KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Seitsemäs kertomus eräiden kolmansien maiden vastavuoroisuusperiaatteen vastaisesti ylläpitämästä viisumipakosta

SISÄLLYSLUETTELO

1........... Johdanto........................................................................................................................ 4

2........... Komission kuudennen vastavuoroisuutta koskevan kertomuksen jälkeen saavutetut tulokset.... 5

2.1........ Australia......................................................................................................................... 5

2.2........ Brasilia........................................................................................................................... 6

2.3........ Brunei............................................................................................................................ 7

2.4........ Kanada.......................................................................................................................... 8

2.5........ Japani........................................................................................................................... 10

2.6........ Yhdysvallat................................................................................................................... 11

3........... Päätelmät..................................................................................................................... 15

LIITE......................................................................................................................................... 16

1.           Johdanto

EU:n yhteisen viisumipolitiikan perusväline on 15 päivänä maaliskuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001[1] luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään (asetuksen liite I, ns. negatiivinen luettelo), ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (asetuksen liite II, ns. positiivinen luettelo). Asetuksessa säädetään vastavuoroisuusmekanismin käytöstä tapauksissa, joissa positiivisessa luettelossa oleva kolmas maa pitää viisumivaatimuksen voimassa tai ottaa sen käyttöön yhden tai useamman jäsenvaltion kansalaisten osalta.

Nykyinen viisumeja koskeva vastavuoroisuusmekanismi otettiin käyttöön 2 päivänä kesäkuuta 2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY) 851/2005[2], jolla muutettiin neuvoston asetusta (EY) N:o 539/2001. Jos positiivisessa luettelossa oleva kolmas maa ottaa viisumivaatimuksen käyttöön yhden tai useamman jäsenvaltion kansalaisten osalta, komission on mekanismin puitteissa toteutettava toimia viisumivapauden palauttamiseksi kyseisen kolmannen maan osalta ja sen on toimitettava neuvostolle kertomus, johon voidaan liittää ehdotus viisumivaatimuksen palauttamisesta kyseisen kolmannen maan kansalaisten osalta. Lisäksi komission on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahdesti vuodessa kertomukset vastavuoroisuusperiaatteen vastaisista tilanteista ja tarvittaessa niihin liittyvät ehdotukset.

Komissio on antanut tähän mennessä kuusi määräaikaiskertomusta[3] vastavuoroisuudesta, ja ne osoittavat, että nykyinen vastavuoroisuusmekanismi on varsin tehokas: komission ja asianomaisten jäsenvaltioiden toimilla on saatu vähennettyä huomattavasti vastavuoroisuusmekanismin tai vuoden 2005 liittymissopimuksen[4] voimaan tullessa vallinneita vastavuoroisuusperiaatteen vastaisia tilanteita, joita oli 18:n kolmannen maan kanssa kaikkiaan lähes sata.

Kuuden määräaikaiskertomuksen lisäksi komissio antoi heinäkuussa 2009 yhden erillisen kertomuksen[5] Kanadan uudelleen käyttöön ottamasta, Tšekin kansalaisia koskevasta viisumivaatimuksesta. Tämä on ainoa tapaus, jossa positiivisessa luettelossa mainittu kolmas maa on ottanut EU:n jäsenvaltion kansalaisia koskevan viisumivaatimuksen uudelleen käyttöön nykyisen vastavuoroisuusmekanismin tultua voimaan vuonna 2005.

Komission kertomukset vastavuoroisuusperiaatteesta ovat toistaiseksi osoittaneet, että vastavuoroisuusperiaatteen vastaisia tilanteita on enää vähän. Komissio totesi kuudennessa kertomuksessaan vastavuoroisuudesta seuraavaa:

”Kahdessa muussa tapauksessa, joissa viisumivapaus ei ole vastavuoroinen, eli Yhdysvaltojen (Bulgarialle, Kyprokselle, Romanialle ja Puolalle asetettu viisumivaatimus) ja Kanadan tapauksessa (Bulgarialle ja Romanialle asetettu viisumivaatimus) EU joutuu ottamaan kantaa näiden kolmansien maiden nykyisessä lainsäädännössä vastavuoroisuudelle asetettuihin rajoituksiin. Yhdysvallat ja Kanada nimittäin katsovat, etteivät asianomaiset EU:n jäsenvaltiot täytä niiden lainsäädännössä yksipuolisesti asetettuja edellytyksiä viisumivapauden saamiselle (ne eivät esimerkiksi myönnä biometrisiä passeja eivätkä täytä viisumihakemusten hylkäämisrajoja ja/tai yli viisuminsa voimassaoloajan oleskelleiden kansalaisten osuutta koskevaa rajaa).”

Tämän vuoksi komissio kehotti Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja jäsenvaltioita pohtimaan, kuinka näitä vastavuoroisuusperiaatteen vastaisia tapauksia olisi käsiteltävä jatkossa.

Euroopan parlamentti esitti maaliskuussa 2011 kannanoton[6], jossa se toivoi muun muassa nykyisen vastavuoroisuusmekanismin tarkistamista.

Komissio teki 24. toukokuuta 2011 ehdotuksen neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2011[7] muuttamisesta. Se ehdotti siinä, että nykyistä vastavuoroisuusmekanismia muutetaan Lissabonin sopimuksen mukaisesti lisäämällä siihen Euroopan parlamentti yhdeksi päätöksentekijäksi. Joidenkin jäsenvaltioiden ehdotuksesta ja ottaen huomioon Euroopan parlamentin toive uudesta vastavuoroisuusmekanismista, Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa keskustellaan parhaillaan nykyisen mekanismin tehostamisesta tavalla, joka olisi täysin perussopimusten määräysten mukainen. Uudella tarkistetulla mekanismilla olisi etenkin pyrittävä nopeuttamaan ja tehostamaan toimia siinä tapauksessa, että positiivisessa luettelossa oleva kolmas maa ottaa käyttöön viisumivaatimuksen yhden tai useamman jäsenvaltion osalta.

Nykyistä vastavuoroisuusmekanismia koskevien säännösten mukaisesti tässä seitsemännessä kertomuksessa tarkastellaan, mitä tuloksia 5. marraskuuta 2010 annetun kuudennen kertomuksen jälkeisistä toimista on saatu pyrittäessä täyteen viisumivapauden vastavuoroisuuteen kaikkien positiivisessa luettelossa olevien kolmansien maiden kanssa.

2.           Komission kuudennen vastavuoroisuutta koskevan kertomuksen jälkeen saavutetut tulokset

2.1.        Australia

Tilanne kuudennen kertomuksen aikaan

Kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaiset ovat voineet käyttää eVisitor-järjestelmää[8] 27. lokakuuta 2008 alkaen. Komissio katsoi, että eVisitor-järjestelmä tarjoaa kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaisille periaatteessa tasavertaisen kohtelun. Neljännesvuosittaisista eVisitor-järjestelmää koskevista raporteista kuitenkin ilmenee, että rehellisyyskysymysten vuoksi joidenkin jäsenvaltioiden kansalaisten hakemukset käsitellään Australiassa pääosin manuaalisesti, jotta ne voidaan tarkastaa tavallista perusteellisemmin. Tämän vuoksi komissio sitoutui seuramaan jatkossakin tiiviisti eVisitor-hakemusten käsittelyä. Komissio esittää erillisessä asiakirjassa arvionsa siitä, vastaako eVisitor-järjestelmä Schengen-viisumihakemusmenettelyä.

Nykytilanne

Kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaiset käyttävät eVisitor-järjestelmää, vaikka tiettyjen jäsenvaltioiden kansalaisten hakemukset käsitellään pääosin manuaalisesti, jotta Australian viranomaiset voivat tarkastaa ne tavallista perusteellisemmin.

eVisitor-hakemusten käsittely

Australia on toimittanut komissiolle säännöllisesti neljännesvuosiraportit eVisitor-luvan hakutilastoista 1. heinäkuuta 2010 ja 30. syyskuuta 2011 väliseltä ajalta.

