/* COM/2012/0362 final - 2012/0195 (CNS) */ Not executed
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1.1. Yleinen tausta Merentakaiset maat ja alueet (MMA:t) ovat
olleet Euroopan unioniin assosioituja siitä asti, kun Rooman sopimus tuli
voimaan vuonna 1958. MMA:t ovat Atlantilla, antarktisella ja arktisella
alueella, Karibialla, Intian valtameressä ja Tyynellämerellä sijaitsevia
saaria. Ne eivät ole suvereeneja valtioita vaan riippuvuussuhteessa neljään
EU:n jäsenvaltioon: Alankomaihin, Ranskaan, Tanskaan ja Yhdistyneeseen
kuningaskuntaan. MMA:iden assosiaatio unioniin perustuu perustuslaillisiin
suhteisiin, jotka niillä on kyseisten neljän jäsenvaltion kanssa. Yleisesti ottaen MMA:illa on laaja
itsehallinto, joka kattaa esimerkiksi talousasiat, työmarkkinat,
kansanterveyden, sisäasiat ja tullin, kun taas puolustus- ja ulkoasiat kuuluvat
yleensä jäsenvaltioiden toimivaltaan. MMA:t eivät ole osa unionin tullialuetta
eivätkä sisämarkkinoita. Siksi niihin ei sovelleta unionin lainsäädäntöä. Koska MMA:iden asukkaat ovat niiden
jäsenvaltioiden kansalaisia, joihin asianomaiset MMA:t ovat perustuslaillisesti
sidoksissa, heillä on myös EU:n kansalaisuus. MMA:iden väestömäärä on vain 0,02
prosenttia maailman väestöstä (1,2 miljoonaa), ja niiden maa-ala on vain
80 000 km2.[1] MMA:iden alueelliset ja kansainväliset
toimintaympäristöt ovat muuttuneet huomattavasti sen jälkeen, kun nyt voimassa
oleva päätös merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta, jäljempänä
’MMA-assosiaatiopäätös’ tehtiin vuonna 2001. Euroopan tasolla ja
kansainvälisesti on ilmaantunut uusia poliittisia painopisteitä (esim.
ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä hoito), ja maailmankaupassa
on tapahtunut muutoksia. Euroopan komission ehdotukseen perustuva Eurooppa 2020
-strategia[2]
keskittyy kolmeen painopisteeseen: älykäs kasvu, kestävä kasvu ja osallistava
kasvu vastauksena talous- ja finanssikriisiin. MMA:illa on edelleen taloudellisia ja sosiaalisia
ongelmia ja/tai vaikeuksia talouksiensa saamisessa kestävälle pohjalle. Niillä
on ongelmia, jotka liittyvät niiden ympäristöjen haavoittuvuuteen sekä tarpeeseen
turvata kestävän kehityksen ympäristöulottuvuus. MMA:iden suurimpana haasteena on kehittää
niiden talouksia ja yhteiskuntia kestävästi niiden kilpailukykyä lisäämällä,
haavoittuvuutta vähentämällä, ympäristön selviytymiskykyä parantamalla,
yhteistyötä naapureiden kanssa tekemällä ja mahdollisuuksien mukaan
yhdentymällä ympäröivään alueellisiin talouksiin ja/tai maailmantalouteen. Unionin
haasteena on MMA:iden tukeminen näiden tavoitteiden sekä assosiaation
tarkoituksen, sellaisena kuin se määritelty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 198 artiklassa, täyttämisessä MMA:iden
tarpeisiin, realiteetteihin, ominaispiirteisiin ja moninaisuuteen mukautetun
kehyksen avulla. 1.2. Voimassa olevat aiemmat
säännökset EU–MMA-assosiaation nykyiset säännöt ja
menettelyt on vahvistettu merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta
Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä
2001/822/EY (EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna
päätöksillä 2007/249/EY (EUVL L 109, 26.4.2007, s. 33) ja XXX (Saint-Barthélemyta
koskeva päätös). 1.3. Johdonmukaisuus suhteessa
unionin muuhun politiikkaan Eurooppa 2020
-strategia[3]
tarjoaa viitekehyksen, jota vasten EU:n politiikkojen johdonmukaisuutta ja EU:n
arvojen, normien ja edun edistämistä on tarkasteltava. Johdonmukaisuus Eurooppa
2020 -strategiaan sisältyvien älykkään ja kestävän kasvun painopisteiden kanssa
pitäisi varmistaa lisäämällä tukea tutkimukselle, innovoinnille, tieto- ja viestintätekniikoille
ja kestävän kasvun edellytyksille sosioekonomisen kehityksen moottoreina. Vuodet 2014–2020 kattavalla MMA-assosiaatiopäätöksellä on siinä tärkeä
rooli. Jo aiemmin on esitetty ajatus sellaisten keskusten perustamisesta,
joihin koottaisiin kokemusperäistä tietoa ja asiantuntemusta. Niiden työtä
voisi olla tiukkojen normien, myös kansainvälisten normien, käyttöönotto ja
edistäminen esimerkiksi ympäristön, elintarvikkeiden turvallisuuden ja
kuluttajien terveyden aloilla. Kaikkien MMA:iden luonto on erittäin
monimuotoista. Monimuotoisuuden kestävän hyödyntämisen ja suojelun kannalta
olisi hyvä, jos alan tieteellistä aineistoa samoin kuin tutkimus- ja
innovointitulosten saatavuutta parannettaisiin. Kansainvälisten normien
käyttöönotto elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten ja kasvien terveyden
aloilla voisi sekin helpottaa MMA:iden ja niiden kumppanien välistä kauppaa
EU:n jäsenvaltiot mukaan lukien. Unionin sitoutuminen ympäristönormeihin samoin
kuin sen rooli maailmanlaajuisena toimijana ilmastonmuutoksen torjunnassa
voivat osoittautua erittäin arvokkaiksi sekä unionille itselleen että MMA:ille.
Komissio katsoo, että MMA:iden biologinen monimuotoisuus ja luonnonvarat
voitaisiin ottaa tehostetun yhteistyön kohteeksi tutkimuksen, innovoinnin ja
luonnonsuojelun aloilla. Ympäristöalan kumppanuus voisi palvella molempien
osapuolten etuja. 2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN
TULOKSET MMA-assosiaatiopäätöksen tarkistuksesta on
järjestetty vuosina 2008–2011 monia sidosryhmien kuulemisia, kuten julkisia
kuulemisia, säännöllisiä ja yksittäisiä tapaamisia MMA:iden, niiden
jäsenvaltioiden, joihin MMA:t ovat perustuslaillisesti sidoksissa, ja Euroopan
komission välillä sekä vuoropuhelua, jota käydään nykyisen
MMA-assosiaatiopäätöksen 7 artiklassa luetelluissa yhteyksissä eli vuosittain
kokoontuvassa foorumissa, kolmen osapuolen välisissä säännöllisissä
tapaamisissa sekä kumppanuustyöryhmissä, joissa käsitellään ympäristö- ja
kauppakysymyksiä, MMA:iden alueellista yhdentymistä, rahoituspalveluja MMA:issa
sekä EU:n ja MMA:iden suhteita tulevaisuudessa. 2.1. Kuulemiset Seuraavassa esitellään sidosryhmien
kuulemisissa esiin nousseita kysymyksiä. Sidosryhmien vastauksissa vuoden 2008 vihreään
kirjaan[4]
ehdotettiin, että assosiaation painopistettä siirrettäisiin köyhyyden
vähentämisestä ja kehitysyhteistyöstä vastavuoroisempaan suhteeseen, jossa
keskityttäisiin MMA:iden kestävään kehitykseen (eli kehitysmalliin, jossa
taloudellinen toiminta ja sosiaalinen hyvinvointi sovitetaan pitkällä
aikavälillä yhteen tavalla, joka säilyttää luonnonvarat ja ekosysteemit
tuleville sukupolville) ja joka tukisi EU:n arvojen ja normien edistämistä
maailmanlaajuisesti. Tätä korostettiin lokakuussa 2008 järjestetyn
sidosryhmien konferenssin puheenvuoroissa. Konferenssiin osallistui yli sata
MMA:iden viranomaisten, niiden jäsenvaltioiden, joihin MMA:t ovat sidoksissa,
unionin toimielinten ja elinten sekä kansalaisyhteiskunnan edustajaa. Myös Euroopan unionin neuvosto on ilmaissut
kannattavansa lähestymistavan muutosta[5] Helmikuussa 2011 antamassaan yhteisessä
kannanotossa[6]
MMA:t ja ne jäsenvaltiot, joihin MMA:t ovat sidoksissa, esittivät toiveenaan,
että MMA:t tunnustettaisiin paremmin osaksi eurooppalaista perhettä ja että
assosiaatiossa keskityttäisiin unionin ja MMA:iden yhteisiin etuihin sekä
MMA:iden voimavaroihin ja heikkouksiin. Kannanotossa todetaan myös, että on
tärkeää ottaa MMA:iden edut huomioon etuuksien heikkenemisen, kauppaan
liittyvien kysymysten sekä valmiuksien kehittämisen aloilla. Lisäksi korostettiin sitä, kuinka EU:n ja
MMA:iden suhteissa olisi nostettava etusijalle seuraavat ympäristöön,
ilmastonmuutokseen ja katastrofiriskin pienentämiseen liittyvät kysymykset:
MMA:iden biologisen monimuotoisuuden ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja
suojelu, ympäristön turvallisuus, energia (myös uusiutuvat energialähteet),
ekosysteemien suojelu, ilmastonmuutoksen seurausten torjunta ja lieventäminen,
katastrofivalmius ja toiminta katastrofitilanteissa, haitalliset tulokaslajit
ja kestävä kalatalous. Sidosryhmät[7]
kehottivat tehostamaan yhteistyötä, jota unioni tekee MMA:iden ja syrjäisimpien
alueiden kanssa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen
säilyttämiseksi. Unionin ja MMA:iden välisen solidaarisuuden
olisi perustuttava sille, että MMA:iden asukkaat ovat niiden jäsenvaltioiden
kansalaisina, joihin ne ovat sidoksissa, myös EU:n kansalaisia. Lisäksi
korostettiin sitä, että MMA:t toimivat strategisina etuvartioina; unionin
auttaessa MMA:ita lisäämään kilpailu- ja selviytymiskykyään, vähentämään
haavoittuvuuttaan ja yhdentymään niitä ympäröivään alueeseen se investoi
samalla näihin etuvartioihinsa, jotka voivat edistää unionin arvoja
maailmanlaajuisesti. 2.2. Asiantuntijatiedon käyttö EU–MMA-assosiaatiota on analysoitu useissa
komission ja MMA:iden tilaamissa selvityksissä. Niissä on käsitelty monia
aihepiirejä, esimerkiksi MMA-assosiaatiopäätökseen sisältyvää
kauppajärjestelmää, MMA:iden ympäristöprofiileja, tilastojärjestelmiä,
tilastointivalmiuksia ja kriisivalmiuksia sekä unionin yhteistyötä MMA:iden
kanssa vuosina 1999–2009[8].
Yhteistyötä esiteltiin ja siitä keskusteltiin sidosryhmien kanssa MMA–EU-foorumissa
maaliskuussa 2011. Selvitysten keskeisimmät suositukset unionin
rahoitusavusta MMA:ille olivat seuraavat: (1)
viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ilmaantuneiden
poliittisten painopisteiden sisällyttäminen EU:n ja MMA:iden yhteistyön
ohjelmointiin; (2)
rahoitusavun ohjelmointia koskevien sääntöjen ja
menettelyjen mukauttaminen niin, että apua voidaan myöntää nopeammin; (3)
MMA:iden ja niiden naapurimaiden välisen yhteistyön
edistäminen muun muassa koordinoimalla paremmin MMA:ille, AKT-valtioille ja
syrjäisimmille alueille tarjolla olevia rahoitusvälineitä; (4)
osallistumisen helpottaminen niihin unionin
horisontaalisiin ohjelmiin, jotka ovat MMA:ille avoimia. MMA-assosiaatiopäätöksen kaupallisten ja
kauppaan liittyvien näkökohtien osalta eri selvitysten tärkeimmät suositukset
olivat seuraavat: (1)
tavarakauppaa koskevien järjestelyjen mukauttaminen
rakenteellisten ongelmien ottamiseksi paremmin huomioon. Yksi keino on ottaa käyttöön
joustavammat alkuperäsäännöt MMA:iden tavaroiden viennissä unioniin; (2)
edellytysten luominen sille, että MMA:t voivat
solmia edullisemmat kauppasuhteet muiden MMA:iden ja kehitysmaiden kanssa.
Taustalla on palvelukaupan merkityksen kasvu maailmantaloudessa ja
alueellisissa talouksissa viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana sekä tarve
edistää alan alueellista yhdentymistä; (3)
MMA:iden tukeminen ja niiden valmiuksien
kehittäminen kauppaan liittyvissä politiikoissa sekä MMA:iden avustaminen
sääntelyn uudistamisessa; (4)
EU:n markkinoille pääsyä koskevista edellytyksistä
tiedottaminen MMA:issa; (5)
suoran vuoropuhelun jatkaminen Euroopan komission
ja MMA:iden välillä muun muassa kaupallisista ja kauppaan liittyvistä
kysymyksistä sekä sen varmistaminen, että MMA:iden edut otetaan huomioon EU:n
kauppaneuvotteluissa. Ympäristönäkökohtien osalta selvityksissä
suositeltiin, että unioni ja MMA:t lisäävät yhteistyötä seuraavilla aloilla: (1)
ilmastonmuutos, (2)
luonnononnettomuudet, (3)
luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin sekä biologiseen
monimuotoisuuteen kohdistuvat uhat ja luontotyyppien tuhoutuminen, (4)
laiton, sääntelemätön ja ilmoittamaton kalastus, (5)
jätehuolto, (6)
vesihuolto. 2.3. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin
yksityiskohtaisesti kolmea toimintavaihtoehtoa. Toimintavaihtoehto 1: Nykytilanteen säilyttäminen – voimassa olevan MMA-päätöksen uusiminen
sitä millään tavalla muuttamatta Toimintavaihtoehdossa 1 nyt voimassa olevan
MMA-assosiaatiopäätöksen rakenne ja sisältö säilytettäisiin vuosien 2014–2020
ajan. Nykytilanteen säilyttämistä voitaisiin
perustellusti pitää hyvänä vaihtoehtona EU–MMA-assosiaatiolle tulevaisuudessa,
koska nykyiset järjestelyt on todettu hyödyllisiksi MMA:iden sosiaalisen ja
taloudellisen kehityksen kannalta muun muassa siksi, että ne tarjoavat vapaan
pääsyn EU:n laajoille markkinoille ja tukea näin tarjoutuvien
vientimahdollisuuksien hyödyntämiseen. EU:n ja MMA:iden vuosina 1999–2009
tekemä yhteistyö on todettu ulkopuolisissa selvityksissä johdonmukaiseksi sekä
assosiaation tavoitteiden että MMA:iden poliittisten painopisteiden kanssa.
Selvitysten mukaan EU:n ja MMA:iden yhteistyön ja EU:n muiden politiikkojen
välillä ei ole esiintynyt merkittäviä ristiriitaisuuksia tai
epäjohdonmukaisuuksia. Vaikka vaihtoehto 1 onkin johdonmukainen SEUT-sopimuksen
neljännen osan ja sen johdanto-osan kanssa, sillä ei saavutettaisi MMA:iden,
niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, ja Euroopan komission
yhteistä pyrkimystä muokata ja nykyaikaistaa EU:n ja MMA:iden suhteita
vastavuoroisuuden pohjalta. Sen sijaan, että se auttaisi nykyaikaistamaan
suhteita ja luomaan vastavuoroisemman kumppanuuden, jossa yhteiset edut
voitaisiin ottaa paremmin huomioon, EU:n ja MMA:iden suhteiden perustana
perinteisesti ollut avunantaja/-saaja-asetelma pysyisi muuttumattomana. MMA:iden tavaroiden ja palvelujen pääsyyn unionin
markkinoille sovellettaisiin olemassa olevia sääntöjä, ja tuloksena olisi
MMA:iden markkinoillepääsyn vaikeutuminen (etuuksien heikentymisen takia). Tämä
vaikuttaisi kielteisesti MMA:iden sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Toimintavaihtoehto 2: MMA-assosiaatiopäätöksen nykyaikaistaminen ja mukauttaminen EU:n poliittiseen
toimintakehykseen Vaihtoehto 2 nykyaikaistaisi
MMA-assosiaatiopäätöstä ja mukauttaisi sen unionin poliittiseen toimintakehykseen.
Päätöksen tavoitteita ja periaatteita tarkistettaisiin ottaen huomioon EU:n
neuvoston poliittiset suuntaviivat, MMA:iden ja niiden jäsenvaltioiden, joihin
MMA:t ovat sidoksissa, eri yhteyksissä esittämät pyynnöt sekä ulkopuolisten
selvitysten tulokset. Toimintavaihtoehto 2 parantaisi EU:n ja
MMA:iden yhteistyötä, joka perustuu sidosryhmien kuulemismenettelyssä
määrittelemiin yhteisiin etuihin. Se myös auttaisi tehostamaan yhteistyötä
kohdentamalla ja koordinoimalla EU:n, MMA:iden ja niiden jäsenvaltioiden,
joihin ne ovat sidoksissa, toimia entistä paremmin. MMA:iden painopisteiksi
määrittelemät yhteistyöalat (esim. biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemipalvelujen säilyttäminen, tutkimus ja innovointi) saisivat lisätukea
unionilta. Toimintavaihtoehdossa 2 unioni tukisi MMA:ita
sellaisten kriittisten kysymysten käsittelyssä, jotka haittaavat niiden
kestävää kehitystä (esim. ilmastonmuutos) ja joista ne eivät selviä yksin.
Saarialueet eivät voi yksinään kehittää toimivia ratkaisuja tällaisiin
haasteisiin, vaan ne tarvitsevat kumppaneita, ja ne on otettava mukaan
maailmanlaajuisiin ponnisteluihin. Toimintavaihtoehto 2 tarjoaisi MMA:ille
nykyaikaistetun kauppajärjestelmän unionin kanssa. Järjestelmä
1) tarjoaisi paremmat alkuperäsäännöt ja 2) takaisi palvelukaupan ja
sijoittautumisen osalta kohtelun, joka olisi vähintään yhtä edullinen kuin
kohtelu, jonka unioni myöntää kolmansille osapuolille. Nykyisessä
järjestelmässä näin ei ole. Toimintavaihtoehto 2 olisi johdonmukainen
SEUT-sopimuksen neljännen osan ja sen johdanto-osan kanssa. Se olisi keino
soveltaa käytännössä EU:n neuvoston poliittisia suuntaviivoja kolmen tavoitteen
eli kilpailukyvyn, selviytymiskyvyn ja yhteistyön osalta. Toimintavaihtoehdon 2
mukaisesti assosiaatiokehyksessä otettaisiin huomioon politiikan viimeaikainen
kehitys ja keskustelut, joita on käyty viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.
Tässä vaihtoehdossa politiikan johdonmukaisuus olisi turvattu ja sitä
lisättäisiin. Sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset
olisivat myönteisempiä kuin vaihtoehdossa 1. Toimintavaihtoehto 2 perustuisi nykyistä
paremmin yhteisen edun käsitteelle. Se mahdollistaisi unionin poliittisen
asialistan painopisteiden huomioimisen unionin ja MMA:iden suhteissa ja
kasvattaisi EU:n lisäarvoa kansainvälisenä toimijana uusissa
maailmanlaajuisissa kysymyksissä. Näin MMA:t voisivat paremmin edistää EU:n
arvoja ja normeja muualla maailmassa. Toimintavaihtoehto 3: Useiden kumppanuussopimusten tekeminen Vaihtoehto 3 merkitsisi EU:n ja MMA:iden
suhteiden monipuolistumista. Kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön
sovellettaisiin kahta lähestymistapaa. Jotkin MMA:t voitaisiin sisällyttää EU:n
muihin kahdenvälisiin kauppajärjestelyihin, käytännössä talouskumppanuus- tai
vapaakauppasopimuksiin, tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan. Muihin MMA:ihin
sovellettaisiin assosiaatiokehyksen mukaista MMA:iden kauppajärjestelmää, joka
vastaa toimintavaihtoehtoa 1 tai 2. Vaikka tämä ei kattaisi kauppaa ja
taloudellista yhteistyötä niiden MMA:iden kanssa, jotka olisi sisällytetty
muihin kauppasopimuksiin, se voisi kattaa kaikkien MMA:iden kanssa kaikilla
muilla aloilla tehtävän yhteistyön. Vaihtoehtoisesti kaikki talouskumppanuus-
tai vapaakauppasopimuksen soveltamisalaan kuuluva yhteistyö MMA:iden kanssa voitaisiin
toteuttaa näiden sopimusten puitteissa. Tämä merkitsisi sitä, että myös
rahoitusapua myönnettäisiin assosiaatiokehyksen ulkopuolella. Sisällyttämällä tai assosioimalla MMA:t muihin
kauppasopimuksiin voitaisiin saavuttaa osa EU–MMA-assosiaation tavoitteista. Se
ei kuitenkaan olisi osa assosiaatiota. Lisäksi on mahdollista, ettei
vaihtoehtoa 3 ole kaikilta osin mukautettu kaikkien tai edes useimpien MMA:iden
tarpeisiin ja realiteetteihin. Myös unionille itselleen voi aiheutua kielteisiä
vaikutuksia, jos siltä vaaditaan huomattavia korvauksia MMA:iden
sisällyttämisestä voimassa oleviin sopimuksiin. Jos MMA:t sisällytetään muihin
kauppasopimuksiin, ne assosioituneet maat ja alueet, joilla on
perustuslailliset sidokset jäsenvaltioihin, lakkaisivat oikeudellisesti ja
tosiasiallisesti olemasta MMA:ita. Koska toimintavaihtoehdon 3 valinta voi
johtaa siihen, että unionin on solmittava erityyppiset suhteet kunkin MMA:n
kanssa, sen edellyttämä oikeudellinen prosessi olisi hyvin monimutkainen ja se
olisi käytävä läpi kunkin MMA:n kanssa erikseen. Myös epäselvyys MMA:iden ja
niiden asukkaiden asemasta todennäköisesti lisääntyisi. Tiettyjä sääntöjä,
jotka jo sisältyvät eri sopimuksiin tai joiden sisällyttämistä niihin
harkitaan, ei välttämättä sovellettaisi MMA:iden asukkaisiin sillä perusteella,
että he ovat EU:n kansalaisia. Näin ollen toimintavaihtoehdon 3 täytäntöönpano
voisi lisätä SEUT-sopimuksen alueellisen ja henkilöllisen soveltamisalan
välisiä jännitteitä. Epäselvyyttä voisi lisätä myös se, että eri kehysten
puitteissa tehtäisiin erityyppistä yhteistyötä. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ 3.1. Oikeusperusta EU–MMA-assosiaatio perustuu SEUT-sopimuksen
neljänteen osaan. MMA–EU-assosiaation yksityiskohtaisista säännöistä ja
menettelyistä säädetään SEUT-sopimuksen 203 artiklan mukaisesti neuvoston
päätöksissä, jotka kyseisen artiklan mukaan annetaan erityistä
lainsäätämisjärjestystä noudattaen. 3.2. Toissijaisuusperiaate SEUT-sopimuksen neljännen osan määräyksiin
sisältyvät yksityiskohtaiset järjestelyt on toteutettava unionin tasolla, koska
assosiaation tarkoitusta eli MMA:iden sosiaalista ja taloudellista kehitystä
sekä läheisiä taloudellisia suhteita koko unionin kanssa, ei voida saavuttaa
toteuttamalla toimia jäsenvaltioiden tasolla. MMA:ihin sovellettavan kauppajärjestelmän
osalta jäsenvaltioiden toimet ovat sitä paitsi poissuljettuja, koska yhteinen
kauppapolitiikka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan (SEUT-sopimuksen
viidennen osan II osasto). Komission lainsäädäntöehdotukseen sisältyvä
lähestymistapa MMA:iden kanssa tehtävään yhteistyöhön noudattaa kumppanuuden,
täydentävyyden ja toissijaisuuden periaatteita. Siinä ehdotetaan, että unionin
MMA:ille antama rahoitusapu perustuisi ohjelma-asiakirjoihin, joista MMA:iden
toimivaltaiset viranomaiset ja komissio olisivat yhdessä vastuussa ja joissa
määriteltäisiin unionin ja MMA:iden yhteistyöstrategiat. Yhteistyöstrategiat
perustuisivat MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten vahvistamiin
kehitystavoitteisiin, -strategioihin ja ‑painopisteisiin. Toiminnasta päätettäisiin
komission, MMA:iden ja niihin jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa,
kesken kutakin kumppania kuullen ja niiden institutionaalisia, oikeudellisia ja
rahoituksellisia toimivaltuuksia täysimääräisesti kunnioittaen. MMA:iden viranomaisilla olisi päävastuu
yhteistyöstrategian puitteissa sovittujen toimien toteuttamisesta, sanotun
kuitenkaan rajoittamatta komission toimivaltaa. Komissio puolestaan vahvistaisi
näihin ohjelmiin ja hankkeisiin sovellettavat yleiset säännöt ja edellytykset. 3.3. Suhteellisuusperiaate SEUT-sopimuksen 198 ja 199 artiklassa mainitut
assosiaation tavoitteet edellyttävät kokonaisvaltaista kumppanuutta, joka
käsittää institutionaalisen kehyksen, kaupan alan järjestelyt, monia
yhteistyöaloja ja perusperiaatteet, joita sovelletaan unionin MMA:ille antamaan
rahoitusapuun. Tällainen kumppanuus edellyttää laaja-alaista ja kauaskantoista
oikeudellista välinettä. Perussopimuksessa vahvistetut tavoitteet ovat
pitkän aikavälin tavoitteita. Siksi tarvitaan päätös, jonka voimassaoloaika on
riittävän pitkä. Koska MMA:t saavat vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen aikana
rahoitusta sekä yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta että unionin
yleisestä talousarviosta, on järkevää, että päätöksellä on sama voimassaoloaika
kuin monivuotisella rahoituskehyksellä. Komission ehdotukseen sisältyy lähestymistapa,
joka on joustava ja sovitettu kunkin MMA:n tilanteeseen. Komissio ehdottaa,
että EU:n ja MMA:iden yhteistyön tuloksellisuutta seurataan tarkastuksin sekä
ennakko-, väli- ja jälkiarvioinnein. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Komission tiedonannossa Monivuotisen
rahoituskehyksen laatiminen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen valtioiden
sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävän EU:n yhteistyön
rahoitusta varten vuosina 2014–2020 (yhdestoista Euroopan kehitysrahasto)[9] MMA:iden kanssa tehtävään
yhteistyöhön varataan 343,4 miljoonaa euroa. Kyseinen 343,4 miljoonan euron määrä jaetaan
MMA:iden assosiaation täytäntöönpanosta viimeistään 31. joulukuuta 2013
annettavan neuvoston päätöksen mukaisesti. Määrästä 338,4 miljoonaa euroa
käytetään hallintoalue- ja aluekohtaisten ohjelmien rahoittamiseen ja 5
miljoonaa euroa myönnetään Euroopan investointipankille korkotukien ja teknisen
avun rahoittamiseen MMA-assosiaatiopäätöksen mukaisesti. 2012/0195 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS merentakaisten maiden ja alueiden
assosiaatiosta Euroopan unioniin (”MMA-assosiaatiopäätös”) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 203 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä, sekä katsoo seuraavaa: (1) Merentakaisten maiden ja
alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehtyä
neuvoston päätöstä 2001/822/EY[10]
sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013. Päätöksen 62 artiklan mukaisesti
neuvoston on vahvistettava säännökset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen 198–202 artiklassa määrättyjen periaatteiden soveltamista varten. (2) EU:n suhteista merentakaisiin
maihin ja alueisiin (MMA:t) 22 päivänä joulukuuta 2009 antamissaan päätelmissä[11] neuvosto kehotti komissiota
tekemään lainsäädäntöehdotuksen assosiaatiopäätöksen tarkistamiseksi ennen
heinäkuuta 2012. Neuvosto yhtyi komission ehdotukseen, jonka mukaan unionin ja
MMA:iden tuleva kumppanuus pohjautuisi kolmeen keskeiseen tekijään, jotka ovat
kilpailukyvyn parantaminen, selviytymiskyvyn kehittäminen, haavoittuvuuden
vähentäminen sekä MMA:iden sekä muiden kumppanien ja naapurialueiden välisen
yhteistyön ja yhdentymisen edistäminen. (3) Komissio järjesti julkisen
kuulemisen vuoden 2008 kesä- ja lokakuun välisenä aikana ja ehdotti useita
suuntaviivoja uudeksi assosiaatiopäätökseksi. Kuulemisen tulokset esitettiin
tiedonannossa EU:n ja merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:iden) uuden
kumppanuuden perustekijät[12].
(4) Perussopimusta ja sen
toissijaista lainsäädäntöä ei sovelleta automaattisesti MMA:ihin, lukuun
ottamatta eräitä säännöksiä, joissa nimenomaisesti säädetään toisin. Vaikka
MMA:t eivät ole kolmansia maita, ne eivät ole osa sisämarkkinoita, vaan niiden
on noudatettava kolmansille maille asetettuja kauppaa koskevia velvoitteita,
erityisesti alkuperäsääntöjä, terveyttä ja kasvien terveyttä koskevia
vaatimuksia sekä suojatoimenpiteitä. (5) Unionin ja MMA:iden
erityissuhteessa olisi siirryttävä perinteisestä kehitysyhteistyöhön
perustuvasta lähestymistavasta vastavuoroiseen kumppanuuteen MMA:iden kestävän
kehityksen tukemiseksi. Unionin ja MMA:iden välisen yhteisvastuun olisi
perustuttava niiden ainutlaatuiseen suhteeseen ja kuulumiseen samaan
”eurooppalaiseen perheeseen”. (6) Kansalaisyhteiskunnan panosta
MMA:iden kehitykseen voidaan edistää lujittamalla kansalaisjärjestöjä kaikilla
yhteistyöaloilla. (7) Kun otetaan huomioon MMA:iden
maantieteellinen sijainti, niiden ja niiden naapurien välistä yhteistyötä on
jatkettava kaikkien osapuolten eduksi ja keskityttävä erityisesti yhteisen edun
mukaisiin aloihin ja unionin arvojen ja normien edistämiseen, huolimatta kunkin
tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevan toimijan erilaisesta asemasta
suhteessa unionin lainsäädäntöön. (8) Unioni tukee MMA:n
politiikkoja ja strategioita yhteisen edun mukaisella alalla kyseisen MMA:n
erityisen tarpeen, potentiaalin ja valinnan mukaan. (9) Assosiaation tavoitteena
olisi oltava biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelu,
ennalleen palauttaminen ja kestävä käyttö keskeisinä tekijöinä kestävän
kehityksen saavuttamiseksi. (10) MMA:issa on rikas maan ja
merten biologinen monimuotoisuus. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa MMA:iden
luonnonympäristöön ja muodostaa uhkan niiden kestävälle kehitykselle. Biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojeluun, katastrofiriskin
vähentämiseen, luonnonvarojen kestävään hallinnointiin ja kestävän energian
edistämiseen liittyvät toimet auttavat sopeutumista ilmastonmuutokseen ja sen
lieventämistä MMA:issa. (11) MMA:illa voisi olla merkittävä
rooli edistettäessä monenvälisiin ympäristösopimuksiin liittyviä unionin
sitoumuksia, ja tämä olisi tunnustettava unionin ja MMA:iden välisissä
suhteissa. (12) On tärkeää tukea MMA:ita
niiden pyrkiessä vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista
tarkoituksena vähentää polttoaineiden saantiin ja hintavaihteluihin liittyvää
haavoittuvuutta ja lisätä näin talouden selviytymiskykyä ja vähentää alttiutta
ulkoisille häiriöille. (13) Unioni voi auttaa MMA:ita
vähentämään katastrofialttiuttaan ja tukea niiden tässä tarkoituksessa
toteuttamia toimia ja toimenpiteitä. (14) MMA:iden syrjäisen sijainnin
vaikutukset ovat este niiden kilpailukyvylle ja sen vuoksi on tärkeää parantaa
niiden yhteyksiä. (15) Unioni ja MMA:t tunnustavat
koulutuksen tärkeyden MMA:iden kestävän kehityksen edistäjänä. (16) MMA:iden taloudellisen ja
sosiaalisen kehityksen olisi oltava toisiaan tukevaa ja sen tavoitteena olisi
oltava MMA:iden talouden kilpailukyvyn parantaminen sekä sosiaalinen hyvinvointi
ja osallisuus, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja
vammaisten osalta. Tässä tarkoituksessa unionin ja MMA:iden väliseen
yhteistyöhön olisi sisällyttävä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto
asiaankuuluvilla aloilla, mukaan lukien osaamisen kehittäminen ja
sosiaaliturva, sekä vammaisten oikeuksien edistäminen ottaen huomioon YK:n
yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Unionin ja MMA:iden välisen
assosiaation olisi lisäksi edistettävä ihmisarvoista työtä, mukaan lukien
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevat parhaat käytännöt, sekä työelämän
perusnormit, yhtäläiset mahdollisuudet, syrjinnän kieltäminen ja yhteyksien
parantaminen MMA:issa ja alueilla, joilla ne sijaitsevat. (17) MMA:issa esiintyvillä
tartuntataudeilla, kuten denguekuume Karibian ja Tyynenmeren alueilla ja
Chikungunya-virus Intian valtameren alueella, voi olla huomattavia kielteisiä
vaikutuksia terveyteen ja talouteen. Sen lisäksi, että epidemiat heikentävät
MMA:iden väestön tuottavuutta, niillä on todennäköisesti suuri vaikutus
matkailuun, joka on monen MMA:n talouden tukipilari. Koska MMA:ihin
matkustavien matkailijoiden ja siirtotyöläisten määrä on suuri, ne ovat
alttiita näin maahan tuleville infektiotaudeille. Myös MMA:ista takaisin
matkustavat voivat tuoda tartuntatauteja mukanaan Eurooppaan. Turvallisen
matkailun varmistaminen on näin ollen erittäin keskeinen tekijä matkailuun
suuresti tukeutuvien MMA:iden talouksien kestävyyden kannalta. (18) Unionin ja MMA:iden välisessä
assosiaatiossa on otettava huomioon MMA:iden kulttuurisen moninaisuuden ja
identiteetin suojelu ja edistettävä sitä. (19) Unioni tunnustaa, että on
tärkeää luoda MMA:iden kanssa aktiivisempi kumppanuus, jonka puitteissa
edistetään hyvää hallintotapaa ja torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta,
ihmiskauppaa, terrorismia ja korruptiota. (20) Unionin ja MMA:iden välisen
kaupan alan ja kauppaan liittyvän yhteistyön olisi edistettävä kestävän
kehityksen tavoitetta taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä
ympäristönsuojelussa. (21) Maailmanlaajuiset muutokset,
jotka ilmenevät kaupan jatkuvana vapautumisena, koskevat keskeisesti unionia,
MMA:iden tärkeintä kauppakumppania, sekä MMA:iden AKT-naapurimaita ja niiden
muita talouskumppaneita. (22) MMA:t ovat herkästi haavoittuvia
saaria, joita on suojeltava asianmukaisesti, myös jätehuollon osalta.
Radioaktiivisten jätteiden suhteen tästä määrätään Euratomin
perustamissopimuksen 198 artiklassa ja siihen liittyvässä toissijaisessa
lainsäädännössä, paitsi Grönlannin osalta, johon Euratomin perustamissopimusta
ei sovelleta. Muun jätteen suhteen olisi täsmennettävä, mitä unionin sääntöjä
sovelletaan MMA:ihin. (23) Tässä päätöksessä olisi
säädettävä joustavammista alkuperäsäännöistä, mukaan lukien uudet
mahdollisuudet alkuperäkumulaatioon. Kumulaation olisi oltava mahdollinen
paitsi MMA:iden ja talouskumppanuussopimusmaiden kanssa myös tietyin
edellytyksin silloin, kun on kyse tuotteista, jotka ovat peräisin maista,
joihin unioni soveltaa vapaakauppasopimusta, ja tuotteista, jotka hyötyvät
tulli- ja kiintiövapaasta pääsystä unioniin unionin yleisen
tullietuusjärjestelmän[13]
perusteella. Nämä edellytykset ovat tarpeen kauppaa koskevien toimenpiteiden
kiertämisen estämiseksi ja kumulaatiojärjestelyjen moitteettoman toiminnan
varmistamiseksi. (24) MMA-alkuperän
todentamismenettelyt olisi saatettava ajan tasalle MMA:iden toimijoiden ja
hallintoviranomaisten edun mukaisesti. Myös unionin ja MMA:iden välistä
hallinnollista yhteistyötä koskevat säännökset olisi päivitettävä. (25) On luotava hallinnollisen
yhteistyön menetelmät ja mahdollisuus peruuttaa etuuskohtelu väliaikaisesti
MMA:iden kaikkien tai joidenkin alkuperätuotteiden osalta, kun on kyse
petoksesta, sääntöjenvastaisuuksista tai tuotteiden alkuperää koskevien
sääntöjen järjestelmällisestä noudattamatta jättämisestä tai hallinnollisen
yhteistyön laiminlyönnistä. Lisäksi olisi annettava riittävän yksityiskohtaiset
suoja- ja valvontatoimenpiteitä koskevat säännökset. Näin MMA:iden ja unionin
toimivaltaisilla viranomaisilla sekä talouden toimijoilla olisi käytössään
selvät ja läpinäkyvät säännöt ja menettelyt. Lisäksi on yhteisen edun mukaista
varmistaa niiden menettelyjen ja järjestelyjen asianmukainen soveltaminen,
joiden perusteella MMA:t voivat viedä tavaroita EU:hun tulli- ja kiintiövapaasti.
Tämän vuoksi on aiheellista sisällyttää päätökseen säännös, jossa selvennetään,
mitä seurauksia on sellaisilla mainittujen menettelyjen ja järjestelyjen
soveltamisessa tehdyillä hallinnollisilla virheillä, jotka johtavat unionin
talousarvioon kohdistuviin tappioihin tuontitullien osalta. Säännöksissä olisi
selvästi vahvistettava, että tällaisista tappioista aiheutuvaa taloudellista
rasitusta ei kateta unionin talousarviosta vaan että siitä vastaa jäsenvaltio,
jolla on erityissuhde siihen MMA:han, jonka viranomaiset ovat tehneet virheen.
Säännöksessä ei pitäisi erottaa MMA:sta tulevia tavaroita ja kolmansista maista
tulevia tavaroita, vaan sen pitäisi koskea molempia tilanteita. (26) Ottaen huomioon yhdentymisen
tavoitteet ja maailmankaupan kehityksen palvelujen ja sijoittautumisen alalla
on tarpeen tukea palvelumarkkinoiden ja sijoitusmahdollisuuksien kehitystä
parantamalla MMA:iden palvelujen ja sijoitusten pääsyä unionin markkinoille.
Unionin olisi tältä osin tarjottava MMA:ille sellainen paras mahdollinen
kohtelu, joka tarjotaan mille tahansa muulle kauppakumppanille kattavalla
suosituimmuuskohtelulausekkeella, ja varmistettava MMA:ille joustavampi
mahdollisuus kauppasuhteisiin rajoittamalla MMA:iden unionille tarjoama kohtelu
siihen, joka tarjotaan muille keskeisille kauppakumppaneille. (27) Immateriaalioikeudet ovat
keskeinen tekijä innovoinnin kannustamisessa, ja niiden avulla voidaan edistää
taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Ne hyödyttävät maita antamalla niille
mahdollisuuden suojella henkisen luomistyön tuotteita ja henkistä pääomaa.
Niiden suojelu ja täytäntöönpano helpottavat kauppaa, kasvua ja ulkomaisia
sijoituksia, ja ne auttavat torjumaan väärennettyjen tuotteiden terveys- ja
turvallisuusriskejä. MMA:t voivat hyötyä immateriaalioikeuksia koskevasta
politiikasta erityisesti biologisen monimuotoisuuden suojelun ja teknologian
kehityksen yhteydessä. (28) Terveys- ja
kasvinsuojelutoimilla ja kaupan teknisillä esteillä voi olla vaikutusta
kauppaan, mikä edellyttää yhteistyötä. Kaupallisessa ja kauppaan liittyvässä
yhteistyössä olisi käsiteltävä myös kilpailupolitiikkaa ja
immateriaalioikeuksia, jotka vaikuttavat kaupan tuottojen oikeudenmukaiseen
jakoon. (29) Sen varmistamiseksi, että
MMA:t voivat osallistua parhain edellytyksin unionin sisämarkkinoille samoin
kuin alueellisille, alialueellisille ja kansainvälisille markkinoille, on
tärkeää kehittää MMA:iden valmiuksia asiaankuuluvilla aloilla. Näitä ovat
henkilöresurssien ja osaamisen kehittäminen, pienten ja keskisuurten yritysten
kehittäminen, toimialojen monipuolistaminen ja asianmukaisen oikeudellisen
kehyksen täytäntöönpano investointeja edistävän liikeympäristön luomiseksi. (30) Unionin ja MMA:iden välisen
rahoituspalveluyhteistyön avulla olisi edistettävä turvallisemman, vakaamman ja
avoimemman rahoitusjärjestelmän luomista, mikä on olennaista maailman
finanssimarkkinoiden vakauden parantamiseksi ja kestävän kasvun lujittamiseksi.
