KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKIVÄLINE (IPA) TARKISTETTU MONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS VUODELLE 2013

Johdanto

Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys, jäljempänä ’MIFF’, antaa tiedot IPAn kokonaismäärärahojen ohjeellisesta jakautumisesta, jota koskevan ehdotuksen komissio tekee IPA-asetuksen (EY) N:o 1085/2006[1] 5 artiklan mukaisesti. Se toimii linkkinä laajentumispaketin poliittisen kehyksen ja talousarvioprosessin välillä. Sen mukainen määrärahojen alustava jakautuminen otetaan huomioon kutakin edunsaajamaata, kutakin useita edunsaajia kattavaa ohjelmaa ja rajat ylittävän yhteistyön osa-aluetta varten laadituissa monivuotisissa suuntaa antavissa suunnitteluasiakirjoissa, joiden perusteella liittymistä valmistelevaa tukea annetaan.

MIFF perustuu kolmivuotiseen ohjelmasuunnitteluun. Tavallisesti vuosien n, n + 1 ja n + 2 MIFF esitetään vuoden n – 2 viimeisen neljänneksen aikana osana laajentumispakettia. Se sisältää ehdotuksen paketin poliittisten painopisteiden mukaisten toimien rahoittamiseksi rahoituskehyksen huomioon ottaen. Koska vuosi 2013 on IPAn viimeinen rahoitusvuosi, MIFF kattaa ainoastaan tälle vuodelle kaavaillut muutokset. Rahoituskehyksessä esitetään liittymistä valmistelevaa tukea varten vuodeksi 2013 osoitettujen määrärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain. Se sisältää myös useita edunsaajia kattavien ohjelmien määrärahat sekä tukimenot.

Edellisvuosien tapaan MIFF perustuu asianomaisten maiden tämänhetkiseen asemaan. Serbian asema muuttui helmikuussa 2012[2], jolloin siitä tuli ehdokasmaa. Rahoituskehyksessä otetaan huomioon tämä muutos sekä Kroatian arvioitu liittymispäivämäärä (1.7.2013).

Liittymistä edeltävän vaiheen yleiset poliittiset painopisteet vahvistetaan liittymiskumppanuuksissa ja Eurooppa-kumppanuuksissa sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka syksy esitettävään laajentumispakettiin sisältyvissä vuotuisissa edistymiskertomuksissa ja laajentumisstrategiassa.

Strateginen rahoitussuunnittelu

1.           Varojen jakautuminen maittain

Vuoden 2007 määrärahoja jaettaessa lähtökohtana oli komission antama sitoumus siitä, että kaikki edunsaajamaat saisivat vuonna 2007 vähintään yhtä paljon tukea kuin vuonna 2006. Lisäksi varmistettiin, että sekä Albania että Bosnia ja Hertsegovina saisivat tukea vähintään vuosina 2004–2006 saamansa rahoituksen vuotuista keskiarvoa vastaavan määrän. Tämä oli tarpeen, koska näiden maiden saama tuki keskitettiin etupainotteisesti vuoteen 2004.

Vuodesta 2008 lähtien laskelmat perustuvat asukasta kohti ilmaistuihin määriin, joita on aikaisemmin käytetty ilmaisemaan tuen tarvetta ja sen vaikutusta. Tämän perusteella kunkin Länsi-Balkanin mahdollisen ehdokasmaan asukasta kohti laskettu tukimäärä kasvoi nykyisen rahoituskehyksen aikana niin, että se ylittää CARDS-ohjelmasta[3] vuosina 2004–2006 maksetun tuen asukasta kohti lasketun keskiarvon, joka oli 23 euroa (vuoden 2004 hintoina). Kokonaismäärärahojen jakautumista maiden kesken on noudatettu, paitsi Kosovon[4] tapauksessa, jonka IPA-rahoitusta on lisätty. Vuonna 2008 budjettivallan käyttäjä myönsi 60 miljoonaa euroa osana laajempaa hanketta, jonka tarkoituksena oli osoittaa lisävaroja Kosovon vakauden ja kehityksen tukemiseen. Kosovolle osoitettiin lisäksi 60 miljoonaa euroa käyttämättömistä makrotaloudellisen avun määrärahoista. Vuonna 2009 sidottiin vielä 40 miljoonaa euroa heinäkuussa 2008 järjestetyn avunantajien konferenssin tuloksena.

