimi, syntymäaika)

– Ajoneuvoluokat, joiden osalta tarkastaja on hyväksytty suorittamaan katsastuksia

– Seuraavan kertauskoulutuksen ajankohta

– Todistuksen myöntäneen viranomaisen nimi

– Päivä, jona todistus on annettu.

LIITE VII

VALVONTAELIMET

Jäsenvaltioiden 13 artiklan mukaisesti perustamia valvontaelimiä koskevissa säännöissä ja menettelyissä on katettava seuraavat vähimmäisvaatimukset:

1.           Valvontaelimen tehtävät ja toiminta

Valvontaelinten on suoritettava vähintään seuraavat tehtävät:

a)           Katsastuksista vastaavien laitosten hyväksyntä:

– tarkastetaan, että tiloja ja testauslaitteita koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät;

– tarkastetaan hyväksytyn yksikön pakolliset vaatimukset;

– tarkastetaan katsastuslaitoksen johtajan ja tarkastajien hyvä maine.

b)           Tarkastajien koulutus ja koe:

– tarkastetaan tarkastajien peruskoulutus;

– tarkastetaan tarkastajien säännöllinen kertauskoulutus;

– katsastuslaitoksen johtajien koulutus;

– valvontaelimen tarkastajien säännöllinen kertauskoulutus;

– järjestetään koe tai valvotaan sitä.

c)           Auditointi:

– hyväksyntää edeltävä katsastuslaitoksen ennakkoauditointi;

– katsastuslaitoksen säännöllinen uudelleenauditointi;

– erityinen auditointi sääntöjenvastaisuuksien tapauksessa;

– koulutus-/koekeskuksen auditointi.

d)           Seuranta, jossa käytetään seuraavista toimenpiteistä vähintään viittä:

– uudelleentestaus, joka tehdään tilastollisesti edustavalle otokselle testatuista ajoneuvoista;

– tienvarsitarkastukset, jotka tehdään tilastollisesti edustavalle otokselle ajoneuvokannasta;

– haamuasiakastutkimukset (viallisen ajoneuvon käyttö valinnaista);

– katsastustulosten analysointi (tilastomenetelmät);

– valitusten tutkiminen;

– kanteluihin perustuva tutkinta.

e)           Katsastuksen mittaustulosten validointi

f)            Katsastuslaitosten hyväksynnän ja/tai tarkastajien lisenssin pysyvä tai tilapäinen peruuttaminen:

– merkittävä lupavaatimus ei täyty;

– huomattavia sääntöjenvastaisuuksia todettu;

– jatkuvasti negatiivisia auditointituloksia;

– hyvän maineen menetys.

2.           Valvontaelintä koskevat vaatimukset

a)           Standardin ISO/IEC 17020 noudattaminen, "Yleiset vaatimukset erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle", tyyppi A.

b)           Valvontaelimessä työskentelevään henkilöstöön sovellettavien vaatimusten on katettava seuraavat alat:

– ammatillinen pätevyys;

– puolueettomuus;

– pätevyyttä ja koulutusta koskevat vaatimukset.

3.           Sääntöjen ja menettelyjen sisältö

Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava valvontaelimiä koskevat säännöt ja menettelyt, joiden on sisällettävä vähintään seuraavat seikat:

a)           Katsastuslaitosten hyväksyntää ja valvontaa koskevat vaatimukset:

– hakemus tulla hyväksytyksi katsastuslaitokseksi;

– katsastuslaitoksen vastuualat;

– hyväksyntää edeltävä yksi tai useampi tarkastuskäynti, jolla varmistetaan kaikkien vaatimusten täyttyminen;

– katsastuslaitoksen hyväksyntä;

– katsastuslaitoksille säännöllisesti tehtävät uudelleentarkastukset/-auditoinnit;

– katsastuslaitoksille säännöllisesti tehtävät tarkastukset, joilla varmistetaan vaatimusten jatkuva noudattaminen;

– näyttöön perustuvat ennalta ilmoittamattomat katsastuslaitosten erityistarkastukset tai auditoinnit;

– testitietojen analysointi todisteeksi siitä, ettei vaatimuksia noudateta;

– katsastuslaitoksille myönnettyjen hyväksyntöjen pysyvä tai väliaikainen peruuttaminen.

b)           Katsastuslaitosten tarkastajat:

– tarkastajana toimimista koskevat vaatimukset;

– peruskoulutus ja kertauskoulutus sekä koe;

– tarkastajien todistuksen pysyvä tai tilapäinen peruuttaminen.

c)           Laitteet ja tilat:

– testauslaitteita koskevat vaatimukset;

– testaustiloja koskevat vaatimukset;

– merkintöjä koskevat vaatimukset;

– testauslaitteiden huoltoa ja kalibrointia koskevat vaatimukset;

– tietoteknisiä järjestelmiä koskevat vaatimukset.

d)           Valvontaelimet:

– valvontaelimen valtuudet;

– valvontaelinten henkilöstöä koskevat vaatimukset;

– valitukset ja kantelut.

[1]               Epäasianmukaisella korjauksella tai muutoksella tarkoitetaan korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta tai jolla on haitallinen vaikutus ympäristöön.

[2]               48 prosenttia ajoneuvoilla, joissa ei ole lukkiutumattomia jarruja tai jotka on tyyppihyväksytty ennen 1. lokakuuta 1991.

[3]               45 prosenttia ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen sen mukaan, kumpi on myöhäisempi.

[4]               43 prosenttia perävaunuilla ja puoliperävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen sen mukaan, kumpi on myöhäisempi.

[5]               2,2m/s2 luokkiin N1, N2 ja N3 kuuluvissa ajoneuvoissa.

[6]               Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä A tai rivillä B annettujen raja-arvojen mukaisesti tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1. heinäkuuta 2002 jälkeen.

[7]                      Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä B tai direktiivin 88/77/ETY liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa olevien taulukoiden rivillä B1, B2 tai C annettujen raja-arvojen mukaisesti tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1. heinäkuuta 2008 jälkeen.

[8]               Epäasianmukaisella korjauksella tai muutoksella tarkoitetaan korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta tai jolla on haitallinen vaikutus ympäristöön.

[9]               48 prosenttia ajoneuvoilla, joissa ei ole lukkiutumattomia jarruja tai jotka on tyyppihyväksytty ennen 1. lokakuuta 1991.

[10]             45 prosenttia ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen sen mukaan, kumpi on myöhäisempi.

[11]             43 prosenttia perävaunuilla ja puoliperävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen sen mukaan, kumpi on myöhäisempi.

[12]             2,2m/s2 luokkiin N1, N2 ja N3 kuuluvissa ajoneuvoissa.

[13]             Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä A tai rivillä B annettujen raja-arvojen mukaisesti tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1. heinäkuuta 2002 jälkeen.

[14]                    Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä B tai direktiivin 88/77/ETY liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa olevien taulukoiden rivillä B1, B2 tai C annettujen raja-arvojen mukaisesti tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1. heinäkuuta 2008 jälkeen.

[15]             EYVL L 135,30, 30.4.2004, s. 1.

