3.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 353/56

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 ja 166 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

—

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys 2012" (COM(2011)0815),

—

ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Koulutus älykkäässä, kestävässä ja osallistavassa Euroopassa" (COM(2011)0902),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta (1),

—

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (2),

—

ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen "Nuoret liikkeellä – nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen" (3),

—

ottaa huomioon 1. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä (4),

—

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman varhaisoppimisesta Euroopan unionissa (5),

—

ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman "Avaintaidot muuttuvassa maailmassa – Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano" (6),

—

ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman "Tieto, luovuus ja innovointi elinikäisen oppimisen ansiosta – Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano" (7),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0247/2012),

A.

katsoo, että vaikka yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut jonkin verran edistystä, elinikäinen oppiminen ei käytännössä toteudu suurimmalle osalle EU:n väestöstä ja tietyt indikaattorit ovat jopa huolestuttavia; katsoo, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohella tulisi korostaa myös aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön merkitystä;

B.

katsoo, että elinikäisen oppimisen strategioita ei ole läheskään pantu täysimääräisesti täytäntöön monessa jäsenvaltiossa, vaikka ne ovat olennainen osa Eurooppa 2020 -strategiaa;

C.

katsoo, että koulutuspolitiikkojen on tarjottava elinikäisen oppimisen mahdollisuudet kaikille iästä, vammaisuudesta, sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta sekä kielellisestä ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta;

D.

katsoo, että eri ryhmiin kuuluvien oppimismahdollisuudet ovat edelleen rajallisia ja puutteellisesti räätälöityjä; katsoo lisäksi, että niin alkuperäiskansojen kuin eri kieli- ja kulttuurivähemmistöryhmienkin tulisi voida opiskella omalla kielellään;

E.

katsoo, että talouskasvun on ensisijaisesti pohjauduttava koulutukseen, osaamiseen ja innovointiin sekä asianmukaiseen sosiaalipolitiikkaan, jotta EU voi toipua meneillään olevista kriiseistä, ja että on tärkeää toteuttaa tosiasiallisesti ja täysimääräisesti tämän alan toimintalinjat Eurooppa 2020 -strategiakehyksen puitteissa, jotta voidaan selvitä tästä vaikeasta vaiheesta;

F.

katsoo, että koulutuspolitiikan kehittäminen on jäsenvaltioiden julkinen vastuutehtävä ja että alalla tarvitaan riittävästi julkista rahoitusta sen varmistamiseksi, että koulutukseen pääsyyn on yhtäläiset mahdollisuudet ilman sosiaalista, taloudellista, kulttuurista, rotuun perustuvaa tai poliittista syrjintää;

G.

katsoo, että säästötoimet ja niistä johtuvat koulutusmäärärahojen leikkaukset kaikkialla EU:ssa vaarantavat yhden yhteenkuuluvuuden ja kasvun keskeisistä tekijöistä ja heikentävät tavoitetta osaamistalouden luomisesta Eurooppaan;

H.

katsoo, että jäsenvaltioiden on jatkettava yhteistyötä ja vaihdettava parhaita käytäntöjä, jotta ne voivat parantaa kansallisia koulutusjärjestelmiään;

I.

katsoo, että riittämätön kielitaito on edelleen merkittävä este koulutukseen liittyvälle liikkuvuudelle;

J.

katsoo, että menestyksekkään koulutusstrategian tavoitteena tulisi olla myös opiskelijoiden varustaminen taidoilla ja valmiuksilla, jotka ovat tarpeen heidän kehittymisekseen yksilöinä ja aktiivisina kansalaisina;

K.

katsoo, että elinikäisen oppimisen olisi oltava aidosti elinikäistä todelliseen väestörakenteeseen nähden ja että olisi otettava paremmin huomioon ikäihmisten ajan myötä kertyneen osaamisen tarjoamat mahdollisuudet;

L.

katsoo, että uuden teknologian osaaminen helpottaa merkittävästi elinikäisen oppimisen ohjelman tavoitteiden saavuttamista;

M.

katsoo, että elinikäinen oppiminen on jatkuva oppimisprosessi, jonka pitäisi jatkua läpi elämän laadukkaasta varhaiskasvatuksesta työuran jälkeiseen aikaan;

N.

katsoo, että laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarjoaminen kaikille lapsille on investointi tulevaisuuteen ja tuottaa merkittäviä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle;

O.

