PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Ilmastonmuutosta on hillittävä nyt

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) yhteydessä vuoden 2010 lopussa tunnustettiin, että maapallon ilmasto ei saa lämmetä yli kahta celsiusastetta esiteolliseen aikaan verrattuna[1]. Tämä on ehdottoman välttämätöntä, jotta ihmisen toiminnasta aiheutuvia ilmastojärjestelmään kohdistuvia kielteisiä seurauksia voitaisiin lieventää. Sen vuoksi maapallon päästöt on saatava vähenemään. Tämä pitkän aikavälin tavoite edellyttää, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2050 mennessä vähintään 50 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna[2].

Teollisuusmaiden ryhmän olisi vähennettävä päästöjään vuoden 1990 tasoista 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Keskipitkällä aikavälillä eli vuoteen 2020 mennessä unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasoista 20 prosenttia ja tilanteen salliessa 30 prosenttia[3]. Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskeva sektori ei sisälly kyseiseen velvoitteeseen.

Direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/29/EY[4] (EU:n päästökauppajärjestelmä, ’EU ETS’) ja jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 406/2009[5] (taakanjakopäätös, ’ESD’) todetaan kuitenkin, että kaikkien talouden alojen olisi annettava panoksensa unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi päätöksen N:o 406/2009/EY 9 artiklassa komissiota kehotettiin arvioimaan sääntöjä, joiden mukaisesti päästöt ja poistumat, jotka liittyvät LULUCF:iin, voidaan sisällyttää unionin vähentämissitoumukseen, ja tekemään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus siten, että varmistetaan LULUCF-sektorin osuuden pysyvyys ja ympäristötavoitteiden tinkimättömyys sekä täsmällinen seuranta ja tilinpito.

Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien laajan kuulemisen ja vaikutusten arvioinnin jälkeen komissio ehdottaa päätöstä, jossa vahvistetaan sääntely-ympäristö toimiville, yhdenmukaistetuille ja kattaville tilinpitosäännöille, jotka on suunniteltu vastaamaan LULUCF-sektorin erityispiirteitä. Ehdotuksessa vahvistetaan LULUCF-sektorille lainsäädäntökehys, joka on erillään nykyisiä sitoumuksia sääntelevistä kehyksistä (EU ETS ja ESD), mikä tarkoittaa, ettei kyseinen sektori kuulu tässä vaiheessa virallisesti kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin suuruisen vähentämistavoitteen soveltamisalaan. LULUCF-sektori voisi kuulua virallisesti unionin päästövähennystavoitteisiin vasta sitten, kun toimivat tilinpitosäännöt sekä seuranta ja raportointi on otettu käyttöön. Tätä varten komissio on esittänyt myös ehdotuksen, jonka mukaan järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 280/2004/EY[6] olisi kumottava ja korvattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muiden ilmastonmuutosta koskevien tietojen raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla[7].

Maankäytön ja metsätalouden rooli ilmastonmuutoksessa

Unionin kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin pääasiassa energian tuotannosta ja muusta ihmisen toiminnasta. Samaan aikaan ilmakehästä sitoutuu (poistuu) fotosynteesissä hiiltä, joka varastoituu puihin ja puutuotteisiin sekä muihin kasveihin ja maaperään. Sen vuoksi metsä- ja maatalouden asianmukaiset maankäyttö- ja maanhoitokäytännöt voivat rajoittaa hiilipäästöjä ja lisätä poistumia ilmakehästä. Tällaiset käytännöt kuuluvat LULUCF-sektoriin, jolla otetaan huomioon lähinnä maaekosysteemeistä aiheutuvat hiilidioksidin (CO2) päästöt ja poistumat, joita arvioidaan yleensä hiilivarantojen muutoksina[8]. Vuonna 2009 LULUCF-sektori poisti ilmakehästä hiiltä määrän, joka vastasi noin yhdeksää prosenttia kaikista unionin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä muilla sektoreilla

LULUCF:n kannalta merkityksellisimmät talouden alat ovat maatalous, metsätalous, niihin liittyvät teollisuudenalat ja energia, ja ne voivat antaa monin eri tavoin panoksensa päästöjen vähentämiseen ja nielujen lisäämiseen. Maataloutta koskevia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää laidunmaan muuttamista viljelymaaksi ja eloperäisten maiden viljelystä aiheutuvia hiilen häviöitä, voisivat olla maatalouskäytäntöjen parantaminen, kuten eri viljelykasvien käyttö (esim. enemmän palkokasveja) ja viljelykiertojen pidentäminen. Maaperän hiilivarantoja lisääviä peltometsäviljelyyn liittyviä käytäntöjä voisivat olla eläinten pitäminen tai ravintokasvien viljely maalla, jolla kasvatetaan myös puita puutavaraksi, energiaksi tai muiksi puutuotteiksi. Viljely- ja laidunmaiden tuottavuuden parantamiseksi orgaanista ainesta voidaan myös palauttaa tai jättää maahan. Lisäksi uudelleenkostutuksella, kesannoinnilla tai eloperäisten maiden kuivattamatta jättämisellä, suot mukaan lukien, sekä huonontuneen maaperän kunnostamisella voi olla merkittäviä ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä hyötyjä. Viljely- ja laidunmaan hoidon sisällyttäminen päästöjen tilinpitoon olisi näin ollen välttämätöntä, jotta kyseisten toimintojen panos ilmastonmuutossitoumusten täyttämisessä voitaisiin ottaa täysipainoisesti huomioon.

Myös metsätaloudessa on paljon mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tällaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi muun kuin metsämaan muuttaminen metsäksi (eli metsittäminen)[9], metsien toiseen käyttötarkoitukseen muuttamisen (eli metsänhävityksen) välttäminen, hiilen varastointi metsiin puiden pidemmän kasvukierron, avohakkuiden välttämisen (esim. harvennuksiin tai valikoiviin hakkuisiin perustuva metsänhoito) ja koskemattomiksi metsiksi muuttamisen avulla, sekä ehkäisevien toimenpiteiden laaja-alaisempi käyttö metsäpalojen, tuholaisten ja myrskyjen kaltaisista häiriöistä aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseksi. Yhtä merkittävää on, että nykyisten metsien tuottavuutta voidaan lisätä sovittamalla kasvukierrot lähemmäs enimmäistuotantoa, tuottamalla enemmän vähätuottoisista metsistä ja lisäämällä karsintajätteiden ja oksapuun keruuta, edellyttäen että luonnon monimuotoisuus, maaperän hedelmällisyys ja orgaaninen aines voidaan säilyttää. Vaikutuksia voitaisiin saada myös lajikoostumusta ja kasvuvauhtia muuttamalla.

Metsä- ja maatalouteen suoraan liittyvien mahdollisuuksien lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä hyötyjä on mahdollista saada niihin liittyvillä teollisuusaloilla (esim. massa- ja paperiteollisuus sekä puunjalostus) ja uusiutuvaan energiaan liittyvillä aloilla, jos maatalousmaata ja metsiä käytetään puun- ja energiantuotantoon. Vaikka hiiltä varastoituu puihin ja muihin kasveihin sekä maaperään, sitä voi varastoitua monen vuosikymmenen ajaksi myös tuotteisiin (esim. rakennuspuuhun). Teollisuus- ja kuluttajasuuntautuneet politiikat voivat antaa merkittävän panoksen siihen, että puun pitkäaikainen käyttö ja kierrätys ja/tai massan, paperin ja puutuotteiden tuotanto lisääntyy. Kyseisillä tuotteilla voitaisiin tällöin korvata enemmän päästöjä aiheuttavat tuotteet (esim. betoni, teräs ja fossiilisista polttoaineista tehty muovi). Biopohjaisessa teollisuudessa voidaankin hyödyntää viljelykasveja, joita on kasvatettu materiaalien korvaamiseksi (esim. hamppu ja ruoho, joita käytetään eristeenä lasikuidun sijasta, huonekalutuotannossa käytettävä olki, pellavasta tai sisalkuiduista valmistetut auton ovipaneelit, biomuovit) tai energian tuottamiseksi (esim. biomassan käyttäminen fossiilisten polttoaineiden sijasta). Tutkimuksista käy ilmi, että kutakin sellaisissa puutuotteissa olevaa hiilitonnia kohden, jotka korvataan muilla kuin puutuotteilla, kasvihuonekaasujen voidaan odottaa vähenevän keskimäärin noin kahdella hiilitonnilla[10].

Metsänhoidon, viljelymaan hoidon ja laidunmaan hoidon sisällyttäminen päästöjen pakolliseen tilinpitoon parantaisi viljelijöiden, metsänomistajien ja metsäteollisuuden toteuttamien toimien näkyvyyttä ja tarjoaisi perustan niiden hillintätoimien lisäämiseen tähtäävien poliittisten aloitteiden suunnittelulle. Jos tällaiset toimet otetaan mukaan tilinpitoon, niiden kasvihuonekaasuvaikutus voidaan ottaa asianmukaisemmin huomioon, ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisen kustannustehokkuus paranee.

Ottaen huomioon, että maatalousmaan käytössä, metsätaloudessa ja niihin liittyvillä teollisuusaloilla on suuria jäsenvaltioiden välisiä eroja siltä osin kuin kyse on niiden päästöpotentiaalista unionissa, ei ole olemassa yhtä ainoaa poliittista lähestymistapaa, joka sopisi niihin kaikkiin. Maankäytön ja metsänhoitokäytäntöjen eri muotoja varten tarvitaan räätälöityä lähestymistapaa. Ehdoton edellytys hiilivarantojen ja poistumien tason säilyttämiseksi ja lisäämiseksi on yhtäläisten toimintaedellytysten luominen jäsenvaltioiden eri sektoreilla toteutettavien erityyppisten toimenpiteiden välille (esim. laidunmaan hoito tai bioenergian tuotanto) LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien täsmällisen ja yhdenmukaistetun tilinpidon avulla.

Nykyinen politiikka ei riitä

Vaikka LULUCF-sektoria ei vielä oteta huomioon vuodeksi 2020 asetetussa unionin päästövähennystavoitteessa, se lasketaan osittain mukaan neuvoston päätöksellä 2002/358/EY[11] vuosiksi 2008–2012 hyväksytyn UNFCCC:n Kioton pöytäkirjan (’Kioton pöytäkirja’) mukaiseen unionin velvoitteeseen. Nykyisissä kansainvälisissä tilinpitosäännöissä, jotka ovat sekoitus vapaaehtoisia ja pakollisia käytäntöjä, on kuitenkin merkittäviä puutteita. Suurin puute on, että tilinpito on vapaaehtoista useimpien LULUCF-toimien osalta, erityisesti metsänhoidon (noin 70 % sektorista) sekä viljely- ja laidunmaan hoidon (noin 17 % sektorista) alalla. Tästä johtuu, että tilinpito on jäsenvaltioissa hyvin vaihtelevaa tällä Kioton pöytäkirjan mukaisella ensimmäisellä velvoitekaudella. Toinen puute liittyy siihen, että metsätalouden alalla ei tarjota kannustimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tilinpitoa on tarpeen parantaa yhtäläisten toimintaedellytysten luomiseksi jäsenvaltioiden maatalous- ja metsätalousalalle ja niihin liittyville teollisuusaloille sekä energia-aloille, jotta varmistetaan niiden johdonmukainen kohtelu unionin sisämarkkinoilla.

