Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

sen toteamisesta, ettei Unkari ole toteuttanut 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 8 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Perussopimuksen 126 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkistalouden alijäämiä.

(2) Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu. Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyy liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97[1], joka annettiin edistämään julkistalouden liiallisten alijäämien pikaista korjaamista.

(3) Neuvosto teki 5 päivänä heinäkuuta 2004 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti komission suosituksesta päätöksen, jonka mukaan Unkarissa oli liiallinen alijäämä[2]. Neuvosto antoi samana päivänä ja myös komission suosituksesta 104 artiklan 7 kohdan mukaiset suositukset, joissa pyydettiin Unkarin viranomaisia toteuttamaan toimia keskipitkällä aikavälillä alijäämän supistamiseksi alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2008.

(4) Neuvosto katsoi tammikuussa 2005 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan nojalla, ettei Unkari ollut toteuttanut neuvoston suositukseen perustuvia tuloksellisia toimia, ja antoi maaliskuussa 2005 toisen EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohtaan perustuvan suosituksen, jossa liiallisen alijäämän korjaamisen määräajaksi asetettiin uudestaan vuosi 2008. Sen jälkeen kun julkisen talouden näkymät olivat heikentyneet tuntuvasti Unkarissa, neuvosto teki marraskuussa 2005 päätöksen, jonka mukaan Unkari oli toistamiseen jättänyt noudattamatta EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisia suosituksia. Neuvosto antoi sen vuoksi lokakuussa 2006 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen kolmannen suosituksen, jolla liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa jatkettiin vuoteen 2009. Se totesi heinäkuussa 2009, että Unkarin viranomaisten voitiin katsoa toteuttaneen lokakuussa 2006 annettuihin suosituksiin perustuvat tulokselliset toimet. Koska talous- ja finanssikriisi oli johtanut vakavaan laskusuhdanteeseen, se antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohtaan perustuvat tarkistetut (kolmannet) suositukset.

(5) Neuvoston heinäkuussa 2009 antaman suosituksen mukaan Unkarin viranomaisten olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2011. Erityisesti Unkaria suositeltiin rajoittamaan julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemistä vuonna 2009 varmistamalla, että hyväksytyt ja ilmoitetut korjaavat toimenpiteet toteutettaisiin tinkimättömällä tavalla, jotta päästäisiin tavoitteeseen eli 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Lisäksi suositeltiin vuodesta 2010 alkaen toteuttamaan tarvittavat vakauttamistoimenpiteet tinkimättömällä tavalla, jotta varmistettaisiin rakenteellisen alijäämän jatkuva supistuminen ja suhdannekorjaamattoman alijäämän uusi supistuminen samalla kun turvauduttaisiin yhä enemmän rakenteellisiin toimenpiteisiin julkisen talouden pysyvän kohenemisen varmistamiseksi. Neuvosto myös suositti, että esitettäisiin ja hyväksyttäisiin oikeaan aikaan uudet vakauttamistoimenpiteet, joita tarvitaan liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2011, ja jotta varmistettaisiin kumulatiiviset 0,5 prosentin suuruiset julkisen talouden toimet suhteessa BKT:hen vuosina 2010 ja 2011. Lisäksi Unkarin viranomaisia kehotettiin varmistamaan, että julkisen talouden bruttovelkasuhde ohjataan vakaaseen laskusuuntaan.

(6) Komissio antoi 27 päivänä tammikuuta 2010 neuvostolle tiedonannon, jossa todettiin, että tuolloin käytettävissä olleiden tietojen perusteella komissio katsoi, että Unkari oli toteuttanut heinäkuussa 2009 annettujen neuvoston suositusten mukaiset tulokselliset toimet, kun erityisesti otettiin huomioon vuoden 2009 alijäämätavoitteen (3,9 % suhteessa BKT:hen) saavuttamiseksi toteutetut vakauttamistoimenpiteet, joiden suuruus oli 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen, vuoden 2010 alijäämätavoitteen (3,8 % suhteessa BKT:hen) saavuttamista tukevat eläke- ja sosiaalietuusjärjestelmien rakenteelliset uudistukset sekä edistyminen uuden julkisen talouden kehyksen täytäntöönpanossa. Samalla kuitenkin varoitettiin huomattavista riskeistä.