PERUSTELUT

1.         EHDOTUKSEN TAUSTA

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksia koskevat ajantasaiset yhdenmukaistetut säännöt tieliikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun parantamiseksi.

Ehdotuksella pyritään edistämään tieliikenneturvallisuuden poliittisissa suuntaviivoissa 2011-2020[1] vahvistetun tavoitteen saavuttamista. Kyseisenä tavoitteena on puolittaa tieliikennekuolemien määrä vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksena on myös vähentää ajoneuvojen huonosta kunnosta johtuvia tieliikenteen päästöjä.

· Yleinen tausta

Ajoneuvon on ennen markkinoille saattamista täytettävä kaikki asiaankuuluvat tyyppihyväksyntävaatimukset tai yksittäiset hyväksyntävaatimukset, joilla taataan turvallisuus- ja ympäristönormien optimaalinen taso. Jokaisen jäsenvaltion velvollisuutena on rekisteröidä ensimmäistä kertaa kaikki ajoneuvot, jotka ovat saaneet eurooppalaisen tyyppihyväksynnän ajoneuvon valmistajan antaman vaatimustenmukaisuustodistuksen perusteella. Rekisteröinti on virallinen hyväksyntä, jonka nojalla ajoneuvoa voidaan käyttää yleisillä teillä, ja se määrittää eri ajankohdat ajoneuvojen eri vaatimusten käyttöönotolle.

Tämän hyväksynnän jälkeen tieliikenteessä käytettäville autoille on tehtävä määräaikaiset katsastukset. Katsastusten tarkoituksena on varmistaa, että tieliikenteessä käytettävät autot pysyvät liikennekelpoisina ja turvallisina ja että ne eivät aiheuta vaaraa kuljettajalle eikä muille tienkäyttäjille. Näin ollen autoista tarkastetaan tiettyjen vaatimusten täyttyminen, kuten turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja jälkiasennusta koskevat vaatimukset. Koska ajoneuvoja, joita käytetään ammatillisessa tavaraliikenteessä ja joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia, ja ajoneuvoja, joita käytetään ammattimaisessa matkustajaliikenteessä ja joilla voidaan kuljettaa yli 8 matkustajaa, käytetään säännöllisesti ja intensiivisesti lähinnä kaupallisiin tarkoituksiin, niille on lisäksi tehtävä satunnaisia teknisiä tienvarsitarkastuksia, joissa varmennetaan ympäristövaatimusten ja teknisten vaatimusten täyttyminen milloin tahansa ja missä tahansa EU:ssa.

Ajoneuvo voidaan käyttöikänsä aikana rekisteröidä uudelleen omistajan vaihtumisen vuoksi tai se voidaan siirtää pysyvästi toiseen jäsenvaltioon siellä käytettäväksi. Ajoneuvojen rekisteröintimenettelyä koskevat säännökset olisi myös annettava, jotta varmistetaan, että maanteillä ei käytetä välittömän vaaran tieliikenneturvallisuudelle aiheuttavia ajoneuvoja. Katsastusten tavoitteena on tarkastaa turvallisuuskomponenttien toimivuus, ympäristötehokkuus ja ajoneuvon vaatimustenmukaisuus.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

”Liikennekelpoisuuspaketti” sisältää voimassa olevissa liikennekelpoisuusjärjestelmää koskevissa lainsäädäntöpuitteissa säädetyt vaatimukset. Järjestelmään kuuluvat katsastukset[2], tienvarsitarkastukset[3] ja ajoneuvojen rekisteröintisäännöt[4].

Ehdotuksella muutetaan voimassa olevaa katsastuksia koskevaa lainsäädäntöä lisäämällä nykyiseen järjestelmään uusia ajoneuvoluokkia, kuten moottoripyörät. Siinä vahvistetaan myös, että ajoneuvon saavuttaessa tietyn matkamittarin lukeman siihen sovelletaan samaa katsastustiheyttä kuin vanhempiin ajoneuvoihin. Lisäksi ehdotuksessa vahvistetaan useita testauksen tasoa ja laatua koskeviin kysymyksiin sovellettavia uusia vaatimuksia, jotka liittyvät testauslaitteisiin, testaushenkilöstön taitoihin ja koulutukseen sekä testausjärjestelmän valvontaan.

· Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotus on johdonmukainen liikennettä koskevassa valkoisessa kirjassa[5] esitetyn tieliikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävän EU:n tavoitteen kanssa. Sen tavoitteena on panna täytäntöön erityinen turvallisempia ajoneuvoja koskeva strategia vuosien 2011–2020 poliittisten suuntaviivojen mukaisesti.

Lisäksi ehdotuksessa esitetyillä ympäristönäkökohtiin liittyvillä vaatimuksilla vähennettäisiin moottoriajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä ja muita ilman epäpuhtauksia eurooppalaisen puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen strategian[6] ja integroidun energia- ja ilmastonmuutospolitiikan[7] (ns. kaksi kertaa 20 vuonna 2020 -strategia) mukaisesti ja edistettäisiin direktiivissä 2008/50/EY[8] säädettyjen ilmanlaatutavoitteiden saavuttamista.

Ehdotus on myös johdonmukainen sisämarkkinoiden toimivuuden parantamista koskevien suositusten kanssa, joita ehdotettiin toukokuussa 2010 laaditussa Montin raportissa[9] käytettyjen autojen rajatylittäviin siirtoihin liittyvien hallinnollisten esteiden vähentämiseksi.

2.         INTRESSITAHOJEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

· Intressitahojen kuuleminen

Kuulemismenettely

Ehdotusta laatiessaan komissio kuuli sidosryhmiä eri tavoin:

– internetissä järjestettiin yleinen kuuleminen ehdotuksen kaikista osa-alueista,

– asiantuntijoita ja sidosryhmiä on kuultu työpajoissa,

– katsastusten tulevia vaihtoehtoja Euroopan unionissa on tutkittu mahdollisten toimenpiteiden määrittelemiseksi ja kustannus-hyötyanalyysin laatimiseksi katsastusten vaikutuksista.

Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Internetissä järjestetyn kuulemisen aikana sidosryhmät toivat esiin useita kysymyksiä. Niitä käsitellään kattavasti tämän ehdotuksen ohessa toimitettavassa vaikutustenarvioinnissa, jossa myös selvitetään, miten ne on otettu huomioon.

Internetissä järjestettiin avoin kuuleminen 29.7.–24.9.2010. Komissio sai 9 653 vastausta kansalaisilta, jäsenvaltioiden viranomaisilta, laitetoimittajilta, katsastusasemilta, autokorjaamojen liitoilta ja ajoneuvojen valmistajilta.

Tulokset ovat nähtävissä osoitteessa http://ec.europa.eu/transport/road_safety/take-part/public-consultations/pti_en.htm.

· Asiantuntijatiedon käyttö

Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat

Ehdotusta valmisteltaessa oli arvioitava erilaisia toimintavaihtoehtoja sekä niihin liittyviä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia.