Maa- ja metsätalousalan päästöjen ja poistumien toimiva ja yhdenmukaistettu arviointi edellyttää investointeja seuranta- ja raportointivalmiuksiin. Arvioinnissa on kuitenkin edelleen huomattavia puutteita, ja toimitettujen tietojen tarkkuutta ja täydellisyyttä on parannettava, erityisesti kun kyse on maatalousmaata koskevista tiedoista. Seurantaan ja raportointiin tehtävät parannukset eivät näin ollen pelkästään tue tilinpitoa vaan tarjoavat myös toimivan, selkeän ja näkyvän indikaattorin maa- ja metsätalousalalla saavutetusta edistyksestä.

Lisäksi on tärkeää edistää synergioita laajempien poliittisten tavoitteiden kanssa. Bioenergian käytön edistämiseksi on tarjolla kannustimia[12], mutta LULUCF-sektorilla ei ole tällä hetkellä käytössä johdonmukaista lähestymistapaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi maa- ja metsätalousalalla sekä niihin liittyvillä teollisuudenaloilla toteutettavin toimenpitein.

Ilmastonmuutoksen hillinnällä voisikin olla yhä suurempi rooli yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP). Vuoden 2013 jälkeisessä unionin maaseudun kehittämispolitiikassa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen voitaisiin hoitaa tarjoamalla parempia kannustimia hiilen sitomiseen maa- ja metsätaloudessa. Jotkut kannustimista lisäisivät ja suojelisivat hiilivarantoja ja loisivat samalla luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä rinnakkaishyötyjä parantamalla vedensitomiskykyä ja vähentämällä eroosiota. Asiaan liittyvän hiilivuon pakollinen tilinpito lisäisi kyseisten toimenpiteiden positiivisten vaikutusten näkyvyyttä ja varmistaisi, että niistä otetaan kaikki irti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. LULUCF-sektorin sisällyttäminen tilinpitoon selventäisi myös kestävästä bioenergiasta saatavia hyötyjä ottamalla paremmin huomioon siihen liittyvät, erityisesti biomassan polttamisesta peräisin olevat päästöt, joita ei tällä hetkellä oteta huomioon. Tämä lujittaisi kannustimia, joita kestävyyskriteerit tarjoavat uusiutuvia energialähteitä koskevien tavoitteiden puitteissa.

LULUCF poikkeaa kuitenkin muista sektoreista. Tämän sektorin kasvihuonekaasujen poistumat ja päästöt ovat tulosta suhteellisen hitaista luonnon prosesseista. Voi viedä vuosikymmeniä ennen kuin metsittämisen kaltaisilla toimenpiteillä on merkittäviä vaikutuksia. Sen vuoksi metsä- ja maatalouden poistumien lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen liittyviä toimia olisi tarkasteltava pitkällä aikavälillä. Päästöt ja poistumat voivat myös kääntyä vastakkaisiksi: tämä voi johtua ääri-ilmiöistä, kuten metsäpaloista, myrskyistä, kuivuudesta tai tuholaisista, jotka ovat vaikuttaneet metsään ja maapeitteeseen, taikka hoitopäätöksistä (esim. puunkorjuu tai istutus). Lisäksi metsien päästöihin ja poistumiin liittyvät vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Ne voivat luonnollisten häiriötekijöiden ja puunkorjuun seurauksena olla joissakin jäsenvaltioissa jopa 35 prosenttia vuosittaisista kokonaispäästöistä. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen vaikeaa noudattaa vuotuisia tavoitteita.

Vaikka LULUCF-sektoriin liittyvät päästöt ja poistumat on UNFCCC:n mukaisesti ilmoitettava ja otettava Kioton pöytäkirjan mukaisesti osittain mukaan tilinpitoon, tämä sektori jätettiin ilmasto- ja energiapakettiin kuuluvien unionin ilmastositoumusten ulkopuolelle, koska kyseiseen sektoriin liittyviä päästöjä ja poistumia koskevissa kansainvälisissä tilinpitosäännöissä todettiin vakavia puutteita. Unionin päästövähennystavoitetta asetettaessa oletettiin lisäksi, että Kööpenhaminassa vuonna 2009 järjestettävässä ilmastohuippukokouksessa saataisiin aikaan kansainvälinen ilmastonmuutossopimus, joka sisältäisi LULUCF-sektoria koskevat tarkistetut tilinpitosäännöt ja jonka unioni voisi sitten hyväksyä. Tähän ei tuossa yhteydessä päästy.

Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimineessa UNFCCC:n osapuolten 17. konferenssissa, joka järjestettiin joulukuussa 2011 Durbanissa, saavutettiin kuitenkin edistystä. Tuolloin tehdyssä päätöksessä -/CMP.7 vahvistetaan säännöt, määritelmät ja menettelyt LULUCF-sektorin ottamiseksi mukaan tilinpitoon toisesta Kioton pöytäkirjan mukaisesta velvoitekaudesta alkaen. Erityisesti metsänhoitotoimia koskeva tilinpito, puunkorjuutuotteet mukaan lukien, tulee pakolliseksi. Lisäksi vahvistettiin luonnollisia häiriötekijöitä, kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenkostutusta koskevat määritelmät. Sen vuoksi on tärkeää, että unionin tasolla edetään kansainvälisten menettelyjen tahdissa. LULUCF-sektoriin liittyvistä toimista peräisin olevien päästöjen ja poistumien tilinpitoa koskevan lainsäädäntöehdotuksen on oltava linjassa kansainvälisellä tasolla tehtyjen päätösten kanssa riittävän johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti lainsäädännössä olisi kuitenkin annettava unionille mahdollisuus näyttää esimerkkiä, jotta saataisiin aikaan kansainvälinen sopimus toisesta Kioton pöytäkirjan mukaisesta velvoitekaudesta alkaen.

Tämän ehdotuksen tavoitteena on näin ollen sisällyttää LULUCF-sektori asteittain unionin ilmastopolitiikkaan sektorin erityispiirteet huomioon ottavan erillisen lainsäädäntökehyksen avulla ja varmistamalla vankka ja yhdenmukaistettu tilinpitokehys. Mikä tärkeintä, kyseinen lainsäädäntökehys täydentäisi kaikista unionin alueen taloudellisista toiminnoista peräisin olevien, ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen tilinpitoa. Tältä osin se lisäisi maa- ja metsätaloudessa sekä niihin liittyvillä teollisuusaloilla toteutettavien nykyisten ja uusien hillitsemistoimien näkyvyyttä ja tarjoaisi perustan riittävien poliittisten kannustimien suunnittelulle (esim. YMP:n puitteissa ja ottaen huomioon Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa[13]). Unionin yhteisten tilinpitosääntöjen vahvistaminen tasapuolistaisi myös jäsenvaltioiden toimintaedellytyksiä. Kotimaassa tuotetun biomassan käytöstä johtuvat hiilivarantojen muutokset saataisiin sääntelyn piiriin, mikä täydentäisi bioenergian tilinpitoa talouden tasolla. Tämä vahvistaisi unionin ilmastopolitiikan ympäristövaikutusten toteutumista. Lisäksi se olisi tärkeä ja tarpeellinen siirto kohti kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden kustannustehokasta toteutumista. Tästä syystä kyseiselle sektorille on tärkeää vahvistaa toimivat ja yhdenmukaistetut tilinpitosäännöt ja varmistaa niiden vaikutus ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden kohtaamiseen.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Sidosryhmien kuuleminen

Vuoden 2010 alussa LULUCF-sektoria varten perustettiin Euroopan ilmastonmuutosohjelman yhteydessä toimiva ilmastonmuutosta käsittelevä asiantuntijaryhmä. Ryhmään kuului monenlaisia sidosryhmiä: ympäristöalan kansalaisjärjestöjä, toimiala- ja ammattijärjestöjä, julkisen hallinnon asiantuntijoita ja tutkijoita. Ryhmän tavoitteena oli määritellä kriittisiä kysymyksiä, jotka liittyvät LULUCF-sektorin sisällyttämiseen unionin toteuttamiin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimiin, ja antaa panoksensa niihin. Tämän oli määrä auttaa rajaamaan ja ohjaamaan komission työtä. Tärkeimmät havainnot sisältävä yhteenvetoraportti on saatavilla komission asianomaisilla verkkosivuilla[14].

Vuonna 2010 järjestettiin julkinen internet-kuuleminen, jossa oli tarkoitus koota näkemyksiä niistä mahdollisuuksista ja haasteista, jotka liittyvät LULUCF-sektorin sisällyttämiseen osaksi unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksia[15]. Kuulemisessa saatiin yhteensä 153 vastausta, jotka edustivat yksityisyritysten, liike- ja teollisuusjärjestöjen, yksityishenkilöiden ja yksityisten maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, korkeakoulujen ja tutkijoiden sekä viranomaisten näkemyksiä. Samoja kysymyksiä käytettiin myöhemmin erillisessä jäsenvaltioiden kuulemisessa, jossa saatiin 14 vastausta. Julkisessa internet-kuulemisessa saatujen tietojen perusteella voidaan tehdä seuraavat huomiot:

· useimmat vastaajat uskovat, että maankäyttötoimet voisivat auttaa hillitsemään ilmastomuutosta jopa lyhyellä aikavälillä (vuoteen 2020 asti) ja pidemmällä aikavälillä vuosina 2020–2050;

· suurin osa vastasi, että LULUCF-sektorin pitäisi olla osa vuodeksi 2020 asetettuja unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita, ja useissa vastauksissa todettiin, että tämä edellyttäisi unionilta kunnianhimoisempaa sitoumusta;

· vastaajat pitivät LULUCF-sektorille vahvistettavaa erillistä tilinpitokehystä yleensä parempana kuin sen sisällyttämistä EU ETS:iin tai ESD:hen;

· suurin osa vastaajista olisi lisäksi yhtä mieltä siitä, että raportointia ja seurantaa on tarpeen yhdenmukaistaa ja standardoida unionissa;

· valtaosa vastaajista piti nykyisiä unionin ja jäsenvaltioiden politiikkoja riittämättöminä varmistamaan, että maankäyttötoimet edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Julkisen internet-kuulemisen ja jäsenvaltioiden kuulemisen täydelliset tulokset ovat saatavilla komission asianomaisilla verkkosivuilla[16].

Komissio järjesti myös sidosryhmien kokouksen 28. tammikuuta 2011 Brysselissä. Keskusteluihin osallistui noin 75 osanottajaa, jotka edustivat jäsenvaltioita, toimiala- ja ammattijärjestöjä, ympäristöalan kansalaisjärjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Kokousjulkaisut ovat saatavilla myös komission asianomaisilla verkkosivuilla[17].

Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kolmea keskeistä kysymystä, joita on käsiteltävä arvioitaessa, miten LULUCF olisi sisällytettävä unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksiin. On ratkaistava, miten

· varmistetaan päästöjen ja poistumien kattavat tilinpitosäännöt;

· saadaan aikaan kattava seuranta ja raportointi;

· luodaan asianmukaiset poliittiset puitteet kyseisen sektorin sisällyttämiseksi unionin ilmastonmuutossitoumuksiin.

Kyseisen sektorin sisällyttämistä unionin sitoumuksiin koskevien, ESD:n ja EU ETS:n nykyisin sääntelemien poliittisten puitteiden perusteella vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa: sisällytetään LULUCF sitoumuksiin ESD:n osana tai erillisenä säännöstönä taikka lykätään sen sisällyttämistä. Kussakin vaihtoehdossa käsiteltiin tilinpitoon ja seurantaan liittyviä seikkoja. Eri vaihtoehtojen mahdolliset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset otettiin yksityiskohtaisesti huomioon.