Neljännesvuosiraporttien mukaan itsepalvelujärjestelyn keskimääräinen prosenttiosuus on hyvin korkea (86,36 prosenttia). Itsepalvelujärjestelmä toimii siten, että eVisitor-hakemus tarkastetaan automaattisesti, ja jos hakemus hyväksytään tarkastusten perusteella, eVisitor-lupa myönnetään yleensä minuuttien kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Bulgaria ja Romania olivat jäsenvaltiot, joissa itsepalvelujärjestelyn osuus oli pienin, ja se vielä väheni tarkastelujakson aikana. Sen osuus oli niiden molempien osalta 37 prosenttia 1. heinäkuuta 2010 ja 30. syyskuuta 2010 välistä aikaa koskevassa neljännesvuosiraportissa ja laski 1.7.2011 ja 30.9.2011 välisenä aikana 18 prosenttiin Bulgarian ja 23 prosenttiin Romanian osalta. Havaittuaan bulgarialaisten ja romanialaisten viisuminhakijoiden osalta rehellisyyteen liittyviä ongelmia Australia päätti käsitellä suuremman osan heidän hakemuksistaan manuaalisesti. Tämän vuoksi nämä hakemukset tutkitaan, ja eVisitor-lupa myönnetään/evätään 2–10 työpäivän kuluessa.

Lisäksi raporteista ilmeni, että muutettujen viisumien osuus (Modified Non-Return Rate, MNRR) oli jäsenvaltioiden keskuudessa suurin Bulgarialla, Latvialla, Liettualla ja Romanialla. MNRR:llä tarkoitetaan niiden Australiaan saapuneiden vierailijoiden prosenttiosuutta, joiden alkuperäisen viisumin voimassaoloaika on päättynyt tarkastelujakson aikana ja jotka joko oleskelevat Australiassa laittomasti, ovat poistuneet Australiasta vanhentuneella viisumilla tai ovat hakeneet toista viisumia, jota ei katsota Australian edun mukaiseksi. Korkein MNRR on vaihdellut huomattavasti neljännesvuosittaisesta tarkastelujaksosta toiseen. Korkein MNRR oli 1. lokakuuta ja 31. joulukuuta 2010 välisellä kaudella Latvian 9,84 prosenttia, 1. huhtikuuta ja 30. kesäkuuta 2011 välisellä kaudella Liettuan 4,45 prosenttia ja 1. heinäkuuta ja 30. syyskuuta 2011 välisellä kaudella Romanian 4,45 prosenttia. Keskimääräinen MNRR oli 0,62–1,69 prosenttia.

EU:n ja Australian ylemmät virkamiehet keskustelivat 28. marraskuuta 2011 maahanmuutto-, turvapaikka- ja monimuotoisuuskysymyksistä, ja sen yhteydessä sovittiin Australian viranomaisten aloitteesta, että Australia toimittaa tulevaisuudessa komission pyynnöstä erillisiä raportteja eVisitor-hakemustilastoista, jotta komissio voi jatkaa näiden hakemusten käsittelyn tarkkailua.

Kuten jo kuudennessa kertomuksessa todettiin, arvio siitä, vastaako eVisitor-järjestelmä Schengen-viisumihakemusmenettelyä, esitetään erillisessä asiakirjassa samaan aikaan kuin arvio ESTA-säädöksestä (electronic system for travel authorization, ks. 2.6.) näiden järjestelmien samankaltaisuuden vuoksi.

Arviointi

Siirtyminen eVisitor-järjestelmän käyttöön on tehnyt kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaisten kohtelusta periaatteessa tasavertaista. Lisäksi itsepalvelujärjestelyn keskimääräinen prosenttiosuus on edelleen erittäin suuri. Nykyinen tilanne ei aiheuta ongelmia EU:n kansalaisille. Komissio kuitenkin jatkaa eVisitor-hakemusten käsittelyn tarkkailua viimeistelläkseen arvion siitä, vastaako eVisitor-järjestelmä Schengen-viisumihakemusmenettelyä.

2.2.        Brasilia

Tilanne kuudennen kertomuksen aikaan

EU ja Brasilia parafoivat huhtikuussa 2010 tavallisten passien haltijoiden sekä diplomaattipassien, virkapassien tai erityispassien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevat viisumivapaussopimukset. Komissio pyrki saamaan molemmat sopimukset ratifioitua Euroopan unionissa nopeasti ja sitoutui seuraamaan Brasilian ratifiointiprosessia taatakseen kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisille viisumivapauden Brasiliaan matkustettaessa.

Nykytilanne

EU ja Brasilia allekirjoittivat 8. marraskuuta 2010 tavallisten passien haltijoiden sekä diplomaattipassien, virkapassien tai erityispassien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevat viisumivapaussopimukset.

Neuvosto antoi 24. helmikuuta 2011 päätökset molempien lyhytaikaista oleskelua koskevien viisumivapaussopimusten tekemisestä Brasilian kanssa, ja Brasilialle ilmoitettiin asiasta välittömästi.

Brasilian hallitus hyväksyi 7. joulukuuta 2010 diplomaattipassien, virkapassien tai erityispassien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen. Sopimus tuli voimaan 1. huhtikuuta 2011, ja täysimääräinen vastavuoroisuus saavutettiin näiden passien haltijoiden osalta.

Komissio lähetti kesäkuussa 2011 Brasilian ulkoministerille kirjeen, jossa se tiedusteli, missä vaiheessa tavallisten passien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen ratifiointimenettely Brasiliassa on. Komissio pyysi Brasilian viranomaisia osoittamaan sopimuksen mahdollisimman pikaisella ratifioinnilla sitoutumisensa viisumivapauden myöntämiseen kaikille EU:n kansalaisille, mukaan luettuina ne neljä jäsenvaltioita (Kypros, Viro, Latvia ja Malta), joiden pääsy Brasiliaan edellyttää edelleen viisumia.

Tavallisten passien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskeva viisumivapaussopimus toimitettiin Brasilian kongressille ratifioitavaksi vasta 3. lokakuuta 2011. Kummatkin osapuolet korostivat Brysselissä 4. lokakuuta 2011 pidetyssä EU:n ja Brasilian huippukokouksessa tämän sopimuksen mahdollisimman varhaisen voimaantulon tärkeyttä.

Edustajainhuoneen hyväksyttyä sopimuksen 19. huhtikuuta 2012 ja senaatin 27. kesäkuuta 2012 Brasilian ratifiointiprosessi on saatu päätökseen. Brasilian toimitettua ratifiointia koskevan ilmoituksen EU:n ja Brasilian viisumivapaussopimus, joka koskee tavallisten passien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua, tuli voimaan 1. lokakuuta 2012.

Arviointi

Komissio on tyytyväinen siihen, että EU:n ja Brasilian viisumivapaussopimus, joka koskee diplomaattipassien, virkapassien tai erityispassien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2011. Komissio on tyytyväinen myös siihen, että Brasilia saattoi päätökseen tavallisten passien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen ratifioinnin, kun edustajainhuone hyväksyi sen 19. huhtikuuta 2012 ja senaatti 27. kesäkuuta 2012. Komissio on tyytyväinen siihen, että sopimus on pantu täysimääräisesti täytäntöön 1. lokakuuta 2012, millä on taattu täysin vastavuoroinen viisumivapaus Brasilian kanssa. Tämä koskee myös niiden neljän jäsenvaltion kansalaisia, joilta aiemmin vielä vaadittiin viisumi lyhytaikaista Brasiliassa oleskelua varten.

2.3.        Brunei

Tilanne kuudennen kertomuksen aikaan

Kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisilla on 30 päivän viisumivapaus. Viisumivapautta voidaan jatkaa paikallisesti kahdella 30 päivän jaksolla siten, että viisumivapaan oleskelun kesto voi olla yhteensä 90 päivää. Komissio pyysi 24. kesäkuuta 2010 virallisesti Brunein viranomaisia myöntämään EU:n kansalaisille täyden vastavuoroisuuden mukaisen 90 päivän viisumivapauden.

