Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kansalaisyhteiskunnan rooli EU:n ja Chilen suhteissa”

2012/C 143/29

Esittelijä: Filip HAMRO-DROTZ

Toinen esittelijä: Francisco SILVA

Euroopan parlamentti pyysi 1. elokuuta 2011 päivätyssä kirjeessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa laatimaan valmistelevan lausunnon aiheesta

Kansalaisyhteiskunnan rooli EU:n ja Chilen suhteissa.

Asian valmistelusta vastannut “ulkosuhteet”-erityisjaosto teki tiedonkeruumatkan Chileen syyskuussa 2011 ja antoi lausuntonsa 24. tammikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 22.–23. helmikuuta 2012 pitämässään 478. täysistunnossa (helmikuun 22. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 138 ääntä puolesta 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Suositukset

1.1   Euroopan parlamentti on pyytänyt ETSK:ta laatimaan käsillä olevan lausunnon, jotta se analysoisi EU:n ja Chilen suhteiden yhteydessä Chilen kansalaisyhteiskunnan roolia sekä EU:n ja Chilen välillä vuonna 2002 allekirjoitetun assosiaatiosopimuksen 10 artiklaan liittyvää tilannetta. Artikla koskee ETSK:n ja Chilen kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavan yhteiskomitean perustamista, johon ei ole koskaan ryhdytty siitä syystä, että Chileltä puuttuu ETSK:hon verrattavissa oleva elin.

1.2   ETSK on tyytyväinen EU:n ja Chilen hyviin poliittisiin suhteisiin, joita assosiaatiosopimus epäilemättä edistää. ETSK kannattaa assosiaatiosopimuksen tarkistamista, joka mahdollistaa kestävää kehitystä käsittelevän luvun sisällyttämisen, ILO:n keskeisten yleissopimusten tosiasiallista tunnustamista ja täytäntöönpanoa tukevat toimenpiteet sekä yhteistyön suuntaamisen uudelleen niin, että edistetään kansalaisyhteiskunnan sekä innovoinnin, kestävän kehityksen, kuluttajansuojan ja koulutuksen kaltaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden vahvistamista.

1.3   ETSK kehottaa assosiaatiosopimuksen osapuolia ja Chilessä toimivia toimivaltaisia kansainvälisiä organisaatioita antamaan kaiken tarvittavan institutionaalisen, poliittisen, operatiivisen ja taloudellisen tuen Chilen kansalaisyhteiskunnan organisaatioille niiden vahvistamiseksi ja valmiuksien kehittämiseksi, jotta niistä voi tulla päteviä toimijoita sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa että kansalaisvuoropuhelussa kansallisella tasolla ja unionin kansalaisyhteiskunnan vastapuoli kahdenvälisellä tasolla.

1.4   ETSK toteaa jälleen, että työnantajien ja ammattijärjestöjen työmarkkinavuoropuhelu on ensiarvoisen tärkeää, sillä se muodostaa perustan taloudelliselle ja sosiaaliselle konsensukselle, joka on välttämätön sosiaalisen yhteenkuuluvuuden luonnehtimaa kehitystä ajatellen, sekä lähtökohdan poliittisten päätöksentekijöiden sekä talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden välisen entistä laajemman kansalaisvuoropuhelun edistämiseksi. Tämän kaiken tulee johtaa vaurauden entistä parempaan uudelleenjakoon, entistä avoimempaan politiikkaan sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden entistä merkittävämpään rooliin.

1.5   ETSK tähdentää olevan tärkeää, että Chileen perustetaan talous- ja sosiaalineuvosto tai vastaava elin. Näin lisättäisiin mahdollisuuksia vahvistaa kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden sekä näiden toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten vuoropuhelua ja luotaisiin olosuhteet assosiaatiosopimuksen 10 artiklan mahdollisimman pikaiselle täytäntöönpanolle. ETSK on valmis antamaan näihin ponnisteluihin oman panoksensa vastaavanlaisista toimista muiden maiden kanssa hankkimansa kokemuksen pohjalta.

1.6   Kuten chileläisten organisaatioiden kanssa sovittiin komitean syyskuussa 2011 tekemän tiedonkeruumatkan yhteydessä, ETSK järjestää Chilen hallituksen ja EU:n tuella seminaarin, joka kokoaa yhteen Chilen kansalaisyhteiskunnan merkittävimmät toimijat. Seminaari järjestetään samanaikaisesti EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien seitsemännen tapaamisen kanssa (Santiago de Chilessä vuonna 2012). Seminaarissa tarkastellaan kiinnostusta ja keinoja luoda Chilen kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antava elin, joka voisi toimia ETSK:n vastapuolena assosiaatiosopimuksen 10 artiklan mukaisesti.