Vaikutusten arvioinnissa päädyttiin siihen, että LULUCF:n sisällyttäminen unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyssitoumuksiin on perusteltua erityisesti politiikan johdonmukaisuuden, ympäristövaikutusten toteutumisen ja taloudellisen tehokkuuden parantamisen vuoksi. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos LULUCF:lle luodaan oikeanlaiset poliittiset puitteet. Metsiin liittyvien päästöjen ja poistumien suuri vaihtelevuus merkitsee, että muihin sektoreihin sovellettavien kaltaiset vuotuiset päästövähennystavoitteet eivät ole soveltuvia. Myös hillitsemistoimenpiteiden edellyttämät pitkät vaikutusajat erottavat LULUCF-sektorin useimmista muista sektoreista. Tämän vuoksi vaikutusten arvioinnissa todettiin, että paras vaihtoehto olisi LULUCF:lle vahvistettava erillinen lainsäädäntökehys. Tilinpidon suhteen soveltuviksi määriteltyihin vaihtoehtoihin kuului sekä metsä- että maataloustoimista peräisin olevien päästöjen ja poistumien pakollinen tilinpito, jossa annetaan hillitsemistoimille yhtä paljon painoarvoa toteutettiinpa niitä metsätaloudessa, maataloudessa, niihin liittyvillä teollisuusaloilla tai energia-alalla. Tämä on kustannustehokkaampaa ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset paitsi jäsenvaltioille myös unionin sisämarkkinoiden eri aloille. Lisäksi se luo puitteet kannustimille, jotka liittyvät viljelijöiden, metsänomistajien ja asiaan liittyvien teollisuusalojen toteuttamiin hillitsemistoimiin varmistaen, että tällaiset toimet ovat näkyviä ja että ne kirjataan oikein. Päästöjen ja poistumien laaja kattavuus takaa myös sen, että mahdolliset suunnanvaihdot otetaan tilinpitojärjestelmässä huomioon. Hillitsemistoimia ei saisi kuitenkaan keskeyttää. Voitaisiin laatia kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa LULUCF:lle esitetään strategia ja ennuste. Tämä olisi välivaihe edettäessä kohti sektorin täydellistä sisällyttämistä nykyiseen politiikkaan. Vaikutusten arvioinnissa todettiin myös, että seurantaa ja raportointia on tarpeen parantaa tilinpitokehyksen sekä maa- ja metsätalousalalla saavutettua edistymistä mittaavien indikaattorien tukemiseksi. Komissio ehdottaa, että tämä toteutetaan erillisenä säännöstönä, eli tarkistamalla seurantajärjestelmästä tehtyä päätöstä. Vertailtavuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi unionin laajuisia seurantavälineitä, joita ovat esimerkiksi LUCAS ja CORINE, voitaisiin myös hyödyntää paremmin.

Tulokset esitetään kokonaisuudessaan ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutusten arvioinnissa.

Ehdotuksen lyhyt kuvaus

Tämän päätöksen tärkeimpänä tavoitteena on luoda LULUCF-sektorille toimivat ja kattavat tilinpitosäännöt sekä mahdollistaa politiikan kehittäminen siten, että LULUCF sisällytetään tulevaisuudessa olosuhteiden salliessa kokonaan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksiin. Tätä varten tällä päätöksellä luodaan puitteet seuraaville:

· jäsenvaltioiden pakollinen tilinpitovelvoite, joka koskee maa- ja metsätaloustoimintaan liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä lähteiden mukaan ja poistumia nielujen mukaan LULUCF-sektorilla, ja vapaaehtoinen tilinpito, joka koskee kasvillisuuden palauttamista, kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenkostutusta;

· yleiset tilinpitosäännöt, joita on sovellettava;

· erityiset tilinpitosäännöt, jotka koskevat metsittämistä, uudelleen metsittämistä, metsän hävittämistä, metsänhoitoa, muutoksia puunkorjuutuotteiden valikoimassa, viljelymaan hoitoa, laidunmaan hoitoa, kasvillisuuden palauttamista sekä kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenkostutusta;

· erityiset tilinpitosäännöt, jotka koskevat luonnollisia häiriötekijöitä;

· sellaisten LULUCF:n toimintasuunnitelmien laadinta jäsenvaltioissa, joiden tarkoituksena on rajoittaa tai vähentää LULUCF-sektorin toimiin liittyviä päästöjä lähteittäin ja ylläpitää tai lisätä nielujen aikaansaamia poistumia, ja komission toteuttama kyseisten suunnitelmien arviointi;

· komission valtuudet päivittää 2 artiklassa säädettyjä määritelmiä UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan tai jonkin muun unionin tekemän ilmastonmuutoksen kannalta merkittävän monenvälisen sopimuksen elinten määritelmiin tekemien muutosten perusteella, muuttaa liitettä I tilinpitokausien lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kyseiset tilinpitokaudet ja unionin päästövähennyssitoumuksiin muilla sektoreilla sovellettavat asianomaiset kaudet ovat keskenään johdonmukaisia, muuttaa liitettä II päivitetyin viitetasoin ottaen huomioon jäsenvaltioiden 6 artiklan nojalla toimittamat ehdotetut viitetasot tämän päätöksen mukaisesti tehdyin korjauksin, tarkistaa liitteessä III täsmennettyjä tietoja tieteellisen kehityksen perusteella ja tarkistaa 9 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja luonnollisiin häiriötekijöihin liittyvien tilinpitosääntöjen edellytyksiä tieteellisen kehityksen valossa tai ottaa huomioon UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten hyväksymät säädösten tarkistukset.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Oikeusperusta

Tämän säädösehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta. Ehdotuksella edistetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa oikeutettua tavoitetta eli ilmastonmuutoksen torjuntaa. Säädösehdotuksen tarkoituksena on varmistaa LULUCF-sektoriin liittyvien, lähteittäin jaoteltujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien täsmällinen ja yhdenmukainen tilinpito jäsenvaltioissa ja parantaa tällä tavoin tietojen käytettävyyttä unionin ilmastonmuutossitoumuksia koskevaa poliittista päätöksentekoa varten sekä tarjota kannustimia hillitsemistoimiin. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa keinoilla, joiden rajoittava vaikutus on vähäisempi kuin säädösehdotuksen.

Toissijaisuusperiaate

Jotta unionin toimet olisivat perusteltuja, on noudatettava toissijaisuusperiaatetta.

a)           Ongelman kansainvälinen ulottuvuus (tarpeellisuustesti)

Ilmastonmuutos on rajat ylittävä kysymys, joka edellyttää jäsenvaltioiden yhteisiä toimia. Pelkästään kansallisilla toimilla ei pystyttäisi saavuttamaan unionin tasolla asetettuja yhteisiä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita; ne eivät myöskään olisi riittäviä yleisten tavoitteiden savuttamiseksi eivätkä kansainvälisesti sovittujen sitoumusten täyttämiseksi. Sen vuoksi unionin on, vahvistaakseen panostaan unionin ilmastonmuutossitoumuksiin, tarpeen luoda suotuisa sääntely-ympäristö, jolla varmistetaan mahdollisuuksien mukaan LULUCF-sektoria koskeva yhdenmukaistettu tilinpito.

b)           Tehokkuustesti (lisäarvo)

Unionin tason toiminnalla saavutettaisiin selvästi suurempi vaikuttavuus kuin kansallisella toiminnalla. Koska kattavat ilmastonmuutossitoumukset tehdään unionin tasolla, on tehokasta laatia myös tarvittavat tilinpitosäännöt tällä tasolla. Määriteltyjen ongelmien ratkaiseminen, esimerkiksi täsmällisten ja yhdenmukaisten tilinpitomenetelmien vahvistaminen eri LULUCF-toimille, edellyttää lisäksi kaikille jäsenvaltioille yhteisiä sääntöjä. Tämä voidaan varmistaa ainoastaan unionin tasolla.

Tässä sääntely-ympäristössä varmistetaan tehokkuus käyttämällä yhdenmukaistettua ja moitteetonta tilinpitoa sekä LULUCF-toimintasuunnitelmia ja mahdollistamalla yksityiskohtaisempi edistymisen arviointi jäsenvaltioissa. Näin varmistetaan unionin ilmastopolitiikan johdonmukaisuus, parannetaan entisestään unionin ilmastonmuutossitoumusten ympäristövaikutusten toteutumista ja lisätään unionin ilmastopolitiikan taloudellista tehokkuutta.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Siinä ei mennä pidemmälle kuin on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tavoitteet ilmastonmuutosta koskevien tietojen laadun parantamisesta ja kansanvälisten ja unionin vaatimusten ja sitoumusten noudattamisen varmistamisesta.

Ehdotus on oikeassa suhteessa unionin yleiseen tavoitteeseen saavuttaa ilmasto- ja energiapaketissa, Kioton pöytäkirjassa, Kööpenhaminan sitoumuksessa ja päätöksissä 1/CP.16, CMP.6 ja 2/CMP.6 (’Cancunin sopimukset’) vahvistetut unionin tavoitteet.

Ehdotuksessa säädetään tilinpitosäännöistä, jotka ovat samankaltaiset mutta toimivammat ja kattavammat kuin säännöt, joista on keskusteltu ja joita on käytetty kansainvälisellä tasolla, erityisesti suhteessa päätökseen -/CMP.7.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Kuten tähän päätökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä esitetään, päätös pannaan täytäntöön nykyistä talousarviota käyttäen, eikä sillä ole vaikutusta monivuotiseen rahoituskehykseen.

5.           LISÄTIETOJA

Ehdotus sisältää säännöksen, jonka mukaan komissio tarkastelee tämän päätöksen tilinpitosääntöjä uudelleen viimeistään yhden vuoden kuluttua ensimmäisen tilinpitokauden päättymisestä.

2012/0042 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimintasuunnitelmista

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[18],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[19],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (’LULUCF’) koskeva unionin sektori on nettonielu, joka sitoo ilmakehästä kasvihuonekaasuja määrän, joka vastaa merkittävää osaa unionin kokonaispäästöistä. Tällä sektorilla syntyy ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia kasvistoon ja maaperään varastoituneen hiilen määrän muutosten seurauksena. LULUCF-sektorilta peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia ei lasketa mukaan unionin 20 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin, jotka on asetettu vuodeksi 2020 jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 406/2009[20] ja kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY[21], vaikka ne otetaan osittain huomioon neuvoston päätöksellä 2002/358/EY[22] hyväksytyn ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (’UNFCCC’) Kioton pöytäkirjan (’Kioton pöytäkirja’) 3 artiklan 3 kohdan mukaisessa unionin päästöjen määrällisessä rajoitus- ja vähennystavoitteessa.

(2) Päätöksen N:o 406/2009/EY 9 artiklassa komissiota vaaditaan arvioimaan sääntöjä, joiden mukaisesti kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat, jotka liittyvät maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen, voidaan sisällyttää unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumukseen varmistaen kyseisen sektorin osuuden pysyvyyden ja ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden sekä asianomaisten päästöjen ja poistumien täsmällisen seurannan ja tilinpidon. Tässä päätöksessä olisi sen vuoksi ensimmäiseksi vahvistettava LULUCF-sektorilta peräisin oleviin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt. Jotta hiilivarantojen säilyttäminen ja lisääminen voidaan tällä välin varmistaa, siinä olisi säädettävä myös jäsenvaltioiden laatimista LULUCF-toimintasuunnitelmista, joissa vahvistetaan toimenpiteitä LULUCF-sektorilta peräisin olevien päästöjen rajoittamiseksi tai vähentämiseksi sekä poistumien ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi.