Tällä alalla toteutettavat toimet olisi keskitettävä lähentymiseen
kansainvälisesti sovittuihin normeihin ja MMA:iden lainsäädännön lähentämiseen
rahoituspalveluja koskevaan unionin säännöstöön. Asianmukaista huomiota olisi
kiinnitettävä MMA:iden viranomaisten, valvontaviranomaiset mukaan lukien,
hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen. (31) MMA:ille olisi myönnettävä
rahoitusapua yhtenäisin, avoimin ja tehokkain perustein ja ottaen huomioon
MMA:iden tarpeet ja suorituskyvyn. Näissä perusteissa olisi otettava huomioon
asukasmäärä, bruttokansantuote (BKT), aiemmista Euroopan kehitysrahastoista
(EKR) myönnetyt määrärahat ja MMA:iden maantieteellisestä eristyneisyydestä
johtuvat erityisongelmat. (32) MMA:iden viranomaisten
hallinnollisten valmiuksien tehostamiseksi, yksinkertaistamiseksi ja
tunnustamiseksi MMA:ille myönnettyjen varojen hoito olisi toteutettava vastavuoroisen
kumppanuuden pohjalta. MMA:iden viranomaisten olisi oltava vastuussa osapuolten
välillä yhteistyöstrategioiksi sovittujen politiikkojen määrittelemisestä ja
toteuttamisesta. (33) MMA-assosiaatiopäätöksen 9 ja
82 artiklassa säädetyillä rahoitusapua koskevilla menettelyillä siirretään
erityisesti MMA:ille päävastuu 11. EKR:n ohjelmointiin ja toteuttamiseen
liittyvästä yhteistyöstä. Yhteistyötä tehdään pääosin MMA:iden alueellisten
säännösten mukaisesti, ja samalla vahvistetaan tuki ohjelmoitujen toimien
seurannalle, arvioinnille ja tarkastamiselle. Lisäksi on tarkennettava, että
MMA:ille voidaan myöntää rahoitusta 76 artiklassa säädetyistä eri lähteistä. (34) Ohjelma-asiakirjojen
laatimista, seurantaa, tarkastusta arviointia, tarkistamista ja täytäntöönpanoa
sekä raportointia ja rahoitusoikaisuja koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen
antamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan
mukainen valta antaa säädöksiä olisi siirrettävä komissiolle tämän päätöksen
neljännen osan osalta. Teknologian kehityksen ja tullilainsäädännön muutosten
ottamiseksi huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290
artiklan mukainen valta antaa säädöksiä, joilla muutetaan liitteen VI
lisäyksiä, olisi myös siirrettävä komissiolle. On erityisen tärkeää, että
komissio järjestää asianmukaiset kuulemiset valmistelutyönsä kuluessa,
asiantuntijataso mukaan lukien. Delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja
laatiessaan komission olisi varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat
siirretään samanaikaisesti, viipymättä ja asianmukaisesti neuvostolle. (35) [Bermudan hallituksen
toiveiden mukaisesti tässä päätöksessä säädettyjä assosiaatiojärjestelyjä ei
olisi sovellettava Bermudaan.] (36) Tämän päätöksen perusteella
neuvoston olisi voitava ehdottaa innovatiivista, johdonmukaista ja eri
tilanteisiin sovitettua ratkaisua kaikkiin edellä lueteltuihin asioihin. (37) Tällä päätöksellä olisi
korvattava päätös 2001/822/EY, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: Ensimmäinen osa
Yleiset säännökset merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta unioniin 1 luku
Yleiset säännökset 1 artikla Tarkoitus 1. Merentakaisten maiden ja
alueiden (MMA:t) assosiaatio unioniin, jäljempänä ’assosiaatio’, muodostaa
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 198 artiklaan perustuvan
kumppanuuden, jolla tuetaan MMA:iden kestävää kehitystä ja edistetään unionin
arvoja ja normeja maailmanlaajuisesti. 2. Assosiaation kumppaneita ovat
unioni, MMA:t ja jäsenvaltiot, joihin ne ovat sidoksissa. 2 artikla Tavoitteet,
periaatteet ja arvot 1. Unionin ja MMA:iden välinen
assosiaatio perustuu MMA:iden, niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat
sidoksissa, ja unionin yhteisiin tavoitteisiin, periaatteisiin ja arvoihin. 2. Assosiaatiolla pyritään
saavuttamaan perussopimuksen 199 artiklassa määrätyt yleistavoitteet
parantamalla MMA:iden kilpailukykyä, kehittämällä niiden selviytymiskykyä,
vähentämällä niiden haavoittuvuutta ja edistämällä niiden ja muiden kumppanien
välistä yhteistyötä. 3. Näiden tavoitteiden
saavuttamiseksi assosiaatiossa kunnioitetaan perusperiaatteita, joita ovat
vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja perusvapaudet, oikeusvaltioperiaate, hyvä
hallintotapa ja kestävä kehitys, jotka kaikki ovat yhteisiä MMA:ille ja niille
jäsenvaltioille, joihin ne ovat sidoksissa. 4. Tässä päätöksessä mainituilla
yhteistyöaloilla ei saa olla sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään,
uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen
suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. 5. Kumppanit tunnustavat
toistensa oikeuden määritellä kestävää kehitystä koskevan politiikkansa ja
painopisteensä, vahvistaa omat kansalliset ympäristönsuojelun ja työsuojelun
tasonsa ja antaa tai muuttaa asiaa koskevaa lainsäädäntöään ja politiikkaansa
kansainvälisesti tunnustettuja normeja ja sopimuksia noudattaen. Tässä
toiminnassa ne pyrkivät varmistamaan korkeatasoisen ympäristönsuojelun ja
työsuojelun. 6. Tätä päätöstä
täytäntöönpantaessa kumppaneita ohjaavat läpinäkyvyyttä, toissijaisuutta ja
tehokkuuden tarvetta koskevat periaatteet ja ne myös pyrkivät toteuttamaan
MMA:iden kestävän kehityksen kolmea pilaria: talouden kehitys, sosiaalinen
kehitys ja ympäristönsuojelu. 3 artikla Assosiaation
hallinto Assosiaation hallinnosta vastaavat komissio ja
MMA:iden viranomaiset ja tarvittaessa se jäsenvaltio, johon MMA on sidoksissa,
institutionaalisen, oikeudellisen ja varainhoidollisen toimivallan mukaisesti. 4 artikla Alueellinen
soveltamisala Assosiaatiota sovelletaan perussopimuksen
liitteessä II lueteltuihin MMA:ihin [Bermuda pois lukien]. 5 artikla Yhteinen
etu, täydentävyys ja painopisteet 1. Assosiaatio muodostaa
puitteet poliittiselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle yhteistä etua koskevissa
asioissa. 2. Etusijalla on yhteistyö
yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat esimerkiksi seuraavat: a) MMA:iden talouksien monipuolistaminen,
mukaan lukien niiden yhdentyminen edelleen maailmantalouteen ja alueellisiin
talouksiin; b) ympäristöystävällisen kasvun edistäminen; c) luonnonvarojen kestävä hallinnointi,
mukaan lukien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelu ja
kestävä käyttö; d) ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
sopeutuminen ja niiden lieventäminen; e) katastrofiriskin vähentämisen
edistäminen; f) tutkimustyön, innovaatiotoiminnan ja
tieteellisen yhteistyön edistäminen; g) sosiaalisten, kulttuuristen ja
taloudellisten vaihtojen edistäminen MMA:iden, niiden naapurimaiden ja muiden
kumppanien kesken. 3. Yhteisen edun mukaisilla
aloilla tehtävän yhteistyön tavoitteena on MMA:iden omavaraisuuden lisääminen
ja niiden valmiuksien kehittäminen 2 kohdassa vahvistettujen strategioiden ja
politiikkojen laatimiseksi, toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. 6 artikla Assosiaation
edistäminen 1. Lujittaakseen keskinäisiä
suhteitaan unioni ja MMA:t pyrkivät tiedottamaan assosiaatiosta
kansalaisilleen, erityisesti edistämällä MMA:iden viranomaisten, tiedeyhteisön,
kansalaisyhteiskunnan ja yritysten ja niiden unionissa sijaitsevien kumppanien
välisten yhteyksien ja yhteistyön kehittämistä. 2. Jäsenvaltiot tukevat MMA:iden
pyrkimyksiä lujittaa ja edistää suhteitaan koko unioniin. 7 artikla Alueellinen
yhteistyö, alueellinen yhdentyminen ja yhteistyö muiden kumppanien kanssa 1. Jollei tämän päätöksen 3
artiklasta muuta johdu, assosiaation tavoitteena on tukea MMA:ita niiden
pyrkiessä osallistumaan asiaankuuluviin kansainvälisiin, alueellisiin ja/tai
alialueellisiin yhteistyöaloitteisiin sekä alueellisiin tai alialueellisiin
yhdentymisprosesseihin omien toiveidensa ja MMA:iden toimivaltaisten
viranomaisten määrittelemien tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti. 2. Tätä tarkoitusta varten
unioni ja MMA:t voivat vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä tai luoda
muunlaisen tiiviin yhteistyö- ja koordinointitavan muiden kumppanien kanssa
MMA:iden osallistuessa alueellisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, soveltuvin
osin kansainvälisten sopimusten perusteella. 3. Assosiaation tavoitteena on
tukea MMA:iden ja muiden kumppanien välistä yhteistyötä tämän päätöksen
toisessa ja kolmannessa osassa määritellyillä yhteistyöaloilla. Tältä osin
assosiaation tavoitteena on edistää MMA:iden ja perussopimuksen 349 artiklassa
tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden ja niiden naapurimaiden, jotka voivat
olla Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioita, välistä yhteistyötä.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi unioni parantaa EU:n eri rahoitusvälineistä
tuettujen yhteistyöohjelmien välistä koordinointia ja synergioita. 4. Tuki, jota annetaan MMA:iden
osallistumiseen asiaankuuluviin alueellisiin yhdentymisjärjestöihin,
kohdistetaan erityisesti seuraaviin: a) niiden asiaankuuluvien alueellisten järjestöjen
ja instituutioiden valmiuksien kehittäminen, joiden jäseniä MMA:t ovat; b) alueelliset tai alialueelliset aloitteet,
kuten tämän päätöksen toisessa ja kolmannessa osassa määriteltyihin
yhteistyöaloihin liittyvien alakohtaisten uudistuspolitiikkojen täytäntöönpano; c) MMA:iden tietoisuus ja tiedot
alueellisten yhdentymisprosessien vaikutuksista eri aloilla; d) MMA:iden osallistuminen alueellisten
markkinoiden kehittämiseen alueellisissa yhdentymisjärjestöissä; e) MMA:iden ja niiden naapurimaiden väliset
rajat ylittävät investoinnit. 8 artikla Erityiskohtelu 1. Assosiaatiossa otetaan
huomioon MMA:iden moninaisuus talouskehityksen ja niiden valmiuksien osalta,
joita tarvitaan 7 artiklassa tarkoitetun alueellisen yhteistyön ja alueellisen
yhdentymisen hyödyntämiseksi täysimääräisesti. 2. Eristyneiden MMA:iden osalta
otetaan käyttöön erityiskohtelu. 3. Jotta eristyneet MMA:t
voisivat selvittää kehitykseen liittyvät rakenteelliset ja muut esteet,
erityiskohtelussa on otettava huomioon niiden erityiset vaikeudet muun muassa
silloin kun määritetään rahoitusavun määrä ja sitä koskevat edellytykset. 4. MMA:t, jotka katsotaan
eristyneiksi, on lueteltu liitteessä I. 2 luku Yhteistyön toimijat 9 artikla Yleinen
lähestymistapa 1. Assosiaatio perustuu laajaan
vuoropuheluun ja kuulemisiin yhteistä etua koskevista kysymyksistä MMA:iden,
niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, ja komission sekä
tarvittaessa Euroopan investointipankin (EIP) välillä. 2. MMA:t järjestävät
tarvittaessa vuoropuhelua ja kuulemisia esimerkiksi seuraavien viranomaisten ja
elinten kanssa: a) toimivaltaiset paikalliset ja muut
viranomaiset; b) taloudelliset ja sosiaaliset kumppanit; c) muu kansalaisyhteiskuntaa edustava elin,
ympäristönsuojelukumppanit, valtiosta riippumattomat järjestöt ja miesten ja
naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastaavat elimet. 10 artikla Yhteistyön
toimijat 1. MMA:iden yhteistyötoimijoita
ovat a) MMA:iden valtion viranomaiset; b) MMA:iden paikallisviranomaiset; c) julkisten palvelujen tarjoajat ja kansalaisjärjestöt,
kuten yhteiskunnalliset järjestöt, liike-elämän järjestöt, työnantajajärjestöt
ja ammattiyhdistykset, sekä paikalliset, kansalliset ja kansainväliset
valtiosta riippumattomat järjestöt; d) alueelliset ja alialueelliset järjestöt. 2. Jäsenvaltioiden, joihin MMA:t
ovat sidoksissa, on toimitettava komissiolle tämän päätöksen voimaantuloa
seuraavien kolmen kuukauden kuluessa tiedot niistä valtion ja paikallisista
viranomaisista, joihin viitataan 1 kohdan a ja b alakohdassa. 11 artikla Valtiosta
riippumattomien toimijoiden tehtävät 1. Valtiosta riippumattomat
toimijat voivat osallistua yhteistyötä koskevaan tietojenvaihtoon ja
kuulemisiin erityisesti valmisteltaessa ja täytäntöönpantaessa yhteistyöhön
perustuvaa apua, hankkeita tai ohjelmia. Niille voidaan siirtää varainhoitoon
liittyvää toimivaltaa paikallisia kehitysaloitteita tukevien hankkeiden tai
ohjelmien toteuttamiseksi. 2. Valtiosta riippumattomat
toimijat, jotka voivat osallistua hankkeiden tai ohjelmien hajautettuun
hallinnointiin, määritellään MMA:iden viranomaisten, komission ja jäsenvaltion,
johon MMA on sidoksissa, välisellä sopimuksella sen mukaisesti, mitä asioita
käsitellään ja mitkä ovat valtiosta riippumattomien järjestöjen toimialat ja
asiantuntemus. Määrittely tehdään MMA-kohtaisesti 9 artiklassa tarkoitetun
laajan vuoropuhelun ja kuulemisten yhteydessä. 3. Assosiaation tavoitteena on
edistää MMA:iden pyrkimyksiä lujittaa kansalaisjärjestöjä erityisesti niiden
perustamisen ja kehittämisen osalta sekä sellaisten järjestelyjen kehittämistä,
jotka ovat tarpeen, jotta MMA:t voivat osallistua kehitysstrategioiden ja
-ohjelmien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 3 luku Assosiaation
institutionaaliset puitteet 12 artikla Vuoropuhelua
ohjaavat periaatteet 1. Unioni, MMA:t ja jäsenvaltiot,
joihin ne ovat sidoksissa, käyvät säännöllisesti kattavaa poliittista
vuoropuhelua. 2. Vuoropuhelu käydään unionin,
MMA:iden ja niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa,
institutionaalisten, oikeudellisten ja varainhoidollisten toimivaltuuksien
mukaisesti. Vuoropuhelu toteutetaan joustavasti: se voi olla muodollista tai
epämuodollista, asianmukaisella tasolla tai asianmukaisessa muodossa, ja se
käydään 13 artiklassa tarkoitetuissa puitteissa. 3. Vuoropuhelun johdosta MMA:t
voivat osallistua täysimääräisesti assosiaation täytäntöönpanoon. 4. Vuoropuhelussa keskitytään
muun muassa tiettyihin yhteistä etua koskeviin tai assosiaation tavoitteiden
saavuttamisen kannalta yleisesti merkittäviin poliittisiin kysymyksiin. 13 artikla Assosiaatiofoorumit 1. Assosiaation puitteissa
perustetaan seuraavat vuoropuhelufoorumit: a) Euroopan unionin ja MMA:iden välisellä
keskustelufoorumilla, jäljempänä ’MMA–EU-foorumi’, kokoontuvat vuosittain
MMA:iden viranomaiset, jäsenvaltioiden edustajat ja komissio. Euroopan
parlamentin jäsenet, EIP:n edustajat ja syrjäisimpien alueiden edustajat
osallistuvat tarvittaessa MMA–EU-foorumiin; b) komissio, MMA:t ja jäsenvaltiot, joihin
ne ovat sidoksissa, järjestävät säännöllisesti kolmikantaneuvotteluja. Näitä
neuvotteluja järjestetään yleensä neljä kertaa vuodessa komission aloitteesta
tai MMA:iden ja niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, pyynnöstä; c) MMA:iden, niiden jäsenvaltioiden, joihin
ne ovat sidoksissa, ja komission niin sopiessa perustetaan neuvonantajina
toimivia työryhmiä, jotka seuraavat assosiaation toteuttamista käsiteltävän
kysymyksen edellyttämässä muodossa. Työryhmät tarjoavat foorumin teknisille
neuvotteluille asioista, jotka ovat tärkeitä MMA:ille ja niille
jäsenvaltioille, joihin ne ovat sidoksissa, ja täydentävät tällä tavoin työtä,
jota tehdään MMA–EU-foorumilla ja/tai kolmikantaneuvotteluissa. 2. Komissio huolehtii
MMA–EU-foorumin, kolmikantaneuvottelujen ja työryhmien puheenjohtajuudesta ja
niiden sihteeripalveluista. Toinen osa
Assosiaatioon liittyvät kestävän kehityksen yhteistyöalat 1 luku
Ympäristökysymykset, ilmastonmuutos ja katastrofiriskin vähentäminen 14 artikla
Yleiset tavoitteet ja periaatteet Assosiaation puitteissa tehtävä
ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen ja katastrofiriskin vähentämisen alan
yhteistyö voi koskea seuraavia: a) tuki MMA:iden pyrkimyksille
määritellä ja toteuttaa politiikkoja, strategioita, toimintasuunnitelmia ja
toimenpiteitä; b) tuki MMA:iden pyrkimyksille liittyä
alueellisiin verkostoihin ja aloitteisiin; c) kestävän resurssien käytön ja
resurssitehokkuuden sekä talouskasvun ja ympäristön tilan huonontumisen välisen
kytköksen katkaisemisen edistäminen. 15 artikla
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen kestävä hoito ja suojelu Assosiaation puitteissa tehtävä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen kestävän hoidon alan yhteistyö voi
koskea seuraavia: a) maan ja merten suojelualueiden
perustamisen ja tehokkaan hoidon edistäminen ja olemassa olevien
suojelualueiden hoidon parantaminen; b) maan ja merten resurssien kestävän
hoidon edistäminen, mikä myötävaikuttaa suojelualueiden ulkopuolisten tärkeiden
lajien, elinympäristöjen ja ekosysteemitoimintojen suojeluun; c) maan ja merten biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja kestävän käytön lujittaminen
seuraavin toimin: i) vastaamalla ilmastonmuutokseen liittyvään
laajempaan haasteeseen ekosysteemin osalta ylläpitämällä terveitä, vahvoja
ekosysteemejä ja edistämällä ympäristöystävällistä infrastruktuuria ja ekosysteemipohjaisia
lähestymistapoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen vaikutusten
lieventämisessä, mikä tuo usein moninkertaisia hyötyjä; ii) kehittämällä valmiuksia paikallisella,
alueellisella ja/tai kansainvälisellä tasolla edistämällä tietojen, osaamisen
ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa kaikkien sidosryhmien välillä, mukaan lukien
julkiset viranomaiset, maanomistajat, yksityissektori, tutkijat ja
kansalaisyhteiskunta; iii) vahvistamalla olemassa olevia
luonnonsuojeluohjelmia ja niihin liittyviä toimia suojelualueilla ja niiden
ulkopuolella; iv) laajentamalla osaamispohjaa ja korjaamalla
osaamispuutteet, myös määrittelemällä ekosysteemitoimintojen ja -palvelujen
arvo; d) alueellisen yhteistyön edistäminen
ja helpottaminen, jotta voidaan puuttua esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuin
haitalliset vieraslajit tai ilmastonmuutoksen vaikutukset; e) menetelmien kehittäminen resurssien
kasvattamiseksi, mukaan lukien maksut ekosysteemipalveluista. 16 artikla
Kestävä metsänhoito Assosiaation puitteissa tehtävä kestävän
metsänhoidon alan yhteistyö voi käsittää metsien edistämisen, suojelun ja
kestävän hoidon, mukaan lukien puiden käyttö ympäristön suojelemiseksi
eroosiolta ja aavikoitumiselta, metsittäminen ja puun viennin hallinnointi. 17 artikla
Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito Assosiaation puitteissa tehtävä
rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon alan yhteistyö voi koskea
seuraavia: a) tuki MMA:iden toimille, joiden
tavoitteena on meri- ja rannikkoalueiden tehokas kestävä käyttö ja hoito määriteltäessä
strategisia ja yhdennettyjä lähestymistapoja meri- ja rannikkoalueiden
suunnitteluun, käyttöön ja hoitoon; b) taloudellisten ja sosiaalisten
toimintojen, kuten kalastuksen, vesiviljelyn, matkailun ja meriliikenteen,
yhteensovittaminen meri- ja rannikkoalueiden potentiaalin kanssa uusiutuvien
energialähteiden ja raaka-aineiden osalta ottaen huomioon ilmastonmuutoksen ja
ihmisen toiminnan vaikutukset. 18 artikla
Meriasiat Assosiaation puitteissa tehtävä merialan
yhteistyö voi koskea seuraavia: a) vuoropuhelun edistäminen kyseistä
alaa koskevissa yhteisen edun mukaisissa kysymyksissä; b) merialan osaamisen ja biotekniikan,
merienergian, merivalvonnan, rannikkoalueiden käytön ja hoidon sekä
ekosysteemipohjaisen hallinnoinnin edistäminen; c) yhdennettyjen lähestymistapojen
edistäminen kansainvälisellä tasolla. 19 artikla
Kalakantojen kestävä hoito 1. Assosiaation puitteissa
tehtävä kalakantojen kestävän hoidon alan yhteistyö perustuu seuraaviin
periaatteisiin: a) sitoutuminen vastuuntuntoiseen kalastuksenhoitoon
ja kalastuskäytäntöihin; b) pidättäytyminen toimenpiteistä tai
toiminnoista, jotka ovat ristiriidassa kalakantojen kestävää käyttöä koskevien
periaatteiden kanssa; c) sanotun rajoittamatta voimassa olevia tai
tulevia unionin ja MMA:iden kahdenvälisiä kalastuskumppanuussopimuksia, unioni
ja MMA:t pyrkivät konsultoimaan toisiaan säännöllisesti meren elollisten
luonnonvarojen suojelusta ja hoidosta ja vaihtamaan tietoja näiden
luonnonvarojen tilasta 13 artiklassa tarkoitetuissa assosiaatiofoorumeissa. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu
yhteistyö voi koskea seuraavia: a) hyvän hallintotavan, parhaiden
käytäntöjen ja vastuuntuntoisen kalastuksenhoidon aktiivinen edistäminen
kalakantojen suojelussa ja kestävässä hoidossa, mukaan lukien yhteisen edun mukaiset
kalakannat ja ne, joita alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt hoitavat; b) kalakantojen suojelua koskeva vuoropuhelu
ja yhteistyö, mukaan lukien toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja
sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi ja tehokas yhteistyö alueellisissa
kalastuksenhoitojärjestöissä ja niiden kanssa. Vuoropuheluun ja yhteistyöhön
kuuluvat valvonta- ja tarkastusjärjestelmät, -kannustimet ja -velvoitteet
kalastuksen ja rannikkoympäristöjen tehokkaamman hoidon toteuttamiseksi
pitkällä aikavälillä. 20 artikla
Kestävä vesihuolto 1. Assosiaation puitteissa
unioni ja MMA:t voivat tehdä yhteistyötä kestävän vesihuollon alalla, johon
kuuluu vesipolitiikka ja laitosten perustaminen, vesivarojen suojelu,
vesihuolto maaseudulla ja kaupungeissa kotitalous-, teollisuus- tai
maatalouskäyttöä varten, vesivarojen varastointi, jakelu ja hoito sekä
jätevesihuolto. 2. Vesihuollon alalla
kiinnitetään erityistä huomiota juomavesi- ja sanitaatiopalvelujen tarjoamiseen
sellaisilla alueilla, joilla nykyiset palvelut eivät ole riittäviä, mikä
edistää suoraan henkilöresurssien kehittämistä parantamalla terveydentilaa ja
lisäämällä tuottavuutta. 3. Näillä aloilla tehtävää
yhteistyötä ohjaa periaate siitä, että jatkuva tarve ulottaa vesihuollon
peruspalvelujen tarjonta sekä kaupunkien että maaseutujen väestöille on
ratkaistava ympäristön kannalta kestävällä tavalla. 21 artikla
Jätehuolto Assosiaation puitteissa tehtävä jätehuoltoalan
yhteistyö voi käsittää parhaiden ympäristökäytäntöjen edistämisen kaikissa
jätehuoltoon liittyvissä toiminnoissa, mukaan luettuna jätteiden vähentäminen,
kierrätys tai muut uusioraaka-aineiden erottamisprosessit sekä jätteiden
hävittäminen. 22 artikla
Kestävä energia Assosiaation puitteissa tehtävä kestävän
energian alan yhteistyö voi koskea seuraavia: a) energiantuotanto, erityisesti
kestävien energialähteiden kehittäminen, edistäminen, käyttö ja varastointi,
esimerkiksi aurinkoenergia, vesivoima, biomassaenergia, geoterminen energia,
aalto- ja merienergia sekä tuulivoima; b) energiapolitiikka ja -säännökset,
erityisesti sellaisten politiikkojen laatiminen ja säännösten antaminen, jotka
takaavat edulliset ja kestävät energian hinnat; c) energiatehokkuus, erityisesti
energiatehokkuutta koskevien normien kehittäminen ja käyttöönotto sekä energiatehokkuutta
parantavien toimenpiteiden toteuttaminen eri aloilla (teollisuus, kauppa,
julkiset kuluttajat ja kotitaloudet) samoin kuin niihin liittyvät koulutus- ja
tiedotustoiminnot; d) liikenne, erityisesti
ympäristöystävällisemmän julkisen ja yksityisen liikenteen kehittäminen,
edistäminen ja käyttö, esimerkiksi hybridi-, sähkö- tai vetyajoneuvot,
yhteiskyydit ja pyöräilyjärjestelmät; e) kaupunkisuunnittelu ja
-rakentaminen, erityisesti korkeiden ympäristön laatua ja energiatehokkuutta
koskevien normien edistäminen ja käyttöönotto kaupunkisuunnittelussa ja
-rakentamisessa; f) matkailu, erityisesti
energia-omavaraisuuden (uusiutuvat energialähteet) edistäminen ja/tai
ympäristöystävälliset matkailuinfrastruktuurit. 23 artikla
Ilmastonmuutos Assosiaation puitteissa tehtävän
ilmastonmuutosalan yhteistyön tavoitteena on tukea MMA:iden aloitteita, jotka
koskevat ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen vaikutusten lieventämistä, ja
se voi kattaa seuraavat: a) hallintoalue- ja aluekohtaisten
ja/tai kansainvälisten toimien, suunnitelmien tai toimenpiteiden kartoittaminen
ilmastonmuutokseen sopeutumista varten; b) ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja
sen vaikutusten lieventämisen sisällyttäminen julkisiin toimintapolitiikkoihin
ja strategioihin; c) tilastotietojen ja -indikaattorien,
jotka ovat olennaisia välineitä politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa,
laatiminen ja kartoittaminen; d) MMA:iden osallistumisen edistäminen
alueellisilla ja kansainvälisillä vuoropuhelufoorumeilla osaamisen ja
kokemusten vaihdon lisäämiseksi. 24 artikla
Katastrofiriskin vähentäminen Assosiaation puitteissa tehtävä
katastrofiriskin vähentämiseen liittyvä yhteistyö voi koskea seuraavia: a) katastrofien ennaltaehkäisemistä ja
niihin valmistautumista koskevien järjestelmien kehittäminen tai täydentäminen,
mukaan luettuina ennakointi- ja varhaisvaroitusjärjestelmät, katastrofien
seurausten lieventämiseksi; b) MMA:iden ja niiden sijaintialueiden
katastrofialttiutta koskevien yksityiskohtaisten tietojen ja nykyisten
toimintavalmiuksien kehittäminen; c) katastrofien ennaltaehkäisemistä ja
niihin valmistautumista koskevien nykyisten toimenpiteiden vahvistaminen
paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla; d) asiaankuuluvien toimijoiden
toimintavalmiuksien parantaminen, jotta ne olisivat koordinoidumpia,
tehokkaampia ja vaikuttavampia; e) väestölle suunnatun riskialttiutta,
ehkäisemistä, valmistautumista ja katastrofin iskiessä toteutettavia toimia
koskevan tiedotuksen parantaminen, ottaen asianmukaisesti huomioon vammaisten
erityistarpeet; f) pelastuspalveluihin osallistuvien
keskeisten toimijoiden välisen yhteistyön lujittaminen; g) MMA:iden osallistumisen edistäminen
alueellisilla, eurooppalaisilla ja/tai kansainvälisillä foorumeilla eri
toimijoiden välisen säännöllisen tiedonvaihdon lisäämiseksi ja yhteistyön
tiivistämiseksi katastrofitilanteissa. 2 luku
Yhteydet 25 artikla
Yleiset tavoitteet 1. Assosiaation puitteissa
tehtävän yhteyksiä koskevan yhteistyön tavoitteena on a) varmistaa MMA:iden paremmat yhteydet
maailmanlaajuisiin liikenneverkkoihin; b) varmistaa MMA:ille tieto- ja
viestintätekniikan ja -palveluiden parempi saatavuus. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu
yhteistyö voi koskea seuraavia: a) politiikka ja laitosten perustaminen; b) maantie-, rautatie-, lento-, meri- ja
sisävesiliikenne; c) varastointimahdollisuudet satamissa ja
lentoasemilla. 26 artikla
Meriliikenne 1. Assosiaation puitteissa
tehtävän meriliikennealan yhteistyön tavoitteena on kustannustehokkaiden ja
toimivien meriliikennepalvelujen kehittäminen ja edistäminen MMA:issa, ja se
voi koskea seuraavia: a) tehokkaan rahtiliikenteen edistäminen
taloudellisesti ja kaupallisesti kannattavin hinnoin; b) MMA:iden kansainvälisiin
merikuljetuspalveluihin osallistumisen lisääminen; c) alueellisten ohjelmien edistäminen; d) tuki paikallisen yksityissektorin
osallistumiseksi merikuljetustoimintaan. 2. Unioni ja MMA:t edistävät
meriliikenteen ja miehistöjen turvallisuutta sekä merten pilaantumista
ehkäiseviä toimia. 27 artikla
Lentoliikenne Assosiaation puitteissa tehtävä
lentoliikennealan yhteistyö voi koskea seuraavia: a) MMA:iden lentoliikennealan
uudistaminen ja ajanmukaistaminen; b) niiden lentoliikennealan
liiketaloudellisen kannattavuuden ja kilpailukyvyn edistäminen; c) yksityissektorin investointien ja
osallistumisen helpottaminen; d) osaamista ja hyviä yrityskäytäntöjä
koskevan vaihdon edistäminen. 28 artikla
Lentoliikenteen turvallisuus Assosiaation puitteissa tehtävän
lentoliikenteen turvallisuutta koskevan yhteistyön tavoitteena on tukea MMA:ita
niiden pyrkiessä noudattamaan kansainvälisiä normeja, ja se voi kattaa muun
muassa seuraavat: a) ilmaliikenteen
turvallisuusjärjestelmien täytäntöönpano; b) lentoasemien turvallisuuden
varmistaminen ja siviili-ilmailuviranomaisten valmiuksien lisääminen niin, että
ne pystyvät hallitsemaan kaikki niiden toimivaltaan kuuluvat toimintojen
turvallisuusnäkökohdat; c) infrastruktuurin ja
henkilöresurssien kehittäminen. 29 artikla
Tieto- ja viestintätekniikan palvelut Assosiaation puitteissa tehtävän tieto- ja
viestintätekniikan palvelujen alan yhteistyön tavoitteena on edistää MMA:issa
innovointia, talouskasvua ja parannuksia sekä kansalaisten että yritysten
jokapäiväisessä elämässä, mukaan lukien vammaisten yhdenvertaisten
mahdollisuuksien lisääminen. Yhteistyö keskittyy erityisesti MMA:iden
sääntelyvalmiuksien parantamiseen, ja sen puitteissa voidaan tukea MMA:iden
tieto- ja viestintäpalvelujen laajentamista seuraavilla toimenpiteillä: a) sellaisen ennustettavissa olevan
sääntely-ympäristön luominen, joka pysyy mukana teknisessä kehityksessä ja
edistää kasvua, innovointia, kilpailua ja kuluttajansuojaa; b) vuoropuhelu erilaisista
poliittisista kysymyksistä, jotka koskevat tietoyhteiskunnan edistämistä ja
seurantaa; c) tietojenvaihto standardeja ja
yhteentoimivuutta koskevista kysymyksistä; d) yhteistyön edistäminen tieto- ja
viestintätekniikan tutkimuksen alalla sekä tieto- ja viestintätekniikkaan
pohjautuvien tutkimusinfrastruktuurien alalla; e) palvelujen ja sovellusten
kehittäminen aloilla, joilla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus. 3 luku
Tutkimus- ja innovaatiotoiminta 30 artikla
Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteistyö Assosiaation puitteissa tehtävä tutkimus- ja
innovaatiotoiminnan alan yhteistyö voi kattaa tieteen ja teknologian, mukaan
lukien tieto- ja viestintätekniikka, ja sen tavoitteena on edistää MMA:iden
kestävää kehitystä sekä MMA:iden osaamista ja teollisuuden kilpailukykyä.
Erityisesti yhteistyön kohteena voivat olla seuraavat: a) vuoropuhelu, koordinointi ja
synergioiden luominen MMA:iden ja unionin politiikkojen sekä tiedettä,
teknologiaa ja innovointia koskevien aloitteiden välillä; b) politiikan suunnittelu ja laitosten
rakentaminen MMA:issa ja yhteiset toiminnot paikallisella, kansallisella tai
alueellisella tasolla tavoitteena kehittää tieteeseen, teknologiaan ja
innovointiin liittyviä toimintoja ja niiden soveltamista; c) MMA:ista, unionista, jäsenvaltioista
ja kolmansista maista peräisin olevien oikeushenkilöiden välinen yhteistyö; d) yksittäisten MMA:ista peräisin
olevien tutkijoiden, tutkimuslaitosten ja oikeushenkilöiden osallistuminen
unionin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin yhteistyön puitteissa; e) MMA:iden tutkijoiden koulutus,
kansainvälinen liikkuvuus ja vaihto. 4 luku
Nuoriso, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, terveydenhuolto, työllisyys-
ja sosiaalipolitiikka 31 artikla
Nuoriso 1. Unioni varmistaa, että
MMA:iden luonnolliset henkilöt, siten kuin heidät on määritelty 49 artiklassa,
voivat osallistua unionin nuorisoaloitteisiin samalta pohjalta kuin
jäsenvaltioiden kansalaiset. 2. Assosiaation tavoitteena on
vahvistaa MMA:issa ja unionissa asuvien nuorten välisiä siteitä muun muassa
edistämällä MMA:iden nuorison oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja lisäämällä
nuorten välistä yhteisymmärrystä. 32 artikla
Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus 1. Assosiaation puitteissa
tehtävä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alan yhteistyö voi koskea
seuraavia: a) korkealaatuisen ja osallistavan
koulutuksen tarjoaminen perus-, keski- ja korkea-asteen tasolla ja
ammatillisessa koulutuksessa; b) MMA:iden tukeminen koulutuspolitiikan
määrittelyssä ja toteutuksessa. 2. Unioni varmistaa, että
MMA:iden luonnolliset henkilöt, siten kuin heidät on määritelty 49 artiklassa,
voivat osallistua unionin koulutusaloitteisiin samalta pohjalta kuin jäsenvaltioiden
kansalaiset. 3. Unioni varmistaa, että
MMA:iden koulutusalan elimet ja laitokset voivat ottaa osaa unionin
koulutukseen liittyvien yhteistyöaloitteisiin samalta pohjalta kuin
jäsenvaltioiden koulutusalan elimet ja laitokset. 33 artikla
Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka 1. Unioni ja MMA:t käyvät
työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alan vuoropuhelua antaakseen panoksensa
MMA:iden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja ihmisarvoisen työn
edistämiseen MMA:issa ja alueilla, joilla ne sijaitsevat. Vuoropuhelun
tavoitteena on myös tukea MMA:iden viranomaisten pyrkimyksiä kehittää alan
politiikkaa ja lainsäädäntöä. 2. Vuoropuhelu käsittää ensi
sijassa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä unionin ja MMA:iden
yhteisen edun mukaista politiikkaa ja lainsäädäntöä koskevien tietojen ja
parhaiden käytäntöjen vaihdon. Tältä osin otetaan huomioon sellaiset alat kuin
osaamisen kehittäminen, sosiaaliturva, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu,
yhtäläiset mahdollisuudet, syrjinnän kieltäminen ja vammaisten yhdenvertaiset
mahdollisuudet, työterveys ja -turvallisuus sekä muut työelämän perusnormit. 34 artikla
Kansanterveys Assosiaation puitteissa tehtävän
kansanterveysalan yhteistyön tavoitteena on lisätä MMA:iden valmiuksia valvoa
ja havaita tartuntatauteja varhaisessa vaiheessa ja reagoida niihin muun muassa
seuraavin toimin: a) toimet, joiden tarkoituksena on
parantaa valmiuksia ja reagointikykyä rajat ylittävien terveysuhkien kuten
tartuntatautien varalta käyttäen perustana nykyisiä rakenteita ja kohdistaen
toimet epätavallisiin tapahtumiin; b) valmiuksien kehittäminen
vahvistamalla kansanterveysverkostoja alueellisella tasolla, helpottamalla
asiantuntijoiden välistä tiedonvaihtoa ja edistämällä riittävää koulutusta; c) välineiden ja tiedotusfoorumien sekä
MMA:iden tarpeisiin mukautettujen verkko-opetusohjelmien kehittäminen. 5 luku
Kulttuuri 35 artikla
Kulttuurivaihto ja kulttuurinen vuoropuhelu 1. Assosiaation puitteissa
tehtävä kulttuurivaihdon ja kulttuurisen vuoropuhelun alan yhteistyö voi koskea
seuraavia: a) MMA:iden omavarainen, ihmispainotteinen
kehitys, jonka juuret ovat kunkin kansan kulttuurissa; b) sellaisen politiikan ja toimenpiteiden
tukeminen, joita MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tehostaakseen
MMA:iden henkilöresursseja, lisätäkseen niiden luomiskykyä ja vahvistaakseen
niiden kulttuuri-identiteettiä; c) väestön osallistuminen kehitysprosessiin; d) tietojenvaihdon ja yhteisymmärryksen
edistäminen kulttuuri- ja audiovisuaaliasioissa vuoropuhelun kautta. 2. Yhteistyön kautta unioni ja
MMA:t pyrkivät edistämään kulttuurivaihtoa seuraavin tavoin: a) kaikkien kumppanien kulttuuri- ja luovien
alojen välinen yhteistyö; b) kulttuuriteosten ja luovien teosten
levityksen sekä toimijoiden liikkuvuuden edistäminen; c) poliittinen yhteistyö politiikan
kehityksen, innovoinnin, yleisöpohjan laajentamisen ja uusien yritysmallien
edistämiseksi. 36 artikla
Audiovisuaalinen yhteistyö 1. Assosiaation puitteissa
tehtävän audiovisuaalialan yhteistyön tavoitteena on edistää kummankin osapuolen
audiovisuaalista tuotantoa, ja se voi kattaa seuraavat toimet: a) yleisradiotoiminnan harjoittajien välinen
yhteistyö ja vaihto; b) audiovisuaalisten teosten vaihdon
edistäminen; c) audiovisuaali- ja yleisradiotoimintaa
koskevaan politiikkaan ja sääntelykehykseen liittyvien tietojen ja näkemysten
vaihto toimivaltaisten viranomaisten välillä; d) kummankin osapuolen alueella ja
kolmansissa maissa järjestettäviin kansainvälisiin tapahtumiin tehtävien
vierailujen ja niihin osallistumisen edistäminen. 2. Yhteistuotantona tuotettuihin
audiovisuaalisiin teoksiin voidaan soveltaa mitä tahansa sellaista
järjestelmää, jonka tarkoituksena on edistää paikallista tai alueellista
kulttuurillista sisältöä ja joka on perustettu unionissa, MMA:issa ja
jäsenvaltioissa, joihin ne ovat sidoksissa. 37 artikla
Esittävät taiteet Assosiaation puitteissa tehtävä esittävien
taiteiden alan yhteistyö voi koskea seuraavia: a) esittävien taiteiden harjoittajien
välisten yhteyksien lisäämisen helpottaminen, mukaan lukien ammatillinen vaihto
ja koulutus, osallistuminen esiintymiskokeisiin, verkkojen kehittäminen sekä
verkottumisen edistäminen; b) unionin yhden tai useamman
jäsenvaltion ja yhden tai useamman MMA:n tuottajien välisten yhteistuotantojen
edistäminen; c) kansainvälisten
teatteritekniikkastandardien kehittämisen ja näyttämömerkkien käytön
edistäminen, myös asianomaisten standardointielinten avulla. 38 artikla
Kulttuuriperintökohteiden ja historiallisten muistomerkkien suojelu Assosiaation puitteissa tehtävän kulttuuriperintökohteiden
ja historiallisten muistomerkkien suojeluun liittyvän alan yhteistyön
tavoitteena on edistää asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa
seuraavin toimin: a) asiantuntijavaihtojen helpottaminen; b) ammatillisen koulutusyhteistyön edistäminen; c) paikallisen yleisön tietoisuuden
lisääminen; d) historiallisten muistomerkkien ja
suojeltujen alueiden suojelua sekä kulttuuriperintöön liittyvää lainsäädäntöä
ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamista, erityisesti sen liittämistä
paikalliseen elämään, koskevan neuvonnan edistäminen. 6 luku
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 39 artikla
Järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, lasten seksuaalisen hyväksikäytön
ja riiston, terrorismin ja korruption torjunta 1. Assosiaation puitteissa
tehtävä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alan yhteistyö voi koskea
seuraavia: a) innovatiivisten ja tehokkaiden
toimintatapojen kehittäminen poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä
varten, mukaan lukien muiden sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan, kanssa
tehtävä yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, lasten
seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston, terrorismin ja korruption torjumiseksi; b) tuki, jonka tarkoituksena on tehostaa
MMA:iden politiikkoja torjuttaessa järjestäytynyttä rikollisuutta,
ihmiskauppaa, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa, terrorismia ja
korruptiota sekä kaikenlaisten huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden
tuotantoa, jakelua, ja kauppaa sekä ehkäistäessä ja vähennettäessä huumeiden käyttöä
ja huumehaittoja, ottaen huomioon kansainvälisten elinten näillä aloilla
tekemän työn, muun muassa seuraavien toimien avulla: i) koulutus ja valmiuksien kehittäminen
järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, lasten seksuaalisen hyväksikäytön
ja riiston, terrorismin ja korruption torjumiseksi; ii) ehkäisevät toimet, mukaan lukien
huumeriippuvaisiin kohdistuva koulutus, tiedotus, terveyskasvatus, hoito ja
kuntoutus, mukaan luettuina suunnitelmat heidän sopeuttamisekseen työelämään ja
yhteiskuntaan; iii) tehokkaiden täytäntöönpanotoimenpiteiden
kehittäminen; iv) tekninen, hallinnollinen ja rahoitusapu
ihmiskauppaa koskevan tehokkaan politiikan ja lainsäädännön luomiseksi,
erityisesti tiedotuskampanjat, ohjausmekanismit ja uhriensuojelujärjestelmät,
yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan
kanssa; v) tekninen, hallinnollinen ja rahoitusapu, joka
liittyy huumehaittojen ehkäisyyn, hoitoon ja vähentämiseen; vi) tekninen apu lainsäädännön laatimiseksi ja
toimintalinjojen kehittämiseksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston
torjumiseksi; vii) tekninen apu ja koulutus, joiden
tarkoituksena on tukea valmiuksien kehittämistä ja edistää kansainvälisten
korruptionvastaisten vähimmäisnormien noudattamista, ottaen erityisesti huomioon
ne, jotka on vahvistettu korruption vastaisessa Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimuksessa. 2. Assosiaation puitteissa MMA:t
toimivat yhteistyössä unionin kanssa rahanpesun torjumiseksi 69 ja 70 artiklan
mukaisesti. Kolmas osa
Kaupallinen ja kauppaan liittyvä yhteistyö I osasto Yleiset säännökset 40 artikla
Yleiset tavoitteet Unionin ja MMA:iden välisen kaupallisen ja
kauppaan liittyvän yhteistyön yleisenä tavoitteena on a) edistää MMA:iden taloudellista ja
sosiaalista kehitystä luomalla läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko
unionin välille; b) edistää MMA:iden tosiasiallista
yhdentymistä alueellisiin talouksiin ja maailmantalouteen sekä tavaroiden ja
palveluiden kaupan kehitystä; c) auttaa MMA:ita luomaan sellainen
investointiympäristö, joka tukee niiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä; d) edistää maailmanlaajuisen
rahoitusjärjestelmän vakautta, eheyttä ja läpinäkyvyyttä sekä hyvää
verohallintoa; e) tukea MMA:iden talouksien
monipuolistamista; f) tukea MMA:iden valmiuksia laatia ja
toteuttaa politiikkoja, jotka ovat välttämättömiä niiden tavaroiden ja
palvelujen kaupan kehittämiseksi; g) tukea MMA:iden vienti- ja
kaupankäyntivalmiuksia; h) tukea MMA:iden pyrkimyksiä sovittaa
lainsäädäntönsä unionin lainsäädäntöön, mikäli se on aiheellista; i) tarjota kohdennettua yhteistyötä ja
vuoropuhelua unionin kanssa kaupan alalla ja siihen liittyvillä aloilla. II osasto
Tavaroiden ja palvelujen kauppaa sekä sijoittautumista koskevat järjestelyt 1 luku
Tavarakauppaa koskevat järjestelyt 41 artikla
Alkuperätavaroiden vapaa pääsy 1. MMA:ista peräisin olevia
tuotteita unioniin tuotaessa niistä ei kanneta tuontitullia. 2. Alkuperätuotteen käsite ja
niihin liittyvät hallinnollisen yhteistyön menetelmät määritellään liitteessä
VI. 42 artikla
Määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet 1. Unioni ei sovella MMA:ista
peräisin olevien tuotteiden tuontiin mitään määrällisiä rajoituksia tai
vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä. 2. Edellä olevan 1 kohdan
säännökset eivät estä tavaroiden tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia
kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen
järjestyksen, ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja elämän suojelun,
taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelun,
uusiutumattomien luonnonvarojen säilyttämisen tai teollisen ja kaupallisen
omaisuuden suojelun kannalta. Tällaisia kieltoja tai rajoituksia ei saa missään
tapauksessa käyttää mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään tai ylipäätään
kaupan peiteltyyn rajoittamiseen. 43 artikla
MMA:iden toteuttamat toimenpiteet 1. MMA:iden viranomaiset voivat
pitää voimassa tai ottaa käyttöön unionista peräisin olevien tuotteiden
tuonnissa kehitystarpeidensa kannalta tarpeellisiksi katsomiaan tulleja ja
määrällisiä rajoituksia. 2. MMA:t myöntävät unionille
tämän luvun soveltamisalaan kuuluvilla aloilla kohtelun, joka on vähintään yhtä
edullinen kuin edullisin kohtelu, jota ne soveltavat mihin tahansa kaupan
kannalta merkittävään talouteen 4 kohdassa annetun määritelmän mukaisesti. 3. Edellä olevan 2 kohdan
säännökset eivät estä MMA:ta myöntämästä tietyille muille MMA:ille tai muille
kehitysmaille edullisempaa kohtelua kuin sen unionille myöntämä kohtelu. 4. Tässä osastossa ’kaupan
kannalta merkittävällä taloudella’ tarkoitetaan mitä tahansa kehittynyttä maata
tai maata, jonka osuus maailman tavaraviennistä on enemmän kuin 1 prosentti,
tai, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista, mitä tahansa
ryhmää maita, jotka toimivat yksin, yhdessä tai taloudellista yhdentymistä
koskevan sopimuksen puitteissa ja joiden yhteinen osuus maailman
tavaraviennistä on enemmän kuin 1,5 prosenttia. Osuuden laskemiseen käytetään
Maailman kauppajärjestön (WTO) tuoreimpia saatavilla olevia virallisia tilastotietoja
maailman tavarakaupan johtavista viejistä (EU:n sisäinen kauppa pois lukien). 5. MMA:iden viranomaisten on
ilmoitettava komissiolle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen
voimaantulosta sen nojalla soveltamansa tullitariffit ja määrälliset rajoitukset. MMA:iden viranomaisten on ilmoitettava komissiolle
myös kyseisiin toimenpiteisiin myöhemmin mahdollisesti tehtävät muutokset siinä
vaiheessa, kun ne hyväksytään. 44 artikla
Syrjimättömyys 1. Unioni ei harjoita MMA:iden
kesken syrjintää eivätkä MMA:t saa harjoittaa unionin jäsenvaltioiden kesken
syrjintää. 2. Tämän päätöksen erityisten
säännösten, erityisesti 42 artiklan 2 kohdan, 43, 46, 48 ja 50 artiklan sekä 58
artiklan 3 kohdan, täytäntöönpanoa ei 64 artiklan mukaisesti katsota
syrjinnäksi. 45 artikla
Jätesiirtojen edellytykset 1. Jäsenvaltioiden ja MMA:iden
välillä tapahtuvia jätesiirtoja valvotaan kansainvälisen ja unionin oikeuden
mukaisesti. Unioni tukee alan tehokasta kansainvälistä yhteistyötä ja sen
kehittämistä ympäristön ja kansanterveyden suojelemiseksi. 2. Unioni kieltää kaiken
jätteiden suoran tai välillisen viennin MMA:ihin, lukuun ottamatta
hyötykäyttöön tarkoitettujen vaarattomien jätteiden vientiä, ja MMA:iden
viranomaisten on vastaavasti kiellettävä tällaisten jätteiden suora tai
välillinen tuonti unionista tai mistä tahansa kolmannesta maasta alueelleen,
sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisiä alueita koskevien kansainvälisten
sitoumusten noudattamista, jotka on tehty tai joita saatetaan tehdä
toimivaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla. 3. Toimivaltaisten viranomaisten
on niissä MMA:issa, jotka perustuslaillisen asemansa vuoksi eivät ole Baselin
yleissopimuksen[14]
sopimuspuolia, annettava viipymättä sisäiset lait ja hallinnolliset määräykset,
joita Baselin yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano niiden alueella
edellyttää. 4. Lisäksi niiden
jäsenvaltioiden, joihin MMA:t ovat sidoksissa, on tuettava MMA:ita sellaisten
sisäisten lakien ja hallinnollisten määräysten antamisessa, joilla pannaan
täytäntöön seuraavat säädökset: a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus
(EY) N:o 1013/2006[15]
seuraavasti: –
40 artikla siltä osin kuin on kyse jätteiden
viennistä MMA:ihin; –
46 artikla siltä osin kuin on kyse jätteiden
tuonnista MMA:ista; b) neuvoston asetus (EY) N:o 1420/1999[16]; c) komission asetus (EY) N:o 1547/1999[17]; d) Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi 2000/59/EY[18]
sen 16 artiklassa vahvistettujen, direktiivin saattamista osaksi kansallista
lainsäädäntöä koskevien määräaikojen rajoissa. 5. Yksi tai useampi MMA ja
jäsenvaltio, johon se on (ne ovat) sidoksissa, voi soveltaa omia menettelyjään
MMA:(i)sta kyseiseen jäsenvaltioon suuntautuvassa jätteiden viennissä. 6. Tällöin jäsenvaltion, johon
MMA on sidoksissa, on ilmoitettava komissiolle asiassa sovellettava
lainsäädäntö kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta sekä
asiassa myöhemmin mahdollisesti annettava kansallinen lainsäädäntö ja siihen
tehtävät muutokset. 46 artikla
Etuuksien väliaikainen peruuttaminen Tämän päätöksen asianmukaisen täytäntöönpanon
varmistamiseksi unioni voi väliaikaisesti peruuttaa MMA:han sovellettavat
etuudet liitteen VII säännösten mukaisesti. 47 artikla
Hallinnollisiin virheisiin sovellettava menettely Jos MMA:n toimivaltaiset viranomaiset tekevät
todistuksia myöntäessään tai hallinnollisen yhteistyön menetelmiä soveltaessaan
virheen, jonka seurauksena unioni menettää tuontitulleja, jäsenvaltion, jonka
kanssa virheen tehneellä MMA:lla on erityiset suhteet, on korvattava aiheutunut
menetys EU:n talousarvioon. 48 artikla
Suoja- ja valvontatoimenpiteet Tämän päätöksen asianmukaisen täytäntöönpanon
varmistamiseksi unioni voi toteuttaa liitteen VIII mukaisia suoja- ja
valvontatoimenpiteitä. 2 luku
Palvelukauppaa ja sijoittautumista koskevat järjestelyt 49 artikla
Määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: a) ’MMA:n luonnollisella henkilöllä’
MMA:ssa vakinaisesti asuvia henkilöitä, jotka ovat jonkin jäsenvaltion
kansalaisia tai joille on myönnetty erityinen oikeudellinen asema jossakin
MMA:ssa. Tämä määritelmä ei rajoita perussopimuksessa tarkoitettuja unionin
kansalaisuuden suomia oikeuksia; b) ’MMA:n oikeushenkilöllä’ MMA:ssa
sovellettavien lakien mukaisesti perustettua oikeushenkilöä, jonka kotipaikka,
keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka on kyseisen MMA:n alueella. Jos
oikeushenkilöllä on ainoastaan kotipaikka tai keskushallinto MMA:ssa, sitä ei
katsota MMA:n oikeushenkilöksi, paitsi jos se harjoittaa toimintaa, jolla on
todellinen ja pysyvä kytkös kyseisen maan tai alueen talouteen; c) 50 artiklan 1 kohdassa
tarkoitetuissa taloudellista yhdentymistä koskevissa sopimuksissa vahvistettuja
vastaavia määritelmiä sovelletaan unionin ja MMA:iden toisilleen myöntämään
kohteluun. 50 artikla
Suosituimmuuskohtelu 1. Palvelukauppaan ja
taloudellisen toiminnan sijoittautumiseen vaikuttavien toimenpiteiden osalta a) unioni myöntää MMA:iden luonnollisille
henkilöille ja oikeushenkilöille kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen
kuin minkä tahansa sellaisen kolmannen maan vastaaviin luonnollisiin
henkilöihin ja oikeushenkilöihin soveltamansa suosituimmuuskohtelu, jonka
kanssa unioni tekee tai on tehnyt taloudellista yhdentymistä koskevan
sopimuksen; b) MMA:n on myönnettävä unionin
luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille kohtelu, joka on vähintään yhtä
edullinen kuin minkä tahansa sellaisen kaupan kannalta merkittävän talouden
vastaaviin luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin soveltamansa
suosituimmuuskohtelu, jonka kanssa MMA on tämän päätöksen voimaantulon jälkeen
tehnyt taloudellista yhdentymistä koskevan sopimuksen. 2. Tämän artiklan 1 kohdan
velvoitteita ei sovelleta kohteluun, joka myönnetään a) sellaisilla sisämarkkinoilla, jonka
osapuolten edellytetään lähentävän lainsäädäntöään huomattavasti poistaakseen
syrjimättömät esteet sijoittautumiselta ja palvelukaupalta; b) sellaisten toimenpiteiden nojalla, jotka
koskevat pätevyyden, toimilupien tai vakavaraisuusvaatimusten tunnustamista
palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) VII artiklan tai sen rahoituspalveluja
koskevan liitteen mukaisesti. Tämä ei rajoita MMA:ihin tämän artiklan nojalla
sovellettavia erityisiä toimenpiteitä; c) minkä tahansa kokonaan tai pääosin
verotukseen liittyvän kansainvälisen sopimuksen tai järjestelyn nojalla; d) sellaisten GATS-sopimuksen II.2 artiklan
mukaisesti lueteltujen toimenpiteiden nojalla, jotka hyötyvät kuulumisesta
suosituimmuuskohtelusta myönnetyn poikkeuksen alaan. 3. MMA:n viranomaiset voivat
paikallista työllisyyttä edistääkseen tai tukeakseen antaa MMA:n luonnollisia
henkilöitä ja paikallistoimintaa avustavia säädöksiä. Tällöin MMA:n viranomaisten
on ilmoitettava antamistaan säädöksistä komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa
niistä jäsenvaltioille. 51 artikla
Ammattipätevyys Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission
ehdotuksesta luettelon MMA:issa hankitusta lääkärin, hammaslääkärin, kätilön,
yleissairaanhoitajan, farmaseutin ja eläinlääkärin ammattipätevyydestä, joka
tunnustetaan jäsenvaltioissa. III osasto
Kauppaan liittyvät alat 1 luku
Kauppa ja kestävä kehitys 52 artikla
Yleinen lähestymistapa Assosiaation puitteissa tehtävän kaupallisen
ja kauppaan liittyvän yhteistyön tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen
taloudellista, sosiaalista ja ympäristöulottuvuutta. Tässä yhteydessä ympäristöön ja työntekoon
liittyviä MMA:iden lakeja ja määräyksiä ei saa höllentää kaupan tai sijoitusten
kannustamiseksi. 53 artikla
Ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevat normit kaupan alalla 1. Assosiaation puitteissa
tehtävän kaupallisen ja kauppaan liittyvän yhteistyön tarkoituksena on lisätä
kauppa- ja ympäristöpolitiikan ja -velvoitteiden keskinäistä täydentävyyttä.
Assosiaation puitteissa tehtävässä kaupallisessa ja kauppaan liittyvässä
yhteistyössä on otettava huomioon kansainvälisen ympäristöhallinnon periaatteet
ja monenväliset ympäristösopimukset. 2. Ilmastonmuutosta koskevan
Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja sen Kioton pöytäkirjan
perimmäiseen tavoitteeseen on edelleen pyrittävä. Yhteistyö perustuu tulevan
kansainvälisen ilmastonmuutoskehyksen kehittämiseen Balin toimintasuunnitelman
mukaisesti sekä UNFCCC:n sopimuspuolten konferensseissa tehtyjen, maapallon
lämpötilaa ja päästötavoitteita koskevien päätösten täytäntöönpanoon. 3. Monenvälisten
ympäristösopimusten täytäntöönpanotoimenpiteitä ei saa soveltaa tavalla, joka
johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään kumppaneiden välillä
tai kaupan peiteltyyn rajoittamiseen. 54 artikla
Työnormit kaupan alalla 1. Assosiaation tarkoituksena on
edistää kauppaa tavalla, joka tukee täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja
ihmisarvoista työtä kaikille. 2. Kansainvälisesti tunnustettuja
perustyönormeja, sellaisina kuin ne on määritelty Kansainvälisen työjärjestön
asianomaisissa yleissopimuksissa, on noudatettava laissa ja käytännössä.
Tällaisia työnormeja ovat varsinkin yhdistymisvapaus, kollektiivinen
neuvotteluoikeus, pakkotyön kaikkien muotojen ja lapsityövoiman räikeimpien
muotojen poistaminen, työhön pääsemiseksi vaadittava vähimmäisikä ja
syrjimättömyys työhönotossa. 3. Perustyönormien rikkomiseen
ei voida vedota eikä sitä voida muutenkaan käyttää oikeutettuna kilpailuetuna.
Niitä ei saa käyttää protektionistisiin tarkoituksiin. 55 artikla
Kalastustuotteiden kestävä kauppa Kalakantojen kestävän hoidon edistämiseksi
assosiaatioon voi sisältyä yhteistyötä, jolla torjutaan laitonta,
ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta ja siihen liittyvää kauppaa. Alan
yhteistyöllä pyritään a) edistämään laittoman,
ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ja siihen liittyvän kaupan
torjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanoa MMA:issa; b) helpottamaan MMA:iden ja
alueellisten kalastusjärjestöjen välistä yhteistyötä erityisesti sellaisten
valvonta- ja tarkastusjärjestelmien, kannustimien ja toimenpiteiden
kehittämiseksi ja soveltamiseksi käytännössä, joiden avulla kalastusta ja
meriekosysteemejä voidaan hallinnoida ja hoitaa tehokkaasti pitkällä
aikavälillä. 56 artikla
Kestävä puukauppa Puukaupan alalla assosiaation puitteissa
tehtävän yhteistyön tavoitteena on edistää laillisesti hakatun puun kauppaa.