1.7   Lisäksi seminaarissa käsitellään muita, kansalaisyhteiskunnan toimijoita yhteisesti kiinnostavia aiheita, kuten mahdollisuuksia valmiuksien kehittämiseen, tarvetta jatkaa ja parantaa tietojenvaihtoa sekä mahdollisuutta organisoida tulevaisuudessa säännöllisesti muuta yhteistä toimintaa. Tämä yhteistyö edellyttää assosiaatiosopimuksen allekirjoittajaosapuolten taloudellista tukea.

2.   Chilen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne

2.1   Poliittinen tilanne

2.2   Taloudellinen tilanne

2.3   Yhteiskunnallinen tilanne

2.4   Chile kansainvälisessä nykytilanteessa

3.   EU:n ja Chilen suhteet

3.1   EU:n ja Chilen suhteet, jotka perustuvat vuonna 2002 tehtyyn assosiaatiosopimukseen, ovat yleisesti ottaen erinomaiset ja käsittävät laajan kirjon yhteyksiä ja koordinointia politiikan, kaupan ja yhteistyön alalla. EU:n ja Chilen alakohtainen vuoropuhelu kattaa tällä haavaa seuraavat aihealueet: aluepolitiikka, katastrofivalmius, tuleva kahdenvälinen yhteistyö, työllisyyspolitiikka ja ihmisoikeudet.

3.2   EU on yksi Chilen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja tärkein suorien ulkomaisten investointien lähde. EU:n ja Chilen välinen vapaakauppasopimus, joka on antanut merkittävän kasvusysäyksen kahdenväliselle kauppavaihdolle viime vuosikymmenellä, kattaa tavaroiden ja palvelujen kaupan, investoinnit, julkiset hankinnat ja kilpailun. EU on Chilen tärkein vientimarkkina-alue, ja Chilelle edullisen kauppataseen ylijäämä on 45 miljardia euroa. Assosiaatiosopimus ei kuitenkaan täytä sen herättämiä odotuksia työllisyyden, yhteistyön eikä kestävän kehityksen osalta.

3.3   Euroopan markkinoille tuodaan huomattavia määriä muun muassa maatalous- ja elintarvike-, viini- ja tupakka- sekä puuteollisuus- ja kuparialan tuotteita. Eurooppa on merkittävä puolivalmisteiden ja investointihyödykkeiden lähde Chilen taloudelle. Assosiaatiosopimuksen mukaan molemmat osapuolet etenevät maataloustuotteiden ja palvelujen kaupan vapauttamisessa.

3.4   Vuosina 2007–2013 EU osoittaa yhteensä 41 miljoonaa euroa Chilen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Vuonna 2010 päätökseen saatettu väliarviointi vahvisti sen, että on tarkoituksenmukaista säilyttää keskeiset painopistealat, toisin sanoen sosiaalinen yhteenkuuluvuus, innovointi ja kilpailukyky, korkeakoulutus ja ympäristö. Chilen kanssa harjoitettavassa kehitysyhteistyössä tulisi kuitenkin maan hyvän taloudellisen tilanteen johdosta suuntautua muihin tavoitteisiin. Chile itse peräänkuuluttaa toimia sellaisen strategisen suhteen luomiseksi, joka perustuu kumppanuuteen ja jossa suuntaudutaan entistä enemmän molempia osapuolia kiinnostaviin aiheisiin. Myös EU tarkastelee mahdollisuutta, että assosiaatiosopimusta vuonna 2012 tarkistettaessa mukaan sisällytetään tekijöitä, jotka ovat nykyistä enemmän yhteisten arvojen suuntaisia.