(7) Niitä toimia, jotka Unkari on toteuttanut EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla annetun neuvoston suosituksen perusteella liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2011, on arvioitu uudelleen. Arvio perustuu muun muassa liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhdeksänteen seurantaraporttiin, joka toimitettiin komissiolle ja neuvostolle 15 päivänä joulukuuta 2011, ja sen pohjalta voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

– Julkisen talouden vuoden 2010 tosiasiallinen alijäämä jäi tavoitetta 0,4 prosenttia heikommaksi suhteessa BKT:hen, vaikka talouskasvu oli vuonna 2010 vahvempaa kuin komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa ennakoitiin. Kevään 2009 talousennuste oli ollut neuvoston heinäkuussa 2009 antamien suositusten perustana. Julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan (sekä hallituksen arvioiden että komission yksiköiden syksyn 2011 talousennusteen mukaan) kääntyvän ylijäämäiseksi vuonna 2011. Tämä on kuitenkin yksinomaan kertaluonteisten tulojen ansiota. Näitä tuloja saadaan 9¾ prosenttia suhteessa BKT:hen, kun eläkevaroja siirretään yksityisistä eläkejärjestelmistä valtion pilariin. Samoin kertaluonteisia tuloja saadaan 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen alakohtaisista maksuista (televiestintä-, energia-, vähittäismyynti- ja finanssialat). Ilman kertaluonteisia toimenpiteitä alijäämä olisi noin 6 prosenttia suhteessa BKT:hen eli huomattavasti yli perussopimuksen 3 prosentin viitearvon. Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä syksyllä 2011 antamassaan ilmoituksessa Unkarin viranomaiset ennakoivat ylijäämää olevan 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden syksyn 2011 talousennusteessa ennakoitiin hieman pienempää ylijäämää (3,6 % suhteessa BKT:hen), erityisesti sen vuoksi, että ennusteeseen oli sisällytetty julkisten liikenneyhtiöiden velkojen osittainen ottaminen valtion vastuulle (0,2 % suhteessa BKT:hen). Niiden tuoreiden tietojen perusteella, joita on saatu kertaluonteisista tuloista syksyn 2011 talousennusteen koontipäivän jälkeen, ylijäämä saattaa olla tätäkin pienempi. Rakenteellinen alijäämä heikkeni 1½ prosenttia vuonna 2010 ja 1¼ prosenttia vuonna 2011 eli yhteensä 2¾ prosenttia suhteessa BKT:hen. Kehitys oli päinvastaista kuin neuvoston suositus, jonka mukaan olisi pitänyt varmistaa vähintään kumulatiiviset 0,5 prosentin suuruiset julkisen talouden toimet suhteessa BKT:hen näiden kahden vuoden aikana, jotta alijäämä olisi saatu korjattua kestävällä tavalla viimeistään vuonna 2011, joka oli asetettu määräajaksi. Tämä rakenteellinen heikkeneminen heijastaa sitä seikkaa, ettei verohuojennuksia, joiden suuruus oli yli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, kompensoitu rakenteellisilla toimenpiteillä riittävässä määrin.

