Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Luxemburgin vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Luxemburgin vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[1] ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[2],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat[3],

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia. Strategia keskitetään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)       Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista[4]. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)       Neuvosto antoi 12 päivänä heinäkuuta 2011 suosituksen Luxemburgin vuoden 2011 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Luxemburgin vuosien 2011–2014 tarkistetusta vakausohjelmasta.

(4)       Komissio hyväksyi 23 päivänä marraskuuta 2011 toisen vuotuisen kasvuselvityksen. Tästä alkoi toinen politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa. Komissio hyväksyi 14 päivänä helmikuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen[5], eikä yksilöinyt siinä Luxemburgia jäsenvaltioksi, josta on tehtävä perusteellinen tarkastelu.

(5)       Eurooppa-neuvosto hyväksyi 2 päivänä maaliskuuta 2012 rahoitusvakauden turvaamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(6)       Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 2 päivänä maaliskuuta 2012 Euro Plus ‑sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(7)       Luxemburg toimitti vuosiksi 2012–2015 laaditun vuoden 2012 vakausohjelmansa ja vuoden 2012 kansallisen uudistusohjelmansa 27 päivänä huhtikuuta 2012. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)       Neuvosto on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vuoden 2012 vakausohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Erityisesti vuosia 2012 ja 2013 koskeva ohjelman skenaario on hyvin lähellä komission kevään 2012 talousennustetta. Keskipitkän aikavälin alijäämäennusteet on tehty jonkin verran optimistisen kasvuskenaarion perusteella siten, että ne ovat potentiaalista kasvua suuremmat mutta silti selvästi alle aiemman tason. Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on saada alijäämä vuosien 2012 ja 2014 välillä 1,5 prosentista 0,9 prosenttiin vakauttamistoimenpidepaketilla, jonka osuus BKT:stä on 1,2 prosenttia. Tarkoituksena on tarjota enemmän liikkumavaraa häiriöiden varalta. Ohjelmassa vahvistetaan aiemmin asetettu keskipitkän aikavälin tavoite eli 0,5 prosentin rakenteellinen ylijäämä. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan voida pitää vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisena, sillä nykyisten politiikkojen ja ennusteiden perusteella vaikuttaa siltä, ettei siinä oteta riittävästi huomioon ikääntymisestä johtuvia epäsuoria vastuita, vaikka velkaa onkin perussopimuksessa määrättyä viitearvoa vähemmän. Sekä komission kevään 2012 talousennusteen että ohjelman (uudelleen lasketun) rakenteellisen rahoitusaseman perusteella Luxemburg poikkeaa keskipitkän aikavälin tavoitteistaan merkittävästi vuodesta 2012 alkaen. Valtion menojen, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet, odotetaan ylittävän merkittävästi vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyn menojen viitearvon. Julkisen talouden bruttovelka on 20 prosenttia suhteessa BKT:hen eli alle perussopimuksessa asetetun viitearvon.

(9)       Luxemburgin hallitus hyväksyi 20 päivänä tammikuuta 2012 lakiesityksen sekä yksityisen että julkisen sektorin eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Uudistuksessa järjestelmään lisätään eräitä oikaisumekanismeja sen taloudellisen tilanteen epäsuotuisan kehityksen varalta ja mukautetaan hyvin anteliasta etuuksien laskutapaa. Uusi laskutapa otetaan kuitenkin käyttöön vähitellen erittäin pitkällä, 40 vuoden aikavälillä. Varhaiseläkkeelle siirtymisen mahdollisuudet jäävät pitkälti entiselleen, eikä Luxemburgissa ole tehty ehdotuksia lakisääteisen eläkeiän mukauttamisesta elinajanodotteeseen. Yleisesti Luxemburg on kulkemassa oikeaan suuntaan, mutta ehdotettu uudistus ei vaikuta riittävästi takaavan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

(10)     Luxemburgin parlamentti hyväksyi tammikuussa 2012 lain, jolla rajoitetaan palkkojen automaattisen indeksoinnin soveltamista vuosina 2012–2015, jotta Luxemburgin talouden kilpailukyky paranisi. Luxemburgin hallitus ei ole viiteindeksin mahdollisen mukauttamisen lisäksi kuitenkaan ilmoittanut muista aikeista tarkistaa palkkojen määräytymisjärjestelmää pysyvästi. Vaikka Luxemburgin tuottavuus on tällä hetkellä hyvin korkealla tasolla, tuottavuuden kasvuun liittyvä liikkumavara on kapenemassa. Jotta Luxemburgin talouden kilpailukyky säilyisi pitkällä aikavälillä, palkkojen määräytymisjärjestelmää on tarpeen tarkistaa pysyvästi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kansallisten käytänteiden mukaisesti.