(3) Durbanissa joulukuussa 2011 kokoontuneiden UNFCCC:n osapuolten 17. konferenssissa tehtiin Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin päätös -/CMP.7 (’päätös -/CMP.7’). Kyseisessä päätöksessä vahvistettiin säännöt LULUCF-sektorin ottamiseksi mukaan tilinpitoon toisesta Kioton pöytäkirjan mukaisesta velvoitekaudesta alkaen. Tämän päätöksen olisi oltava kyseisen päätöksen mukainen, jotta voidaan varmistaa riittävä johdonmukaisuus unionin sisäisten sääntöjen ja UNFCCC:n puitteissa sovittujen menettelyjen välillä. Tässä päätöksessä olisi myös otettava huomioon unionin LULUCF-sektorin erityispiirteet.

(4) LULUCF:n tilinpitosääntöjen olisi kuvastettava maa- ja metsätalousaloilla toteutettuja toimia, joilla pyritään lisäämään maavarojen käyttöön tehtyjen muutosten vaikutusta päästöjen vähentämiseen. Tässä päätöksessä olisi säädettävä tilinpitosäännöistä, joita sovelletaan pakollisesti metsittämistä, uudelleen metsittämistä, metsän hävittämistä ja metsänhoitoa koskeviin metsätaloustoimiin sekä laidunmaan hoitoa ja viljelymaan hoitoa koskeviin maataloustoimiin. Siinä olisi säädettävä myös tilinpitosäännöistä, joita sovelletaan vapaaehtoisesti kasvillisuuden palauttamista sekä kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenkostutusta koskeviin toimiin.

(5) Unionin LULUCF-sektorilla sovellettavien tilinpitosääntöjen ympäristövaikutusten toteutumisen varmistamiseksi näiden sääntöjen olisi perustuttava Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin päätöksessä -/CMP.7 ja päätöksessä 16/CMP.1 vahvistettuihin tilinpidon periaatteisiin.

(6) Tilinpitosääntöjen olisi annettava oikea kuva ihmisen toiminnasta johtuvista muutoksista päästöissä ja poistumissa. Siltä osin tässä päätöksessä olisi säädettävä erityisten menetelmien käytöstä eri LULUCF-toimien yhteydessä. Metsittämiseen, uudelleen metsittämiseen ja metsän hävittämiseen liittyvät päästöt ja poistumat ovat suoraa seurausta ihmisen toiminnasta, minkä vuoksi ne olisi otettava mukaan tilinpitoon kokonaisuudessaan. Ottaen kuitenkin huomioon, että kaikki metsänhoidosta peräisin olevat poistumat ja päästöt eivät johdu ihmisen toiminnasta, asianomaisissa tilinpitosäännöissä olisi säädettävä viitetasojen käytöstä luonnon ja maiden ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi tilinpidon ulkopuolelle. Viitetasot ovat arvioita vuotuisista nettopäästöistä tai ‑poistumista, jotka aiheutuvat jäsenvaltion alueella tilinpitokauteen sisältyvien vuosien aikana harjoitetusta metsänhoidosta, ja ne olisi vahvistettava avoimesti päätöksen -/CMP.7 mukaisesti. Niitä olisi päivitettävä siten, että ne vastaavat jäsenvaltioissa käytettävissä olevien menetelmien tai tietojen parannuksia. Tilinpitosäännöissä olisi säädettävä sellaisiin metsänhoitoon liittyviin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavasta ylärajasta, jotka voidaan merkitä tileihin ottaen huomioon viitetasojen perustana olevien ennusteiden taustalla vaikuttavat epävarmuustekijät.

(7) Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti ajankohdan, jona puunkorjuusta peräisin olevat päästöt tapahtuvat, myöntääkseen kannustimia sellaisten puunkorjuutuotteiden käytölle, joilla on pitkä elinkaari. Ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmän, jota sovelletaan puunkorjuutuotteista aiheutuviin päästöihin, olisi sen vuoksi vastattava hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (’IPCC’) antamissa kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevissa ohjeissa olevaa yhtälöä 12.1, ja asianomaisten puoliintumisajan oletusarvojen olisi perustuttava IPCC:n vuonna 2003 antamissa maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevissa hyvien käytänteiden ohjeissa olevaan taulukkoon 3a.1.3.

(8) Koska maataloustoimista aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien vuosittaiset vaihtelut ovat paljon pienemmät kuin metsätaloustoimien yhteydessä, jäsenvaltioiden olisi laskettava viljely- ja laidunmaan hoitoon liittyvistä toimista aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat suhteessa perusvuoteensa, jäsenvaltioiden perusvuoden päästötietoja koskevan ensimmäisen tarkistetun raportin mukaisesti, joka toimitettiin UNFCCC:lle Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin päätöksen 13/CMP.1 (’päätös 13/CMP.1’) nojalla.

(9) Luonnolliset häiriötekijät, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai ‑vähennyksiin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska tämä voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai ‑istutusta koskevista päätöksistä, tässä päätöksessä olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Tässä päätöksessä olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.

(10) Kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ilmastonmuutokseen liittyvien tietojen, LULUCF-sektorin tiedot mukaan lukien, raportointia koskevat säännöt kuuluvat asetuksen (EU) N:o …/… [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muiden ilmastonmuutosta koskevien tietojen raportoimiseksi kansallisella tasolla (KOM/2011/0789 lopullinen — 2011/0372 (COD)] soveltamisalaan, joten niitä ei käsitellä tässä päätöksessä.

(11) Koska päästöt ja poistumat vaihtelevat vuosittain, koska eräät raportoidut tiedot edellyttävät useasti uudelleenlaskentoja ja koska maa- ja metsätalouden muuttuneiden hoitokäytäntöjen vaikutus kasvistoon ja maaperään varastoituneen hiilen määrään näkyy vasta pitkän ajan kuluttua, LULUCF-sektorin tilit olisivat epätarkkoja ja epäluotettavia, jos ne laadittaisiin vuosittain. Sen vuoksi tässä päätöksessä olisi säädettävä pidemmistä ja asianmukaisemmista tilinpitokausista.

(12) Jäsenvaltioiden LULUCF-toimintasuunnitelmissa olisi vahvistettava toimenpiteitä, joiden tavoitteena on rajoittaa tai vähentää LULUCF-sektorilta peräisin olevia päästöjä sekä ylläpitää tai lisätä poistumia. Kunkin LULUCF-toimintasuunnitelman olisi sisällettävä tietyt tässä päätöksessä täsmennetyt tiedot. Lisäksi tämän päätöksen liitteessä olisi parhaiden toimintatapojen edistämiseksi vahvistettava ohjeellinen luettelo toimenpiteistä, joita voi myös kuulua kyseisiin suunnitelmiin. Komission olisi arvioitava määräajoin jäsenvaltioiden LULUCF-toimintasuunnitelmien sisältöä ja täytäntöönpanoa ja annettava tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioiden toiminnan parantamiseksi.

(13) Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti 2 artiklassa säädettyjen määritelmien päivittämiseksi UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan tai jonkin muun unionin tekemän, ilmastonmuutoksen kannalta merkittävän monenvälisen sopimuksen elinten määritelmiin tekemien muutosten perusteella, liitteen I muuttamiseksi tilinpitokausien lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kyseiset tilinpitokaudet ja unionin päästövähennyssitoumuksiin muilla sektoreilla sovellettavat asianomaiset kaudet ovat keskenään johdonmukaisia, liitteen II muuttamiseksi päivitetyin viitetasoin ottaen huomioon jäsenvaltioiden 6 artiklan nojalla toimittamat ehdotetut viitetasot tämän päätöksen mukaisesti tehdyin korjauksin, liitteessä III täsmennettyjen tietojen tarkistamiseksi tieteellisen kehityksen perusteella ja 9 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen luonnollisiin häiriötekijöihin liittyvien tilinpitosääntöjä koskevien edellytysten tarkistamiseksi tieteellisen kehityksen valossa tai UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten säädöksiin tekemien tarkistusten huomioon ottamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(14) Suunnitellun toiminnan luonteeseen kuuluu, etteivät jäsenvaltiot voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa sen tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä päätöksessä vahvistetaan maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuviin päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt. Siinä säädetään myös jäsenvaltioiden LULUCF-toimintasuunnitelmista päästöjen rajoittamiseksi tai vähentämiseksi ja poistumien ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi, sekä komission toteuttamasta kyseisten suunnitelmien arvioinnista.

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)      ’päästöillä’ tarkoitetaan kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä;

b)      ’poistumilla’ tarkoitetaan ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen nielujen aikaansaamia poistumia;

c)      ’metsittäminen’ on suorasta ihmisen toiminnasta johtuvaa sellaisen maan muuttamista metsäksi, joka ei ole ollut metsänä vähintään 50 vuoteen, istutuksen, kylvön ja/tai ihmisen toiminnasta johtuvan luonnollisten siemenlähteiden edistämisen avulla, jos kyseinen muuttaminen on tapahtunut 1 päivän tammikuuta 1990 jälkeen;

d)      ’uudelleen metsittäminen’ on mitä tahansa suorasta ihmisen toiminnasta johtuvaa muun kuin metsämaan muuttamista metsäksi istutuksen, kylvön ja/tai ihmisen toiminnasta johtuvan luonnollisten siemenlähteiden edistämisen avulla, metsän peitossa olleella mutta muuksi kuin metsämaaksi muutetulla maalla, jos kyseinen muuttaminen on tapahtunut 1 päivän tammikuuta 1990 jälkeen;

e)      ’metsän hävittäminen’ on suorasta ihmisen toiminnasta johtuvaa metsän muuttamista muuksi kuin metsämaaksi, jos kyseinen muuttaminen on tapahtunut 1 päivän tammikuuta 1990 jälkeen;

f)       ’metsänhoito’ on mitä tahansa toimintaa, joka johtuu jostakin metsään sovellettavasta käytäntöjärjestelmästä ja jonka tavoitteena on parantaa mitä tahansa metsän ekologista, taloudellista tai yhteiskunnallista tehtävää;

g)      ’viljelymaan hoito’ on mitä tahansa toimintaa, joka johtuu sellaiseen maahan sovellettavasta käytäntöjärjestelmästä, jolla kasvatetaan viljelykasveja tai joka on kesannoitu tai jota ei tilapäisesti käytetä kasvintuotantoon;

h)      ’laidunmaan hoito’ on mitä tahansa toimintaa, joka johtuu kotieläintuotantoon käytettävään maahan sovellettavasta käytäntöjärjestelmästä ja jonka tavoitteena on valvoa tuotettujen kasvien ja kotieläinten määrää ja lajia tai vaikuttaa niihin;

i)       ’kasvillisuuden palauttaminen’ on mitä tahansa suoraa ihmisen toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä minkä tahansa vähintään 0,05 hehtaarin suuruisen alueen hiilivarantoa kasviston lisäämisen avulla, jos kyseinen toiminta ei ole metsittämistä tai uudelleen metsittämistä;

j)       ’hiilivaranto’ on alkuainehiilen määrä jossakin hiilivarastossa, ilmaistuna miljoonina tonneina;

k)      ’kosteikkojen kuivatus ja uudelleenkostutus’ on mitä tahansa toimintaa, joka johtuu vähintään yhden hehtaarin suuruisen orgaanista ainesta sisältävän maa-alan kuivatus- ja uudelleenkostutusjärjestelmästä, edellyttäen, ettei kyseinen toiminta ole mitään muuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa, ja jos kuivatus on ihmisen suoraan aiheuttamaa pohjaveden pinnan alenemista maassa ja uudelleenkostutus ihmisen suoraan aiheuttamaa kuivatetun maan palauttamista osittain tai kokonaan ennalleen;