Nykytilanne

Brunein viranomaiset ilmoittivat 30. syyskuuta 2011 päivätyssä vastauskirjeessään komission 24. kesäkuuta 2010 päivättyyn kirjeeseen, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille on vastedes myönnetty täyden vastavuoroisuuden mukainen 90 päivän viisumivapaa oleskeluoikeus Bruneissa.

Komissio pyysi virallisesti 5. tammikuuta 2012 Brunein viranomaisia laajentamaan 90 päivän viisumivapauden myös Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaisiin, joista Islannin ja Norjan kansalaisilla on jo 30 päivän ja Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilla 14 päivän viisumivapaus. Brunein viranomaiset ilmoittivat 15. lokakuuta 2012 päivätyllä kirjeellä komissiolle, että myös Islannin, Norjan ja Sveitsin kansalaisilla on 90 päivän viisumivapaa oleskeluoikeus Bruneissa.

Arviointi

Komissio on tyytyväinen Brunein päätökseen täyden vastavuoroisuuden mukaisesta 90 päivän viisumivapaudesta kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisille 30. syyskuuta 2011 alkaen. Se on myös tyytyväinen 90 päivän viisumivapauden ulottamiseen koskemaan Islannin, Norjan ja Sveitsin kansalaisia 15. lokakuuta 2012 alkaen. Komissio aikoo esittää Brunein viranomaisille virallisen pyynnön laajentaa 90 päivän viisumivapaus myös Liechtensteinin kansalaisiin.

2.4.        Kanada

Tilanne kuudennen kertomuksen aikaan

Kanada ja Tšekki sopivat Kanadan ja Tšekin välisessä asiantuntijaryhmässä toimenpidesuunnitelmasta. Kanada sitoutui siinä tekemään ennen vuoden 2010 loppua Tšekkiin tiedonkeruumatkan, jonka yhteydessä saattaa avautua käytännön mahdollisuuksia siihen, että Kanada palauttaisi Tšekin kansalaisten viisumivapauden. Lisäksi Kanada ilmoitti, että uudistetun pakolaislain (Balanced Refugee Reform Act) täytäntöönpanosäännökset on määrä antaa vuoden 2011 loppuun mennessä, jolloin laki tulee voimaan.

Komissio lupasi seurata tarkasti Kanadan ilmoittamien toimenpiteiden, etenkin Tšekkiin tehtävän tiedonkeruumatkan, toteutusta. Komissio odotti Kanadan poistavan Tšekin kansalaisten viisumivelvollisuuden pikaisesti toimenpidesuunnitelmassa aiemmin tekemiensä lupausten mukaisesti, jos matkan tulokset ovat myönteisiä. Komissio huomautti Tšekin, Kanadan ja komission sopineen 15. maaliskuuta 2010 pidetyn toisen asiantuntijakokouksen pöytäkirjassa, ”ettei viisumivaatimuksen poistamisen edellytykseksi pitäisi asettaa Kanadan uuden turvapaikkalainsäädännön antamista, koska uutta lainsäädäntöä ei voida panna täytäntöön ennen vuotta 2013; ehdotetun toimenpidesuunnitelman täytäntöönpano mahdollistaa sen, että Kanada voi poistaa viisumivaatimuksen jo ennen uuden turvapaikkalainsäädäntönsä voimaantuloa”.

Bulgaria ja Romania eivät vielä täyttäneet kaikkia edellytyksiä Kanadan viisumivapaudelle. Komissio lupasi seurata tilannetta tarkasti ja jatkaa Kanadan kanssa keskusteluja, jotta edistyttäisiin Bulgarian ja Romanian kansalaisia koskevien viisumivaatimusten poistamisessa.

Nykytilanne

Kanada toteutti tiedonkeruumatkan Tšekkiin 31. tammikuuta ja 4. helmikuuta 2011 välisenä aikana. Komissio pyysi EU:n Kanadan-edustuston virallisella yhteydenotolla 23. marraskuuta 2011 sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon ja varaministeri Neil Yeatesin kokouksessa 17. tammikuuta 2012 Kanadaa raportoimaan tiedonkeruumatkasta kaikissa tilaisuuksissa ja kaikilla tasoilla, myös komissaari Cecilia Malmströmin ja Kanadan maahanmuutto-, kansalaisuus- ja monikulttuurisuusministeri Jason Kenneyn tapaamisessa 30. elokuuta 2011.

Kanadan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 30. elokuuta 2011, että uudistetun pakolaislain täytäntöönpanoa oli lykätty joulukuusta 2011 kesäkuuhun 2012.

Toukokuussa 2011 järjestettyjen yleisvaalien jälkeen Kanadaan muodostettu uusi enemmistöhallitus esitti 16. helmikuuta 2012 uuden maahanmuuttolakiluonnoksen Protecting Canada's Immigration System Act muun muassa EU-kansalaisten perusteettomien turvapaikkahakemusten vuoksi. Sillä pyritään ehkäisemään Kanadan maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä, vähentämään perusteettomien turvapaikkahakemusten järjestelmään aiheuttamaa painetta sekä lyhentämään käsittelyaikoja ja purkamaan hakemusruuhkaa. Siinä ehdotetaan muun muassa merkittävää lyhennystä turvapaikkahakemusten käsittelyaikaan tiettyjen, turvallisiksi katsottujen lähtömaiden (Designated Country of Origin, DCO) osalta. Luultavasti suurin osa EU:n jäsenvaltioista määritellään DCO-maiksi.

Kanada toimitti 8. maaliskuuta 2012 komissiolle suunnitteluasiakirjan mahdollista EU:n ja Kanadan turvapaikkahakemusten hallintaa koskevaa sopimusta silmällä pitäen. Kanadan mielestä tällaisen sopimuksen tekeminen auttaisi sen ongelman ratkaisussa, että EU-kansalaiset tekevät paljon perusteettomia turvapaikkahakemuksia, jolloin Kanada voisi poistaa viisumivaatimuksen Bulgarian, Tšekin ja Romanian kansalaisilta. Komissio on sittemmin käynyt ylempien kanadalaisvirkamiesten kanssa alustavaa keskustelua suunnitteluasiakirjasta ja tuonut esiin, että Kanadan ehdottama mekanismi ei ole toteuttamiskelpoinen useista lainsäädännöllisistä ja poliittisista syistä. Sopimus olisi ensinnäkin ristiriidassa sen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen kirjatun perusperiaatteen kanssa, että jäsenvaltiot tunnustavat toisensa turvallisiksi lähtömaiksi. Se olisi ristiriidassa myös yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toiminnan kanssa. Perussopimuksissa ei myöskään ole oikeusperustaa sille, että EU tekisi kolmannen maan kanssa sopimuksen, joka koskee EU:n kansalaisten turvapaikkahakemuksia kyseiseen kolmanteen maahan.

Uusi maahanmuuttolaki annettiin 28. kesäkuuta 2012. Se pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan kun tarkentavat säädökset ja toimintaohjeet on laadittu ja tehtäviin on palkattu ja koulutettu lisähenkilöstöä. Tietyt uuteen lakiin sisältyvät toimenpiteet otettiin käyttöön heti lain antamisen jälkeen, mutta osa tulee voimaan myöhemmin tänä vuonna Kanadan hallituksen vahvistamana päivänä[9]. Pakolaislaki Balanced Refugee Reform Act, jonka suunniteltiin tulevan voimaan 29. kesäkuuta 2012, hylättiin.