Kroatialle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle myönnetään tukea yli 30 euroa asukasta kohti (vuoden 2004 hintoina). Kroatian saama tuki säilyy tällä tasolla koko kauden ajan. Kroatian todennäköisen liittymispäivän (1.7.2013) huomioon ottaen maalle alun perin vuodeksi 2013 varatut IPA-määrärahat on tarkoitus puolittaa lukuun ottamatta maaseudun kehittämisen osa-alueen varoja, joiden määrä pidetään vuodelle 2013 alun perin osoitetun suuruisina. Tuki entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle sen sijaan kasvaa asukasta kohti laskettuna myös jatkossa. Se vastaa vähimmäisrahoitusta, joka maan koosta riippumatta tarvitaan riittävän hallintokapasiteetin luomiseksi.

Montenegro saa tukea asukasta kohti laskettuna enemmän kuin muut maat. Määrä vastaa vähimmäisrahoitusta, joka maan koosta riippumatta tarvitaan riittävän hallintokapasiteetin luomiseksi.

Turkin saama tuki asukasta kohti laskettuna kasvaa vuosina 2007–2013 asteittain maan kokoon ja tuen hyödyntämiskykyyn suhteutettuna.

Islanti eroaa muista ehdokasmaista siinä, että sen lainsäädäntö on Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ansiosta jo pitkälti yhtenäinen EU:n lainsäädännön kanssa ja koska sen taloudellinen ja sosiaalinen kehitystaso on korkea. Tästä syystä sovittiin, että maalle myönnetään tukea yksinomaan IPAn osa-alueella I komission hallinnoimana. Rahoitusta myönnetään vuodesta 2011 alkaen kolmeksi vuodeksi.

2.           Varojen jakautuminen osa-alueittain

IPA-tukea myönnetään viidellä osa-alueella: I – siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen, II – rajat ylittävä yhteistyö, III – aluekehitys, IV – henkilövoimavarojen kehittäminen ja V – maaseudun kehittäminen.

Osa-alue I (siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen) kattaa kaikki instituutioiden kehittämistoimet ja unionin säännöstöön liittyvät investoinnit. Varoilla autetaan edunsaajamaita kehittämään hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksia sekä tuetaan prioriteettijärjestyksessä sellaisia yhteistyötoimia, jotka eivät nimenomaisesti kuulu muihin osa-alueisiin.

Osa-alueella II (rajat ylittävä yhteistyö) tuetaan edunsaajamaiden keskinäistä sekä niiden ja EU:n jäsenvaltioiden välistä rajat ylittävää toimintaa. Se kattaa myös IPAn edunsaajamaiden osallistumisen alueiden välistä yhteistyötä koskevan rakennerahastojen tavoitteen mukaisiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin sekä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) alaisiin merialueita koskeviin ohjelmiin tarpeen mukaan.

Osa-alueista III–V myönnetään tukea ainoastaan ehdokasmaille. Tarkoituksena on valmentaa niitä rakenne-, koheesio- ja maaseuturahastojen ohjelmasuunnitteluun, täytäntöönpanoon ja hallinnointiin liittymisestä alkaen yhdenmukaistamalla kyseisten rahastojen täytäntöönpanomenetelmiä niin pitkälti kuin se on ulkomaanavun sääntöjen puitteissa mahdollista. Osa-alueessa III (aluekehitys) esikuvina ovat Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto, joita jäljitellään mahdollisimman tarkkaan. Osa-alue IV (henkilövoimavarojen kehittäminen) puolestaan valmistaa ehdokasmaita Euroopan sosiaalirahaston hallinnointiin Euroopan työllisyysstrategian mukaisesti. Osa-alueen V (maaseudun kehittäminen) tarkoituksena on auttaa ehdokasmaita valmistautumaan EU:n maaseudunkehittämisohjelmien toteuttamiseen liittymisen jälkeen. Tämän liittymistä valmistelevan tuen myöntämisessä käytetään sen vuoksi järjestelmiä, jotka vastaavat mahdollisimman tarkkaan liittymisen jälkeen vaadittavia järjestelmiä.