katsoo, että koulunkäynnin keskeyttämisellä on vakavia seurauksia yksilölle ja EU:n sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle;

P.

katsoo, että toisen asteen koulutuksen apurahojen jatkokehittämistä olisi harkittava;

Q.

katsoo, että koulutuksen saatavuus on merkittävä haaste, joka tarjoaa myös mahdollisuuden edistää sosiaalista osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja köyhyyden torjuntaa;

R.

katsoo, että Euroopan kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä, jotta Euroopan nykyisiin haasteisiin voidaan vastata;

1.

panee merkille edellä mainitun komission tiedonannon "Koulutus älykkäässä, kestävässä ja osallistavassa Euroopassa";

2.

muistuttaa, että ennen tämänhetkistä kriisiä jäsenvaltioiden tilanne kaikkien ikäryhmien osallistumisessa yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen vaihteli suuresti ja koko EU:n keskiarvo oli jäämässä jälkeen kansainvälisistä keskiarvoista;

3.

toteaa, että tietyt jäsenvaltiot ovat leikanneet koulutusalan määrärahoja nykyisessä taloustilanteessa, mutta katsoo, että ne investoinnit, joilla on eniten strategista merkitystä, olisi kuitenkin säilytettävä ja niitä olisi jopa lisättävä; painottaa, että unionin monivuotisessa rahoituskehyksessä koulutus ja siihen liittyvät alat saavat prosenttiosuudeltaan suurimmat lisäykset EU:n pitkän aikavälin talousarviossa;

4.

huomauttaa tarpeesta hyväksyä koulutukseen ja siihen liittyviin aloihin varattujen talousarviovarojen kasvu monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään kansalliset elinikäisen oppimisen strategiansa ja osoittamaan niille sopivan määrän varoja, sillä ne ovat paras mahdollinen väline ET 2020 -strategiassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi;

5.

korostaa, että riittämättömän koulutuksen – mukaan lukien koulun keskeytyminen ja koulutusjärjestelmien sosiaaliset eriarvoisuudet sekä niiden vaikutus jäsenvaltioiden kehitykseen – seurauksien taloudelliset kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin talouskriisin kustannukset ja että jäsenvaltiot maksavat jo sen hintaa joka vuosi;

6.

pyytää jäsenvaltioita asettamaan etusijalle koulutuksen, nuorison, elinikäisen oppimisen, tutkimuksen, innovoinnin ja kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden rahoittamisen, sillä niihin tehdyt investoinnit ovat investointeja tulevaan kasvuun ja talouden tasapainoon, sekä samalla varmistamaan tällaisista investoinneista koituvan lisäarvon; toistaa tältä osin pyynnön investoida kaikkiaan vähintään kaksi prosenttia BKT:sta korkea-asteen koulutukseen, kuten komissio on vuotuisessa kasvu- ja työllisyysselvityksessä suositellut tietoon perustuvia talouksia koskevana vähimmäisvaatimuksena;

7.

muistuttaa, että voidakseen kilpailla uusien maailmanmahtien kanssa jäsenvaltioiden on kyettävä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian perustavoitteet, jotka koulutuksen alalla ovat seuraavat: saavutetaan 3 prosenttia tutkimusinvestoinneissa, nostetaan yliopistokoulutuksen saaneiden nuorten määrä 40 prosenttiin ja vähennetään koulunkäynnin keskeyttäneiden määrä alle 10 prosenttiin;

8.

muistuttaa tutkimuksen tärkeydestä osana kunnianhimoista koulutusstrategiaa; pyytää siksi komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan toimiaan, joiden tavoitteena on kasvattaa tälle alalle suuntaavien nuorten osuutta;

9.

muistuttaa, että nuoriin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, kun otetaan huomioon, että EU:n työttömyysaste on noussut yli 20 prosenttiin ja joissakin maissa tai tietyillä alueilla yli 50 prosenttiin ja että nuoret, erityisesti vähiten koulutetut nuoret, kärsivät nykyisestä kriisistä eniten; korostaa erityisesti säästöohjelmien tuhoisia vaikutuksia nuorisotyöttömyyteen tietyissä unionin jäsenvaltioissa ja varsinkin eteläisissä valtioissa, koska tämä johtaa merkittävään aivovuotoon muihin maihin, myös kolmansiin maihin; muistuttaa lisäksi, että nykyisin joka seitsemäs oppilas (14,4 prosenttia) päättää koulunkäyntinsä ylempään perusasteeseen eikä tämän jälkeen osallistu minkäänlaiseen yleissivistävään tai ammatilliseen jatkokoulutukseen;