3.5   Chilen kansalaisyhteiskunnan arvio assosiaatiosopimuksen tuloksista ei ole erityisen myönteinen. Ammattijärjestöt, pk-yritykset, valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ja kuluttajajärjestöjen tapaiset kolmannen sektorin organisaatiot pitävät assosiaatiosopimusta lähes vapaakauppasopimuksen kaltaisena ja pahoittelevat, etteivät ne ole hyötyneet sopimuksesta edes yhteistyöhankkeiden alalla. Yhteistyöhankkeiden osalta ne arvostelevat hallitusta siitä, että se on ryhtynyt suoriin toimiin kuulematta edeltäkäsin organisaatioita, joiden oletetaan hyötyvän niistä. Organisaatiot vaativat kiinnittämään aiempaa suurempaa huomiota hankkeisiin, joissa vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa pitkällä aikavälillä, eriarvoisuuden torjuntaa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kulutusta sekä tuetaan järjestötoimintaa yksittäisten toimialojen sisällä (yrityskohtaisia ammattiliittoja on 12 000, ja pelkästään liikennealalla yrityksiä on 39 000). Olisi niin ikään toivottavaa, että unionin varoja osoitettaisiin valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden lisäksi myös kolmannen sektorin organisaatioille, kuten kuluttaja- ja pienyritysjärjestöille. Assosiaatiosopimuksen 10 artiklan ohella on muitakin artikloja, jotka koskevat yhteistyötä, esimerkiksi 41 ja 48 artiklat, joiden sisältöön kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat vaikuttaa rakentavalla tavalla.

3.6   EU on kuullut assosiaatiosopimuksen 11 artiklan nojalla Chilen kansalaisyhteiskuntaa sopimuksen täytäntöönpanosta muun muassa vuonna 2006 järjestetyn ensimmäisen sosiaalifoorumin yhteydessä sekä syyskuussa 2011 järjestetyn toisen sosiaalifoorumin puitteissa. Chileläiset sidosryhmät ovat osoittaneet suurta kiinnostusta tietojenvaihdon lisäämiseen eurooppalaisten sidosryhmien kanssa sekä assosiaatiosopimuksen 10 artiklan täytäntöönpanoon. Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto näyttävät panostavan päättäväisesti siihen, että kuulemisia jatketaan ja että kansalaisyhteiskunnan rooli asetetaan etusijalle.

4.   Chilen kansalaisyhteiskunta: nykytilanne ja yhteistyönäkymät

4.1   Chilen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden diagnoosi vuoropuhelusta ja osallistumisesta ei ole kovin mairitteleva. Niiden mielestä Chilessä ei ole poliittista tahtoa perustaa kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavaa elintä, osaksi poliittis-ideologisista syistä ja osaksi siksi, että sen pelätään muuttuvan kolmanneksi lainsäädäntävaltaa käyttäväksi kamariksi, joka kilpailisi nykyisten kamarien kanssa. Vaikka kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiin näytetään pidettävän eriasteisia ja -tyyppisiä yhteyksiä uusia säädöksiä valmisteltaessa, ne vaikuttavat hyvin heikosti jäsentyneiltä. Yleisesti ottaen valtakunnalliselta tasolta puuttuvat kansalaisten osallistumismekanismit, jotka mahdollistavat yhteiskunnallisten konfliktien kanavoinnin ja estävät nykyisen kaltaiset yhteiskunnalliset räjähdykset. Alue- ja paikallistason osalta on syytä todeta, että alue- ja kuntaviranomaisten edustavuus on puutteellinen, sillä keskushallinto nimeää ne suoraan.

4.2   Chilessä on kolme merkittävää ammatillista keskusjärjestöä. Suurin on Central Unitaria de Trabajadores (CUT), josta Central Autónoma de Trabajadores (CAT) ja Unión Nacional de Trabajadores (UNT) ovat irronneet. Sisäiset erimielisyydet estävät niiden keskinäisen sekä näiden kolmen ammattijärjestön ja työnantajien välisen koordinoidun vuoropuhelun. Ne ovat kuitenkin kaikki yhtä mieltä työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvistä vakavista epäkohdista Chilessä ja tukevat työmarkkinaosapuolten tehokkaiden vuoropuhelumekanismien luomista sekä Chilen talous- ja sosiaalineuvoston perustamista. Ne ovat myös samaa mieltä tarpeesta ottaa assosiaatiosopimuksen puitteissa käyttöön mekanismi, joka mahdollistaa vuoropuhelun unionin kansalaisyhteiskunnan kanssa.