Yhteistyöhön voi sisältyä vuoropuhelua sääntelytoimenpiteistä ja tiedonvaihtoa
markkinapohjaisista tai vapaaehtoisista toimenpiteistä, kuten metsien
sertifioinnista tai ympäristöystävällisistä hankinnoista. 57 artikla
Kestävä kehitys kaupan alalla 1. Assosiaation puitteissa
voidaan tehdä yhteistyötä kestävän kehityksen edistämiseksi a) helpottamalla ja edistämällä kauppaa ja
investointeja ympäristöhyödykkeiden ja -palveluiden sekä sellaisten tavaroiden
alalla, joilla parannetaan MMA:iden sosiaalisia oloja; b) helpottamalla kaupan ja investointien
esteiden poistamista sellaisten tavaroiden ja palvelujen osalta, joilla on
erityistä merkitystä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisen kannalta,
esimerkiksi kestävät ja uusiutuvat energialähteet sekä energiatehokkaat
tuotteet ja palvelut, muun muassa laatimalla poliittisia toimintakehyksiä,
jotka edistävät parhaiden saatavilla olevien teknologioiden käyttöönottoa, sekä
edistämällä normeja, jotka vastaavat ympäristön ja talouden tarpeita ja
minimoivat kaupan tekniset esteet; c) edistämällä sellaisten tavaroiden
kauppaa, jotka parantavat sosiaalisia oloja ja ympäristöä säästäviä käytäntöjä,
mukaan lukien tavarat, jotka kuuluvat kestävyyden takaavien vapaaehtoisten
järjestelmien, esimerkiksi reilun kaupan, eettisen kaupan, ympäristömerkkien ja
luonnonvaroja hyödyntävien tuotteiden sertifiointijärjestelmien, piiriin; d) edistämällä yritysten sosiaalista
vastuuta koskevia kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita ja suuntaviivoja
ja kannustamalla MMA:iden alueella toimivia yrityksiä soveltamaan niitä; e) vaihtamalla yritysten sosiaalista vastuuta
koskevia tietoja ja parhaita toimintatapoja. 2. Suunnitellessaan ja
toteuttaessaan toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan ympäristöä tai
työehtoja ja jotka saattavat vaikuttaa kauppaan tai investointeihin, unionin ja
MMA:iden on otettava huomioon käytettävissä olevat tieteelliset ja tekniset
tiedot sekä asiaankuuluvat kansainväliset normit, suuntaviivat ja suositukset
varovaisuusperiaate mukaan lukien. 3. Unionin ja MMA:iden on
noudatettava täyttä avoimuutta kehittäessään, ottaessaan käyttöön ja pannessaan
täytäntöön toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan ympäristöä ja työehtoja
ja jotka vaikuttavat kauppaan tai investointeihin. 2 luku
Muut kauppaan liittyvät alat 58 artikla
Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet 1. Unionin ja MMA:iden
kansalaisten välisten vaihtotaseeseen perustuvien maksujen suorittamista
vapaasti vaihdettavassa valuutassa ei rajoiteta millään tavalla. 2. Jäsenvaltioiden ja MMA:iden
viranomaiset eivät saa millään tavalla rajoittaa maksutaseen pääomatiliin
sisältyvien suoritusten osalta pääoman vapaata liikkuvuutta sellaisten
yritysten suorissa investoinneissa, jotka on perustettu vastaanottavan
jäsenvaltion, maan tai alueen lainsäädännön mukaisesti, ja niiden on
varmistettava, että tällaiset investoinnit ja niistä saadut voitot voidaan
muuttaa rahaksi ja kotiuttaa. 3. Unionilla ja MMA:illa on
oikeus toteuttaa soveltuvin osin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
64, 65, 66, 75 ja 215 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet kyseisissä
artikloissa vahvistetuin edellytyksin. 4. MMA:n viranomaisten,
asianomaisen jäsenvaltion tai unionin on ilmoitettava toisilleen viipymättä
tällaisista toimenpiteistä ja esitettävä aikataulu niiden kumoamiselle
mahdollisimman pian. 59 artikla
Kilpailupolitiikka Kilpailun vääristymisen torjunta niin, että
kunkin MMA:n kehitystaso ja taloudelliset tarpeet otetaan riittävällä tavalla
huomioon, edellyttää paikallisten, kansallisten tai alueellisten sääntöjen ja
politiikkojen toteuttamista, mukaan lukien sellaisten yritysten välisten
sopimusten, yritysten yhteenliittymien päätösten ja yritysten kesken
yhdenmukaistettujen menettelyjen valvonta ja joissakin tapauksissa niiden
kieltäminen, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen,
rajoittaminen tai vääristäminen. Kielto koskee myös yhden tai useamman
yrityksen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä unionin tai MMA:n alueella. 60 artikla
Immateriaalioikeuksien suoja 1. Kahdenvälisen kaupan
vääristymien ja esteiden vähentämiseksi on huolehdittava immateriaalioikeuksien
riittävästä ja tehokkaasta suojasta, mukaan lukien keinot niiden toteutumisen
valvomiseksi, tarpeen mukaan tiukimpia kansainvälisiä normeja noudattaen. 2. Assosiaation puitteissa
tehtävä alan yhteistyö voi koskea immateriaalioikeuksien suojelua ja
toteutumisen valvontaa koskevien lakien ja määräysten valmistelua,
oikeudenhaltijoiden toimesta tapahtuvan oikeuksien väärinkäytön ja
kilpailijoiden toimesta tapahtuvien oikeuksien loukkausten estämistä sekä
immateriaalioikeuksien toteutumista valvovien ja suojelevien alueellisten järjestöjen
tukemista niiden henkilöstön koulutus mukaan lukien. 61 artikla
Kaupan tekniset esteet Assosiaatio voi käsittää yhteistyötä tavaroita
koskevan teknisen sääntelyn, standardoinnin, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin,
akkreditoinnin, markkinavalvonnan ja laadunvarmistuksen aloilla tarpeettomien
teknisten esteiden poistamiseksi unionin ja MMA:iden välisestä kaupasta ja
eroavuuksien vähentämiseksi kyseisillä aloilla. 62 artikla
Kuluttajapolitiikka, kuluttajien terveyden suojelu ja kauppa Assosiaation puitteissa kuluttajapolitiikan,
kuluttajien terveyden suojelun ja kaupan alalla tehtävään yhteistyöhön voi
sisältyä lakien ja määräysten valmistelu kuluttajapolitiikan ja kuluttajien
terveyden suojelun aloilla tarpeettomien kaupan esteiden välttämiseksi. 63 artikla
Terveys- ja kasvinsuojelutoimet Assosiaation puitteissa tehtävän terveys- ja
kasvinsuojeluyhteistyön tavoitteena on a) helpottaa kauppaa unionin ja
MMA:iden välillä kaiken kaikkiaan sekä MMA:iden ja kolmansien maiden välillä
turvaten samalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveys ja/tai elämä terveys- ja
kasvinsuojelutoimista tehdyn WTO:n sopimuksen mukaisesti; b) puuttua terveys- ja
kasvinsuojelutoimista aiheutuviin ongelmiin; c) varmistaa unionin ja MMA:iden
väliseen kauppaan sovellettavien terveys- ja kasvinsuojelutoimien läpinäkyvyys; d) edistää toimien yhdenmukaistamista
kansainvälisten normien kanssa terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn WTO:n
sopimuksen mukaisesti; e) tukea MMA:iden tosiasiallista
osallistumista kansainvälisiä terveys- ja kasvinsuojelunormeja laativien
järjestöjen toimintaan; f) edistää MMA:iden sekä
eurooppalaisten laitosten ja laboratorioiden välistä kuulemista ja vaihtoa; g) luoda MMA:ille tekniset valmiudet
panna täytäntöön ja valvoa terveys- ja kasvinsuojelutoimia sekä kehittää
kyseisiä valmiuksia; h) edistää teknologian siirtoa terveys-
ja kasvinsuojelutoimien alalla. 64 artikla
Protektionististen toimenpiteiden kielto Edellä olevien 1 ja 2 luvun säännöksiä ei saa
käyttää mielivaltaiseen syrjintään tai kaupan peiteltyyn rajoittamiseen. 3 luku
Raha- ja veroasiat 65 artikla
Verotusta koskeva poikkeuslauseke 1. Tämän päätöksen säännösten
mukaisesti myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei sovelleta veroetuihin, joita
jäsenvaltioiden tai MMA:iden viranomaiset myöntävät kaksinkertaisen verotuksen
välttämisestä tehtyjen sopimusten, muiden verotusjärjestelyjen tai voimassa
olevan kansallisen verolainsäädännön perusteella joko tällä hetkellä tai
tulevaisuudessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 66 artiklan säännösten
soveltamista. 2. Minkään tässä päätöksessä ei
saa tulkita estävän veropetosten tai veronkierron estämiseen tarkoitetun
toimenpiteen käyttöönottoa tai toteuttamista kaksinkertaisen verotuksen
välttämisestä tehtyjen sopimusten, muiden verojärjestelyjen tai voimassa olevan
kansallisen verolainsäädännön perusteella. 3. Minkään tässä päätöksessä ei
saa tulkita estävän jäsenvaltioiden ja MMA:iden toimivaltaisia viranomaisia
tekemästä verolainsäädäntönsä asiaa koskevia säännöksiä soveltaessaan eroa eri
tilanteessa olevien veronmaksajien välillä, erityisesti asuinpaikan suhteen tai
sen suhteen, minne he ovat sijoittaneet pääomansa. 66 artikla
Unionin rahoittamien sopimusten verotus- ja tullijärjestelyt 1. MMA:iden on sovellettava
unionin rahoittamiin sopimuksiin vähintään yhtä edullisia verotus- ja
tullijärjestelyjä kuin mitä ne soveltavat jäsenvaltioihin, joihin ne ovat
sidoksissa, tai valtioihin, joille on myönnetty suosituimmuuskohtelu, taikka
niihin kansainvälisiin kehitysjärjestöihin, joihin niillä on suhteet, sen
mukaan mikä järjestely on edullisin. 2. Jollei 1 kohdasta muuta
johdu, unionin rahoittamiin sopimuksiin sovelletaan seuraavia järjestelyjä: a) sopimuksesta ei peritä edunsaaja-MMA:ssa
leimaveroa, rekisteröintiveroa eikä vaikutukseltaan vastaavia veronluonteisia
maksuja riippumatta siitä, ovatko kyseiset maksut jo voimassa vai otetaanko ne
käyttöön myöhemmin; sopimukset kuitenkin rekisteröidään MMA:ssa voimassa
olevien lakien mukaisesti ja rekisteröinnistä voidaan veloittaa palvelumaksu; b) sopimusten täytäntöönpanosta syntyviä
tuottoja ja/tai tuloja verotetaan edunsaaja-MMA:n sisäisen verojärjestelmän
mukaisesti, jos kyseiset tuotot ja/tai tulot aikaansaaneen luonnollisen
henkilön tai oikeushenkilön vakituinen kotipaikka on kyseisessä MMA:ssa tai jos
sopimuksen täytäntöönpano kestää kauemmin kuin kuusi kuukautta; c) yritykset, joiden on tuotava tarvikkeita
urakkasopimusten panemiseksi täytäntöön, ovat pyynnöstä oikeutettuja
väliaikaiseen maahantuontimenettelyyn sellaisena kuin se kyseisten tarvikkeiden
osalta määritelty edunsaaja-MMA:n lainsäädännössä; d) palvelusopimuksessa määriteltyjen
tehtävien suorittamisessa tarvittavat ammattikäyttöön tarkoitetut välineet
voidaan tuoda väliaikaisesti edunsaaja-MMA:han ilman, että niistä peritään
fiskaalisia tulleja, tuontitulleja ja/tai ‑maksuja tai muita vaikutukseltaan
vastaavia maksuja edellyttäen, että kyseiset tullit ja maksut eivät ole
korvausta tarjotuista palveluista; e) tavarahankintasopimuksen nojalla
edunsaaja-MMA:han tapahtuvasta tuonnista ei peritä tuontimaksuja ja/tai
-tulleja, veroja eikä vaikutukseltaan vastaavia veronluonteisia maksuja.
Asianomaisesta MMA:sta peräisin olevia tavaroita koskeva hankintasopimus
tehdään tavaroiden vapaasti lähettäjältä -hinnan perusteella, johon voidaan
lisätä niihin kyseisessä MMA:ssa mahdollisesti sovellettavat sisäiset
veronluonteiset maksut; f) polttoaineet, voiteluaineet,
hiilivetyjen sideaineet ja kaikki urakkasopimusten täytäntöönpanossa
käytettävät aineet katsotaan ostetuiksi paikallisilta markkinoilta ja niihin
sovelletaan edunsaaja-MMA:ssa voimassa olevan lainsäädännön mukaisia
verosääntöjä; g) palvelusopimuksessa määriteltyjä tehtäviä
suorittavien, muiden kuin paikalta palkattujen luonnollisten henkilöiden ja
heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisten tavaroiden ja kotitaloustavaroiden
tuonti vapautetaan tuontimaksuista ja/tai -tulleista, veroista ja muista
vaikutukseltaan vastaavista veronluonteisista maksuista edunsaaja-MMA:ssa
voimassa olevan lainsäädännön asettamissa rajoissa. 3. Asianomaisen MMA:n
lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin 1 ja 2 kohdan soveltamisalaan kuulumattomiin
sopimusasioihin. 4 luku
Kaupankäyntivalmiuksien kehittäminen 67 artikla
Yleinen lähestymistapa Assosiaation tarkoituksena on kehittää
MMA:iden kaupankäyntivalmiuksia, jotta MMA:t saisivat mahdollisimman suuren
hyödyn tämän päätöksen säännöksistä ja voisivat osallistua unionin
sisämarkkinoiden sekä alueellisten, alialueellisten ja kansainvälisten
markkinoiden toimintaan parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, seuraavin
keinoin: a) kehitetään MMA:iden kilpailukykyä,
omavaraisuutta ja talouden selviytymiskykyä monipuolistamalla MMA:iden tavara-
ja palvelukauppaa, kasvattamalla kyseisen kaupan arvoa ja määrää sekä
parantamalla MMA:iden kykyä houkutella yksityisiä investointeja talouden eri
sektoreille; b) parannetaan MMA:iden ja niiden
naapurimaiden välistä yhteistyötä tavara- ja palvelukaupan sekä
sijoittautumisen aloilla. 68 artikla
Vuoropuhelu, yhteistyö ja valmiuksien kehittäminen kaupan alalla Assosiaation puitteissa toteutettavilla kaupan
alan vuoropuhelua, yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä koskevilla
aloitteilla voidaan esimerkiksi a) parantaa MMA:iden valmiuksia laatia
ja panna täytäntöön politiikkoja, joita tarvitaan tavara- ja palvelukaupan
kehittämiseksi; b) tukea MMA:iden pyrkimyksiä luoda
asianmukaiset oikeudelliset ja institutionaaliset puitteet, sääntelykehys ja
tarvittavat hallinnolliset menettelyt; c) edistää yksityissektorin,
erityisesti pk-yritysten, kehittämistä; d) helpottaa markkinoiden kehittämistä
ja tuotekehitystä, mukaan lukien tuotteiden laadun parantaminen; e) edistää tavara- ja palvelukaupan
kannalta olennaisten henkilöstöresurssien ja ammattitaidon kehittämistä; f) parantaa liike-elämässä välittäjinä
toimivien valmiuksia tarjota MMA:iden yrityksille niiden vientitoiminnan kannalta
olennaisia palveluja, esimerkiksi markkinatietoutta; g) edistää sijoittamiseen kannustavan
liiketoimintaympäristön luomista. 5 luku
Rahoituspalveluja ja verotusta koskeva yhteistyö 69 artikla
Kansainvälisiä rahoituspalveluja koskeva yhteistyö Assosiaation puitteissa voidaan
maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän vakauden, eheyden ja läpinäkyvyyden
edistämiseksi tehdä kansainvälisiä rahoituspalveluja koskevaa yhteistyötä.
Yhteistyö voi koskea a) tehokkaan ja riittävän suojan
tarjoamista sijoittajille ja muille rahoituspalvelujen kuluttajille; b) rahanpesun ja terrorismin
rahoituksen ehkäisyä ja torjumista; c) rahoitusjärjestelmän eri
toimijoiden, myös sääntely- ja valvontaviranomaisten, välisen yhteistyön
edistämistä, d) rahoituspalveluja koskevien
riippumattomien ja tehokkaiden valvontamekanismien perustamista. 70 artikla
Rahoituspalvelujen sääntelyn yhdenmukaistaminen Unioni ja MMA:t edistävät rahoituspalveluja
koskevan sääntelyn lähentämistä alalla kansainvälisesti tunnustettuihin
sääntely- ja valvontanormeihin, joita ovat muun muassa Baselin komitean Core
Principle for Effective Banking Supervision (pankkivalvonnan
perusperiaate), kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön Insurance Core
Principles (vakuuttamisen perusperiaatteet), kansainvälisen
arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön Objectives and Principles of Securities
Regulation (arvopaperikaupan sääntelyn tavoitteet ja periaatteet), OECD:n Agreement
on exchange of information on tax matters (sopimus tietojenvaihdosta
veroasioissa), G20-ryhmän Statement on Transparency and exchange of
information for tax purposes (julkilausuma verotusta koskevasta
avoimuudesta ja tietojenvaihdosta), finanssimarkkinoiden vakauden
valvontaryhmän Key Attributes of Effective Resolution Regimes for Financial
Institutions (rahoituslaitosten kriisinratkaisujärjestelmien avaintekijät)
sekä rahanpesunvastaisen toimintaryhmän Forty Recommendations on Money
Laundering and Terrorist Financing (40 suositusta rahanpesun ja terrorismin
rahoituksen torjumiseksi). Unioni ja MMA:t edistävät myös MMA:iden
lainsäädännön lähentämistä rahoituspalveluja koskevaan unionin lainsäädäntöön. 71 artikla
Sääntely- ja valvontaviranomaisten välinen yhteistyö Unioni ja MMA:t tukevat sääntely- ja
valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä, joka kattaa tietojenvaihdon,
rahoitusmarkkina-asiantuntemuksen jakamisen ja muut vastaavat toimenpiteet.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä viranomaisten hallinnollisten valmiuksien
kehittämiseen esimerkiksi henkilöstövaihdon ja yhteisen koulutuksen avulla. 72
artikla
Yhteistyö veroasioissa Unioni ja MMA:t edistävät yhteistyötä
verotuksen alalla tarkoituksenaan helpottaa lainmukaisten verotulojen
keräämistä ja laatia toimenpiteitä, joiden avulla hyvää verohallintoa, muun
muassa läpinäkyvyyttä, tietojenvaihtoa ja oikeudenmukaista verokilpailua,
koskevia periaatteita voidaan soveltaa käytännössä. Neljäs osa
Kestävän kehityksen välineet 1 luku
Yleiset säännökset 73 artikla
Yleiset tavoitteet Unioni edistää assosiaation yleisten
tavoitteiden saavuttamista antamalla a) riittävät taloudelliset resurssit ja
asianmukaista teknistä apua, jolla pyritään parantamaan MMA:iden valmiuksia
laatia strategia- ja sääntelykehyksiä ja panna ne täytäntöön; b) pitkäkestoista rahoitusta
yksityissektorin kasvun edistämiseen. 74 artikla
Määritelmät Tässä päätöksessä tarkoitetaan: ’ohjelmoitavalla avulla’ Euroopan
kehitysrahastosta MMA:ille ohjelma-asiakirjoissa vahvistettujen hallintoalue-
tai aluekohtaisten strategioiden ja painopisteiden rahoittamiseen kohdennettua
apua, jota ei makseta takaisin; ’ohjelmoinnilla’ MMA:iden kestävälle
kehitykselle assosiaation puitteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
tämän päätöksen toisessa osassa tarkoitetulla alalla toteutettavan monivuotisen
toimen täytäntöönpanoon liittyvää organisointia, päätöksentekoa ja ohjeellisten
määrärahojen myöntämistä; ’ohjelma-asiakirjalla’ asiakirjaa, jossa
esitetään MMA:n strategia, painopisteet ja järjestelyt sekä valjastetaan MMA:n
omat kestävän kehityksen tavoitteet palvelemaan assosiaation tavoitteita tehokkaasti
ja tuloksellisesti; tämän päätöksen 82 artiklassa tarkoitetuilla
’kehittämissuunnitelmilla’ MMA:iden kehittämispolitiikkojensa ja
-strategioidensa puitteissa yksin määrittelemien ja rahoittamien toimintojen
muodostamaa johdonmukaista kokonaisuutta sekä MMA:n ja sen jäsenvaltion, johon
kyseinen MMA on sidoksissa, kesken sopimia toimintoja; ’hallintoaluekohtaisella määrärahalla’
yksittäisille MMA:ille ohjelma-asiakirjoissa vahvistettujen
hallintoaluekohtaisten strategioiden ja painopisteiden rahoittamiseen Euroopan
kehitysrahastosta myönnettävän ohjelmoitavan avun määrää; ’aluekohtaisella määrärahalla’
ohjelma-asiakirjoissa vahvistettujen alueellisten yhteistyöstrategioiden tai
useille MMA:ille yhteisten temaattisten painopisteiden rahoittamiseen Euroopan
kehitysrahastosta myönnettävän ohjelmoitavan avun määrää; ’rahoituspäätöksellä’ komission hyväksymää
säädöstä, jossa täsmennetään unionin rahoitusosuus ja jolla annetaan valtuutus
rahoituksen myöntämiseen Euroopan kehitysrahastosta. 75 artikla
Rahoitusyhteistyön periaatteet 1. Unionin rahoitusapu perustuu
kumppanuuden, omistajuuden, alueellisten järjestelmien lähentämisen,
täydentävyyden ja toissijaisuuden periaatteisiin. 2. Tämän päätöksen nojalla
toteutettavat toiminnot voidaan rahoittaa ohjelmoitavalla tai
ei-ohjelmoitavalla avulla. 3. Unionin rahoitusapu a) pannaan täytäntöön ottaen asianmukaisesti
huomioon MMA:iden maantieteelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ominaispiirteet
samoin kuin niiden erityiset voimavarat; b) takaa sen, että varat myönnetään
ennakoidusti ja säännöllisesti; c) on joustavaa ja räätälöity kunkin MMA:n
tilanteeseen; d) noudattaa täysimääräisesti kunkin
kumppanin institutionaalisia, oikeudellisia ja rahoitusta koskevia
toimivaltuuksia. 4. Asianomaisen MMA:n
viranomaiset vastaavat toimintojen täytäntöönpanosta, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta komission toimivaltaa, jonka tarkoituksena on varmistaa
moitteeton varainhoito unionin varoja käytettäessä. 2 luku
Rahoitusvarat 76 artikla
Rahoituslähteet MMA:ille voidaan myöntää rahoitusta
seuraavista lähteistä: a) MMA:ille 11. Euroopan
kehitysrahaston (EKR) perustamisesta tehdyn unionin jäsenvaltioiden sisäisen
sopimuksen mukaisesti kohdennetut varat; b) unionin yleisestä talousarviosta
rahoitettavat unionin ohjelmat ja välineet; c) Euroopan investointipankin
hallinnoimat omat varat ja EKR:n investointikehykseen osoitetut varat 11. EKR:n
perustamisesta tehdyssä unionin jäsenvaltioiden sisäisessä sopimuksessa
vahvistettujen edellytysten mukaisesti. 3 luku
11. EKR:stä myönnettävää rahoitusapua koskevat erityissäännökset 77 artikla
Kohde ja soveltamisala Rahoitustukea voidaan myöntää seuraaviin toimintoihin
tässä päätöksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi asianomaisten
MMA:iden paikallis- tai aluetasolla vahvistamien strategioiden ja
painopisteiden puitteissa ja humanitaarista apua ja hätäapua mitenkään
rajoittamatta: a) alakohtaiset politiikat ja uudistukset
sekä niiden kanssa yhdenmukaiset hankkeet; b) instituutioiden ja valmiuksien
kehittäminen sekä ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen; c) tekninen yhteistyö; d) lisätuki siinä tapauksessa, että 81
artiklassa tarkoitettujen tavaroiden ja palvelujen vientituloissa on vaihtelua. 78 artikla
Humanitaarinen apu ja hätäapu 1. Humanitaarista apua ja
hätäapua myönnetään MMA:ille, jotka kärsivät vakavista ja poikkeuksellisista
taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista, jotka ovat seurausta
luonnononnettomuudesta tai vaikutukseltaan vastaavista erityisolosuhteista.
Humanitaarista apua ja hätäapua annetaan niin kauan kuin on tarpeen tällaisissa
tilanteissa syntyvien kiireellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Humanitaarista apua ja hätäapua annetaan
ainoastaan katastrofien uhrien tarpeiden ja edun mukaisesti. 2. Humanitaarisen avun ja
hätäavun tarkoituksena on a) pelastaa ihmishenkiä kriiseissä ja niiden
jälkeisissä tilanteissa; b) osallistua humanitaarisen avun
rahoittamiseen ja toimittamiseen sekä kaikin käytettävissä olevin logistisin
keinoin sen varmistamiseen, että apu menee suoraan niille, joille se on
tarkoitettu; c) toteuttaa lyhytkestoisia kunnostus- ja
jälleenrakennustoimia, jotta uhreille voitaisiin tarjota sosioekonomisen
sopeutumisen vähimmäisedellytykset, ja luoda mahdollisimman pian edellytykset
kehityksen jatkumiselle pitkän aikavälin tavoitteiden pohjalta; d) vastata luonnononnettomuuden tai ihmisen
aiheuttaman onnettomuuden vuoksi asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden
henkilöiden (pakolaisten, hätäsiirtolaisten ja paluumuuttajien) kaikkiin
tarpeisiin (riippumatta heidän sijaintipaikastaan) niin pitkään kuin on tarpeen
sekä helpottaa heidän vapaaehtoista paluumuuttoaan ja uudelleenkotoutumistaan
lähtömaassaan; e) avustaa MMA:ita luomaan lyhyen aikavälin
järjestelmät onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi, ennustus-
ja ennakkovaroitusjärjestelmät mukaan lukien, jotta onnettomuuksien seurauksia
voitaisiin vähentää. 3. Apua voidaan myöntää myös
pakolaisia tai paluumuuttajia vastaanottaville MMA:ille hätäavun piiriin
kuulumattomiin akuutteihin tarpeisiin. 4. Tämän artiklan nojalla
myönnettävä apu rahoitetaan unionin talousarviosta. Sitä voidaan
poikkeuksellisesti rahoittaa asianomaisen budjettikohdan lisäksi liitteessä II
vahvistetuista määrärahoista. 5. Humanitaarisen avun ja
hätäavun toimia toteutetaan apua tarvitsevan MMA:n, komission, sen jäsenvaltion,
johon MMA on sidoksissa, kansainvälisten järjestöjen taikka paikallisten tai
kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen pyynnöstä. Apua
hallinnoidaan ja se pannaan täytäntöön sellaisia menettelyjä noudattaen, jotka
tukevat nopeaa, joustavaa ja tuloksellista toimintaa. 79 artikla
Valmiuksien kehittäminen 1. Rahoitusavulla MMA:ita
tuetaan sellaisten valmiuksien kehittämisessä, joita tarvitaan hallintoalue-
ja/tai aluekohtaisten strategioiden ja toimien määrittelyssä, täytäntöönpanossa
ja seurannassa, jotta saavutettaisiin toisessa ja kolmannessa osassa
mainittujen yhteistyöalojen yleiset tavoitteet. 2. Unioni tukee MMA:iden
pyrkimyksiä kehittää luotettavia tilastotietoja kyseisillä aloilla. 80 artikla
Tekninen apu 1. Komission aloitteesta voidaan
rahoittaa selvityksiä tai teknisiä avustustoimia, jotta voidaan varmistaa tämän
päätöksen täytäntöönpanon ja sen kokonaisarvioinnin edellyttämät valmistelu-,
seuranta-, arviointi- ja valvontatoimet. Paikallistasolla annettava tekninen
apu toteutetaan kaikissa tapauksissa hajautettuun varainhoitoon sovellettavien
sääntöjen mukaisesti. 2. MMA:iden aloitteesta voidaan
rahoittaa ohjelma-asiakirjoihin sisältyvien toimien täytäntöönpanoon liittyviä
selvityksiä tai teknisiä avustustoimia. Komissio voi päättää rahoittaa
tällaiset toimet joko ohjelmoitavalla avulla tai teknisen yhteistyön
toimenpiteisiin varatuista määrärahoista. 81 artikla
Vientitulojen vaihtelujen perusteella myönnettävä lisätuki 1. Liitteessä II tarkoitettujen
määrärahojen puitteissa luodaan järjestelmä, josta myönnetään lisätukea
erityisesti maatalouden ja kaivosteollisuuden vientitulojen lyhytkestoisesta
vaihtelusta johtuvien sellaisten kielteisten vaikutusten lieventämiseksi, jotka
saattavat vaarantaa asianomaisen MMA:n kehitystavoitteiden toteutumisen. 2. Lyhytkestoisen vientitulojen
vaihtelun vuoksi myönnettävällä tuella pyritään säilyttämään ne
makrotaloudelliset ja alakohtaiset uudistukset ja politiikat, joiden
toteutuminen vaarantuisi tulojen vähenemisen seurauksena, sekä korjaamaan erityisesti
maatalous- ja kaivannaistuotteiden vientitulojen epävakaudesta aiheutuvat
kielteiset vaikutukset. Liitteessä V tarkoitettuja varoja kohdennettaessa
otetaan huomioon MMA:iden talouksien, erityisesti maatalouden ja
kaivosteollisuuden, riippuvuus viennistä. Liitteessä I tarkoitetut eristyneet
MMA:t saavat tältä osin edullisemman kohtelun liitteessä V esitettyjen
perusteiden mukaisesti. 3. Lisävaroja myönnetään
liitteessä V tarkoitetun tukijärjestelmän sääntöjen mukaisesti. 4. Unioni tukee myös MMA:ita varten
suunniteltuja markkinapohjaisia vakuutusjärjestelmiä, joilla MMA:t pyrkivät
suojautumaan vientitulojen vaihteluilta. 82 artikla
Ohjelmointi 1. Tämän päätöksen mukainen
ohjelmoitava apu perustuu ohjelma-asiakirjaan. 2. Ohjelma-asiakirjassa voidaan
ottaa huomioon aluekehityssuunnitelmat tai muut sellaiset suunnitelmat, joista
MMA:t ja ne jäsenvaltiot, joihin MMA:t ovat sidoksissa, ovat sopineet
keskenään. 3. MMA:iden viranomaisilla on 9
artiklan mukaisesti päävastuu strategioiden, painopisteiden ja järjestelyjen
suunnittelusta, mikä tapahtuu laatimalla ohjelma-asiakirjat koordinoidusti
komission ja sen jäsenvaltion kanssa, johon asianomainen MMA on sidoksissa. 4. MMA:iden viranomaiset a) määrittelevät painopisteet, joihin
strategia perustuu; b) laativat hanke- ja ohjelmaehdotukset,
jotka toimitetaan komissiolle ja joita ne tarkastelevat yhdessä komission
kanssa. 5. MMA:iden viranomaiset ja
komissio vastaavat yhdessä ohjelma-asiakirjan hyväksymisestä. 6. Komissio hyväksyy 84
artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ohjelma-asiakirjaa vastaavan
rahoituspäätöksen. 7. Samaa 84 artiklassa säädettyä
menettelyä sovelletaan myös sellaiseen uudelleentarkasteluun, jonka johdosta
ohjelmointi ja vastaava rahoituspäätös muuttuvat merkittävästi. Sitä ei
sovelleta vähämerkityksisiin muutoksiin, kuten teknisiin mukautuksiin tai
alustavan määrärahan alle 20 prosentin korotuksiin tai vähennyksiin,
edellyttäen että muutokset eivät vaikuta ohjelma-asiakirjassa vahvistettuihin
painopistealoihin ja tavoitteisiin. Jäljempänä olevassa 84 artiklassa
tarkoitetulle komitealle on ilmoitettava tällaisista vähämerkityksisistä
muutoksista kuukauden kuluessa niiden tekemisestä. 83 artikla
Täytäntöönpano 1. Komissio panee 11. EKR:stä
MMA:ille kohdennetut varat täytäntöön millä tahansa 11. EKR:n
varainhoitoasetuksessa esitetyistä tavoista tässä päätöksessä ja sen
täytäntöönpanotoimenpiteissä vahvistetuin edellytyksin. Tätä varten se tekee
rahoitussopimukset MMA:iden asianomaisten viranomaisten kanssa. 2. MMA:iden viranomaiset a) valmistelevat, neuvottelevat ja tekevät
sopimukset; b) panevat hankkeet ja ohjelmat täytäntöön
ja hallinnoivat niitä; c) huolehtivat hankkeiden ja ohjelmien
toiminnasta ja niiden kestävyydestä. 3. MMA:iden viranomaiset ja
komissio yhdessä a) varmistavat tasapuoliset edellytykset
osallistua tarjouspyyntöihin ja sopimusten tekemiseen; b) seuraavat ja arvioivat hankkeiden ja
ohjelmien vaikutuksia ja tuloksia; c) varmistavat hankkeiden ja ohjelmien
asianmukaisen, ripeän ja tehokkaan täytäntöönpanon. 84 artikla
EKR–MMA-komitea 1. Komissiota avustaa
tarvittaessa 11. EKR:stä tehdyllä sisäisellä sopimuksella perustettu komitea. 2. Komitean käyttäessä sille
tällä päätöksellä siirrettyä toimivaltaa siitä käytetään nimitystä
’EKR–MMA-komitea’. Sisäisessä sopimuksessa vahvistettuja komitean menettelyjä
sovelletaan EKR–MMA-komiteaan. 3. Komitea keskittyy työssään
olennaisiin yhteistyökysymyksiin MMA:iden tasolla ja aluetasolla.
Johdonmukaisuuden, koordinoinnin ja täydentävyyden varmistamiseksi se seuraa
ohjelma-asiakirjojen täytäntöönpanoa. 4. Komitea antaa lausuntonsa
seuraavista: a) ohjelma-asiakirjojen luonnokset ja niihin
tehdyt muutokset; b) päätöksen tämän osan täytäntöönpanoa
koskevat rahoituspäätökset. 5. Komission edustaja toimittaa
komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa
ehdotuksesta puheenjohtajan asettamassa määräajassa. Lausunto annetaan sisäisen
sopimuksen 8 artiklassa vahvistetulla enemmistöllä. Komiteassa jäsenvaltioiden
edustajien äänet painotetaan kyseisen artiklan 2 kohdassa esitetyllä tavalla.
Puheenjohtaja ei äänestä. 6. Komissio hyväksyy
toimenpiteet, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan
ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä
neuvostolle. Tällöin komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden
soveltamista enintään kolmella kuukaudella ilmoituspäivästä. 7. Neuvosto voi enemmistöllä ja
ääniä 5 kohdassa esitetyllä tavalla painottaen päättää toisin 6 kohdassa
tarkoitetun määräajan kuluessa. 8. Komissio ilmoittaa komitealle
ohjelma-asiakirjojen seurannasta, arvioinnista ja tarkastuksesta. 9. Yhdennentoista EKR:n
täytäntöönpanossa sovelletaan sen perustamisesta tehdyn sisäisen sopimuksen
asianomaisia määräyksiä. 85 artikla Unionin
taloudellisten etujen suojaaminen ja varainhoidon valvonta 1. Komissio varmistaa
asianmukaisin toimenpitein, että tämän päätöksen nojalla rahoitettavia toimia
toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja
muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla
tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä
aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä
tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia. 2. Komissiolla ja
tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta rahoitusta
saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta
asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia. Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä
’OLAF’, voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[19] säädettyjen menettelyjen
mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia
todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty
asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen
tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt
petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa. Tämän päätöksen täytäntöönpanosta seurauksena
olevissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä
yhteistyösopimuksissa, avustussopimuksissa, avustuspäätöksissä ja sopimuksissa
on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja
OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia
todentamisia ja tarkastuksia asianomaisen EKR:n varainhoitoasetuksen
mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan
soveltamista. 3. MMA:illa on päävastuu unionin
varojen käytön valvonnasta. Valvonta suoritetaan tarvittaessa koordinoidusti
sen jäsenvaltion kanssa, johon asianomainen MMA on sidoksissa, asiassa
sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 4. Komission vastuulla on a) varmistaa, että asianomaisella MMA:lla on
moitteettomasti toimivat hallinto- ja valvontajärjestelmät unionin varojen
asianmukaisen ja tehokkaan käytön varmistamiseen; b) sääntöjenvastaisuuksien ilmetessä
lähettää suosituksia tai pyyntöjä toimenpiteistä, joilla kyseiset
sääntöjenvastaisuudet ja hallinnossa mahdollisesti havaitut puutteet voidaan
korjata. 5. Komissio, asianomainen MMA ja
tarvittaessa se jäsenvaltio, johon kyseinen MMA on sidoksissa, tekevät
hallinnollisten järjestelyjen pohjalta yhteistyötä kerran tai kahdesti vuodessa
järjestettävissä tapaamisissa koordinoidakseen ohjelmia, menetelmiä ja valvonnan
toteutusta. 6. Rahoitusoikaisujen osalta a) asianomaisella MMA:lla on ensisijainen
vastuu rahoitukseen liittyvien sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisesta ja
korjaamisesta; b) komissio ryhtyy kuitenkin toimiin
ohjelma-asiakirjan rahoituspäätöksen kokonaismäärärahasta jäljellä olevan
määrän vähentämiseksi tai peruuttamiseksi, jos asianomaisen MMA:n toiminta ei
ole tyydyttävää eikä se korjaa tilannetta ja jos sovitteluyrityksissä
epäonnistutaan. 4 luku
Kelpoisuusperiaatteet 86 artikla
Hallintoaluekohtaisen rahoituksen saantiedellytykset 1. MMA:iden viranomaisille
voidaan myöntää tämän päätöksen mukaista rahoitustukea. 2. Asianomaisten MMA:iden
viranomaisten suostumuksella myös seuraaville yhteisöille tai elimille voidaan
myöntää tämän päätöksen mukaista rahoitustukea: a) MMA:iden julkiset tai puolijulkiset
paikalliset, kansalliset ja/tai alueelliset laitokset, virastot tai
paikallisviranomaiset ja varsinkin rahoituslaitokset ja kehityspankit; b) MMA:iden ja alueellisten ryhmittymien
yhtiöt ja yritykset; c) jäsenvaltion yhtiöt ja yritykset, jotta
ne voisivat toteuttaa jonkin MMA:n alueella tuottavia hankkeita, joiden
rahoitukseen niiden on itsekin osallistuttava; d) MMA:iden tai unionin rahoituksen
välittäjät, jotka edistävät ja rahoittavat yksityisiä investointeja MMA:issa; e) MMA:iden ja unionin hajautetun yhteistyön
toimijat ja muut valtiosta riippumattomat toimijat, jotta ne voisivat toteuttaa
taloudellisia, sosiaalisia sekä kulttuuri- ja koulutusalan hankkeita ja
ohjelmia MMA:issa osana 11 artiklassa tarkoitettua hajautettua yhteistyötä. 87 artikla
Aluekohtaisen rahoituksen saantiedellytykset 1. Aluekohtaista määrärahaa
myönnetään toimiin, joista hyötyvät ja joihin osallistuu a) kaksi MMA:ta tai useampia MMA:ita; b) yksi tai useampi MMA ja yksi tai useampi perussopimuksen
349 artiklassa tarkoitetuista syrjäisimmistä alueista; c) yksi tai useampi MMA ja yksi tai useampi
naapurimaa, joka voi olla AKT-valtio; d) yksi tai useampi MMA, yksi tai useampi
syrjäisempi alue ja yksi tai useampi muu maa, joka voi olla AKT-valtio; e) kaksi sellaista alueellista elintä,
joiden jäseninä on MMA:ita, tai useampi tällainen elin, f) yksi tai useampi MMA ja sellainen
alueellinen elin, jonka jäseninä on MMA:ita, AKT-valtioita tai yksi tai useampi
syrjäisin alue; g) MMA:t ja unioni kokonaisuudessaan. 2. AKT-valtioiden, syrjäisimpien
alueiden ja muiden maiden osallistumisen mahdollistava rahoitus myönnetään
MMA:ille tämän päätöksen nojalla myönnettävän rahoituksen lisäksi. 3. AKT-valtioiden, syrjäisimpien
alueiden ja muiden maiden osallistumista tällä päätöksellä perustettuihin
ohjelmiin voidaan ajatella vain siinä tapauksessa, että a) yhteistyön monivuotisesta
rahoituskehyksestä rahoitettavien hankkeiden ja ohjelmien painopiste pysyy
MMA:ssa; b) EU:n rahoitusvälineisiin sisältyy vastaavia
säännöksiä; c) suhteellisuusperiaatetta noudatetaan. 4. Tarkoituksenmukaisten
toimenpiteiden, erityisesti hankkeiden yksinkertaistettujen
yhteishallinnointijärjestelmien, avulla EKR:stä ja unionin talousarviosta
myönnettävät määrärahat voidaan sovittaa yhteen MMA:iden, AKT-valtioiden,
syrjäisimpien alueiden ja muiden maiden välisten yhteistyöhankkeiden
rahoittamiseksi. 88 artikla
Unionin ohjelmiin osallistumista ja osallistumisen rahoitusta koskevat
kelpoisuusehdot 1. MMA:n luonnolliset henkilöt, siten
kuin heidät on määritelty 49 artiklassa, ja soveltuvin osin sen asiaankuuluvat
julkiset ja/tai yksityiset elimet ja laitokset voivat osallistua kaikkiin
unionin ohjelmiin ja saada niistä rahoitusta ohjelmien sääntöjen ja
tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita
sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon MMA on sidoksissa. 2. MMA:t voivat saada tukea myös
yhteistyöohjelmista, joita unionilla on muiden maiden, varsinkin kehitysmaiden,
kanssa, kyseisten ohjelmien sääntöjen, tavoitteiden ja järjestelyjen
mukaisesti. Viides osa
Loppusäännökset 89 artikla
Säädösvallan siirtäminen komissiolle 1. Komissiolla on valta antaa
delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tämän päätöksen sisältämiä sääntöjä
12 kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta ja joilla muutetaan liitteen VI
lisäyksiä teknologian kehityksen ja tullilainsäädännön muutosten huomioon
ottamiseksi 90 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 2. Lisäsäännöksiin on
sisällyttävä a) ohjelmointimenettely; b) menettelyt ja kriteerit tämän päätöksen
ohjelmoinnin seurantaa, tarkastusta, arviointia, uudelleentarkastelua ja
täytäntöönpanoa varten mukaan lukien määräaikaisten ja muiden raporttien
valmistelu; c) yksityiskohtaiset säännöt 85 artiklassa
tarkoitettujen rahoitusoikaisujen täytäntöönpanoa varten. 90 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Siirretään komissiolle valta
antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2. Siirretään 89 artiklassa
tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi
ajaksi tämän päätöksen voimaantulopäivästä. 3. Neuvosto voi milloin tahansa
peruuttaa 89 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.
Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan
siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se
julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin
myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa
olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut
delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi neuvostolle. 5. Edellä olevan 89 artiklan
nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole
kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu sille tiedoksi,
ilmaissut vastustavansa sitä tai jos se on ennen mainitun määräajan päättymistä
ilmoittanut komissiolle, ettei se vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä
määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 91 artikla
Statuksen muuttuminen Neuvosto päättää perussopimuksen mukaisesti
muutoksista, jotka tähän päätökseen on tehtävä, kun a) MMA itsenäistyy; b) MMA eroaa assosiaatiosta; c) MMA:sta tulee syrjäisin alue; d) syrjäisimmästä alueesta tulee MMA. 92 artikla
Kumoaminen Kumotaan neuvoston päätös 2001/822/EY.
Viittauksia kumottuun päätökseen on pidettävä viittauksina tähän päätökseen. 93 artikla
Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2014. Liitettä VI sovelletaan sen 65 artiklan
mukaisesti. 94 artikla
Julkaiseminen Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin
virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja LIITE I
LUETTELO ERISTYNEISTÄ MERENTAKAISISTA MAISTA JA ALUEISTA (MMA:ISTA)
–
Falklandinsaaret –
Saint Helena, Ascension, Tristan da Cunha –
Saint-Pierre ja Miquelon LIITE II UNIONIN rahoitustuki: YHDESTOISTA EKR 1 artikla
Varojen kohdentaminen eri välineiden kesken 1. EU:n rahoitustuen [343,4
miljoonan] euron kokonaismäärä, joka on sisäisessä sopimuksessa vahvistettu
myönnettäväksi yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta (EKR) 1 päivästä
tammikuuta 2014 31 päivään joulukuuta 2020 ulottuvalle seitsenvuotiskaudelle
tämän päätöksen soveltamistarkoituksessa, jakautuu seuraavasti: a) [330,4 miljoonaa] euroa avustuksina
pitkän aikavälin kehitystyöhön, humanitaariseen apuun sekä hätä- ja
pakolaisapuun tarkoitettuun ohjelmoitavaan tukeen, vientitulojen vakauttamiseen
tarkoitettuun lisätukeen sekä alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen
tukemiseen; b) [5 miljoonaa] euroa korkotukien ja
teknisen avun rahoittamiseksi liitteessä IV tarkoitetun MMA-investointikehyksen
puitteissa; c) [8 miljoonaa] euroa teknisen avun
tutkimuksiin tai toimiin tämän päätöksen 79 artiklan mukaisesti ja päätöksen
kokonaisarviointiin, joka on suoritettava viimeistään neljä vuotta ennen
päätöksen voimassaolon päättymistä. 2. Yhdennentoista EKR:n varoja
ei saa sitoa 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen, ellei neuvosto yksimielisesti
komission ehdotuksesta toisin päätä. 3. Jos 1 kohdassa tarkoitetut
varat loppuvat tämän päätöksen voimassaoloaikana, neuvosto toteuttaa
tarvittavat toimenpiteet. 2 artikla
Varojen hallinnointi EIP hallinnoi liitteessä III tarkoitettuja
omista varoistaan myöntämiään lainoja sekä liitteessä IV tarkoitettuja
MMA-investointikehyksestä rahoitettavia lainoja. Kaikkien muiden tämän
päätöksen nojalla myönnettävien varojen hallinnoinnista vastaa komissio. 3 artikla
Varojen kohdentaminen eri MMA:ille Edellä 1 artiklan 1 kohdan
a alakohdassa mainittu [330,4 miljoonan] euron määrä kohdennetaan
MMA:iden tarpeiden ja saavutusten perusteella jäljempänä mainittuja perusteita
noudattaen. 1. Kaikille MMA:ille Grönlantia
[ja Bermudaa] lukuun ottamatta jaetaan [205,3 miljoonan] euron A-määräraha
erityisesti ohjelma-asiakirjassa mainittujen aloitteiden rahoittamiseen.
Ohjelma-asiakirjassa on tarvittaessa kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin,
joiden tarkoituksena on vahvistaa tukea saavien MMA:iden hallintoa ja
institutionaalisia valmiuksia, sekä suunniteltujen toimien todennäköiseen
aikatauluun silloin kun tällä on merkitystä. A-määrärahojen jaossa on otettava huomioon
asukasmäärä, bruttokansantuote (BKT), aiemmista EKR:istä myönnetyt määrärahat
ja 8 artiklassa tarkoitetut maantieteellisestä eristyneisyydestä johtuvat
erityisongelmat. Varoja myönnetään ainoastaan, jos niitä voidaan käyttää
tuloksellisesti. Varojen myöntämiseen liittyvässä päätöksenteossa olisi
noudatettava toissijaisuusperiaatetta. 2. Tämän päätöksen 7 artiklassa
tarkoitettuun alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen tukemiseen myönnetään [105
miljoonaa] euroa, ottaen erityisesti huomioon 5 artiklassa mainitut
painopisteet ja yhteistä etua koskevat alat sekä konsultoimalla 13 artiklassa
mainittujen EU:n ja MMA:iden kumppanuutta edistävien järjestelyjen yhteydessä.
Varojen käyttöä koordinoidaan unionin muiden rahoitusvälineiden kanssa, ja
yhteistyötä edistetään MMA:iden ja SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainittujen
syrjäisimpien alueiden välillä. 3. Kohdentamattomat B-määrärahat
muodostavat [20 miljoonan] euron varauksen, josta voidaan a) rahoittaa MMA:ille annettavaa humanitaarista
apua ja hätäapua sekä tarvittaessa antaa ylimääräistä tukea vientitulojen
vakauttamiseen liitteen IV mukaisesti; ja b) myöntää lisää varoja 1 kohdassa
tarkoitettujen MMA:iden tarpeiden ja saavutusten mukaan. Saavutuksia arvioidaan puolueettomasti ja
avoimesti ottamalla huomioon muun muassa myönnettyjen varojen käyttöaste,
meneillään olevien toimien täytäntöönpanon tehokkuus sekä toteutetut kestävän
kehityksen toimenpiteet. 4. Komissio voi väliarvioinnin
perusteella päättää kohdentaa tässä artiklassa tarkoitetut kohdentamattomat
varat. Väliarvioinnin menettelyistä sekä uusista määrärahakohdennuksista
päätetään tämän päätöksen 84 artiklan mukaisesti. LIITE III UNIONIN rahoitustuki: Euroopan
investointipankin omista varoista myönnettävät lainat 1 artikla
Määrä EIP myöntää [100 miljoonaa] euroa omista
varoistaan rahoitusta varten omien sääntöjensä ja menettelyjensä ja sen
perussäännössä ja tässä liitteessä esitetyin ehdoin. 2 artikla
Euroopan investointipankki 1. EIP: a) edistää kansallisella ja alueellisella
tasolla MMA:iden talouden ja teollisuuden kehitystä hallinnoimiensa varojen
avulla ja rahoittaa tässä tarkoituksessa ensisijaisesti tuottavia hankkeita tai
muita yksityissektorin edistämiseen tähtääviä investointeja kaikilla talouden
osa-aloilla; b) luo tiiviit yhteistyösuhteet kansallisten
ja alueellisten kehityspankkien sekä MMA:iden ja unionin pankkien ja
rahoituslaitosten kanssa; ja c) vahvistaa yhteistyössä asianomaisen MMA:n
kanssa järjestelyt ja menettelyt kehitysrahoitusyhteistyön täytäntöönpanemiseksi
tässä päätöksessä esitetyn mukaisesti ja tarvittaessa hankkeiden luonteen
huomioon ottamiseksi ja toimiakseen tässä päätöksessä asetettujen tavoitteiden
mukaisesti pankin perussäännössä vahvistettuja menettelyjä noudattaen. 2. EIP:n omista varoista
myönnetään rahoitusta seuraavin ehdoin: a) viitekorko on se, jota EIP soveltaa
sopimuksen allekirjoituspäivänä tai maksun suorituspäivänä valuuttaa,
takaisinmaksuaikoja ja arvopapereita koskevien ehtojen osalta samanlaisiin
lainoihin; b) kuitenkin niin, että –
julkisen sektorin hankkeisiin sovelletaan
pääsääntöisesti kolmen prosentin korkotukea, –
yksityisen sektorin hankkeisiin, joihin sisältyy
rakenneuudistustoimia osana yksityistämistä tai joiden sosiaaliset tai
ympäristöön liittyvät edut ovat merkittäviä ja selvästi osoitettavissa,
annetuille lainoille voidaan myöntää korkotukea, jonka määrä ja muoto
määritellään hankkeen erityispiirteiden perusteella. Korkotuki on kuitenkin
enintään kolme prosenttia, –
lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähintään
50 prosenttia viitekorosta; c) korkotuen määrä, jonka arvo lasketaan
lainan suoritusajankohtina, vähennetään liitteessä IV olevan 2 artiklan 11
kohdassa määritellystä korkotukimäärärahasta ja maksetaan suoraan EIP:lle; korkotuet voidaan kapitalisoida tai käyttää
avustuksina hankkeisiin liittyvän, erityisesti MMA:iden rahoituslaitoksille
annettavan teknisen avun tukemiseen; ja d) EIP:n omista varoistaan rahoittamien
lainojen takaisinmaksuaika määräytyy hankkeen taloudellisten ja
rahoituksellisten ominaisuuksien perusteella mutta on enintään 25 vuotta.
