13.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 264/85

—

ottaa huomioon 22. heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen vapaakauppasopimuksen (1),

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä 21. kesäkuuta 1999 tehdyn sopimuksen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta (2) ja erityisesti sen liitteen I henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja sen liitteen III ammattipätevyyden tunnustamisesta,

—

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2004 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan osallistumisesta Euroopan unioniin liittymisensä johdosta sopimuspuolina kyseiseen sopimukseen (3),

—

ottaa huomioon 27. toukokuuta 2008 tehdyn pöytäkirjan Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumisesta Euroopan unioniin jäseninä sopimuspuolina Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen (4),

—

ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ”ETA–Sveitsi: Sisämarkkinoiden täysimääräiseen täytäntöönpanoon liittyvistä esteistä” (5),

—

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät EU:n ja EFTA-maiden välisistä suhteista,

—

ottaa huomioon Sveitsin liittoneuvoston 18. toukokuuta 2012 tekemän päätöksen soveltaa suojalauseketta kahdeksan EU:n jäsenvaltion tapauksessa,

—

ottaa huomioon 14. toukokuuta 2012 ja 16. toukokuuta 2012 komissiolle esitetyt kysymykset Sveitsissä Puolan, Liettuan, Latvian, Viron, Slovenian, Slovakian, Tšekin tasavallan ja Unkarin kansalaisille myönnettäville oleskeluluville asetetuista kiintiöistä (O-000113/2012 – B7-0115/2012 ja O-000115/2012 – B7-0116/2012),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Sveitsin liittoneuvosto päätti ottaa käyttöön 1. toukokuuta 2012 alkaen määrällisiä rajoituksia, jotka koskevat Puolan, Liettuan, Latvian, Viron, Slovenian, Slovakian, Tšekin tasavallan ja Unkarin kansalaisille myönnettäviä B-luokan oleskelulupia, jotka ovat voimassa korkeintaan viisi vuotta;

B.

ottaa huomioon, että Sveitsin viranomaiset turvautuivat päätöksellään niin kutsuttuun suojalausekkeeseen, josta määrätään vuonna 1999 tehdyn sopimuksen 10 artiklassa, jonka mukaan Sveitsin viranomaiset voivat ottaa käyttöön kyseisiä tilapäisiä rajoituksia, jos myönnettyjen oleskelulupien määrä on jonakin vuonna yli 10 prosenttia suurempi kuin kolmen edeltävän vuoden keskiarvo; ottaa huomioon Sveitsin viranomaisten ilmoituksen, että näin oli tapahtunut kahdeksan Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion kansalaisten kohdalla;

C.

katsoo, että suojalausekkeessa, johon Sveitsin viranomaiset turvautuivat, sellaisena kuin se on vahvistettuna vuonna 1999 tehdyn sopimuksen 10 artiklassa, ei määrätä minkäänlaisesta erottelusta kansalaisuuden mukaan, kun vahvistetaan oleskelulupien enimmäismääriä tai niiden lukumäärälle asetettavia kiintiöitä, vaan siinä viitataan ”Euroopan yhteisön palkkatyöntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin”;

D.

ottaa huomioon, että Sveitsi sovelsi EU:hun vuonna 2004 liittyneiden kahdeksan jäsenvaltion kansalaisiin 30. huhtikuuta 2011 saakka määrällisiä rajoituksia vuonna 2004 tehdyn pöytäkirjan mukaisesti; ottaa huomioon, että kyseisen siirtymäkauden lopussa sovelletaan vuoden 1999 sopimuksen 10 artiklan 4 kohtaa;

E.

katsoo, että tilannetta on tarkasteltava laajemmassa yhteydessä, sillä Sveitsin viranomaiset ovat toteuttaneet toimia, jotka vaarantavat kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanolla jo saavutetun edistyksen; toteaa, että parlamentti on jo ilmaissut huolestumisensa tästä syyskuussa 2010 antamassaan päätöslauselmassa;

F.

ottaa huomioon, että Sveitsi on hyväksynyt useita henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevaan sopimukseen liittyviä niin kutsuttuja täydentäviä toimenpiteitä, jotka voivat estää EU:n yrityksiä – erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä – tarjoamasta palveluja Sveitsissä, ja panee merkille, että EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan monet mainituista tukitoimista ovat hyväksyttäviä vain sillä ehdolla, että ne turvaavat suhteutetulla tavalla yleisen edun niiltä osin, joilta sitä ei ole turvattu palvelujen tarjoajien kotivaltiossa;

G.

katsoo, että jotkut näistä täydentävistä toimenpiteistä ovat suhteettomia aiottuihin tarkoituksiin nähden, kuten kahdeksan päivän ennakkoilmoitusta koskeva vaatimus, velvollisuus osallistua kolmikantakomiteoiden toimintakuluihin sekä se, että velvoitetaan rajatylittäviä palveluja tarjoavat ulkomaiset yritykset antamaan takuu taloudellisista toimintaedellytyksistään; katsoo, että kyseiset toimenpiteet ovat erityisen raskaita pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka haluavat tarjota palvelujaan Sveitsissä;

H.

toteaa, että Sveitsin viranomaiset ovat henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen vastaisesti päättäneet, etteivät ne salli saksalaisten ja itävaltalaisten taksien viedä matkustajia Sveitsin lentokentille;

I.

panee merkille, että näistä kysymyksistä on keskusteltu Sveitsin kanssa toistuvasti henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevalla sopimuksella perustetussa sekakomiteassa; panee merkille, että sekakomitea ei ole pystynyt ratkaisemaan kysymyksiä;