l)       ’lähde’ on mikä tahansa prosessi, toiminta tai mekanismi, joka vapauttaa kasvihuonekaasua, aerosolia tai kasvihuonekaasun esimuotoa ilmakehään;

m)     ’nielu’ on mikä tahansa prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo ilmakehästä kasvihuonekaasua, aerosolia tai kasvihuonekaasun esimuotoa;

n)      ’hiilivarasto’ on jonkin jäsenvaltion alueella oleva sellainen geokemiallinen ilmiö tai järjestelmä taikka näiden osa, johon varastoituu hiiltä, hiiltä sisältävän kasvihuonekaasun esimuotoa tai hiiltä sisältävää kasvihuonekaasua;

o)      ’kasvihuonekaasun esimuoto’ on sellaisiin kemiallisiin reaktioihin osallistuva kemiallinen yhdiste, jotka tuottavat mitä tahansa 3 artiklan 2 kohdassa luetelluista kasvihuonekaasuista;

p)      ’puunkorjuutuote’ on mikä tahansa puunkorjuusta saatu tuote, puumateriaali ja kuori mukaan lukien, joka on poistettu puunkorjuualueelta;

q)      ’metsä’ on vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen maa-alue, jolla puiden latvuspeittävyys tai vastaava tiheys on vähintään 10 prosenttia alueesta ja jonka puut voivat saavuttaa kasvupaikassaan täysikasvuisina vähintään 5 metrin korkeuden, kasvavien nuorten luonnonpuiden ryhmät mukaan lukien, tai viljelymetsikkö, jonka puiden latvuspeittävyys tai vastaava tiheys on vielä alle 10 prosenttia alueesta tai jossa puiden korkeus on vielä alle 5 metriä, mukaan lukien sellaiset tavallisesti metsäalueen osan muodostavat alueet, joilla ihmisen toiminnan, esimerkiksi puunkorjuun, seurauksena tai luonnollisista syistä ei tilapäisesti ole puustoa mutta joiden on määrä palautua metsäksi;

r)       ’latvuspeittävyys’ on tietyn alueen osa, joka on puiden latvustojen peittämä ja joka ilmaistaan prosenttilukuna;

s)       ’tiheys’ on metsän peittämällä maalla olevien pystypuiden ja kasvavien puiden tiheys, joka mitataan jäsenvaltion vahvistaman menettelyn mukaisesti;

t)       ’luonnollinen häiriötekijä’ on mikä tahansa muusta kuin ihmisen toiminnasta johtuva tilanne tai olosuhde, joka aiheuttaa metsissä tai maatalousmaassa merkittäviä päästöjä ja jonka esiintymiseen asianomainen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, edellyttäen, ettei kyseinen jäsenvaltio myöskään pysty objektiivisesti arvioiden rajoittamaan mainitun tilanteen tai olosuhteen vaikutuksia päästöihin sen esiintymisen jälkeenkään;

u)      ’puoliintumisaika’ on niiden vuosien määrä, joiden kuluessa puutuotteessa olevan hiilen pitoisuus vähenee puoleen alkuperäisestä määrästään;

v)      ’välittömän hajoamisen menetelmä’ on tilinpitomenetelmä, jossa oletetaan, että puunkorjuutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä vapautuu kokonaisuudessaan ilmakehään ajankohtana, jona jäsenvaltio merkitsee kyseiset tuotteet tileihinsä tämän päätöksen mukaisesti;

w)     ’pelastushakkuu’ on mitä tahansa toimintaa, joka koostuu luonnollisen häiriötekijän vaurioittaman sellaisen puuston ennallistamisesta, jota voidaan edelleen käyttää ainakin osittain.

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdan määritelmien muuttamiseksi, jotta kyseisiä määritelmiä voidaan päivittää UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan tai jonkin muun unionin tekemän ilmastonmuutoksen kannalta merkittävän monenvälisen sopimuksen elinten määritelmiin tekemien muutosten perusteella.

3 artikla

LULUCF-tilien laadintaa ja ylläpitoa koskeva velvoite

1. Jäsenvaltioiden on kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden osalta laadittava ja ylläpidettävä tilit, joissa ilmoitetaan tarkoin kaikki niiden alueella harjoitetusta, seuraaviin toimintaluokkiin kuuluvasta toiminnasta aiheutuneet päästöt ja poistumat:

a)      metsittäminen;

b)      uudelleen metsittäminen;

c)      metsän hävittäminen;

d)      metsänhoito;

e)      viljelymaan hoito;

f)       laidunmaan hoito.

Jäsenvaltiot voivat myös laatia ja ylläpitää tilejä, joissa ilmoitetaan tarkoin kasvillisuuden palauttamisesta sekä kosteikkojen kuivatuksesta ja uudelleenkostutuksesta aiheutuneet päästöt ja poistumat.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tileissä on ilmoitettava seuraavien kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat:

a)           hiilidioksidi (CO2);

b)           metaani (CH4);

c)           dityppioksidi (N2O).

3. Jäsenvaltioiden on merkittävä 1 kohdassa tarkoitettu tietty toiminta tileihinsä kyseisen toiminnan aloittamisesta tai 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

4 artikla

Yleiset tilinpitosäännöt

1. Jäsenvaltioiden on 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tileissään ilmoitettava lähteet positiivisella merkillä (+) ja nielut negatiivisella merkillä (-).

2. Mistä tahansa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaluokkaan kuuluvasta toiminnasta aiheutuvat päästöt ja poistumat on otettava huomioon vain yhdessä luokassa.

3. Jäsenvaltioiden on avointen ja todennettavien tietojen perusteella määriteltävä maa-alueet, joilla 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvaa toimintaa harjoitetaan. Niiden on varmistettava, että kaikki tällaiset maa-alueet ovat tarkasti yksilöitävissä asianomaiseen luokkaan kuuluvissa tileissä.

4. Jäsenvaltioiden on merkittävä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tileihinsä kaikki seuraavissa hiilivarastoissa olevan hiilivarannon muutokset:

a)           maanpäällinen biomassa;

b)           maanalainen biomassa;

c)           karike;

d)           kuollut puuaines;

e)           maaperän orgaaninen hiili;

f)            puunkorjuutuotteet.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää olla merkitsemättä tileihinsä ensimmäisen alakohdan a–e alakohdassa lueteltujen hiilivarastojen sisältämän hiilivarannon muutoksia, jos hiilivarasto ei ole heikkenevä nielu tai lähde. Jäsenvaltiot voivat katsoa, että hiilivarasto ei ole heikkenevä nielu tai lähde ainoastaan silloin, kun tämä voidaan osoittaa avoimien ja todennettavien tietojen perusteella.

5. Jäsenvaltioiden on saatettava 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tilinsä päätökseen kunkin liitteessä I luetellun tilinpitokauden lopussa täsmentämällä kyseisiin tileihin tuolla tilinpitokaudella merkityt kokonaispäästöt ja kokonaispoistumat.

6. Jäsenvaltioiden on pidettävä täydellistä ja tarkkaa kirjanpitoa kaikista menettelyistä ja tiedoista, joita ne ovat käyttäneet tämän päätöksen mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

7. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi tilinpitokausien lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kyseiset tilinpitokaudet ja unionin päästövähennyssitoumuksiin muilla sektoreilla sovellettavat asianomaiset kaudet ovat keskenään johdonmukaisia.

5 artikla

Metsittämistä, uudelleen metsittämistä ja metsän hävittämistä koskevat tilinpitosäännöt

1. Jäsenvaltioiden on uudelleen metsittämiseen liittyvissä tileissään otettava huomioon vain sellaisilla maa-alueilla toteutetuista toimista aiheutuvat päästöt ja poistumat, jotka eivät olleet metsänä 1 päivänä tammikuuta 1990.

2. Jos jäsenvaltiot merkitsevät tileihinsä metsittämisestä, uudelleen metsittämisestä ja metsän hävittämisestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöjen ja ‑poistumien (CO2) nettomuutokset, tällaisten nettomuutosten on vastattava kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden kattamien vuosien kokonaispoistumia ja ‑päästöjä, jotka lasketaan avointen ja todennettavien tietojen perusteella laskemalla yhteen kunkin kyseiseen tilinpitokauteen kuuluvan vuoden hiilivaranto asianomaisen vuoden 31 päivänä joulukuuta ja vähentämällä siitä hiilivaranto saman vuoden 1 päivänä tammikuuta.

3. Jos jäsenvaltiot merkitsevät tileihinsä metsittämisestä, uudelleen metsittämisestä ja metsän hävittämisestä aiheutuvia metaani- (CH4) ja dityppioksidipäästöjä (N2O), tällaisten päästöjen on vastattava kunkin liitteessä I täsmennetyn tillinpitokauden kattamien vuosien kokonaispäästöjä, jotka lasketaan avointen ja todennettavien tietojen perusteella laskemalla yhteen kyseisen tilinpitokauden kunakin vuonna aiheutuneet päästöt.

4. Jäsenvaltioiden on edelleenkin laadittava ja ylläpidettävä tilejä, joissa ilmoitetaan sellaiselta maalta peräisin olevat päästöt ja poistumat, jonka määriteltiin 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti olleen metsittämisen, uudelleen metsittämisen tai metsän hävittämisen kohteena, vaikkei tällaista toimintaa enää harjoitettaisi kyseisellä maalla.

5. Jäsenvaltioiden on käytettävä laskelmissa samaa alueellisen arvioinnin yksikköä metsittämisen, uudelleen metsittämisen ja metsän hävittämisen piiriin kuuluvan metsän määrittelemiseksi.

6 artikla

Metsänhoitoa koskevat tilinpitosäännöt

1. Jäsenvaltioiden on metsänhoitoon liittyvissä tileissä otettava huomioon tällaisista toimista aiheutuvat päästöt ja poistumat, jotka lasketaan kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden päästöinä ja poistumina, joista vähennetään arvo, joka saadaan kertomalla kyseisen tilinpitokauden kattamien vuosien määrä niiden liitteessä II täsmennetyllä viitetasolla.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on jonkin tilinpitokauden osalta negatiivinen, jäsenvaltioiden on merkittävä metsänhoitoa koskeviin tileihinsä kokonaispäästöt ja ‑poistumat, jotka vastaavat enintään 3,5:tä prosenttia jäsenvaltion perusvuoden päästöistä, jotka ilmoitettiin UNFCCC:lle päätöksen 13/CMP.1 liitteen mukaisesti kyseisen jäsenvaltion perusvuoden päästötietoja koskevassa ensimmäisessä tarkistetussa raportissa, 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja päästöjä ja poistumia lukuun ottamatta, kerrottuna kyseisen tilinpitokauden kattamien vuosien määrällä.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laskentamenetelmät, joita ne soveltavat metsänhoitotoimia koskevissa tileissään, ovat yhdenmukaisia liitteessä II täsmennettyjen viitetasojen laskentaan sovellettavien laskentamenetelmien kanssa seuraavien seikkojen osalta:

a)           hiilivarastot ja kasvihuonekaasut;

b)           metsänhoidon piiriin kuuluva alue;

c)           puunkorjuutuotteet;

d)           luonnolliset häiriötekijät.