Lainoihin sisältyy tavallisesti aika, jona lyhennyksiä ei peritä ja joka
vahvistetaan hankkeen rakentamisjakson perusteella. 3. EIP:n omista varoistaan
rahoittamien julkisen sektorin yrityksiin tehtävien investointien osalta
asianomaiselta MMA:lta voidaan vaatia hankekohtaisia erityistakuita tai
sitoumuksia. 3 artikla
Valuuttasiirtoja koskevat säännöt 1. Tähän päätökseen perustuvissa
toimissa, jotka MMA:t ovat kirjallisesti hyväksyneet, asianomaiset MMA:t: a) myöntävät asianomaisen MMA:n tai
asianomaisten MMA:iden lainsäädännön nojalla vapautuksen kaikista erääntyvien
lainojen koroista, provisioista ja kuoletuksista perittävistä kansallisista ja
paikallisista maksuista ja veroista; b) antavat edunsaajien käyttöön erääntyvien
lainojen korkojen, provisioiden ja kuoletusten maksamiseen tarvittavan valuutan
niiden alueella toteutettavien hankkeiden täytäntöönpanemiseksi tehtyjen
rahoitussopimusten mukaisesti; ja c) antavat EIP:n käyttöön sen kansallisena
valuuttana saamien rahamäärien siirtoon tarvittavan ulkomaisen valuutan euron
tai muiden siirtovaluuttojen ja kansallisen valuutan välillä siirtopäivänä
sovellettavalla vaihtokurssilla; näitä ovat kaikenlaiset niiden alueella
toteutettavien hankkeiden täytäntöönpanemiseksi tehtyjen rahoitussopimusten
mukaisesti maksettavat suoritukset, kuten korot, osingot, provisiot ja muut
palkkiot sekä lainojen kuoletukset ja osakkeiden myyntitulot. 2. Tässä artiklassa
”asianomaisella MMA:lla” tarkoitetaan toimesta hyötyvää MMA:ta. LIITE IV UNIONIN rahoitustuki: EIP:n investointikehys 1 artikla
Tavoite Neuvoston päätöksellä 2001/822/EY perustettiin
MMA-investointikehys kaupallisesti kannattavien yritysten tukemiseksi. Yhdennentoista EKR:n perustamista koskevassa
sisäisessä sopimuksessa, liitteessä III ja tässä liitteessä vahvistetaan
investointikehyksestä ja EIP:n omista varoista rahoitettavia lainoja koskevat
rahoitusehdot. Nämä varat voidaan ohjata tukikelpoisille
yrityksille joko suoraan tai välillisesti hyväksyttyjen sijoitusrahastojen
ja/tai rahoituksen välittäjien kautta. 2 artikla
Investointikehyksen varat 1. Investointikehyksen varoja
voidaan käyttää muun muassa a) riskipääoman tarjoamiseen seuraavasti: –
pääomaosakkuudet MMA:iden yrityksissä, riippumatta
siitä, sijaitsevatko ne MMA:ssa, myös rahoituslaitoksissa; –
kvasipääomatuki MMA:iden yrityksille, myös
rahoituslaitoksille; ja –
sekä ulkomaisille että paikallisille investoijille
ja lainanantajille tarkoitetut takaukset ja muut luottokelpoisuutta lisäävät
järjestelyt, joita voidaan käyttää kattamaan investointeihin liittyviä
poliittisia tai muita riskejä; ja b) tavallisten lainojen myöntämiseen. 2. Pääomaosakkuus on yleensä
vähemmistöosakkuus, joka ei johda määräysvallan syntymiseen, ja siitä maksetaan
korvausta asianomaisen hankkeen tulosten perusteella. 3. Kvasipääomatuki voi muodostua
osakkaiden ennakkomaksuista, vaihtovelkakirjoista, ehdollisista lainoista,
toissijaisista lainoista ja osakkuuslainoista tai muista vastaavista
tukimuodoista. Tällaista tukea voidaan antaa erityisesti a) ehdollisina lainoina, joiden hoito ja/tai
kesto on sidoksissa tiettyjen, hankkeen tulokseen liittyvien ehtojen
täyttymiseen. Jos ehdollista lainaa myönnetään investointia edeltäviin
selvityksiin tai hankkeeseen liittyvään muuhun tekniseen apuun, lainan
takaisinmaksusta voidaan vapauttaa, jos investointia ei toteuteta; b) osakkuuslainoina, joiden takaisinmaksu
ja/tai kesto on sidoksissa hankkeen taloudellisiin tuloksiin; ja c) toissijaisina lainoina, jotka maksetaan
takaisin vasta sen jälkeen, kun muut saatavat on hoidettu. 4. Kunkin toimen korvaukset
eritellään lainan myöntämisen yhteydessä. 5. Kuitenkin a) ehdollisen lainan tai osakkuuslainan
osalta korvaus käsittää yleensä enintään kolmen prosentin kiinteän koron sekä
hankkeen tuloksiin liittyvän muuttuvan maksuosan; ja b) toissijaisen lainan korkoprosentti on
markkinaperusteinen. 6. Takaukset hinnoitellaan niin,
että niissä otetaan huomioon katettavat riskit ja toimenpiteen erityispiirteet. 7. Tavallisten lainojen korko
käsittää viitekoron, jota EIP soveltaa vastaaviin, vapaavuosia ja
takaisinmaksuaikoja koskevilta ehdoiltaan samanlaisiin lainoihin, sekä EIP:n
määrittelemän lisän. 8. Tavallisia lainoja on
myönnettävä edullisin ehdoin seuraavissa tapauksissa: a) yksityissektorin kehityksen kannalta
välttämättömiin infrastruktuurihankkeisiin vähiten kehittyneissä tai
selkkauksista tai luonnonkatastrofeista toipuvissa MMA:issa. Tällöin lainan
korkoa alennetaan kolmella prosentilla; ja b) hankkeisiin, joihin sisältyy
rakenneuudistustoimia osana yksityistämistä tai joiden sosiaaliset tai
ympäristöön liittyvät edut ovat merkittäviä ja selvästi osoitettavissa. Tällöin
lainoille voidaan myöntää korkotukea, jonka määrä ja muoto päätetään hankkeen
erityispiirteiden perusteella; korkotuki on kuitenkin enintään kolme
prosenttia. 9. Edellä a ja
b alakohdassa tarkoitettujen lainojen lopullinen korko on joka tapauksessa
aina vähintään 50 prosenttia viitekorosta. 10. Varat näihin edullisin ehdoin
rahoitettaviin tarkoituksiin saadaan investointikehyksestä, ja ne ovat
määrältään enintään investointikehyksestä osoitettava ja EIP:n omista
varoistaan osoittama kokonaismäärä. 11. Korkotuet voidaan pääomittaa
tai käyttää avustuksina hankkeisiin liittyvän, erityisesti MMA:iden
rahoituslaitoksille annettavan teknisen avun rahoittamiseen. 3 artikla
Investointikehyksen alaiset toimet 1. Investointikehys koskee
kaikkia talouden sektoreita, ja sillä tuetaan yksityissektorin ja kaupallisesti
johdettujen julkisen sektorin yksiköiden investointeja, mukaan lukien tuloja
tuottavaan yksityissektorille välttämättömään talouden ja tekniikan alan
infrastruktuuriin tehtävät investoinnit. a) Investointikehystä hallinnoidaan
uudistuvana rahastona, ja sen on tarkoitus olla taloudellisesti kestävä. Sen
alaisiin toimiin sovelletaan markkinaehtoja, ja niissä pyritään välttämään
paikallisten markkinoiden vääristyminen ja yksityisten rahoituslähteiden
syrjäyttäminen. b) Investointikehyksestä tuetaan MMA:iden
rahoitussektoria, ja sillä on katalyyttinen vaikutus, koska sillä kannustetaan
pitkäaikaisten paikallisten varojen käyttöönottoa ja houkutellaan yksityisiä
ulkomaisia investoijia ja lainanantajia mukaan MMA:issa toteutettaviin
hankkeisiin. c) Investointikehys kattaa osan sen varoilla
rahoitettavien hankkeiden riskeistä, koska sen taloudellinen kestävyys perustuu
investointikehykseen kokonaisuudessaan eikä yksittäisiin toimiin. d) Investointikehyksestä myönnettävä
rahoitus pyritään kanavoimaan MMA:iden sellaisten laitosten ja ohjelmien
kautta, jotka edistävät pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä. 2. EIP:lle korvataan
investointikehyksen hallinnoinnista aiheutuvat kulut. EIP:lle maksettava
korvaus muodostuu kiinteästä osuudesta, joka on vuosittain 0,5 prosenttia
investointikehykseen alun perin myönnetyistä varoista, ja muuttuvasta osuudesta,
joka on vuosittain enintään 1,5 prosenttia MMA:issa toteutettaviin hankkeisiin
investointikehyksestä myönnetystä kokonaisrahoituksesta. Korvaus maksetaan
investointikehyksen varoista. 3. Tämän päätöksen voimassaolon
päättyessä ja jos neuvosto ei ole tehnyt asiassa erityistä päätöstä,
investointikehykseen tehtävät kumulatiiviset nettotakaisinmaksut siirretään
seuraavaan MMA-rahoitusvälineeseen. 4 artikla
Valuuttakurssiriskiä koskevat säännöt Valuuttakurssivaihtelujen vaikutusten
minimoimiseksi valuuttakurssiriskiin liittyvät ongelmat ratkaistaan
seuraavasti: a) pääomaosakkuudessa, jonka
tavoitteena on yrityksen omien varojen vahvistaminen, valuuttakurssiriski
katetaan yleensä investointikehyksestä; b) pk-yritysten
riskipääomarahoituksessa valuuttakurssiriski jaetaan yleensä unionin ja muiden
osapuolten kesken. Keskimäärin valuuttakurssiriski jaetaan tasan; ja c) investointikehyksestä rahoitettavat
lainat pyritään aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, varsinkin
vakaan makrotalouden ja rahoitusalan maissa, myöntämään MMA:n kansallisessa
valuutassa, jolloin valuuttakurssiriski katetaan investointikehyksestä.”. 5 artikla
Rahoituksen valvonta 1. MMA-investointikehyksestä
rahoitettaviin toimiin sovelletaan EIP:n perussäännöissä vahvistettuja valvonta-
ja vastuuvapausmenettelyjä. 2. Euroopan
tilintarkastustuomioistuin valvoo investointikehyksestä rahoitettavia toimia
komission, EIP:n ja tilintarkastustuomioistuimen välillä sovittujen
menettelyjen, erityisesti mainittujen osapuolten 27 päivänä lokakuuta 2003
tekemän kolmikantasopimuksen mukaisesti, sellaisena kuin kyseinen sopimus on
muutettuna, täydennettynä tai ajoittain mukautettuna. 6 artikla
Erioikeudet ja vapaudet 1. EIP:n edustajat, kun heidän
toimintansa liittyy tähän sopimukseen tai sen täytäntöönpanoon, ovat tehtäviä
hoitaessaan ja matkustaessaan siihen paikkaan tai siitä paikasta, jossa heidän
kuuluu tehtävänsä suorittaa, oikeutettuja MMA:issa tavanomaisiin erioikeuksiin
ja vapauksiin. 2. Virallisessa viestinnässään
ja kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa EIP:llä on MMA:iden alueella oikeus
kansainvälisille järjestöille myönnettävään kohteluun. 3. EIP:n virallista
kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedonantoja ei saa sensuroida. LIITE V EU:N
RAHOITUSTUKI: Vientitulojen
lyhytaikaisten vaihtelujen perusteella myönnettävä lisätuki 1 artikla
Periaatteet 1. Tietyn MMA:n talouden
riippuvuus tavaroiden, erityisesti maataloustuotteiden ja kaivannaisten
viennistä on yksi peruste jaettaessa varoja pitkän aikavälin kehitystyöhön. 2. Maan pitkän aikavälin
kehittämiseen ohjelmoiduista varoista voidaan 2 ja 3 artiklan perusteella
myöntää ylimääräistä rahoitustukea vientitulojen epävakaudesta johtuvien
haittavaikutusten lieventämiseksi ja tulojen laskun vaarantaman kehitysohjelman
turvaamiseksi. 2 artikla
Kelpoisuusperusteet 1. Ylimääräisiä varoja
myönnetään seuraavin perustein: a) vientitulojen kymmenen prosentin tai
liitteessä I mainittujen eristyneiden MMA:iden tapauksessa kahden prosentin
menetys tavaraviennissä soveltamisvuotta edeltävien neljän vuoden jakson kolmen
ensimmäisen vuoden vientitulojen aritmeettiseen keskiarvoon verrattuna; tai b) vientitulojen kymmenen prosentin tai
liitteessä I mainittujen eristyneiden MMA:iden tapauksessa kahden prosentin
menetys maataloustuotteiden tai kaivannaisten kokonaisviennissä
soveltamisvuotta edeltävien neljän vuoden jakson kolmen ensimmäisen vuoden
vientitulojen aritmeettiseen keskiarvoon verrattuna niiden maiden osalta,
joissa maataloustuotteiden tai kaivannaisten osuus on yli 40 prosenttia
tavaroiden kokonaisvientituloista. 2. Ylimääräistä tukea myönnetään
enintään neljänä peräkkäisenä vuotena. 3. Ylimääräiset varat otetaan
huomioon asianomaisen maan kansantalouden tilinpidossa. Ne käytetään tämän
päätöksen 83 artiklassa vahvistettujen täytäntöönpanosäännösten mukaisesti.
Molempien osapuolten suostumuksella varoja voidaan käyttää kansalliseen
talousarvioon sisältyvien ohjelmien rahoittamiseen. Osa ylimääräisistä varoista
voidaan kuitenkin varata erityisaloja varten. 3 artikla
Ennakkomaksut Ylimääräisten varojen myöntämisjärjestelmästä
myönnetään ennakkoa yhdistettyjen kauppatilastojen valmistumisen mahdollisesta
viivästymisestä aiheutuvien haittojen kattamiseksi ja sen varmistamiseksi, että
kyseiset varat voidaan sisällyttää soveltamisvuotta seuraavan vuoden
talousarvioon. Ennakot pannaan maksuun asianomaisen MMA:n viranomaisten
laatimien väliaikaisten vientitilastojen perusteella, jotka toimitetaan
komissiolle ennen virallisten ja lopullisten, yhdistettyjen tilastojen
valmistumista. Ennakko on enintään 80 prosenttia soveltamisvuodelle arvioidusta
ylimääräisten varojen määrästä. Näin käyttöön otettujen varojen määrää
mukautetaan komission ja MMA:n viranomaisten yhteisellä suostumuksella
lopullisten yhdistettyjen vientitilastojen ja julkisen talouden lopullisen
alijäämän perusteella. 4 artikla
Uudelleentarkastelu Neuvosto tarkastelee tämän liitteen määräyksiä
uudelleen viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän päätöksen 84 artiklassa
tarkoitettujen täytäntöönpanosäännösten voimaantulosta ja sen jälkeen komission,
jonkin jäsenvaltion tai jonkin MMA:n pyynnöstä. LIITE VI [ käsitteen ”alkuperätuotteet” määrittelystä ja
hallinnollisen yhteistyön menetelmistä SISÄLLYS SISÄLLYSLUETTELO I osasto Yleiset säännökset......................................................................................................... 47 II osasto Alkuperätuotteiden käsitteen
määritelmä........................................................................ 47 III osasto Alueeseen liittyvät vaatimukset..................................................................................... 47 IV osasto Alkuperäselvitys.......................................................................................................... 47 V osasto Hallinnollisen yhteistyön menetelmät.............................................................................. 47 VI osasto Ceuta ja Melilla........................................................................................................... 47 VII osasto Loppusäännökset....................................................................................................... 47 Liitteet I–XIII............................................................................................................................. 47 I osasto
Yleiset säännökset 1 artikla
Määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: a) ’talouskumppanuussopimusmailla’
alueita tai valtioita, jotka ovat osa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT)
valtioiden ryhmää ja jotka ovat tehneet sopimuksen
talouskumppanuuskumppanuussopimuksesta tai siihen johtavan sopimuksen, kun
kyseistä talouskumppanuussopimusta sovelletaan joko väliaikaisesti tai kun se
tulee voimaan, riippuen siitä kumpi päivämäärä on aikaisempi; b) ’valmistuksella’ kaikenlaista
valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista; c) ’aineksella’ kaikkia aineosia,
raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen
valmistuksessa; d) ’tuotteella’ valmista tuotetta,
vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa; e) ’tavaroilla’ sekä aineksia että
tuotteita; f) ’keskenään korvattavissa olevilla
aineksilla’ samanlaisia aineksia, jotka ovat samaa kaupallista laatua, joiden
tekniset ja fyysiset ominaisuudet ovat samat ja joita ei voida erottaa
toisistaan sen jälkeen, kun ne on käytetty valmiin tuotteen valmistukseen; g) ’tullausarvolla’ tullitariffeja ja
kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta 1994 tehdyn
sopimuksen (WTO:n sopimus tullausarvosta) mukaisesti määritettyä arvoa; h) ’ainesten arvolla’ lisäyksen II
luettelon mukaisessa valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten
tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä tai voida todeta,
ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista MMA:ssa maksettua hintaa. Kun
käytettyjen alkuperäainesten arvo on määritettävä, tämän kohdan säännöksiä
sovelletaan soveltuvin osin; i) ’vapaasti tehtaalla -hinnalla’
sille valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on
suoritettu, tuotteesta maksettua vapaasti tehtaalla -hintaa, johon sisältyvät
kaikkien valmistuksessa käytettyjen ainesten arvo ja muut sen tuottamiseen
liittyvät kustannukset ja josta on vähennetty mahdolliset sisäiset verot, jotka
palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä. Jos todellinen maksettu hinta ei vastaa kaikkia
tuotteen valmistukseen liittyviä kustannuksia, jotka tosiasiallisesti
aiheutuivat MMA:ssa, vapaasti tehtaalla -hinnalla tarkoitetaan kaikkien näiden
kustannusten summaa, josta on vähennetty mahdolliset sisäiset verot, jotka
palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä. Jos tätä määritelmää sovellettaessa viimeisen
valmistuksen tai käsittelyn suorittaa alihankkija, tämän kohdan ensimmäisessä
alakohdassa tarkoitettu ilmaisu ’valmistaja’ voi tarkoittaa yritystä, joka on
teettänyt toiminnan kyseisellä alihankkijalla. j) ’ei-alkuperäaineisten
enimmäismäärällä’ sitä, kuinka paljon enintään ei-alkuperäaineksia sallitaan
valmistuksessa, jotta sitä voidaan pitää riittävänä valmistuksena tai
käsittelynä antamaan tuotteelle alkuperäaseman. Tämä voidaan ilmaista
prosenttiosuutena tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai prosenttiosuutena
sellaisten käytettyjen ainesten nettopainosta, jotka kuuluvat tiettyyn
ryhmäkokonaisuuteen, ryhmään, nimikkeeseen tai alanimikkeeseen; k) ’nettopainolla’ tavaroiden painoa
ilman mitään pakkausaineita ja pakkauspäällyksiä; l) ’ryhmillä’, ’nimikkeillä’ ja
’alanimikkeillä’ (neli- tai kuusinumeroisia) ryhmiä, nimikkeitä ja
alanimikkeitä, joita käytetään harmonoidun järjestelmän muodostavassa
nimikkeistössä, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna
tulliyhteistyöneuvoston 26 päivänä kesäkuuta 2004 antamalla suosituksella; m) ’luokittelulla’ tuotteen tai aineksen
luokittelua harmonoidun järjestelmän tiettyyn nimikkeeseen tai alanimikkeeseen; n) ’lähetyksellä’ tuotteita, jotka joko –
lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle
vastaanottajalle; tai –
kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla, tai jos
tällaista asiakirjaa ei ole, yhdellä kauppalaskulla viejältä vastaanottajalle; o) ’viejällä’ henkilöä, joka vie
tavarat unioniin tai MMA:han ja joka pystyy todistamaan tavaroiden alkuperän
riippumatta siitä, onko henkilö valmistaja ja suorittaako hän itse
vientimuodollisuudet; p) ’rekisteröidyllä viejällä’ viejää,
jonka asianomaisen MMA:n toimivaltaiset viranomaiset ovat rekisteröineet
alkuperävakuutusten laatimiseksi tämän päätöksen mukaista vientiä varten; q) ’alkuperävakuutuksella’ viejän
laatimaa vakuutusta, jolla osoitetaan, että siinä tarkoitetut tuotteet ovat
tämän liitteen alkuperäsääntöjen mukaiset, ja jolla henkilö, joka ilmoittaa
tavarat luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen unionissa, voi hakea
tullietuuskohtelua tai MMA:ssa oleva taloudellinen toimija, joka tuo aineksia
jatkokäsittelyä varten kumulaatiosääntöjen mukaisesti, voi todistaa tällaisten
tavaroiden alkuperäaseman. II osasto
Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmä 2 artikla
Yleiset vaatimukset 1. Seuraavia tuotteita on
pidettävä MMA:n alkuperätuotteina: a) 3 artiklan mukaiset MMA:ssa kokonaan
tuotetut tuotteet; b) MMA:ssa tuotetut tuotteet, jotka
sisältävät muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille
aineksille on suoritettu 4 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely. 2. Alkuperätuotteita, jotka on
valmistettu kahdessa tai useammassa MMA:ssa kokonaan tuotetuista tai
riittävästi valmistetuista tai käsitellyistä aineksista, pidetään sen MMA:n
alkuperätuotteina, jossa viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu 3 artikla
Kokonaan tuotetut tuotteet 1. Seuraavia tuotteita pidetään
MMA:ssa kokonaan tuotettuina: a) sen maaperästä tai sen merenpohjasta
louhitut kivennäistuotteet; b) siellä kasvatetut tai korjatut kasvit ja
vihannestuotteet; c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät
eläimet; d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä
saadut tuotteet; e) siellä syntyneistä ja kasvatetuista
teurastetuista eläimistä saadut tuotteet; f) siellä metsästämällä tai kalastamalla
saadut tuotteet; g) vesiviljelytuotteet, jos asianomaiset
kalat, äyriäiset ja nilviäiset ovat syntyneet ja kasvatetut siellä; h) sen alusten aluemerten ulkopuolelta
pyytämät merikalastustuotteet ja muut sen alusten aluemerten ulkopuolelta
saamat tuotteet; i) sen tehdasaluksilla ainoastaan h
alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tuotteet; j) siellä kerätyt yksinomaan raaka-aineiden
talteenottoon soveltuvat käytetyt tavarat; k) siellä suoritetuista valmistustoimista
syntyneet jätteet ja romu; l) minkä tahansa aluemeren ulkopuolisesta
merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saadut tuotteet, jos
sillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia; m) siellä yksinomaan a–l alakohdassa
tarkoitetuista tuotteista valmistetut tavarat. 2. Edellä 1 kohdan h ja i
alakohdassa käytetyillä ilmaisuilla ’sen alusten’ ja ’sen tehdasaluksilla’
tarkoitetaan ainoastaan sellaisia aluksia ja tehdasaluksia, jotka täyttävät
kaikki seuraavat vaatimukset: a) ne on merkitty MMA:n tai jäsenvaltion
alusrekisteriin; b) ne purjehtivat MMA:n tai jäsenvaltion
lipun alla; c) ne täyttävät toisen seuraavista
edellytyksistä: –
ne ovat vähintään puoliksi MMA:iden tai
jäsenvaltioiden kansalaisten omistamia; tai –
ne ovat sellaisten yritysten omistamia, i) joiden kotipaikka tai päätoimipaikka on MMA:ssa
tai jäsenvaltiossa, ja ii) jotka ovat vähintään puoliksi MMA:n, sen
julkisten elinten tai kansalaisten taikka jäsenvaltion omistuksessa. 3. Edellä 2 kohdan edellytykset
voidaan täyttää jäsenvaltioissa tai eri edunsaajamaissa. Tällaisessa
tapauksessa tuotteet on katsottava sen MMA:n alkuperätuotteiksi, jossa alus tai
tehdasalus on rekisteröity 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. 4 artikla
Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet 1. Tuotteita, joita ei ole
tuotettu kokonaan MMA:ssa 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla, on pidettävä sen
alkuperätuotteina, jos lisäyksessä II olevassa luettelossa säädetyt
edellytykset täyttyvät asianomaisten tavaroiden osalta, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta 5 ja 6 artiklan soveltamista. 2. Jos tuote, joka on saanut
jossakin MMA:ssa alkuperäaseman 1 kohdan mukaisesti, jatkokäsitellään
kyseisessä MMA:ssa ja sitä käytetään aineksena jonkin toisen tuotteen
valmistuksessa, kyseisen aineksen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjä
ei-alkuperäaineksia ei oteta huomioon. 3. Kunkin tuotteen osalta on
määritettävä, täyttyvätkö 1 kohdan vaatimukset. Jos kuitenkin asiaankuuluva sääntö perustuu
ei-alkuperäainesten enimmäismäärän noudattamiseen, ei-alkuperäaineisten arvo
voidaan laskea keskiarvon perusteella 4 kohdan mukaisesti kustannusten ja
valuuttakurssien vaihtelujen huomioon ottamiseksi. 4. Edellä 3 kohdan toisessa
alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tuotteen keskimääräinen vapaasti
tehtaalla -hinta on laskettava näiden tuotteiden kaikesta edellisenä verovuonna
tapahtuneesta myynnistä veloitettujen vapaasti tehtaalla ‑hintojen summan perusteella
ja käytettyjen ei-alkuperäainesten keskiarvo on laskettava edellisenä
verovuonna tapahtuneessa tuotteiden valmistuksessa käytettyjen
ei-alkuperäaineisten arvon summan perusteella, sellaisina kuin ne on määritelty
viejävaltiossa, tai, jos koko verovuotta koskevia lukuja ei vielä ole
saatavilla, käytetään lyhyempää, kuitenkin vähintään kolmen kuukauden pituista
ajanjaksoa. 5. Jos viejät ovat valinneet
keskiarvoihin perustuvat laskelmat, niiden on johdonmukaisesti sovellettava
tällaista menetelmää viiteverovuotta seuraavana vuonna tai, soveltuvin osin,
viitekautena käytettyä lyhyempää ajanjaksoa seuraavana vuonna. Ne voivat
lopettaa tällaisen järjestelmän soveltamisen, jos ne toteavat jonkin verovuoden
tai vähintään kolmen kuukauden pituisen lyhyemmän edustavan ajanjakson aikana,
että tällaisen menetelmän käytön perusteena olleita kustannusten tai
valuuttakurssin vaihteluja ei enää ole. 6. Edellä 4 kohdassa
tarkoitettuja keskiarvoja on käytettävä vapaasti tehtaalla -hintana ja
ei-alkuperäaineisten arvona ei-alkuperäainesten enimmäismäärää koskevan
vaatimuksen noudattamisen tarkastamiseksi. 5 artikla
Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet 1. Seuraavia valmistus- tai
käsittelytoimia pidetään riittämättöminä antamaan alkuperäasema riippumatta
siitä, täyttyvätkö 4 artiklan vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3
kohdan soveltamista: a) toimet tuotteiden kunnon säilymisen
varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana; b) kollien jakaminen ja yhdistäminen; c) pesu, puhdistus; pölyn, oksidin, öljyn,
maalin tai muiden peiteaineiden poistaminen; d) tekstiilien ja tekstiilitavaroiden
silitys tai prässäys; e) yksinkertainen maalaus ja kiillotus; f) riisin esikuorinta ja hiominen osittain
tai kokonaan; viljan ja riisin kiillotus ja lasitus; g) sokerin värjäys tai maustaminen taikka
sokeripalojen muodostus; kidesokerin hienontaminen osittain tai kokonaan; h) hedelmien, pähkinöiden ja vihannesten
kuoriminen ja kivien poisto; i) teroitus, yksinkertainen hiominen tai
yksinkertainen leikkaaminen; j) seulonta, lajittelu, luokittelu,
ryhmittely, yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi); k) yksinkertainen pullotus, tölkitys,
pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille tai levyille
kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet; l) merkkien, nimilappujen, logojen ja
muiden vastaavanlaisten tunnusten kiinnittäminen tai painaminen tuotteisiin tai
niiden pakkauksiin; m) erilaistenkin tuotteiden yksinkertainen
sekoittaminen; sokerin sekoittaminen muiden ainesten kanssa; n) yksinkertainen veden lisääminen tai
tuotteiden laimentaminen, dehydratointi tai denaturointi; o) osien yksinkertainen yhdistäminen
kokonaiseksi tuotteeksi tai tuotteiden purkaminen osiin; p) kahden tai useamman a–o alakohdassa
tarkoitetun toiminnon toteuttaminen yhdessä; q) eläinten teurastus. 2. Edellä 1 kohtaa
sovellettaessa toimia on pidettävä yksinkertaisina silloin, kun niiden
suorittamiseksi ei tarvita erityistaitoja eikä nimenomaisesti näitä toimia
varten tuotettuja tai asennettuja koneita, laitteita tai välineitä. 3. Kaikki tietylle tuotteelle
jossakin MMA:ssa suoritetut toimet on otettava huomioon määritettäessä,
pidetäänkö tälle tuotteelle suoritettua valmistusta tai käsittelyä
1 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittämättömänä. 6 artikla
Toleranssit 1. Poiketen siitä, mitä 4
artiklassa säädetään, ja tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti
ei-alkuperäaineksia, joita lisäyksessä II olevassa luettelossa vahvistettujen
edellytysten mukaisesti ei saa käyttää tietyn tuotteen valmistuksessa, voidaan
kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo tai nettopaino on enintään a) 15 prosenttia tuotteen painosta, kun kyse
on 2 ja 4–24 ryhmään kuuluvista tuotteista, lukuun ottamatta 16 ryhmään
kuuluvia käsiteltyjä kalastustuotteita; b) 15 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla
-hinnasta, kun kyse on muista tuotteista, lukuun ottamatta harmonoidun
järjestelmän 50–63 ryhmään kuuluvia tuotteita, joihin sovelletaan lisäyksessä I
olevissa 6 ja 7 huomautuksessa mainittuja poikkeuksia. 2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa
mitään lisäyksessä II olevassa luettelossa vahvistetuissa säännöissä eriteltyä
ei-alkuperäaineisten enimmäismäärää koskevaa prosenttiosuutta ei saa ylittää. 3. Mitä 1 ja 2 kohdassa
säädetään, ei sovelleta tuotteisiin, jotka on tuotettu kokonaan MMA:ssa 3
artiklassa tarkoitetulla tavalla. Kyseisissä kohdissa säädettyä poikkeusta on
kuitenkin sovellettava kaikkien sellaisten jonkin tuotteen valmistuksessa
käytettyjen ainesten summaan, joiden osalta lisäyksessä I olevassa luettelossa
vahvistettu kyseistä tuotetta koskeva sääntö edellyttää, että tällaisten
ainesten on oltava kokonaan tuotettuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5
artiklan ja 11 artiklan 2 kohdan soveltamista. 7 artikla
Kahdenvälinen kumulaatio 1. Unionin alkuperäaineksia pidetään MMA:n alkuperäaineksina, jos ne
sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen, edellyttäen että niitä on
valmistettu tai käsitelty 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä
enemmän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista. 2. Euroopan
unionissa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään MMA:ssa tehtynä, jos
aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään siellä, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta 2 artiklan soveltamista. 3. Tässä
artiklassa säädetyn kumulaation mahdollistamiseksi ainesten alkuperä vahvistetaan
tämän liitteen mukaisesti. 8 artikla
Kumulaatio talouskumppanuussopimusmaiden kanssa 1. Talouskumppanuussopimusmaan
alkuperäaineksia pidetään MMA:n alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä
valmistettuun tuotteeseen, edellyttäen että niitä on valmistettu tai käsitelty
5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä enemmän, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta 2 artiklan soveltamista. 2. Talouskumppanuussopimusmaissa
tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään MMA:ssa tehtynä, jos aineksia myöhemmin
valmistetaan tai käsitellään siellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2
artiklan soveltamista. 3. Tämän
artiklan 1 kohtaa sovellettaessa talouskumppanuussopimusmaan ainesten alkuperä
määritetään kyseiseen talouskumppanuussopimusmaahan sovellettavien
alkuperäsääntöjen sekä alkuperäselvitysten ja hallinnollisen yhteistyön
mukaisesti. Tässä artiklassa säädettyä kumulaatiota ei
sovelleta seuraaviin: a) Etelä-Afrikan tasavallan
alkuperäainekset, joita ei voida tuoda suoraan unioniin tulli- ja kiintiövapaasti
EU:n ja eteläisen Afrikan alueellisen kehitysyhteisön (SADC) tekemän
talouskumppanuussopimuksen puitteissa. b) lisäyksessä XIII luetellut ainekset. 4. Tässä artiklassa säädettyä
kumulaatiota sovelletaan ainoastaan seuraavin edellytyksin: a) Ainekset toimittava
talouskumppanuussopimusmaa ja lopputuotteen valmistava MMA ovat sitoutuneet –
noudattamaan tämän liitteen säännöksiä tai
varmistamaan niiden noudattamisen; ja –
tekemään tarvittavaa hallinnollista yhteistyötä
varmistaakseen, että tämä liite pannaan täytäntöön asianmukaisesti sekä unionin
osalta että niiden itsensä välillä; b) asianomainen MMA on ilmoittanut
komissiolle a alakohdassa tarkoitetusta sitoumuksesta. 5. Jos maat noudattavat 4 kohtaa
jo ennen tämän päätöksen voimaantuloa, uutta sitoumusta ei vaadita. 9 artikla
Kumulaatio muiden maiden kanssa, joilla on tulli- ja kiintiövapaa pääsy unionin
markkinoille yleisen tullietuusjärjestelmän perusteella 1. Tämän artiklan 2 kohdassa
tarkoitettujen maiden ja alueiden alkuperäaineksia pidetään MMA:n alkuperäaineksina,
jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen, edellyttäen että niitä on
valmistettu tai käsitelty 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä
enemmän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista. 2. Edellä 1 kohtaa
sovellettaessa ainekset ovat sellaisen maan tai alueen alkuperäaineksia, joka a) hyötyy yleiseen tullietuusjärjestelmään
sisältyvästä vähiten kehittyneitä maita koskevasta erityisestä menettelystä[20]; b) hyötyy tulli- ja kiintiövapaasta pääsystä
unionin markkinoille harmonoidun järjestelmän (HS) kuusinumerotasolla yleisen
tullietuusjärjestelmän yleisten määräysten mukaisesti[21]; 3. Asianomaisten maiden tai
alueiden ainesten alkuperä määritetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 5
artiklan 2 kohdan nojalla vahvistettujen alkuperäsääntöjen ja 32 tai 41
artiklan mukaisesti. 4. Tässä kohdassa säädettyä
kumulaatiota ei sovelleta seuraaviin: a) ainekset, joihin unioniin tuotaessa
sovelletaan polkumyynti- tai tasoitustulleja, kun ne ovat peräisin maasta,
joihin kyseisiä tulleja sovelletaan; b) harmonoidun järjestelmän 3 tai 16 ryhmään
luokitellut tonnikalatuotteet, jotka kuuluvat yleisen tullietuusjärjestelmän
soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 22
päivänä heinäkuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 6
artiklan ja myöhempien muutossäädösten ja vastaavien säädösten soveltamisalaan; c) ainekset, jotka kuuluvat neuvoston
asetuksen (EY) N:o 732/2008[22]
13, 20 ja 21 artiklan ja myöhempien muutossäädösten ja vastaavien säädösten
soveltamisalaan. MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten on
ilmoitettava vuosittain komissiolle mahdolliset ainekset, joihin 1 kohdan
mukaista kumulaatiota on sovellettu. 5. Tämän artiklan 1 kohdassa
säädettyä kumulaatiota sovelletaan ainoastaan seuraavin edellytyksin: a) kumulaatioon osallistuvat maat tai alueet
ovat sitoutuneet noudattamaan tässä liitteessä säädettyjä vaatimuksia tai
varmistamaan niiden noudattamisen ja tekemään tarvittavaa hallinnollista
yhteistyötä varmistaakseen, että tämä liite pannaan täytäntöön oikein sekä
unionin osalta että kumulaatioon osallistuvien välillä; b) asianomainen MMA on ilmoittanut
komissiolle a alakohdassa tarkoitetusta sitoumuksesta. 6. Komissio julkaisee Euroopan
unionin virallisessa lehdessä (C-sarja) päivämäärän, josta alkaen tässä
artiklassa säädettyä kumulaatiota voidaan soveltaa tarvittavat vaatimukset
täyttäneiden 1 artiklassa mainittujen maiden tai alueiden kanssa. 10 artikla Kumulaation laajentaminen 1. Komissio voi MMA:n pyynnöstä
myöntää alkuperää koskevan kumulaation MMA:n ja sellaisen maan välillä, jonka
kanssa Euroopan unioni on tehnyt voimassa olevan vapaakauppasopimuksen
tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklan
mukaisesti, edellyttäen että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) kumulaatioon osallistuvat maat tai alueet
ovat sitoutuneet noudattamaan tässä liitteessä säädettyjä vaatimuksia tai
varmistamaan niiden noudattamisen ja tekemään tarvittavaa hallinnollista
yhteistyötä varmistaakseen, että tämä liite pannaan täytäntöön oikein sekä
unionin osalta että kumulaatioon osallistuvien välillä; b) asianomainen MMA on ilmoittanut
komissiolle a alakohdassa tarkoitetusta sitoumuksesta. 2. Ensimmäisessä alakohdassa
tarkoitettu pyyntö on osoitettava komissiolle kirjallisesti. Siinä on
mainittava asianomainen kolmas maa tai maat, siinä on oltava luettelo
asianomaisista kumulaation kohteena olevista aineksista, ja sen mukana on
toimitettava todiste siitä, että tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa
säädetyt edellytykset täyttyvät. 3. Käytettyjen ainesten alkuperä
ja se, millaista alkuperän todistavaa asiakirja-aineistoa sovelletaan, on
määritettävä kyseisessä vapaakauppasopimuksessa määrättyjen sääntöjen
mukaisesti. Unioniin vietävien tuotteiden alkuperä on määritettävä tässä
liitteessä säädettyjen alkuperäsääntöjen mukaisesti. 4. Jotta valmistettu tuote voi
saada alkuperäaseman, ei ole välttämätöntä, että riittävä valmistus tai
käsittely on suoritettu unioniin vietäväksi tarkoitetun tuotteen valmistuksessa
MMA:ssa käytetyille kolmannen maan alkuperäaineksille, jos asianomaisessa
MMA:ssa tehty valmistus tai käsittely ylittää 5 artiklan 1 kohdassa kuvatut
toiminnot. 5. Komissio julkaisee Euroopan
unionin virallisessa lehdessä päivämäärän, jona laajennettu kumulaatio
tulee voimaan, kyseiseen kumulaatioon osallistuvan unionin
vapaakauppasopimuskumppanin, sovellettavat edellytykset ja luettelon
aineksista, joihin tätä kumulaatiota sovelletaan. 6. Komissio antaa
täytäntöönpanosäädöksinä toimenpiteen, jolla myönnetään 1 kohdassa tarkoitettu
kumulaatio. Täytäntöönpanosäädökset annetaan 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun
tarkastelumenettelyn mukaisesti. 11 artikla
Kelpuuttamisen yksikkö 1. Kelpuuttamisen yksikkö tämän
liitteen säännöksiä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä
määritettäessä nimike harmonoidun järjestelmän nimikkeistön mukaan. 2. Kun lähetys koostuu useasta
samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan harmonoidun järjestelmän
nimikkeeseen, kukin yksittäinen tuote on otettava huomioon tämän liitteen
säännöksiä sovellettaessa. 3. Jos harmonoidun järjestelmän
5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkausta pidetään tuotteeseen kuuluvana
luokiteltaessa, sitä on pidettävä tuotteeseen kuuluvana myös alkuperää
määritettäessä. 12 artikla
Tarvikkeet, varaosat ja työkalut Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka
toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka
kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen
tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen vapaasti tehtaalla -hintaan, on
katsottava muodostavan niiden kanssa yhden kokonaisuuden. 13 artikla
Sarjat Harmonoidun järjestelmän 3 yleisen
tulkintasäännön mukaisia sarjoja on pidettävä alkuperätuotteina, jos kaikki
sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita. Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että
ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä
alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia
sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta. 14 artikla
Neutraalit tekijät Määritettäessä, onko jokin tuote
alkuperätuote, huomioon ei oteta sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjen
seuraavien tuotteiden alkuperää: a) energia ja polttoaineet; b) laitokset ja laitteistot; c) koneet ja työkalut; d) muut tavarat, jotka eivät sisälly ja
joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen. 15 artikla
Kirjanpidollinen erottelu 1. Jos tuotteen valmistuksessa
tai käsittelyssä käytetään keskenään korvattavissa olevia alkuperä- ja
ei-alkuperäaineksia, jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat taloudellisten
toimijoiden kirjallisesta pyynnöstä antaa luvan siihen, että aineksia
hallinnoidaan unionissa kirjanpidollisen erottelun menettelyä käyttäen niiden
viemiseksi MMA:han kahdenvälistä kumulaatiota varten ilman ainesten
erillisvarastointia. 2. Jäsenvaltioiden
tulliviranomaiset voivat myöntää 1 kohdassa tarkoitetun luvan asianmukaisina
pitämillään edellytyksillä. Lupa myönnetään ainoastaan, jos 3 kohdassa
tarkoitettua menettelyä käyttämällä voidaan varmistaa, että sellaisten
tuotteiden määrä, joita voidaan pitää unionin alkuperätuotteina, on aina sama
kuin jos varastot olisivat olleet fyysisesti erillään. Jos lupa myönnetään, menettelyä on sovellettava,
ja sen soveltamisesta on pidettävä kirjaa unionissa sovellettavien yleisesti
hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun
menettelyn luvansaajan on laadittava tai, siihen saakka kun rekisteröidyn
viejän järjestelmää aletaan soveltaa, haettava alkuperäselvityksiä tuotteille,
joita voidaan pitää unionin alkuperätuotteina. Jäsenvaltioiden
tulliviranomaisten pyynnöstä luvansaajan on annettava selvitys siitä, kuinka
tuotemääriä on hallinnoitu. 4. Jäsenvaltioiden
tulliviranomaisten on valvottava 1 kohdassa tarkoitetun luvan käyttöä. Ne voivat peruuttaa luvan seuraavissa tapauksissa: a) luvansaaja käyttää lupaa väärin; tai b) luvansaaja ei täytä mitään muutakaan
tässä liitteessä säädettyä edellytystä. 16 artikla
Poikkeukset 1. MMA:lle voidaan komission
aloitteesta tai jäsenvaltion taikka MMA:n pyynnöstä myöntää väliaikainen
poikkeus tämän liitteen säännöksistä seuraavissa tapauksissa: a) se ei sisäisistä tai ulkoisista syistä
väliaikaisesti kykene noudattamaan 2 artiklassa säädettyjä alkuperäaseman
saamista koskevia sääntöjä, vaikka se on aiemmin kyennyt niitä noudattamaan; b) se tarvitsee aikaa valmistautuakseen
noudattamaan 2 artiklassa säädettyjä alkuperäaseman saamista koskevia sääntöjä;
c) se on olemassa olevien elinkeinojen
kehittämisen tai uusien elinkeinojen luomisen vuoksi perusteltua. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu
pyyntö on osoitettava komissiolle kirjallisesti lisäyksessä X olevaa lomaketta
käyttäen. Siinä on esitettävä pyynnön perustelut ja siihen on sisällyttävä
asianmukaiset liiteasiakirjat. 3. Pyyntöjä tutkittaessa otetaan
huomioon erityisesti: a) asianomaisen MMA:n kehitystaso tai
maantieteellinen sijainti, ottaen erityisesti huomioon tehtävän päätöksen
taloudellisen ja sosiaalisen vaikutuksen erityisesti työllisyyden osalta; b) tapaukset, joissa voimassa olevien
alkuperäsääntöjen soveltaminen vaikuttaisi merkittävästi kyseisen MMA:n
olemassa olevan tuotannonalan kykyyn jatkaa vientiä unioniin, ja erityisesti
tapaukset, joissa tämä johtaisi kyseisen tuotannonalan loppumiseen; c) erityistapaukset, joissa voidaan selkeästi
osoittaa, että alkuperäsäännöt voisivat estää merkittäviä sijoituksia
tuotannonalaan ja joissa sijoitusohjelman toteuttamista edistävä poikkeus
mahdollistaisi näiden sääntöjen vaiheittaisen noudattamisen. 4. Komissio myöntyy kaikkiin
pyyntöihin, jotka on tämän artiklan mukaisesti perusteltu asianmukaisesti ja
joista ei voi aiheutua vakavaa haittaa unionin vakiintuneelle elinkeinolle. 5. Komissio toteuttaa
tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että päätös tehdään mahdollisimman
nopeasti ja pyrkii muodostamaan kantansa 75 työpäivän kuluessa siitä, kun se on
vastaanottanut pyynnön. 6. Väliaikainen poikkeus on
rajoitettava kestämään ainoastaan niin kauan kuin kyseiset sisäiset tai
ulkoiset syyt ovat olemassa tai niin kauan kuin on tarpeen, jotta MMA kykenee
noudattamaan mainittuja sääntöjä tai täyttämään tavoitteet, jotka on asetettu
poikkeuksella, ottaen huomioon kyseisen MMA:n erityistilanteen ja sen
vaikeudet. 7. Kun poikkeus myönnetään, on
noudatettava vaatimuksia, jotka koskevat komissiolle annettavia tietoja
poikkeuksen käytöstä ja niiden määrien hallinnasta, joille poikkeus on
myönnetty. 8. Komissio antaa
täytäntöönpanosäädöksinä toimenpiteen, jolla myönnetään 1 kohdassa tarkoitettu
väliaikainen poikkeus. Täytäntöönpanosäädökset annetaan 64 artiklan 2 kohdassa
tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti. III osasto
Alueeseen liittyvät vaatimukset 17 artikla
Alueperiaate 1. Tässä liitteessä
alkuperäaseman saamiselle määrättyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä
MMA:ssa, jollei 7–10 artiklassa toisin määrätä. 2. Jos MMA:sta toiseen maahan
viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on pidettävä ei-alkuperätuotteina,
jollei toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla voida osoittaa, että a) palautetut tuotteet ovat samat kuin
viedyt tuotteet; ja b) niille ei ole suoritettu kyseisessä
maassa tai viennin aikana muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia
toimia. 18 artikla
Tavaroiden käsittelemättömyyttä koskeva lauseke 1. Vapaaseen liikkeeseen
unionissa luovutettaviksi ilmoitettujen tuotteiden on oltava samat kuin siitä
MMA:sta viedyt tuotteet, jonka alkuperätuotteita niiden katsotaan olevan. Ennen
niiden ilmoittamista vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi niitä ei saa olla
muutettu tai jalostettu millään tavalla eikä niille saa olla suoritettu mitään
muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimia. Tuotteet tai
lähetykset voidaan varastoida ja toimittaa osalähetyksinä, jos tämä tehdään
viejän tai jonkin myöhemmän tavaroiden haltijan vastuulla ja tuotteet pysyvät tullivalvonnassa
kauttakulkumaassa tai -maissa. 2. Edellä olevan 1 kohdan
noudattamista pidetään riittävänä, ellei tulliviranomaisilla ole aihetta toisin
epäillä; tällaisissa tapauksissa tulliviranomaiset voivat pyytää
tavaranhaltijaa antamaan täydentäviä todisteita, jollainen voi olla esimerkiksi
konossementin kaltainen sopimusperusteinen kuljetusasiakirja tai pakkauksen
merkintöihin tai numeroihin perustuva konkreettinen todiste taikka jokin muu
itse tavaroihin liittyvä todiste. 3. Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään,
sovelletaan soveltuvin osin kun 7–10 artiklan mukaista kumulaatiota
sovelletaan. 19 artikla
Näyttelyt 1. Alkuperätuotteille, jotka on
lähetetty muuhun kuin MMA:ssa, talouskumppanuussopimusmaassa tai Euroopan
unionin jäsenvaltiossa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn
jälkeen unioniin tuotaviksi, myönnetään tuonnissa tämän päätöksen säännösten
mukaiset etuudet, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että: a) viejä on lähettänyt nämä tuotteet MMA:lta
maahan, jossa näyttely pidetään, ja pitänyt niitä siellä näytteillä; b) kyseinen viejä on myynyt tai luovuttanut
tuotteet unionissa olevalle vastaanottajalle; c) tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana
tai välittömästi sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyä varten;
sekä d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty
näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä
esittelyyn. 2. Alkuperäselvitys on annettava
tai laadittava IV osaston määräysten mukaisesti ja esitettävä tavanomaisella
tavalla tuojamaan tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja
osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia kirjallinen lisäselvitys olosuhteista,
joissa tuotteita on pidetty näytteillä. 3. Edellä olevan 1 kohdan
määräyksiä sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja
käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin
esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin
kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet
pysyvät tullivalvonnassa. IV osasto
Alkuperäselvitys
1 jakso
Yleiset vaatimukset 20 artikla
Euroina ilmaistavat määrät 1. Tämän liitteen 26, 31, 43 ja
46 artiklan säännösten soveltamiseksi tapauksissa, joissa tuotteet laskutetaan
muuna valuuttana kuin euroina, unionin jäsenvaltiot vahvistavat euroina
ilmaistuja määriä vastaavat määrät vuosittain omana kansallisena valuuttanaan. 2. Lähetykseen sovelletaan 26,
31, 43 ja 44 artiklan säännöksiä sen valuutan perusteella, jona kauppalasku on
laadittu. 3. Kansallisena valuuttana
käytettävät määrät ovat euroina ilmaistujen määrien vasta-arvot kyseisenä
valuuttana kunkin vuoden lokakuun ensimmäisen työpäivän euron kurssin
mukaisesti. Määrät ilmoitetaan komissiolle 15 päivään lokakuuta mennessä, ja
niitä sovelletaan seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä. Komissio ilmoittaa
kaikille asianomaisille maille kyseisistä määristä. 4. Unionin jäsenvaltio voi
pyöristää ylöspäin tai alaspäin määrää, joka saadaan muunnettaessa euroina
ilmaistu määrä sen kansalliseksi valuutaksi. Pyöristyksen tuloksena saatu määrä
saa poiketa muuntamisen tuloksena saadusta määrästä enintään viisi prosenttia.
Unionin jäsenvaltio voi pitää euroina ilmaistun määrän kansallisena valuuttana
ilmaistun vasta-arvon muuttumattomana, jos kyseisen määrän muuntaminen 3
kohdassa määrättynä vuotuisen tarkistuksen ajankohtana ilman mahdollista
pyöristystä korottaisi kansallisena valuuttana ilmaistua vasta-arvoa vähemmän
kuin 15 prosenttia. Kansallisena valuuttana ilmaistu vasta-arvo voidaan pitää
samana, jos kyseinen vasta-arvo alenisi muuntamisen tuloksena. 5. Komissio tarkastelee omasta
aloitteestaan tai jäsenvaltion tai MMA:n pyynnöstä euroina ja niitä vastaavia
eräiden jäsenvaltioiden kansallisessa valuutassa ilmaistuja määriä. Tätä
tarkastelua tehdessään komissio harkitsee, onko aiheellista säilyttää näiden
arvorajojen reaalivaikutus entisellään. Tätä tarkoitusta varten se voi päättää
euroina ilmaistujen määrien muuttamisesta. 2 jakso Menettelyt ennen rekisteröidyn
viejän järjestelmän soveltamista 21 artikla
Alkuperän todistaminen MMA-alkuperätuotteisiin sovelletaan tämän
päätöksen säännöksiä unioniin tuotaessa, kun esitetään joko: a) lisäyksessä III esitetyn mallin
mukainen EUR.1-tavaratodistus tai b) jäljempänä 26 artiklassa
eritellyissä tapauksissa ilmoitus, jonka teksti esitetään lisäyksessä VI ja
jonka viejä antaa kauppalaskussa, lähetysluettelossa tai muussa sellaisessa
kaupallisessa asiakirjassa, jossa tuotteiden kuvaus on riittävän
yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi, jäljempänä ’kauppalaskuilmoitus’. 22 artikla
EUR.1-tavaratodistuksen antamismenettely 1. Tuotteet vievän MMA:n
tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen viejän tai tämän valtuuttaman
edustajan viejän vastuulla tekemästä kirjallisesta hakemuksesta. 2. Tätä varten viejä tai tämän
valtuuttama edustaja täyttää sekä EUR.1-tavaratodistuksen että
hakemuslomakkeen, joiden mallit esitetään lisäyksissä III ja IV. Nämä lomakkeet
on täytettävä tässä liitteessä säädetyllä tavalla. Jos lomakkeet täytetään
käsin, ne on täytettävä musteella painokirjaimin. Tuotteiden kuvaus on
merkittävä sille varattuun kohtaan jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa
ei täytetä kokonaan, kuvauksen viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora
viiva ja täyttämätön tila on suljettava viivalla. 3. EUR.1-tavaratodistusta
hakevan viejän on oltava valmis milloin tahansa sen tuotteet vievän MMA:n
tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa EUR.1-tavaratodistus annetaan, esittämään
kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema sekä
tämän liitteen muiden vaatimusten täyttyminen. 4. Tuotteet vievän MMA:n
tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos kyseisiä tuotteita
voidaan pitää MMA:n, unionin tai talouskumppanuussopimusmaan alkuperätuotteina
ja jos ne täyttävät tämän liitteen muut vaatimukset. 5. Tavaratodistuksen antavien
tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tuotteiden
alkuperäaseman ja tämän liitteen muiden vaatimusten täyttymisen
tarkastamiseksi. Tätä varten niillä on oikeus vaatia todistusaineistoa ja
tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia.
Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on valvottava myös, että 2
kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat
erityisesti, että tuotekuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen
on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä. 6. EUR.1-tavaratodistuksen
antopäivä merkitään tavaratodistuksen 11 kohtaan. 7. Tulliviranomaiset antavat
EUR.1-tavaratodistuksen, ja se annetaan viejän käyttöön heti, kun vienti on
tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut. 23 artikla
Jälkikäteen annettu EUR.1-tavaratodistus 1. Sen estämättä, mitä 22
artiklassa säädetään, EUR.1-tavaratodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa
siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos: a) sitä ei ollut annettu vientihetkellä
erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi; tai b) tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla
osoitetaan, että EUR.1-tavaratodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuonnissa
hyväksytty teknisistä syistä. 2. Sovellettaessa 1 kohtaa
viejän on ilmoitettava hakemuksessaan EUR.1-tavaratodistukseen merkittyjen
tuotteiden vientipaikka ja -päivä sekä perusteet pyynnölleen. 3. Tulliviranomaiset voivat
antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta todettuaan viejän hakemuksessa
annettujen tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaisia. 4. Jälkikäteen annettuihin
EUR.1-tavaratodistuksiin on tehtävä seuraavat merkinnät EUR.1-tavaratodistuksen
kohtaan ”Huomautuksia” (kohta 7): ”ISSUED RETROSPECTIVELY” 5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettu
merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan ”huomautuksia”. 24 artikla
EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen 1. Jos EUR.1-tavaratodistus
varastetaan tai se katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta
tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien
vientiasiakirjojen perusteella. 2. Näin annetun
EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen kohtaan ”Huomautuksia” (kohta 7) on
tehtävä kohtaan seuraava merkintä: ”DUPLICATE”. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu
merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen kohtaan
”huomautuksia”. 4. Kaksoiskappale, johon on
merkittävä alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen antopäivämäärä, on voimassa
kyseisestä päivästä alkaen. 25 artikla
EUR.1-tavaratodistuksen antaminen aikaisemmin annetun tai laaditun
alkuperäselvityksen perusteella Kun alkuperätuotteet asetetaan Euroopan
unionissa tai MMA:ssa tullitoimipaikan valvontaan, alkuperäinen
alkuperäselvitys voidaan korvata yhdellä tai useammalla
EUR.1-tavaratodistuksella kaikkien näiden tuotteiden tai niistä osan
lähettämiseksi muualle unioniin tai MMA:lle. Korvaavan EUR.1-tavaratodistuksen
tai -tavaratodistukset antaa tullitoimipaikka, jonka valvontaan tuotteet
asetetaan. 26 artikla
Kauppalaskuilmoituksen laatimisedellytykset 1. Edellä 21 artiklan b
alakohdassa tarkoitetun kauppalaskuilmoituksen voivat laatia: a) jäljempänä 27 artiklassa tarkoitettu
valtuutettu viejä; tai b) kuka tahansa viejä yhdestä tai useammasta
kollista muodostuvalle, yhteensä enintään 10 000 euron arvosta
alkuperätuotteita sisältävälle lähetykselle. 2. Kauppalaskuilmoitus voidaan
laatia, jos tuotteita voidaan pitää MMA:n, talouskumppanuussopimusmaan tai
unionin alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän liitteen muut vaatimukset. 3. Viejän, joka laatii
kauppalaskuilmoituksen, on oltava valmis milloin tahansa viejämaan tai -alueen
tulliviranomaisten pyynnöstä esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla
todistetaan tuotteiden alkuperäasema ja tämän liitteen muiden vaatimusten
täyttyminen. 4. Viejä laatii
kauppalaskuilmoituksen kirjoittamalla koneella, leimaamalla tai painamalla
kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan
lisäyksessä VI olevan tekstin mukaisen ilmoituksen käyttäen yhtä liitteessä
annetuista erikielisistä toisinnoista ja viejämaan tai -alueen sisäisen
lainsäädännön mukaisesti. Jos ilmoitus kirjoitetaan käsin, se on kirjoitettava
musteella painokirjaimin. 5. Kauppalaskuilmoituksissa on
oltava viejän käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus. Jäljempänä 27
artiklassa tarkoitettua valtuutettua viejää ei kuitenkaan vaadita
allekirjoittamaan tällaisia ilmoituksia, jos hän antaa viejämaan
tulliviranomaisille kirjallisen sitoumuksen, että hän ottaa jokaisesta
kauppalaskuilmoituksesta, josta hänet voidaan tunnistaa, täyden vastuun, niin
kuin hän olisi käsin allekirjoittanut sen. 6. Viejä voi laatia
kauppalaskuilmoituksen, kun siinä tarkoitetut tuotteet viedään maasta tai
viennin jälkeen, jos se esitetään tuojamaassa viimeistään kahden vuoden
kuluttua siitä, kun siinä tarkoitetut tuotteet on tuotu maahan. 27 artikla
Valtuutettu viejä 1. Viejämaan tulliviranomaiset
voivat antaa mille tahansa viejälle luvan laatia kauppalaskuilmoituksia
tuotteiden arvosta riippumatta. Tällaista lupaa hakevan viejän on annettava
kaikki tulliviranomaisten tarpeellisina pitämät takeet tuotteiden
alkuperäaseman ja muiden tässä liitteessä asetettujen vaatimusten täyttymisen
tarkastamiseksi. 2. Tulliviranomaiset voivat
asettaa valtuutetun viejän aseman myöntämiselle kaikki tarpeellisena pitämänsä
edellytykset. 3. Tulliviranomaisten on
annettava valtuutetulle viejälle tullin lupanumero, joka on merkittävä
kauppalaskuilmoitukseen. 4. Tulliviranomaisten on
valvottava valtuutetun viejän luvankäyttöä. 5. Tulliviranomaiset voivat
milloin tahansa peruuttaa luvan. Niiden on tehtävä näin silloin, kun
valtuutettu viejä ei enää anna 1 kohdassa tarkoitettuja takeita tai täytä 2
kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä taikka muutoin käyttää lupaa väärin. 28 artikla
Alkuperäselvityksen voimassaolo 1. Alkuperäselvitys on voimassa
kymmenen kuukautta siitä päivästä, jona se on annettu viejämaassa, ja se on
esitettävä mainitun ajan kuluessa tuojamaan tulliviranomaisille. 2. Alkuperäselvitykset, jotka
esitetään tuojamaan tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun
esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelun soveltamista
varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä ennen määräajan
päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. 3. Muissa myöhästymistapauksissa
tuojamaan tulliviranomaiset voivat hyväksyä alkuperäselvitykset, jos tuotteet
on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä. 29 artikla
Alkuperäselvityksen esittäminen Alkuperäselvitys on esitettävä tuojamaan
tulliviranomaisille tässä maassa sovellettavien menettelyjen mukaisesti.
Mainitut viranomaiset voivat vaatia alkuperäselvityksen käännöksen ja ne voivat
lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään tuojan vakuutuksella
siitä, että tuotteet täyttävät tämän päätöksen soveltamiseksi vaadittavat
edellytykset. 30 artikla
Tuonti osalähetyksinä Jos tuojan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän
XVI ja XVII jaksoon tai nimikkeisiin 7308 ja 9406 kuuluva harmonoidun
järjestelmän yleisessä tulkintasäännössä 2 a tarkoitettu osiin purettu tai
kokoamaton tuote tuodaan maahan osalähetyksinä tuojavaltion tulliviranomaisten
määräämin edellytyksin, tulliviranomaisille esitetään tällaisesta tuotteesta
yksi alkuperäselvitys ensimmäistä osalähetystä tuotaessa. 31 artikla
Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämiseen 1. Yksityishenkilöiden
yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet ja matkustajien
henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan
alkuperätuotteina ilman, että alkuperäselvityksen esittämistä vaaditaan, jos
kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän tässä
liitteessä säädetyt vaatimukset ja kun ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen
todenmukaisuutta. Jos tuotteet lähetetään postitse, ilmoitus voidaan tehdä
tulliluetteloon CN22/CN23 tai kyseiseen asiakirjaan liitettävälle erilliselle
paperille. 2. Tuontia, joka on satunnaista
ja muodostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä
henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, ei pidetä kaupallisena,
jos tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen
tarkoitukseen. 3. Näiden tuotteiden yhteisarvo
ei kuitenkaan saa olla yli 500 euroa pikkulähetysten osalta eikä yli 1 200
euroa matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden
osalta. 32 artikla
Kumulaatiota koskeva tiedotusmenettely 1. Sovellettaessa 2 artiklan 2
kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa muista MMA:ista tai unionista tulevien ainesten
tämän liitteen mukainen alkuperäasema todistetaan EUR.1-tavaratodistuksella tai
hankkijan ilmoituksella, jonka viejä antaa siinä maassa, josta aines tulee.
Hankkijan ilmoituksen malli on lisäyksessä VII. 2. Sovellettaessa 2 artiklan 2
kohtaa ja 7 artiklan 2 kohtaa muissa MMA:issa tai unionissa suoritettu
valmistus tai käsittely todistetaan hankkijan ilmoituksella, jonka viejä antaa
siinä maassa, josta aines tulee. Hankkijan ilmoituksen malli on lisäyksessä
VIII. 3. Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa
hankkijan on annettava erillinen hankkijan ilmoitus jokaisen aineslähetyksen
osalta lähetystä koskevassa kauppalaskussa tai sen liitteessä taikka
lähetysluettelossa tai muussa lähetystä koskevassa kaupallisessa asiakirjassa,
jossa ainesten kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi. Hankkijan ilmoitus voidaan laatia valmiille
lomakkeelle. Hankkijan ilmoitus on allekirjoitettava
käsin. Kun kauppalasku ja hankkijan ilmoitus laaditaan tietokoneella, hankkijan
ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse välttämättä allekirjoittaa käsin, jos
hankkijayrityksessä asiasta vastaava työntekijä voidaan tunnistaa
tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla siinä maassa tai sillä alueella, jossa
hankkijan ilmoitus on laadittu. Mainitut tulliviranomaiset voivat vahvistaa
tämän kohdan soveltamisen edellytykset. Hankkijan ilmoitus esitetään sille tuotteet
vievän MMA:n toimivaltaiselle tullitoimipaikalle, jota on pyydetty antamaan
EUR.1-tavaratodistus. 4. Sovellettaessa 8 ja 10
artiklaa unionin ja kyseisen maan asianomaisen vapaakauppasopimuksen mukainen
alkuperäasema todistetaan kyseisessä vapaakauppasopimuksessa vahvistetuilla
alkuperäselvityksillä. 5. Sovellettaessa 9 artiklaa
komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93[23]
mukainen alkuperäasema on todistettava samassa asetuksessa vahvistetuilla
alkuperäselvityksillä. 6. Edellä 1, 2, 4 ja 5 kohdassa
tarkoitetuissa tapauksissa EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan tai
kauppalaskuilmoitukseen on soveltuvin osin merkittävä ”OCT cumulation”, ”EU
cumulation”, ”EPA cumulation” ”cumulation with GSP country” tai ”extended
cumulation with country x” tai ”Cumul PTOM”, ”Cumul UE”, ”cumul avec pays APE”,
”cumul pays SPG tai ”cumul étendu avec le pays x”. 33 artikla
Täydentävät asiakirjat Edellä 22 artiklan 3 kohdassa ja 26 artiklan 3
kohdassa tarkoitetut asiakirjat, joita käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa
tai kauppalaskuilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää MMA:n,
unionin tai talouskumppanuussopimusmaan alkuperätuotteina ja että ne täyttävät
tämän liitteen muut vaatimukset, voivat olla muun muassa seuraavia: a) esimerkiksi viejän tai hankkijan
tileihin tai sisäiseen kirjanpitoon sisältyvät välittömät todisteet toimista,
jotka tämä on suorittanut tavaroiden tuottamiseksi; b) asiakirjat, joilla osoitetaan
tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on
annettu tai laadittu MMA:ssa, unionissa tai talouskumppanuussopimusmaassa,
jossa näitä asiakirjoja käytetään sisäisen lainsäädännön mukaisesti; c) asiakirjat, joilla osoitetaan
tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten valmistus tai käsittely MMA:issa,
Euroopan unionissa tai talouskumppanuussopimusmaassa ja jotka on annettu tai
laadittu MMA:ssa, unionissa tai talouskumppanuussopimusmaassa, jossa näitä
asiakirjoja käytetään sisäisen lainsäädännön mukaisesti; d) EUR.1-tavaratodistukset tai kauppalaskuilmoitukset,
joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperäasema
ja jotka on annettu tai laadittu MMA:issa, unionissa tai
talouskumppanuussopimusmaassa tämän liitteen mukaisesti. 34 artikla
Alkuperäselvitysten ja todistusasiakirjojen säilyttäminen 1. Viejän, joka hakee
EUR.1-tavaratodistusta, on säilytettävä 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut
asiakirjat vähintään kolme vuotta. 2. Viejän, joka laatii
kauppalaskuilmoituksen, on säilytettävä tämän kauppalaskuilmoituksen jäljennös
ja 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. 3. Tuotteet vievän MMA:n
tulliviranomaisten, jotka antavat EUR.1-tavaratodistuksen, on säilytettävä 22
artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuslomake vähintään kolme vuotta. 4. Tuojamaan tulliviranomaisten
on säilytettävä niille esitetyt EUR.1-tavaratodistukset ja
kauppalaskuilmoitukset vähintään kolme vuotta. 35 artikla
Poikkeavuudet ja muotovirheet 1. Pienet poikkeavuudet
alkuperäselvityksen merkintöjen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien
täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä
eivät sinänsä tee alkuperäselvityksestä mitätöntä, jos asianmukaisesti
osoitetaan, että se vastaa tulliviranomaisille esitettyjä tuotteita. 2. Alkuperäselvityksessä olevat
selvät muotovirheet, kuten lyöntivirheet, eivät saa johtaa kyseisen asiakirjan
hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta
epäillä asiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuutta. 3 jakso Rekisteröidyn viejän järjestelmää
varten koskevat menettelyt 1 alajakso
Vientimenettelyt MMA:issa 36 artikla
Yleiset vaatimukset Tätä päätöstä sovelletaan seuraavissa
tapauksissa: a) kyseessä ovat tässä liitteessä
säädettyjen vaatimusten mukaiset tavarat, jotka vie 38 artiklassa tarkoitettu
rekisteröity viejä; b) kyseessä on yhdestä tai useammasta
kollista koostuva lähetys, joka sisältää minkä tahansa viejän viemiä
alkuperätuotteita, joiden yhteisarvo on enintään 10 000 euroa. 37 artikla
Rekisteröityjen viejien luettelo 1. MMA:iden toimivaltaisten
viranomaisten on perustettava maassaan sijaitsevia rekisteröityjä viejiä
koskeva sähköinen luettelo ja pidettävä se jatkuvasti ajan tasalla. Luettelo on
päivitettävä viipymättä, kun viejä poistetaan rekisteristä 41 artiklan 2 kohdan
mukaisesti. 2. Luettelossa on oltava
seuraavat tiedot: a) rekisteröidyn viejän nimi ja sen paikan
täydellinen osoite, johon rekisteröitynyt viejä on sijoittautunut tai jossa
tämä asuu, sekä asianomaisen maan tai alueen tunnus (ISO alpha 2 -maakoodi); b) rekisteröidyn viejän numero; c) tuotteet, jotka on tarkoitettu vietäviksi
tämän päätöksen mukaisesti (alustava luettelo harmonoidun järjestelmän ryhmistä
tai nimikkeistä siten kuin hakija pitää tarpeellisena); d) päivämäärät, josta alkaen ja johon asti
viejä on/oli rekisteröity; e) peruuttamisen syy (rekisteröidyn viejän
pyyntö / toimivaltaisten viranomaisten suorittama peruutus). Nämä tiedot ovat
ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten saatavilla. 3. MMA:iden toimivaltaisten
viranomaisten on ilmoitettava komissiolle rekisteröityjen viejien nimeämisessä
käytetystä kansallisesta numerointijärjestelmästä. Numeron alussa on oltava ISO
alpha 2 -maakoodi. 38 artikla
Rekisteröintipyyntö Jotta viejät voitaisiin rekisteröidä, niiden
on jätettävä hakemus 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille MMA:iden
toimivaltaisille viranomaisille lisäyksessä XI olevaa mallia käyttäen.
Hakemuksen täyttäessään viejät antavat luvan tallettaa antamansa tiedot
komission tietokantaan ja julkaista ei-luottamukselliset tiedot internetissä. Toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä
hakemuksen vain, jos se on täytetty asianmukaisesti. 39 artikla
Rekisteröinnin peruuttaminen 1. Rekisteröityjen viejien,
jotka eivät enää täytä edellytyksiä tämän päätöksen kohteena olevien tavaroiden
viemiseksi tai jotka eivät enää aio viedä tällaisia tavaroita, on ilmoitettava
tästä MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille, joiden on viipymättä
poistettava ne kyseisessä MMA:ssa pidettävästä rekisteröityjen viejien
luettelosta. 2. Jos rekisteröidyt viejät
tahallaan tai tuottamuksesta laativat tai laadituttavat sellaisia vääriä
tietoja sisältävän alkuperävakuutuksen tai muun todisteasiakirjan, jotka
johtavat siihen, että tullietuuskohtelu saadaan säännönvastaisesti tai
vilpillisesti, MMA:n toimivaltaisten viranomaisten on poistettava viejä
asianomaisen MMA:n pitämästä rekisteröityjen viejien luettelosta, sanotun
kuitenkaan rajoittamatta MMA:n rangaistus- ja seuraamusjärjestelmän
soveltamista. 3. Rekisteröityjen viejien
luettelosta poistamisella on vaikutusta vain sellaisiin vakuutuksiin, jotka
laaditaan poistamispäivän jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kesken
olevissa tarkastuksissa todettavien säännönvastaisuuksien mahdollista
vaikutusta. 4. Viejät, jotka toimivaltaiset
viranomaiset ovat poistaneet rekisteröityjen viejien luettelosta 2 kohdan
mukaisesti, voidaan lisätä uudelleen rekisteröityjen viejien luetteloon vasta
sen jälkeen, kun ne ovat todistaneet MMA:n toimivaltaisille viranomaisille,
että ne ovat korjanneet poistamisen aiheuttaneen tilanteen. 40 artikla
Täydentävät asiakirjat 1. Sekä rekisteröityjen että
muiden viejien on noudatettava seuraavia velvoitteita: a) niiden on pidettävä asianmukaista
liikekirjanpitoa etuuskohteluun oikeutettujen tavaroiden tuotannosta ja
luovutuksista; b) niiden on pidettävä saatavilla kaikki
valmistuksessa käytettyihin aineksiin liittyvät todisteet; c) niiden on säilytettävä kaikki
valmistuksessa käytettyihin aineksiin liittyvät tulliasiakirjat; d) niiden on pidettävä kirjaa vähintään
kolmen vuoden ajan alkuperävakuutuksen laatimisvuoden päättymisestä tai
pidempään, jos näin kansallisessa lainsäädännössä määrätään, –
laatimistaan alkuperävakuutuksista ja –
alkuperä- ja ei-alkuperäaineksistaan, tuotannostaan
ja varastoistaan. 2. Ensimmäisen kohdan d
alakohdassa tarkoitettu kirjanpito voi olla sähköinen, mutta sen on
mahdollistettava vientituotteiden valmistuksessa käytettyjen kaikkien ainesten
jäljittäminen ja niiden alkuperäaseman vahvistaminen. 3. Edellä 1 ja 2 kohdassa
säädettyjä velvoitteita sovelletaan myös tavarantoimittajiin, jotka antavat
viejille hankkijan ilmoituksia, joissa vahvistetaan niiden toimittamien
tavaroiden alkuperäasema. 41 artikla
Alkuperän todistaminen 1. Viejän on laadittava
alkuperävakuutus, kun siihen liittyvät tuotteet viedään, jos asianomaisia
tavaroita voidaan pitää kyseisen MMA:n alkuperätuotteina. 2. Poiketen siitä, mitä 1
kohdassa säädetään, alkuperävakuutus voidaan poikkeuksellisesti laatia viennin
jälkeen (”jälkikäteen annettu vakuutus”) edellyttäen, että se esitetään siinä
jäsenvaltiossa, jossa tuote ilmoitettiin vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi,
viimeistään kaksi vuotta viennin jälkeen. 3. Viejän on annettava
alkuperävakuutus unionissa olevalle asiakkaalleen, ja siinä on oltava
lisäyksessä XII eritellyt tiedot. Alkuperävakuutus on laadittava englannin tai
ranskan kielellä. Se voidaan laatia mille tahansa kaupalliselle
asiakirjalle, josta asianomainen viejä ja kyseessä olevat tavarat voidaan
tunnistaa. 4. Kun 2 ja 7 artiklan mukaista
kumulaatiota sovelletaan ja viejä vie tuotteen, jonka valmistuksessa on
käytetty MMA:n tai Euroopan unionin alkuperäaineksia, viejän on otettava
huomioon ainesten hankkijan antama alkuperävakuutus. 5. Tällaisissa tapauksissa
viejän laatimassa alkuperävakuutuksessa on tapauksen mukaan oltava ilmaisu ”EU
cumulation”, ”OCT cumulation”, ”Cumul UE” tai ”cumul PTOM”. 6. Kun 8 ja 10 artiklan mukaista
laajennettua kumulaatiota sovelletaan ja viejä vie tuotteen, jonka
valmistuksessa on käytetty sellaisen maan alkuperäaineksia, jonka kanssa
laajennettu kumulaatio on sallittua, viejän on otettava huomioon ainesten
hankkijan antama alkuperäselvitys, joka on annettu unionin ja asianomaisen maan
välisen vapaakauppasopimuksen määräysten mukaisesti. Tällöin viejän laatimassa alkuperävakuutuksessa on
oltava ilmaisu ”cumulation with EPA country” tai ”extended cumulation with
country x” tai ”cumul avec pays APE” tai ”cumul étendu avec le pays x”. 7. Sovellettaessa 9 artiklan
mukaista kumulaatiota asetuksen (ETY) N:o 2454/93 mukainen alkuperäasema on
todistettava samassa asetuksessa vahvistetuilla alkuperäselvityksillä. Tällöin viejän laatimassa alkuperävakuutuksessa on
oltava ilmaisu ”cumulation with GSP country” tai ”cumul avec pays SPG”. 42 artikla
Alkuperäselvityksen esittäminen 1. Kullekin lähetykselle on
laadittava alkuperävakuutus. 2. Alkuperävakuutus on voimassa
12 kuukautta siitä päivämäärästä alkaen, jona viejä laati sen. 3. Yksi alkuperävakuutus voi
kattaa useita lähetyksiä, jos tavarat täyttävät seuraavat edellytykset: a) ne ovat harmonoidun järjestelmän 2
yleisen tulkintasäännön a alakohdassa tarkoitettuja osiin purettuja tai
kokoamattomia tuotteita; b) ne kuuluvat harmonoidun järjestelmän XVI
tai XVII jaksoon tai nimikkeeseen 7308 tai 9406; ja c) ne on tarkoitus tuoda osalähetyksinä. 2
alajakso
Vapaaseen liikkeeseen luovutusta Euroopan unionissa koskevat menettelyt 43 artikla
Alkuperäselvityksen esittäminen 1. Vapaaseen liikkeeseen
luovutusta koskevassa tulli-ilmoituksessa on viitattava alkuperävakuutukseen.
Alkuperävakuutus on pidettävä tulliviranomaisten saatavilla, ja nämä voivat
pyytää sen esittämistä ilmoituksen tarkastamiseksi. Nämä viranomaiset voivat
myös vaatia vakuutuksen kääntämistä asianomaisen jäsenvaltion viralliselle
kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä. 2. Jos tavaranhaltija pyytää
tämän päätöksen soveltamista, vaikka sillä ei ole hallussaan alkuperävakuutusta
vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan tulli-ilmoituksen
vastaanottohetkellä, kyseistä ilmoitusta on pidettävä asetuksen (ETY) N:o
2454/93 253 artiklan 1 kohdan mukaisena epätäydellisenä ilmoituksena ja sitä on
käsiteltävä tämän mukaisesti. 3. Ennen kuin tavarat
ilmoitetaan luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen tavaranhaltijan on
asianmukaisella tavalla varmistettava, että tavarat noudattavat tässä
liitteessä vahvistettuja sääntöjä, tarkastamalla erityisesti a) 58 artiklassa tarkoitetusta
tietokannasta, että viejä on rekisteröity alkuperävakuutusten laatijaksi,
paitsi jos lähetettävien alkuperätuotteiden yhteisarvo on enintään 10 000
euroa; ja b) että alkuperävakuutus on laadittu
lisäyksen XII mukaisesti. 44 artikla
Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä 1. Seuraavat tuotteet on
vapautettava velvoitteesta laatia ja esittää alkuperävakuutus: a) yksityishenkilöiden yksityishenkilöille
pieninä lähetyksinä lähettämät tuotteet, joiden yhteisarvo on enintään 500
euroa; b) matkustajien henkilökohtaisiin
matkatavaroihin sisältyvät tuotteet, joiden yhteisarvo on enintään 1 200
euroa. 2. Edellä 1 kohdassa
tarkoitettujen tuotteiden on täytettävä seuraavat edellytykset: a) kyseessä ei ole kaupallinen tuonti; b) niiden on ilmoitettu täyttävän tämän
päätöksen soveltamiseksi säädetyt edellytykset; c) edellä b alakohdassa tarkoitetun
ilmoituksen todenmukaisuutta ei ole syytä epäillä. 3. Edellä 2 kohdan a alakohtaa
sovellettaessa tuontia ei pidetä kaupallisena, jos kaikki seuraavat
edellytykset täyttyvät: a) tuonti on satunnaista; b) tuonti koostuu ainoastaan vastaanottajien
tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön
tarkoitetuista tuotteista; c) tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään
kaupalliseen tarkoitukseen. 45 artikla Poikkeavuudet ja muotovirheet 1. Pienet poikkeavuudet
alkuperävakuutuksessa ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi
tulliviranomaisille esitetyissä asiakirjoissa olevien tietojen välillä eivät
sinänsä tee alkuperävakuutuksesta mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan,
että se vastaa asianomaisia tuotteita. 2. Alkuperävakuutuksessa olevat
selvät muotovirheet, kuten lyöntivirheet, eivät saa johtaa asiakirjan
hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta
epäillä kyseisen asiakirjan merkintöjen oikeellisuutta. 46 artikla
Alkuperäselvityksen voimassaolo Alkuperävakuutukset, jotka esitetään tuojamaan
tulliviranomaisille 41 artiklan 2 kohdassa mainitun voimassaoloajan päätyttyä,
voidaan hyväksyä tullietuuksien soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat
jääneet esittämättä ennen määräajan päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden
vuoksi. Muissa myöhästymistapauksissa tuojamaan tulliviranomaiset voivat
hyväksyä alkuperävakuutukset, jos tuotteet on esitetty tullille ennen mainitun
määräajan päättymistä. 47 artikla
Osalähetyksinä tapahtuvaa tuontia koskeva menettely 1. Edellä 42 artiklan 3 kohdassa
tarkoitettua menettelyä on sovellettava jäsenvaltioiden tulliviranomaisten
määrittämän ajan. 2. Peräkkäisiä vapaaseen
liikkeeseen luovutuksia valvovien tuojajäsenvaltion tulliviranomaisten on
tarkastettava, että osalähetykset muodostavat osan niistä osiin puretuista tai
kokoamattomista tuotteista, joille alkuperävakuutus on laadittu. 48 artikla
Alkuperävakuutuksen korvaaminen 1. Jos tuotteita ei ole vielä
luovutettu vapaaseen liikkeeseen, alkuperävakuutus voidaan korvata yhdellä tai
useammalla tavaranhaltijoiden laatimalla korvaavalla alkuperävakuutuksella
kaikkien tai joidenkin tuotteiden lähettämiseksi muualle unionin tullialueelle.
Tavaranhaltijoiden ei tarvitse itse olla rekisteröityjä viejiä saadakseen
laatia korvaavia alkuperävakuutuksia. 2. Kun alkuperävakuutus
korvataan, alkuperäiseen alkuperävakuutukseen on merkittävä seuraavat tiedot: a) korvaavan (korvaavien)
alkuperävakuutuksen (-vakuutuksien) merkinnät; b) lähettäjän nimet ja osoitteet; c) vastanottaja(t) unionissa. Alkuperäiseen alkuperävakuutukseen on tehtävä
merkintä ”Replaced” tai ”Remplacée”. 3. Korvaavassa alkuperävakuutuksessa
on oltava seuraavat tiedot: a) kaikki uudelleen lähetettyjä tuotteita
koskevat tiedot; b) alkuperäisen alkuperävakuutuksen
laatimispäivämäärä; c) kaikki tarvittavat lisäyksessä XII
eritellyt maininnat; d) tuotteiden lähettäjän nimi ja osoite
unionissa; e) vastaanottajan nimi ja osoite unionissa; f) korvaamispäivämäärä ja -paikka. Korvaavan alkuperävakuutuksen laativa henkilö voi
liittää korvaavan alkuperävakuutuksen mukaan jäljennöksen alkuperäisestä
alkuperävakuutuksesta. 4. Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa
sovelletaan soveltuvin osin vakuutuksiin, joilla korvataan alkuperävakuutukset,
jotka itsekin ovat korvaavia alkuperävakuutuksia. 5. Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa
sovelletaan soveltuvin osiin korvaaviin alkuperävakuutuksiin, jos kyseessä on
18 artiklan mukainen osalähetys. 49 artikla
Alkuperävakuutuksen tarkastaminen 1. Jos tulliviranomaiset
epäilevät tuotteiden alkuperäasemaa, ne voivat pyytää tavaranhaltijaa
esittämään vahvistamassaan kohtuullisessa määräajassa kaikki käytettävissä
olevat todisteet ilmoituksessa olevien alkuperämerkintöjen paikkansapitävyyden
tai 18 artiklan mukaisten edellytysten noudattamisen tarkastamiseksi. 2. Tulliviranomaiset voivat
evätä tullietuustoimenpiteen soveltamisen 64 artiklassa säädetyn
tarkastusmenettelyn ajaksi, jos a) tavaranhaltijan antamat tiedot eivät ole
riittävät vahvistamaan tuotteiden alkuperäasemaa taikka 17 artiklan 2 kohdassa
tai 18 artiklassa säädettyjen edellytysten noudattamista; b) tavaranhaltija ei vastaa 1 kohdassa
tarkoitetussa tietojen antamiselle vahvistetussa määräajassa. 3. Odotettaessa joko 1 kohdassa
tarkoitettuja tavaranhaltijalta pyydettyjä tietoja tai 2 kohdassa tarkoitetun
tarkastusmenettelyn tuloksia, tuotteet on luovutettava tuojalle, jos
tarpeellisiksi katsotut varotoimenpiteet toteutetaan. 50 artikla
Etuuskohtelun epääminen 1. Tuojajäsenvaltion
tulliviranomaisten on evättävä tämän päätöksen soveltaminen ilman velvoitetta
pyytää lisätodisteita tai lähettää tarkastuspyyntöä MMA:han, jos a) tavarat eivät ole samoja kuin
alkuperävakuutuksessa mainitut tavarat; b) tavaranhaltija ei esitä
alkuperävakuutusta asianomaisista tuotteista, vaikka tällaista vakuutusta
edellytetään; c) tavaranhaltijan hallussa olevan
alkuperävakuutuksen on laatinut joku muu kuin MMA:n rekisteröity viejä, sanotun
kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan b kohdan ja 44 artiklan 1 kohdan
soveltamista; d) alkuperävakuutus ei ole laadittu
lisäyksen XII mukaisesti; e) 18 artiklan edellytykset eivät täyty. 2. Tuojajäsenvaltion
tulliviranomaisten on evättävä tämän päätöksen soveltaminen MMA:n
toimivaltaisille viranomaisille osoitetun 60 artiklassa tarkoitetun
tarkastuspyynnön vuoksi, jos tuojajäsenvaltion tulliviranomaiset a) ovat vastaanottaneet vastauksen, jonka
mukaan viejä ei ollut oikeutettu laatimaan alkuperävakuutusta; b) ovat vastaanottaneet vastauksen, jonka
mukaan asianomaiset tuotteet eivät ole MMA:n alkuperätuotteita tai 17 artiklan
2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyneet; c) epäilivät perustellusti
alkuperävakuutuksen pätevyyttä tai tavaranhaltijan kyseessä olevien tuotteiden
todellisesta alkuperästä antamien tietojen paikkansapitävyyttä tehdessään
tarkastuspyynnön; ja –
eivät ole vastaanottaneet vastausta 60 artiklan
mukaisessa määräajassa; tai –
ovat saaneet vastauksen, joka ei anna riittäviä
vastauksia pyynnössä esitettyihin kysymyksiin. V
osasto
Hallinnollisen yhteistyön menetelmät 1 JAKSO
YLEISTÄ 51 artikla
Yleiset periaatteet 1. Jotta etuuskohtelua
sovellettaisiin oikein, MMA:iden on sitouduttava a) ottamaan käyttöön tarvittavat
hallinnolliset rakenteet ja järjestelmät, mukaan lukien soveltuvin osin
kumulaation soveltamiseksi tarvittavat menettelyt, tässä liitteessä säädettyjen
sääntöjen ja menettelyjen täytäntöönpanemiseksi ja hallinnoimiseksi kyseisessä
maassa ja pidettävä niitä yllä; b) tekemään yhteistyötä toimivaltaisten
viranomaisten kautta komission ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten kanssa. 2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa
tarkoitettuun yhteistyöhön kuuluvat a) kaiken tarvittavan tuen antaminen
komission pyynnöstä silloin, kun komissio tarkastaa tämän liitteen
asianmukaisen täytäntöönpanon kyseisessä maassa, mukaan lukien komission tai
jäsenvaltioiden tulliviranomaisten suorittamat paikalla tehtävät tarkastukset; b) tuotteiden alkuperäaseman ja tässä
liitteessä säädettyjen muiden edellytysten noudattamisen tarkastaminen, mukaan
lukien komission tai jäsenvaltioiden tulliviranomaisten pyynnöstä
alkuperätutkimusten yhteydessä suoritettavat paikalla tehtävät tarkastukset,
sanotun kuitenkaan rajoittamatta 49, 50, 55 ja 56 artiklan soveltamista. c) jos tarkastusmenettely tai muu
käytettävissä oleva tieto osoittaa, että tämän liitteen säännöksiä ilmeisesti
rikotaan, MMA:n on omasta aloitteestaan tai komission taikka jäsenvaltioiden
tulliviranomaisten pyynnöstä suoritettava tarvittavat tutkimukset tai
toteutettava tarvittavat toimenpiteet tutkimusten suorittamiseksi asianmukaista
kiireellisyyttä noudattaen, jotta tällaiset rikkomukset voidaan todeta ja
estää. Komissio ja jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat osallistua näihin
tutkimuksiin. 3. MMA:iden on esitettävä
komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2015 virallinen sitoumus 1 kohdan
vaatimusten noudattamiseksi. 52 artikla
Julkaisemisvaatimukset ja säännösten noudattaminen 1. Komissio julkaisee Euroopan
unionin virallisessa lehdessä (C-sarjassa) luettelon MMA:ista ja
päivämäärän, jona niiden on katsottu täyttäneen 51 ja 54 artiklassa tai 57
artiklassa tarkoitetut edellytykset. Komissio saattaa tämän luettelon ajan
tasalle, kun uusi MMA täyttää samat ehdot. 2. Kun tämän liitteen mukaisia
MMA:n alkuperätuotteita luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionissa, niihin
sovelletaan tariffietuuksia ainoastaan, jos ne on viety 1 kohdassa
tarkoitetussa luettelossa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. 3. MMA:n katsotaan noudattavan
51 ja 54 artiklan tai 57 artiklan säännöksiä päivänä, jona se on a) se on tehnyt 54 artiklan 1 kohdassa tai
57 artiklan 1 kohdassa ja tarvittaessa 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun
ilmoituksen ja b) toimittanut 51 artiklan 1 kohdassa
tarkoitetun sitoumuksen. 4. Tämän liitteen IV osaston 3
jakson ja V osaston 3 jakson täytäntöönpanemiseksi MMA:iden on toimitettava 57
artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot vähintään kolme kuukautta
ennen kuin rekisteröidyn viejän järjestelmää aletaan tosiasiallisesti soveltaa
niiden alueella. 53 artikla
Seuraamukset Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii
tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille
etuuskohtelun. 2 JAKSO
ENNEN REKISTERÖIDYN VIEJÄN JÄRJESTELMÄN SOVELTAMISTA NOUDATETTAVAT
HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT 54 artikla
Leimasimista ja osoitteista tiedottaminen 1. MMA:iden on ilmoitettava
komissiolle sellaisten alueellaan sijaitsevien viranomaisten nimet ja
osoitteet, jotka a) ovat asianomaisen maan valtion
viranomaisia ja joilla on toimivalta tukea komissiota ja jäsenvaltioiden
tulliviranomaisia tässä osastossa säädetyssä hallinnollisessa yhteistyössä; b) ne tulliviranomaiset, jotka ovat
toimivaltaisia antamaan EUR.1-tavaratodistuksia ja suorittamaan
EUR.1-tavaratodistusten kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastuksia; 2. MMA:iden on toimitettava
komissiolle käyttämiensä leimasinten leimanäytteet. 3. MMA:iden on ilmoitettava
komissiolle viipymättä mahdollisista muutoksista 1 ja 2 kohdan nojalla
ilmoitettuihin tietoihin. 4. Komissio välittää nämä tiedot
jäsenvaltioiden tulliviranomaisille. 55 artikla
Alkuperäselvityksen tarkastaminen 1. Alkuperäselvitysten
jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina kun tuojamaan
tulliviranomaisilla on perusteltua aihetta epäillä tällaisten asiakirjojen
aitoutta, tuotteiden alkuperäasemaa tai muiden tässä liitteessä säädettyjen
vaatimusten täyttymistä. 2. Edellä olevan 2 kohdan
määräyksiä sovellettaessa tuojamaan tulliviranomaiset palauttavat viejämaan
tulliviranomaisille EUR.1-tavaratodistuksen ja kauppalaskun, jos se on esitetty,
kauppalaskuilmoituksen tai näiden asiakirjojen jäljennökset ja esittävät
tarvittaessa syyt tarkastuspyyntöön. Jälkitarkastuspyynnön tueksi toimitetaan
kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella alkuperäselvityksessä
olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi. 3. Tarkastuksen suorittavat
viejämaan tulliviranomaiset. Tätä varten niillä on oikeus vaatia
todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisiksi
katsomiaan tarkastuksia. 4. Jos tuojamaan
tulliviranomaiset päättävät lykätä etuuskohtelun myöntämistä kyseisille
tuotteille siihen asti, kun tarkastuksen tulokset on saatu, niiden on
luovutettava tuotteet tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varmuustoimenpiteet
toteutetaan. 5. Tarkastuksen tulokset on
ilmoitettava tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian.
Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko asiakirjat aitoja ja
voidaanko kyseisiä tuotteita pitää MMA:n, unionin tai
talouskumppanuussopimusmaan alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne tämän liitteen
muut vaatimukset. 6. Jos perustellun epäilyn
tapauksessa vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön
päivämäärästä tai saadussa vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen
ratkaisemiseksi, ovatko kyseiset asiakirjat aitoja tai mikä on tavaroiden
tosiasiallinen alkuperä, tarkastusta pyytäneet tulliviranomaiset epäävät
etuuskohtelun myöntämisen, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa. 56 artikla
Hankkijan ilmoitusten tarkastaminen 1. Hankkijan ilmoitus
tarkastetaan pistokokein tai aina kun tuojamaan tulliviranomaisilla on aihetta
epäillä asiakirjan aitoutta, tuotteiden alkuperäasemaa tai kyseisten ainesten
tosiasiallista alkuperää koskevien tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä. 2. Tulliviranomaiset, joille
hankkijan ilmoitus esitetään, voivat pyytää sen maan tulliviranomaisia, jossa
ilmoitus on laadittu, antamaan lisäyksessä IX esitetyn mallin mukaisen
tiedotustodistuksen. Vaihtoehtoisesti tulliviranomaiset, joille hankkijan
ilmoitus esitetään, voivat pyytää viejää esittämään sen valtion
tulliviranomaisten antaman tiedotustodistuksen, jossa ilmoitus on laadittu. Tiedotustodistuksen antaneen tullitoimipaikan on
säilytettävä todistuksen jäljennös vähintään kolme vuotta. 3. Tarkastuksen tulokset
ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille niin pian kuin
mahdollista. Näistä tuloksista on käytävä selkeästi ilmi, onko ainesten asemaa
koskeva ilmoitus oikea. 4. Tarkastuksia varten
hankkijoiden on säilytettävä ilmoituksen sisältävän asiakirjan jäljennös sekä kaikki
tarvittavat todisteet ainesten tosiasiallisesta asemasta vähintään kolme
vuotta. 5. Sen valtion
tulliviranomaisilla, jossa hankkijan ilmoitus on laadittu, on oikeus vaatia
todistusaineistoa tai tehdä tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia hankkijan ilmoituksen
oikeellisuuden tarkastamiseksi. 6. Virheellisen hankkijan
ilmoituksen perusteella annettuja tai laadittuja EUR.1-tavaratodistuksia tai
kauppalaskuilmoituksia pidetään mitättöminä. 3 JAKSO
REKISTERÖIDYN
VIEJÄN JÄRJESTELMÄÄN SOVELLETTAVAT HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT 57 artikla
Leimasimista ja osoitteista tiedottaminen 1. MMA:iden on ilmoitettava
komissiolle sellaisten alueellaan sijaitsevien viranomaisten nimet ja
osoitteet, jotka a) ovat asianomaisen maan valtion
viranomaisia ja joilla on toimivalta tukea komissiota ja jäsenvaltioiden
tulliviranomaisia tässä osastossa säädetyssä hallinnollisessa yhteistyössä; b) ovat asianomaisen maan valtion
viranomaisia tai toimivat hallituksen valtuutuksella ja joilla on toimivalta
rekisteröidä viejiä ja poistaa ne rekisteröityjen viejien luettelosta. 2. MMA:iden on ilmoitettava
komissiolle viipymättä mahdollisista muutoksista 1 ja 2 kohdan nojalla
ilmoitettuihin tietoihin. 3. Komissio välittää nämä tiedot
jäsenvaltioiden tulliviranomaisille. 58 artikla
Rekisteröityjen viejien tietokannan perustaminen 1. Komissio perustaa
rekisteröityjä viejiä koskevan sähköisen tietokannan MMA:iden valtion
viranomaisten ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamien tietojen
perusteella. 2. Vain komissiolla on pääsy tähän
tietokantaan ja sen sisältämiin tietoihin. Ensimmäisessä kohdassa
tarkoitettujen viranomaisten on varmistettava, että komissiolle toimitettavat
tiedot ovat ajan tasalla ja että ne ovat täydelliset ja täsmälliset. 3. Ensimmäisessä kohdassa
tarkoitetussa tietokannassa käsiteltävät tiedot on julkaistava internetissä,
lukuun ottamatta 28 artiklassa tarkoitetun, viejäksi rekisteröitymistä koskevan
hakemuksen 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja. 4. Ensimmäisessä kohdassa
tarkoitetussa tietokannassa käsitellyt henkilötiedot voidaan siirtää kolmansiin
maihin tai kansainvälisille järjestöille tai antaa niiden käyttöön ainoastaan
asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklaa noudattaen. 5. Tällä päätöksellä ei millään
tavalla vaikuteta unionin ja kansallisen lainsäädännön säännösten mukaiseen
yksilöiden suojelun tasoon henkilötietojen käsittelyssä eikä sillä muuteta
erityisesti direktiivin 95/46/EY mukaisia jäsenvaltioiden velvollisuuksia
niiden suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä eikä asetuksen (EY) N:o
45/2001 mukaisia unionin toimielinten ja muiden elinten velvollisuuksia niiden
käsitellessä henkilötietoja tehtäviään suorittaessaan. 6. Komissio julkaisee
internetissä lisäyksessä XI olevassa 1 ja 3 kohdassa (jotka liittyvät
toimintojen kuvaukseen) sekä sen 4 ja 5 kohdassa luetellut viejien tunniste- ja
rekisteröintitiedot ainoastaan, jos kyseiset viejät ovat vapaaehtoisesti
antaneet yksilöidyn ja tietoisen kirjallisen etukäteissuostumuksensa siihen. 7. Viejille on annettava
asetuksen (EY) N:o 45/2001 11 artiklassa säädetyt tiedot. 8. Lisäyksessä XI lueteltuihin,
kansallisissa järjestelmissä käsiteltäviin rekisteröintitietoihin liittyviin
henkilöiden oikeuksiin sovelletaan heidän henkilötietonsa tallentaneen
jäsenvaltion lakia, jolla direktiivi 95/46/EY on pantu täytäntöön. 9. Edellä 1–4 kohdassa
tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyyn keskustietokannassa liittyviin
henkilöiden oikeuksiin sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001. 10. Kansallisten
tietosuojavalvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on
toimivaltansa rajoissa tehtävä aktiivisesti yhteistyötä ja varmistettava 1–4
kohdassa tarkoitetun tietokannan koordinoitu valvonta. 59 artikla
Alkuperän tarkastaminen 1. Tuotteiden alkuperäasemaa
koskevien sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi MMA:n toimivaltaisten
viranomaisten on suoritettava a) tuotteiden alkuperäasemaa koskevat
tarkastukset jäsenvaltioiden tulliviranomaisten pyynnöstä; b) säännölliset viejiin kohdistuvat
tarkastukset omasta aloitteestaan. Laajennettu kumulaatio sallitaan 10 artiklan
nojalla ainoastaan, jos maa, jonka kanssa unionilla on voimassa oleva
vapaakauppasopimus, on sitoutunut antamaan MMA:lle tukeaan hallinnolliseen
yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä samalla tavalla kuin se antaisi tällaista
tukea jäsenvaltioiden tulliviranomaisille asianomaisen vapaakauppasopimuksen
asiaankuuluvien määräysten mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa
tarkoitetuilla tarkastuksilla on varmistettava, että viejät täyttävät
velvoitteensa jatkuvasti. Niitä on tehtävä asianmukaisten riskianalyysin
perusteiden mukaisesti määritetyin väliajoin. Tätä varten MMA:iden
toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava viejiä antamaan jäljennökset tai
luettelo laatimistaan alkuperävakuutuksista. 3. MMA:iden toimivaltaisilla
viranomaisilla on oltava oikeus pyytää todisteita ja tarkastaa viejän tilit ja
soveltuvin osin viejälle tuotteita toimittavan tuottajan tilit, mukaan lukien
paikalla tehtävin tarkastuksin, ja muut asianmukaisina pidettävät tarkastukset. 60 artikla
Alkuperäselvityksen tarkastaminen 1. Alkuperävakuutusten
jälkitarkastukset on tehtävä pistokokein tai aina, kun jäsenvaltioiden
tulliviranomaisilla on perusteltua aihetta epäillä niiden aitoutta,
asianomaisten tuotteiden alkuperäasemaa tai muiden tässä liitteessä säädettyjen
vaatimusten täyttymistä. Kun jonkin jäsenvaltion tulliviranomaiset pyytävät
MMA:n toimivaltaisia viranomaisia tekemään yhteistyötä alkuperävakuutusten
pätevyyden, tuotteiden alkuperäaseman tai näiden molempien tarkastamiseksi, sen
on soveltuvin osin ilmoitettava pyynnössään syyt, miksi sillä on perusteltua
aihetta epäillä alkuperävakuutuksen pätevyyttä tai tuotteiden alkuperäasemaa. Tarkastuspyynnön tueksi voidaan toimittaa
alkuperävakuutuksen jäljennös ja muita lisätietoja tai -asiakirjoja, joiden
perusteella kyseisessä vakuutuksessa annettuja tietoja epäillään
virheellisiksi. Pyynnön esittävän jäsenvaltion on asetettava
kuuden kuukauden pituinen ensimmäinen määräaika tarkastuksen tulosten tiedoksi
antamiselle alkaen päivästä, jona tarkastuspyyntö tehtiin. 2. Jos epäilyyn on perusteltua
aihetta ja vastausta ei ole saatu 1 kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa tai
vastauksen sisältämät tiedot eivät ole riittävät tuotteiden tosiasiallisen
alkuperän määrittämiseksi, toimivaltaisille viranomaisille on lähetettävä
toinen tiedonanto. Tässä tiedonannossa on asetettava toinen määräaika, joka ei
saa olla kuutta kuukautta pidempi. 61 artikla
Muut säännökset 1. Edellä V osaston III jaksoa
ja VI osaston III jaksoa sovelletaan soveltuvin osin a) vientiin unionista MMA:han kahdenvälistä
kumulaatiota varten; b) vientiin yhdestä MMA:sta toiseen 2
artiklan 2 kohdassa säädettyä MMA-kumulaatiota varten. 2. Jäsenvaltion
tulliviranomaisen on unionin viejän pyynnöstä pidettävä tätä tämän päätöksen
mukaisena rekisteröitynä viejänä, jos viejä täyttää seuraavat edellytykset: a) viejällä on asetuksen (ETY) N:o 2454/93
4 k – 4 t artiklan mukainen EORI-numero; b) viejällä on jonkin etuusjärjestelyn
mukainen ”valtuutetun viejän” asema; c) viejä antaa asianomaisen jäsenvaltion
tulliviranomaiselle osoittamassaan pyynnössä seuraavat tiedot lomakkeella,
jonka malli on lisäyksessä XI: –
1 ja 4 kohdassa olevat tiedot; –
5 kohdassa vahvistettu sitoumus. VI
osasto
CEUTA JA MELILLA 62 artikla 1. Tämän liitteen
alkuperäselvitysten antamista, käyttöä ja jälkitarkastusta koskevia säännöksiä
sovelletaan soveltuvin osin MMA:sta Ceutaan ja Melillaan vietäviin tuotteisiin
sekä Ceutasta ja Melillasta MMA:han kahdenvälistä kumulaatiota varten vietäviin
tuotteisiin. 2. Ceutaa ja Melillaa pidetään
yhtenä alueena. 3. Espanjan tulliviranomaiset
vastaavat tämän liitteen soveltamisesta Ceutassa ja Melillassa. VII
osasto
LOPPUSÄÄNNÖKSET 63 artikla Rekisteröidyn viejän järjestelmää koskeva
poikkeus 1. Poiketen siitä, mitä tässä
liitteessä säädetään, komissio voi antaa päätöksiä, joiden mukaan 21–35
artiklaa ja 54–56 artiklaa voidaan soveltaa vientiin yhdestä tai useammasta
MMA:sta 1 päivän tammikuuta 2017 jälkeen. Poikkeus on voimassa ainoastaan niin kauan kuin on
tarpeen, jotta MMA kykenee soveltamaan 38–50 artiklaa ja 57–61 artiklaa. 2. MMA:iden, jotka haluavat
hyödyntää 1 kohdassa säädettyä poikkeusta, on tehtävä sitä koskeva pyyntö
komissiolle. Pyynnössä on ilmoitettava aika, joka tarvitaan kunnes kyseisen
MMA:n katsotaan olevan kykenevä soveltamaan 38–50 artiklaa ja 57–61 artiklaa. 3. Komissio antaa
täytäntöönpanosäädöksinä toimenpiteen, jolla myönnetään 1 kohdassa tarkoitettu
väliaikainen poikkeus. Täytäntöönpanosäädökset annetaan 64 artiklan 2 kohdassa
tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti. 64 artikla
Komiteamenettelyt 1. Komissiota avustaa asetuksen
(ETY) N:o 2913/92 247 a artiklalla perustettu tullikoodeksikomitea. 2. Jos tähän kohtaan viitataan,
sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 65 artikla
Soveltaminen 1. Tätä liitettä sovelletaan
siitä päivästä alkaen, jona tämä päätös tulee voimaan. 2. Tämän liitteen 52 artiklan 3
kohdan b alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015. 3. Tämän liitteen 8 artiklan 3
kohdan b alakohtaa sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2015. 4. Tämän liitteen 21–35 artiklaa
ja 54–56 artiklaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2006. 5. Tämän liitteen 38–50 artiklaa
ja 57–61 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017. Lisäys I ALKUHUOMAUTUKSET
1 huomautus – Yleistä Tässä liitteessä vahvistetaan 4 artiklan
mukaiset edellytykset, joilla tuotteita voidaan pitää asianomaisen MMA:n
alkuperätuotteina. Sääntöjä on neljänlaisia, ja ne vaihtelevat tuotteen mukaan: a) valmistuksessa tai käsittelyssä ei
ylitetä ei-alkuperäainesten enimmäismäärää; b) valmistettujen tuotteiden
harmonoidun järjestelmän nelinumeroinen nimike muuttuu muuksi kuin käytettyjen
ainesten nelinumeroinen nimike tai valmistettujen tuotteiden kuusinumeroinen
alanimike muuttuu muuksi kuin käytettyjen ainesten kuusinumeroinen alanimike; c) erityinen valmistus- ja
käsittelytoiminto suoritetaan; d) valmistus tai käsittely suoritetaan
tietyille kokonaan tuotetuille aineksille. 2 huomautus – Luettelon rakenne 2.1. Tuotettu tuote kuvataan 1 ja 2
sarakkeessa. Harmonoidussa järjestelmässä käytettävä ryhmän numero, nelinumeroinen
nimike tai kuusinumeroinen alanimike on 1 sarakkeessa. Kuvaus kyseiseen
nimikkeeseen tai ryhmään kuuluvista, harmonoidussa järjestelmässä käytettävistä
tavaroista on 2 sarakkeessa. 1 ja 2 sarakkeessa olevia merkintöjä koskeva yksi
tai useampi sääntö (”riittävän valmistuksen ehto”) on 3 sarakkeessa, jollei 2.4
huomautuksesta muuta johdu. Nämä valmistusehdot koskevat ainoastaan
ei-alkuperäaineksia. Jos 1 sarakkeen numeron edellä on ”ex”, tämä tarkoittaa,
että 3 sarakkeen sääntöä sovelletaan ainoastaan 2 sarakkeessa kuvattuun
nimikkeen osaan. 2.2. Kun 1 sarakkeeseen on ryhmitelty
useita harmonoidun järjestelmän nimikkeitä tai alanimikkeitä tai siinä on
mainittu ryhmän numero ja 2 sarakkeessa on tämän vuoksi yleisluonteinen tavaran
kuvaus, vastaavaa 3 sarakkeessa vahvistettua sääntöä sovelletaan kaikkiin
niihin tuotteisiin, jotka luokitellaan harmonoidussa järjestelmässä kyseisen
ryhmän nimikkeisiin tai johonkin 1 sarakkeessa ryhmiteltyihin nimikkeisiin tai
alanimikkeisiin. 2.3. Kun luettelossa on eri sääntöjä,
joita sovelletaan samaan nimikkeeseen kuuluviin eri tuotteisiin, jokaisessa
luetelmakohdassa on sen nimikkeen osan tavaran kuvaus, jota vastaava 3
sarakkeen sääntö koskee. 2.4 Kun 3 sarakkeessa on kaksi
vaihtoehtoista sääntöä ”tai”-sanalla erotettuina, viejä voi itse valita, kumpaa
käyttää. 3 huomautus – Esimerkkejä sääntöjen
soveltamisesta 3.1. Alkuperäaseman saaneita, muiden
tuotteiden valmistuksessa käytettäviä tuotteita koskevaa 4 artiklan 2 kohtaa on
sovellettava riippumatta siitä, onko tämä asema saatu siinä tehtaassa, jossa
nämä tuotteet käytetään vai jossakin muussa MMA:n tai unionin tehtaassa. 3.2. Suoritetun valmistuksen tai
käsittelyn on 5 artiklan mukaisesti ylitettävä mainitussa artiklassa luetellut
toiminnot. Jos näin ei tapahdu, tavaroille ei myönnetä tullietuuskohtelua,
vaikka jäljempänä luetellut edellytykset täyttyisivät. Jollei ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta
säännöksestä muuta johdu, luettelon säännössä vahvistetaan vaadittava
valmistuksen tai käsittelyn vähimmäismäärä, jonka ylittävä valmistus tai
käsittely antaa myös alkuperäaseman; sen sijaan sitä vähäisempi valmistus tai
käsittely ei voi antaa alkuperäasemaa. Toisin sanoen, jos säännössä määrätään,
että tietyllä valmistusasteella olevia ei-alkuperäaineksia voidaan käyttää, on
sitä aiemmalla valmistusasteella olevien tällaisten ainesten käyttö myös
sallittua, mutta sen sijaan myöhemmällä valmistusasteella olevien ainesten
käyttö ei ole. 3.3. Rajoittamatta 3.2 huomautuksen
soveltamista, kun säännössä käytetään ilmaisua ”Valmistus minkä tahansa
nimikkeen aineksista”, minkä tahansa nimikkeen aineksia voidaan käyttää (myös
sellaisia, joiden kuvaus ja nimike ovat samat kuin tuotteella) ottaen kuitenkin
huomioon sääntöön mahdollisesti sisältyvät erityisrajoitukset. Ilmaisulla ”Valmistus minkä tahansa nimikkeen
aineksista, myös muista nimikkeen... aineksista” tai ”Valmistus minkä tahansa
nimikkeen aineksista, myös muista samaan nimikkeeseen kuin tuote kuuluvista
aineksista” tarkoitetaan kuitenkin, että minkä tahansa nimikkeen aineksia
voidaan käyttää paitsi niitä, joiden kuvaus on sama kuin luettelon
2 sarakkeessa oleva tuotteen kuvaus. 3.4. Kun luettelon säännössä määrätään,
että tuote voidaan valmistaa useammasta kuin yhdestä aineksesta, tämä
tarkoittaa, että yhtä tai useampaa näistä aineksista voidaan käyttää. Säännössä
ei vaadita, että niitä kaikkia käytetään. 3.5. Kun luettelon säännössä määrätään,
että tuote on valmistettava tietystä aineksesta, tämä sääntö ei estä
käyttämästä myös muita aineksia, jotka eivät luonteensa vuoksi voi täyttää tätä
edellytystä. 4 huomautus – Tiettyjä maataloustuotteita
koskevat yleiset säännökset 4.1. Maataloustuotteita, jotka kuuluvat 6,
7, 8, 9, 10, 12 ryhmään tai nimikkeeseen 2401 ja jotka on kasvatettu tai
korjattu MMA:n alueella, on kohdeltava kyseisen maan alueen alkuperätuotteina,
vaikka ne olisi kasvatettu siemenistä, sipuleista, juurakoista, pistokkaista,
varttamisoksista, versoista, nupuista tai muusta maasta tuoduista kasvien
muista elävistä osista. 4.2. Jos jonkin tuotteen sisältämään
ei-alkuperäsokerin pitoisuuteen sovelletaan rajoituksia, valmiin tuotteen
valmistuksessa ja valmiiseen tuotteeseen sisällytettyjen ei-alkuperätuotteiden
valmistuksessa käytetyn, nimikkeeseen 1701 (sakkaroosi) tai 1702 (esim.