(11)     Luxemburg on ottanut joitakin tärkeitä ja uskottavia edistysaskelia verraten korkean nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Jotta nuorten integroitumista työmarkkinoille voitaisiin helpottaa, tarvitaan johdonmukaista strategiaa esimerkiksi kuntien yhteistyön lisäämiseksi ja työvoimapalveluiden tehon parantamiseksi. Nuoret ja erityisesti vähän koulutetut työnhakijat hyötyisivät myös lisäinvestoinneista koulutukseen.

(12)     Luxemburgilla odotetaan olevan vaikeuksia saavuttaa vuodelle 2020 asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteensa. Viimeisimpien nykytoimiin perustuvien ennusteiden mukaan Luxemburgin päästökaupan ulkopuolisten päästöjen odotetaan lisääntyvän 9 prosenttia vuosina 2005–2020, kun tavoitteena on 20 prosentin vähennys. Suurin päästöjen lähde on maantieliikenne, jonka päästöjen vähentämispotentiaali on suuri. Liikennepolttoaineiden hinta on edelleen EU:n alhaisimpia, mikä edistää ”bensaturismia” ja aiheuttaa saastumisen ja ruuhkien kaltaisia kielteisiä ulkoisvaikutuksia. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä uusilla toimintatavoilla tai joudutaan turvautumaan kalliisiin joustomekanismeihin.

(13)     Luxemburg on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Sitoumukset sekä vuonna 2011 esitettyjen sitoumusten täytäntöönpano liittyvät kilpailukyvyn parantamiseen, työllisyyden lisäämiseen ja julkisen talouden vakauden vahvistamiseen. Komissio on arvioinut Euro Plus -sopimukseen perustuvien sitoumusten täytäntöönpanoa. Arvioinnin tulokset on otettu huomioon suosituksissa.

(14)     Komissio on laatinut EU-ohjausjakson puitteissa kattavan analyysin Luxemburgin talouspolitiikasta. Se on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Luxemburgin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta ja arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia ottaen huomioon, että Euroopan unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Komissio antaa EU-ohjausjakson nojalla jäljempänä esitettävät suositukset 1–5.

(15)     Neuvosto on tutkinut Luxemburgin vakausohjelman, ja se antaa lausuntonsa[6] erityisesti jäljempänä esitettävässä suosituksessa 1,

SUOSITTAA, että Luxemburg toteuttaisi vuosina 2012–2013 toimia, joilla se

1.           säilyttää julkisen talouden rahoitusaseman vakauden korjaamalla mahdolliset poikkeamat keskipitkän aikavälin tavoitteesta, jolla varmistetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys erityisesti, kun otetaan huomioon ikääntymiseen liittyvät epäsuorat vastuut; vahvistaa tätä varten vuodeksi 2013 ja sen jälkeiseksi ajaksi laadittua julkisen talouden strategiaa, jota riittävästi täsmennetyt toimenpiteet tukevat, ja toteuttaa strategian tinkimättä sekä saavuttaa menojen kasvulle asetetun viitearvon;

2.           lisää ehdotetun eläkeuudistuksen vaikutusta nopeuttamalla väestön ikääntymiseen liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa, toteuttaa lisätoimenpiteitä ikääntyneiden työntekijöiden työvoimaosuuden lisäämiseksi erityisesti vähentämällä varhaiseläkkeelle siirtymistä ja toteuttaa toimia lakisääteisen eläkeiän mukauttamiseksi elinajanodotteeseen eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi;

3.           uudistaa palkkaneuvottelujärjestelmää ja palkkojen indeksointijärjestelmää työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytäntöjä noudattaen Luxemburgin talouden kilpailukyvyn säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä siten, että ensimmäisenä toimena säilytetään nykyinen yhden vuoden mittainen indeksointiväli vuoden 2014 jälkeen ja vähennetään energian ja muiden epävakaiden tuloerien vaikutusta viiteindeksissä;

4.           jatkaa työtä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi lisäämällä sidosryhmien osallistumista sekä vahvistamalla erityisesti vähän koulutettujen henkilöiden koulutustoimia, joilla tähdätään siihen, että nuorten tiedot ja taidot vastaisivat paremmin työmarkkinoiden kysyntää;

5.           varmistaa, että päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteet saavutetaan, erityisesti muuttamalla verotusjärjestelmää ympäristöystävällisemmäksi.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

[2]               COM(2012) 315 final.

[3]               P7_TA(2012)0048 ja P7_TA(2012)0047.

[4]               Neuvoston päätös 2012/238/EU, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2012.

[5]               COM(2012) 68 final.

[6]               Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.