Kanadan viranomaiset ovat korostaneet, että uusi laki auttaa vähentämään vetotekijöitä mutta nykyiseen epätyydyttävään tilanteeseen johtaneet työntötekijät pysyvät ennallaan. Tämän vuoksi ne katsovat, että ongelman ratkaisu edellyttää lisätoimenpiteitä yhdessä EU:n kanssa. Komissio ja Kanada päättivät käydä epävirallisia teknisiä asiantuntijaneuvotteluja etsiäkseen vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, joiden avulla EU-kansalaisten perusteettomien turvapaikkahakemusten ongelma saataisiin ratkaistua. Ensimmäiset tekniset neuvottelut käytiin 25. kesäkuuta 2012. Komissio toimitti Kanadan viranomaisille tarkkoja tietoja asiaan liittyvien EU-politiikkojen pääperiaatteista, jotta voitaisiin kartoittaa mahdollisuuksia jatkotoimiin. Kanadan viranomaiset ilmoittivat, että uuden maahanmuuttolain täytäntöönpanoprosessi saatetaan päätökseen ennen vuoden 2012 loppua.

Arviointi

Tšekin kansalaisia koskevien viisumiongelmien osalta komissio pitää valitettavana, ettei Kanada ole toimittanut sille tähän mennessä raporttia tiedonkeruumatkasta Tšekkiin eikä muutakaan soveltuvaa perustaa Tšekin, Kanadan ja komission yhteistyölle sovitun toimenpidesuunnitelman puitteissa.

Tämän ongelman ratkaisemattomuudella saattaa olla epäsuotuisa vaikutus parhaillaan neuvoteltavien EU:n ja Kanadan tärkeiden sopimusten hyväksymis- ja ratifiointiprosessiin. Komissio kiinnittää tässä yhteydessä huomiota Euroopan parlamentin maaliskuussa 2011 esittämään kannanottoon ”Tšekin kansalaisten eriarvoista asemaa koskeva solidaarisuus Kanadan otettua viisumit yksipuolisesti käyttöön”[10], jossa Euroopan parlamentti toivoo Kanadan poistavan viisumivaatimukset kolmen jäsenvaltion kansalaisilta mahdollisimman nopeasti ja korostaa, että ellei vastavuoroisuuden rikkomista ratkaista nopeasti, EU ryhtyy todennäköisesti samankaltaisiin vastatoimiin. Kannanotossa mainitaan lisäksi, että ongelma voi uhata EU:n ja Kanadan välisen kattavan talous- ja kauppasopimuksen tulevaa ratifiointia.

Komissio katsoo, että Kanadan uuden, 28. kesäkuuta 2012 hyväksytyn maahanmuuttolain säännökset ja etenkin päätös määritellä EU:n jäsenvaltiot turvallisiksi lähtömaiksi ja käsitellä niiden kansalaisten hakemukset nopeutetulla menettelyllä, ehkäisevät tulevaisuudessa perusteettomia turvapaikkahakemuksia EU-kansalaisilta. Komissio odottaakin Kanadan poistavan viisumivaatimuksen Tšekin kansalaisilta heti kun asiaan liittyvät uuden lain säännökset tulevat voimaan.

Komission ja Kanadan 25. kesäkuuta 2012 käymien epävirallisten teknisten asiantuntijaneuvottelujen yhteydessä komissio sitoutui kartoittamaan mahdollisuuksia läheisempään yhteistyöhön sekä vaihtoehtoisia ehdotuksia yhdessä Kanadan kanssa ja täysin koordinoidusti kyseisten jäsenvaltioiden kanssa, jotta EU:sta peräisin olevien turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Kanadassa voitaisiin puuttua. Näiden läheisempien yhteistyötoimien ei pitäisi kuitenkaan olla ennakkoehto sille, että Kanada poistaa viisumivaatimuksen.

Komissio aikoo edelleen pitää vastavuoroisuuden puuttumista esillä ollessaan yhteydessä Kanadan viranomaisiin, jotta täysimääräinen vastavuoroisuus saavutettaisiin mahdollisimman pian.

2.5.        Japani

Tilanne kuudennen kertomuksen aikaan

Kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset voivat matkustaa Japaniin viisumitta. Romanian kansalaisia koskevasta viisumivaatimuksesta luovuttiin kuitenkin vain väliaikaisesti 1. syyskuuta 2009 ja 31. joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi.

Komissio oli toiveikas, että Japanin maahanmuuttoviraston arvio Romanian kansalaisille myönnetyn väliaikaisen viisumivapauden ensimmäisestä voimassaolovuodesta syyskuusta 2009 elokuuhun 2010 saisi Japanin muuttamaan viisumivapauden väliaikaisesta pysyväksi.

Nykytilanne

Kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset voivat edelleen matkustaa Japaniin viisumivapaasti. Romanian kansalaisten viisumivapaus on kuitenkin edelleen väliaikainen. Japani päätti Romanian kansalaisille myönnetyn väliaikaisen viisumivapauden ensimmäisestä voimassaolovuodesta (syyskuusta 2009 elokuuhun 2010) tehdyn arvioinnin perusteella jatkaa väliaikaisen viisumivapauden soveltamista toisella kaudella (syyskuusta 2010 joulukuuhun 2011). Japani totesi eräitä ongelmia Romanian kansalaisten maahantuloa ja/tai oleskelua koskevien ehtojen täyttämisessä.

Vastauksena Japanin mainitsemiin ongelmiin Romanian hallinto- ja sisäasiainministeriö lähetti Romanian Japanin-suurlähetystöön lähetystöavustajan ja Romanian viranomaiset toteuttivat tiedotuskampanjan Japaniin matkustamisen ja siellä oleskelun ehdoista, kuten väliaikaisen viisumivapauden ehdoissa edellytettiin.

Komissio järjesti kahdenvälisiä kokouksia Japanin viranomaisten kanssa 26. heinäkuuta 2011 ja 7. joulukuuta 2011 sekä teknisen kolmikantakokouksen Romanian ja Japanin viranomaisten kanssa 10. marraskuuta 2011 keskustellakseen Japanin esittämistä ongelmista, joita liittyy Romanian kansalaisten sääntöjenvastaiseen maahantuloon ja/tai oleskeluun. Komissio pyysi, että Japanin viranomaiset ottaisivat väliaikaista viisumivapautta arvioidessaan huomioon sen, että tällaisia sääntöjenvastaisuuksia on hyvin vähän. Komissio ehdotti uutta kolmikantakokousta Romanian ja Japanin viranomaisten kanssa, jotta voitaisiin yksilöidä, millä toimenpiteillä sääntöjenvastaista oleskelua voitaisiin vähentää.

Japani päätti 28. joulukuuta 2011 jatkaa väliaikaisen viisumivapauden soveltamista 31. joulukuuta 2012 saakka sillä ehdolla, että Romanian hallinto- ja sisäasiainministeriön lähettämä lähetystöavustaja pysyy Romanian Japanin-suurlähetystössä ja että Romanian viranomaiset jatkavat tiedotusta Japaniin matkustamisen ja siellä oleskelun ehdoista ja ihmiskaupan riskeistä.

Arviointi

Komissio on tyytyväinen Japanin viranomaisten päätökseen jatkaa Romanian kansalaisten väliaikaista viisumivapautta 31. joulukuuta 2012 saakka. Komissio on sitoutunut kartoittamaan Romanian viranomaisten kanssa läheisessä yhteistyössä sopivia ratkaisuja Japanin viranomaisten esille tuomiin ongelmiin. Komissio toivoo, että kun Romania toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, Japani muuttaa väliaikaisen viisumivapauden pysyväksi.

2.6.        Yhdysvallat

Tilanne kuudennen kertomuksen aikaan

Komissio on tyytyväinen siihen, että Kreikka liittyi viisumivapausohjelmaan 5. huhtikuuta 2010. Komissio sitoutui pitämään yhteyksissään Yhdysvaltoihin esillä viisumivapauden vastavuoroisuuden puutetta Bulgarian, Kyproksen, Puolan ja Romanian kansalaisten osalta, jotta täysi vastavuoroisuus saataisiin aikaan mahdollisimman pian.