Käytetty menettely

Ulkopuolinen konsultti (Europe Economics) tutki eri toimintavaihtoehtojen vaikutuksia käyttämällä useita tieteellisiä ja arviointikertomuksia erityisesti mallien ja eri toimintavaihtoehtojen kustannusten ja hyötyjen monetarisointia koskevien tietojen lähteinä. Eniten käytetyt tutkimukset olivat seuraavat:

– komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista 6 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY soveltamisesta jäsenvaltioissa – Raportointikaudet 2005–2006 ja 2007–2008[10],

– AUTOFORE (2007),

– ”MOT Scheme Evidence-base” Department of Transport (UK, 2008),

– DEKRA Road Safety Report 2008 – Strategies for preventing accidents on Europe's roads,

– DEKRA Road Safety Report on Trucks 2009,

– DEKRA Motorcycle road safety report 2010,

– TÜV Reports 2009 / 2010.

Asiantuntijalausuntojen julkistaminen

Kaikki viimeistellyt ja hyväksytyt tutkimusraportit ovat tai tulevat olemaan liikenteen ja liikkumisen pääosaston verkkosivuilla.

· Vaikutustenarviointi

Ehdotuksen pääkohtia laadittaessa harkittiin seuraavia vaihtoehtoja:

(a) ”Ei muutoksia -lähestymistapa” on lähtökohta, johon muiden toimintavaihtoehtojen vaikutuksia verrataan. Tässä vaihtoehdossa nykyinen EU:n oikeuskehys pysyisi ennallaan. Lisäksi direktiivin 2009/40/EY, joka on äskettäin muutettu komiteamenettelyä noudattaen direktiivillä 2010/48/EU[11], teknistä liitettä ei mukautettaisi lyhyellä aikavälillä. Katsastusten laajuus ja tiheys eivät näin ollen muuttuisi eikä muita tietojenvaihtoon liittyviä toimenpiteitä toteutettaisi. Tietojenvaihtoa koskevaa kehystä ei siis olisi edelleenkään.

(b) ”Ei-sitovia säädöksiä koskevalla lähestymistavalla” parannettaisiin voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja tehostettaisiin sen soveltamisen valvontaa. Tällä vaihtoehdolla ei otettaisi käyttöön uutta lainsäädäntöä, mutta komissio pyrkisi uudella ja tehokkaammalla tavalla parantamaan testaamisen ja täytäntöönpanon valvonnan laatua ja toteuttamaan toimia tietojenvaihdon edistämiseksi.

(c) ”Lainsäädännöllinen lähestymistapa” perustuisi kahteen osatekijään.

– Jotta ajoneuvojen tieliikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävä erityistavoite voitaisiin saavuttaa, ensimmäisessä vaiheessa olisi tiukennettava määräaikaisia katsastuksia (PTI) ja ilmoittamattomia tienvarsitarkastuksia (RSI) koskevia EU:n vähimmäisvaatimuksia ja määriteltävä pakolliset vaatimukset. Tämä on välttämätöntä, jotta järjestelmän puutteet eivät vähentäisi liikennekelpoisuuden täytäntöönpanon valvonnan tehokkuutta.

– Jotta katsastuksia varten tarvittavien tietojen ja katsastuksista saatavien tietojen saatavuutta koskeva erityistavoite voitaisiin saavuttaa, kokonaisjärjestelmään voitaisiin toisessa vaiheessa mahdollisesti lisätä EU:n yhdenmukaistettuja tietoja koskeva tietojenvaihtojärjestelmä, johon on yhdistetty nykyiset tietokannat ja jolla varmistetaan

· kaikkien katsastusasemien mahdollisuus tutustua vaatimustenmukaisuustodistusta ja sähköisiä turvajärjestelmiä (kuten ABS[12], ESC[13], ilmatyynyt jne.) koskeviin tietoihin;

· tarkastustulosten vaihto jäsenvaltioiden välillä, ja tärkeimpien täytäntöönpanoviranomaisten pääsy järjestelmään;

· kansallisten ja EU:n viranomaisten mahdollisuus tutustua katsastusasemien tarkastustuloksia (erityisesti matkamittarin lukemia) koskeviin tietoihin täytäntöönpanon valvontaa ja tilastointia varten.

Useissa jäsenvaltioissa katsastuksia suorittaa suuri määrä hyväksyttyjä yksityisiä katsastusasemia. Jotta varmistetaan johdonmukainen lähestymistapa, esim. määräaikoja ja toimitettavien tietojen luonnetta koskevat yhteiset menettelyt olisi täsmennettävä lainsäädännössä.

Vaikutustenarvioinnista kävi kuitenkin ilmi, millaisia etuja olisi ei-sitovien toimenpiteiden ja oikeudellisen lähestymistavan yhdistämisellä. Sen vuoksi vaikutustenarvioinnissa aiemmin esitetyt ei-sitovat toimenpiteet on sisällytetty lainsäädäntötekstiin.

3.         EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Katsastusasemien on voitava tutustua katsastuksia varten tarvittaviin teknisin tietoihin, kuten ABS:n ja ESC:n kaltaisia sähköisiä turvallisuuskomponentteja koskeviin tietoihin. Valmistajien on annettava pääsy näihin tietoihin samaan tapaan kuin ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltoon tarvittaviin tietoihin.

Katsastettaviin ajoneuvoihin lisätään moottorikäyttöiset kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot, enintään 3,5 tonnia painavat kevyet perävaunut sekä traktorit, joiden rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h. Vanhempien ajoneuvojen katsastustiheyttä lisätään ja ajoneuvot, joiden matkamittarin lukema on korkea, on katsastettava vuosittain samaan tapaan kuin taksit ja ambulanssit. Katsastukset on tehtävä neljän kuukauden kuluessa, mikä antaa riittävästi joustonvaraa sekä kansalaisille että liikenteenharjoittajille.

Testauslaitteiden on täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset, jotta kuvatut testausmenetelmät voidaan toteuttaa tehokkaasti. Havaitut puutteet on arvioitava yhdenmukaistetuilla säännöillä, joissa on otettu huomioon puutteen aiheuttama vaara tieliikenneturvallisuudelle.

Katsastajilla on oltava tietyt tiedot ja taidot sekä asianmukainen koulutus. Katsastajilla ei saa olla minkäänlaista taloudellista, henkilökohtaista eikä sukulaisuuteen liittyvää eturistiriitaa ajoneuvon rekisteröinnin haltijan kanssa. Hyväksyttyjen yksityisten elinten tekemiä katsastuksia on valvottava.

Katsastustulokset, mukaan lukien matkamittarin lukemat, on säilytettävä kansallisissa rekistereissä, mikä helpottaa matkamittarien lukemiin liittyvien petosten havaitsemista. Matkamittareihin liittyviä petoksia olisi myös pidettävä järjestelmällisemmin rikoksena, josta voidaan langettaa seuraamus.

Useissa jäsenvaltioissa katsastuksia tekee suuri määrä hyväksyttyjä yksityisiä katsastusasemia. Jotta jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto olisi tehokasta, olisi nimettävä kansalliset yhteyspisteet ja eriteltävä esim. määräaikoja ja toimitettavien tietojen luonnetta koskevat yhteiset menettelyt.