Päätettäessä siitä, miten määrärahat jaetaan eri osa-alueiden kesken, on otettu huomioon osa-alueiden III–V täytäntöönpanoa varten tarvittavien hajautettujen hallintojärjestelmien toimintavalmius nykyisissä ehdokasmaissa sekä tarve osa-alueen II rahoitukseen, joka liittyy jäsenvaltioiden kanssa tehtävään rajat ylittävään yhteistyöhön ja jonka määrän on vastattava otsakkeesta 1 b myönnettävää vastaavaa EAKR:n rahoitusta.

3.           Muut määrärahat

Tukimenot

Tukimenoihin varatuilla määrärahoilla katetaan hallintomenot, jotka liittyvät suoraan IPAn täytäntöönpanoon.

Useita edunsaajia kattavien ohjelmien määrärahat

Osa-alueeseen I kuuluvien useita edunsaajia kattavien ohjelmien tarkoituksena on täydentää kansallisia ohjelmia ja lujittaa monenvälisiä suhteita Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Strategiassa keskitytään aloihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan yhdentymiselle ja vakaudelle alueella, ja asioihin, joissa maiden on syytä tehdä yhteistyötä. Määrärahoista rahoitetaan ohjelmia, joilla on alueellista vaikutusta ja/tai joissa on mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja, jos ne toteutetaan horisontaalisesti useammassa edunsaajamaassa.

Useita edunsaajia kattavista ohjelmista tuetaan muun muassa julkishallinnon alueellista koulua, Keski-Euroopan vapaakauppasopimusta (CEFTA), alueellista yhteistyöneuvostoa, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, Erasmus-apurahoja ja korkea-asteen koulutusta. Niistä tuetaan myös kansalaisyhteiskuntavälinettä, jota rahoitetaan sekä kansallisista ohjelmista että useita edunsaajia kattavista, IPA-varoin rahoitettavista ohjelmista. Instituutioiden kehittämistä Länsi-Balkanilla, Turkissa ja Islannissa tuetaan teknisen avun ohjelmasta (TAIEX), ja määrärahoja osoitetaan alue- ja maaohjelmien tarkastuksiin ja arviointeihin sekä tiedotus- ja viestintätoimiin. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, energiatehokkuuteen ja infrastruktuurin kehittämiseen tarvittavia investointeja tuetaan läheisessä yhteistyössä Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, ja näihin tarkoituksiin myönnettävien varojen osuus alueellisista ja horisontaalisista määrärahoista on jatkossakin huomattava. Tuki koordinoidaan vuoden 2009 lopussa perustetun Länsi-Balkanin investointikehyksen avulla. Kehyksen tarkoituksena on tehostaa Länsi-Balkanilla aktiivisesti toimivien rahoittajien ja kansainvälisten rahoituslaitosten toiminnan koordinointia ja niiden välistä yhteistyötä. Vuodesta 2010 alkaen myös osa osa-alueesta II (maiden osallistuminen EAKR:n Välimeren aluetta ja Kaakkois-Eurooppaa koskeviin valtioiden välisiin ohjelmiin) toteutetaan täytäntöönpanon helpottamiseksi usean edunsaajan ohjelmina.

Numerotiedot

Jäljempänä olevassa taulukossa on annettu tiedot tukimääristä käypiin hintoihin euroina. Taulukossa esitetään määrärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain, ja se sisältää vuotta 2013 koskevan alustavan talousarvion mukaiset tiedot myös useita edunsaajia kattavia ohjelmia ja tukimenoja varten vuodelle 2013 varatuista määrärahoista. Taulukkoon on otettu edellisvuosien lopulliset sidotut määrät sekä vuoden 2012 päivitetyt määrät vertailun helpottamiseksi.

Tarkistettu monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys: liittymistä valmistelevan tukivälineen vuoden 2013 kokonaismäärärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain

Maa/osa-alue || 2007 || 2008 || 2009 || 2010 || 2011 || 2012 || 2013

Ehdokasmaat

KROATIA

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen || 49 611 775 || 45 374 274 || 45 601 430 || 39 483 458 || 39 959 128 || 39 969 161 || 17 437 970

Rajat ylittävä yhteistyö || 9 688 225 || 14 725 726 || 15 898 570 || 15 601 136 || 15 869 158 || 16 442 542 || 9 749 192

Aluekehitys || 45 050 000 || 47 600 000 || 49 700 000 || 56 800 000 || 58 200 000 || 57 453 890 || 30 088 235