Komissio piti erittäin valitettavana sitä, että Yhdysvallat hyväksyi ESTA-maksua (electronic system for travel authorization) koskevan säädösluonnoksen, vaikka se ymmärtääkin matkailun edistämistä koskevan säädöksen (Travel Promotion Act, TPA) edellyttäneen tällaisen päätöksen tekemistä. Komissio lähetti Yhdysvalloille 7. lokakuuta 2010 kirjallisen kannanottonsa ESTA-maksua koskevasta säädösluonnoksesta Yhdysvaltojen järjestämässä julkisessa kuulemismenettelyssä.

Komissio odotti, että Yhdysvaltojen viranomaiset julkaisevat ESTA-järjestelmää koskevan säädöksen, ennen kuin se täydentää ESTA-järjestelmää koskevaa arviotaan tarkastellen sen vastaavuutta Schengen-viisumihakemusmenettelyn kanssa. Oli selvää, että maksun periminen olisi tärkeä tekijä, joka on otettava huomioon arvioinnissa.

Komissio sitoutui myös paneutumaan tarkemmin pysyvien edustajien komiteassa (Coreper) 12. maaliskuuta 2008 hyväksyttyyn kaksitahoiseen lähestymistapaan Lissabonin sopimukseen perustuvan ulkoisen toimivallan käytön osalta.

Nykytilanne

Yhdysvaltojen viranomaiset eivät ole vielä julkaisseet ESTA-järjestelmää koskevaa säädöstä eivätkä vastanneet komission kannanottoon ESTA-maksua koskevasta säädösluonnoksesta.

Kun ESTA-järjestelmää koskeva säädös julkaistaan, komissio esittää lopullisen arvionsa, jossa otetaan huomioon kaikki mahdolliset muutokset, ESTA-järjestelmän käytöstä perittävä maksu mukaan luettuna.

Komissio on pitänyt vastavuoroisuuden puutetta ja ESTA-maksun käyttöönottoon liittyviä ongelmia jatkuvasti esillä yhteyksissään Yhdysvaltojen viranomaisiin poliittisella ja teknisellä tasolla[11].

Presidentti Barack Obama lupasi Puolan presidentti Bronislaw Komorowskin joulukuussa 2010 Washingtoniin tekemän vierailun yhteydessä nostaa EU:n jäsenvaltioiden liittymisen viisumivapausohjelmaan ensisijaiseksi tavoitteeksi, joka saavutetaan hänen virkakaudellaan.

Maaliskuussa 2011 kongressi teki säädösehdotuksen Secure Travel and Counterterrorism Partnership Program Act of 2011 (S. 497 ja H.R. 959), joka sai presidentti Obaman tuen. Sillä pyrittiin muun muassa saattamaan ajan tasalle viisumivapausohjelman kelpoisuusehdot vaihtamalla viisumihakemusten hylkäämisprosenttia koskeva raja rajaan, joka koskee yli viisuminsa voimassaoloajan oleskelleiden kansalaisten osuutta. Tämä osuus ei saa ylittää kolmea prosenttia. Säädösehdotus sisälsi lisäksi mahdollisuuden olla tietyissä tapauksissa huomioimatta yli viisuminsa voimassaoloajan oleskelleiden kansalaisten osuuteen liittyvää ehtoa.

Kongressi teki tammikuussa 2012 uuden säädösehdotuksen Visa Waiver Program Enhanced Security and Reform Act (S. 2046 ja H.R. 3855), joka korvasi aiemman ehdotuksen Secure Travel and Counterterrorism Partnership Program Act of 2011. Uudessa ehdotuksessa edellytetään, että järjestelmään haluavien maiden yli viisuminsa voimassaoloajan oleskelleiden kansalaisten osuus ei ylitä kolmea prosenttia ja lisäksi edelleen vaaditaan, että viisumihakemusten keskimääräinen hylkäämisaste ei ylitä kolmea prosenttia. Lisäksi siinä palautetaan turvallisuusministerille toimivalta hyväksyä maita viisumivapausohjelmaan tietyin ehdoin (esimerkiksi viisumihakemusten alle 10 prosentin hylkäämisaste) ja säädetään koeajasta sellaisille viisumivapausohjelmaan hyväksytyille maille, joiden yli viisuminsa voimassaoloajan oleskelleiden kansalaisten osuus ei pysy alle 3 prosentissa tai jotka eivät noudata muita viisumivapausohjelman vaatimuksia. Uudessa ehdotuksessa myös muutetaan hylättyjen viisumihakemusten laskentatapaa.

Presidentti Obama antoi tammikuussa 2012 täytäntöönpanomääräyksen viisumien ja ulkomaisten matkailijoiden käsittelyn parantamisesta ja matkailun edistämisestä työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun tukemiseksi Yhdysvalloissa tinkimättä kansallisen turvallisuuden suojelemisesta. Sillä muun muassa tuetaan pyrkimyksiä laajentaa viisumivapausohjelmaa.

Ryhmä molempien puolueiden senaattoreita esitti maaliskuussa 2012 toisen säädösehdotuksen Jobs Originated through Launching Travel Act (JOLT-laki) (S. 2233), jolla pyritään laajentamaan viisumivapausohjelmaa ja joka sisältää tiettyjä osia viisumivapauslaista Visa Waiver Program Enhanced Security and Reform Act. JOLT-lakiehdotus on samoilla linjoilla täytäntöönpanomääräyksen kanssa viisumien ja ulkomaisten matkailijoiden käsittelyn parantamisesta ja matkailun edistämisestä.

Uusi viisumivapausohjelmaa koskeva säädösehdotus on vasta kongressin käsiteltävänä[12].

Yhdysvaltojen ulkoministeriö korotti 13. huhtikuuta 2012 useimpien muiden kuin maahanmuuttoviisumien käsittelymaksua. Korotus koski myös liikeasioiden hoitoa varten myönnettäviä ja turistiviisumeja, joiden maksu nousi 140:stä Yhdysvaltojen dollarista 160 dollariin.

Komissio suoritti oikeudellisen analyysin Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista Coreperissa 12. maaliskuuta 2008 hyväksyttyyn kaksitahoiseen lähestymistapaan, jota sovelletaan viisumivapausohjelmaa koskeviin neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa[13]. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan jäsenvaltiot voivat periaatteessa jatkaa kolmansien maiden kanssa neuvotteluja ja tehdä sopimuksia rikosasioissa tehtävästä poliisi- ja oikeudellisesta yhteistyöstä, jotka kuuluvat nykyään yhteiseen toimivaltaan, jos EU ei ole tehnyt tällaisia sopimuksia kyseisten kolmansien maiden kanssa. Tähän liittyvä jäsenvaltioiden toimivalta ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Jäsenvaltiot eivät nimittäin voi tehdä sopimuksia, jotka vaikuttaisivat EU:n säännöstöön, esimerkiksi rikosasioissa tehtävästä poliisi- ja oikeudellisesta yhteistyöstä annettuihin säännöksiin, tai muuttaisivat sen soveltamisalaa.

Koska unioni käyttää koko toimivaltaansa viisumipolitiikan alalla ja koska kahdenväliset sopimukset ovat tosiasiassa ennakkoehto viisumivapausohjelmaan pääsylle, EU:n olisi periaatteessa neuvoteltava ja tehtävä Yhdysvaltojen kanssa kattava sopimus kaikista ehdoista, joita viisumivapausohjelmaan pääsyyn liittyy. Koska tilanne on nyt kuitenkin se, että monilla jäsenvaltioilla jo on Yhdysvaltojen kanssa sopimukset terroristien seulonnasta ja tehostetusta yhteistyöstä vakavan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, jäsenvaltiot voivat jatkaa tällaisten kahdenvälisten sopimusten neuvottelemista ja soveltamista sillä ehdolla, että sopimukset eivät vaikuta unionin yhteisiin sääntöihin rikosasioissa tehtävästä poliisi- ja oikeudellisesta yhteistyöstä tai muuta niiden soveltamisalaa, varsinkaan lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen vaihdon ja tietosuojan osalta.