fruktoosi, glukoosi, laktoosi, maltoosi, isoglukoosi ja inverttisokeri)
kuuluvan sokerin paino otetaan huomioon tällaisia rajoituksia laskettaessa. 5 huomautus – Tiettyjä tekstiilituotteita
koskeva terminologia 5.1. Luettelossa käytetyllä ilmaisulla
”luonnonkuidut” tarkoitetaan muita kuituja kuin muunto- ja synteettikuituja. Se
rajoittuu kehruuta edeltävillä valmistusasteilla oleviin kuituihin, ja siihen
kuuluvat myös jätteet ja, jollei toisin mainita, kuidut, jotka on karstattu,
kammattu tai muulla tavoin valmistettu, mutta joita ei ole kehrätty. 5.2. Ilmaisuun ”luonnonkuidut” kuuluvat
nimikkeen 0503 jouhi, nimikkeiden 5002 ja 5003 silkki, nimikkeiden 5101–5105
villakuidut ja hieno ja karkea eläimenkarva, nimikkeiden 5201–5203
puuvillakuidut ja nimikkeiden 5301–5305 muut kasvitekstiilikuidut. 5.3. Ilmaisuja ”tekstiilimassa”,
”kemialliset aineet” ja ”paperinvalmistusaineet” käytetään luettelossa
kuvaamaan 50–63 ryhmään kuulumattomia aineksia, joita voidaan käyttää muunto-,
synteetti- tai paperikuitujen tai -lankojen valmistukseen. 5.4. Luettelossa käytettyyn ilmaisuun
”katkotut tekokuidut” kuuluvat nimikkeiden 5501–5507 synteetti- tai
muuntokuitufilamenttitouvi, synteetti- ja muuntokatkokuidut ja niiden jätteet. 6 huomautus – Tekstiiliaineiden
sekoituksista valmistettuihin tuotteisiin sovellettavat poikkeukset 6.1. Kun luettelossa mainittuun
tuotteeseen liittyy viittaus tähän huomautukseen, luettelon 3 sarakkeessa
vahvistettuja edellytyksiä ei sovelleta kyseisen tuotteen valmistuksessa
käytettyihin perustekstiiliaineisiin, joiden paino yhteensä on enintään
10 prosenttia kaikkien käytettyjen perustekstiiliaineiden yhteispainosta.
(Ks. myös 6.3 ja 6.4 huomautus.) 6.2. Edellä 6.1 huomautuksessa mainittua
poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa ainoastaan sekoitetuotteisiin, jotka on
tehty kahdesta tai useammasta perustekstiiliaineesta. Perustekstiiliaineet ovat seuraavat: –
silkki, –
villa, –
karkea eläimenkarva, –
hieno eläimenkarva, –
jouhet, –
puuvilla, –
paperinvalmistusaineet ja paperi, –
pellava, –
hamppu, –
juutti ja muut niinitekstiilikuidut, –
sisali ja muut Agave-sukuisista kasveista saadut
tekstiilikuidut, –
kookoskuidut, manilla, rami ja muut
kasvitekstiilikuidut, –
synteettikuitufilamentit, –
muuntokuitufilamentit, –
sähköä johtavat filamentit, –
polypropeenista valmistetut synteettikatkokuidut, –
polyesteristä valmistetut synteettikatkokuidut, –
polyamidista valmistetut synteettikatkokuidut, –
polyakryylinitriilistä valmistetut
synteettikatkokuidut, –
polyimidistä valmistetut synteettikatkokuidut, –
polytetrafluorieteenistä valmistetut
synteettikatkokuidut, –
poly(fenyleenisulfidista) valmistetut
synteettikatkokuidut, –
poly(vinyylikloridista) valmistetut
synteettikatkokuidut, –
muut synteettikatkokuidut, –
viskoosista valmistetut muuntokatkokuidut, –
muut muuntokatkokuidut, –
segmentoitu polyuretaania oleva lanka, jossa on
joustavia polyeetterisegmenttejä, myös kierrepäällystetty, –
segmentoitu polyuretaania oleva lanka, jossa on
joustavia polyesterisegmenttejä, myös kierrepäällystetty, –
nimikkeen 5605 tuotteet (metalloitu lanka),
joissa on kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden
muovikelmun väliin joko värittömällä tai värillisellä liimalla kiinnitetystä,
alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta
sydämestä, –
muut nimikkeen 5605 tuotteet, –
lasikuidut, –
metallikuidut. Esimerkki: Nimikkeen 5205 lanka, joka on tehty
nimikkeen 5203 puuvillakuiduista ja nimikkeen 5506
synteettikatkokuiduista, on sekoitelanka. Sen vuoksi ei-alkuperätuotteita
olevia synteettikatkokuituja, joka eivät täytä alkuperäsääntöjä, voidaan
käyttää, jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia langan painosta. Esimerkki: Nimikkeen 5112 villakangas, joka on tehty
nimikkeen 5107 villalangasta ja nimikkeen 5509
synteettikatkokuitulangasta, on sekoitekangas. Sen vuoksi synteettikuitulankaa,
joka ei täytä alkuperäsääntöjä, tai villalankaa, joka ei täytä
alkuperäsääntöjä, tai näiden kahden lankatyypin sekoitusta voidaan käyttää, jos
niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia kankaan painosta. Esimerkki: Nimikkeen 5802 tuftattu tekstiilikangas, joka on
tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5210 puuvillakankaasta, on
sekoitetuote ainoastaan, jos puuvillakangas itsessään on sekoitekangas, joka on
tehty kahdesta eri nimikkeeseen luokiteltavasta langasta, tai jos käytetyt
puuvillalangat itsessään ovat sekoitetuotteita. Esimerkki: Jos kyseinen tuftattu tekstiilikangas on tehty
nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5407 kudotusta
synteettikuitukankaasta, on selvää, että käytetyt langat ovat kahta eri
perustekstiiliainetta ja tuftattu tekstiilikangas on näin ollen sekoitetuote. 6.3. Tuotteissa, joissa on ”segmentoitua
polyuretaania olevaa lankaa, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä, myös
kierrepäällystettyä”, tämä poikkeus on tällaisen langan osalta 20 prosenttia. 6.4. Tuotteissa, joissa on ”kaistaleita,
jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin joko
värittömällä tai värillisellä liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai
muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä”, tämä
poikkeus on 30 prosenttia tällaisen kaistaleen osalta. 7 huomautus – Tiettyihin
tekstiilituotteisiin sovellettavat muut poikkeukset 7.1. Kun luettelossa on viittaus tähän
huomautukseen, voidaan käyttää tekstiiliaineita, jotka eivät täytä kyseistä
sovitettua tuotetta koskevaa luettelon 3 sarakkeen sääntöä, jos ne luokitellaan
eri nimikkeeseen kuin tuote ja jos niiden arvo on enintään 8 prosenttia
tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta. 7.2. Aineksia, joita ei luokitella 50–63
ryhmään, saa käyttää vapaasti tekstiilituotteiden valmistuksessa riippumatta
siitä, sisältävätkö ne tekstiiliainetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7,3
huomautuksen soveltamista. Esimerkki: Jos luettelon säännössä määrätään, että tietyn
tekstiilitavaran (esimerkiksi housujen) valmistuksessa on käytettävä lankaa,
tämä ei estä metallitavaroiden kuten nappien käyttöä, koska nappeja ei
luokitella 50–63 ryhmään. Samasta syystä se ei estä vetoketjujen käyttöä,
vaikka vetoketjut tavallisesti sisältävät tekstiiliainetta. 7.3. Prosenttisääntöä sovellettaessa on
käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa laskettaessa otettava huomioon niiden
ainesten arvo, joita ei luokitella 50–63 ryhmään. 8 huomautus – Tiettyjen käsittelyjen
määritelmä ja tiettyjen 27 ryhmään kuuluvien tuotteiden osalta tehdyt
yksinkertaiset toiminnot 8.1. Nimikkeissä ex 2707 ja 2713
tarkoitetaan ilmaisulla ”tietty käsittely” seuraavia toimintoja: a) tyhjötislaus; b) toistotislaus perusteellisen
jakotislausmenetelmän avulla[24]; c) krakkaus; d) reformointi; e) uuttaminen valikoivien liuottimien
avulla; f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki
seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai
rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus
luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla,
aktiivihiilellä tai bauksiitilla; g) polymerointi; h) alkylointi; i) isomerointi. 8.2. Nimikkeissä 2710, 2711 ja 2712
ilmaisulla ”tietty käsittely” tarkoitetaan seuraavia toimintoja: a) tyhjötislaus; b) toistotislaus perusteellisen
jakotislausmenetelmän avulla[25]; c) krakkaus; d) reformointi; e) uuttaminen valikoivien liuottimien
avulla; f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki
seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai
rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus
luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla,
aktiivihiilellä tai bauksiitilla; g) polymerointi; h) alkylointi; i) isomerointi; j) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710
kuuluvien raskasöljyjen osalta rikinpoisto vedyn avulla, jonka tuloksena
valmistettujen tuotteiden rikkipitoisuus vähenee vähintään 85 prosenttia (ASTM
D 1266-59 T -menetelmä); k) ainoastaan nimikkeeseen
2710 kuuluvien tuotteiden osalta parafiinin poisto muun menetelmän avulla
kuin suodattamalla; l) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710
kuuluvien raskasöljyjen osalta vetykäsittely suuremmassa kuin 20 baarin
paineessa ja suuremmassa kuin 250 °C:n lämpötilassa katalysaattoria
käyttäen, muussa kuin rikinpoistotarkoituksessa, kun vety on aktiivisena
aineena kemiallisessa reaktiossa. Nimikkeen ex 2710 voiteluöljyjen
jatkokäsittelyä vedyn avulla (esimerkiksi vedyn avulla tapahtuva viimeistely
eli ”hydrofinishing” tai värinpoisto) erityisesti värin tai stabiliteetin
parantamiseksi ei kuitenkaan pidetä tiettynä käsittelynä; m) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien
polttoöljyjen osalta ilmatislaus, jos vähemmän kuin 30 tilavuusprosenttia
näistä tuotteista (hävikki mukaan lukien) tislautuu 300 °C:n lämpötilassa
ASTM D 86 -menetelmän avulla määritettynä; n) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710
kuuluvien raskasöljyjen, muiden kuin kaasuöljyjen ja polttoöljyjen, osalta
käsittely suurtaajuudella toimivan sähköisen huiskupurkauksen avulla; o) ainoastaan nimikkeeseen ex 2712
kuuluvien raakatavaroiden, muiden kuin vaseliinin, otsokeriitin,
ruskohiilivahan, turvevahan ja vähemmän kuin 0,75 painoprosenttia öljyä
sisältävän parafiinin, osalta rasvanpoisto kiteyttämällä jakotislausmenetelmän
avulla. 8.3. Nimikkeissä ex 2707 ja 2713
yksinkertaiset toiminnot (kuten puhdistus, dekantointi, suolan poisto, veden
erotus, suodatus, värjäys, merkintä, rikkipitoisuuden lisääminen sekoittamalla
tuotteita, joilla on erilaiset rikkipitoisuudet, näiden toimintojen tai niitä
vastaavien toimintojen yhdistelmät) eivät anna alkuperäasemaa. Lisäys II LUETTELO
VALMISTUS- TAI KÄSITTELYTOIMISTA, JOTKA ANTAVAT ALKUPERÄASEMAN Harmonoidun järjestelmän nimike || Tavaran kuvaus || Riittävän valmistuksen ehto (ei-alkuperäainesten valmistus tai käsittely, joka antaa alkuperäaseman) (1) (2) || (3) 1 ryhmä || Elävät eläimet || Kaikki 1 ryhmän eläimet ovat kokonaan tuotettuja 2 ryhmä || Liha ja muut syötävät eläimenosat || Valmistus, jossa kaikki tämän ryhmän tuotteisiin sisältyvä liha ja kaikki niihin sisältyvät syötävät eläimenosat ovat kokonaan tuotettuja ex 3 ryhmä || Kalat sekä äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat, lukuun ottamatta seuraavia: || Kaikki kalat sekä äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat ovat kokonaan tuotettuja 0304 || Kalafileet ja muu kalanliha (myös murskeena tai jauhettuna), tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt || Valmistus, jossa kaikki käytetyt 3 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja 0305 || Kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva kala; savustettu kala, myös ennen savustamista tai sen aikana kuumakäsitelty; ihmisravinnoksi soveltuvat kalasta valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit || Valmistus, jossa kaikki käytetyt 3 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja ex 0306 || Äyriäiset, kuorineen tai ilman kuorta, kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat; äyriäiset kuorineen, höyryssä tai vedessä keitetyt, myös jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; ihmisravinnoksi soveltuvat äyriäisistä valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit || Valmistus, jossa kaikki käytetyt 3 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja ex 0307 || Nilviäiset, kuorineen tai ilman kuorta, kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat; vedessä elävät muut selkärangattomat (muut kuin äyriäiset ja nilviäiset), kuivatut, suolatut tai suolavedessä; ihmisravinnoksi soveltuvat äyriäisistä valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit || Valmistus, jossa kaikki käytetyt 3 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja 4 ryhmä || Maito ja meijerituotteet; linnunmunat; luonnonhunaja; muualle kuulumattomat eläinperäiset syötävät tuotteet; || Valmistus, jossa – kaikki käytetyt 4 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja ja – käytetyn sokerin[26] paino on enintään 40 prosenttia valmiin tuotteen painosta ex 5 ryhmä || Muualle kuulumattomat eläinperäiset tuotteet, lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista ex 0511 91 || Syötäväksi kelpaamaton mäti ja maiti || Mäti ja maiti ovat kokonaan tuotettuja 6 ryhmä || Elävät puut ja muut elävät kasvit; sipulit, juuret ja niiden kaltaiset tuotteet; leikkokukat ja leikkovihreä || Valmistus, jossa kaikki käytetyt 6 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja 7 ryhmä || Syötävät kasvikset ja tietyt syötävät juuret ja mukulat || Valmistus, jossa kaikki käytetyt 7 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja 8 ryhmä || Syötävät hedelmät ja pähkinät; sitrushedelmien ja melonin kuoret || Valmistus, jossa – kaikki käytetyt 8 ryhmän hedelmät ja pähkinät sekä sitrushedelmien ja melonin kuoret ovat kokonaan tuotettuja; ja – käytetyn sokerin[27] paino on enintään 40 prosenttia valmiin tuotteen painosta 9 ryhmä || Kahvi, tee, mate ja mausteet; || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista 10 ryhmä || Vilja || Valmistus, jossa kaikki käytetyt 10 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja ex 11 ryhmä || Myllyteollisuustuotteet; maltaat; tärkkelys; inuliini; vehnägluteeni; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus, jossa kaikki käytetyt 10 ja 11 ryhmän, nimikkeiden 0701 ja 2303 sekä alanimikkeen 0710 10 ainekset ovat kokonaan tuotettuja ex 1106 || Nimikkeen 0713 kuivatusta, silvitystä palkoviljasta valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe || Nimikkeen 0708 palkokasvien kuivaus ja jauhaminen 12 ryhmä || Öljysiemenet ja -hedelmät; erinäiset siemenet ja hedelmät; teollisuus- ja lääkekasvit; oljet ja kasvirehu || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 13 ryhmä || Kumilakat; kumit, hartsit ja muut kasvimehut ja -uutteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, ja käytetyn sokerin[28] paino on enintään 40 prosenttia valmiin tuotteen painosta 14 ryhmä || Kasviperäiset punonta- ja palmikointiaineet; muualle kuulumattomat kasvituotteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista ex 15 ryhmä || Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden pilkkoutumistuotteet; valmistetut ravintorasvat; eläin- ja kasvivahat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa alanimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman alanimikkeen aineksista 1501–1504 || Sian-, siipikarjan-, naudan-, lampaan-, vuohen- tai kalanrasva jne. || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 1505, 1506 ja 1520 || Villarasva ja siitä saadut rasva-aineet (myös lanoliini). Muut eläinrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat. Raaka glyseroli; glyserolivesi ja -lipeä || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista 1509 ja 1510 || Oliiviöljy ja sen jakeet || Valmistus, jossa kaikki käytetyt kasviainekset ovat kokonaan tuotettuja 1516 ja 1517 || Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, osittain tai kokonaan hydratut, vaihtoesteröidyt, uudelleen esteröidyt tai elaidinoidut, myös puhdistetut, mutta ei enempää valmistetut. Margariini; syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 16 ryhmä || Lihasta, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut tuotteet || Valmistus – minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi 2 ryhmän lihasta ja muista syötävistä eläimenosista sekä 2 ryhmän lihasta ja muista syötävistä eläimenosista valmistetuista 16 ryhmän aineksista, ja – jossa kaikki 3 ryhmän ainekset ja 3 ryhmän kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä ja muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut 16 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja. ex 17 ryhmä || Sokeri ja sokerivalmisteet; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 1702 || Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi ja glukoosi, jähmeät; sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista, ja käytettyjen nimikkeiden 1101–1108, 1701 ja 1703 ainesten paino on enintään 30 prosenttia valmiin tuotteen painosta 1704 || Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet, myös valkoinen suklaa || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista: – käytetyn sokerin[29] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten erillispaino on enintään 40 prosenttia valmiin tuotteen painosta, ja – käytetyn sokerin[30] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten yhteispaino on enintään 60 prosenttia valmiin tuotteen painosta 18 ryhmä || Kaakao ja kaakaovalmisteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista: – käytetyn sokerin[31] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten erillispaino on enintään 40 prosenttia valmiin tuotteen painosta, ja – käytetyn sokerin[32] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten yhteispaino on enintään 60 prosenttia valmiin tuotteen painosta 19 ryhmä || Viljasta, jauhoista, tärkkelyksestä tai maidosta valmistetut tuotteet; leipomatuotteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista: – käytettyjen 2, 3 ja 16 ryhmän ainesten paino on enintään 20 prosenttia valmiin tuotteen painosta, ja – käytettyjen nimikkeiden 1006 ja 1101–1108 ainesten paino on enintään 20 prosenttia valmiin tuotteen painosta, ja – käytetyn sokerin[33] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten erillispaino on enintään 40 prosenttia valmiin tuotteen painosta, ja – käytetyn sokerin[34] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten yhteispaino on enintään 60 prosenttia valmiin tuotteen painosta ex 20 ryhmä || Kasviksista, hedelmistä, pähkinöistä tai muista kasvinosista valmistetut tuotteet; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista, ja käytetyn sokerin[35] paino on enintään 40 prosenttia valmiin tuotteen painosta 2002 ja 2003 || Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt tomaatit, sienet ja multasienet (tryffelit) || Valmistus, jossa kaikki käytetyt 7 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja 21 ryhmä || Erinäiset elintarvikevalmisteet; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista: – käytetyn sokerin[36] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten erillispaino on enintään 40 prosenttia valmiin tuotteen painosta, ja – käytetyn sokerin[37] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten yhteispaino on enintään 60 prosenttia valmiin tuotteen painosta 22 ryhmä || Juomat, väkevät alkoholijuomat ja etikka || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeiden 2297 ja 2208 aineksista: – kaikki käytetyt alanimikkeiden 0806 10, 2009 61 ja 2009 69 ainekset ovat kokonaan tuotettuja, ja || || – käytetyn sokerin[38] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten erillispaino on enintään 40 prosenttia valmiin tuotteen painosta, ja – käytetyn sokerin[39] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten yhteispaino on enintään 60 prosenttia valmiin tuotteen painosta ex 23 ryhmä || Elintarviketeollisuuden jätetuotteet ja jätteet; valmistettu rehu; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista ex 2302 ex 2303 || Tärkkelyksen valmistuksen jätteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista, ja käytettyjen 10 ryhmän ainesten paino on enintään 20 prosenttia valmiin tuotteen painosta 2309 || Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista: – kaikki käytetyt 2 ja 3 ryhmän ainekset ovat kokonaan tuotettuja, ja – käytettyjen 10 ja 11 ryhmän sekä nimikkeiden 2302 ja 2303 ainesten paino on enintään 20 prosenttia valmiin tuotteen painosta, ja – käytetyn sokerin[40] ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten erillispaino on enintään 40 prosenttia valmiin tuotteen painosta, ja – käytetyn sokerin ja käytettyjen 4 ryhmän ainesten yhteispaino on enintään 60 prosenttia valmiin tuotteen painosta ex 24 ryhmä || Tupakka ja valmistetut tupakankorvikkeet; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, ja käytettyjen 24 ryhmän ainesten paino on enintään 30 prosenttia käytettyjen 24 ryhmän ainesten yhteispainosta 2401 2402 || Valmistamaton tupakka; tupakanjätteet Tupakasta tai tupakankorvikkeesta valmistetut sikarit, pikkusikarit ja savukkeet || Kaikki 24 ryhmän valmistamaton tupakka ja tupakanjätteet ovat kokonaan tuotettuja Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista ja nimikkeen 2403 aineksista, ja käytettyjen nimikkeen 2401 ainesten paino on enintään 50 prosenttia käytettyjen nimikkeen 2401 ainesten yhteispainosta ex 25 ryhmä || Suola; rikki; maa- ja kivilajit; kipsi, kalkki ja sementti; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70% tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 2519 || Murskattu luonnon magnesiumkarbonaatti (magnesiitti) ilmanpitävissä astioissa ja magnesiumoksidi, myös puhdas, ei kuitenkaan sulatettu magnesiumoksidi (magnesia) tai perkipoltettu (sintrattu) magnesiumoksidi || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Luonnon magnesiumkarbonaattia (magnesiittia) voidaan kuitenkin käyttää 26 ryhmä || Malmit, kuona ja tuhka || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista ex 27 ryhmä || Kivennäispolttoaineet, kivennäisöljyt ja niiden tislaustuotteet; bitumiset aineet; kivennäisvahat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70% tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 2707 || Korkean lämpötilan kivihiilitervasta tislaamalla saatujen kivennäisöljyjen kaltaiset öljyt, joissa aromaattisten aineosien paino ylittää muiden kuin aromaattisten aineosien painon ja joista 250 °C:seen tislattaessa tislautuu yli 65 tilavuusprosenttia (myös bensiini- ja bentsoliseokset), moottori- tai muuna polttoaineena käytettävät || Puhdistus ja/tai yksi tai useampi tietty käsittely[41] tai Muut toiminnot, joissa kaikki käytetyt ainekset luokitellaan eri nimikkeeseen kuin tuote. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 2710 || Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, muut kuin raa’at; muualle kuulumattomat valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia; jäteöljyt || Puhdistus ja/tai yksi tai useampi tietty käsittely[42] tai Muut toiminnot, joissa kaikki käytetyt ainekset luokitellaan eri nimikkeeseen kuin tuote. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 2711 || Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt || Puhdistus ja/tai yksi tai useampi tietty käsittely[43] tai Muut toiminnot, joissa kaikki käytetyt ainekset luokitellaan eri nimikkeeseen kuin tuote. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 2712 || Vaseliini; parafiini, mikrokiteinen maaöljyvaha, puristettu parafiini (slack wax), otsokeriitti, ruskohiilivaha, turvevaha ja muut kivennäisvahat sekä niiden kaltaiset synteettisesti tai muulla menetelmällä valmistetut tuotteet, myös värjätyt || Puhdistus ja/tai yksi tai useampi tietty käsittely[44] tai Muut toiminnot, joissa kaikki käytetyt ainekset luokitellaan eri nimikkeeseen kuin tuote. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 2713 || Maaöljykoksi, maaöljybitumi ja muut maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen jätetuotteet || Puhdistus ja/tai yksi tai useampi tietty käsittely[45] tai Muut toiminnot, joissa kaikki käytetyt ainekset luokitellaan eri nimikkeeseen kuin tuote. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 28 ryhmä || Kemialliset alkuaineet ja epäorgaaniset yhdisteet; jalometallien, harvinaisten maametallien, radioaktiivisten alkuaineiden ja isotooppien orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 29 ryhmä || Orgaaniset kemialliset yhdisteet; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 2905 || Tämän nimikkeen alkoholien ja etanolin metallialkoholaatit; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen 2905 aineksista; Tämän nimikkeen metallialkoholaatteja voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden arvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 2905 43; 2905 44; 2905 45 || Mannitoli; D-glusitoli (sorbitoli); glyseroli || Valmistus minkä tahansa alanimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman alanimikkeen aineksista. Saman alanimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 30 ryhmä || Farmaseuttiset tuotteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista 31 ryhmä || Lannoitteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50n prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 32 ryhmä || Parkitus- ja väriuutteet; tanniinit ja niiden johdannaiset; värit, pigmentit ja muut väriaineet; maalit ja lakat; kitti sekä muut täyte- ja tiivistystahnat; musteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 33 ryhmä || Haihtuvat öljyt ja resinoidit; hajuste-, kosmeettiset ja toalettivalmisteet; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 3302? || || ex 34 ryhmä || Saippua ja suopa, orgaaniset pinta-aktiiviset aineet, pesuvalmisteet, voiteluvalmisteet, tekovahat, valmistetut vahat, kiillotus-, hankaus- ja puhdistusvalmisteet, kynttilät ja niiden kaltaiset tuotteet, muovailumassat, ”hammasvahat” ja kipsiin perustuvat hammaslääkinnässä käytettävät valmisteet; lukuun ottamatta seuraavia || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 3404 || Tekovahat ja valmistetut vahat: – jotka perustuvat parafiiniin, maaöljyvahoihin, bitumisista kivennäisistä saatuihin vahoihin, puristettuun parafiiniin (slack wax) tai öljyttömään parafiiniin (scale wax) || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista 35 ryhmä || Valkuaisaineet; modifioidut tärkkelykset; liimat ja liisterit; entsyymit || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista, ja kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 36 ryhmä || Räjähdysaineet; pyrotekniset tuotteet; tulitikut; pyroforiset seokset; helposti syttyvät aineet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 37 ryhmä || Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 38 ryhmä || Erinäiset kemialliset tuotteet; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 3824 60 || Sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva || Valmistus minkä tahansa alanimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman alanimikkeen ja alanimikkeen 2905 44 aineksista. Saman alanimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 39 ryhmä || Muovit ja muovitavarat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 3907 || – Polykarbonaattikopolymeereista ja akryylinitriili-butadieeni-styreeni- (ABS)-kopolymeereista valmistetut kopolymeerit || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Saman nimikkeen aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[46] tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta || – Polyesteri || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus tetrabromi-(bisfenoli A)-polykarbonaatista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 40 ryhmä || Kumi ja kumitavarat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 4012 || Uudelleen pinnoitetut tai käytetyt pneumaattiset ulkorenkaat, kumia; umpikumirenkaat, joustorenkaat, vaihdettavat ulkorenkaan kulutuspinnat sekä vannenauhat, kumia: || || – uudelleen pinnoitetut pneumaattiset ulkorenkaat, umpikumirenkaat tai joustorenkaat, kumia || Käytettyjen renkaiden uudelleen pinnoittaminen || – muut || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi nimikkeiden 4011 ja 4012 aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 41 ryhmä || Raakavuodat ja -nahat (muut kuin turkisnahat) sekä muokattu nahka; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 4101–4103 || Nauta- ja hevoseläinten (myös puhvelien) raakavuodat ja ‑nahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös karvapeitteettömät tai halkaistut; lampaan ja karitsan raakanahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös villapeitteettömät tai halkaistut, muut kuin 41 ryhmän 1 huomautuksen c alakohdan mukaisesti tähän ryhmään kuulumattomat; muut raakavuodat ja -nahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös karvapeitteettömät tai halkaistut, muut kuin 41 ryhmän 1 huomautuksen b tai c alakohdan mukaisesti tähän ryhmään kuulumattomat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista 4104–4106 || Parkitut tai viimeistelemättömät vuodat ja nahat, villa- tai karvapeitteettömät, myös halkaistut, mutta ei enempää valmistetut || Alanimikkeeseen 4104 11, 4104 19, 4105 10, 4106 21, 4106 31 tai 4106 91 kuuluvien parkittujen tai esiparkittujen vuotien ja nahkojen uudelleenparkitus tai Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 4107, 4112, 4113 || Nahka, parkituksen tai viimeistelyn jälkeen edelleen valmistettu || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Alanimikkeiden 4104 41, 4104 49, 4105 30, 4106 22, 4106 32 ja 4106 92 aineksia voidaan käyttää ainoastaan, jos parkitut tai viimeistelemättömät vuodat ja nahat parkitaan uudelleen kuivina 42 ryhmä || Nahkatavarat; satula- ja valjasteokset; matkatarvikkeet, käsilaukut ja niiden kaltaiset säilytysesineet; suolesta valmistetut tavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 43 ryhmä || Turkisnahat ja tekoturkikset; niistä valmistetut tavarat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 4301 || Raa’at turkisnahat (myös päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet, jotka sopivat turkkurien käyttöön), muut kuin nimikkeen 4101, 4102 ja 4103 raa’at vuodat ja nahat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista ex 4302 || Parkitut tai muokatut turkisnahat, yhdistetyt: || || – levyt, ristit ja niiden kaltaiset muodot || Yhdistämättömien parkittujen tai muokattujen turkisnahkojen valkaisu tai värjäys leikkuun ja yhdistämisen lisäksi || – muut || Valmistus yhdistämättömistä parkituista tai muokatuista turkisnahoista 4303 || Vaatteet, vaatetustarvikkeet ja muut turkisnahasta valmistetut tavarat || Valmistus nimikkeen 4302 yhdistämättömistä parkituista tai muokatuista turkisnahoista ex 44 ryhmä || Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 4407 || Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, paksuus yli 6 mm, höylätty, hiottu tai päistään jatkettu || Höylääminen, hiominen tai päistä jatkaminen ex 4408 || Vaneriviilu, paksuus enintään 6 mm, saumaamalla tehty, ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, paksuus enintään 6 mm, höylätty, hiottu tai päistään jatkettu || Saumaaminen, höylääminen, hiominen tai päistä jatkaminen ex 4410–ex 4413 || Puinen muotolista ja -lauta, myös muotoiltu jalkalista ja niiden kaltainen muotolauta || Muotolistaksi tai -laudaksi työstäminen ex 4415 || Puiset pakkauslaatikot, -rasiat, ‑häkit, ‑pytyt ja niiden kaltaiset päällykset || Valmistus määräkokoon leikkaamattomista laudoista ex 4418 || – Puiset rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Puisia solulevyjä, kattopäreitä ja -paanuja voidaan kuitenkin käyttää || – muotolista ja -lauta || Muotolistaksi tai -laudaksi työstäminen ex 4421 || Tulitikkutikut; jalkineiden puunaulat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen puusta paitsi nimikkeen 4409 puulangasta 45 ryhmä || Korkki ja korkkitavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 46 ryhmä || Oljesta, espartosta tai muista punonta- tai palmikointiaineista valmistetut tavarat; kori- ja punontateokset || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 47 ryhmä || Puusta tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa; keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi (-jäte) || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 48 ryhmä || Paperi, kartonki ja pahvi; paperimassa-, paperi-, kartonki- ja pahvitavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 49 ryhmä || Kirjat, sanomalehdet, kuvat ja muut painotuotteet; käsikirjoitukset, konekirjoitukset ja työpiirustukset || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 50 ryhmä || Silkki; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista ex 5003 || Silkkijätteet (myös kelauskelvottomat kokongit, lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput), karstatut tai kammatut || Silkkijätteiden karstaus tai kampaus 5004 – ex 5006 || Silkkilanka ja silkkijätteistä kehrätty lanka || Luonnonkuitujen kehruu tai tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun tai kiertämisen kanssa[47] 5007 || Kudotut silkki- ja silkkijätekankaat: || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus tai kiertäminen kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa tai Kutominen ja värjääminen tai Langan värjääminen ja kutominen tai Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[48] ex 51 ryhmä || Villa sekä hieno ja karkea eläimenkarva; jouhilanka ja jouhesta kudotut kankaat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 5106–5110 || Lanka villaa, hienoa tai karkeaa eläimenkarvaa tai jouhta || Luonnonkuitujen kehruu tai tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa[49] 5111–5113 || Kudotut kankaat villaa, hienoa tai karkeaa eläimenkarvaa tai jouhta: || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa tai Kutominen ja värjääminen tai Langan värjääminen ja kutominen tai Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[50] ex 52 ryhmä || Puuvilla; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 5204–5207 || Puuvillalanka ja puuvillaompelulanka || Luonnonkuitujen kehruu tai tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa[51] 5208–5212 || Kudotut puuvillakankaat: || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa tai Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa tai Langan värjääminen ja kutominen tai Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[52] ex 53 ryhmä || Muut kasvitekstiilikuidut; paperilanka ja kudotut paperilankakankaat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 5306–5308 || Lanka, muista kasvitekstiilikuiduista valmistettu; paperilanka || Luonnonkuitujen kehruu tai tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa[53] 5309–5311 || Kudotut kankaat, muista kasvi-tekstiilikuiduista valmistetut; kudotut paperilankakankaat || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa tai Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa tai Langan värjääminen ja kutominen tai Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[54] 5401–5406 || Lanka, monofilamenttilanka ja ompelulanka, tekokuitufilamenttia || Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa TAI luonnonkuitujen kehruu[55] 5407 ja 5408 || Kudotut kankaat, tekokuitufilamenttilankaa || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa tai Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa tai Kiertäminen tai teksturointi yhdessä kutomisen kanssa, jos käytettyjen kiertämättömien/teksturoimattomien lankojen arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[56] 5501–5507 || Katkotut tekokuidut || Tekokuitujen suulakepuristus 5508–5511 || Lanka ja ompelulanka, katkottua tekokuitua || Luonnonkuitujen kehruu tai tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa[57] 5512–5516 || Kudotut kankaat katkottua tekokuitua: || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa tai Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa tai Langan värjääminen ja kutominen tai Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[58] ex 56 ryhmä || Vanu, huopa ja kuitukangas; erikoislangat; side- ja purjelanka, nuora ja köysi sekä niistä valmistetut tavarat; lukuun ottamatta seuraavia: || Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa tai luonnonkuitujen kehruu tai Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa[59] 5602 || Huopa, myös kyllästetty, päällystetty, peitetty tai kerrostettu: || || – neulahuopa || Tekokuitujen suulakepuristus ja kankaan valmistaminen Kuitenkin – nimikkeen 5402 polypropeenifilamenttia, – nimikkeen 5503 tai 5506 polypropeenikuituja, tai – nimikkeen 5501 polypropeenifilamenttitouvia, joissa jokainen yksittäinen filamentti tai kuitu on alle 9 desitexiä, voidaan käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Pelkkä kankaan valmistaminen, kun kyseessä on luonnonkuiduista tehty huopa[60] || – muut || Tekokuitujen suulakepuristus ja kankaan valmistaminen tai Pelkkä kankaan valmistaminen, kun kyseessä on luonnonkuiduista tehty muu huopa[61] 5603 || Kuitukangas, myös kyllästetty, päällystetty, peitetty tai kerrostettu || Tekokuitujen suulakepuristus tai luonnonkuitujen käyttö yhdessä neulaamisen kaltaisten kuitukangastekniikoiden kanssa 5604 || Yksinkertainen tai kerrattu kumilanka, tekstiilillä päällystetty; tekstiililangat ja nimikkeen 5404 tai 5405 kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet, muovilla tai kumilla kyllästetyt, päällystetyt tai peitetyt tai kumi- tai muovivaippaiset: || || – yksinkertainen tai kerrattu kumilanka, tekstiilillä päällystetty || Valmistus yksinkertaisesta tai kerratusta tekstiilillä päällystämättömästä kumilangasta || – muut || Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa tai luonnonkuitujen kehruu[62] 5605 || Metalloitu lanka, myös kierrepäällystetty, eli tekstiililanka tai nimikkeen 5404 tai 5405 kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet, jotka on yhdistetty lankana, kaistaleena tai jauheena olevaan metalliin tai päällystetty metallilla || Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa tai luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu[63] 5606 || Kierrepäällystetty lanka sekä kierrepäällystetyt nimikkeen 5404 tai 5405 kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (muut kuin nimikkeen 5605 tuotteet ja kierrepäällystetty jouhilanka); chenillelanka (myös flokki-chenillelanka); chainettelanka || Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä kehruun kanssa tai luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai Kehruu ja nukkaaminen tai Nukkaaminen ja värjääminen[64] 57 ryhmä || Matot ja muut lattianpäällysteet: || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa tai Valmistus kookoskuitu-, sisal- tai juuttilangasta tai Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa tai Tuftaus yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa Tekokuitujen suulakepuristus yhdessä neulaamisen kaltaisten kuitukangastekniikoiden kanssa[65] Kuitenkin – nimikkeen 5402 polypropeenifilamenttia, – nimikkeen 5503 tai 5506 polypropeenikuituja, tai – nimikkeen 5501 polypropeenifilamenttitouvia, joissa jokainen yksittäinen filamentti tai kuitu on alle 9 desitexiä, voidaan käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 40% tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta Juuttikangasta voidaan kuitenkin käyttää pohjana ex 58 ryhmä || Kudotut erikoiskankaat; tuftatut tekstiilikankaat; pitsit; kuvakudokset; koristepunokset; koruompelukset; lukuun ottamatta seuraavia: || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa tai Kutominen yhdessä värjäämisen, nukkaamisen tai päällystämisen kanssa tai Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa tai Langan värjääminen ja kutominen tai Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[66] 5805 || Käsin kudotut kuvakudokset (kuten gobeliinit, flander-, aubusson-, beauvais- ja niiden kaltaiset kudokset) ja käsin neulatyönä (esim. petit point- tai ristipistoilla) kirjotut kuvakudokset, myös sovitetut || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 5810 || Koruompelukset metritavarana, kaistaleina tai koristekuvioina || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 5901 || Liimalla tai tärkkelyspitoisella aineella päällystetyt tekstiilikankaat, jollaisia käytetään kirjankansien päällystämiseen tai sen kaltaiseen tarkoitukseen; kuultokangas; maalausta varten käsitellyt kankaat; jäykistekangas (buckram) ja sen kaltaiset jäykistetyt tekstiilikankaat, jollaisia käytetään hatunrunkoihin || Kutominen yhdessä värjäämisen, nukkaamisen tai päällystämisen kanssa tai Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa 5902 || Kordikangas ulkorenkaita varten, nailonia tai muuta polyamidia, polyesteriä tai viskoosia olevasta erikoislujasta langasta valmistettu || || – jossa on enintään 90 painoprosenttia tekstiiliainetta || Kutominen || – muut || Tekokuitujen suulakepuristus ja kutominen 5903 || Muovilla kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut tekstiilikankaat, muut kuin nimikkeeseen 5902 kuuluvat || Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa tai Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 5904 || Linoleumi, myös määrämuotoiseksi leikattu; lattianpäällysteet, joissa on tekstiiliainepohjalla muu päällyste- tai peitekerros, myös määrämuotoisiksi leikatut || Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa[67] 5905 || Seinäpäällysteet tekstiiliainetta: || || – kumilla, muovilla tai muilla aineilla kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut || Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa || – muut || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa tai Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa tai Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[68] 5906 || Kumilla käsitellyt tekstiilikankaat, muut kuin nimikkeeseen 5902 kuuluvat: || || – neulokset || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä neulomisen kanssa tai Neulominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa tai Luonnonkuiduista valmistetun langan värjääminen ja neulominen[69] || – muut synteettikuitufilamenttilangasta valmistetut kankaat, joissa on yli 90 painoprosenttia tekstiiliainetta || Tekokuitujen suulakepuristus ja kutominen || – muut || Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa tai Luonnonkuiduista valmistetun langan värjääminen ja kutominen 5907 || Muulla tavalla kyllästetyt, päällystetyt tai peitetyt tekstiilikankaat; teatterikulissiksi, studion taustakankaaksi tai sen kaltaista tarkoitusta varten maalattu kangas || Kutominen yhdessä värjäämisen, nukkaamisen tai päällystämisen kanssa tai Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa tai Painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 5908 || Lampun-, kamiinan-, sytyttimen-, kynttilän- ja niiden kaltaisten tavaroiden sydämet, tekstiiliaineesta kudotut, palmikoidut, punotut tai neulotut; hehkusukat ja pyöröneulottu hehkusukkakangas, myös kyllästetyt: || || – kyllästetyt hehkusukat || Valmistus pyöröneulotusta hehkusukkakankaasta || – muut || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 5909–5911 || Tekstiilituotteet ja -tavarat teknisiin tarkoituksiin: || || – kiillotuslaikat ja -renkaat, ei kuitenkaan nimikkeen 5911 huovasta valmistetut || Kutominen || – nimikkeen 5911 kudotut kankaat, myös huovutetut, jollaisia tavallisesti käytetään paperikoneissa tai muihin teknisiin tarkoituksiin, myös kyllästetyt tai päällystetyt, letkumaiset tai päättömät, yksinkertaisin tai moninkertaisin loimin ja/tai kutein kudotut, taikka litteäksi moninkertaisin loimin ja/tai kutein kudotut || Tekokuitujen suulakepuristus tai luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu kussakin tapauksessa yhdessä kutomisen kanssa tai Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa Ainoastaan seuraavia kuituja voidaan käyttää: – – kookoskuitulanka, – – polytetrafluorieteenilanka[70], – – kerrattu polyamidilanka, fenolihartsilla päällystetty, kyllästetty tai peitetty, – – m-fenyleenidiamiinin ja isoftaalihapon polykondensaatiossa saatua aromaattista polyamidia olevista synteettisistä tekstiilikuiduista valmistettu lanka; – – polytetrafluorieteenistä valmistettu monofilamenttilanka[71], – – poly(p-fenyleenitereftalamidia) olevista synteettisistä tekstiilikuiduista valmistettu lanka, – – lasikuitulanka, fenolihartsilla päällystetty ja akryylilangalla kierrepäällystetty[72], – – kopolyesterimonofilamentit, jotka on valmistettu polyesteristä sekä tereftaalihaposta, 1,4-sykloheksaanidietanolista ja isoftaalihaposta muodostuneesta hartsista || – muut || Tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus tai luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu yhdessä kutomisen kanssa[73] tai Kutominen yhdessä värjäämisen tai päällystämisen kanssa 60 ryhmä || Neulokset || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä neulomisen kanssa tai Neulominen yhdessä värjäämisen, nukkaamisen tai päällystämisen kanssa tai Nukkaaminen yhdessä värjäämisen tai painamisen kanssa tai Luonnonkuiduista valmistetun langan värjääminen ja neulominen tai Kiertäminen tai teksturointi yhdessä neulomisen kanssa, jos käytettyjen kiertämättömien/teksturoimattomien lankojen arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 61 ryhmä || Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta: || || – kahdesta tai useammasta määrämuotoon leikatusta tai suoraan määrämuotoon neulotusta neuloskappaleesta yhteen ompelemalla tai muuten yhdistämällä valmistetut || Neulominen ja vaatteeksi valmistus (mukaan lukien leikkaaminen)[74][75] || – muut || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä neulomisen kanssa (suoraan määrämuotoon neulotut tuotteet) tai Luonnonkuiduista valmistetun langan värjääminen ja neulominen (suoraan määrämuotoon neulotut tuotteet)[76] ex 62 ryhmä || Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta; lukuun ottamatta seuraavia: || Kutominen ja vaatteeksi valmistus (mukaan lukien leikkaaminen) tai Vaatteeksi valmistus, jota edeltää painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[77][78] ex 6202, ex 6204, ex 6206, ex 6209 ja ex 6211 || Naisten ja tyttöjen vaatteet ja vauvanvaatteet ja vauvanvaatetustarvikkeet, koruommellut || Kutominen ja vaatteeksi valmistus (mukaan lukien leikkaaminen) tai Valmistus koruompelemattomasta kankaasta, jos käytetyn koruompelemattoman kankaan arvo on enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[79] ex 6210 ja ex 6216 || Tulensuojavarusteet, aluminoidulla polyesterikalvolla päällystettyä kangasta || Kutominen ja vaatteeksi valmistus (mukaan lukien leikkaaminen) tai Päällystäminen, jos käytetyn päällystämättömän kankaan arvo on enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta, ja vaatteeksi valmistus (mukaan lukien leikkaaminen)[80] ex 6212 || Rintaliivit, lantioliivit, korsetit, housunkannattimet, sukanpitimet, sukkanauhat ja niiden kaltaiset tavarat sekä niiden osat, myös neulosta || || – kahdesta tai useammasta määrämuotoon leikatusta tai suoraan määrämuotoon neulotusta neuloskappaleesta yhteen ompelemalla tai muuten yhdistämällä valmistetut || Neulominen ja vaatteeksi valmistus (mukaan lukien leikkaaminen)[81][82] || – muut || Luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu tai tekokuitufilamenttilangan suulakepuristus kussakin tapauksessa yhdessä neulomisen kanssa (suoraan määrämuotoon neulotut tuotteet) tai Luonnonkuiduista valmistetun langan värjääminen ja neulominen (suoraan määrämuotoon neulotut tuotteet)[83] 6213 ja 6214 || Nenäliinat ja taskuliinat, hartiahuivit, kaulaliinat ja muut huivit, mantiljat, hunnut ja niiden kaltaiset tavarat: || || – koruommellut || Kutominen ja tarvikkeen valmistus (mukaan lukien leikkaaminen) tai Valmistus koruompelemattomasta kankaasta, jos käytetyn koruompelemattoman kankaan arvo on enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[84] tai Tarvikkeen valmistus, jota edeltää painaminen ja vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimenpidettä (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[85][86] || – muut || Kutominen ja tarvikkeen valmistus (mukaan lukien leikkaaminen) tai Tarvikkeen valmistus ja sen jälkeen painaminen yhdessä vähintään kahden valmistelu- tai viimeistelytoimenpiteen kanssa (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), jos käytetyn painamattoman kankaan arvo on enintään 47,5 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta[87][88] 6217 || Muut sovitetut vaatetustarvikkeet; vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden osat, muut kuin nimikkeeseen 6212 kuuluvat: || || – koruommellut || Kutominen ja tarvikkeen valmistus (mukaan lukien leikkaaminen) tai Valmistus koruompelemattomasta kankaasta, jos käytetyn koruompelemattoman kankaan arvo on enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla ‑hinnasta[89] || – tulensuojavarusteet, aluminoidulla polyesterikalvolla päällystettyä kangasta || Kutominen ja tarvikkeen valmistus (mukaan lukien leikkaaminen) tai Päällystäminen, jos käytetyn päällystämättömän kankaan arvo on enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta, ja tarvikkeen valmistus (mukaan lukien leikkaaminen)[90] || – välivuorit kauluksia ja kalvosimia varten, määrämuotoon leikatut || Valmistus minkä tahansa alanimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman alanimikkeen aineksista, ja kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta || – muut || Kutominen ja tarvikkeen valmistus (mukaan lukien leikkaaminen)[91] ex 63 ryhmä || Muut sovitetut tekstiilitavarat; sarjat; käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilitavarat, jalkineet ja päähineet; lumput; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 6301–6304 || Vuode- ja matkahuovat, vuodeliinavaatteet jne.; verhot jne.; muut sisustustavarat: || || – huopaa, kuitukangasta || Tekokuitujen suulakepuristus tai luonnonkuitujen käyttö kussakin tapauksessa yhdessä neulaamisen kaltaisen kuitukangasprosessin ja sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa[92] || – muut: || || – – koruommellut || Kutominen tai