10.

muistuttaa joidenkin jäsenvaltioiden kaksijakoisista ammattikoulutusjärjestelmistä, joissa yhdistetään teoria ja käytäntö ja jotka mahdollistavat siirtymisen työelämään paremmin kuin pelkästään koulunkäyntiin perustuvat koulutusmuodot;

11.

ehdottaa, että jäsenvaltiot voisivat vähentää koulutusinvestoinnit finanssipoliittisen sopimuksen kansallisen alijäämän laskelmasta, koska ne katsotaan terveen elpymisen kannalta keskeiseksi tekijäksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti;

12.

kehottaa EU:n toimielimiä ryhtymään lisätoimiin selkeämpien ja paremmin kohdennettujen ja yhteiskunnan uusiin haasteisiin mukautettujen nuorisopolitiikkojen määrittämiseksi EU:n tasolla; toteaa, että nykyinen nuorisosukupolvi katsoo, että se ei voi saavuttaa samaa vaurautta kuin edellinen sukupolvi;

13.

pyytää jäsenvaltioita erityisesti toteuttamaan toimia, jotka on kohdennettu sellaisiin nuoriin, jotka todennäköisesti keskeyttävät koulunkäynnin ennenaikaisesti tai joilla ei ole koulutus-, opiskelu- tai työpaikkaa, jotta heille voidaan tarjota korkealaatuisia harjoittelupaikkoja, joissa he saavat tarvittavia valmiuksia ja kokemuksia työelämään siirtymiseksi, ja jotta voidaan myös helpottaa joidenkin nuorten paluuta takaisin koulutusjärjestelmään; pyytää samalla kiinnittämään erityistä huomiota ammatilliseen koulutukseen korkea-asteen koulutusjärjestelmissä ottaen huomioon kansallisten koulutusjärjestelmien moninaisuuden; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, jotta varmistetaan, että nuoret voivat saada todellista työkokemusta ja siirtyä nopeasti työmarkkinoille; painottaa, että harjoittelun tulee olla merkityksellistä opintojen kannalta ja osa opintokokonaisuutta;

14.

huomauttaa, että kriisin aikana nuorten työllistyminen on erityisen uhattuna; painottaa, kuinka tärkeää on seurata, miten nopeasti tutkinnon suorittaneet nuoret saavat työtä, joka vastaa heidän koulutustaan ja tietojaan, sekä selvittää seurannasta saatujen tietojen perusteella koulutusjärjestelmien laatua sekä näiden järjestelmien muutostarpeita ja mahdollisuuksia muutosten tekemiseen;

15.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään johdonmukaisesti ECVET- ja Europass-järjestelmien sekä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen käyttöönottamiseksi, täytäntöönpanemiseksi ja kehittämiseksi;

16.

painottaa, että nuoret ovat keskeisessä osassa EU:n vuoden 2020 työllisyyttä, tutkimusta ja innovointia, ilmastoa ja energiaa, koulutusta ja köyhyyden torjuntaa koskevien yleistavoitteiden saavuttamisessa;

17.

korostaa epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen merkitystä erityisesti nuorten arvojen, asenteiden ja valmiuksien kehittymisessä sekä kansalaistaitojen ja demokraattisen osallistumisen osalta; pyytää komissiota varmistamaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tuen uusissa koulutus- ja nuorisoalan sekä kansalaisuutta koskevissa ohjelmissa, rahoitustuki mukaan lukien;

18.

kehottaa yliopistoja laajentamaan koulutuksen saatavuutta ja uudistamaan opetusohjelmansa vastaamaan uusiin haasteisiin, jotta Euroopan väestön osaamista voidaan kehittää, ilman että tämä vaarantaa niiden akateemista tiedonsiirtotehtävää, ja pyytää myös ottamaan huomioon, että Euroopan väestörakenteen muutos on kiistaton tosiasia; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää tukea epävirallista oppimista ja arkioppimista ja antaa niille tunnustusta;

19.

rohkaisee yksityisten toimijoiden, erityisesti pk-yritysten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan, vuoropuhelua korkea-asteen oppilaitosten kanssa, jotta opiskelijat voivat hankkia työmarkkinoille siirtymistä edistäviä tietoja ja taitoja; muistuttaa työnantajia työhön perehdyttämisen tärkeydestä, sillä se edistää nuorten sopeutumista työelämään;