– Talousarvioluonnoksessa vuoden 2012 tavoitteena on 2,5 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen lähentymisohjelman (LO) vuoden 2011 tarkistuksen mukaisesti. Tämän saavuttamiseksi talousarvioehdotukseen on sisällytetty useita toimenpiteitä, joiden suuruus on viranomaisten mukaan kaiken kaikkiaan lähes 4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samalla poikkeukselliseksi varapuskuriksi jätetään 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sitä vastoin komission yksiköiden syksyn 2011 talousennusteessa julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Talousarvioluonnokseen verrattuna tämä suurempi luku heijastaa muun muassa 1 prosenttiyksikön alhaisempaa vuoden 2012 talouskasvuennustetta sekä varovaisempaa arviota tulojen ja menojen kehityksestä. Samaan aikaan otaksutaan asianomaisen lainsäädännön mukaisesti, ettei poikkeuksellista varantoa käytetä. Alijäämän 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen saavutetaan kuitenkin ainoastaan sen ansiosta, että edellä mainituista poikkeuksellisista maksuista saadaan kertaluonteisia tuloja lähes 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen.

– Komission yksiköiden syksyn 2011 talousennusteessa julkisen talouden alijäämän ennakoitiin heikkenevän uudelleen 3,7 prosenttiin vuonna 2013 olettaen tavanomaiseen tapaan, että politiikka säilyy ennallaan. Tämä johtuu pääosin siitä, että vähitellen käytöstä poistuvia poikkeuksellisia maksuja, joiden suuruus on noin 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, ei odoteta tasapainotettavan uusilla säästöillä, joita saataisiin rakenneuudistusohjelmasta kyseisenä vuonna.

– Siltä perustalta, miten julkinen talous on kehittynyt syksyn 2011 talousennusteen julkaisemisen jälkeen, vuoden 2012 ennuste eli 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vaikuttaa edelleen realistiselta (jos ei oteta huomioon makrotalouden ympäristön hiljattaista heikkenemistä). Tämä selittyy sillä, että hallituksen 15 päivänä joulukuuta 2011 hyväksymän uuden vakauttamispaketin, jonka suuruus on 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, alijäämää supistava vaikutus pääpiirteissään tasapainottuu, koska talousarvioluonnokseen on tehty alijäämää kasvattavia muutoksia. Se selittyy myös niillä nettokustannuksilla, joita julkiselle taloudelle aiheutuu pankkialan kanssa 15 päivänä joulukuuta 2011 tehdystä sopimuksesta ja joita ei ole vielä tarkoituksenmukaisella tavalla kompensoitu uusilla vakauttamistoimenpiteillä.

– Kun otetaan huomioon rakenneuudistusohjelmaan tehdyt uudet tarkennukset (asiaan liittyvät hallituksen ja parlamentin päätökset esitetään yksityiskohtaisesti joulukuun 2011 seurantaraportissa), vuodelta 2012 siirtyvä positiivinen perusvaikutus ja pankkialan kanssa tehdystä sopimuksesta aiheutuvat nettokustannukset, vuoden 2013 alijäämäennustetta, joka sisältyi syksyn 2011 talousennusteeseen, voitaisiin parantaa 3,7 prosentista suhteessa BKT:hen 3¼ prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämä on kuitenkin edelleen selvästi yli alijäämän 3 prosentin viitearvon. Ero tämän tarkistetun arvion ja virallisen tavoitteen (2,2 % suhteessa BKT:hen) välillä johtuu ennen kaikkea siitä, että tietojen puuttuessa erityisistä toimenpiteistä noin puolta rakennusuudistusohjelmasta ei voitu ottaa huomioon. Loppuero viralliseen tavoitteeseen nähden johtuu suuremmaksi ennustetuista menoista erityisesti valtion omistamien liikenneyhtiöiden ja teiden ylläpidon osalta sekä hieman erilaisista kasvuoletuksista.