4.3   Ammatillisen järjestäytymisen aste Chilessä on 12–13 prosenttia. Järjestäytymisaste on hyvin korkea kaivosteollisuudessa, pankkialalla ja kaupassa. Ammattijärjestöjen lukumäärä on erittäin suuri (noin 12 000), ja valtaosa ammattijärjestöistä on yrityskohtaisia. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Chilessä on näin ollen pirstoutunut. Ammattijärjestöillä ei ole etenkään alakohtaista neuvottelukapasiteettia, ja ammatillisten keskusjärjestöjen eripuraisuus estää vuoropuhelua edeltävän välttämättömän koordinoinnin. ILO:n käynnistämät kaksi vuoropuhelua CUT:n ja työnantajatahoa edustavan CPC:n (Confederación de la Producción y el Comercio) välillä eivät ole synnyttäneet riittävää luottamusta, jotta niistä olisi muodostunut pysyvä prosessi.

4.4   Chilen suurin työnantajajärjestöjen liitto on Confederación de la Producción y el Comercio (CPC), joka kattaa kaikki merkittävät Chilen talouden alat. CPC tekee yhteistyötä ammattijärjestöjen kanssa käymällä yksittäisiä vuoropuheluja ja ILO:n kanssa ihmisarvoista työtä käsittelevässä kolmikantaelimessä. Ammattijärjestöjen kanssa ei ole kuitenkaan koskaan käsitelty talous- ja sosiaalineuvoston mahdollista perustamista eikä työelämän suhteita koskevan järjestelmällisen vuoropuhelun käynnistämistä. Conupia-järjestö edustaa Chilen pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

4.5   Chilen pienteollisuus on alikehittynyt, heikosti järjestäytynyt ja kilpailukyvyltään heikko, ja sen tilanne on epävarma. Alalla maksetaan alhaisia palkkoja, eikä se kuulu vientisektorin piiriin. Alan osuus talouden virallisen ja epävirallisen sektorin työllisyydestä on kuitenkin 80 prosenttia. Sitä vastoin Chilessä on suuri keskittymä muutamia harvoja merkittäviä taloudellisia toimijoita, joilla on huomattava vaikutus kansalaisiin, esimerkiksi pankkiala, ja joiden sääntely on vähäistä.

4.6   Conadecus ja Odecu ovat tärkeimmät kuluttajajärjestöt. Niiden rooli ja vaikutus yhteiskunnassa on kuitenkin hyvin vähäinen. Molemmat järjestöt vaativat entistä täysipainoisempaa osallistumista EU:n yhteistyöhankkeisiin assosiaatiosopimuksen puitteissa.

5.   Päätelmät

5.1   ETSK katsoo, että vaikka assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoon ei liity merkittäviä ongelmia, sopimusta on ajantasaistettava muun muassa sisällyttämällä kauppaa koskevaan osioon kestävää kehitystä käsittelevä luku viimeaikaisten kauppasopimusten mukaisesti. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on olennainen osatekijä ylläpidettäessä suhteita, jotka perustuvat taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien, työntekijöiden oikeuksien sekä ympäristö- ja kuluttajaoikeuksien kunnioittamiseen. Yhteistyötä käsittelevässä luvussa tulisi puolestaan helpottaa yhteiskunnallis-taloudellisten toimijoiden vahvistamista ja osallistumista ja suunnata niiden tavoitteita uudelleen perinteisestä kehitysyhteistyöstä muihin, koulutuksen, innovoinnin ja tuotantorakenteen kehittämisen kaltaisiin aloihin, jotka kiinnostavat enemmän molempia osapuolia. ETSK katsoo, että Chilen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on osallistuttava assosiaatiosopimuksen arviointiprosessiin.

5.2   ETSK ilmoittaa olevansa valmis tekemään EU:n kanssa yhteistyötä Chilen kanssa harjoitettavan alakohtaisen vuoropuhelun puitteissa koulutuksen, yritysten sosiaalisen vastuun, kestävän kehityksen, työmarkkinavuoropuhelun, työllisyyden, kuluttajansuojan ja -valistuksen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kaltaisissa olennaisissa kysymyksissä.

5.3   ETSK ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Chilen viranomaiset sekä hallitus- että parlamenttitasolla ovat tunnustaneet jättäneensä noudattamatta assosiaatiosopimuksen 10 artiklaa ja ovat julkisesti ilmoittaneet aikomuksestaan korjata tämä epäkohta. Komitea on lisäksi pannut merkille Chilen hallituksen viimeaikaiset suunnitelmat luoda järjestelmällisesti tiedotus- ja kuulemismekanismeja kansalaisyhteiskuntaa varten kaikilla hallinnonaloilla. ETSK on tyytyväinen tähän pyrkimykseen, mutta suhtautuu – asianmukaisen varovasti – jossain määrin varauksellisesti ehdotuksiin, joissa näytetään tähdättävän ennemminkin tiettyjen kysymysten tai alojen mukaan suunnattujen tilapäisten ja hajanaisten mekanismien lisäämiseen kuin sellaisen kattavan ja yksittäisen neuvoa-antavan elimen perustamiseen, joka täydentäisi tietyllä osa-alueella toimivia elimiä.