4. Jäsenvaltioiden on viimeistään vuotta ennen kunkin tilinpitokauden päättymistä ilmoitettava komissiolle seuraavaksi tilinpitokaudeksi ehdotetut tarkistetut viitetasot noudattaen päätöksessä -/CMP.7 vahvistettua menettelyä, jota käytetään kyseisessä päätöksessä vahvistettujen viitetasojen laskemiseksi.

5. Jos asiaan liittyviä päätöksen -/CMP.7 säännöksiä muutetaan, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ehdotetut tarkistetut viitetasot, joissa kyseiset muutokset on otettu huomioon, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kyseisten muutosten hyväksymisestä.

6. Jos saataville tulee aiempaa parempia menetelmiä, joiden avulla jäsenvaltio voi laskea viitetasot huomattavasti tarkemmin tai jos jäsenvaltion käytettävissä olevien tietojen laatu paranee merkittävästi, asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ehdotetut tarkistetut viitetasot, joissa kyseiset muutokset on otettu huomioon.

7. Edellä olevan 4, 5 ja 6 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on täsmennettävä niiden ehdotettuihin tarkistettuihin viitetasoihin sisällytettyjen luonnollisista häiriötekijöistä aiheutuneiden vuotuisten päästöjen määrä ja tapa, jolla ne arvioivat kyseisen määrän.

8. Komissio varmistaa ehdotettujen tarkistettujen viitetasojen paikkansapitävyyden.

9. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä II vahvistettujen viitetasojen päivittämiseksi tarvittaessa.

10. Jäsenvaltioiden on otettava metsänhoitoa koskevissa tileissään huomioon kaikkien liitteeseen II tehtyjen muutosten vaikutus koko asianomaiseen tilinpitokauteen.

7 artikla

Puunkorjuutuotteita koskevat tilinpitosäännöt

1. Jäsenvaltioiden on 3 artiklan 1 kohdan mukaisissa tileissään otettava huomioon hiiltä sisältävistä puukorjuutuotteista aiheutuvat päästöt 1 päivänä tammikuuta 2013, vaikka tällaiset puunkorjuutuotteet olisi korjattu ennen kyseistä päivämäärää.

2. Jäsenvaltioiden on puunkorjuutuotteita koskevissa 3 artiklan 1 kohdan mukaisissa tileissä otettava huomioon seuraavista puunkorjuutuotteista aiheutuvat päästöt liitteessä III täsmennettyjen ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmän ja puoliintumisajan oletusarvojen mukaisten laskelmien perusteella:

a)      paperi;

b)      puulevyt;

c)      sahatavara.

Jäsenvaltiot voivat käyttää maakohtaisia puoliintumisaikoja liitteessä III täsmennettyjen puoliintumisaikojen sijasta edellyttäen, että jäsenvaltio määrittelee kyseiset puoliintumisajat avointen ja todennettavien tietojen perusteella.

Jäsenvaltiot voivat puunkorjuun vientituotteita koskevissa tileissä käyttää maakohtaisia puoliintumisaikoja liitteessä III täsmennettyjen puoliintumisaikojen sijasta edellyttäen, että jäsenvaltio määrittelee kyseiset puoliintumisajat puunkorjuutuotteiden käyttöä tuontimaassa koskevien avointen ja todennettavien tietojen perusteella.

3. Jos jäsenvaltiot ottavat 3 artiklan 1 kohdan mukaisissa tileissään huomioon hiilidioksidipäästöt (CO2), jotka ovat peräisin kiinteän jätteen käsittelypaikoissa olevista puunkorjuutuotteista, niiden on nojauduttava näin toimiessaan välittömän hajoamisen menetelmään.

4. Jos jäsenvaltiot ottavat tileissään huomioon energiatarkoituksiin kerätyistä puunkorjuutuotteista aiheutuvat päästöt, niiden on myös näin toimiessaan nojauduttava välittömän hajoamisen menetelmään.

5. Jäsenvaltion on otettava puunkorjuutuotteista aiheutuvat päästöt tileissään huomioon ainoastaan, jos kyseiset päästöt ovat peräisin puunkorjuutuotteista, jotka on poistettu kyseisen jäsenvaltion 3 artiklan 1 kohdan mukaisiin tileihin kuuluvilta maa-alueilta.

6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä III täsmennettyjen tietojen tarkistamiseksi tieteellisen kehityksen perusteella.

8 artikla

Viljelymaan hoitoa, laidunmaan hoitoa, kasvillisuuden palauttamista sekä kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenkostutusta koskevat tilinpitosäännöt

1. Jäsenvaltioiden on viljelymaan ja laidunmaan hoitoa koskevissa tileissä otettava huomioon tällaisista toimista aiheutuvat päästöt ja poistumat, jotka lasketaan kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden päästöinä ja poistumina, joista vähennetään arvo, joka saadaan kertomalla kyseisen tilinpitokauden kattamien vuosien määrä tällaisista toimista kyseisen jäsenvaltion perusvuonna aiheutuneilla päästöillä ja poistumilla, jotka on päätöksen 13/CMP.1 liitteen mukaisesti ilmoitettu UNFCCC:lle kyseisen jäsenvaltion perusvuoden päästötietoja koskevassa ensimmäisessä tarkistetussa raportissa.

2. Jos jäsenvaltio päättää laatia ja ylläpitää kasvillisuuden palauttamista ja/tai kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenkostutusta koskevia tilejä, sen on sovellettava 1 kohdassa täsmennettyä laskentamenetelmää.

Jäsenvaltioiden on kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenkostutusta koskevissa tileissä otettava huomioon päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat tällaisesta toiminnasta kaikilla maa-alueilla, jotka on kuivattu vuodesta 1990 alkaen ja kaikilla maa-alueilla, jotka on uudelleenkostutettu vuodesta 1990 alkaen.

9 artikla

Luonnollisia häiriötekijöitä koskevat tilinpitosäännöt

1. Jos 2 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät, jäsenvaltiot voivat jättää kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät muusta kuin ihmisen toiminnasta peräisin olevat luonnollisista häiriötekijöistä aiheutuvat päästöt 3 artiklan 1 kohdan a, b, d, e ja f kohdan mukaisia tilinpitovelvoitteitaan koskevien laskelmien ulkopuolelle. Jos jäsenvaltiot eivät ota tällaisia päästöjä huomioon, ne eivät voi ottaa huomioon myöskään myöhempiä poistumia maa-alueilla, joilla kyseiset luonnolliset häiriötekijät ovat tapahtuneet. Laskelmien ulkopuolelle ei saa kuitenkaan jättää kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä muusta kuin ihmisen toiminnasta peräisin olevia luonnollisista häiriötekijöistä aiheutuvia päästöjä, jotka on otettu mukaan 6 artiklan 4, 5 tai 6 kohdan mukaiseen jäsenvaltioiden viitetason laskentaan.

2. Jäsenvaltiot voivat jättää kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt 1 kohdan mukaisesti 3 artiklan 1 kohdan a, b ja d kohdan mukaisia tilinpitovelvoitteitaan koskevien laskelmien ulkopuolelle, jos tällaiset muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat luonnollisista häiriötekijöistä peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ylittävät yhden vuoden aikana 5 prosenttia jäsenvaltion perusvuoden kokonaispäästöistä, jotka on päätöksen 13/CMP.1 liitteen mukaisesti ilmoitettu UNFCCC:lle kyseisen jäsenvaltion perusvuoden päästötietoja koskevassa ensimmäisessä tarkistetussa raportissa, lukuun ottamatta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja päästöjä ja poistumia, edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)           jäsenvaltio yksilöi kaikki maa-alueet, jotka jätetään jäsenvaltion 3 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdan mukaisten tilien ulkopuolelle, ilmoittamalla myös niiden maantieteellinen sijainti, vuosi ja luonnollisten häiriötekijöiden lajit;

b)           jäsenvaltio arvioi kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät muusta kuin ihmisen toiminnasta peräisin olevat luonnollisista häiriötekijöistä aiheutuvat vuotuiset päästöt ja myöhemmät poistumat laskelmien ulkopuolelle jätetyillä maa-alueilla;

c)           laskelmien ulkopuolelle jätetyillä maa-alueilla ei ole tehty maankäytön muutoksia, ja jäsenvaltio käyttää avoimia ja todennettavia menetelmiä ja kriteereitä maankäytön muutoksen määrittelemiseksi kyseisillä maa-alueilla;

d)           mikäli mahdollista, jäsenvaltio toteuttaa toimenpiteitä luonnollisten häiriötekijöiden vaikutusten hallitsemiseksi tai torjumiseksi;

e)           mikäli mahdollista, jäsenvaltio toteuttaa toimenpiteitä laskelmien ulkopuolelle jätettyjen maa-alueiden kunnostamiseksi;

f)            pelastushakkuusta peräisin olevista puunkorjuutuotteista aiheutuvia päästöjä ei jätetty tilinpidon ulkopuolelle.

3. Lisäksi jäsenvaltiot voivat jättää kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt 1 kohdan mukaisesti 3 artiklan 1 kohdan e ja f kohdan mukaisia tilinpitovelvoitteitaan koskevien laskelmien ulkopuolelle, jos tällaiset muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat luonnollisista häiriötekijöistä peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ylittävät yhden vuoden aikana 5 prosenttia jäsenvaltion perusvuoden kokonaispäästöistä, jotka on päätöksen 13/CMP.1 liitteen mukaisesti ilmoitettu UNFCCC:lle kyseisen jäsenvaltion perusvuoden päästötietoja koskevassa ensimmäisessä tarkistetussa raportissa, lukuun ottamatta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja päästöjä ja poistumia, edellyttäen, että 9 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

4. Jäsenvaltioiden on 7 artiklan mukaisesti sisällytettävä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tileihinsä päästöt, jotka aiheutuvat pelastushakkuusta peräisin olevista puunkorjuutuotteista.

5. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen edellytysten tarkistamiseksi tieteellisen kehityksen perusteella tai UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten säädöksiin tekemien tarkistusten huomioon ottamiseksi.

10 artikla

LULUCF-toimintasuunnitelmat

1. Jäsenvaltioiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden alkamisesta laadittava ja toimitettava komissiolle luonnokset LULUCF-toimintasuunnitelmiksi, joiden tavoitteena on rajoittaa tai vähentää päästöjä sekä ylläpitää tai lisätä poistumia, jotka aiheutuvat 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista toimista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laaja joukko sidosryhmiä tulee kuulluksi.

LULUCF-toimintasuunnitelmia koskevien luonnosten on katettava liitteessä I täsmennetty asianomainen tilinpitokausi.

2. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä LULUCF-toimintasuunnitelmia koskeviin luonnoksiinsa seuraavat tiedot, jotka koskevat kutakin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimea:

a)           kuvaus päästöjen ja poistumien aiemmista suuntauksista;

b)           päästöjä ja poistumia koskevat ennusteet asianomaiseksi tilinpitokaudeksi;

c)           analyysi päästöjen rajoittamista tai vähentämistä sekä poistumien ylläpitämistä tai lisäämistä koskevista mahdollisuuksista;

d)           luettelo toimenpiteistä, tarvittaessa liitteessä IV täsmennetyt toimenpiteet mukaan lukien, joita on määrä toteuttaa hillitsemismahdollisuuksien hyödyntämiseksi, jos niitä on c alakohdassa tarkoitetun analyysin mukaisesti yksilöity;

e)           suunnitellut toimintalinjat d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien kuvaus kyseisten toimenpiteiden oletetusta vaikutuksesta päästöihin ja poistumiin;

f)            aikataulut d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

3. Komissio arvioi jäsenvaltion luonnoksen LULUCF-toimintasuunnitelmaksi kolmen kuukauden kuluessa kaikkien asiaankuuluvien tietojen vastaanottamisesta kyseiseltä jäsenvaltiolta. Komissio julkaisee kyseisen arvioinnin tulokset ja voi antaa tarvittaessa suosituksia parantaakseen jäsenvaltioiden pyrkimyksiä päästöjen rajoittamiseen tai vähentämiseen ja poistumien ylläpitämiseen tai lisäämiseen.