Komissio on kehottanut jäsenvaltioita toimittamaan viisumivapausohjelman yhteydessä Yhdysvaltojen kanssa tekemiensä kahdenvälisten sopimusten tekstit ja antamaan tietoa meneillään olevista neuvotteluista, jotta se voisi valvoa, että ne eivät ole ristiriidassa unionin yhteisten sääntöjen kanssa.

Komissio on todennut lainvalvontayhteistyötä valvoessaan, että jäsenvaltioiden toimittamat, niiden kahdenvälisesti Yhdysvaltojen kanssa tekemät sopimukset tehostetusta yhteistyöstä vakavan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä sopimukset tunnettuja tai epäiltyjä terroristeja koskevien seulontatietojen vaihdosta eivät ole ristiriidassa rikosasioissa tehtävästä poliisi- ja oikeudellisesta yhteistyöstä annettujen unionin yhteisten sääntöjen kanssa eivätkä muuta niiden soveltamisalaa (ks. liite, jossa on esitelty yleisesti jäsenvaltioilta saadut ilmoitukset ja tarkka arviointi).

Tietosuojaa koskevan EU:n säännöstön osalta komissio toteaa, että useimpiin viisumivapausohjelman yhteydessä tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyvä yleinen viittaus molempien sopimuspuolten kansallisen lainsäädännön soveltamisesta saattaa olla joissakin tapauksissa riittämätön takaamaan rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2008/977/YOS[14], jäljempänä ’puitepäätös’, edellytetyn suojelun tason. Lisäksi joissakin jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen kahdenvälisissä sopimuksissa ei ole rajattu tarkkaan, missä tarkoituksessa ja millä perusteilla siirrettyjä tietoja voidaan jatkokäsitellä. Tämä saattaa aiheuttaa ristiriitaa näiden sopimusten ja EU:n säännöstön välillä etenkin siltä osin, miten EU:n säännöstössä on rajoitettu jatkokäsittelyä muussa tarkoituksessa kuin mihin tiedot on kerätty[15].

Komissio neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa sopimuksesta, joka koskee rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen vaihtoa. Aikanaan sopimus täydentää rikosasioissa tehtävää poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä koskevia nykyisiä ja tulevia sopimuksia tarvittavan tietosuojan osalta.

Arviointi

Komissio pitää valitettavana, että Yhdysvaltojen viranomaiset eivät ole vastanneet sen lokakuussa 2010 lähettämään kirjalliseen kannanottoon ESTA-maksua koskevasta säädösluonnoksesta.

Komissio ei ole vielä viimeistellyt ESTA-järjestelmää koskevaa arviointia, jonka tarkoituksena on määrittää, vastaako järjestelmä Schengen-viisumihakemusmenettelyä. Arviointia ei ole saatettu päätökseen, koska ESTA-säädöstä ei ole vielä julkaistu Yhdysvaltojen virallisessa lehdessä.

Komissio aikoo edelleen pitää vastavuoroisuuden puuttumista esillä ollessaan yhteydessä Yhdysvaltojen viranomaisiin, jotta täysimääräinen vastavuoroisuus saavutettaisiin mahdollisimman pian.

Viisumivapausohjelmaan hakevien maiden hylättyjen viisumihakemusten enimmäismäärä saa nykyään olla kolme prosenttia. Vuoden 2011 lukujen perusteella viisumivapausohjelmaan vielä osallistumattomista neljästä jäsenvaltiosta ainoastaan Kypros täyttää tämän kriteerin. Bulgarian osuus oli 15,7 prosenttia, Puolan 10,2 prosenttia ja Romanian 22,4 prosenttia. Yhdysvaltojen lainsäädäntö mahdollistaa rajan nostamisen 10 prosenttiin, jos Yhdysvaltojen viranomaiset saavat lentokenttien käyttöön biometrisen maastapoistumista valvovan järjestelmän.

Komissio seuraa edelleen tarkasti Yhdysvaltojen viranomaisten toimia, jotka liittyvät maastapoistumista valvovan järjestelmän perustamiseen lentokentille, varmistaakseen muun muassa, että viisumin voimassaoloajan ylittävää oleskelua valvotaan ja lasketaan tarkasti, jotta hylättyjen viisumihakemusten enimmäismäärää koskeva raja voitaisiin nostaa 10 prosenttiin.

Komissio pitää valitettavana sitä, että Yhdysvaltojen viranomaiset ovat nostaneet viisumihakemusten käsittelymaksua, mistä on lisää haittaa etenkin neljän viisumivapausohjelmaan kuulumattoman EU:n jäsenvaltion kansalaisille, jotka haluaisivat matkustaa Yhdysvaltoihin.

Komissio suhtautuu myönteisesti hallinnon tukemaan uuteen viisumivapausohjelmaa koskevaan säädösehdotukseen. Komission mielestä uusi säädös voisi antaa useammalle jäsenvaltiolle mahdollisuuden liittyä viisumivapausohjelmaan, ja komissio toivookin, että se hyväksytään mahdollisimman pian.

3.           Päätelmät

Komissio on tyytyväinen siihen, että nykyisen viisumivapauden vastavuoroisuusmekanismin täytäntöönpanon yhteydessä on saavutettu täysi vastavuoroisuus tai ollaan lähellä täyttä vastavuoroisuutta yhä useampien kolmansien maiden kanssa.

– Brunein kanssa saavutettiin täysi vastavuoroisuus kaikkien jäsenvaltioiden osalta Brunein viranomaisten päätettyä viisumivapauden pidentämisestä 90 päivään. Myös Islannin, Norjan ja Sveitsin kansalaisilla on ollut 15. lokakuuta 2012 alkaen mahdollisuus 90 päivän oleskeluun Bruneissa ilman viisumia. Komissio aikoo nyt pyytää Brunein viranomaisia laajentamaan tämän oikeuden myös Liechtensteinin kansalaisiin.

– Tavallisten passien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskeva EU:n ja Brasilian viisumivapaussopimus tuli voimaan 1. lokakuuta 2012. Se antaa kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisille mahdollisuuden matkustaa Brasiliaan viisumitta.

– Komissio on tyytyväinen Japanin viranomaisten päätökseen jatkaa Romanian kansalaisten väliaikaista viisumivapautta 31. joulukuuta 2012 saakka ja toivoo, että kun Romanian ja Japanin sopimat erityistoimenpiteet on toteutettu, Japani muuttaa väliaikaisen viisumivapauden pysyväksi.

Jos Yhdysvaltojen uusi viisumivapausohjelmaa koskeva säädösehdotus hyväksytään, se saattaa tarjota useammalle jäsenvaltiolle mahdollisuuden liittyä viisumivapausohjelmaan, mikä edistäisi huomattavasti viisumivapauden täysimääräistä vastavuoroisuutta Yhdysvaltojen kanssa.

Kanadan uudelleen käyttöön ottaman, Tšekin kansalaisia koskevan viisumivaatimuksen osalta komissio pitää valitettavana, ettei Kanada ole toimittanut sille tähän mennessä raporttia tiedonkeruumatkasta Tšekkiin, mikä haittaa Kanadan ja Tšekin välisen asiantuntijaryhmän yhteistyötä. Komissio suhtautuu toiveikkaasti Kanadan uuden turvapaikkalainsäädännön täysimääräiseen täytäntöönpanoon vuoden 2012 kuluessa, sillä sen pitäisi poistaa merkittäviä vetotekijöitä ja siten tuntuvasti vähentää EU-kansalaisten perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Kun uuden lain säännökset tulevat voimaan, Kanadan viranomaiset voinevat päättää Tšekin kansalaisia koskevan viisumivaatimuksen kumoamisesta. Komissio on sitoutunut kartoittamaan Kanadan kanssa ja täysin koordinoidusti kyseisten jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuuksia poliittisesti ja lainsäädännöllisesti toteuttamiskelpoiseen yhteistyöhön, jolla voitaisiin puuttua EU-kansalaisten perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin. Tämä yhteistyö ei saa kuitenkaan muodostaa ennakkoehtoa sille, että Kanada poistaa asianomaisten kolmen jäsenvaltion kansalaisten viisumivaatimuksen.

