31.8.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 251/97

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan Ashtonin 26. joulukuuta 2011 antamat lausunnot Nigeriassa joulupäivänä tehdyistä pommi-iskuista ja Kanossa 22. tammikuuta 2012 tehdyistä pommi-iskuista,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston antaman lausunnon Nigeriassa 27. joulukuuta 2011 tehdyistä hyökkäyksistä,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka Nigeria on ratifioinut 29. lokakuuta 1993,

—

ottaa huomioon vuosia 2007–2013 koskevan Cotonoun sopimuksen toisen tarkistuksen, jonka Nigeria on ratifioinut 27. syyskuuta 2010,

—

ottaa huomioon vuonna 1981 tehdyn ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan, jonka Nigeria on ratifioinut 22. kesäkuuta 1983,

—

ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,

—

ottaa huomioon Nigerian liittotasavallan perustuslain ja erityisesti sen IV luvussa – oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen – olevat uskonnonvapauden turvaavat säännökset,

—

ottaa huomioon Abujassa 8. helmikuuta 2012 järjestetyn Nigerian ja EU:n välisen ministerikokouksen,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeuskomission päätöslauselman E/CN.4/RES/2005/69, jossa pyydetään pääsihteeriä nimittämään ihmisoikeuksista, monikansallisista yhtiöistä ja muista liikeyrityksistä vastaava erityisedustaja,

—

ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman UNEPin raportin suositukset, joissa esitetään Ogonimaan ympäristön ennallistamisesta vastaavan viranomaisen perustamista,

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Nigeriasta,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

A.

on järkyttynyt uusimmasta islamistiterrorijärjestön Boko Haramin ampuma-ase- ja pommihyökkäysten sarjasta Kanossa 20. tammikuuta 2012, jossa kuoli ainakin 185 ihmistä ja jonka kohteena olivat lähinnä poliisiasemat; ottaa huomioon, että Boko Haram jakoi Kanon kaupungissa asukkaille öisin lentolehtisiä, joissa varoitettiin, että iskut turvallisuuspalveluita vastaan jatkuvat, ja kehotettiin kärsivällisyyteen, sillä ryhmä taistelee saattaakseen voimaan "islamilaisen järjestelmän";

B.

ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöt ovat dokumentoineet islamistiryhmä Boko Haramin osallistumisen poliisiasemille, sotilaskohteisiin, kirkkoihin ja pankkeihin tehtyihin iskuihin sekä YK:n päämajaan kohdistuneeseen itsemurhaiskuun, jossa kuoli noin 24 ihmistä ja yli sata haavoittui;

C.

ottaa huomioon, että vastauksena Boko Haramin väkivaltaan Nigerian poliisi ja armeija ovat teloittaneet laittomasti useita epäiltyjä ryhmän jäseniä;

D.

ottaa huomioon, että Boko Haram on kohdistanut hyökkäyksensä kristittyihin erityisesti joulupäivänä, jolloin kymmeniä ihmisiä sai surmansa sarjassa pommi-iskuja, joista tappavin vaati 44 ihmisuhria lähellä pääkaupunkia Abujaa sijainneen katolisen kirkon ulkopuolella; ottaa huomioon, että Boko Haram on luvannut käydä uskonsotaa kristittyjä vastaan ja ajaa heidät pois enimmäkseen muslimien asuttamasta maan pohjoisosasta;

E.

ottaa huomioon, että Boko Haram esitti 3. tammikuuta 2012 uhkavaatimuksen ja antoi Pohjois-Nigerian kristityille kolme päivää aikaa poistua alueelta; ottaa huomioon, että ainakin kahdeksan Gombessa rukoustilaisuuteen osallistunutta kristittyä sai surmansa 5. tammikuuta 2012 ja 20 kristittyä surijaa tapettiin Mubissa 6. tammikuuta 2012;

F.

ottaa huomioon, että kolme ihmistä sai surmansa ja 38 loukkaantui 26. helmikuuta 2012 sen jälkeen, kun kaksi Boko Haramiin kuulunutta itsemurhapommittajaa räjäytti auton Josin kaupungissa sijaitsevan kirkon edessä; ottaa huomioon, että viisi ihmistä haavoittui 21. helmikuuta 2012 ääriaineksien räjäytettyä pommin Sulejan kaupungissa sijaitsevan kirkon edessä;

G.

ottaa huomioon, että Boko Haram ilmoitti 4. maaliskuuta 2012 aloittavansa sarjan koordinoituja iskuja tuhotakseen maan pohjoisosissa elävien kristittyjen yhteisön kokonaisuudessaan;

H.

katsoo, että uskonnon-, vakaumuksen- ja omantunnonvapaus ovat yleismaailmallisia perusarvoja ja että ne ovat keskeinen osa demokratiaa; toteaa, että Euroopan unioni on toistuvasti ilmaissut sitoutumisensa uskonnon-, vakaumuksen-, omantunnon- ja ajatuksenvapauteen ja korostanut, että hallitusten velvollisuutena on näiden vapauksien turvaaminen koko maailmassa;