20.

muistuttaa, että luovuus on keskeinen tekijä uudessa tietoon perustuvassa taloudessa; korostaa, että luova ala tarjoaa taloudelle vahvan ja kasvavan panoksen ja että sen osuus unionin BKT:sta on 4,5 prosentin ja se on luonut 8,5 miljoonaa työpaikkaa;

21.

pitää merkittävänä tätä synergiaa työvoimatarjonnan ja työmarkkinoiden vastaanottokyvyn välillä;

22.

korostaa julkisten työvoimapalvelujen olennaisen tärkeää asemaa työnhakijoiden tuki- ja neuvontatoimissa, erityisesti työ- tai koulutuspaikan hankkimisessa avustamisessa; korostaa, että yhä suuremman määrän näistä työnhakijoista on saatava asianmukainen koulutus, joka helpottaa heidän palaamistaan työmarkkinoille, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita osoittamaan siihen tarvittavat resurssit;

23.

pitää tärkeänä, että vammaisten mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen lisätään siten, että luodaan ja toteutetaan kohdennettuja ohjelmia ja sisällytetään vammaisnäkökulma kaikkiin koko väestölle tarkoitettuihin ohjelmiin; katsoo, että tältä osin vammaisuuden ja elinikäisen oppimisen välisen suhteen erityinen huomioon ottaminen on tärkeää, jotta estetään vammaisten sosiaalinen syrjäytyminen ja kohennetaan huomattavasti vammaisten asemaa työmarkkinoilla, ottaen huomioon että kaikkien asiaa koskevien tutkimusten mukaan vammaisten koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi ja he osallistuvat hyvin harvoin näihin ohjelmiin;

24.

muistuttaa, että työnantajilla on keskeinen vastuu elinikäisen oppimisen saattamisesta koskemaan kaikkia tasa-arvonäkökohtia unohtamatta; kannustaa näitä edistämään työntekijöiden koko uran kestävää jatkuvaa koulutusta parantamalla koulutusta koskevien oikeuksien näkyvyyttä, takaamalla kaikkien työntekijöiden pääsyn koulutukseen sekä antamalla työntekijöille asianmukaista tunnustusta täydennyskoulutuksesta, jotta heillä on mahdollisuus erikoistua ja edetä urallaan;

25.

kehottaa lisäämään ponnisteluja, joilla pyritään perustamaan ja panemaan täytäntöön pätevyyksien sertifiointia ja tunnustamista sekä virallista ja epävirallista oppimista (vapaaehtoistyö mukaan lukien) koskeva EU:n järjestelmä, jotta voidaan vahvistaa epävirallisen oppimisen ja virallisen koulutuksen välisiä olennaisen tärkeitä yhteyksiä ja parantaa sekä kansallista että rajatylittävää liikkuvuutta koulutuksessa ja työmarkkinoilla;

26.

panee merkille koulutusjärjestelmien suuret erot valtioiden välillä ja ehdottaa toissijaisuusperiaatteen nojalla, että julkaistaan edistymiskertomus ja jäsenvaltioille annettava opas, johon sisältyy suosituksia nykyisten toimintalinjojen parantamiseksi ja kansallisten koulutusjärjestelmien kehittämiseksi;

27.

kehottaa vahvistamaan unionin politiikkojen ulkoista ulottuvuutta yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevan unionin ja sen kansainvälisten kumppaneiden ja naapurimaiden välisen tiiviimmän poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön avulla, siten että samalla pyritään a) ilmentämään kasvavaa keskinäistä taloudellista, sosiaalista ja poliittista riippuvuutta, b) edistämään Eurooppa 2020 -strategian ulkoisen ulottuvuuden täytäntöönpanoa ja c) ylläpitämään vakautta ja vaurautta ja parantamaan kumppanuusmaiden kansalaisten työllisyysnäkymiä kehittäen samalla parempia välineitä hallinnoimaan ja helpottamaan ammattityöntekijöiden maahanmuuttoa Eurooppaan, jotta tasapainotetaan Euroopan väestörakenteen muutoksista johtuvaa pätevän työvoiman puutetta;

28.

