1.           Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) perustettiin komission päätöksellä 2007/134/EY[1], ja sen keskeisenä tehtävänä on ”Ideat”-erityisohjelman täytäntöönpano. Sen kokonaisbudjetti on 7,51 miljardia euroa.

ERC muodostuu riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja sitä tukevasta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta, joka perustettiin ERC:n toimeenpanovirastona (ERCEA)[2] toimeenpanovirastoja koskevien yleissäännösten mukaisesti. Komissio antoi ”Ideat”-ohjelman täytäntöönpanon ja tieteellisen neuvoston tukemisen toimeenpanoviraston tehtäväksi vuonna 2008, ja toimeenpanovirasto sai itsehallintovaltuudet heinäkuussa 2009.

Tässä komission vuosikertomuksessa, joka on laadittu yhteistyössä ERC:n tieteellisen neuvoston ja ERC:n toimeenpanoviraston kanssa, esitetään ”Ideat”-erityisohjelmasta tehdyn neuvoston päätöksen 4 artiklan 4 kohdan ja liitteen I mukaisesti komission arvio ERC:n toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta vuonna 2011. Tätä kertomusta täydentää tieteellisen neuvoston kertomus ohjelman tieteellisestä toteutuksesta ja saavutuksista vuonna 2011[3].

2.           Strategia-asiat

Tieteellisen neuvoston tehtävänä on laatia ERC:n tieteellinen strategia ja myös ERC:n tärkein strategia-asiakirja, vuosittainen ”Ideat”-työohjelma.

2.1.        Apurahajärjestelmät

”Ideat”-työohjelman ytimen muodostavat kaksi apurahajärjestelmää:

Uransa varhaisvaiheessa olevien tutkijoiden apurahojen (Starting Grants) tuella on tarkoitus luoda tutkijoille työskentelyolosuhteet, joissa heistä voi tulla riippumattomia ja joissa he voivat ryhtyä toimimaan johtavina tutkijoina.

Kokeneiden tutkijoiden apurahojen (Advanced Grants) tarkoituksena on tukea ensiluokkaisia ja vakiintuneita johtavia tutkijoita tarjoamalla tarvittavat voimavarat, jotta heidän tutkimusryhmänsä voisivat jatkaa työtään ja pyrkiä uusiin läpimurtoihin alallaan.

Jotta voitaisiin vahvistaa ERC:n roolia innovointiketjussa, jossa tieteen eturintamassa harjoitettavan tutkimuksen tulokset muunnetaan sosioekonomisiksi hyödyiksi, tieteellinen neuvosto kehitti ja käynnisti vuonna 2011 uuden apurahavaihtoehdon nimeltä Proof of Concept, jota tarjotaan ERC:n apurahan saaneille tutkijoille ERC:n rahoittamista hankkeista syntyvien ideoiden innovaatiopotentiaalin osoittamiseksi. Apurahan tavoitteena on kattaa rahoituksen puute innovaatioprosessin alkuvaiheessa.

2.2.        ”Ideat”-erityisohjelman vuoden 2011 työohjelma

Tieteellinen neuvosto hyväksyi 14. huhtikuuta 2010 ”Ideat”-erityisohjelman työohjelman vuodeksi 2011, ja komissio vahvisti sen 19. heinäkuuta 2010[4]. Työohjelmaa muutettiin sisällyttämällä siihen uusi apurahamahdollisuus Proof of Concept. Tieteellinen neuvosto vahvisti muutetun työohjelman 29. marraskuuta 2010, ja komissio hyväksyi sen 24. maaliskuuta 2011[5].

Proof of concept -apurahan käyttöönottoa lukuun ottamatta tieteelliseen strategiaan tehtiin vain vähän muutoksia. Starting Grants ‑apurahojen hakijoiden kelpoisuusperusteena käytettyä aikahaarukkaa laajennettiin lisää siten, että se on nyt 2–12 vuotta tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen, 2–7 vuotta uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille (”starters”) ja 7–12 vuotta vakiintumisvaiheessa oleville tutkijoille (”consolidators”). Myös uudelleenhaun rajoituksia väljennettiin. Hakijat voivat nyt hakea apurahaa uudelleen seuraavassa haussa, jos heidän ehdotuksensa on ylittänyt arvioinnissa laatukynnyksen. Tieteidenvälinen tutkimusala on nimetty uudelleen, ja se on nyt nk. neljäs osa-alue. Siihen osoitetaan 10 prosenttia ohjeellisesta budjetista.