Komissio odottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyvän asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamista koskevan asetusehdotuksen, jolla pyritään muun muassa perustamaan uusi, entistä tehokkaampi vastavuoroisuusmekanismi. Kun asetus on hyväksytty, komissio tarkastelee ja käsittelee vielä jäljellä olevia ja mahdollisia uusia vastavuoroisuusperiaatteen vastaisia tilanteita uuden mekanismin mukaisella tavalla.

LIITE

Oikeudellinen analyysi Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista kaksitahoiseen lähestymistapaan, jota sovelletaan viisumivapausohjelmaa koskeviin neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa: jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen kahdenvälisten sopimusten yleiskatsaus ja arviointi

– Kahdenvälisten sopimusten yleiskatsaus

Komissio on kehottanut jäsenvaltioita toimittamaan viisumivapausohjelman yhteydessä Yhdysvaltojen kanssa tekemiensä, tehostettua yhteistyötä vakavan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tunnettuja tai epäiltyjä terroristeja koskevien seulontatietojen vaihtoa koskevien sopimusten tekstit ja antamaan tietoa meneillään olevista neuvotteluista, jotta se voisi valvoa, että sopimukset eivät ole ristiriidassa unionin säännöstön kanssa tai muuta sen soveltamisalaa.

Viisitoista jäsenvaltiota (Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Kreikka, Italia, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Slovakia ja Suomi) toimitti Yhdysvaltojen kanssa tekemänsä kahdenvälisen, tehostettua yhteistyötä vakavan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi koskevan sopimuksen tekstin. Kuusi jäsenvaltiota (Viro, Kreikka, Latvia, Unkari, Slovakia ja Slovenia) toimitti terroristeja koskevien seulontatietojen vaihdosta Yhdysvaltojen kanssa tekemänsä kahdenvälisen sopimuksen tekstin. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yleiskatsaus jäsenvaltioilta saaduista vastauksista[16].

JV || MoU[17] || Julistus[18] || TSC-sopimus[19] || Prümin sopimusta vastaava PCSC-sopimus[20]

BE || || || - || Neuvottelut käynnissä

BG || - || X || - (alustavat huomautukset sopimusluonnoksesta lähetetty Yhdysvalloille) || - (alustavat huomautukset sopimusluonnoksesta lähetetty Yhdysvalloille)

CZ || X || || X (turvallisuusluokiteltu asiakirja; ei toimitettu) || X

DK || - || || - (odottaa sopimusluonnosta Yhdysvalloilta) || X

DE || - || || - || X

EE || X || || X || X

EL || X || || X || X

ES || || || Tietoja ei toimitettu. || Tietoja ei toimitettu.

FR || || || Neuvottelut käynnissä (tekstiä ei toimitettu) || Neuvottelut käynnissä (tekstiä ei toimitettu)

IT || || || Vuoden 2007 TSC ja tiedonvaihtoa koskeva pöytäkirja sekä vuoden 2009 soveltamissäännökset toimittamatta; vuoden 1986 kahdenvälinen sopimus toimitettu || X

CY || - || || -(neuvottelut aloittamatta; viranomaiset tarkastelevat sopimustekstiä) || -(neuvottelut aloittamatta; viranomaiset tarkastelevat sopimustekstiä)

LV || X || || X || X

LT || Tietoja ei toimitettu. || || Tietoja ei toimitettu. || X

LU || || || Tietoja ei toimitettu. || Tietoja ei toimitettu.

HU || Tietoja ei toimitettu. || || X || X

MT || X || || - || X[21]

NL || Tietoja ei toimitettu. || || Tietoja ei toimitettu. || X

AT || - || || - || X

PL || || || X (turvallisuusluokiteltu asiakirja; ei toimitettu) || -

PT || - || || Neuvottelut käynnissä || X[22]

RO || || X || Alustavat keskustelut Yhdysvaltojen kanssa || Alustavat keskustelut Yhdysvaltojen kanssa

SI || - || || X || Valmistaudutaan neuvottelujen aloittamiseen

SK || X || || X || X

FI || || || - || X[23]

SE || - || || - || -

– Komission suorittaman jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan liittyvien kahdenvälisten sopimusten tarkastelun tulokset

Komissio pyysi jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan liittyvien kahdenvälisten sopimusten tekstejä jäsenvaltioilta voidakseen tarkastaa, että ne eivät ole ristiriidassa rikosasioissa tehtävästä poliisi- ja oikeudellisesta yhteistyöstä annettujen EU:n yhteisten sääntöjen kanssa, varsinkaan lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen vaihdon osalta, mukaan luettuina:

– terrorismirikoksia koskevasta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä 20 päivänä syyskuuta 2005 tehty neuvoston päätös 2005/671/YOS;

– Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 tehty neuvoston puitepäätös 2006/960/YOS (”Ruotsin aloite”);

– rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23 päivänä heinäkuuta 2008 tehty neuvoston päätös 2008/615/YOS;

– rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehty neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS.

Komission tarkastelun perusteella kahdenväliset sopimukset tehostetusta yhteistyöstä vakavan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä sopimukset tunnettuja tai epäiltyjä terroristeja koskevien seulontatietojen vaihdosta eivät ole ristiriidassa rikosasioissa tehtävästä poliisi- ja oikeudellisesta yhteistyöstä annetun unionin säännöstön kanssa eivätkä muuta sen soveltamisalaa. Ns. Prüm-päätös (neuvoston päätös 2008/615/YOS) ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, kuten päätöksen 35 artiklan 6 kohdassa säädetään. Myöskään ns. Ruotsin aloite (neuvoston puitepäätös 2006/960/YOS) ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, kuten puitepäätöksen 1 artiklan 2 kohdassa säädetään. Sopimukset eivät myöskään ole ristiriidassa neuvoston päätöksen 2005/671/YOS kanssa eivätkä muuta sen soveltamisalaa, sillä neuvoston päätös koskee ainoastaan tietojen siirtoa jäsenvaltioista Europolille, Eurojustille ja toisille jäsenvaltioille. Tarkemmin sanottuna neuvoston päätös koskee ainoastaan kaiken asiaankuuluvan tiedon, joka koskee tai joka on saatu terrorismirikoksia koskevan rikostutkinnan kuluessa, toimittamista Europolille ja muille asianosaisille jäsenvaltioille, kuten sen 2 artiklan 1 ja 6 kohdassa säädetään, sekä kaiken asiaankuuluvan tiedon terrorismirikoksiin liittyvistä syytetoimista ja tuomioista toimittamista Eurojustille ja muille asianosaisille jäsenvaltioille, kuten sen 2 artiklan 2 ja 6 kohdassa säädetään. Neuvoston päätös 2005/671/YOS ei koske tietojen siirtoa kolmansille maille.

Matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihdon osalta komissio on varmistanut jo kaksitahoisen lähestymistavan alusta alkaen, että jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen kahdenväliset sopimukset eivät koske näitä tietoja. Yhdessäkään komissiolle toimitetussa kahdenvälisessä sopimuksessa ei määrätä PNR-tietojen vaihdosta.