Komissiolle siirretään valta muuttaa asetusta delegoiduilla säädöksillä ajoneuvoluokkia koskevan EU:n tyyppihyväksyntälainsäädännön mahdollisen kehityksen huomioon ottamiseksi ja liitteiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen. Se voi esim. ottaa käyttöön vaihtoehtoiset katsastusmenettelyt, jotka perustuvat kehitteillä oleviin nykyaikaisiin päästöjen jälkikäsittelyjärjestelmiin, joilla tarkastetaan, noudatetaanko NOx- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoja.

· Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artikla.

· Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä: katsastusten teknisille vaatimuksille on vahvistettu unionissa vähimmäistaso, ja niiden täytäntöönpano jäsenvaltioissa on johtanut vaatimusten suureen kirjavuuteen unionin sisällä sekä aiheuttanut kielteisiä vaikutuksia tieliikenneturvallisuuteen ja sisämarkkinoihin.

Ehdotus on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukainen.

· Suhteellisuusperiaate

Kuten vaikutustenarvioinnista käy ilmi, ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska sillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näillä tavoitteilla pyritään tehostamaan tieliikenneturvallisuutta ja ympäristönsuojelua parantamalla katsastusten laatua ja tehokkuutta sekä luomalla asianmukaiset puitteet ongelmattomalle tiedonkululle. Tähän kuuluvat mm. vähimmäisvaatimusten asettaminen katsastajien tiedoille ja koulutukselle, sillä ajoneuvot ovat tätä nykyä erittäin kehittyneitä tuotteita ja täynnä monimutkaista teknologiaa. Tämä koskee myös katsastuksissa käytettävien testauslaitteiden vähimmäisvaatimuksia. Kaikki nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä edellytyksiä katsastusten laadun parantamiselle.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Asetusta pidetään asianmukaisena sääntelytapana, koska se antaa riittävät takeet säännösten noudattamisesta eikä edellytä säännösten saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä.

4.         TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutusta unionin talousarvioon.

5.         VALINNAISIA TIETOJA [tarvittaessa]

· Voimassa olevan lainsäädännön kumoaminen

Ehdotuksen hyväksymisestä seuraa, että aiempaa lainsäädäntöä kumotaan.

· Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

2012/0184 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[14],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[15],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Komissio asetti 28 päivänä maaliskuuta 2001 antamassaan valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”[16] unionin tavoitteeksi nollatoleranssin, jonka mukaisesti tieliikennekuolemien määrä on saatava lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ajoneuvoteknologian odotetaan vaikuttavan merkittävästi tieliikenneturvallisuuden paranemiseen.

(2) Komissio ehdottaa tiedonannossaan ”Kohti eurooppalaista tieliikenneturvallisuusaluetta: tieliikenneturvallisuuden poliittiset suuntaviivat 2011–2020”[17], että tulostavoitteeksi asetettaisiin vuodesta 2010 alkaen tieliikennekuolemien kokonaismäärän puolittaminen unionissa vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio määritteli seitsemän strategista tavoitetta, joita ovat mm. ajoneuvojen turvallisuutta parantavat toimet, loukkaantumisten vähentämiseen tähtäävä strategia ja loukkaantumisille alttiiden tienkäyttäjien, erityisesti moottoripyöräilijöiden, turvallisuuden parantaminen.

(3) Katsastus on osa laajempaa järjestelmää, jolla varmistetaan, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Järjestelmään olisi kuuluttava kaikkien ajoneuvojen määräaikaiset katsastukset, kaupallisessa tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen tekniset tienvarsitarkastukset ja ajoneuvojen rekisteröintimenettelyä koskevat säännökset, jotta varmistetaan, että välittömän vaaran tieliikenneturvallisuudelle aiheuttavia ajoneuvoja ei käytetä maanteillä.

(4) Unionissa on hyväksytty useita ajoneuvojen turvallisuutta koskevia teknisiä normeja ja vaatimuksia. On kuitenkin tarpeen varmistaa määräaikaisten katsastusten järjestelmällä, että markkinoille saatetut ajoneuvot täyttävät turvallisuusnormit koko käyttöikänsä ajan. Tätä järjestelmää olisi sovellettava ajoneuvoluokkiin, jotka määritellään kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta 18 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY[18], puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY[19] ja maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/37/EY[20].

(5) Tieliikenneturvallisuuden tason ja ajoneuvojen teknisten puutteiden lukumäärän välillä on selkeä riippuvuussuhde. Vuonna 2009 Euroopan maanteillä ilmoitettiin tapahtuneen 35 000 kuolintapausta. Jos oletetaan, että tekniset puutteet vaikuttavat kuolintapauksiin samassa suhteessa kuin onnettomuuksiin, ajoneuvojen teknisten puutteiden voidaan katsoa olevan syynä yli 2 000 kuolintapaukseen vuodessa unionissa. Käytettävissä olevien tutkimusten perusteella niistä 900–1 100 voitaisiin välttää, jos katsastusjärjestelmää parannettaisiin asianmukaisella tavalla.

(6) Valtaosa tieliikenteen kokonaispäästöistä, erityisesti hiilidioksidipäästöistä, on peräisin pienestä osasta ajoneuvoja, joiden päästönvalvontajärjestelmät ovat vialliset. Arviolta viisi prosenttia ajoneuvokannasta aiheuttaa 25 prosenttia kaikista epäpuhtauspäästöistä. Sen vuoksi määräaikaisten katsastusten järjestelmä parantaisi osaltaan myös ympäristön tilaa vähentämällä ajoneuvojen keskimääräisiä päästöjä.

(7) Luotettavat tutkimustulokset osoittavat, että tekniset puutteet ovat syynä tai osasyynä kahdeksaan prosenttiin onnettomuuksista, joissa on osallisena moottoripyörä. Moottoripyöräilijät ovat riskialtein tienkäyttäjäryhmä, jonka keskuudessa kuolintapausten määrä on kasvussa. Mopoilijoiden osuus kuolintapausten määrässä on yliedustettu, sillä maanteillä kuoli yli 1 400 mopoilijaa vuonna 2008. Tämän vuoksi katsastettavien ajoneuvojen joukkoon olisi lisättävä myös riskialtein tienkäyttäjäryhmä, eli moottorikäyttöiset kaksi- ja kolmipyöräiset ajoneuvot.

(8) Maatalousajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h, käytetään yhä enemmän kuorma-autojen sijaan paikallisissa kuljetuksissa. Niiden riskialttius on verrattavissa kuorma-autoihin, minkä vuoksi tätä ajoneuvoluokkaa olisi katsastusten suhteen kohdeltava samalla tavalla kuin kuorma-autoja.

(9) Koska museoajoneuvojen tarkoituksena on säilyttää niiden valmistusajankohdan perinteet eikä niitä juurikaan käytetä yleisillä teillä, jäsenvaltioiden olisi itse päätettävä, tehdäänkö määräaikaiset katsastukset myös tällaisille ajoneuvoille. Jäsenvaltioiden olisi voitava itse päättää myös muiden erikoisajoneuvotyyppien katsastuksista.

(10) Katsastus on täysivaltaista toimintaa, minkä vuoksi se olisi jätettävä jäsenvaltioiden tai niiden valvomien elinten tehtäväksi. Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin oltava vastuussa katsastusten tekemisestä kaikissa tapauksissa, vaikka kansallinen järjestelmä mahdollistaisikin luvan myöntämisen esimerkiksi ajoneuvokorjaamojen kaltaisille yksityisille tahoille.