Jäsenvaltioiden on otettava komission havainnot asianmukaisesti huomioon ja julkaistava LULUCF-toimintasuunnitelmansa sähköisessä muodossa ja saatettava se yleisön saataville kolmen kuukauden kuluessa komission arvion vastaanottamisesta.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden puolivälissä ja kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden lopussa raportti, jossa kuvaillaan niiden LULUCF-toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa saavutettua edistystä.

5. Komissio arvioi LULUCF-toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa kuuden kuukauden kuluessa 4 kohdassa tarkoitettujen raporttien vastaanottamisesta.

Komissio julkaisee kyseiset raportit ja kyseisen arvioinnin tulokset ja voi antaa tarvittaessa suosituksia parantaakseen jäsenvaltioiden pyrkimyksiä päästöjen rajoittamiseen tai vähentämiseen ja poistumien ylläpitämiseen tai lisäämiseen. Jäsenvaltioiden on otettava komission havainnot asianmukaisesti huomioon.

11 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tämän päätöksen tilinpitosääntöjä uudelleen viimeistään vuoden kuluttua liitteessä I täsmennetyn ensimmäisen tilinpitokauden päättymisestä.

12 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 7 kohdassa, 6 artiklan 9 kohdassa, 7 artiklan 6 kohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 7 kohdassa, 6 artiklan 9 kohdassa, 7 artiklan 6 kohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 2 artiklan 2 kohdan, 4 artiklan 7 kohdan, 6 artiklan 9 kohdan, 7 artiklan 6 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

13 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

14 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 12.3.2012.

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE I

3 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT TILINPITOKAUDET

Tilinpitokausi || Vuodet

Ensimmäinen tilinpitokausi || 1. tammikuuta 2013–31. joulukuuta 2020

LIITE II

6 ARTIKLASSA TARKOITETUT JÄSENVALTIOIDEN VIITETASOT

Jäsenvaltio || Gg hiilidioksidiekvivalenttia (CO2) vuodessa

Itävalta || -6516

Belgia || -2499

Bulgaria || -7950

Kypros || -157

Tšekki || -4686

Tanska || 409

Viro || -2741

Suomi || -20466

Ranska || -67410

Saksa || -22418

Kreikka || -1830

Unkari || -1000

Irlanti || -142

Italia || -22166

Latvia || -16302

Liettua || -4552

Luxemburg || -418

Malta || -49

Alankomaat || -1425

Puola || -27133

Portugali || -6830

Romania || -15793

Slovakia || -1084

Slovenia || -3171

Espanja || -23100

Ruotsi || -41336

Yhdistynyt kuningaskunta || -8268

LIITE III

ENSIMMÄISEN KERTALUVUN HAJOAMISMENETELMÄ JA PUOLIINTUMISAJAN OLETUSARVOT, JOIHIN VIITATAAN 7 ARTIKLASSA

Ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmän yhtälö alkaen vuodesta  ja jatkuen kuluvaan vuoteen:

                           

      ,

missä:

vuosi

puunkorjuutuotteiden hiilivaranto vuoden alussa, Gg C

ensimmäisen kertaluvun hajoamisvakio yksikkönä vuosi-1 , missä HL on puunkorjuutuotteiden määrän puoliintumisaika vuosissa ilmaistuna.)

puunkorjuutuotteiden määrän lisäys vuonna , Gg C vuosi-1

puunkorjuutuotteiden hiilivarannon muutos vuonna  , Gg C vuosi-1

Puoliintumisajan oletusarvot:

            2 vuotta paperin osalta

            25 vuotta puulevyjen osalta

            35 vuotta sahatavaran osalta.

LIITE IV

TOIMENPITEET, JOTKA VOIDAAN SISÄLLYTTÄÄ LULUCF-TOIMINTASUUNNITELMIIN 10 ARTIKLAN 2 KOHDAN d ALAKOHDAN MUKAISESTI

a)           Viljelymaan hoitoon liittyvät toimenpiteet, kuten

– maatalouskäytäntöjen parantaminen parempia viljelykasvilajikkeita valitsemalla;

– viljelykiertojen pidentäminen ja avokesannon käytön välttäminen tai vähentäminen;

– ravinteiden hallinnoinnin, maanmuokkauksen hallinnoinnin/jätteenkäsittelyn ja vesienhoidon parantaminen;

– peltometsäviljelyyn liittyvien käytäntöjen ja maapeitteen (maankäytön) muutosmahdollisuuksien edistäminen;

b)           Laidunmaan hoitoon ja parantamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten

– laidunmaan viljelymaaksi muuttamisen ja luonnonvaraisten kasvien viljelymaille palauttamisen estäminen;

– laidunmaan hoidon parantaminen muuttamalla laiduntamisen intensiteettiä ja laiduntamiskausia;

– tuottavuuden lisääminen;

– ravinteiden hallinnoinnin parantaminen;

– kulotuksen hallinnan parantaminen;

– soveltuvampien lajien ja erityisesti syvälle juurtuvien lajien käyttöönotto;

c)           Eloperäisten maatalousmaiden, erityisesti soiden, hoidon parantamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten

– kosteikkoalueiden kestävien maatalouskäytäntöjen edistäminen;

– mukautettujen maatalouskäytäntöjen, kuten mahdollisimman vähäisen maaperän häirinnän tai laajaperäisten käytäntöjen, edistäminen;

d)           Kosteikkojen kuivatuksen estämiseen ja uudelleenkostutuksen edistämiseen liittyvät toimenpiteet;

e)           Olemassa oleviin tai osittain kuivattuihin soihin liittyvät toimenpiteet, kuten

– kuivatuksen jatkamisen estäminen;

– soiden uudelleenkostutuksen ja ennallistamisen edistäminen;

– turvepalojen estäminen;

f)            Huonontuneen maaperän ennallistaminen;

g)           Metsätaloustoimiin liittyvät toimenpiteet, kuten

– metsien hävittämisen estäminen;

– metsittäminen ja uudelleen metsittäminen;

– nykyisiin metsiin sidotun hiilen määrän säilyttäminen;

– tuotannon lisääminen nykyisissä metsissä;

– puunkorjuutuotteiden valikoiman lisääminen;

– metsänhoidon parantaminen esimerkiksi optimaalisen lajikoostumuksen, puuston hoidon ja harvennuksen sekä maaperän suojelun avulla;

h)           Suojelun tehostaminen metsäpalojen, tuholaisten ja myrskyjen kaltaisia luonnollisia häiriötekijöitä vastaan.

RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimintasuunnitelmista

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[23]

YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET [07]

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[24].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotus on yhdenmukainen Eurooppa 2020 -strategian kanssa, ja sillä pyritään edistämään unionin päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro.

Ilmastotoimiin liittyvän EU:n politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano (toimintoperusteisen budjetoinnin koodi 07 12)

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

07 12 01 (Ilmastotoimiin liittyvän unionin politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano)

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

Ehdotuksessa vahvistetaan kattava ja yhdenmukainen oikeudellinen kehys, jotta voidaan ottaa huomioon maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen (LULUCF) liittyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat unionissa mahdollistamalla jäsenvaltioissa saavutetun kehityksen yksityiskohtainen arviointi. Erityisesti tarkoituksena on:

- parantaa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamistoimien näkyvyyttä ja kannustaa näihin toimiin edistämällä poistumia ja päästöjen vähentämistä maa- ja metsätaloudessa sekä puunkorjuutuotteiden tuotannossa;

- vahvistaa sitoumusten tarkoituksenmukaisuutta ympäristön kannalta varmistamalla se, että päästöt ja poistumat huomioidaan asianmukaisesti, ja varmistaa bioenergian kestävä ja ilmastoystävällinen tuotanto täydentämällä voimassa olevia toimenpiteitä, ja

- parantaa taloudellista tehokkuutta pyrittäessä saavuttamaan kunnianhimoisempia tavoitteita mahdollistamalla kaikkien sektorien osallistuminen.

Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan.

Seuraavat indikaattorit vastaavat ehdotuksen yleisiä, erityisiä ja toiminnallisia tavoitteita:

- päästöjen ja poistumien suuntaukset;

- sääntöjen noudattamatta jättämistä koskevien tapausten määrä jäsenvaltioissa, jäsenvaltioiden LULUCF -toimintasuunnitelmien (LAP) määrä; määräaikojen puitteissa komissiolle toimitettujen raporttien määrä, niiden jäsenvaltioiden määrä, jotka ovat toimittaneet viitetasonsa ajoissa komissiolle;

- jäsenvaltioiden raportit on laadittu ehdotuksen vaatimusten mukaisesti;

- jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien raporttien ja yhteisten tilinpitosääntöjen soveltamisen täydellisyys,

- ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen saatavuus,

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Ehdotuksen tavoitteet ovat kahtalaiset:

- LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien luotettavan ja yhdenmukaisen tilinpidon varmistaminen jäsenvaltioissa;

- jäsenvaltioiden kannustaminen päästöjen vähentämispyrkimyksiin LAP:iden laatimisen ja täytäntöönpanon avulla.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Unionin tason toiminnalla saavutettaisiin myös selvästi suurempia hyötyjä kuin kansallisella toiminnalla toimien tehokkuuden vuoksi. Koska kattavat ilmastositoumukset tehdään unionin tasolla, on tehokkaampaa laatia myös tarvittavat tilinpitosäännöt tällä tasolla. Esiin tulleiden ongelmien, kuten eri LULUCF-toimintojen tarkkojen ja yhdenmukaisten tilinpitosääntöjen tarpeen ratkaiseminen edellyttää yhteistä lähestymistapaa kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä voidaan varmistaa ainoastaan unionin tasolla.

Tällä oikeudellisella kehyksellä varmistetaan tehokkaan lisäarvon saaminen, koska sen mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa käytetään yhteisiä ja tarkkoja tilinpitosääntöjä, laaditaan LAP:eja, jotka puolestaan mahdollistavat vieläkin yksityiskohtaisemman arvion ja ymmärryksen jäsenvaltioissa saavutetusta kehityksestä. Näin voidaan varmistaa unionin ilmastopolitiikan yhdenmukaisuus, parantaa edelleen unionin ilmastonmuutossitoumuksen tarkoituksenmukaisuutta ympäristön kannalta ja edistää unionin ilmastopolitiikan taloudellista tehokkuutta.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ehdotus pohjautuu kansainvälisellä tasolla saatuihin kokemuksiin ja sillä pyritään korjaamaan Kioton pöytäkirjan mukaisten voimassa olevien tilinpitosääntöjen puutteet. Ehdotus pohjautuu yksityiskohtaiseen arviointiin, jonka perusteella voidaan ehdottaa toimivaa ja yhdenmukaista tilinpitokehystä LULUCF-sektorille.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tämä ehdotus on yhdenmukainen Eurooppa 2020 -strategian ja resurssitehokasta Eurooppaa koskevan Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteen kanssa. Ehdotus myös täydentää EU:n ilmasto-, energia- ja sosiaalipolitiikkoja.