J.

ottaa huomioon, että henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevaan sopimukseen voidaan tehdä vain vähäisiä muutoksia sen mukauttamiseksi henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla annettavaan EU:n lainsäädäntöön; panee merkille, että henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevalta sopimukselta puuttuu tehokas valvontajärjestelmä ja oikeudellinen valvontajärjestelmä, jollaisia käytetään EU:ssa ja ETA:ssa;

1.

pitää erittäin valitettavana, että Sveitsin viranomaiset päättivät ottaa uudestaan käyttöön määrällisiä rajoituksia, joita sovelletaan EU:hun vuonna 2004 liittyneiden kahdeksan jäsenvaltion kansalaisia oleville EU:n kansalaisille myönnettäviin pitkäaikaisiin oleskelulupiin, mikä rajoittaa henkilöiden vapaata liikkuvuutta, josta määrättiin EU:n kanssa vuonna 1999 tehdyssä sopimuksessa;

2.

pitää päätöstä syrjivänä ja laittomana, sillä tällaiselle kansalaisuuden perusteella tapahtuvalle syrjinnälle ei ole minkäänlaista oikeusperustaa Sveitsin ja EU:n välisissä voimassa olevissa sopimuksissa; kehottaa Sveitsin viranomaisia tarkistamaan päätöstään ja pidättäytymään suojalausekkeen soveltamisesta;

3.

huomauttaa, että vuoden 1999 sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan määräysten soveltamisen ehdot eivät täyty;

4.

panee tyytyväisenä merkille korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan antaman kriittisen lausunnon, jossa tämä kehotti komission yksiköitä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotta Sveitsin viranomaiset kumoaisivat päätöksensä;

5.

huomauttaa, että Sveitsi laajensi vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksia koskemaan Bulgariaa ja Romaniaa vuonna 2008 tehdyssä pöytäkirjassa no. II; pitää kuitenkin valitettavana, että sopimuksessa määrätään jopa seitsemän vuoden siirtymäkaudesta; pitää valitettavana, että Sveitsin hallitus päätti toukokuussa 2011 pidentää bulgarialaisia ja romanialaisia koskevaa siirtymäkautta 31. toukokuuta 2014 saakka;

6.

katsoo, että sopimuspuolten olisi pyrittävä kehittämään sopivampi, tehokkaampi ja joustavampi yhteistyöjärjestelmä, jotta voitaisiin helpottaa henkilöiden liikkuvuutta entisestään, sen sijaan, että ne ottavat käyttöön rajoittavia toimenpiteitä nykyisessä kehyksessä; kehottaa komissiota ottamaan kysymyksen esille Sveitsin viranomaisten kanssa ensimmäisen tilaisuuden tullen ja käsittelemään kysymystä sopimuksella perustetun sekakomitean seuraavassa kokouksessa;

7.

kehottaa komissiota ilmoittamaan, mitä toimia parlamentin 7. syyskuuta 2010 antaman päätöslauselman jälkeen on toteutettu niitä täydentäviä toimenpiteitä koskevien ongelmien ratkaisemiseksi, joiden takia EU:n pienten ja keskisuurten yritysten on vaikea tarjota palveluja Sveitsissä, sekä vakuuttamaan Sveitsin viranomaiset siitä, että niiden on kumottava säännökset, jotka velvoittavat rajatylittäviä palveluja tarjoavat ulkomaiset yritykset antamaan takuun taloudellisista toimintaedellytyksistään;

8.

on huolissaan Sveitsin liittoneuvoston päätöksestä selvittää uusia täydentäviä toimenpiteitä;

9.

toistaa olevansa huolissaan tilanteesta Sveitsin lentokentillä, joilla saksalaiset ja itävaltalaiset taksit eivät Sveitsin viranomaisten kiellosta saa ottaa matkustajia, ja kehottaa komissiota tutkimaan, onko tämä päätös henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen mukainen;

10.

pitää valitettavana, että sopimuksessa ei oteta huomioon direktiiviä 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella; kehottaa mukauttamaan sisämarkkinoihin liittyvillä aloilla tehdyt sopimukset paremmin EU:n säännöstön kehitykseen;

11.

pitää erittäin tärkeänä, että säännöillä luodaan molempien sopimuspuolten talouden toimijoille avoimempi ja paremmin ennustettavissa oleva ympäristö, jotta voidaan kehittää edelleen Sveitsin osallistumista sisämarkkinoiden toimintaan;

12.

kehottaa etsimään uusia horisontaalisia ratkaisuja kysymyksiin, jotka liittyvät seuraaviin: sopimusten mukauttaminen paremmin kehittyvään säännöstöön, sopimusten tulkinta yhdenmukaisemmin, riippumattomien valvontaa ja oikeudellista täytäntöönpanoa koskevien järjestelmien sekä yhtenäisen riitojenratkaisujärjestelmän perustaminen, päätöksentekojärjestelmän ja sekakomiteoiden välisen viestinnän avoimuuden lisääminen;

13.

korostaa, että kansallisia keinoja pidemmälle menevät valvontajärjestelmät ovat tärkeitä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta;

14.

ilmaisee olevansa valmis tukemaan EU:n ja Sveitsin välisten suhteiden tiivistämistä, jotta voidaan ratkaista sopimuspuolten kohtaamat ongelmat;

15.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Sveitsin hallitukselle ja parlamentille.