– Päivitettyihin keskipitkän aikavälin ennusteisiin kohdistuvat riskit kallistuvat kaiken kaikkiaan negatiivisiksi. Joitakin positiivisia riskejä esiintyy. Erityisesti ne johtuvat odotettua parempien tulovirtojen jatkumisesta vuosina 2012 ja 2013. Negatiivisten riskien odotetaan kuitenkin ylittävän ne tuntuvasti. Eritoten kaikkien juoksuaikojen korot ovat nousseet, valuuttakurssi on heikentynyt ja keskipitkän aikavälin talousnäkymät vaikuttavat heikentyneen sen jälkeen, kun syksyn 2011 talousennuste julkaistiin 10 päivänä marraskuuta 2011. Kaiken kaikkiaan, jos nämä seikat otettaisiin huomioon, sekä vuoden 2012 että vuoden 2013 alijäämäennusteet heikkenisivät ½ prosenttia suhteessa BKT:hen, jolloin alijäämä olisi hieman yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja 3¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013.

– Kun otetaan huomioon alijäämäennusteet ja valuuttakurssioletukset, syksyn 2011 talousennusteessa julkisen bruttovelan odotetaan kasvavan uudelleen lähes 77 prosenttiin suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2013. Velan määrä pieneni väliaikaisesti vuonna 2011 yksityisten eläkevarojen haltuunoton vuoksi. Jos julkisen talouden keskipitkän aikavälin ennusteita päivitettäisiin pelkästään niiden uusien toimenpiteiden perusteella, jotka on hyväksytty talousennusteen koontipäivän jälkeen, ennakoitu velkasuhde pysyisi lähes muuttumattomana vuonna 2012 ja kohentuisi ainoastaan hieman vuonna 2013. Kun otetaan huomioon ennen kaikkea kohonnut korkotaso, Unkarin forintin ja euron vuoden 2011 lopun välinen valuuttakurssi, joka oli 311 (eli noin 12 % heikompi kuin syksyn talousennusteessa käytetty tekninen oletus), ja heikentynyt makrotalouden ympäristö, julkisen talouden ennusteiden mahdolliset tulevat tarkistukset nostaisivat velkasuhteen noin 80 prosenttiin vuonna 2011. Tämän jälkeen se vakaantuisi noin 78,5 prosenttiin sekä vuonna 2012 että vuonna 2013. Neuvostohan puolestaan suositteli, että bruttovelkasuhde olisi ohjattava vakaaseen laskusuuntaan.

(8) Yleisenä päätelmänä on, että vaikka Unkari muodollisesti saavuttaa 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2011, tämä ei perustu rakenteelliseen ja kestävään korjaukseen. Julkisen talouden vuoden 2011 ylijäämä riippuu huomattavista kertaluonteisista tuloista, joiden suuruus on yli 10 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tähän liittyy rakenteellisen rahoitusaseman kumulatiivinen heikkeneminen vuosina 2010 ja 2011 2¾ prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka suosituksena oli julkisen talouden kumulatiivinen parantaminen 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sen lisäksi, vaikka viranomaiset toteuttavat tuntuvia rakenteellisia toimenpiteitä vuonna 2012, 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen saavutetaan jälleen kerran ainoastaan sen ansiosta, että kertaluonteisia toimenpiteitä toteutetaan lähes 1 prosentti suhteessa BKT:hen. Lisäksi vuonna 2013 alijäämän (3¼ % suhteessa BKT:hen) odotetaan taas ylittävän perussopimuksen viitearvon siinäkin tapauksessa, että otetaan huomioon lisätoimenpiteet, joista on ilmoitettu komission yksiköiden syksyn 2011 talousennusteen jälkeen. Alijäämän kasvu vuonna 2013 johtuu ennen kaikkea siitä, että väliaikaiset kertaluonteiset tulot loppuvat vähitellen suunnitelmien mukaisesti, eikä kaikkia suunniteltuja rakenneuudistuksia ole tarkennettu riittävällä tavalla. Kaiken kaikkiaan tämä tukee sitä päätelmää, etteivät Unkarin viranomaiset ole toteuttaneet EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen mukaisia riittäviä toimia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unkari ei ole toteuttanut EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Unkarille.

Tehty Brysselissä 11.1.2012.

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

[2]               EUVL L 389, 30.12.2004, s. 27. Kaikki Unkarin liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa                 http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/deficit/index_en.htm.