(11) Ajoneuvojen ja erityisesti niiden sähköisten turvallisuuskomponenttien tarkastuksessa on välttämätöntä, että kunkin yksittäisen ajoneuvon tekniset eritelmät ovat saatavilla. Sen vuoksi ajoneuvojen valmistajien olisi annettava kaikkien vaatimustenmukaisuustodistukseen sisältyvien tietojen lisäksi myös turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien komponenttien toimivuuden varmentamiseksi tarvittavat tiedot. Korjaamiseen ja huoltamiseen liittyvien tietojen saatavuutta koskevia säännöksiä olisi sovellettava samalla tavoin tätä tarkoitusta varten, jolloin nämä katsastuksissa tarvittavat tietoelementit olisivat katsastusasemien saatavilla. Tämä on erittäin tärkeää erityisesti sähköisesti ohjattujen järjestelmien alalla, ja tiedot olisi annettava kaikista valmistajan asentamista elementeistä.

(12) Jotta katsastukset olisivat korkeatasoisia kaikkialla unionissa, katsastuksissa käytettävät testauslaitteet sekä niiden huolto ja kalibrointi olisi eriteltävä unionin tasolla.

(13) Katsastajien olisi katsastuksia tehdessään toimittava riippumattomasti, ja kaikenlaisia eturistiriitoja olisi vältettävä. Katsastustulosten ei tämän vuoksi tulisi olla yhteydessä palkkaan eikä muuhun taloudelliseen tai henkilökohtaiseen etuun.

(14) Katsastustuloksia ei tulisi muuttaa kaupallisia tarkoituksia varten. Valvontaelimen olisi voitava muuttaa katsastustulokset ainoastaan siinä tapauksessa, että katsastajan tekemän katsastuksen tulokset ovat ilmeisen virheelliset.

(15) Katsastusten korkealaatuisuus edellyttää katsastushenkilöstöltä korkeatasoista taitoa ja osaamista. Olisi otettava käyttöön koulutusjärjestelmä, jossa annetaan peruskoulutusta ja määräajoin järjestettävää täydennyskoulutusta. Olisi määriteltävä siirtymäkausi, jotta nykyinen katsastushenkilöstö voisi siirtyä sujuvasti määräaikaisen koulutuksen järjestelmään.

(16) Jotta katsastusten korkealaatuisuuden jatkuvuus voidaan varmistaa, jäsenvaltiot olisi velvoitettava perustamaan laadunvarmistusjärjestelmä, johon kuuluu lupa- ja valvontaprosessi sekä katsastusten tekemiseen myönnettävän luvan peruuttaminen, keskeyttäminen tai kumoaminen.

(17) Katsastusten tiheyttä olisi mukautettava ajoneuvotyypin ja ajoneuvojen matkamittarin lukeman perusteella. Ajoneuvoissa on todennäköisemmin teknisiä puutteita, kun ne ovat saavuttaneet tietyn iän ja, erityisesti jos ajoneuvoa on käytetty intensiivisesti, matkamittari on saavuttanut tietyn lukeman. Sen vuoksi on aiheellista lisätä katsastusten tiheyttä vanhemmille ajoneuvoille ja sellaisille ajoneuvoille, joiden matkamittarin lukema on korkea.

(18) Jotta ajoneuvojen omistajille ja liikenteenharjoittajille annettaisiin jonkin verran liikkumavaraa, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus määritellä useiden viikkojen pituinen ajanjakso, jonka aikana katsastus olisi tehtävä.

(19) Katsastuksessa olisi tarkastettava kaikki kohteet, joilla on merkitystä katsastettavan ajoneuvon suunnittelun, rakenteen ja laitteiden kannalta. Näiden kohteiden osalta ja ajoneuvoteknologian nykytilanne huomioon ottaen olisi nykyaikaiset sähköjärjestelmät lisättävä katsastettavien kohteiden luetteloon. Katsastusten yhdenmukaisuus edellyttää, että kustakin katsastuskohteesta vahvistetaan testausmenetelmät.

(20) Yhdenmukaistamisen helpottamiseksi ja normien johdonmukaisuuden varmistamiseksi olisi laadittava viitteellinen luettelo kaikkien katsastuskohteiden tärkeimmistä hylkäämissyistä. Jotta katsastettavien ajoneuvojen kunto määriteltäisiin johdonmukaisesti, havaitut puutteet olisi arvioitava yhteisiä normia noudattaen.

(21) Kun ajoneuvossa havaitaan katsastuksen aikana puutteita ja erityisesti tieliikenneturvallisuutta vaarantavia puutteita, kyseisen ajoneuvon rekisteröinnin haltijan olisi korjattava nämä puutteet viipymättä. Kun ajoneuvossa havaitaan vaarallisia puutteita, ajoneuvon rekisteröinti olisi keskeytettävä, kunnes nämä puutteet on korjattu kokonaan.

(22) Kunkin katsastuksen jälkeen olisi annettava katsastustodistus, jossa on muun muassa ajoneuvon tunnistetiedot ja tietoja katsastustuloksista. Katsastusten asianmukaisen seurannan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä nämä tiedot ja syötettävä ne tietokantaan.

(23) Matkamittareihin liittyvien petosten uskotaan koskevan 5–12:ta prosenttia käytettyinä myydyistä autoista, mikä aiheuttaa vuosittain useiden miljardien eurojen kustannukset yhteiskunnalle ja johtaa siihen, että ajoneuvojen liikennekelpoisuus arvioidaan virheellisesti. Jos matkamittarin lukema kirjattaisiin katsastustodistukseen ja jos edellisen katsastuksen todistus olisi pakko esittää, olisi helpompi havaita matkamittarin vilpillinen käsittely tai sen tietojen omavaltainen muuttaminen ja estää matkamittareihin liittyvät petokset. Matkamittareihin liittyviä petoksia olisi myös pidettävä järjestelmällisemmin rikoksena, josta voidaan langettaa seuraamus.

(24) Useissa jäsenvaltioissa katsastuksia tekee suuri määrä hyväksyttyjä yksityisiä katsastusasemia. Jotta jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto olisi tehokasta, olisi nimettävä kansalliset yhteyspisteet ja eriteltävä tietyt ainakin määräaikoja ja toimitettavien tietojen luonnetta koskevat yhteiset menettelyt.

(25) Katsastus on osa laajempaa sääntelyjärjestelmää, jolla hallinnoidaan ajoneuvoja koko niiden käyttöiän ajan hyväksynnästä, rekisteröinnistä ja tarkastuksista alkaen aina romuttamiseen asti. Jäsenvaltioiden ja valmistajien sähköisten ajoneuvotietokantojen kehittämisen ja yhteenliittämisen olisi periaatteessa parannettava koko ajoneuvon hallinnollisen ketjun tehokkuutta ja vähennettävä kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Sen vuoksi komission olisi tehtävä tutkimus tätä tarkoitusta varten perustettavan Euroopan ajoneuvotietojen sähköisen alustan toteutettavuudesta, kustannuksista ja hyödyistä.