Henkilövoimavarojen kehittäminen || 11 377 000 || 12 700 000 || 14 200 000 || 15 700 000 || 16 000 000 || 15 899 000 || 8 546 000

Maaseudun kehittäminen || 25 500 000 || 25 600 000 || 25 800 000 || 26 000 000 || 26 500 000 || 25 820 793 || 27 700 000

YHTEENSÄ || 141 227 000 || 146 000 000 || 151 200 000 || 153 584 594 || 156 528 286 || 155 585 386 || 93 521 397[5]

|| || || || || || ||

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen || 41 641 613 || 41 122 001 || 39 310 500 || 36 917 068 || 29 403 410 || 28 659 161 || 27 058 357

Rajat ylittävä yhteistyö || 4 158 387 || 4 077 999 || 4 371 501 || 4 467 526 || 4 524 876 || 3 583 373 || 5 093 041

Aluekehitys || 7 400 000 || 12 300 000 || 20 800 000 || 29 400 000 || 39 300 000 || 40 949 983 || 50 276 471

Henkilövoimavarojen kehittäminen || 3 200 000 || 6 000 000 || 7 100 000 || 8 400 000 || 8 800 000 || 10 288 000 || 10 636 000

Maaseudun kehittäminen || 2 100 000 || 6 700 000 || 10 200 000 || 12 500 000 || 16 000 000 || 17 991 604 || 20 157 737

YHTEENSÄ || 58 500 000 || 70 200 000 || 81 782 001 || 91 684 594 || 98 028 286 || 101 472 121 || 113 221 606

|| || || || || || ||

ISLANTI

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen || || || || || 12 000 000 || 11 997 400 || 5 810 415

YHTEENSÄ || || || || || 12 000 000 || 11 997 400 || 5 810 415

|| || || || || || ||

MONTENEGRO

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen || 27 490 504 || 28 112 552 || 29 832 179[6] || 29 838 823 || 29 843 599 || 16 346 471 || 5 073 420

Rajat ylittävä yhteistyö || 3 909 496 || 4 487 448 || 4 667 821 || 3 682 690 || 4 310 344 || 4 588 551 || 4 668 687

Aluekehitys || || || || || || 7 982 738 || 14 752 941

Henkilövoimavarojen kehittäminen || || || || || || 2 775 000 || 2 808 000

Maaseudun kehittäminen || || || || || || 3 258 308[7] || 7 285 467

YHTEENSÄ || 31 400 000 || 32 600 000 || 34 500 000 || 33 521 513 || 34 153 943 || 34 951 068 || 34 588 515

|| || || || || || ||

SERBIA

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen || 181 496 352 || 179 441 314 || 182 551 643 || 186 206 679 || 190 556 810 || 190 600 995 || 196 683 533

Rajat ylittävä yhteistyö || 8 203 648 || 11 458 686 || 12 248 357 || 11 751 753 || 11 322 790 || 11 497 244 || 11 630 694

Aluekehitys || || || || || || ||

Henkilövoimavarojen kehittäminen || || || || || || ||

Maaseudun kehittäminen || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 189 700 000 || 190 900 000 || 194 800 000 || 197 958 432 || 201 879 600 || 202 098 239 || 208 314 227

TURKKI

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen || 256 702 720 || 256 125 297 || 239 550 810 || 217 809 826 || 231 268 023 || 227 499 161 || 238 500 014

Rajat ylittävä yhteistyö || 2 097 280 || 2 874 709 || 3 049 190 || 3 090 174 || 5 131 977 || 2 174 617 || 2 218 109

Aluekehitys || 167 500 000 || 173 800 000 || 182 700 000 || 238 100 000 || 293 400 000 || 356 066 389 || 366 882 353

Henkilövoimavarojen kehittäminen || 50 200 000 || 52 900 000 || 55 600 000 || 63 400 000 || 77 600 000 || 83 188 000 || 91 167 077

Maaseudun kehittäminen || 20 700 000 || 53 000 000 || 85 500 000 || 131 300 000 || 172 500 000 || 187 387 295 || 204 184 796