2.3.        Vertaisarviointimenetelmät

ERC käyttää korkeatasoisia vertaisarviointilautakuntia, joiden jäsenet valitsee tieteellinen neuvosto ja joihin kuuluu tieteenharjoittajia, insinöörejä ja tutkijoita EU:sta ja sen ulkopuolelta. Lautakunnat kattavat tutkimusalojen koko kirjon, ja ne on järjestetty kolmen tärkeimmän tiedealan mukaisesti: fysikaaliset tieteet ja tekniset tieteet, biotieteet sekä yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet. Sekä Starting Grants että Advanced Grants ‑järjestelmissä oli aiempia ehdotuspyyntöjä vastaavasti 25 lautakuntaa. Proof of Concept ‑ehdotukset arvioi erityinen vertaisarviointiryhmä etäarviointina.

3.           Ohjelman toteuttaminen

Ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä vuonna 2011 toteutettiin täysimääräisesti 1,3 miljardin euron maksusitoumukset (kokonaistalousarviositoumus) ja 725 miljoonan euron maksut, eli niiden osuus oli 100 prosenttia vuodeksi 2011 varatuista ”Ideat”-erityisohjelman toimintamäärärahoista. Toimintamäärärahoista noin 2,2 prosenttia käytettiin hallintoon.

3.1.        Avustukset

Vuoden 2008 työohjelmasta lähtien ERC:n ehdotuspyyntöihin liittyvä hakuprosessi on ollut yksivaiheinen (hakijoiden on jätettävä heti täydelliset ehdotukset) ja arviointi kaksivaiheinen.

Apurahat myönnetään parhaiksi arvioiduille hanke-ehdotuksille käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Apurahatarjous määräytyy hanke-ehdotuksen ja vertaisarvioinnissa suositellun rahoituksen perusteella.

3.1.1.     Starting Grants -apurahat

Vuoden 2011 Starting Grants -apurahojen haku julkaistiin heinäkuussa 2010. Ohjeelliset määrärahat olivat 661 miljoonaa euroa. Hanke-ehdotuksia saatiin yhteensä 4080, ja ne jakautuivat aloittain seuraavasti: 1690 hanke-ehdotusta fysikaalisissa tieteissä ja teknisissä tieteissä, 1440 biotieteissä ja 950 yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä. Apurahoja myönnettiin yhteensä 485 hanke-ehdotukselle ja yhteensä yli 670 miljoonaa euroa. Yksittäisen apurahan keskimääräinen suuruus oli noin 1,4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 Starting Grants -apurahojen haku julkaistiin heinäkuussa 2011. Ohjeelliset määrärahat olivat 730 miljoonaa euroa. Hanke-ehdotuksia saatiin yhteensä 4741: 2058 fysikaalisissa tieteissä ja teknisissä tieteissä (43 % ehdotuksista), 1653 biotieteissä (35 %) ja 1030 yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä (22 %). Jakauma oli samanlainen kuin vuoden 2010 Starting Grants -apurahojen haussa.

3.1.2.     Advanced Grants -apurahat

Vuoden 2011 Advanced Grants -apurahojen haku julkaistiin marraskuussa 2010. Ohjeelliset määrärahat olivat 661 miljoonaa euroa. Hanke-ehdotuksia saatiin yhteensä 2284, ja ne jakautuivat aloittain seuraavasti: 917 hanke-ehdotusta fysikaalisissa tieteissä ja teknisissä tieteissä (40 %), 789 biotieteissä (35 %) ja 578 yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä (25 %). Arvioinnin perusteella apurahoja myönnettiin yhteensä 294 hanke-ehdotukselle ja yhteensä noin 700 miljoonaa euroa, ja yksittäisen apurahan keskimääräinen suuruus oli noin 2,4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 Advanced Grants -apurahojen haku julkaistiin marraskuussa 2011. Määräajat asetettiin vuoden 2012 helmikuusta huhtikuuhun, ja ohjeelliset määrärahat olivat 680 miljoonaa euroa.