I.

ottaa huomioon, että Boko Haramia syytetään yli 900 ihmisen surmaamisesta noin 160 erillisessä iskussa heinäkuun 2009 jälkeen; ottaa huomioon, että useiden viimeaikaisten raporttien mukaan Boko Haramin ja AQMIn (Al-Qaida islamilaisessa Maghrebissa) välillä saattaa olla yhteyksiä, mikä voi vaarantaa vakavasti rauhan ja turvallisuuden Sahelin alueella ja Länsi-Afrikassa;

J.

toteaa, että vastauksena väkivallan kasvuun presidentti Goodluck Jonathan julisti 31. joulukuuta 2011 hätätilan useissa osavaltioissa ja sulki tilapäisesti Tšadin, Kamerunin ja Nigerin vastaiset rajat; toteaa presidentin myöntäneen, että Boko Haram on soluttautunut valtion elimiin ja turvallisuusjoukkoihin, ja korruptoituneiden virkamiesten on väitetty toimittaneen Boko Haramille aseita;

K.

katsoo, että Nigerian ongelmat johtuvat talouskehityksen puutteesta ja jännitteistä, joiden taustalla on vuosikymmeniä kestänyt kauna ja kamppailu hedelmällisestä viljelysmaasta alueen alkuperäisten asukkaiden ja pohjoisen hausankielisiltä muslimialueilta tulevien siirtolaisten ja uudisasukkaiden välillä;

L.

ottaa huomioon, että konfliktien rauhanomainen ratkaisu edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista, muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta, rankaisemattomuuden lopettamista ja Nigerian kaltaisessa öljyntuottajavaltiossa myös luonnonvarojen oikeudenmukaista hyödyntämistä ja niistä saatavien tulojen uudelleenjakamista;

M.

ottaa huomioon, että vaikka Nigeria on maailman kahdeksanneksi suurin öljyntuottaja, suurin osa sen 148-miljoonaisesta väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella;

N.

toteaa, että Nigerian hallitus käyttää vuosittain polttoainetukiin arviolta kahdeksan miljardia Yhdysvaltain dollaria; toteaa, että Nigerian kaltaisissa maissa, joissa on paljon luonnonvaroja ja joissa rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on valtava, subventoitu kaasu on yksi harvoista eduista, jonka tunnetusti korruptoitunut ja öljystä saatavia tuottoja epäasianmukaisesti hoitanut hallinto sallii;

O.

toteaa, että tämän vuoden alussa väkivaltaiset julkiset protestit ja viikon jatkunut yleislakko pakottivat presidentti Goodluck Jonathanin palauttamaan polttoainesubventiot osittain; toteaa, että kansainväliset rahoituslaitokset, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto, ovat sitä mieltä, että subventiot voitaisiin käyttää paremmin koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden palveluiden rahoittamiseen;

P.

toteaa, että johtavan eliitin väärinkäytökset ja maan valtavien luonnonvarojen ja etenkin öljyvarojen huono hoito jatkuvat suurelta osin ennallaan; toteaa lisäksi, että monikansallisten öljyhankkeiden toistuvat öljyvuodot, putkien sabotointi, raakaöljyn varastaminen ja laajalle levinnyt kaasun polttaminen ovat johtaneet Niger-joen suiston vaikeaan saastumiseen; toteaa, että YK:n raportin mukaan Nigerian Ogonimaan öljyalueen ympäristön ennallistamisesta voi tulla maailman laajin ja pitkäaikaisin öljynpuhdistushanke, jos saastunut juomavesi, maa, merenlahdet ja muu ekosysteemi halutaan elvyttää täysin;

Q.

toteaa, että nais- ja sosiaaliasioista vastaava ministeri Hajia Zainab Maina on tuominnut maassa naisiin usein kohdistuvat raiskaukset ja seksuaalisen väkivallan ja todennut, että tämän huolestuttavan ongelman ratkaisemiseksi on välttämätöntä, että henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa koskevasta lakialoitteesta tulee osa lainsäädäntöä;

R.

toteaa, että Nigerian liittovaltion rikoslain mukaan homoseksuaalisista suhteista seuraa jopa 14 vuoden vankeusrangaistus; panee merkille, että tietyissä šaria-lakia soveltavissa osavaltioissa keskinäiseen suostumukseen perustuvista miesten homoseksuaalisista suhteista seuraa kuolemanrangaistus ja naisten ollessa kyseessä ruoskinta ja kuuden kuukauden vankeustuomio; toteaa, että äskettäin hyväksytyssä liittovaltion lainsäädännössä myös kriminalisoidaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden väliset liitot ja niistä rangaistaan jopa 14 vuoden vankeustuomiolla; toteaa, että kansalliskokous on kaksi kertaa yrittänyt hyväksyä tällaista lainsäädäntöä, mutta hankkeen ovat estäneet kansainväliset ja maan omat ihmisoikeusaktivistit;