5.4   ETSK katsoo, että Chilen kansalaisyhteiskunta tarvitsee poliittisen tuen ja sisäisten toimien osalta valtavia ponnisteluita keskeisten organisaatioiden vahvistamiseksi ja niiden valmiuksien lisäämiseksi, jotta ne voidaan tunnustaa rakentaviksi toimijoiksi sekä yleisen institutionaalisen kuulemisen (kansalaisvuoropuhelu) että työelämän suhteiden (työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu) puitteissa.

5.5   ETSK kannattaa sitä, että kansalaisyhteiskunnan osallistumista varten perustetaan chileläinen institutionaalinen elin, joka kuvastaa chileläisen yhteiskunnan moniarvoisuutta. Sen tulisi perustua ETSK:n tavoin siinä edustettujen organisaatioiden edustavuuden, riippumattomuuden ja legitiimiyden periaatteisiin. ETSK:n kokemus osoittaa, että jotta onnistuttaisiin luomaan tämänkaltainen elin, on ensiarvoisen tärkeää, että kansalaisyhteiskunnan eri sektorit pyrkivät yhteisymmärrykseen. ETSK on valmis ja kykenevä antamaan näihin ponnisteluihin oman panoksensa vastaavanlaisista toimista muiden maiden kanssa hankkimansa kokemuksen pohjalta. Tämänsuuntaisia myönteisiä esimerkkejä Latinalaisessa Amerikassa ovat yhteistyö Brasilian talous- ja yhteiskuntaelämän kehittämisneuvoston, Keski-Amerikan integraatiojärjestelmän neuvoa-antavan komitean (CC-SICA) sekä Mercosurin neuvoa-antavan talous- ja sosiaalifoorumin kaltaisten kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavien elinten kanssa.

5.6   ETSK:n mielestä vallitseva yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja nykyiset protestiliikkeet Chilessä ovat lisäperuste luoda merkittäviä kanavia, jotta varmistetaan vuoropuhelu sekä kansalaisyhteiskunnan osallistuminen neuvoa-antavassa roolissa päätöksiin ja julkisen sektorin politiikkoihin.

5.7   Neuvoa-antava elin helpottaisi myös unionin ja Chilen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden suhteiden kehittämistä ja olisi myönteinen askel vahvistettaessa EU:n ja Chilen suhteita niin, että perustetaan mahdollisimman pian assosiaatiosopimuksen 10 artiklan mukainen neuvoa-antava sekakomitea.

5.8   EU:n ja Chilen neuvoa-antavan yhteiskomitean tulisi osaltaan edistää assosiaatiosopimuksen kehittämistä, jatkotoimia ja täytäntöönpanoa. Sen tehtävänä olisi antaa lausuntoja assosiaatiokomitean tai assosiaationeuvoston esittämien lausuntopyyntöjen pohjalta kaikista assosiaatiosopimuksen kattamista kysymyksistä. Lisäksi se voisi valmistella oma-aloitteisesti lausuntoja tai laatia suosituksia sopimukseen liittyvistä kysymyksistä. Neuvoa-antava yhteiskomitea järjestäisi siinä tarkoituksessa yhden vuotuisen kokouksen EU–Chile-yhteisneuvoston kanssa.

5.9   ETSK on kiitollinen EU:n ja Chilen parlamentaarisen sekavaliokunnan osoittamasta kiinnostuksesta ja tuesta assosiaatiosopimuksen 10 artiklan täytäntöönpanoon. Parlamentaarisen sekavaliokunnan ja neuvoa-antavan yhteiskomitean tulisi ylläpitää joustavia ja säännöllisiä yhteyksiä näkemysten vaihtamiseksi sopimuksen jatkotoimista.

(1)  Noin 4,6 prosenttia väestöstä, valtaosaltaan Mapuche-heimoon kuuluvia.

(2)  Lähde: OECD ja vuonna 2009 toteutettu kansallinen sosioekonominen kysely – www.ministeriodesarrollosocial.gob.cl.

(3)  Michelle Bachelet, Juan Somavía ja José Miguel Insulza, vastaavassa järjestyksessä.