(26) Tämän asetuksen täydentäminen teknisillä yksityiskohdilla edellyttää, että komissiolle siirretään Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, jotta otettaisiin huomioon tarvittaessa unionin ajoneuvoluokkien tyyppihyväksyntälainsäädännön kehitys ja tarve saattaa liitteet ajan tasalle tekniikan kehityksen vuoksi. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(27) Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[21] mukaisesti.

(28) Katsastusasemilla käytettävien testaustilojen ja -laitteiden olisi täytettävä katsastusten tekemiselle asetetut vaatimukset. Koska tämä edellyttää huomattavia investointeja ja mukautuksia, joita ei voida toteuttaa välittömästi, olisi näiden vaatimusten täyttämiselle vahvistettava viiden vuoden siirtymäaika. Vastaava viiden vuoden siirtymäaika olisi myönnettävä valvontaelimille, jotta ne voivat täyttää kaikki katsastusasemien hyväksyntää ja valvontaa koskevat vaatimukset.

(29) Koska tämän asetuksen tavoitetta, eli ajoneuvojen katsastusten tekemistä unionissa koskevien yhteisten vähimmäisvaatimusten ja yhdenmukaistettujen sääntöjen säätämistä, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(30) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, sellaisina kuin niihin viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa.

(31) Tällä asetuksella saatetaan ajan tasalle moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta 6 päivänä toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY[22] tekniset vaatimukset ja laajennetaan sen soveltamisala koskemaan erityisesti katsastusasemien ja niiden valvontaelinten perustamista sekä katsastuksia tekevien katsastajien nimeämistä. Sen vuoksi mainittu direktiivi olisi kumottava. Lisäksi tähän asetukseen sisältyvät moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukaisissa katsastuksissa havaittujen puutteiden arvioinnista 5 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa komission suosituksessa 2010/378/EU[23] vahvistetut säännöt katsastusmenetelmien sääntelyn parantamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA

1 artikla Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan ajoneuvojen määräaikaisten katsastusten järjestelmä.

2 artikla Soveltamisala

1.           Tätä asetusta sovelletaan ajoneuvoihin, joiden rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h ja jotka kuuluvat seuraaviin direktiiveissä 2002/24/EY, 2007/46/EY ja 2003/37/EY tarkoitettuihin luokkiin:

– matkustajien kuljettamiseen käytettävät vähintään nelipyöräiset moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdeksan istuinta – M1-luokan ajoneuvo,

– matkustajien kuljettamiseen käytettävät moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi yli kahdeksan istuinta – M2- ja M3-luokan ajoneuvo,

– vähintään nelipyöräiset moottoriajoneuvot, joita tavallisesti käytetään tavaroiden maantiekuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg – N1-luokan ajoneuvo,

– moottoriajoneuvot, joita käytetään tavaroiden kuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – N2- ja N3-luokan ajoneuvo,

– perävaunut ja puoliperävaunut, joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg – O1- ja O2-luokan ajoneuvo,

– perävaunut ja puoliperävaunut, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – O3- ja O4-luokan ajoneuvo,

– kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot – L1e-, L2e-, L3e-, L4e-, L5e-, L6e- ja L7e-luokan ajoneuvo,

– pyörillä varustetut traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h – T5-luokan ajoneuvo.

2.           Tätä asetusta ei sovelleta

– museoajoneuvoihin,

– puolustusvoimille, palokunnille, pelastuspalveluille, hätäpalveluille tai pelastustoimelle kuuluviin ajoneuvoihin,

– maatalous-, puutarhanhoito-, metsätalous-, maanviljely- tai kalastusyritysten käyttämiin ajoneuvoihin, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h,

– sirkusten ja huvipuistojen laitteita kuljettaviin erikoisajoneuvoihin, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h ja joita käytetään vain asianomaisen jäsenvaltion alueella.

3.           Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kansallisia vaatimuksia alueellaan rekisteröityjen 2 kohdassa lueteltujen ajoneuvojen katsastuksille.

3 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)          ’ajoneuvolla’ kaikkia moottoriajoneuvoja ja niiden perävaunuja, jotka eivät kulje kiskoilla;

(2)          ’moottoriajoneuvolla’ kaikkia pyörillä varustettuja moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, jotka kulkevat omalla käyttövoimallaan ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h;

(3)          ’perävaunulla’ kaikkia pyörillä varustettuja ajoneuvoja, jotka eivät kulje omalla käyttövoimallaan ja jotka on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäviksi;

(4)          ’puoliperävaunulla’ kaikkia perävaunuja, jotka on tarkoitettu kytkettäviksi moottoriajoneuvoon siten, että ne lepäävät osittain moottoriajoneuvon päällä ja moottoriajoneuvo kantaa huomattava osan niiden massasta ja niiden kuorman massasta;

(5)          ’kaksi- tai kolmipyöräisillä ajoneuvoilla’ kaikkia moottorikäyttöisiä kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joissa voi olla sivuvaunu, sekä kolmi- ja nelipyöriä;

(6)          ’jäsenvaltiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, joka on rekisteröity tai otettu käyttöön jossakin jäsenvaltiossa;

(7)          ’museoajoneuvolla’ kaikkia ajoneuvoja, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

– ne on valmistettu vähintään 30 vuotta sitten,

– niitä huolletaan käyttämällä varaosia, jotka jäljittelevät ajoneuvon historiallisia komponentteja;

– niiden moottorin, jarrujen, ohjauksen tai jousituksen kaltaisten pääosien teknisiin ominaisuuksiin ei ole tehty mitään muutoksia, ja

– niiden ulkonäköä ei ole muutettu;

(8)          ’rekisteröintitodistuksen haltijalla’ henkilöä, jonka nimiin ajoneuvo on rekisteröity;

(9)          ’katsastuksella’ sen varmentamista, että ajoneuvon osat ja komponentit vastaavat sen turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksia, jotka ovat voimassa hyväksynnän, ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton aikana tai jälkiasennuksen aikana;

(10)        ’hyväksynnällä’ kaikkia direktiivissä 2007/46/EY tarkoitettuja hyväksyntäluokkia;

(11)        ’puutteilla’ teknisiä vikoja ja muita katsastuksessa havaittuja vaatimustenvastaisuuksia;

(12)        ’katsastustodistuksella’ toimivaltaisen viranomaisen tai katsastusaseman antamaa todistusta, jossa on katsastuksen tulokset ja ajoneuvon kokonaisarvio;

(13)        ’katsastajalla’ henkilöä, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt tekemään katsastuksia katsastusasemalla tai toimivaltaisen viranomaisen puolesta;

(14)        ’toimivaltaisella viranomaisella’ viranomaista tai julkista elintä, joka vastaa kansallisen katsastusjärjestelmän hallinnoinnista, mukaan lukien tapauksen mukaan katsastusten tekeminen;

(15)        ’katsastusasemalla’ julkisia tai yksityisiä elimiä tai laitoksia, mukaan lukien ajoneuvojen korjaamot, jotka jäsenvaltio on hyväksynyt tekemään katsastuksia;

(16)        ’valvontaelimellä’ jäsenvaltion perustamaa elintä, joka vastaa katsastusasemien hyväksynnästä ja valvonnasta.