S.

panee merkille, että Nigerian ammattiyhdistysaktivistit ja ihmisoikeuksien puolustajat Osmond Ugwu ja Raphael Elobuike ovat sen jälkeen, kun heidät pidätettiin työläisten mielenosoituksessa 24. lokakuuta 2011, olleet pidätettyinä Enugussa sijaitsevassa liittovaltion vankilassa Kaakkois-Nigeriassa ja heitä syytetään poliisin murhayrityksestä; toteaa, että Amnesty International- ja Human Rights Watch -järjestön mukaan syyttäjällä ei ole todisteita heitä vastaan;

T.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni on merkittävä talousavun antaja Nigerialle; ottaa huomioon, että komissio ja Nigerian liittohallitus allekirjoittivat 12. marraskuuta 2009 Nigerian ja Euroopan yhteisön maakohtaisen strategia-asiakirjan ja kansallisen maaohjelman vuosiksi 2008–2013, jonka mukaan EU rahoittaa hankkeita, joilla pyritään edistämään muun muassa rauhaa, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia;

U.

ottaa huomioon, että tarkistetun Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisesti EU on sitoutunut käymään säännöllistä poliittista vuoropuhelua Nigerian kanssa ihmisoikeuksista ja demokratian periaatteista, etninen, uskonnollinen ja rotuun perustuva syrjintä mukaan lukien;

1.

tuomitsee jyrkästi viimeaikaisen väkivallan, erityisesti islamistiterrorijärjestö Boko Haramin toteuttamat iskut, ja traagiset ihmishenkien menetykset iskujen kohteena olevilla Nigerian alueilla ja ilmaisee myötätuntonsa omaisiaan menettäneille ja loukkaantuneille;

2.

kehottaa painokkaasti kaikkia yhteisöjä itsehillintään ja etsimään rauhanomaisia keinoja Nigerian uskonnollisten ja etnisten ryhmien välisten erimielisyyksien selvittämiseksi;

3.

kehottaa Nigerian hallitusta tekemään lopun väkivallasta niin pian kuin mahdollista ja kehottaa sitä takaamaan maan väestön turvallisuuden ja suojelun sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen;

4.

kehottaa Nigerian presidenttiä kannustamaan uskontojen ja vakaumusten väliseen vuoropuheluun ja edistämään ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta;

5.

korostaa, että riippumattomalla, puolueettomalla ja helppokäyttöisellä oikeusjärjestelmällä on tärkeä tehtävä rankaisemattomuuden lopettamisessa ja oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisten perusoikeuksien kunnioittamisen vahvistamisessa;

6.

kehottaa Nigerian liittohallitusta toteuttamaan tutkinnan viimeisimpien väkivaltaisuuksien syiden selvittämiseksi ja varmistamaan, että väkivallantekoihin syyllistyneet tuodaan oikeuden eteen; kehottaa erityisesti liittohallitusta ryhtymään toimiin Boko Haramia vastaan, joka lisää suosiotaan käyttämällä hyväksi Nigerian syvään juurtuneita uskonnollisia jännitteitä;

7.

korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä, sillä sen avulla voidaan puuttua Boko Haramin ja AQMIn mahdollisten yhteyksien muodostamaan uhkaan; kannustaa alueen maita tiivistämään yhteistyötään myös asianomaisten alueellisten järjestöjen kautta, jotta voidaan estää Boko Haramin ja AQMIn yhteistyö; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita antamaan tukensa näille alueellisille toimille;

8.

ottaa huomioon, että AQMI piti brittiläistä Chris McManusia ja italialaista Franco Lamolinaraa, jotka työskentelivät insinööreinä italialaisen rakennusyhtiön palveluksessa, panttivankeina kymmenen kuukauden ajan, ja tuomitsee jyrkästi näiden surmaamisen epäonnistuneen pelastamisyrityksen yhteydessä 8. maaliskuuta 2012 sekä esittää surunvalittelunsa uhrien omaisille;

9.

kehottaa selvittämään laajemmin konfliktin perimmäiset syyt, myös yhteiskunnalliset, taloudelliset ja etniset jännitteet, ja välttämään pelkästään uskontoon perustuvia yksinkertaistavia selityksiä, joihin alueen ongelmien pitkäaikainen ja kestävä ratkaisu ei voi perustua;

10.

kehottaa Nigerian liittohallitusta suojelemaan maansa väestöä ja puuttumaan väkivallan perimmäisiin syihin varmistamalla kaikille kansalaisille yhtäläiset oikeudet ja puuttumalla hedelmällisen viljelysmaan hallinnan ongelmaan sekä työttömyyden ja köyhyyden ongelmaan;