neulominen yhdessä tekstiilituotteen valmistuksen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa[93] tai Valmistus koruompelemattomasta kankaasta, jos käytetyn koruompelemattoman kankaan arvo on enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla ‑hinnasta[94] || – –- muut || Kutominen tai neulominen yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa 6305 || Säkit ja pussit, jollaisia käytetään tavaroiden pakkaamiseen || Tekokuitujen suulakepuristus tai luonnon- ja/tai katkottujen tekokuitujen kehruu yhdessä kutomisen kanssa tai neulominen ja tekstiilituotteen valmistus (mukaan lukien leikkaaminen)[95] 6306 || Tavarapeitteet, ulkokaihtimet ja aurinkokatokset; teltat; purjeet veneitä, purjelautoja tai maakulkuneuvoja varten; leirintävarusteet: || || – kuitukangasta || Teko- tai luonnonkuitujen suulakepuristaminen kussakin tapauksessa yhdessä neulaamisen kaltaisen kuitukangastekniikan kanssa || – muut || Kutominen yhdessä tekstiilituotteen valmistuksen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa[96][97] tai Päällystäminen, jos käytetyn päällystämättömän kankaan arvo on enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta, yhdessä sovittamisen (mukaan lukien leikkaaminen) kanssa 6307 || Muut sovitetut tavarat, myös vaatteiden leikkuukaavat || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 40 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 6308 || Sarjat, joissa on kudottua kangasta ja lankaa (ja joissa voi olla myös tarvikkeita), mattojen, kuvakudosten, koruommeltujen pöytäliinojen tai lautasliinojen tai niiden kaltaisten tekstiilitavaroiden valmistusta varten, vähittäismyyntipakkauksissa || Jokaisen sarjaan kuuluvan tavaran on täytettävä se sääntö, jota siihen sovellettaisiin erillisenä sarjaan kuulumattomana tavarana. Ei-alkuperätuotteita voi kuitenkin sisältyä sarjaan, jos niiden yhteisarvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 64 ryhmä || Jalkineet, nilkkaimet ja niiden kaltaiset tavarat; niiden osat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi nimikkeen 6406 kokoonpannuista päällisistä, jotka on kiinnitetty sisäpohjiin tai muihin pohjan osiin 6406 || Jalkineiden osat (mukaan lukien päälliset, myös jos ne on kiinnitetty muihin pohjiin kuin ulkopohjiin); irtopohjat, kantapäätyynyt ja niiden kaltaiset tavarat; nilkkaimet, säärystimet ja niiden kaltaiset tavarat sekä niiden osat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 65 ryhmä || Päähineet ja niiden osat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 66 ryhmä || Sateenvarjot, päivänvarjot, kävelykepit, istuinkepit, ruoskat, ratsupiiskat sekä niiden osat; || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 67 ryhmä || Valmistetut höyhenet ja untuvat sekä höyhenistä tai untuvista valmistetut tavarat; tekokukat; hiuksista valmistetut tavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista ex 68 ryhmä || Kivestä, kipsistä, sementistä, asbestista, kiilteestä tai niiden kaltaisesta aineesta valmistetut tavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 6803 || Liuskekivitavarat, myös yhteenpuristettua liuskekiveä || Valmistus työstetystä liuskekivestä ex 6812 || Asbestista valmistetut tavarat; asbestiin perustuvista sekoituksista tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvista sekoituksista valmistetut tavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista ex 6814 || Kiilletavarat, myös yhteenpuristettu tai rekonstruoitu kiille, paperi-, kartonki-, pahvi- tai muulla alustalla || Valmistus työstetystä kiilteestä (myös yhteenpuristetusta tai rekonstruoidusta kiilteestä) 69 ryhmä || Keraamiset tuotteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 70 ryhmä || Lasi ja lasitavarat, lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 7006 || Nimikkeen 7003, 7004 tai 7005 lasi, taivutettu, reunoista työstetty, kaiverrettu, porattu || || – lasilevyt (alustat), dielektrisellä ohutkalvolla päällystetyt, SEMII:n standardien mukaan puolijohtavat[98] || Valmistus nimikkeen 7006 päällystämättömistä lasilevyistä (alustoista) || – muut || Valmistus nimikkeen 7001 aineksista 7010 || Lasiset pullot, myös koripullot, tölkit, ruukut, ampullit ja muut astiat, jollaisia käytetään tavaroiden kuljetukseen tai pakkaamiseen; lasiset säilöntätölkit; lasiset tulpat, kannet ja muut sulkimet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Lasiesineiden hiominen, jos hiomattomien lasiesineiden arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 7013 || Lasiesineet, jollaisia käytetään pöytä-, keittiö-, toaletti- tai toimistoesineinä, sisäkoristeluun tai sen kaltaiseen tarkoitukseen (muut kuin nimikkeiden 7010 ja 7018 tavarat) || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Lasiesineiden hiominen, jos hiomattomien lasiesineiden arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Käsinpuhallettujen lasiesineiden käsin tehty koristelu (lukuun ottamatta silkkipainoa), jos käsinpuhallettujen lasiesineiden arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 71 ryhmä || Luonnonhelmet ja viljellyt helmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit, jalometallilla pleteroidut metallit ja näistä valmistetut tavarat; epäaidot korut; metallirahat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 7106, 7108 ja 7110 || Jalometallit: || || – muokkaamattomat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi nimikkeiden 7106, 7108 ja 7110 aineksista tai Nimikkeen 7106, 7108 tai 7110 jalometallien elektrolyyttinen, terminen tai kemiallinen erottaminen tai Nimikkeen 7106, 7108 tai 7110 jalometallien sulattaminen ja/tai seostaminen toistensa tai epäjalojen metallien kanssa || – puolivalmisteina tai jauheena || Valmistus muokkaamattomista jalometalleista ex 7107, ex 7109 ja ex 7111 || Jalometallilla pleteroidut metallit, puolivalmisteina || Valmistus muokkaamattomista jalometalleilla pleteroiduista metalleista 7115 || Muut tavarat, jalometallia tai jalometallilla pleteroitua metallia || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 7117 || Epäaidot korut || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus epäjaloa metallia olevista osista, joita ei ole pinnoitettu jalometalleilla, jos kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 72 ryhmä || Rauta ja teräs; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 7207 || Välituotteet, rautaa tai seostamatonta terästä || Valmistus nimikkeen 7201, 7202, 7203, 7204, 7205 tai 7206 aineksista 7208–7216 || Levyvalmisteet, tangot ja profiilit, rautaa tai seostamatonta terästä || Valmistus nimikkeen 7206 tai 7207 valanteista, muista alkumuodoista tai välituotteista 7217 || Lanka, rautaa tai seostamatonta terästä || Valmistus nimikkeen 7207 välituotteista 7218 91 ja 7218 99 || Välituotteet || Valmistus nimikkeen 7201, 7202, 7203, 7204 tai 7205 taikka alanimikkeen 7218 10 aineksista 7219–7222 || Levyvalmisteet, tangot ja profiilit, ruostumatonta terästä || Valmistus nimikkeen 7218 valanteista, muista alkumuodoista tai välituotteista 7223 || Lanka, ruostumatonta terästä || Valmistus nimikkeen 7218 välituotteista 7224 90 || Välituotteet || Valmistus nimikkeen 7201, 7202, 7203, 7204 tai 7205 taikka alanimikkeen 7224 10 aineksista 7225–7228 || Levyvalmisteet, kuumavalssatut tangot, säännöttömästi kiepitetyt; profiilit, muuta seosterästä; ontot poratangot, seosterästä tai seostamatonta terästä || Valmistus nimikkeen 7206, 7207, 7218 tai 7224 valanteista, muista alkumuodoista tai väliaineksista 7229 || Lanka, muuta seosterästä || Valmistus nimikkeen 7224 välituotteista ex 73 ryhmä || Rauta- ja terästavarat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista ex 7301 || Ponttirauta ja -teräs || Valmistus nimikkeen 7207 aineksista 7302 || Rautatie- tai raitiotieradan rakennusosat, rautaa tai terästä, kuten kiskot, johtokiskot, hammaskiskot, vaihteenkielet, risteyskappaleet, vaihdetangot ja muut raideristeyksien tai -vaihteiden osat, ratapölkyt, sidekiskot, kiskontuolit ja niiden kiilat, aluslaatat, puristuslaatat, liukulaatat, sideraudat ja muut kiskojen asentamiseen, liittämiseen tai kiinnittämiseen käytettävät erityistavarat || Valmistus nimikkeen 7206 aineksista 7304, 7305 ja 7306 || Putket ja profiiliputket, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä || Valmistus nimikkeen 7206, 7207, 7208, 7209, 7210, 7211, 7212, 7218, 7219, 7220 tai 7224 aineksista ex 7307 || Putkien liitos- ja muut osat, ruostumatonta terästä || Taottujen teelmien sorvaaminen, poraus, väljentäminen, kierteittäminen, purseenpoisto ja hiekkapuhallus, jos teelmien arvo on enintään 35 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 7308 || Rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, sulkuportit, tornit, ristikkomastot, katot, katonkehysrakenteet, ovet, ikkunat, oven- ja ikkunankarmit, kynnykset, ikkunaluukut, portit, kaiteet ja pylväät), rautaa tai terästä; levyt, tangot, profiilit, putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut, rautaa tai terästä || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Nimikkeen 7301 hitsattuja profiileja ei kuitenkaan voida käyttää ex 7315 || Lumi- ja muut liukuesteketjut || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen nimikkeen 7315 ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 74 ryhmä || Kupari ja kuparitavarat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 7403 || Puhdistettu kupari ja kupariseokset, muokkaamattomat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista 75 ryhmä || Nikkeli ja nikkelitavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista ex 76 ryhmä || Alumiini ja alumiinitavarat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 7601 || Muokkaamaton alumiini || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista 7607 || Alumiinifolio (myös painettu tai paperilla, kartongilla, pahvilla, muovilla tai niiden kaltaisella tukiaineella vahvistettu), paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) enintään 0,2 mm || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeen 7606 aineksista 77 ryhmä || Varattu mahdolliselle tulevalle käytölle harmonoidussa järjestelmässä || ex 78 ryhmä || Lyijy ja lyijytavarat, lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 7801 || Muokkaamaton lyijy: || || – puhdistettu lyijy || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista || – muu || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Nimikkeen 7802 jätteitä ja romua ei kuitenkaan voida käyttää 79 ryhmä || Sinkki ja sinkkitavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 80 ryhmä || Tina ja tinatavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista 81 ryhmä || Muut epäjalot metallit; kermetit; niistä valmistetut tavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista ex 82 ryhmä || Työkalut ja -välineet sekä veitset, lusikat ja haarukat, epäjaloa metallia; niiden epäjaloa metallia olevat osat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8206 || Sarjoiksi vähittäismyyntiä varten pakatut, kahteen tai useampaan nimikkeistä 8202–8205 kuuluvat työkalut || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi nimikkeiden 8202–8205 aineksista. Nimikkeiden 8202–8205 työkaluja voi kuitenkin sisältyä sarjaan, jos niiden yhteisarvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta 8211 || Veitset, leikkaavin, myös hammastetuin terin (myös puutarhaveitset), nimikkeeseen 8208 kuulumattomat, ja niiden terät || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Epäjaloa metallia olevia veitsen teriä ja kahvoja voidaan kuitenkin käyttää 8214 || Muut leikkaamisvälineet (esim. tukan- ja karvanleikkuuvälineet, teurastajien ja talouskäyttöön tarkoitetut liha- ja muut veitset ja hakkurit sekä paperiveitset); manikyyri- ja pedikyyrivälinesarjat ja -välineet (myös kynsiviilat) || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Epäjaloa metallia olevia kahvoja voidaan kuitenkin käyttää 8215 || Lusikat, haarukat, liemikauhat, reikäkauhat, kakkulapiot, kalaveitset, voiveitset, sokeripihdit ja niiden kaltaiset keittiö- ja ruokailuvälineet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Epäjaloa metallia olevia kahvoja voidaan kuitenkin käyttää ex 83 ryhmä || Erinäiset epäjalosta metallista valmistetut tavarat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 8302 || Muut helat, varusteet ja niiden kaltaiset tavarat, rakennuksiin soveltuvat, ja itsetoimivat ovensulkimet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Nimikkeen 8302 aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 8306 || Pienoispatsaat ja muut koriste-esineet, epäjaloa metallia || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Nimikkeen 8306 aineksia voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo on enintään 30 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 84 ryhmä || Ydinreaktorit, höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8401 || Ydinreaktorit; ydinreaktorien säteilyttämättömät polttoaine-elementit; koneet ja laitteet isotooppien erottamiseen || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8407 || Kipinäsytytteiset iskumäntä- tai kiertomäntämoottorit || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8408 || Puristussytytteiset mäntämoottorit (diesel- tai puolidieselmoottorit) || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8427 || Haarukkatrukit; muut trukit, joissa on nosto- tai käsittelylaitteet || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8482 || Kuulalaakerit ja rullalaakerit || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 85 ryhmä || Sähkökoneet ja -laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8501, 8502 || Sähkömoottorit ja ‑generaattorit; sähkögeneraattoriyhdistelmät ja pyörivät sähkömuuttajat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeen 8503 aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8513 || Kannettavat sähkövalaisimet, jotka saavat virran omasta energialähteestä (esim. kuivaparistoista, akuista tai magneetoista), muut kuin nimikkeen 8512 valaistuslaitteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8519 || Äänentallennus- tai äänentoistolaitteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeen 8522 aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8521 || Videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet, myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin videovirittimin || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeen 8522 aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8523 || Valmistettu tallentamaton materiaali äänen tallennukseen tai muiden ilmiöiden vastaavalla tavalla tapahtuvaan tallennukseen, ei kuitenkaan 37 ryhmän tuotteet || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8525 || Yleisradio- tai televisiolähettimet, myös yhteenrakennetuin vastaanottimin tai äänentallennus- tai ‑toistolaittein; televisiokamerat, digitaalikamerat ja videokameranauhurit; || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeen 8529 aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8526 || Tutkalaitteet, radionavigointilaitteet ja radiokauko-ohjauslaitteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeen 8529 aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8527 || Yleisradiovastaanottimet, myös jos samaan koteloon on yhdistetty äänentallennus- tai ‑toistolaite tai kello || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeen 8529 aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8528 || Monitorit ja projektorit, joissa ei ole yhteenrakennettua televisiovastaanotinta; televisiovastaanottimet, myös yhteenrakennetuin yleisradiovastaanottimin tai äänen tai videosignaalien tallennus- tai toistolaittein || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeen 8529 aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8535–8537 || Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä, katkaisemista tai suojaamista varten tai siihen liittämistä varten; liittimet valokuituja, valokuitukimppuja tai valokaapeleita varten; taulut, paneelit, konsolit, pöydät, kaapit ja muut alustat, sähköistä ohjausta tai sähkönjakelua varten || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen ja nimikkeen 8538 aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8540 11 ja 8540 12 || Televisiovastaanottimien katodisädekuvaputket, myös videomonitorien katodisädeputket || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8542 31 – 8542 33 ja 8542 39 || Integroidut monoliittipiirit || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai Diffuusio, jossa integroidut piirit muodostuvat puolijohdealustalle sopivan seostusaineen selektiivisellä käytöllä, myös jos kokoaminen ja/tai testaus suoritetaan kyseisessä edunsaajamaassa 8544 || Eristetty (myös emaloitu tai anodisoitu) lanka ja kaapeli (myös koaksiaalikaapeli) sekä muut eristetyt sähköjohtimet, myös jos niissä on liittimiä; optiset kuitukaapelit, joissa kullakin kuidulla on oma kuorensa, myös jos niihin on yhdistetty sähköjohtimia tai jos niissä on liittimiä || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8545 || Hiilielektrodit, hiiliharjat, lampunhiilet, paristohiilet ja muut grafiitista tai muusta hiilestä valmistetut tavarat, jollaisia käytetään sähkötarkoituksiin, myös jos niissä on metallia || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8546 || Mitä ainetta tahansa olevat sähköeristimet || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8547 || Sähkökoneiden tai -laitteiden eristystarvikkeet, joitakin vähäisiä valettaessa tai puristettaessa ainoastaan yhteenliittämistarkoituksessa kiinnitettyjä metalliosia (esim. kierteitettyjä hylsyjä) lukuun ottamatta, kokonaan eristysaineesta, muut kuin nimikkeen 8546 eristimet; sähköjohdinputket ja niiden liitoskappaleet, epäjaloa metallia, eristysaineella vuoratut || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8548 || Galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu; loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä loppuunkäytetyt sähköakut; koneiden ja laitteiden sähköosat, muualle tähän ryhmään kuulumattomat || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 86 ryhmä || Rautatieveturit, raitiomoottorivaunut ja muu liikkuva kalusto sekä niiden osat; rautatie- ja raitiotieradan varusteet ja kiinteät laitteet sekä niiden osat; kaikenlaiset mekaaniset (myös sähkömekaaniset) liikennemerkinantolaitteet || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 87 ryhmä || Kuljetusvälineet ja kulkuneuvot, muut kuin rautatien tai raitiotien liikkuvaan kalustoon kuuluvat, sekä niiden osat ja tarvikkeet; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 8711 || Moottoripyörät (myös mopot) ja apumoottorilla varustetut polkupyörät, myös sivuvaunuineen; sivuvaunut || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 88 ryhmä || Ilma-alukset, avaruusalukset sekä niiden osat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 8804 || Roottorivarjot (rotochutes) || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen 8804 aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 89 ryhmä || Alukset ja uivat rakenteet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 90 ryhmä || Optiset, valokuvaus-, elokuva-, mittaus-, tarkistus-, tarkkuus-, lääketieteelliset tai kirurgiset kojeet ja laitteet; niiden osat ja tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 9002 || Mitä ainetta tahansa olevat kehystetyt linssit, prismat, peilit ja muut optiset elementit, kun ne ovat kojeiden tai laitteiden osia tai tarvikkeita, muut kuin tällaiset elementit, optisesti työstämätöntä lasia || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 9033 || 90 ryhmän koneiden, laitteiden ja kojeiden osat ja tarvikkeet (muualle tähän ryhmään kuulumattomat) || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 91 ryhmä || Kellot ja niiden osat || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 92 ryhmä || Soittimet; niiden osat ja tarvikkeet || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 93 ryhmä || Aseet ja ampumatarvikkeet; niiden osat ja tarvikkeet || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 94 ryhmä || Huonekalut; vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat; tehdasvalmisteiset rakennukset || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 95 ryhmä || Lelut, pelit ja urheiluvälineet; niiden osat ja tarvikkeet, lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ex 9506 || Golfmailat ja niiden osat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Karkeasti muotoiltuja teelmiä golfmailojen päiden valmistusta varten voidaan kuitenkin käyttää ex 96 ryhmä || Erinäiset tavarat; lukuun ottamatta seuraavia: || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista tai Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 9601 ja 9602 || Norsunluu, luu, kilpikonnankuori, sarvi, koralli, helmiäinen ja muut eläinkunnasta saadut veistoaineet, valmistetut, sekä näistä aineista tehdyt tavarat (myös muotoon puristetut). Kasvi- tai kivennäisveistoaineet, valmistetut, ja näistä aineista tehdyt tavarat; vahasta, steariinista, luonnosta saaduista kumeista, luonnonhartsista tai muovailumassasta valetut, muotoon puristetut tai veistetyt tavarat sekä muut muualle kuulumattomat valetut, muotoon puristetut tai veistetyt tavarat; valmistettu kovettamaton gelatiini (ei kuitenkaan nimikkeen 3503 gelatiini) sekä kovettamattomasta gelatiinista tehdyt tavarat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista 9603 || Luudat, harjat (myös jos ne ovat koneiden, laitteiden tai kulkuneuvojen osia), siveltimet, käsikäyttöiset mekaaniset lattianlakaisimet, moottorittomat, sekä mopit ja höyhenhuiskut; luudan- tai harjantekoon tarkoitetut valmiit harjaskimput ja -tupsut; maalaustyynyt ja -telat; kumi- ja muut kuivauspyyhkimet (ei kuitenkaan kuivaustelat) || Valmistus, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 9605 || Toaletti-, ompelu- tai kengänkiillotustarvikkeita tai vaatteiden puhdistukseen käytettäviä tarvikkeita sisältävät matkapakkaukset || Jokaisen sarjaan kuuluvan tavaran on täytettävä se sääntö, jota siihen sovellettaisiin erillisenä sarjaan kuulumattomana tavarana. Ei-alkuperätuotteita voi kuitenkin sisältyä sarjaan, jos niiden yhteisarvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta 9606 || Napit, myös painonapit, napinsydämet ja muut näiden tavaroiden osat; napinteelmät || Valmistus: – minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista, ja – jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 9608 || Kuulakärkikynät; huopa-, kuitu- tai muulla huokoisella kärjellä varustetut kynät; täytekynät ja niiden kaltaiset kynät; monistuskynät; lyijytäytekynät; kynänvarret, kynänpitimet ja niiden kaltaiset pitimet; edellä mainittujen tavaroiden osat (myös hylsyt ja pidikkeet), muut kuin nimikkeeseen 9609 kuuluvat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista. Tuotteen oman nimikkeen kynänteriä ja niiden kärkiä voidaan kuitenkin käyttää 9612 || Kirjoituskoneiden värinauhat ja niiden kaltaiset värinauhat, joihin on imeytetty väri tai joita on muuten valmistettu jättämään painantajälkeä, myös keloilla tai kaseteissa; värityynyt, myös jos niihin on imeytetty väri, koteloineen tai ilman || Valmistus: – minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista, ja – jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään 70 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 9613 20 || Kaasukäyttöiset taskusytyttimet, uudelleen täytettävät || Valmistus, jossa käytettyjen nimikkeen 9613 ainesten yhteisarvo on enintään 30 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta 9614 || Tupakkapiiput (myös piipunpesät), sikari- tai savukeimukkeet sekä niiden osat || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista 97 ryhmä || Taideteokset, kokoelmaesineet ja antiikkiesineet || Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista Lisäys III EUR.1-tavaratodistuslomake 1. EUR.1-tavaratodistus on
laadittava lomakkeelle, jonka malli esitetään tässä lisäyksessä. Lomake on
painettava yhdellä tai useammalla niistä kielistä, joilla tämä päätös on tehty.
Todistus on laadittava jollakin näistä kielistä viejävaltion sisäisen
lainsäädännön mukaisesti. Jos todistus täytetään käsin, se on täytettävä
musteella painokirjaimin. 2. Todistuksen koon on oltava
210 x 297 mm; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 8 mm määrämittaa
suurempi tai enintään 5 mm sitä pienempi. Käytettävän paperin on oltava
valkoista, liimakäsiteltyä, hiokkeetonta kirjoituspaperia, joka painaa
vähintään 25 g/m2. Siinä on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio,
jonka ansiosta mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennökset voidaan
havaita paljain silmin. 3. Viejävaltiot voivat pidättää
itselleen lomakkeiden paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä
kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on
oltava maininta tästä hyväksymisestä. Jokaisessa lomakkeessa on oltava
kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa.
Siinä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se
voidaan tunnistaa. (1) Pakkaamattomien tavaroiden osalta ilmoitetaan
kappalemäärä tai tehdään merkintä ”irtotavaraa”. (2) Täytetään vain mikäli viejämaan tai -alueen määräykset
sitä vaativat. HUOMAUTUKSIA 1. Todistuksesta ei saa pyyhkiä pois merkintöjä eikä siihen
saa tehdä uusia merkintöjä vanhojen päälle. Mahdolliset muutokset on tehtävä
viivaamalla yli virheelliset merkinnät ja tarvittaessa lisäämällä halutut
merkinnät. Lomakkeen täyttäneen on varmennettava näin tehdyt muutokset ja
antamismaan tai -alueen tulliviranomaisen on vahvistettava ne. 2. Tavarat on merkittävä todistukseen jättämättä väliin
tyhjää tilaa, ja kunkin tavaran eteen on merkittävä järjestysnumero. Välittömästi
viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva. Käyttämättömät tilat on
viivattava siten, että niihin on mahdotonta tehdä myöhemmin lisäyksiä. 3. Tavarat
ilmaistaan tavanomaisin kauppanimityksin ja riittävän yksityiskohtaisesti, että
ne voidaan tunnistaa. LISÄYS IV TAVARATODISTUSHAKEMUS
EUR.1 (1) Pakkaamattomien tavaroiden osalta ilmoitetaan
kappalemäärä tai tehdään merkintä ”irtotavaraa”. LISÄYS V Viejän
ilmoitus (1) Esimerkiksi tuontiasiakirjat, tavaratodistukset,
valmistajan ilmoitukset jne., jotka koskevat valmistuksessa käytettyjä
tuotteita tai samassa tilassa jälleenvietyjä tavaroita. LISÄYS VI KAUPPALASKUILMOITUS Kauppalaskuilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava
alahuomautusten mukaisesti. Alahuomautuksia ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää
ilmoitukseen. Espanjankielinen toisinto El exportador de los productos incluidos en el presente documento
(autorización aduanera n° .. …(1).) declara que, salvo indicación en
sentido contrario, estos productos gozan de un origen preferencial .…(2). Tšekinkielinen toisinto Vývozce výrobků uvedených v tomto dokumentu (číslo povolení …(1))
prohlašuje, že kromě zřetelně označených, mají tyto výrobky preferenční původ v
…(2). Tanskankielinen toisinto Eksportøren af varer, der er omfattet af nærværende dokument,
(toldmyndighedernes tilladelse nr. ...(1)), erklærer, at varerne,
medmindre andet tydeligt er angivet, har præferenceoprindelse i ...(2). Saksankielinen toisinto Der Ausführer (Ermächtigter Ausführer; Bewilligungs-Nr. ...(1))
der Waren, auf die sich dieses Handelspapier bezieht, erklärt, dass diese
Waren, soweit nicht anderes angegeben, präferenzbegünstigte ...(2)
Ursprungswaren sind. Vironkielinen toisinto Käesoleva dokumendiga
hõlmatud toodete eksportija (tolliameti kinnitus nr. ...(1))
deklareerib, et need tooted on ...(2) sooduspäritoluga, välja
arvatud juhul kui on selgelt näidatud teisiti. Kreikankielinen toisinto Ο εξαγωγέας των
προϊόντων που καλύπτονται από το παρόν έγγραφο (άδεια τελωνείου υπ' αριθ. ...(1))
δηλώνει ότι, εκτός εάν δηλώνεται σαφώς άλλως, τα προϊόντα αυτά είναι
προτιμησιακής καταγωγής ...(2). Englanninkielinen toisinto The exporter of the products covered by this document (customs
authorization No ...(1)) declares that, except where otherwise
clearly indicated, these products are of ...(2) preferential origin. Ranskankielinen toisinto L'exportateur des produits couverts par le
présent document (autorisation douanière n° ...(1)) déclare que,
sauf indication claire du contraire, ces produits ont l'origine préférentielle
... (2)). Italiankielinen toisinto L'esportatore delle merci contemplate nel presente documento
(autorizzazione doganale n. ... (1)) dichiara che, salvo indicazione
contraria, le merci sono di origine preferenziale .... (2)). Latviankielinen toisinto Eksportētājs produktiem, kuri ietverti šajā dokumentā (muitas pilnvara
Nr. …(1)), deklarē, ka, iznemot tur, kur ir citādi skaidri noteikts,
šiem produktiem ir priekšrocību izcelsme no …(2). Liettuankielinen toisinto Šiame dokumente išvardintų prekių eksportuotojas (muitinès liudijimo Nr
…(1)) deklaruoja, kad, jeigu kitaip nenurodyta, tai yra …(2) preferencinès
kilmés prekés. Unkarinkielinen toisinto A jelen okmányban szereplő áruk exportőre (vámfelhatalmazási szám: …(1))
kijelentem, hogy eltérő jelzés hianyában az áruk kedvezményes …(2)
származásúak. Maltankielinen toisinto L-esportatur tal-prodotti koperti b’dan id-dokument (awtorizzazzjoni
tad-dwana nru. …(1)) jiddikjara li, ħlief fejn indikat b’mod ċar li
mhux hekk, dawn il-prodotti huma ta’ oriġini preferenzjali …(2). Hollanninkielinen toisinto De exporteur van de goederen waarop dit document van toepassing is
(douanevergunning nr. ...(1)), verklaart dat, behoudens
uitdrukkelijke andersluidende vermelding, deze goederen van preferentiële ...
oorsprong zijn (2). Puolankielinen toisinto Eksporter produktów objętych tym dokumentem (upoważnienie władz celnych
nr …(1)) deklaruje, że z wyjątkiem gdzie jest to wyraźnie określone,
produkty te mają …(2) preferencyjne pochodzenie. Portugalinkielinen toisinto O abaixo assinado, exportador dos produtos cobertos pelo presente
documento (autorização aduaneira n°. ...(1)), declara que, salvo
expressamente indicado em contrário, estes produtos são de origem preferencial
...(2). Sloveeninkielinen toisinto Izvoznik blaga, zajetega s tem dokumentom
(pooblastilo carinskih organov št …(1)) izjavlja, da, razen če ni
drugače jasno navedeno, ima to blago preferencialno …(2) poreklo. Slovakinkielinen toisinto Vývozca výrobkov uvedených v tomto dokumente (číslo povolenia …(1))
vyhlasuje, že okrem zreteľne označených, majú tieto výrobky preferenčný pôvod v
…(2). Suomenkielinen toisinto Tässä asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (tullin lupa n:o ...(1))
ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty,
etuuskohteluun oikeutettuja ... alkuperätuotteita (2). Ruotsinkielinen toisinto Exportören av de varor som omfattas av detta dokument (tullmyndighetens
tillstånd nr. ...(1)) försäkrar att dessa varor, om inte annat
tydligt markerats, har förmånsberättigande ... ursprung (2). Bulgariankielinen toisinto Износителят на продуктите, обхванати от този документ (митническо
разрешение № … (1)) декларира, че освен кьдето е отбелязано друго,
тези продукти са с … преференциален произход (2). Romaniankielinen toisinto Exportatorul
produselor ce fac ojiectul acestui document (autorizaţia vamalâ nr. …(1))
declará cá, exceptând cazul în care în mod expres este indicat altfel, aceste
produse sunt de origine preferenţialā …(2). (1) Kun
kauppalaskuilmoituksen laatii valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä
valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu
viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi. (2) Merkittävä
tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain
Ceutan ja Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne
tunnuksella ”CM” asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan. (3) Nämä
merkinnät voidaan jättää pois, jos tiedot sisältyvät itse asiakirjaan. (4) Kun viejän
allekirjoitusta ei vaadita, vapautus allekirjoituksesta merkitsee myös
vapautusta allekirjoittajan nimen merkitsemisestä. LISÄYS VII Hankkijan ilmoitus
tuotteista, joilla on etuuskohtelualkuperäasema (1) - Jos ilmoitus koskee
ainoastaan tiettyjä kauppalaskussa lueteltuja tavaroita, niissä on oltava tunnus
tai merkki, jonka avulla ne voidaan selvästi tunnistaa, ja tästä merkistä on
mainittava seuraavasti: ”… tässä kauppalaskussa luetellut …, joissa on merkintä
… on tuotettu …”. - Jos käytetään muuta asiakirjaa kuin kauppalaskua tai
kauppalaskun liitettä (katso 32 artiklan 3 kohta), kyseisen asiakirjan nimi on
mainittava ilmaisun ”kauppalasku” sijasta. (2) Euroopan unioni, jäsenvaltio,
taloussopimuskumppanuusmaa tai merentakainen maa tai alue (MMA).
Taloussopimuskumppanuusmaan tai MMA:n osalta on viitattava myös siihen Euroopan
unionin tullitoimipaikkaan, jonka hallussa asianmukainen EUR.1-tavaratodistus
tai -todistukset ovat, ilmoitettava todistuksen tai todistusten numero sekä,
jos mahdollista, kyseisen tulli-ilmoituksen numero. (3) Paikka ja päiväys. (4) Nimi ja asema yrityksessä. (5) Allekirjoitus. LISÄYS VIII HANKKIJAN ILMOITUS
TUOTTEISTA, JOILLA EI OLE ETUUSKOHTELUALKUPERÄASEMAA
Huomautus Edellä oleva teksti,
sivun alareunassa olevien alaviitteiden mukaisesti täytettynä, muodostaa
hankkijan ilmoituksen. Alaviitteitä ei tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.
(1) -
Jos ilmoitus koskee ainoastaan tiettyjä kauppalaskussa lueteltuja tavaroita,
niissä on oltava tunnus tai merkki, jonka avulla ne voidaan selvästi tunnistaa,
ja tästä merkistä on mainittava seuraavasti: ”… tässä kauppalaskussa luetellut
…, joissa on merkintä … on tuotettu …”. - Jos käytetään muuta asiakirjaa kuin
kauppalaskua tai kauppalaskun liitettä (katso 32 artiklan 3 kohta), kyseisen
asiakirjan nimi on mainittava ilmaisun ”kauppalasku” sijasta. (2) Euroopan unioni, jäsenvaltio,
talouskumppanuussopimusmaa tai MMA. (3) Kuvaus on aina merkittävä.
Kuvauksen on oltava riittävä ja niin yksityiskohtainen, että tavarat voidaan
luokitella tariffiin. (4) Tullausarvo ilmoitetaan vain,
jos sitä vaaditaan. (5) Alkuperämaa ilmoitetaan vain,
jos sitä vaaditaan. Kyseessä on oltava etuuskohtelualkuperä, muu alkuperä
ilmoitetaan merkitsemällä ”kolmas maa”. (6) Lisätään lause ”ja niille on
suoritettu seuraava valmistus tai käsittely [Euroopan unionissa]
[jäsenvaltiossa] [talouskumppanuussopimusmaassa] [MMA:ssa] [] …” sekä
suoritetun valmistuksen tai käsittelyn kuvaus, jos tällaista tietoa vaaditaan. (7) Paikka ja päiväys. (8) Nimi ja asema yrityksessä. (9) Allekirjoitus. LISÄYS IX Tiedotustodistus 1. On
käytettävä tässä liitteessä esitettyä tiedotustodistuslomaketta. Lomake on
painettava yhdellä tai useammalla niistä kielistä, joilla sopimus on laadittu,
ja viejävaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Tiedotustodistus on
täytettävä jollakin näistä kielistä. Jos todistus täytetään käsin, se on
täytettävä musteella painokirjaimin. Siinä on oltava painettu tai muulla tavoin
tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa. 2. Tiedotustodistuksen
koon on oltava 210 x 297 mm; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 8 mm
määrämittaa suurempi tai enintään 5 mm sitä pienempi. Käytettävän paperin on
oltava valkoista, liimakäsiteltyä, hiokkeetonta kirjoituspaperia, joka painaa
vähintään 25 g/m2. 3. Kansalliset
viranomaiset voivat pidättää itselleen lomakkeiden paino-oikeuden tai antaa
niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä
tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava maininta tästä hyväksymisestä.
Jokaisessa lomakkeessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino
voidaan tunnistaa. EUROOPAN UNIONI (1) (2) (3) (4) (5) Ks. kääntöpuolella olevat alaviitteet. LISÄYS X Poikkeushakemuslomake 1. Valmiin tuotteen kauppanimitys 1.1 Tullinimike
(HS-nimike) 2. Ei-alkuperäainesten kauppanimitys 2.1 Tullinimike
(HS-nimike) 3. Unioniin suuntautuvan viennin arvioitu
vuosittainen määrä (ilmaistuna painona, tuotteiden kappalemääränä, metreinä tai
muuna yksikkönä) 4. Valmiin tuotteen arvo 5. Käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo 6. Alkuperäainesten alkuperä 7. Syyt, miksi valmis tuote ei voi täyttää
alkuperäsääntöä 8. Määräaika, jolle poikkeusta pyydetään: pp/kk/vvvv–pp/kk/vvvv 9. Mahdolliset ratkaisut, joilla
poikkeustarve voidaan tulevaisuudessa välttää 10. Yritystä koskevat tiedot Asianomaisen yrityksen pääomarakenne / Toteutettujen / suunniteltujen sijoitusten määrä / Henkilöstön määrä / suunniteltu määrä LISÄYS XI HAKEMUS
REKISTERÖIDYKSI VIEJÄKSI
1. Viejän nimi, täydellinen osoite ja maa (ei-luottamuksellinen) 2. Yhteystiedot, mukaan lukien puhelin- ja faksinumero sekä mahdollinen sähköpostiosoite (luottamuksellinen) 3. Kuvaus toiminnasta ja maininta siitä, onko pääasiallinen toiminto tuotanto vai kauppa (ei-luottamuksellinen), sekä soveltuvin osin kuvaus tuotantoprosessista (luottamuksellinen) 4. Alustava kuvaus etuuskohteluun oikeutetuista tavaroista ja alustava luettelo harmonoidun järjestelmän nelinumeroisista nimikkeistä (tai ryhmistä, jos kauppatavarat kuuluvat yli 20:een harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen) 5. Viejän sitoumus Viejä ilmoittaa, että edellä mainitut tiedot ovat oikein ja – vakuuttaa, että sen rekisteröintiä ei ole aiemmin peruttu ja, jos näin on tapahtunut, vakuuttaa, että peruuttamisen aiheuttanut tilanne on korjattu, – sitoutuu laatimaan alkuperävakuutuksia ainoastaan etuuskohteluun oikeutetuille tavaroille ja noudattamaan kyseisille tavaroille tässä liitteessä vahvistettuja alkuperäsääntöjä, – sitoutuu pitämään asianmukaista liikekirjanpitoa etuuskohteluun oikeutettujen tavaroiden tuotannosta/luovutuksista ja säilyttämään tämän aineiston vähintään kolmen vuoden ajan alkuperävakuutuksen laatimisesta, – sitoutuu hyväksymään kaikki alkuperävakuutuksensa oikeellisuutta koskevat tarkastukset, mukaan lukien kirjanpitoaineiston tarkastukset sekä komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten käynnit tiloissaan, – sitoutuu pyytämään tietojensa poistamista rekisteröityjen viejien luettelosta silloin, kun viejä ei enää täytä tämän päätöksen mukaisia tavaroiden vientiedellytyksiä tai ei aio enää viedä tällaisia tavaroita. ____________________________________________________ Paikka, päiväys ja valtuutetun allekirjoittajan allekirjoitus; tehtävä ja/tai asema 6. Viejän yksilöity ja tietoinen etukäteissuostumus henkilö-/yritystietojensa julkaisemiselle internetissä Allekirjoittanut on tietoinen, että tässä hakemuksessa annetut tiedot, luottamuksellisiksi merkittyjä tietoja lukuun ottamatta, voidaan tallentaa komission tietokantaan ja julkaista internetissä. Allekirjoittanut hyväksyy näiden tietojen julkaisemisen internetissä. Allekirjoittanut voi perua näiden tietojen julkaisemista internetissä koskevan suostumuksensa lähettämällä sähköpostin, faksin tai kirjeen seuraavaan osoitteeseen: ____________________________________________________ Paikka, päiväys ja valtuutetun allekirjoittajan allekirjoitus; tehtävä ja/tai asema 7. Varattu valtion viranomaisen käyttöön Hakija on rekisteröity numerolla: Rekisteröintinumero: ______________________________ Rekisteröintipäivä Voimassaolo alkaa … Allekirjoitus ja leima Tärkeä huomautus hakijalle: Huomatkaa, että kaikki ei-luottamuksellisiksi merkityt tiedot sisällytetään julkiseen tietokantaan; luottamuksellisiksi merkityt tiedot ovat hakijan maan toimivaltaisten valtion viranomaisten sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden viranomaisten saatavilla. LISÄYS XII ALKUPERÄVAKUUTUS Laaditaan mihin kaupalliseen asiakirjaan
tahansa ilmoittaen viejän ja vastaanottajan nimi ja täydellinen osoite sekä
tavaroiden kuvaus ja alkuperävakuutuksen antamispäivä (1) Ranskankielinen toisinto L'exportateur (Numéro d’exportateur enregistré
– excepté lorsque la valeur des produits originaires contenus dans l’envoi est
inférieure à EUR 10.000 (2)) des produits couverts par le présent document
déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l'origine
préférentielle . . . (3) au sens des règles d'origine de la Décision
d'association des pays et territoires d'outre-mer et que le critère d’origine
satisfait est … …(4) Englanninkielinen toisinto The exporter (Number of Registered Exporter –
unless the value of the consigned originating products does not exceed EUR
10,000 (2)) of the products covered by this document declares that, except
where otherwise clearly indicated, these products are of . . . preferential
origin (3) according to rules of origin of the Decision on the association of
the overseas countries and territories and that the origin criterion met is …
…(4) __________________________________ (1) Kun alkuperävakuutus korvaa muun
vakuutuksen 51 artiklan mukaisesti, tämä on ilmoitettava ja myös alkuperäisen
vakuutuksen antamispäivä on mainittava. (2) Kun alkuperävakuutus korvaa muun
vakuutuksen, tällaisen vakuutuksen laativan myöhemmän tavaroiden haltijan on
ilmoitettava nimensä ja koko osoitteensa sekä merkittävä ilmaisu
(englanninkielinen toisinto) ”acting on the basis of the statement on origin
made out by [name and full address of the exporter in the OCT], registered
under the following number [Number of Registered Exporter of the exporter in
the OCT]”. (3) Tuotteiden alkuperä on merkittävä.
Kun alkuperävakuutus liittyy kokonaan tai osittain 67 artiklassa
tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi
osoitettava ne tunnuksella ”CM” asiakirjassa, johon vakuutus laaditaan. (4) Kokonaan tuotetut tuotteet:
merkitään kirjain ”P”. Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet:
merkitään kirjan ”W” ja sen jälkeen harmonoidun tavarankuvaus- ja
koodausjärjestelmän (harmonoidun järjestelmän) mukainen vientituotteen
nelinumeroinen nimike (esim. ”W 9618); soveltuvin osin edellä viitattu merkintä
on korvattava jollakin seuraavista maininnoista: ”EU cumulation”, ”OCT
cumulation”, ”cumulation with EPA country”, ”extended cumulation with country
x” tai ”Cumul UE”, ”cumul OCT”, ”cumul avec pays APE”, ”cumul étendu avec le
pays x”. LISÄYS XIII TUOTTEET, JOIHIN EI SOVELLETA 8
ARTIKLASSA TARKOITETTUJA KUMULAATIOSÄÄNNÖKSIÄ 1 PÄIVÄÄN LOKAKUUTA 2015 SAAKKA HS/CN-koodi || Tavaran kuvaus 1701 || Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät 1702 || Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri Ex 1704 90, joka vastaa 1704 90 99 || Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (ei kuitenkaan purukumi; lakritsiuute, jossa on sakkaroosia enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta ei muita lisättyjä aineita; valkoinen suklaa; pastat ja massat, myös marsipaani, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähintään 1 kg; kurkkupastillit ja yskänkaramellit; valmisteet, joissa on erillinen kova sokerikuorrutuskerros; viini- ja hedelmäkumit, geleemakeiset sekä hedelmäpastat, jotka ovat sokerimakeisina; keitetyt makeiset; toffeet ja niiden kaltaiset makeiset; tabletit, jotka on valmistettu puristamalla) Ex 1806 10, joka vastaa 1806 10 30 || Kaakaojauhe, jossa on vähintään 65 mutta enintään 80 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna) tai isoglukoosia sakkaroosina ilmaistuna Ex 1806 10, joka vastaa 806 10 90 || Kaakaojauhe, jossa on vähintään 80 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna) tai isoglukoosia sakkaroosina ilmaistuna Ex 1806 20, joka vastaa 1806 20 95 || Kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet enemmän kuin 2 kg:n painoisina levyinä tai tankoina taikka nesteenä, tahnana, jauheena, rakeina tai niiden kaltaisessa muodossa, astian tai muun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino suurempi kuin 2 kg (ei kuitenkaan kaakaovoi ja valmisteet, joissa on vähintään 18 painoprosenttia kaakaovoita tai jotka sisältävät kaakaovoita ja maitorasvaa yhteensä vähintään 25 painoprosenttia; ”chocolate milk crumb”; suklaakuorrutteet; suklaa ja suklaatuotteet; sokerivalmisteet ja niiden korvikkeet, jotka perustuvat muihin makeutusaineisiin kuin sokeriin, kaakaota sisältävät; kaakaota sisältävät levitteet; kaakaota sisältävät valmisteet juomien valmistukseen) Ex 1901 90, joka vastaa 1901 90 99 || Muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna (ei kuitenkaan elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä, tai jotka sisältävät vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri) tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä; nimikkeiden 0401–0404 tuotteista jauheeksi valmistetut elintarvikkeet; pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet vähittäismyyntipakkauksissa; seokset ja taikinat, nimikkeen 1905 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut) Ex 2101 12, joka vastaa 2101 12 98 || Kahviin perustuvat valmisteet (eivät kuitenkaan kahviuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin perustuvat valmisteet) Ex 2101 20, joka vastaa 2101 20 98 || Teehen ja mateen perustuvat valmisteet (ei kuitenkaan tee- tai mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin perustuvat valmisteet) Ex 2106 90, joka vastaa 2106 90 59 || Maku- tai väriaineita sisältävät sokerisiirapit (ei kuitenkaan isoglukoosi-, laktoosi-, glukoosi- ja maltodekstriinisiirapit) Ex 2106 90, joka vastaa 2106 90 98 || Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet (ei kuitenkaan proteiinitiivisteet ja teksturoidut proteiiniaineet; alkoholipitoiset valmisteet (seokset), jollaisia käytetään juomien valmistukseen, muut kuin hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat; lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit; valmisteet, joissa on vähintään 1,5 prosenttia maitorasvaa, 5 prosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, 5 prosenttia glukoosia tai tärkkelystä) Ex 3302 10, joka vastaa 3302 10 29 || Valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistuksessa, joissa on kaikki juomille luonteenomaiset aromiaineet, eivät kuitenkaan sellaiset ja joiden todellinen alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia (ei kuitenkaan valmisteet, joissa on vähintään 1,5 prosenttia maitorasvaa, 5 prosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, 5 prosenttia glukoosia tai tärkkelystä) LIITE VII Etuuksien väliaikainen peruuttaminen 1 artikla
Etuuksien peruuttamista koskevat periaatteet 1. Tämän päätöksen 41 artiklassa
säädetyt etuusmenettelyt voidaan peruuttaa väliaikaisesti kaikilta tai
tietyiltä MMA:n alkuperätuotteilta seuraavissa tapauksissa: a) petokset; b) väärinkäytökset taikka tuotteiden
alkuperää koskevien sääntöjen ja niihin liittyvien menettelyjen
järjestelmällinen noudattamatta jättäminen tai noudattamisen valvomatta
jättäminen c) tai tämän päätöksen 41–48 artiklassa
tarkoitettujen menettelyjen täytäntöönpanon ja valvonnan edellyttämän, 2
kohdassa ja liitteessä VI olevassa V osastossa tarkoitetun hallinnollisen
yhteistyön puuttuminen. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu
hallinnollinen yhteistyö edellyttää muun muassa, että MMA a) ilmoittaa komissiolle ja saattaa ajan
tasalle alkuperäsääntöjen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan kannalta
tarpeelliset tiedot; b) avustaa unionia toteuttamalla
jäsenvaltioiden tulliviranomaisten pyynnöstä alkuperän jälkitarkastuksia ja
ilmoittaa niiden tulokset hyvissä ajoin; c) toteuttaa itse tai teettää tarvittavat
tutkimukset alkuperäsääntöjen rikkomisen toteamiseksi ja estämiseksi; d) avustaa unionia sallimalla alueellaan
tutkimukset, jotka komissio toteuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten
viranomaisten kanssa yhteensovitetusti ja tiiviissä yhteistyössä sellaisten
asiakirjojen aitouden tai tietojen tarkistamiseksi, jotka ovat merkityksellisiä
tämän päätöksen 41 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisten etuuksien
myöntämisen kannalta; e) noudattaa liitteen VI 7–10 artiklassa
tarkoitettuja kumulointia koskevia alkuperäsääntöjä tai varmistaa, että niitä
noudatetaan; f) avustaa unionia sellaisten toimien
tarkastamisessa, joihin oletettavasti liittyy alkuperää koskeva petos. Petoksen
voidaan olettaa tapahtuneen silloin, kun tässä päätöksessä säädettyjen tullietuusmenettelyjen
mukainen tuotteiden tuonti suuressa määrin ylittää MMA:n tavanomaisen viennin
määrän. 2 artikla
Etuusjärjestelyjen peruuttaminen 1. Komissio voi väliaikaisesti
peruuttaa tässä päätöksessä säädetyt etuusmenettelyt kaikilta tai joiltakin edunsaajamaasta
peräisin olevilta tuotteilta, jos se toteaa, että on olemassa riittävä näyttö
siitä, että väliaikainen peruutus olisi perusteltua tämän liitteen 1 artiklan 1
ja 2 alakohdassa tarkoitetuista syistä edellyttäen, että se on ensin a) kuullut liitteen VIII 10 artiklassa
tarkoitettua komiteaa 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti; b) kehottanut jäsenvaltioita toteuttamaan
sellaisia varotoimia, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen
turvaamiseksi ja/tai edunsaajamaan saamiseksi noudattamaan velvoitteitaan; ja c) julkaissut Euroopan unionin
virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa todetaan, että on perusteltua
syytä epäillä, että kyseinen edunsaajamaa ei sovella etuusmenettelyjä
asianmukaisesti ja/tai ei noudata velvoitteitaan, minkä vuoksi on
kyseenalaista, onko sillä enää oikeutta tässä päätöksessä myönnettyihin
etuihin. Komissio ilmoittaa tämän kohdan mukaisesti
tehdystä päätöksestä asianomaiselle MMA:lle ennen päätöksen voimaantuloa.