muistuttaa, että kansallisten ammatillisten koulutusjärjestelmien on maailmanlaajuisten koulutusmarkkinoiden toimijoina oltava yhteydessä muihin maihin pysyäkseen ajan tasalla ja kilpailukykyisinä ja että niiden on pystyttävä paremmin houkuttelemaan opiskelijoita muista Euroopan maista ja kolmansista maista, tarjoamaan heille koulutusta ja helpottamaan heidän taitojensa tunnustamista; korostaa, että väestörakenteen muutos ja kansainvälinen muuttoliike tekevät näistä kysymyksistä entistä tärkeämpiä;

29.

korostaa, että vaikka on syntymässä eurooppalainen koulutusalue, liikkuvuuden esteiden poistamistavoitetta ei ole vielä saavutettu ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liikkuvuus on edelleen vähäistä; korostaa, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja opettajien kansainvälisen liikkuvuuden huomattava lisääminen ja heidän ulkomailla hankkimiensa tietojen, taitojen ja osaamisen tunnustaminen ovat tärkeitä tulevaisuuden haasteita ja että tarvitaan myös parempaa ja kohdistettua tiedotusta ja neuvontaa, jotta ammatillisiin koulutusjärjestelmiimme voidaan houkutella enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita;

30.

pahoittelee, että komission tiedonanto "Koulutus älykkäässä, kestävässä ja osallistavassa Euroopassa" ei riittävässä määrin kata varhaiskasvatusta, varsinkaan sen kielellisessä ulottuvuudessa, vaikka se on Eurooppa 2020 -strategian keskeinen tavoite; katsoo, että tämä koulutuksen vaihe pitäisi nähdä kaikkein tärkeimpänä yksilön tulevaisuudessa saavuttaman koulutustason ja henkilökohtaisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta; katsoo, että lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta, jonka tavoitteena on kohentaa motorisia ja sosiaalisia taitoja sekä edistää tasapainoista emotionaalista kehitystä ja samalla herättää älyllistä uteliaisuutta;

31.

pyytää komissiota kannustamaan ja auttamaan jäsenvaltioita panemaan täytäntöön toimenpiteitä lasten asianmukaisten koulutuspolkujen tukemiseksi mahdollisimman nuoresta iästä alkaen;

32.

uskoo vahvasti, että kunkin kohderyhmän vastaanottokyvyn vaiheen ja kypsyystason mukaan tarkoituksenmukaisesti suunniteltuun varhaiskasvatukseen tehdyistä panostuksista saadaan suurempi tuotto kuin muissa koulutuksen vaiheissa tehdyistä panostuksista; huomauttaa, että varhaiskasvatukseen tehtyjen panostusten on osoitettu vähentävän kustannuksia myöhemmin; katsoo myös, että koulutuksen onnistuminen määräytyy kaikilla tasoilla sen mukaan, miten hyvin opettajat on koulutettu, sekä heidän jatkuvasti etenevän täydennyskoulutuksensa mukaan, ja näin ollen opettajien koulutukseen tarvitaan riittävää panostusta;

33.

korostaa ammattitaitoisen hoidon merkitystä lapsen sosiaaliseen kehitykseen, erityisesti sellaisten perheiden osalta, joilla on sosiaalisia ongelmia;

34.

korostaa kielten opiskelun tärkeyttä mahdollisimman varhaisesta iästä alkaen, eikä pelkästään EU:n virallisten kielten, vaan myös alueellisten kielten ja vähemmistökielten, koska se edistää ihmisten liikkuvuutta ja helpottaa heidän pääsyään työmarkkinoille sekä parantaa huomattavasti heidän mahdollisuuksiaan opiskeluun, mikä edistää kulttuurien välistä vaihtoa ja vahvistaa Euroopan yhtenäisyyttä;

35.

korostaa, että on tärkeää rohkaista liikkuvuuteen kielten oppimiseksi, jotta saavutetaan tavoite, että kaikki Euroopan unionin kansalaiset osaisivat äidinkielensä lisäksi vähintään kahta muuta kieltä;

36.

korostaa tarvetta aloittaa kielten opiskelu jo ennen koulua ja panee tyytyväisenä merkille aloitteet, joilla mahdollistetaan koululaisille kotikielen kirjallinen ja suullinen oppiminen koulussa valinnaisaineena ja siten lisätaitojen saavuttaminen;

37.