II LUKU

YLEISET VELVOITTEET

4 artikla Vastuut

1.           Moottoriajoneuvot ja niiden perävaunut on katsastettava määräajoin tämän asetuksen mukaisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa ne on rekisteröity.

2.           Katsastuksia saavat tehdä ainoastaan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai jäsenvaltioiden hyväksymät katsastusasemat.

3.           Ajoneuvon valmistajien on annettava katsastuksissa tarvittavat liitteessä I vahvistetut tekniset tiedot katsastusasemien tai tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen saataville. Komissio hyväksyy liitteessä I tarkoitettujen tietojen saatavuuden osalta noudatettavia menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.

4.           Katsastustodistuksen haltija on vastuussa ajoneuvon pitämisestä jatkuvasti turvallisena ja liikennekelpoisena.

III LUKU

KATSASTUKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

5 artikla Katsastuspäivä ja -tiheys

1.           Ajoneuvot on katsastettava kunakin ensimmäisen rekisteröinnin vuosipäivänä vähintään seuraavin väliajoin:

– L1e-, L2e-, L3e-, L4e-, L5e-, L6e- ja L7e-luokan ajoneuvot: neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen kahden vuoden kuluttua ja tämän jälkeen joka vuosi,

– M1-, N1- ja O2-luokan ajoneuvot: neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen kahden vuoden kuluttua ja tämän jälkeen joka vuosi,

– takseiksi tai ambulansseiksi rekisteröidyt M1-luokan ajoneuvot sekä M2-, M3-, N2-, N3-, T5-, O3- ja O4-luokan ajoneuvot: yhden vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka vuosi.

2.           Jos M1- tai N1-luokan ajoneuvolla on ajettu vähintään 160 000 km siihen mennessä, kun ajoneuvon ensimmäisen rekisteröinnin jälkeinen ensimmäinen katsastus tehdään, se on katsastettava tämän jälkeen joka vuosi.

3.           Rekisteröintitodistuksen haltija voi pyytää katsastusasemaa tai tapauksen mukaan toimivaltaista viranomaista tekemään katsastuksen 1 kohdassa tarkoitettua vuosipäivää edeltävän kuukauden ensimmäisen päivän ja kyseistä vuosipäivää seuraavan toisen kuukauden viimeisen päivän välisenä aikana ilman, että se vaikuttaa seuraavan katsastuksen ajankohtaan.

4.           Sen estämättä, minä päivänä viimeisin katsastus tehtiin, toimivaltainen viranomainen voi vaatia, että ajoneuvolle tehdään katsastus tai lisäkatsastus ennen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua päivämäärää seuraavissa tapauksissa:

– sellaisen onnettomuuden jälkeen, jossa pyörien, jousituksen, törmäyksenvaimennusvyöhykkeen, ohjauksen tai jarrujen kaltaisille ajoneuvon pääasiallisille turvallisuuskomponenteille aiheutui vakavaa vahinkoa,

– kun ajoneuvon turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmiä ja -komponentteja on muutettu tai muunnettu,

– jos ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltija muuttuu.

6 artikla Katsastuksen sisältö ja menetelmät

1.           Katsastukseen on kuuluttava liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitetut kokonaisuudet.

2.           Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tai katsastusaseman on tehtävä kustakin 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaisuudesta katsastus, joka kattaa ainakin liitteessä II olevassa 3 kohdassa vahvistetut kohteet, näiden kohteiden katsastamisessa sovellettavaa menetelmää käyttäen.

7 artikla Puutteiden arviointi

1.           Liitteessä III esitetään kaikkien katsastettavien kohteiden osalta vähimmäisluettelo mahdollisista puutteista ja niiden vakavuudesta.

2.           Katsastajan on katsastusta tehdessään määriteltävä kunkin havaitun puutteen vakavuus ja luokiteltava se johonkin seuraavista ryhmistä:

– vähäiset puutteet, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvon turvallisuuteen, ja muut vähäiset vaatimustenvastaisuudet,

– merkittävät puutteet, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, ja muut merkittävämmät vaatimustenvastaisuudet,

– vaaralliset puutteet, jotka suoraan ja viipymättä aiheuttavat sellaisen vaaran tieliikenneturvallisuudelle, ettei ajoneuvoa saa käyttää tiellä missään olosuhteissa.

3.           Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvia puutteita, on luokiteltava sen vakavinta puutetta vastaavaan ryhmään. Ajoneuvo, jossa on useampia samaan ryhmään kuuluvia puutteita, on luokiteltava seuraavan vakavuustason ryhmään, jos näiden puutteiden yhteisvaikutus aiheuttaa tieliikenneturvallisuudelle suuremman vaaran.

8 artikla Katsastustodistus

1.           Katsastusaseman tai tapauksen mukaan ajoneuvon katsastaneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava kyseisestä ajoneuvosta katsastustodistus, jossa on ainakin liitteessä IV vahvistetut kohdat.

2.           Katsastusaseman tai tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen on annettava ajoneuvon katsastettavaksi esittäneelle henkilölle katsastustodistus tai, jos katsastustodistus laaditaan sähköisesti, oikeaksi todistettu tuloste tällaisesta todistuksesta.

3.           Katsastusasemien on toimitettava jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle sähköisesti tiedot, jotka mainitaan niiden antamissa katsastustodistuksissa, tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen, mutta kuitenkin kolmen vuoden kuluessa . Tiedonanto on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa katsastustodistusten antamisesta. Tähän päivämäärään saakka katsastusasemat voivat toimittaa tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle muilla tavoin. Toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä tiedot 36 kuukauden ajan niiden vastaanottamisesta.

4.           Jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu sähköisesti edellisen katsastuksen jälkeen, katsastajan on matkamittarin lukeman tarkistamiseksi vaadittava ajoneuvon katsastettavaksi esittänyttä henkilöä esittämään edellisessä katsastuksessa annettu todistus.

5.           Katsastuksen tulokset on ilmoitettava ajoneuvon rekisteröineelle viranomaiselle. Ilmoituksessa on oltava katsastustodistuksessa mainittavat tiedot.

9 artikla Puutteiden seuranta

1.           Kun puutteet ovat vähäisiä, rekisteröintitodistuksen haltijan on varmistettava, että ne korjataan viipymättä. Ajoneuvolle ei välttämättä tarvitse tehdä uutta katsastusta.

2.           Kun puutteet ovat merkittäviä, toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, millä edellytyksillä ajoneuvoa voidaan käyttää ennen uuden katsastuksen tekemistä. Uusi katsastus on tehtävä kuuden viikon kuluessa alkuperäisestä katsastuksesta.

3.           Kun puutteet ovat vaarallisia, ajoneuvoa ei saa käyttää yleisillä teillä ja sen rekisteröinti keskeytetään ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/37/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin XXX[24] 3 a artiklan mukaisesti, kunnes viat korjataan ja annetaan uusi katsastustodistus, joka osoittaa ajoneuvon olevan liikennekelpoinen.

10 artikla Todiste katsastuksesta

Katsastusaseman tai tapauksen mukaan alueellaan rekisteröidyn ajoneuvon katsastaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava todiste kustakin ajoneuvosta, joka on läpäissyt katsastuksen. Todisteessa on mainittava seuraavan katsastuksen päivämäärä.

Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava 1 kohdan mukaisesti annettu todiste.

IV LUKU

Hallinnolliset SÄÄNNÖkset

11 artikla

Testaustilat ja -laitteet

1.           Katsastusten tekemisessä käytettävien testaustilojen ja -laitteiden on oltava liitteessä V säädettyjen teknisten vähimmäisvaatimusten mukaiset.

2.           Katsastusasemien tai tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen on huollettava testaustilat ja -laitteet valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

3.           Kaikki mittauksissa käytettävät laitteet on kalibroitava määräajoin valmistajan ohjeiden mukaisesti.

12 artikla Katsastajat

1.           Katsastuksia tekevien katsastajien on täytettävä liitteessä VI säädetyt vähimmäispätevyyttä ja -koulutusta koskevat vaatimukset.

2.           Jäsenvaltioiden on annettava todistus katsastajille, jotka täyttävät vähimmäispätevyyttä ja -koulutusta koskevat vaatimukset. Todistuksessa on oltava ainakin liitteessä VI olevassa 3 kohdassa mainitut tiedot.

3.           Katsastajiin, jotka ovat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai jonkin katsastusasemien palveluksessa päivänä, jona tämän asetuksen soveltaminen alkaa, ei sovelleta liitteessä VI olevassa 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Jäsenvaltioiden on annettava tällaisille katsastajille vastaavuustodistus.

4.           Katsastuksia tehdessään katsastajalla ei saa olla mitään eturistiriitoja eikä etenkään taloudellisia, henkilökohtaisia tai sukulaissiteitä katsastettavan ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltijaan.

5.           Katsastusaseman on ilmoitettava ajoneuvon katsastettavaksi esittävälle henkilölle vaadittavat korjaukset, eikä se saa muuttaa katsastuksen tuloksia kaupallisia tarkoituksia varten.

6.           Katsastajan tekemän katsastuksen tuloksia voi muuttaa ainoastaan valvontaelin, jos katsastajan tekemän katsastuksen päätelmät ovat ilmeisen virheelliset.

13 artikla Katsastusasemien hyväksyntä ja valvonta

1.           Valvontaelimen on suoritettava ainakin liitteessä VII olevassa 1 kohdassa säädetyt tehtävät ja täytettävä mainitun liitteen 2 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset.

Jäsenvaltioiden on saatettava julkisesti saataville säännöt ja menettelyt, jotka koskevat valvontaelinten henkilöstön organisointia, tehtäviä ja vaatimuksia.

Valvontaelimien on oltava riippumattomia katsastusasemista ja ajoneuvojen valmistajista.

2.           Toimivaltaisen viranomaisen suoraan hallinnoimiin katsastusasemiin ei sovelleta lupaa ja valvontaa koskevia vaatimuksia.

V LUKU

YHTEISTYÖ JA TIETOJENVAIHTO

14 artikla  Jäsenvaltioiden välinen hallinnollinen yhteistyö

1.           Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen yhteyspiste, joka vastaa tämän asetuksen soveltamista koskevien tietojen vaihdosta muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa.

2.           Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kansallisen yhteyspisteensä nimet ja yhteystiedot viimeistään [vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja ilmoitettava sille viipymättä niiden muuttumisesta. Komissio laatii luettelon kaikista kansallisista yhteyspisteistä ja toimittaa sen jäsenvaltioille.

15 artikla Ajoneuvotietojen sähköinen alusta

Komissio tutkii sellaisen ajoneuvotietojen sähköisen alustan käyttöönoton toteutettavuutta, kustannuksia ja hyötyjä, jossa ajoneuvojen katsastuksesta, rekisteröinnistä ja hyväksynnästä vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä katsastusasemat ja ajoneuvojen valmistajat vaihtavat keskenään katsastuksia koskevia tietoja.

Se esittää ja arvioi kyseisen tutkimuksen perusteella erilaisia poliittisia vaihtoehtoja, kuten mahdollisuutta olla soveltamatta 10 artiklassa säädettyä vaatimusta esittää todiste katsastuksesta. Kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä komissio ilmoittaa tutkimuksen tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja antaa tarvittaessa asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen.

VI LUKU

täytäntöönpanovaltaa ja säädösvallan siirtoa koskevat säännökset

16 artikla Katsastuskomitea

1.           Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.         

2.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

17 artikla Delegoidut säädökset

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 19 artiklan mukaisesti, jotta se voi

– saattaa 2 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 ja 2 kohdan tarvittaessa ajan tasalle 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun lainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä muuttuneiden ajoneuvoluokkien huomioon ottamiseksi,

– saattaa liitteet ajan tasalle tekniikan kehityksen vuoksi tai ottaa huomioon muutokset kansainvälisessä tai unionin lainsäädännössä.

18 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.           Siirretään 17 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Edellä olevan 17 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

VII Luku

LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla Seuraamukset

1.           Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä.

2.           Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että matkamittarin vilpillistä käsittelyä tai sen tietojen omavaltaista muuttamista pidetään rikoksena ja että siitä voidaan langettaa tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä seuraamuksia.

3.           Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisistä säännöksistä komissiolle viimeistään [vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä], ja niiden on viipymättä ilmoitettava myöhemmin tehtävistä muutoksista, joilla on vaikutusta kyseisiin säännöksiin.

20 artikla Siirtymäsäännökset

1.           Edellä 11 artiklassa tarkoitettuja testaustiloja ja -laitteita, jotka eivät täytä liitteessä V vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia [tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivänä], saa käyttää katsastusten tekemisessä enintään viiden vuoden ajan kyseisestä päivämäärästä.

2.           Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä VII säädettyjä vaatimuksia viimeistään tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää seuraavasta viidennestä vuodesta.

21 artikla Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2009/40/EY ja komission suositus 2010/378/EU [tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä].

22 artikla  Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [12 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               KOM(2010) 389 lopullinen.

[2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/40/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta (EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12).

[3]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/30/EY, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2000, Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista (EYVL L 203, 10.8.2000, s. 1).

[4]               Neuvoston direktiivi 1999/37/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista (EYVL L 138, 1.6.1999, s. 57).

[5]               KOM(2011) 144 lopullinen.

[6]               KOM(2010) 186 lopullinen.

[7]               KOM(2008) 30 lopullinen.

[8]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).

[9]               http://ec.europa.eu/bepa/pdf/monti_report_final_10_05_2010_en.pdf.

[10]             KOM(2010) 754 lopullinen.

[11]             EUVL L 173, 8.7.2010, s. 47.

[12]             Lukkiutumaton jarrujärjestelmä.

[13]             Ajonvakautusjärjestelmä.

[14]             EUVL C […], […], s. […].

[15]             EUVL C […], […], s. […].

[16]             KOM(2011) 144 lopullinen.

[17]             KOM(2010) 389 lopullinen.

[18]             EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1.

[19]             EUVL L 263, 9.10. 2007, s. 1.

[20]             EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.

[21]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[22]             EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12.

[23]             EUVL L 173, 8.7.2010, s. 74.

[24]             EUVL L XXX, XX.XX.XXXX, s. XX