Se täydentää myös vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) ”viherryttävien osien” täytäntöönpanon osalta. Unionin maaseudun kehittämispolitiikan yhteydessä on mahdollisuus parantaa merkittävästi hiilen sitoutumiseen maa- ja metsätaloudessa liittyviä kannustimia. Tämän myönteisen hiilivuon asianmukainen huomioon ottaminen tekisi näiden YMP-toimien myönteisen vaikutuksen näkyvämmäksi.

LULUCF-toimintojen tilinpito tukisi näin ollen bioenergian kestävää käyttöä ja tarjoaisi myös toimivan, selkeän ja näkyvän indikaattorin, jolla voidaan seurata maa- ja metsätaloudessa tapahtuvaa kehitystä. Jos LULUCF-toimintoihin ei sovelleta kattavaa ja pakollista tilinpitoa, eivät jäsenvaltioiden, maanviljelijöiden ja metsänomistajien pyrkimykset tarjota ilmastonmuutosta torjuvia palveluja näy unionin pyrkimyksissä saavuttaa sille asetetut kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

¨         Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

¨         Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Täytäntöönpano alkaa lainsäädäntöprosessin edistymisestä riippuen todennäköisesti 1. tammikuuta 2013.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[25]

x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

¨         toimeenpanovirastoille

¨         yhteisöjen perustamille elimille[26]

¨         kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

¨         henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Jäsenvaltiot ovat suurelta osin vastuussa tämän ehdotuksen täytäntöönpanosta. Komissio arvioi jäsenvaltioiden raporttien tiedot ja antaa tarvittaessa suosituksia.

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Jäsenvaltiot lisäävät tietoja LULUCF-tileihinsä vuosittain, ja ne lasketaan tämän ehdotuksen mukaisesti mukaan LULUCF-sektorin päästöihin ja poistumiin kunkin tilinpitokauden lopussa.

Komissio arvioi tämän ehdotuksen mukaisesti laaditut kutakin tilinpitokautta koskevat raportit tekniseen asiantuntemukseen nojaten.

Tämän päätöksen täytäntöönpanosta olisi uudelleentarkastelulausekkeen osalta tehtävä tutkimus.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Koska ehdotus on päätöksen muodossa, ovat täytäntöönpanoon liittyvät riskit rajalliset, koska ehdotetut velvoitteet perustuvat jo voimassa oleviin kansainvälisiin sääntöihin, joita jäsenvaltiot soveltavat Kioton pöytäkirjan mukaisten velvoitteidensa puitteissa.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Mahdollisiin riskeihin puututaan seuraavin toimenpitein: tarvittaessa rakentava vuoropuhelu ja yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa, yhteydenpito komission relevanttien yksiköiden kanssa, erityisesti sen vastaavien tietotarpeiden tyydyttämisen varmistamiseksi, asiantuntijoiden kuuleminen erityisesti annettaessa delegoituja säännöksiä, ulkopuolisen teknisen asiantuntemuksen käyttö asiaa koskevissa arvioinneissa, säädösten uudelleen tarkasteluun liittyvät tutkimukset ja teemakohtaisten konferenssien järjestäminen.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet.

Kun otetaan huomioon kyseessä olevat määrät ja hankintojen tyypit, aloitteeseen ei liity erityisiä petosriskejä. Komissio hallinnoi ja valvoo työtä käyttäen kaikkia tavanomaisia välineitään, esimerkiksi ilmastotoimien pääosaston vuosittaista hallintosuunnitelmaa.

Erityisen tärkeitä ovat sisäisen valvonnan standardit N:o 2, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 15 ja 16. Lisäksi sovelletaan kaikilta osin neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (varainhoitoasetuksessa) vahvistettuja periaatteita ja sen soveltamissääntöjä.

Hankintamenettelyjä säännellään ilmastotoimien pääosaston varainhoitoprosessilla: Kyseessä on osittain hajautettu prosessi, jossa rahoituksen myöntäjä ja tarkistaja on hierarkkisesti riippumaton edelleenvaltuutetusta tulojen ja menojen hyväksyjästä.

Sisäisen valvonnan komitea (ENVAC) tutkii myös alihankkijan valintaprosessin ja varmistaa, että tulojen ja menojen hyväksyjien hyväksymät menettelyt vastaavat varainhoitoasetuksen säännöksiä ja soveltamissääntöjä käyttäen julkisten hankintasopimusten satunnaisotannan ja riskiperusteisen otannan yhdistelmää.

Näiden toimenpiteiden lisäksi delegoitujen säädösten antamisen yhteydessä varmistetaan, että asiantuntijakuulemisiin osallistuvat henkilöt ovat riippumattomia ja heillä on riittävä pätevyys.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...…...] || JM/EI-JM ([27]) || EFTA-mailta[28] || ehdokas-mailta[29] || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

5 || 07 01 02 11 “Ympäristö- ja ilmastotoimien” toimintalohkoa tukevat muut hallintomenot || EI-JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[…] || [XX.YY.YY.YY] […] || […] || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || Otsake 2

PO CLIMA || || || vuosi N[30] || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || - || - || - || - || - || - || - || -

Maksut || (2) || - || - || - || - || - || - || - || -

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || - || - || - || - || - || - || - || -

Maksut || (2a) || - || - || - || - || - || - || - || -

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[31] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 07 01 04 05 (ja seuraavat budjettikohdat) || || (3) || 0,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 .300

CLIMA PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 0,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 .300

Maksut || =2+2a +3 || 0,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 .300

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 0,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 300

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1– 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || 0 ,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 300

Maksut || =5+ 6 || 0 ,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 300

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 0,100 || || || 0,600 || || || 0,600 || 1 300

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1– 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || 0,100 || || || 0,600 || || || 0,600 || 1 300

Maksut || =5+ 6 || 0,100 || || || 0,600 || || || 0,600 || 1 300

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N + 4 || vuosi N + 5 || vuosi N + 6 || YHTEENSÄ

PO CLIMA ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0 ,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,889

Ÿ Muut hallintomenot || 0,348 || 0 ,348 || 0,348 || 0,348 || 0,348 || 0 .348 || 0 .348 || 2 433

PO CLIMA YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,475 || 0 ,457 || 0,475 || 0 ,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 3 322

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 3 .322

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi N[32] || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,575 || 0,475 || 0,475 || 1,075 || 0,475 || 0,475 || 1 075 || 4 622

Maksut || 0,575 || 0,475 || 0,475 || 1,075 || 0,475 || 0,475 || 1 075 || 4 622

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

¨      Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

x      Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyp-pi[33] || Keski-määr. kustan nekset || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Luku määrä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä yhteensä || Kus-tan-nukset yh-teensä

ERITYISTAVOITE: Ilmastotoimiin liittyvän EU:n politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano (toimintoperusteisen budjetoinnin koodi 07 12)

tuotos || Arviointi || 0,004 || 27 || 0,100 || || || || || 27 || 0,100 || || || || || 27 || 0,100 || 81 || 0,300

tuotos || Tutkimus || 0,500 || || || || || || || || || || || || || 1 || 0,500 || 1 || 0,500

tuotos || Uudelleentarkastelu || 0,500 || || || || || || || 1 || 0,500 || || || || || || || 1 || 0,500

Välisumma erityistavoite 1 || 27 || 0,100 || 0 || - || 0 || - || 28 || 0,600 || 0 || - || 0 || - || 28 || 0,600 || 83 || 1 300

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 0 || 0 ,100 || 0 || - || 0 || - || 0 || 0,600 || 0 || - || 0 || - || 0 || 0,600 || 0 || 1 300

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

¨      Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

x      Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi N[34] || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 ||

Henkilöresurssit (1 kokoaikainen AD-virkamies, joka jo työskentelee PO CLIMA:ssa || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,889

Muut hallintomenot - 07 01 02 11 01 Virkamatkat (5 vuodessa; 0, 0015 M EUR /virkamatka) - 07 01 02 11 02 Konferenssit (2 vuodessa; 150 osanottajaa; 0, 035 M EUR /konferenssi) - 07 01 02 11 02 Kokoukset (2 vuodessa; enintään 168 asiantuntijaa (28 *6); 1 päivä; 0,135 M EUR /kokous) VÄLISUMMA || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,0075 0,070 0,270 0, 348 || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,053 0,490 1,890 2 433

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 VÄLISUMMA || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 3 322

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[35] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, VÄLISUMMA || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 3 322

3.2.4. Henkilöresurssien arvioitu tarve

¨      Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

x      Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N + 4 || vuosi N + 5 || vuosi N + 6

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| 07 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 0,.127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (suora tutkimustoiminta || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna )[36] ||

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[37] || - päätoimi-paikassa[38] || || || || || || ||

|| - EU:n ulkop. edustus-toissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Toteuttaa toimia komission vaatimusten panemiseksi täytäntöön (esim. tarkistaa jäsenvaltioiden raportteja, suorittaa analyysejä, seurata täytäntöönpanoa)

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.5. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

x      Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

¨      Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

¨      Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[39].

3.2.6. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

xEhdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

x      Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

¨      Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

[1]               UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätös 1/CP. 16 (’Cancunin sopimukset’).

[2]               Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännen arviointikertomuksen perusteella.

[3]               8. ja 9.3.2007 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmät.

[4]               EUVL L 140, 5.6.2009, s. 63.

[5]               EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136.

[6]               EUVL L 49, 19.2.2004, s. 1.

[7]               KOM(2011) 789 lopullinen – 2011/0372 (COD)

[8]               Muita maataloustoiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, joita ovat esim. märehtijöistä ja lannoitteista peräisin olevat metaani ja dityppioksidi, ei lueta LULUCF-sektoriin, johon kuuluvat lähinnä kasviston ja maaperän hiilipäästöt ja ‑poistumat. Maataloudesta johtuvat muut kuin hiilidioksidipäästöt sisältyvät erilliseen maatalousalan inventaariin.

[9]               Asialla on myös kääntöpuolensa, sillä metsittäminen ei saa johtaa ’hiilivuotoon’ eli siihen, että kotimaassa tuotettu ruoka korvataan tuontiruoalla, jolla on negatiivisempi hiilijalanjälki.

[10]             Ks. esim. Sathre R. ja O'Connor J. (2020), "A synthesis of research on wood products and greenhouse gas impacts”, 2. painos, Vancouver, B. C. FP Innovations, s. 117.

[11]             EUVL L 130, 15.5.2002, s. 1.

[12]             Direktiivi 2009/28/EY

[13]             KOM(2011) 571 lopullinen.

[14]             http://ec.europa.eu/clima/events/0029/index_en.htm .

[15]             http://ec.europa.eu/clima/consultations/0003/index_en.htm .

[16]             http://ec.europa.eu/clima/events/0029/index_en.htm .

[17]             http://ec.europa.eu/clima/events/0029/index_en.htm .

[18]             EUVL C , , s. .

[19]             EUVL C , , s. .

[20]             EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136.

[21]             EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

[22]             EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1.

[23]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[24]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[25]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[26]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[27]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[28]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[29]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[30]             Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[31]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[32]             Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. Täytäntöönpano alkaa lainsäädäntöprosessin edistymisestä riippuen todennäköisesti vuonna 2013.

[33]             Tuotokset ovat tuloksena syntyviä tuotteita ja palveluita (esim: rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[34]             Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. Täytäntöönpano alkaa lainsäädäntöprosessin edistymisestä riippuen todennäköisesti vuonna 2013.

[35]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[36]             CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, LA = paikalliset toimihenkilöt; ja kansalliset asiantuntijat.

[37]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[38]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[39]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.