katsoo, että on välttämätöntä edistää liikkuvuutta kunnianhimoisten yhteisön koulutus- ja kulttuuriohjelmien kautta, erityisesti kielten alan opettajien ja opiskelijoiden sekä koululaisten vaihto-ohjelmien avulla, jotta voidaan edistää aktiivista kansalaisuutta ja eurooppalaisia arvoja sekä kielitaitoa ja muita arvokkaita taitoja ja valmiuksia;

38.

kannustaa komissiota tukemaan koulutuksen alalla kehitettäviä innovatiivisia ratkaisuja, joita voitaisiin helposti soveltaa eri kielillä ja myös teknisesti ja jotka loisivat liikkuvuutta aloilla, joihin monikielisyys vaikuttaa vähemmän;

39.

tunnustaa EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoden 2012 merkittävän panoksen ja muistuttaa, että EU:lle on tärkeää, että sen kansalaisille annetaan mahdollisuus oppimiseen kaikissa eri muodoissa myöhäisessä vaiheessa elämää ja että vanhemmat opiskelijat otetaan mukaan vuoropuheluun koulutusta tarjoavissa ja tukevissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten kanssa;

40.

muistuttaa, että Grundtvig-ohjelmassa pyritään kehittämään aikuiskoulutusta ja mahdollistamaan useampien ihmisten osallistuminen oppimiskokemuksiin; toteaa, että siinä keskitytään aikuiskoulutukseen ja "vaihtoehtoisiin" koulutuksiin osallistuvien opetus- ja koulutustarpeisiin sekä näitä palveluja tarjoaviin organisaatioihin; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan aikuiskoulutusorganisaatioiden tarjoaman koulutuksen laatua ja edistämään yhteistyötä organisaatioiden välillä;

41.

korostaa tarvetta edistää nykyisiä yhteisön välineitä, erityisesti koulutukseen tarkoitettuja rakennerahastoja;

42.

painottaa, että aikuiskoulutus kattaa työhön liittyvien tehtävien lisäksi henkilökohtaisten, sosiaalisten ja kansalaistaitojen edistämisen virallisten koulutusjärjestelmien puitteissa koko elämän ajan, kuten elinikäisen oppimisen toimintaohjelmassa todetaan;

43.

panee merkille ikäihmisten toiminnan myönteisen vaikutuksen yhteiskuntaan yleisesti, ja toteaa, että sitä edistää heidän osallistumisensa koulutustoimintaan, joka edesauttaa heidän sosiaalisia kontaktejaan ja itsensä toteuttamista;

44.

korostaa, että tarvitaan elinikäisen oppimisen tilastoja, jotka kattavat 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmän; huomauttaa, että koska eläkeikää nostetaan monissa EU:n jäsenvaltioissa ja koska ihmiset työskentelevät pidempään, on tarpeen kiinnittää huomiota sen väestönosan kehitykseen, joka on ylittänyt kyseisen iän;

45.

tiedostaa urheilun merkityksen koulutuksessa ja sen vuoksi kehottaa jäsenvaltioita panostamaan enemmän urheiluun ja lisäämään urheilun harrastamista kouluissa sopeutumisen ja myönteisten arvojen kehittymisen edistämiseksi Euroopan nuorten keskuudessa;

46.

korostaa, että pelaajien valmentaminen paikallistasolla on erittäin tärkeää urheilun kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen roolin kannalta, ja ilmaisee tukensa urheilun hallintoelimille, jotka kannustavat seuroja panostamaan nuorten paikallisten pelaajien koulutukseen ja valmennukseen toimenpitein, joilla vahvistetaan paikallisesti koulutettujen pelaajien vähimmäismäärä seuroissa, ja kannustaa niitä menemään vieläkin pidemmälle;

47.

kannustaa jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisuutta tarjota vähävaraisemmille toisen asteen opiskelijoille laajempaa pienten apurahojen järjestelmää, johon liittyy mahdollisimman vähän byrokratiaa ja jolla heitä kannustetaan jatkamaan opintoja, ja pyrkimään siten poistamaan sosiaalista eriarvoisuutta ja takaamaan paremmat opiskelumahdollisuudet kaikille;

48.

katsoo, että olisi ryhdyttävä lisätoimiin, joilla puututaan eroihin luonnontieteiden, tekniikan ja matematiikan aloilta valmistuvien miesten ja naisten määrissä, sillä vain 20 prosenttia tekniikan alan tutkinnon suorittaneista on naisia;

49.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.