11.

kehottaa liittohallitusta torjumaan köyhyyttä ja epätasa-arvoa ja edistämään sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, joiden avulla voidaan luoda demokraattinen, vakaa, turvallinen ja vapaa valtio, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia;

12.

vetoaa viranomaisiin sellaisten todellisten huolenaiheiden käsittelemiseksi, joita on joitakin maan varakkaampia eteläisiä osavaltioita paljon köyhemmissä maan pohjoisosissa asuvilla kansalaisilla, ja kehottaa asettamaan etusijalle heidän surkeiden elinolojensa parantamisen jättämättä kuitenkaan huomiotta maan eteläosien osavaltioita, joissa on samanlaisia ongelmia;

13.

kehottaa Nigerian viranomaisia ja Nigerian öljyalalla toimivia ulkomaisia yrityksiä auttamaan hallinnon vahvistamisessa parantamalla kaivannaisteollisuuden avoimuutta ja seurattavuutta, ja kehottaa yrityksiä noudattamaan kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevaa aloitetta ja ilmoittamaan, paljonko ne maksavat Nigerian hallitukselle;

14.

korostaa, että Nigerian viranomaisten ja monikansallisten öljy-yhtiöiden on tehtävä kaikkensa, jotta edelleen jatkuva saastuminen saadaan loppumaan, ja pantava täytäntöön YK:n ympäristöohjelman suositukset, jotta voidaan puuttua öljyn aiheuttamiin ympäristötuhoihin;

15.

kehottaa painokkaasti Nigerian viranomaisia takaamaan, että henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa koskevasta lakialoitteesta tulee osa lainsäädäntöä, ja toivoo, että se auttaa runsaan seksuaalisen väkivallan ja muun naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä;

16.

kehottaa kumoamaan homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin, jonka mukaan homoseksuaalisuudesta rangaistaan joissakin tapauksissa kivittämällä; kehottaa Nigerian parlamenttia luopumaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliiton kieltämistä koskevan lakialoitteen käsittelystä, sillä jos se hyväksytään, se aiheuttaa homo- ja biseksuaaleille sekä transihmisille suuren väkivallan ja pidätyksen uhan riippumatta siitä, ovatko he Nigerian kansalaisia vai ulkomaalaisia;

17.

kehottaa hallitusta vapauttamaan ammattiliittojohtaja Osmond Ogwun ja liiton jäsenen Raphael Elobuiken, koska syyttäjällä ei ole todisteita heitä vastaan;

18.

toistaa huolensa uskonnollisten vähemmistöjen uskonnonvapautta koskevan oikeuden täysimääräisestä ja tehokkaasta kunnioittamisesta monissa kolmansissa valtioissa; painottaa tässä yhteydessä, että vapaus harjoittaa uskontoa on vain yksi uskonnonvapauden osa-alue, sillä jälkimmäiseen kuuluu myös vapaus vaihtaa uskontoa ja tuoda uskontonsa julki opetuksessa, käytännön tilanteissa ja uskonnollisissa menoissa sekä yksilö- ja yhteisötasolla että yksityisellä, julkisella ja institutionaalisella tasolla; korostaa sen vuoksi, että julkinen taso on uskonnonvapauden kannalta keskeinen, sillä kristittyjen ja muiden estäminen ilmaisemasta uskoaan julkisesti ja heidän uskontonsa kaventaminen yksityiseksi ilmiöksi loukkaa vakavasti heidän oikeuttaan uskonnonvapauteen;

19.

korostaa, että vapaata uskonnon harjoittamista estetään yhä monilla maailman alueilla, ja kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa Ashtonia ja komissiota pitämään nämä kysymykset tiukasti esillä keskeisten ihmisoikeuksia koskevien aloitteiden yhteydessä;

20.

kehottaa korkeaa edustajaa, joka vastaa Euroopan ulkosuhdehallinnosta, toteuttamaan Nigeriassa toimia, joissa diplomatia yhdistetään pitkän aikavälin kehitysyhteistyöhön rauhan, turvallisuuden ja hyvän hallinnon aikaansaamiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi;

21.

kehottaa EU:ta jatkamaan poliittista vuoropuhelua Nigerian kanssa tarkistetun Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisesti ja siinä yhteydessä käsittelemään kysymyksiä, jotka liittyvät ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen, jotka on vahvistettu yleismaailmallisissa, alueellisissa ja kansallisissa ihmisoikeusasiakirjoissa;

22.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Nigerian liittohallitukselle, Afrikan unionin ja ECOWASin toimielimille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille ja yleiskokoukselle, AKT:n ja EU:n yhteisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille ja yleisafrikkalaiselle parlamentille.