Komissio ilmoittaa siitä myös liitteen VIII 10 artiklassa tarkoitetulle
komitealle. 2. Etuusmenettelyjen
väliaikainen peruuttaminen ei saa kestää yli kuutta kuukautta. Tämän ajanjakson
päättyessä Euroopan komissio päättää joko väliaikaisen peruuttamisen
lopettamisesta ilmoitettuaan asiasta liitteen VIII 10 artiklassa tarkoitetulle
komitealle tai sen jatkamisesta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun
menettelyn mukaisesti. 3. Jäsenvaltioiden on
toimitettava Euroopan komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot, joilla voidaan
oikeuttaa etuuskohtelun soveltamisen peruuttaminen tai sen jatkaminen. 3 artikla Komiteamenettely 1. Edellä olevan 2 artiklan
täytäntöönpanemiseksi komissiota avustaa liitteen VIII 10 artiklassa
tarkoitettu komitea. 2. Kun tähän kohtaan viitataan,
sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. LIITE VIII Suoja- ja valvontamenettelyt 1 artikla
Valvonta- ja suojatoimenpiteiden määritelmät Tämän liitteen 2–10 artiklassa valvonta- ja
suojatoimenpiteiden osalta a) ’samankaltaisella tuotteella’
tarkoitetaan tuotetta, joka on identtinen, toisin sanoen kaikissa suhteissa
samanlainen kuin kysymyksessä oleva tuote, tai sellaisen tuotteen puuttuessa
muuta tuotetta, joka muistuttaa ominaispiirteiltään kyseistä tuotetta, vaikka
se ei ole kaikissa suhteissa samanlainen; b) ’asianomaisella osapuolella’
tarkoitetaan niitä osapuolia, jotka osallistuvat 1 kohdassa mainitun tuonnin ja
samankaltaisen tai suoraan kilpailevien tuotteiden tuotantoon, jakeluun ja/tai
myyntiin; c) ’vakavia vaikeuksia’ katsotaan
esiintyvän silloin, kun unionin tuottajien taloudellinen ja/tai
rahoituksellinen tilanne heikkenee. 2 artikla
Suojatoimenpiteiden periaatteet 1. Jos tämän päätöksen 41
artiklassa tarkoitetusta MMA:sta peräisin olevaa tuotetta tuodaan siinä määrin
ja/tai sellaisin hinnoin, että samankaltaisten tai sen kanssa suoraan
kilpailevien tuotteiden unionin tuottajille aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavia
vaikeuksia, voidaan ryhtyä kohtien mukaisiin tarvittaviin suojatoimenpiteisiin. 2. Edellä olevaa 1 kohtaa
sovellettaessa on valittava ensisijaisesti toimenpiteitä, joista on
mahdollisimman vähän häiriötä assosiaation toiminnalle. Nämä toimenpiteet on
rajoitettava niihin, jotka ovat täysin välttämättömiä ilmenneiden häiriöiden
poistamiseksi. Ne eivät voi olla vaikutukseltaan voimakkaampia kuin tässä päätöksessä
säädetty etuuksien peruuttaminen. 3. Suojatoimenpiteitä
hyväksyttäessä tai muutettaessa kiinnitetään erityistä huomiota kyseisten
MMA:iden etuihin. 3 artikla
Menettelyn aloittaminen 1. Komissio tutkii, olisiko
suojatoimenpiteitä toteutettava, jos on riittävästi alustavaa näyttöä siitä,
etteivät tämän liitteen 2 artiklan edellytykset täyty. 2. Tutkimus voidaan panna
vireille jäsenvaltion, minkä tahansa oikeushenkilön tai unionin tuottajien
puolesta toimivan minkä tahansa yhteisön, jolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä,
esittämän pyynnön perusteella tai komission aloitteesta, jos komissio pitää
ilmeisenä, että tutkimuksen aloittamiseksi on riittävästi alustavaa näyttöä
ottaen huomioon tämän liitteen 2 artiklassa tarkoitetut tekijät. Tutkimusten
vireillepanoa koskevaan pyyntöön on sisällyttävä näyttö suojatoimenpiteen
soveltamista koskevien tämän liitteen 2 artiklan mukaisten edellytysten
täyttymisestä. Pyyntö on esitettävä komissiolle. Komissio tutkii niin hyvin
kuin mahdollista pyynnössä esitettyjen todisteiden oikeellisuuden ja
riittävyyden sen määrittämiseksi, onko alustava näyttö tutkimuksen vireille
panemisen oikeuttamiseksi riittävä. 3. Jos on ilmeistä, että
menettelyn vireillepanoon on riittävä alustava näyttö, komissio julkaisee
ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Menettely aloitetaan
kuukauden kuluessa 2 kohdan mukaisen pyynnön vastaanottamisesta. Jos
tutkimus pannaan vireille, ilmoituksessa on esitettävä kaikki tarpeelliset
yksityiskohtaiset tiedot menettelystä ja määräajoista, myös mahdollisuudesta
kääntyä Euroopan komission kauppapolitiikan pääosastossa toimivan
kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan puoleen. 4. Tutkimuksen suorittamista
koskevat säännöt ja menettelyt vahvistetaan 4 artiklassa. 5. Asianomaisen MMA:n viranomaisten
pyynnöstä järjestetään tämän päätöksen 13 artiklassa tarkoitettu
kolmikantaneuvottelu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä artiklassa
tarkoitettujen määräaikojen noudattamista. Kolmikantaneuvottelun tulokset
toimitetaan neuvoa-antavalle komitealle. 4 artikla
Tutkimukset 1. Kun menettely on aloitettu,
komissio panee vireille tutkimuksen. Jäljempänä 3 kohdassa säädetty
määräaika alkaa päivästä, jona päätös tutkimuksen aloittamisesta julkaistaan Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. 2. Komissio voi pyytää
jäsenvaltioita toimittamaan tietoja, jolloin jäsenvaltioiden on toteutettava
tarvittavat toimenpiteet pyynnön noudattamiseksi. Jos näillä tiedoilla on
yleistä merkitystä eivätkä ne ole tämän liitteen 11 artiklassa tarkoitettuja
luottamuksellisia tietoja, ne lisätään muihin kuin luottamuksellisiin tietoihin
8 kohdan mukaisesti. 3. Tutkimus päätetään
kahdentoista kuukauden kuluessa sen aloittamisesta. 4. Komissio kerää kaikki tiedot,
joita se pitää tarpeellisina määrittääkseen tilanteen tämän liitteen 2
artiklassa säädettyjen perusteiden osalta, ja pyrkii tarkastamaan nämä tiedot,
jos se pitää sitä aiheellisena. 5. Komissio arvioi tutkimuksessa
kaikkia asiaankuuluvia objektiivisia ja mitattavissa olevia tekijöitä, joilla
on vaikutusta unionin teollisuustilanteeseen, erityisesti markkinaosuutta ja
myynnin, tuotannon, tuottavuuden, kapasiteetin käyttöasteen, voittojen ja
tappioiden sekä työllisyyden muutoksia. Tämä luettelo ei ole täydellinen, ja
komissio voi ottaa huomioon myös muita asiaankuuluvia tekijöitä. 6. Asianomaiset osapuolet, jotka
ovat ilmoittautuneet Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa
ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa, ja asianomaisen MMA:n edustajat voivat
kirjallisesta pyynnöstä tutkia kaikki komissiolle tutkimuksen yhteydessä
toimitetut tiedot, lukuun ottamatta unionin tai sen jäsenvaltioiden
viranomaisten laatimia sisäisiä asiakirjoja, jos tiedot ovat merkityksellisiä
niiden etujen puolustamiseksi eivätkä tiedot ole 11 artiklassa tarkoitettuja
luottamuksellisia tietoja ja jos komissio käyttää tietoja tutkimuksessa.
Asianomaiset osapuolet, jotka ovat ilmoittautuneet, voivat esittää komissiolle
näitä tietoja koskevat näkemyksensä. Näkemykset otetaan huomioon, jos niiden
tueksi esitetään riittävä alustava näyttö. 7. Komissio varmistaa, että
kaikki tutkimuksessa käytettävät tiedot ja tilastot ovat käytettävissä ja että
ne ovat ymmärrettäviä, avoimia ja todennettavia. 8. Komissio kuulee asianomaisia
osapuolia erityisesti, jos ne ovat tehneet kuulemista koskevan kirjallisen pyynnön
Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa ilmoituksessa
asetetussa määräajassa ja jos pyynnössä osoitetaan, että tutkimuksen lopputulos
saattaa vaikuttaa niihin ja että on erityisiä syitä, joiden vuoksi niitä
pitäisi kuulla suullisesti. Komissio kuulee näitä osapuolia myöhemmin
uudelleen, jos tähän on erityisiä syitä. 9. Jos jokin asianomainen
osapuoli ei toimita tietoja komission asettamissa määräajoissa tai vaikeuttaa
tutkimusta huomattavasti, päätelmät voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen
perusteella. Jos komissio toteaa, että asianomainen osapuoli tai kolmas
osapuoli on toimittanut sille vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, se jättää
tällaiset tiedot huomiotta ja voi käyttää saatavilla olevia tietoja. 10. Komissio ilmoittaa asianomaiselle
MMA:lle kirjallisesti tutkimuksen aloittamisesta. 5 artikla
Ennakkovalvontatoimenpiteet 1. Tämän päätöksen 41 artiklassa
tarkoitettujen MMA:iden alkuperätuotteisiin voidaan soveltaa erityisvalvontaa. 2. Komissio hyväksyy
ennakkovalvontatoimenpiteet tämän liitteen 6 artiklassa tarkoitettua
neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. 3. Ennakkovalvontatoimenpiteet
ovat voimassa rajoitetun ajan. Jos ei toisin säädetä, niiden voimassaoloaika
päättyy toimenpiteiden käyttöönottoa välittömästi seuraavan kuuden kuukauden
jälkeisen toisen kuuden kuukauden jakson päättyessä. 4. Komissio ja MMA:iden
viranomaiset vastaavat valvonnan tehokkuudesta panemalla täytäntöön liitteissä
VI ja VII määritellyt hallinnollisen yhteistyön menetelmät. 6 artikla
Väliaikaisten suojatoimenpiteiden käyttöönotto 1. Asianmukaisesti
perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät unionin
tuottajien taloudellisen ja/tai rahoituksellisen tilanteen vaikeasti
korjattavaan heikkenemiseen, voidaan ottaa käyttöön väliaikaisia
suojatoimenpiteitä. Väliaikaisia toimenpiteitä sovelletaan enintään 200 päivän
ajan. Komissio hyväksyy väliaikaiset toimenpiteet tämän liitteen 10 artiklassa
tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Äärimmäisen kiireellisissä
tapauksissa komissio ottaa välittömästi käyttöön väliaikaisia
suojatoimenpiteitä tämän liitteen 10 artiklassa tarkoitetun menettelyn
mukaisesti. 2. Jos väliaikaiset
suojatoimenpiteet kumotaan, koska tutkimus osoittaa, etteivät tämän liitteen
2 artiklassa säädetyt edellytykset täyty, näiden väliaikaisten
toimenpiteiden mukaisesti kannetut tullit palautetaan ilman eri toimenpiteitä. 7 artikla
Lopullisten toimenpiteiden käyttöönotto 1. Jos lopullisesti
vahvistettujen tosiasioiden perusteella todetaan, että tämän liitteen 2 artiklassa
vahvistetut edellytykset eivät täyty, komissio hyväksyy tämän liitteen 4
artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen päätöksen tutkimuksen
ja menettelyn lopettamisesta. Komissio julkaisee kertomuksen, jossa se esittää
havaintonsa ja perustellut päätelmänsä, jotka se on tehnyt kaikista
asiaankuuluvista tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista, ottaen huomioon
tämän liitteen 9 artiklassa tarkoitettujen luottamuksellisten tietojen suojan. 2. Jos lopullisesti vahvistetut
tosiseikat osoittavat, että tämän liitteen 2 artiklassa säädetyt edellytykset
täyttyvät, komissio hyväksyy päätöksen lopullisten suojatoimenpiteiden
käyttöönotosta 4 artiklassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.
Komissio julkaisee tämän liitteen 9 artiklan mukaisen luottamuksellisten
tietojen suojaamisen tarpeen huomioon ottaen kertomuksen, joka sisältää
yhteenvedon määritystä koskevista olennaisista tosiasioista ja huomioista, ja
ilmoittaa MMA:n viranomaisille viipymättä tarvittavien suojatoimenpiteiden
käyttöönottoa koskevasta päätöksestä. 8 artikla
Suojatoimenpiteiden kesto ja uudelleentarkastelu 1. Suojatoimenpide on voimassa
ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen vakavan vahingon estämiseksi tai
lievittämiseksi ja sopeutumisen helpottamiseksi. Voimassaoloaika on enintään
kolme vuotta, jollei sitä pidennetä 2 kohdan mukaisesti. 2. Suojatoimenpiteen
alkuperäistä kestoa voidaan poikkeuksellisesti pidentää kahdella vuodella, jos
todetaan, että suojatoimenpide on edelleen välttämätön vakavien vaikeuksien
estämiseksi tai lievittämiseksi. 3. Ennen mahdollista 3 kohdan
mukaista pidennystä on tehtävä tutkimus jäsenvaltion, unionin tuotannonalan
puolesta toimivan minkä tahansa oikeushenkilön tai minkä tahansa
yhteenliittymän, joka ei ole oikeushenkilö, pyynnöstä tai komission omasta
aloitteesta, jos on riittävää alustavaa näyttöä siitä, että suojatoimenpide on
edelleen tarpeen. 4. Tutkimuksen vireillepanosta
on julkaistava ilmoitus 4 artiklan mukaisesti, ja suojatoimenpide on voimassa
kunnes tutkimuksen tulokset ovat saatavilla. Tutkimus ja mahdolliset 2 kohdan
mukaiset pidennystä koskevat päätökset on tehtävä 6 ja 7 artiklan määräysten
mukaisesti. 9 artikla
Luottamuksellisuus 1. Tämän päätöksen mukaisesti
saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on
pyydetty. Mitään tämän päätöksen nojalla saatuja luottamuksellisia tietoja tai
luottamuksellisesti toimitettuja tietoja ei saa ilmaista kuin tiedot
toimittaneen nimenomaisella luvalla. 2. Luottamuksellista käsittelyä
koskevassa pyynnössä on ilmoitettava, miksi tiedot ovat luottamuksellisia. Jos
ilmenee, ettei tietojen toimittaja halua saattaa niitä julkisiksi eikä antaa
lupaa niiden ilmaisemiseen yleisluontoisesti tai yhteenvetona ja
luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö ei ilmeisesti ole perusteltu,
kyseiset tiedot voidaan kuitenkin jättää ottamatta huomioon. 3. Tietoja pidetään joka
tapauksessa luottamuksellisina, jos niiden ilmaiseminen saattaa aiheuttaa
merkittäviä epäsuotuisia seurauksia sille, joka on toimittanut nämä tiedot tai
joka on ollut näiden tietojen lähteenä. 4. Edellä oleva 1–4 kohta
ei estä sitä, että unionin viranomaiset ottavat huomioon yleisiä tietoja ja
erityisesti sellaisia syitä, joihin tämän päätöksen nojalla tehdyt päätökset
perustuvat. Näiden viranomaisten on kuitenkin otettava huomioon kyseessä
olevien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden oikeutetut edut sen
suhteen, että heidän tai niiden liikesalaisuuksia ei paljasteta. 10 artikla
Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa tuontiin
sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä 26 päivänä helmikuuta 2009 annetun
neuvoston asetuksen (EY) N:o 260/2009 4 artiklan 1 kohdassa perustettu komitea[99]. Tämä komitea on asetuksessa
(EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan,
sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa. 3. Kun viitataan tähän kohtaan,
sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 4. Kun viitataan tähän kohtaan,
sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä 4 artiklan kanssa. SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen
luonne 1.4. Tavoitteet 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.6. Toiminnan
ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta-
ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 2.4. Arvio valvonnan kustannuksista ja hyödyistä 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN
LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi Neuvoston
päätös merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin
(MMA-assosiaatiopäätös) 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[100] Osasto
21: Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin 21
04: Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hoito, energia mukaan luettuna 21
05: Inhimillinen ja sosiaalinen kehitys 21
06: Alueellinen yhteistyö Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maiden)
kanssa 21
07: Kehitysyhteistyötoimet ja ad hoc -ohjelmat 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai
valmistelutoimeen[101].
x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan
toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen
strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden)
saavuttamista ehdotus/aloite tukee Edistää
MMA:iden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja luoda läheiset taloussuhteet
niiden ja koko Euroopan unionin välille. Edistää
näiden maiden ja alueiden väestön etuja ja vaurautta, jotta ne voivat saavuttaa
sen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen, johon ne pyrkivät. Parantaa
MMA:iden kilpailukykyä, kehittää MMA:iden selviytymiskykyä ja vähentää niiden
haavoittuvuutta sekä edistää niiden ja muiden kumppanien välistä yhteistyötä. 1.4.2. Erityistavoite
(erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis-
ja budjetointijärjestelmässä Tavoitteiksi
olisi asetettava seuraavat: a)
auttaa levittämään EU:n arvoja ja normeja maailmanlaajuisesti; b)
luoda yhteisiin etuihin perustuva vastavuoroisempi suhde EU:n ja MMA:iden
välille; c)
parantaa MMA:iden kilpailukykyä; d)
kehittää MMA:iden selviytymiskykyä ja vähentää niiden talouden ja ympäristön
haavoittuvuutta; e)
edistää MMA:iden yhteistyötä kolmansien kumppanien kanssa; f)
huomioida EU:n poliittisen asialistan uusimmat painopisteet; g)
ottaa huomioon maailmankaupan muutokset sekä EU:n kauppasopimukset kolmansien
osapuolten kanssa. Tässä
tarkoituksessa aikeena on toteuttaa seuraavat: a)
edistää MMA:iden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja luoda läheiset
taloussuhteet niiden ja koko Euroopan unionin välille; b)
tukea MMA:iden valmiuksia määritellä ja toteuttaa politiikkoja, strategioita,
toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä osapuolten valitsemilla yhteistyöaloilla.
Tehdä koordinoitua yhteistyötä ympäristön, ilmastonmuutoksen ja
katastrofiriskin vähentämisen aloilla MMA:iden kestävän kehityksen tukemiseksi; c)
edistää kestävää resurssien käyttöä ja resurssitehokkuutta sekä talouskasvun ja
ympäristön tilan huonontumisen välisen kytköksen katkaisemista; d)
tukea MMA:iden talouksien monipuolistamista; e)
tukea MMA:iden kestävää kehitystä ja edistää osaamista ja teollisuuden
kilpailukykyä MMA:issa Euroopan unionin ja MMA:iden välisen yhteistyön kautta
tieteessä ja teknologiassa, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikka, sekä
tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa; f)
tukea MMA:iden pyrkimyksiä lähentää tarvittaessa paikallista lainsäädäntöä
Euroopan unionin lainsäädäntöön; g)
vahvistaa MMA:iden ja Euroopan unionin nuorison välisiä siteitä; edistää
korkealaatuisen koulutuksen ja ihmisarvoisen työn tarjontaa MMA:issa ja
alueilla, joilla ne sijaitsevat; ja vahvistaa MMA:iden valmiuksia valvoa ja
havaita tartuntatauteja ja reagoida niihin; h)
ottaa huomioon MMA:iden kulttuurinen moninaisuus ja identiteetti ja edistää
niiden säilyttämistä; i)
lisätä MMA:iden yhdentymistä alueellisiin talouksiin ja maailmantalouteen ja
edistää tavara- ja palvelukaupan kehitystä; j)
lieventää MMA:iden syrjäisyyden vaikutuksia, sillä niiden syrjäinen asema
muodostaa esteen niiden kilpailukyvylle; k)
tukea MMA:iden valmiuksia laatia ja toteuttaa politiikkoja, jotka ovat tarpeen
niiden tavara- ja palvelukaupan kehittämiseksi; l)
tukea MMA:ita luotaessa suotuisa sijoitusympäristö niiden sosiaalisen ja
taloudellisen kehityksen tukemiseksi; m)
edistää rahoitusjärjestelmän vakautta, eheyttä ja läpinäkyvyyttä sekä hyvää
hallintotapaa verotuksen alalla; n)
tukea MMA:ita kehittämään innovatiivisia ja tehokkaita toimintatapoja
poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön ja torjumaan ihmiskauppaa,
terrorismia ja muuta järjestäytynyttä rikollisuutta; o)
tukea MMA:iden vienti- ja kaupankäyntivalmiuksia; p)
luoda mahdollisuuksia kohdennetulle yhteistyölle ja vuoropuhelulle kaupassa ja
siihen liittyvillä aloilla. Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä Osasto
21: Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin 21
04: Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hoito, energia mukaan luettuna 21
05: Inhimillinen ja sosiaalinen kehitys 21
06: Alueellinen yhteistyö Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maiden)
kanssa 21
07: Kehitysyhteistyötoimet ja ad hoc -ohjelmat (ks. 1.2 kohta). 1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset
ja vaikutukset Selvitys siitä, miten
ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa tuensaajien/kohderyhmän
tilanteeseen Odotettavissa
olevat vaikutukset ovat seuraavat: a)
MMA:iden ja EU:n tiiviimmät taloussuhteet; b)
MMA:iden paremmat valmiudet määritellä ja toteuttaa politiikkoja, strategioita,
toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä osapuolten valitsemilla yhteistyöaloilla; c)
resurssien käytön ja resurssitehokkuuden paraneminen; d)
MMA:iden talouksien monipuolistuminen; e)
yhteistyön lisääntyminen tieteessä ja teknologiassa, mukaan lukien tieto- ja
viestintätekniikka, sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, sekä ympäristön,
ilmastonmuutoksen ja katastrofiriskin vähentämisen aloilla; f)
MMA:iden ja EU:n lainsäädännön välisen lähentymisen lisääntyminen; g)
EU:n ja MMA:iden välisen nuorisovaihdon lisääntyminen; koulutuksen laadun ja
työskentelyolojen paraneminen MMA:issa; ja paremmat valmiudet selviytyä
tartuntataudeista; h)
lisääntynyt tietoisuus MMA:iden kulttuurisesta moninaisuudesta ja
identiteetistä; i)
MMA:iden lisääntynyt yhdentyminen alueellisiin talouksiin ja maailmantalouteen; j)
MMA:iden yhteyksien paraneminen; k)
MMA:iden paremmat valmiudet laatia ja toteuttaa politiikkoja, jotka ovat tarpeen
niiden kaupan kehittämiseksi; l)
suotuisa sijoitusympäristö MMA:issa; m)
vakaammat, luotettavammat ja läpinäkyvämmät rahoitusjärjestelmät MMA:issa; n)
innovatiiviset ja tehokkaat toimintatavat poliisiyhteistyössä ja
oikeudellisessa yhteistyössä ihmiskaupan, terrorismin ja muun järjestäytyneen
rikollisuuden torjumiseksi; o)
vienti- ja kaupankäyntivalmiuksien paraneminen; p)
vuoropuhelun ja kohdistetun yhteistyön lisääntyminen kaupassa ja siihen
liittyvillä aloilla. 1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit Selvitys siitä,
millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan MMA-assosiaatiopäätös
on poliittinen päätös, joka tarjoaa lainsäädäntöpuitteet EU:n ja MMA:iden
väliselle yhteistyölle perussopimuksen mukaisesti. MMA-assosiaatiopäätöstä
täydentävät komission täytäntöönpanoasetus ja ohjelma-asiakirjat, joissa
sovitaan yhteisesti EU:n ja MMA:iden välistä yhteistyötä (yhteistyöaloja)
koskevista strategioista ja määrärahoista. Ohjelma-asiakirjoihin
ja komission myöhempiin rahoituspäätöksiin sisältyy indikaattoreita, joita
käytetään strategian seurannassa. Indikaattorit koskevat panosta, tuotosta,
tuloksia ja vaikutuksia riippuen kyseisen MMA:n erityispiirteistä ja
yhteistyöalasta. Eräissä tapauksissa, joissa EU:n tuki pannaan täytäntöön budjettitukena,
ei ole poissuljettua, etteikö vuositavoitteita määriteltäisi ja EU:n tukea
maksettaisi saavutettujen tavoitteiden perusteella. 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin
ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Perussopimuksen
mukaan MMA:iden assosiaatiolle EU:n kanssa on vahvistettava yksityiskohtaiset
säännöt. Koska nykyisen assosiaatiopäätöksen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta
2013, tarvitaan lainsäädäntökehys varmistamaan, että MMA:iden saatavilla on
tarvittava tuki ja apu. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava
lisäarvo Haasteet
käyvät yhä monimutkaisemmiksi, eikä EU voi saavuttaa yhtäkään sen omista
painopisteistä – turvallisuus, älykäs, osallistava ja kestävä kasvu,
työpaikkojen luominen, ilmastonmuutos, energiansaanti, resurssitehokkuus,
mukaan lukien biologisen monimuotoisuuden suojelu, turvallinen vesi- ja
jätehuolto, terveys ja pandemiat sekä koulutus – toimimalla muusta maailmasta
erillään. EU:lla
on sen 27 jäsenvaltion toimiessa yhteisten politiikkojen ja strategioiden
puitteissa tarvittava kriittinen massa vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin,
kuten ilmastonmuutokseen. Yksittäisten jäsenvaltioiden toimet voivat olla
rajoitettuja ja hajanaisia. Samalla tämä kriittinen massa antaa EU:lle paremmat
mahdollisuudet käydä poliittista vuoropuhelua MMA-kumppanien hallitusten
kanssa. EU
on ulkoisen toimintansa kautta sitoutunut edistämään normejaan ja jakamaan
asiantuntemustaan. MMA:ista voi tulla eri puolilla maailmaa sijaitsevia EU:n
strategisia etuvartioita. MMA:iden lainsäädännön ja normien uudistaminen EU:n
tasoa vastaavaksi voisi lisätä sekä MMA:iden että EU:n vaikutusvaltaa
alueillaan. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset Julkisen
kuulemisen kautta määriteltiin useita yleisiä kysymyksiä, kuten painopisteen
siirtäminen kehitysyhteistyöhön kuuluvasta köyhyyden vähentämisestä
vastavuoroisempaan suhteeseen. MMA:t ja jäsenvaltiot tukivat tätä muutosta
yhteisessä kannanotossaan, jossa todettiin, että vaikka nykyisellä
assosiaatiokehyksellä on ollut merkittävä vaikutus MMA:iden taloudelliseen ja
sosiaaliseen kehitykseen, EU:n lähestymistapa MMA:iden suhteen on tarpeen
erottaa AKT-maihin ja muihin kehitysmaihin sovellettavasta lähestymistavasta.
Sen sijalle ehdotetaan yhteisiin etuihin ja arvoihin perustuvaa vastavuoroista
lähestymistapaa, jotta MMA:iden erityispiirteet, monimuotoisuus ja
haavoittuvuus voidaan ottaa huomioon. Tässä ajattelutavan muutoksessa olisi
otettava huomioon myös MMA:issa ja EU:ssa esiin tulevat poliittiset painopisteet. Vuonna
2011 tehdyssä ulkoisessa arvioinnissa havaittiin, että apu, jota MMA:ille on
myönnetty luonnonkatastrofeihin ja odottamattomiin tapahtumiin vastaamiseksi
varatuista EKR:n varoista MMA:iden ja EU:n vuosina 1999–2009 tekemän
rahoitusyhteistyön puitteissa, viipyi liian kauan. MMA:iden
ja niiden naapurimaiden välisen yhteistyön kehittämisen tarve on myös katsottu
yhdeksi tavaksi parantaa tehokkuutta. Tältä osin arvioinnissa korostettiin,
että EU ei riittävästi tue MMA:iden ja niiden naapurimaiden (kolmannet maat,
AKT-valtiot tai EU:n syrjäisimmät alueet) välistä yhteistyötä erityisesti
siksi, että kumppaneille myönnettävä EU-rahoitus on peräisin eri lähteistä. EU:n
ohjelmiin osallistuminen ja horisontaalisten budjettikohtien käytettävyys on
osoittautunut vaikeaksi huolimatta siitä, että MMA:illa on täysi oikeus
osallistua näihin ohjelmiin. Syynä on pääasiassa se, että useimmilla MMA:illa
ei ole tarvittavia hallinnollisia valmiuksia osallistua ohjelmiin tai tehdä
hyväksyttäviä hanke-ehdotuksia. Kauppajärjestelmän osalta komissio havaitsi
itse tai ulkoisissa tutkimuksissa ja sidosryhmien kuulemisissa havaittiin
useita ongelmia. MMA:iden kauppajärjestelmän yleisissä arvioinneissa MMA:t,
jäsenvaltiot, joihin ne ovat sidoksissa, ja ulkoiset arvioijat katsoivat, että
MMA:iden ja EU:n assosiaation kauppa- ja talousosio on edistänyt MMA:iden
kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä tarjoamalla niille varman
pääsyn suurille EU:n markkinoille, avaamalla lukuisia vientimahdollisuuksia ja
tukemalla paikallistalouksia. Näistä myönteisistä tuloksista huolimatta
ulkoiset arvioijat ovat huomauttaneet, että MMA:ille tarjottu laaja
markkinoille pääsy ei ole aina johtanut todellisiin kauppamahdollisuuksiin,
sillä MMA:t kohtasivat monia haasteita markkinoilla toimiessaan. MMA:iden
ja EU:n kaupallisen ja taloudellisen yhteistyön osalta ulkoisissa tutkimuksissa
suositellaan, että MMA:iden ja EU:n tarkistetussa assosiaatiossa
tarkistettaisiin palvelukauppaa koskevia järjestelyjä ja alkuperäsääntöjä sekä
vahvistettaisiin riittävä tuki ja valmiudet kehittää MMA:iden kauppaan
liittyviä politiikkoja ja auttaa niitä sääntelyuudistuksessa. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden
kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Eurooppa
2020 -strategia tarjoaa vertailukohdan arvioitaessa EU:n politiikkojen
yhdenmukaisuutta ja EU:n arvojen, normien ja etujen edistämistä. Politiikassa
olisi pyrittävä yhteensopivuuteen Eurooppa 2020 -strategian kanssa siltä osin
kuin on kyse siinä vahvistetuista älykkääseen kasvuun ja kestävyyteen
liittyvistä painopisteistä edistämällä tutkimukseen, innovointiin, tieto- ja
viestintätekniikkaan ja kestävän kasvun valmiuksiin kohdistettavaa tukea
sosiaalis-taloudellisen kehityksen katalysaattoreina. Vuosien
2014–2020 MMA-assosiaatiopäätöksellä on tältä osin tärkeä asema. Jo aiemmin on
esitetty ajatus sellaisten keskusten perustamisesta, joihin koottaisiin
kokemusperäistä tietoa ja asiantuntemusta. Niiden työtä voisi olla tiukkojen
normien, myös kansainvälisten normien, käyttöönotto ja edistäminen esimerkiksi
ympäristön, elintarvikkeiden turvallisuuden ja kuluttajien terveyden aloilla.
Kaikille MMA:ille on tunnusomaista rikas biologinen monimuotoisuus. Tämän
monimuotoisuuden kestävän hyödyntämisen ja suojelun kannalta olisi suotavaa,
jos alan tieteellistä aineistoa ja tutkimustulosten saatavuutta
parannettaisiin. Kansainvälisten standardien täytäntöönpano elintarvikkeiden
turvallisuutta sekä eläinten ja kasvien terveyttä koskevilla aloilla voisi
helpottaa MMA:iden ja niiden kauppakumppanien, kuten EU:n jäsenvaltioiden,
välistä kauppaa. EU:n sitoutumisesta ympäristönormeihin ja sen roolista
maailmanlaajuisena toimijana ilmastonmuutoksen torjunnassa voisi olla paljon
hyötyä sekä EU:lle että MMA:ille. Euroopan komissio näkeekin MMA:iden
biologisen monimuotoisuuden ja muut luonnonvarat mahdollisena lähtökohtana
yhteistyön lujittamiselle tutkimuksen ja luonnonsuojelun aloilla. Ympäristöalan
kumppanuus saattaisi olla molempien osapuolten edun mukaista. 1.6. Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kesto on rajattu. –
x Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy
31.12.2020. –
x Rahoitusvaikutukset alkavat 1.1.2014 ja päättyvät 31.12.2020. –
¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kestoa ei ole rajattu. –
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna
VVVV, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat)[102] x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti x välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
x toimeenpanovirastoille –
x yhteisöjen perustamille elimille[103] –
x kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun
tehtäviä hoitaville elimille –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka
nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä x hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa xhajautettu hallinnointi yhteistyössä
kolmansien maiden kanssa ¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten
järjestöjen kanssa (tarkennettava) Jos käytetään useampaa
kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Huomautukset: Koska MMA-assosiaatiopäätös luo puitteet
MMA:iden ja EU:n väliselle yhteistyölle, rahoituspäätöksissä vahvistettavat
täytäntöönpanosäännöt määritetään tapauskohtaisesti riippuen sovitusta
strategiasta ja kyseisen MMA:n erityispiirteistä. 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja
raportointisäännöt Ilmoitetaan
sovellettavat aikavälit ja edellytykset MMA-assosiaatiopäätös muodostaa
lainsäädännölliset puitteet MMA:iden assosiaatiolle EU:n kanssa. Luonteeltaan
se on asiakirja, jossa määritellään EU:n ulkosuhteet näiden maiden ja alueiden
kanssa. Sen vuoksi sen täytäntöönpanoa ei voida arvioida perusindikaattoreilla.
Tästä huolimatta EU:n ja MMA:iden sopimia MMA:iden kestävään kehitykseen
tähtääviä yhteistyöstrategioita arvioidaan kunkin ohjelman puitteissa
määritetyillä panos- ja tuotosindikaattoreilla. 2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1. Todetut riskit Riskiympäristö Tämän
päätöksen perusteella rahoitettavan avun toimintaympäristö on sellainen, ettei
tavoitteita välttämättä saavuteta, että varainhoito ei ehkä toteudu parhaalla
mahdollisella tavalla ja/tai että asiassa sovellettavia sääntöjä ei aina
noudateta (laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvät virheet)
seuraavista syistä: –
taloudellinen/poliittinen epävakaus ja/tai
luonnononnettomuus voi vaikeuttaa ja viivästyttää toimien suunnittelua ja
täytäntöönpanoa varsinkin hauraissa valtioissa; –
puutteet kumppanimaiden institutionaalisissa ja
hallinnollisissa valmiuksissa voivat vaikeuttaa ja viivästyttää toimien
suunnittelua ja täytäntöönpanoa; –
maantieteellisesti hajallaan olevien (mahdollisesti
monia valtioita/hallintoalueita/alueita kattavien) hankkeiden ja ohjelmien
seuranta, varsinkin paikalla suoritettavat seurantatoimet, voivat osoittautua
logistiikan/resurssien suhteen ongelmallisiksi; –
mahdollisten kumppaneiden/edunsaajien kirjavuus ja
erot niiden sisäisen valvonnan rakenteissa ja valmiuksissa voivat hajauttaa
niitä resursseja, joita komissiolla on käytettävissä täytäntöönpanon tukemiseen
ja seurantaan, ja siten heikentää niiden tuloksellisuutta ja tehokkuutta; –
ulkoisen avun / kansallisen kehityssuunnitelman
täytäntöönpanon tuloksista ja vaikutuksista kumppanimaissa käytettävissä
olevien tietojen huono laatu ja vähyys voivat heikentää komission kykyä
raportoida ja vastata tuloksista; –
hallinnollisten määrärahojen riittämättömyys voi
johtaa siihen, että päätöksen asianmukaiseen hallinnointiin ei ole riittävästi
resursseja. Asiassa
sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riskin oletettu taso Välineen
osalta tavoitteena on säilyttää DEVCOn vastuualueiden perinteinen noudattamatta
jättämisen riskitaso (virheiden määrä), joka on alle 2 prosenttia. Kyseessä on
jäljellä olevien virheiden jäännösnettoaste usean vuoden perusteella ja sen
jälkeen, kun päätökseen vietyihin sopimuksiin on tehty kaikki suunnitellut
tarkastukset ja korjaukset. Perinteisesti tämä on tarkoittanut 2–5 prosentin
arvioitua virhetasoa, jonka Euroopan tilintarkastustuomioistuin laskee
vuosittain satunnaisotannalla valituista toimista vuotuista tarkastuslausumaa
(DAS) varten. DEVCO pitää tasoa alhaisimpana saavutettavissa olevana noudattamatta
jättämisen tasona, kun otetaan huomioon toimintaympäristön suuret riskit,
hallinnollinen rasitus ja noudattamisen valvonnalta edellytettävä
kustannustehokkuus. 2.2.2. Valvontamenetelmä(t) Kehitys-
ja yhteistyöpääosaston – EuropeAid sisäisen valvonnan rakenne Kehitys-
ja yhteistyöpääosaston – EuropeAid sisäinen valvonta-/hallinnointiprosessi on
suunniteltu niin, että sillä voidaan kohtuudella varmistaa niiden tavoitteiden
saavuttaminen, jotka liittyvät toimintojen tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen,
tilinpäätösraportoinnin luotettavuuteen sekä lainsäädännön ja menettelyjen
noudattamiseen. Tuloksellisuus
ja tehokkuus Varmistaakseen
toimintojensa tuloksellisuuden ja tehokkuuden (ja alentaakseen ulkoisen avun
toimintaympäristölle ominaista korkeaa riskitasoa) komissio soveltaa
jatkossakin kaikkien välineidensä osalta räätälöityä avun hallinnointikehystä
kaikkien muiden komission strategiseen politiikanteko- ja
suunnitteluprosessiin, sisäiseen tarkastukseen ja sisäisen valvonnan normeihin
liittyvien vaatimusten lisäksi. Hallinnointikehys kattaa seuraavat: –
EU:n edustustot hallinnoivat hajautetusti suurinta
osaa ulkoisesta avusta; –
varainhoitovastuun selvä ja virallistettu
delegointi (valtuutetulta tulojen ja menojen hyväksyjältä, joka on pääjohtaja)
EU:n edustuston päällikölle päätoimipaikassa sijaitsevan edelleenvaltuutetun
tulojen ja menojen hyväksyjän (johtaja) edelleenvaltuutuksella; –
säännöllinen raportointi EU:n edustustoista
päätoimipaikkaan (ulkoisen avun hallinnointiraportit), mukaan lukien EU:n
edustuston päällikön vuosittain laatima tarkastuslausuma; –
perusteellinen koulutusohjelma sekä päätoimipaikan
että asianomaisten EU:n edustustojen henkilöstölle; –
merkittävä tuki ja ohjaus päätoimipaikalta
edustustoille (myös internetin välityksellä); –
3–6 vuoden välein tehtävät tarkastuskäynnit
edustustoihin, joille on siirretty hallinnointitehtäviä; –
hanke- ja ohjelmasyklin hallintamenetelmä, joka
sisältää –
laatua tukevia välineitä muun muassa toimen, sen
toteutustavan, rahoitusmekanismin ja hallinnointijärjestelmän suunnittelua sekä
mahdollisten täytäntöönpanokumppaneiden arviointia ja valintaa varten; –
tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistavat välineet
ohjelman/hankkeen hallinnointiin, seurantaan ja raportointiin, mukaan lukien
hankkeiden säännöllinen ulkopuolinen seuranta paikalla; –
järkevät arviointi- ja tarkastusosiot. Tilinpäätösraportointi
ja kirjanpito Komissio
noudattaa jatkossakin kirjanpidolle ja tilinpäätösraportoinnille asetettuja
tiukkoja vaatimuksia käyttämällä komission suoriteperusteista
kirjanpitojärjestelmää (ABAC) ja ulkoisen avun erityisvälineitä, kuten unionin
ulkopuolisiin maihin suunnattua unionin apua hallinnoivan toimialan
tietojärjestelmää (CRIS). Lainsäädännön
ja menettelyjen noudattamisen valvontamenetelmät vahvistetaan 2.2 kohdassa
(Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi). 2.3. Toimenpiteet petosten ja
sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Ilmoitetaan käytössä
olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet –
Ottaen huomioon ne monet riskit, joita
EuropeAidilla on toimintaympäristössään, sen järjestelmissä on varauduttava
noudattamiseen liittyvien virheiden (sääntöjenvastaisuuksien) mahdollisesti
suureen määrään transaktioissa ja kehitettävä tehokkaat menetelmät virheiden
ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi maksuprosessin mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noudattamista
koskevassa EuropeAidin valvonnassa pidetään tärkeimpänä sekä ulkopuolisten
tarkastajien että komission henkilöstön paikalla ennen lopullisten hankemaksujen
suorittamista tekemiä ennakkotarkastuksia, joita tehdään usean vuoden ajan
(samanaikaisesti joidenkin jälkitarkastusten kanssa), mikä menee huomattavasti
pidemmälle kuin mitä varainhoitoasetuksessa vaaditaan. Noudattamista koskeva
EuropeAidin valvonta muodostuu muun muassa seuraavista tekijöistä: –
ehkäisevät toimenpiteet; –
apua hallinnoivalle henkilöstölle ja tarkastajille
annettava pakollinen petoksiin liittyvä peruskoulutus; –
ohjauksen antaminen (myös internetin välityksellä),
mukaan lukien julkaisut Practical Guide to Contracts, EuropeAid
Companion ja nk. varainhoidon työkalupakki (täytäntöönpanokumppaneille); –
ennakkoarviointi sen varmistamiseksi, että
viranomaisilla, jotka hallinnoivat EU-varoja hajautetusti ja yhteistyössä
muiden tahojen kanssa, on käytössään asianmukaiset keinot kyseisten varojen
käyttöön liittyvien petosten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi; –
kumppanimaassa käytössä olevien
petostentorjuntamekanismien ennakkoarviointi osana julkisen varainhoidon
arviointia ehtona budjettituen saamiselle (toisin sanoen aktiivinen
sitoutuminen petosten ja korruption torjuntaan, pätevät valvontaviranomaiset,
tuomioistuinlaitoksen riittävät valmiudet sekä tehokkaat toiminta- ja
seuraamusmekanismit); –
komissio allekirjoitti Accrassa vuonna 2008 avun
avoimuutta koskevan kansainvälisen IATI-aloitteen, jonka ansiosta apua
koskevista tiedoista ja asiakirjoista tulee ajankohtaisempia,
yksityiskohtaisempia ja säännöllisempiä; –
komissio aloitti 14. lokakuuta 2011 apua koskevien
tietojen julkaisemista koskevan IATI-vaatimuksen ensimmäisen vaiheen
täytäntöönpanon avun tuloksellisuudesta Busanissa marraskuussa 2011 järjestetyn
korkean tason foorumin edellä. Lisäksi komissio aikoo tehdä EU:n
jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä yhteisen verkkopohjaisen IT-sovelluksen (TR-AID)
kehittämiseksi. Sovellus muuntaa IATIn ja muiden lähteiden kautta toimitetut
EU:n antamaa apua koskevat tiedot käyttäjäystävällisemmiksi; –
havaitsemista helpottavat ja korjaavat
toimenpiteet; –
ulkoiset, myös Euroopan
tilintarkastustuomioistuimen tekemät (sekä pakolliset että riskiperusteiset)
tarkastukset; –
jälkitarkastukset (riskiperusteiset) ja
takaisinperintä; –
EU:n rahoituksen jäädyttäminen vakavissa
petostapauksissa laajamittainen korruptio mukaan luettuna, kunnes viranomaiset
ovat toteuttaneet asianmukaiset toimet tilanteen korjaamiseksi ja vastaavien
petosten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa; –
EuropeAid muokkaa petostentorjuntastrategiaansa 24.
kesäkuuta 2011 hyväksyttyä komission uutta petostentorjuntastrategiaa
vastaavaksi varmistaakseen muun muassa, että –
petostentorjuntaan liittyvä komission sisäinen
valvonta vastaa täysin komission uutta strategiaa; –
petosriskien hallintaan sovellettavassa komission
lähestymistavassa suuntaudutaan petoksille alttiiden osa-alueiden ja
asianmukaisten vastatoimien kartoittamiseen; –
EU:n varojen käyttöön suunnitellut kolmansien
maiden järjestelmät tuottavat merkityksellistä tietoa, jota voidaan hyödyntää
petosriskien hallinnassa (esim. päällekkäisrahoitus); –
tarvittaessa luodaan verkostoja ja
tarkoituksenmukaisia IT-välineitä ulkoiseen apuun liittyvien petosten
analysoimiseen. 2.4. Arvio valvonnan
kustannuksista ja hyödyistä Vuosien
2014–2020 talousarviosuunnittelussa sisäisen valvonnan / hallinnoinnin
kustannukset arvioidaan koko EuropeAidin osalta vuositasolla keskimäärin 658
miljoonaksi euroksi maksusitoumuksina. Määrä sisältää EKR:n hallinnointikulut.
EKR toimii EuropeAidin hallinnointirakenteen puitteissa. Nämä
”ei-operatiiviset” kustannukset ovat noin 6,4 prosenttia arviolta 10,2
miljardin euron vuotuisesta keskimäärästä, joka on varattu EuropeAidin kaikkiin
(operatiivisiin ja hallinnollisiin) sitoumuksiin, jotka rahoitetaan EU:n
yleisestä talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta vuosina 2014–2020. Näissä
hallinnointikuluissa on huomioitu EuropeAidin koko henkilöstöstä
(päätoimipaikka ja edustustot), infrastruktuurista, matkoista, koulutuksesta,
seurannasta, arvioinnista ja (myös edunsaajien tekemistä) tarkastussopimuksista
aiheutuvat menot. EuropeAid
aikoo ajan mittaan vähentää hallinnoinnin ja operatiivisen toiminnan osuutta
uusien välineiden mukaisten parempien ja yksinkertaisempien järjestelyjen
ansiosta hyödyntäen muutoksia, joita on odotettavissa varainhoitoasetuksen
tarkistuksen myötä. Nämä hallinnointikulut mahdollistavat toimintapoliittisten
tavoitteiden saavuttamisen, resurssien tehokkaan ja tuloksellisen käytön sekä
selkeiden ja kustannustehokkaiden ehkäisevien toimenpiteiden ja tarkastusten
käytön varainkäytön laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi. Vaikka
hallinnoinnin luonnetta ja kohdentamista sekä noudattamisen valvontaa on
tarkoitus kehittää edelleen, nämä kustannukset ovat kokonaisuudessaan
välttämättömiä välineen tavoitteiden saavuttamiseksi tuloksellisesti ja
tehokkaasti niin, että noudattamatta jättämisen riski jää mahdollisimman pieneksi
(alle 2 prosentin jäännösvirheaste). Kustannukset ovat huomattavasti
alhaisemmat kuin riskit, joita sisältyy sisäisen valvonnan lopettamiseen tai
vähentämiseen tällä riskialttiilla osa-alueella. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET Huom.: Komission tiedonantoon Euroopan parlamentille
ja neuvostolle Monivuotisen rahoituskehyksen laatiminen Afrikan, Karibian ja
Tyynenmeren alueen valtioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa
tehtävän EU:n yhteistyön rahoitusta varten vuosina 2014–2020 (yhdestoista
Euroopan kehitysrahasto) sisältyi myös ehdotus MMA:ille 11. EKR:n
puitteissa jaettavasta määrärahasta. Tätä varten laadittiin yksinkertaistettu
rahoitusselvitys ASSESSMENT OF THE IMPACT OF THE 11TH EDF ON HEADING V
(KOM(2011) 837 lopullinen, Bryssel 7.12.2011). [1] Lukuun ottamatta Grönlantia (maailman suurin saari) ja
Brittiläistä antarktista aluetta, joiden pinta-alat ovat 2,2 ja 1,7 miljoonaa
km2. [2] Tiedonanto Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja
osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010. [3] KOM(2010) 2020, 3.3.2010. [4] KOM(2008) 383, 25.6.2008. [5] Neuvoston päätelmät 17801/09, 22.12.2009. [6] Ks.
http://www.octassociation.org/Visual%20Identity%20and%20Publications/Reports/joint%20position%20280211.pdf. [7] Réunionilla pidettiin heinäkuussa 2008 konferenssi
strategioista, joilla Euroopan unioni ja sen merentakaiset entiteetit voivat
torjua ilmastonmuutosta ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä.
Konferenssiin osallistui edustajia Euroopan komissiosta ja parlamentista sekä
viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita MMA:ista, EU:n syrjäisimmiltä
alueilta ja EU:n jäsenvaltioista. [8] ECO Consult et al., Region Level Evaluation: Overseas
Countries and Territories (OCT), sopimusnumero EVA 2004/geo-acp,
loppukertomus, heinäkuu 2011. [9] KOM(2011) 837, 7.12.2011. [10] EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1. [11] Neuvoston asiakirja 17801/09. [12] KOM(2009) 623 lopullinen. [13] Neuvoston asetus (EY) N:o 732/2008, annettu
22 päivänä heinäkuuta 2008, yleisen tullietuusjärjestelmän
soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen
31 päivään joulukuuta 2011 sekä asetusten (EY) N:o 552/97
ja (EY) N:o 1933/2006 ja komission asetusten
(EY) N:o 1100/2006 ja (EY) N:o 964/2007 muuttamisesta
(EUVL L 211, 6.8.2008, s. 1). [14] EYVL L 39, 16.2.1993, s. 1. [15] EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1. [16] EYVL L 244, 14.9.2001, s. 19. [17] EYVL L 185, 17.7.1999, s. 1. [18] EYVL L 332, 28.12.2000, s. 81. [19] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2. [20] Heinäkuun 22 päivänä 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY)
N:o 732/2008 11 ja 12 artikla (EUVL L 211, 6.8.2008, s. 1). [21] Asetuksen (EY) N:o 732/2008 6 artikla. Ainekset, joihin
sovelletaan tullivapauskohtelua saman asetuksen 7–10 artiklan mukaisen kestävää
kehitystä ja hyvää hallintoa koskevan erityisen kannustusmenettelyn nojalla
mutta ei saman asetuksen 6 artiklan mukaista yleistä menettelyä, eivät kuulu
tämän määräyksen soveltamisalaan. [22] EUVL L 211, 6.8.2008, s. 1. [23] EYVL L 302,
19.10.1992, s. 1. [24] Ks.
yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän 4 lisähuomautuksen b alakohta. [25] Ks.
yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän 4 lisähuomautuksen b alakohta. [26] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [27] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [28] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [29] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [30] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [31] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [32] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [33] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [34] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [35] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [36] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [37] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [38] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [39] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [40] Ks. 4.2
alkuhuomautus. [41] Ks. tiettyjä
käsittelyjä koskevat erityisedellytykset 8.1 ja 8.3 alkuhuomautuksessa. [42] Ks. tiettyjä
käsittelyjä koskevat erityisedellytykset 8.2 alkuhuomautuksessa. [43] Ks. tiettyjä
käsittelyjä koskevat erityisedellytykset 8.2 alkuhuomautuksessa. [44] Ks. tiettyjä
käsittelyjä koskevat erityisedellytykset 8.2 alkuhuomautuksessa. [45] Ks. tiettyjä
käsittelyjä koskevat erityisedellytykset 8.1 ja 8.3 alkuhuomautuksessa. [46] Sellaisten
tuotteiden osalta, jotka on valmistettu sekä nimikkeiden 3901–3906 että
nimikkeiden 3907–3911 aineksista, tätä rajoitusta sovelletaan ainoastaan siihen
ainesryhmään, joka on tuotteessa painoltaan hallitseva. [47] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [48] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [49] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [50] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [51] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [52] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [53] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [54] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [55] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [56] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [57] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [58] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [59] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [60] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja
tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [61] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [62] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [63] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [64] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [65] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [66] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [67] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [68] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [69] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [70] Tämän aineksen käyttö rajoitetaan
paperikoneissa käytettävien kudottujen kankaiden valmistukseen. [71] Tämän aineksen käyttö rajoitetaan
paperikoneissa käytettävien kudottujen kankaiden valmistukseen. [72] Tämän aineksen käyttö rajoitetaan
paperikoneissa käytettävien kudottujen kankaiden valmistukseen. [73] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja
tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [74] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [75] Ks. 7 alkuhuomautus. [76] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [77] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [78] Ks. 7 alkuhuomautus. [79] Ks. 7 alkuhuomautus. [80] Ks. 7 alkuhuomautus. [81] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [82] Ks. 7 alkuhuomautus. [83] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [84] Ks. 7 alkuhuomautus. [85] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [86] Ks. 7
alkuhuomautus. [87] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [88] Ks. 7
alkuhuomautus. [89] Ks. 7
alkuhuomautus. [90] Ks. 7
alkuhuomautus. [91] Ks. 7
alkuhuomautus. [92] Ks. tekstiiliaineiden sekoituksista
valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [93] Ks. 7
alkuhuomautus. [94] Ks. 7
alkuhuomautus. [95] Ks. tekstiiliaineiden
sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset 6
alkuhuomautuksessa. [96] Ks.
tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat
erityisedellytykset 6 alkuhuomautuksessa. [97] Ks. 7
alkuhuomautus. [98] SEMII –
Semiconductor Equipment and Materials Institute Incorporated. [99] EUVL L 84, 31.3.2009,
s. 1. [100] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB:
toimintoperusteinen budjetointi. [101] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen
49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa. [102] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset
varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla
osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html. [103] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen
185 artiklassa.