Rikosasioissa tehtävän tiiviimmän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön rinnalla on huolehdittava perusoikeuksien, etenkin yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaamista koskevien oikeuksien, kunnioittamisesta. Nämä oikeudet on taattava erityisillä tietosuojajärjestelyillä[24]. Tiedonvaihdon parantaminen Euroopan unionissa edellyttää usein jäsenvaltioiden yhteistyötä rikollisuuden torjunnan ja turvallisuusseikkojen monikansallisen luonteen vuoksi. Siihen, kun henkilötietoja siirretään tai asetetaan saataville jäsenvaltioiden kesken tai jäsenvaltiot siirtävät niitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla perustetuille viranomaisille tai perustettuihin tietojärjestelmiin (esim. Eurojust, Europol) taikka asettavat niitä kyseisten viranomaisten tai tietojärjestelmien saataville, sovelletaan rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2008/977/YOS[25]. Sitä sovelletaan myös silloin, jos henkilötietoja siirretään jäsenvaltioiden viranomaisille tai asetetaan niiden saataville Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla perustetuilta viranomaisilta tai perustetuista tietojärjestelmistä[26].

Neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS 13 artiklassa säädetään siitä, miten tietoja siirretään kolmansien valtioiden toimivaltaisille viranomaisille. Säännösten mukaan kolmannen valtion on varmistettava riittäväntasoinen suoja aiotussa tietojenkäsittelyssä[27]. Puitepäätöksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti suojan tason riittävyyttä on arvioitava kaikkien siirtoon tai siirtojen ryhmään liittyvien olosuhteiden osalta. Erityisesti on otettava huomioon tietojen luonne, suunnitellun käsittelyn tarkoitus ja kestoaika sekä kyseisessä kolmannessa valtiossa voimassa olevat oikeussäännöt. Henkilötietoja voidaan säännöksissä mainitusta poiketen siirtää tiukoin ehdoin esimerkiksi siten, jos kolmas valtio huolehtii asianmukaisista ja tehokkaista suojatoimista[28].

Jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen tietojen siirtoa koskevien kahdenvälisten sopimusten, jotka kuuluvat puitepäätöksen soveltamisalaan, olisikin täytettävä nämä vaatimukset.

Tämän perusteella useimpiin viisumivapausohjelman yhteydessä tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyvä yleinen viittaus molempien sopimuspuolten kansallisen lainsäädännön soveltamiseen saattaa olla joissakin tapauksissa riittämätön puitepäätöksessä edellytetyn suojatason turvaamiseksi. Lisäksi joissakin jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen kahdenvälisissä sopimuksissa ei ole rajattu tarkkaan, missä tarkoituksessa ja millä perusteilla siirrettyjä tietoja voidaan jatkokäsitellä. Tämä saattaa aiheuttaa ristiriitaa näiden sopimusten ja EU:n säännöstön välillä etenkin siltä osin, miten EU:n säännöstössä on rajoitettu jatkokäsittelyä muussa tarkoituksessa kuin mihin tiedot on kerätty[29].

Komissio neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa sopimuksesta, joka koskee rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen vaihtoa. Aikanaan sopimus täydentää rikosasioissa tehtävää poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä koskevia nykyisiä ja tulevia sopimuksia tarvittavan tietosuojan osalta.

[1]               EYVL L 81, 21.3.2001.

[2]               EUVL L 141, 4.6.2005.

[3]               KOM(2006) 3 lopullinen, 10.1.2006, KOM(2006) 568 lopullinen, 2.10.2006, KOM(2007) 533 lopullinen, 13.9.2007, KOM(2008) 486 lopullinen/2, 9.9.2008, KOM(2009) 560 lopullinen, 19.10.2009, ja KOM(2010) 620 lopullinen, 5.11.2010.

[4]               EUVL L 157, 21.6.2005.

[5]               KOM(2009) 562 lopullinen, 19.10.2009.

[6]               Kirjallinen kannanotto 0089/2010 vastavuoroisen viisumijärjestelmän palauttamiseen – Tšekin kansalaisten eriarvoista asemaa koskeva solidaarisuus Kanadan otettua viisumit yksipuolisesti käyttöön, 8.3.2011.

[7]               KOM(2011) 290 lopullinen.

[8]               eVisitor on lupa, jonka perusteella Australiassa voidaan vierailla matkailu- tai liiketarkoituksessa enintään kolmen kuukauden ajan kerrallaan. Se on voimassa 12 kuukauden ajan myöntämispäivästä lukien.

[9]               Jotkut biometrisiä tietoja koskevat uudet toimenpiteet tulevat voimaan vuonna 2013.

[10]             EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 89.

[11]             Erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokoukset 20. marraskuuta 2010 ja 28. marraskuuta 2011, sisäasioiden pääosaston pääjohtajan vierailu Washingtoniin marraskuussa 2010, EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokoukset joulukuussa 2010, huhtikuussa 2011, marraskuussa 2011 ja kesäkuussa 2012 sekä EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasioiden ylempien virkamiesten kokoukset tammikuussa 2011, heinäkuussa 2011, tammikuussa 2012 ja heinäkuussa 2012.

[12]             Yhdysvaltojen turvallisuusministeriö korosti viimeisimmässä EU:n ja Yhdysvaltojen ylempien virkamiesten kokouksessa (25. ja 26. heinäkuuta 2012), että kongressi oli kytkenyt uusien kelpoisuusehtojen hyväksymisen tehokkaan maahantuloa ja maastapoistumista valvovan järjestelmän käyttöönottoon, sillä tällainen järjestelmä on välttämätön luotettavien laskelmien saamiseksi yli viisuminsa voimassaoloajan oleskelleiden kansalaisten maakohtaisista määristä. Turvallisuusministeriön voimakkaista pyrkimyksistä huolimatta luotettavan maastapoistumista valvovan järjestelmän käyttöönotossa on ollut ongelmia, ja ministeriö arvioi, että tavoitteen saavuttamiseen menee kuukausia.

[13]             Kaksitahoista lähestymistapaa käsitellään tarkemmin viisumien vastavuoroisuutta koskevassa neljännessä (KOM(2008) 486 lopullinen/2, 9.9.2008) ja viidennessä (KOM(2009) 560 lopullinen) komission kertomuksessa. Neuvotteluja kirjeenvaihtona tehtävästä sopimuksesta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä tietyistä viisumivapausohjelmaan hyväksymisen tai siinä pysymisen ehdoista, jotka kuuluivat EU:n toimivaltaan, ei ole jatkettu aktiivisesti vuoden 2009 jälkeen. Yhdysvallat ei edellytä, että jäsenvaltiot tekevät Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisiä sopimuksia näistä vaatimuksista.

[14]             EUVL L 350, 30.12.2008.

[15]             Puitepäätöksen 3 artiklan 2 kohta.

[16]             Huomautus: Merkintä ”X” tarkoittaa, että sopimus on tehty, ja merkintä ”-” tarkoittaa, että sopimusta ei ole tehty.

[17]             Memorandum of Understanding (yhteisymmärryspöytäkirja) Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmasta ja siihen liittyvistä tehostetuista turvatoimista.

[18]             Julistus tehostettuja kahdenvälisiä turvatoimia koskevista yhteistyöperiaatteista kansainvälisessä matkailussa ja Yhdysvaltojen viisumivapausohjelman vaatimuksista.

[19]             Agreement on the Exchange of Screening Information Concerning Known or Suspected Terrorists (sopimus tunnettuja tai epäiltyjä terroristeja koskevien seulontatietojen vaihdosta).

[20]             Agreement on Enhancing Cooperation in Preventing and Combating Serious Crime (sopimus tehostetusta yhteistyöstä vakavan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi).

[21]             Ratifioimatta.

[22]             Ratifiointivaiheessa.

[23]             Eduskunnan käsiteltävänä.

[24]             Rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS johdanto-osan 17 kappale.

[25]             EUVL L 350, 30.12.2008.

[26]             Puitepäätöksen 1 artiklan 2 kohta.

[27]             Puitepäätöksen 13 artiklan 1 kohdan d alakohta.

[28]             Puitepäätöksen 13 artiklan 3 kohta.

[29]             Puitepäätöksen 3 artiklan 2 kohta.