30.8.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 249/2

—

ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011 (1),

—

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 päivätyn komission vihreän kirjan vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta,

—

ottaa huomioon varapuheenjohtaja Rehnin selvityksen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa 23. marraskuuta 2011 sekä 29. marraskuuta 2011 pidetyn keskustelun Saksan talousasiantuntijoiden neuvoston (Sachverständigenrat zur Begutachtung der gesamtwirtschaftlichen Entwicklung) kanssa Euroopan lunastusrahastosta,

—

ottaa huomioon 6. joulukuuta 2011 päivätyn puheenjohtaja Van Rompuyn väliraportin ”Kohti vahvempaa talousliittoa”,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että parlamentti on pyytänyt komissiota toimittamaan kertomuksen mahdollisuudesta ottaa käyttöön euroarvopapereita ja että se muodostaa olennaisen osan parlamentin ja neuvoston välistä sopimusta talouspolitiikan ohjauspaketista;

B.

ottaa huomioon, että euroalueen tilanne on ainutlaatuinen, sillä euroalueen jäsenvaltioilla on yhteinen raha mutta niillä ei ole yhteistä finanssipolitiikkaa eikä yhteisiä joukkolainamarkkinoita;

C.

katsoo, että yhteisvastuullisten joukkolainojen liikkeeseenlasku edellyttäisi yhdentymisen syventämistä;

1.

on erittäin huolissaan jatkuvasta euroalueen valtion joukkolainamarkkinoihin kohdistuvasta rasituksesta, joka on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana näkynyt korkoerojen kasvuna, korkeana volatiliteettina sekä alttiutena keinotteluyrityksille;

2.

katsoo, että euroalue on maailman toiseksi tärkeimmän kansainvälisen valuutan liikkeeseenlaskijana osaltaan vastuussa kansainvälisen valuuttajärjestelmän vakaudesta;

3.

korostaa, että eurosta voi tulla maailman varantovaluutta ja on euroalueen ja sen jäsenvaltioiden pitkän aikavälin strategisen edun mukaista hyödyntää kaikki euron liikkeeseenlaskun mahdollisesti tarjoamat edut;

4.

panee erityisesti merkille, että euroalueen valtion joukkolainamarkkinat kokonaisuutena katsottuna ja Yhdysvaltojen vastaavat markkinat ovat kooltaan mutta eivät likviditeetin, monipuolisuuden ja hinnoittelun kannalta toisiinsa verrattavissa; huomauttaa, että voisi olla euroalueen edun mukaista kehittää yhteiset likvidit ja monipuoliset joukkolainamarkkinat ja että vakausjoukkolainojen markkinat tarjoaisivat kestävän vaihtoehdon Yhdysvaltain dollariin sidotuille joukkolainamarkkinoille ja tekisivät eurosta maailmanlaajuisen ”tuen ja turvan”;

5.

katsoo myös, että on euroalueen ja sen jäsenvaltioiden vastuulla varmistaa euron pitkän aikavälin vakaus ottaen huomioon, että kyseessä on yli 330 miljoonan ihmisen sekä monien yritysten ja sijoittajien käyttämä valuutta, jonka vakaus vaikuttaa välillisesti muuhun maailmaan;

6.

huomauttaa, että vakausjoukkolainat poikkeaisivat liittovaltioiden, kuten Yhdysvaltojen ja Saksan, liikkeeseenlaskemista joukkolainoista eikä niitä siksi voi tarkkaan ottaen verrata Yhdysvaltojen valtiokonttorin joukkovelkakirjoihin eikä Saksan valtion joukkovelkakirjoihin;

7.

pitää myönteisenä vihreän kirjan esittämistä Euroopan parlamentin toistuvien pyyntöjen mukaisesti ja pitää sitä hyödyllisenä lähtökohtana jatkopohdinnoille; on halukas keskustelemaan aktiivisesti kaikista seikoista – sekä vahvuuksista että heikkouksista – jotka liittyvät vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuuteen ja eri vaihtoehtoihin; kannustaa komissiota syventämään edelleen analyysiaan laajan julkisen keskustelun jälkeen, johon myös Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien sekä halutessaan myös EKP:n olisi osallistuttava; katsoo, ettei yksikään komission esittämistä kolmesta vaihtoehdosta ole itsessään vastaus nykyiseen valtionvelkakriisiin;

8.

panee merkille komission vihreässä kirjassaan vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta esittämän arvion, että vakausjoukkolainat helpottaisivat euroalueen rahapolitiikan välittymistä ja niillä edistettäisiin joukkolainamarkkinoiden ja euroalueen laajemman rahoitusjärjestelmän tehokkuutta;

9.

toistaa kantansa, että joukkolainojen yhteisen liikkeeseenlaskun edellytyksenä on kestävä finanssipoliittinen kehys, jonka tavoitteena on sekä talouden ohjausjärjestelmän parantaminen että talouskasvun lisääminen euroalueella, ja että keskeistä on jaksottaminen, johon liittyy sitova etenemissuunnitelma, joka on samanlainen kuin yhtenäisvaluutan käyttöönoton yhteydessä sovelletut Maastrichtin kriteerit, joista saatuja kokemuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti;

10.

katsoo, että Eurooppa-neuvostossa 8.–9. joulukuuta 2011 tehtyjen päätösten perustana olevat julkisen talouden kestävyyden parantamistavoitteet auttavat myös luomaan tarvittavat edellytykset vakausjoukkolainojen mahdolliselle käyttöönotolle;

11.

katsoo, että vakausjoukkolainat voisivat olla lisäkannuste vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseen, kunhan niissä otetaan huomioon moraalikatoon ja yhteisvastuuseen liittyvät kysymykset; toteaa, että vihreässä kirjassa esitetyt vaihtoehdot vaativat vielä muun muassa seuraavien seikkojen jatkokäsittelyä:

12.

katsoo, että vakausjoukkolainojen tulo näköpiiriin voi edistää euroalueen vakautta keskipitkällä aikavälillä; kehottaa komissiota kuitenkin esittämään pikaisesti ehdotuksia, joilla pyritään päättäväisesti ratkaisemaan nykyinen valtionvelkakriisi, esimerkiksi Saksan talousasiantuntijoiden neuvoston ehdottamaa Euroopan lunastussopimusta ja/tai EVM-sopimuksen viimeistelyä ja ratifiointia ja/tai euroalueen yhteisiä velkasitoumuksia sekä valtion velkakirjojen liikkeeseenlaskun yhteistä hallinnointia;

13.

huomauttaa, että tämä päätöslauselma on alustava vastaus komission vihreään kirjaan ja sitä seuraa kattavampi päätöslauselma INI-mietinnön muodossa;

14.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan keskuspankille.