YHTEENSÄ || 497 200 000 || 538 700 006 || 566 400 000 || 653 700 000 || 779 900 000 || 856 315 462 || 902 952 349

Mahdolliset ehdokasmaat

ALBANIA

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen || 54 318 790 || 65 237 756[8] || 71 360 000 || 84 200 000[9] || 84 301 650 || 85 140 996 || 84 682 966

Rajat ylittävä yhteistyö || 6 681 210 || 8 582 244 || 9 822 921 || 9 973 173 || 10 126 636 || 9 433 169 || 10 666 232

YHTEENSÄ || 61 000 000 || 73 820 000 || 81 182 921 || 94 173 173 || 94 428 286 || 94 574 165 || 95 349 198

BOSNIA JA HERTSEGOVINA

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen || 58 136 394 || 69 854 783 || 83 900 000 || 100 688 099 || 102 681 861 || 102 670 996 || 103 493 402

Rajat ylittävä yhteistyö || 3 963 606 || 4 945 217 || 5 207 746 || 4 696 495 || 4 746 425 || 5 197 353 || 5 342 041

YHTEENSÄ || 62 100 000 || 74 800 000 || 89 107 746 || 105 384 594 || 107 428 286 || 107 868 349 || 108 835 443

|| || || || || || ||

KOSOVO

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen || 68 300 000 || 184 700 000 || 106 100 000 || 66 100 000 || 66 900 000 || 67 000 144 || 68 477 942

Rajat ylittävä yhteistyö || 0 || 0 || 0 || 1 200 000 || 1 800 000 || 1 800 000 || 2 987 731

YHTEENSÄ || 68 300 000 || 184 700 000 || 106 100 000 || 67 300 000 || 68 700 000 || 68 800 144 || 71 465 673

MAAOHJELMAT YHTEENSÄ

|| 1 109 427 000 || 1 311 720 006 || 1 305 072 668 || 1 397 306 900 || 1 553 046 687 || 1 633 662 334 || 1 634 058 823

USEAN EDUNSAAJAN OHJELMAT

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen || 129 571 000[10] || 137 736 644[11] || 188 867 536[12] || 141 706 551[13] || 187 860 605[14] || 207 031 122[15] || 171 226 015

Rajat ylittävä yhteistyö || 0 || 0 || 0 || 4 921 679 || 5 293 313 || 5 672 378 || 6 059 026

TUKIMENOT

|| 44 793 000 || 51 950 000 || 47 648 000 || 47 393 000 || 52 183 900 || 52 747 050 || 53 302 924

KAIKKI YHTEENSÄ

|| 1 263 200 000 || 1 501 406 650 || 1 541 588 204 || 1 591 328 130 || 1 798 384 505 || 1 899 112 884 || 1 864 646 788

Määrät on ilmoitettu euroina käypiin hintoihin.

[1]               EUVL L 201, 31.7.2006, s. 82.

[2]               Osa-alueiden III–V avaaminen Serbialle edellyttää, että neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät komission ehdottaman muutoksen asetukseen (EY) N:o 1085/2006 (COM(2012) 329, 20. kesäkuuta 2012).

[3]               Vuosina 2000–2006 alueella toteutettu IPAn edeltäjä – yhteisön avustusohjelma jälleenrakennusta, kehittämistä ja vakauttamista varten.

[4]               Tämä nimeäminen ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

[5]               50 % osa-alueiden I–IV alustavasta määrärahasta vuodelle 2013 ja 100 % osa-alueen V alustavasta määrärahasta vuodelle 2013.

[6]               Sisältää 1,2 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[7]               Menettely näiden varojen siirtämiseksi maaseudun kehittämisen osa-alueesta siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen -osa-alueeseen on aloitettu.

[8]               Sisältää 3,12 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[9]               Sisältää 1,5 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[10]             Sisältää 20,6 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[11]             Sisältää 2,0 miljoonaa euroa aiemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[12]             Sisältää 22,8 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[13]             Sisältää 29 miljoonan euron vähennyksen elintarviketurvaa koskevaa rahoitusvälinettä varten. Se maksetaan takaisin vuosina 2011 (14 milj. euroa), 2012 (6 milj. euroa) ja 2013 (9 milj. euroa). Näinä vuosina takaisin maksettavat varat osoitetaan Islannille. Luku sisältää myös 2,7 miljoonaa euroa aiemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[14]             Sisältää 1,6 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[15]             Sisältää 32,1 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.