3.1.3.     Proof of Concept -apurahat

Ensimmäinen Proof of Concept -ehdotuspyyntö julkaistiin maaliskuussa 2011. Ohjeelliset määrärahat olivat 10 miljoonaa euroa, ja ne jakautuivat noin puoliksi kahden arviointikierroksen välillä, joista toisen määräaika oli kesäkuussa ja toisen marraskuussa 2011. Proof of Concept ‑rahoitusta voivat hakea ainoastaan tutkijat, joille oli jo myönnetty ERC:n Starting Grant tai Advanced Grant ‑apuraha. Ensimmäiseen määräaikaan mennessä saatiin yhteensä 78 ehdotusta, joista 73 katsottiin arviointikelpoisiksi. Ehdotukset jakautuivat aloittain seuraavasti hakijan alun perin saaman ERC-apurahan mukaan: 58 prosenttia fysikaalisissa tieteissä ja teknisissä tieteissä, 34 prosenttia biotieteissä ja 8 prosenttia yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä. Arvioinnin perusteella apurahoja myönnettiin yhteensä 30 ehdotukselle.

Toiseen määräaikaan mennessä saatiin 73 ehdotusta, joista 67 katsottiin arviointikelpoisiksi. Ehdotukset jakautuivat aloittain seuraavasti hakijan alun perin saaman ERC-apurahan mukaan: 61 prosenttia fysikaalisissa tieteissä ja teknisissä tieteissä, 34 prosenttia biotieteissä ja 5 prosenttia yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä.

3.2.        Ohjelmakomitea

”Ideat”-erityisohjelman ohjelmakomitea toimii virallisten tehtäviensä lisäksi tärkeänä viestintäkanavana jäsenvaltioiden ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneiden maiden, tieteellisen neuvoston, ERC:n pääsihteerin ja komission välillä. Vuonna 2011 ohjelmakomitean kokoukset pidettiin 5. huhtikuuta ja 24. lokakuuta.

3.3.        Eettinen arviointi

Vuonna 2011 eettisessä arvioinnissa oli mukana 55 ulkopuolista asiantuntijaa. Arviointi kattoi 100 prosenttia hanke-ehdotuksista, ja sen seulaan jäi vain kolme ihmisalkion kantasoluihin liittyvää ehdotusta. Nämä ehdotukset siirrettiin komissiolle prosessin loppuun saattamista varten.

3.4.        Muutoksenhaku

Vuonna 2011 haettiin muutosta 234 apurahapäätökseen. Osuus oli 3,6 prosenttia hanke-ehdotusten kokonaismäärästä eli selvästi vähemmän kuin vuonna 2010, jolloin se oli 4,6 prosenttia. Kahteen tulokselliseen muutoksenhakuun olivat syynä virheet yksittäisissä arvioinneissa arviointiprosessin ensimmäisessä vaiheessa. Molemmissa tapauksissa tehtiin täydellinen uudelleenarviointi, jossa todettiin, että molemmat ehdotukset olisi pitänyt hyväksyä esivalinnassa. Uudelleenarvioinnin perusteella kumpikin hanke-ehdotus valittiin rahoitettaviksi.

3.5.        Viestintä

Vuoden 2011 aikana ERC lisäsi rahoitusmahdollisuuksiin liittyvää tiedotustoimintaansa sekä Euroopassa että muualla maailmassa varmistaen panoksensa ja osallistumisensa suuriin kansainvälisiin tutkimusalan konferensseihin, näyttelyihin, uramessuille ja seminaareihin, joissa ERC:n rahoittamien hankkeiden näkyvyyttä lisättiin yleisön keskuudessa ja tiedotusvälineiden piirissä.

Euroopassa ERC osallistui Euroopan molekyylibiologian järjestön vuosikokoukseen Wienissä ja Euroopan sosiologiliiton (ESA) vuosikokoukseen Genevessä, FEBS:n (Federation of European Biochemical Societies) kongressiin Torinossa, Naturejobs Career Fair ‑uramessuille Lontoossa, EUPRIOn kokoukseen Prahassa, Falling Walls ‑konferenssiin Berliinissä ja Brysselissä järjestettyyn EU:n innovaatiokonventtiin.

Erityisponnisteluihin ryhdyttiin maissa, joissa osallistuminen ERC:n apurahajärjestelmiin on ollut vähäistä. Kesäkuussa, kun Unkari toimi Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona, ERC järjesti Budapestissä Unkarin tiedeakatemian kanssa laajan konferenssin huippututkimuksen edistämisestä Euroopassa. Valokeilassa olivat huippututkijat, jotka olivat onnistuneet saamaan erittäin tavoiteltuja ERC:n apurahoja. Kokemuksistaan kertoi joukko ERC:n stipendiaatteja, muun muassa vuoden 2010 Nobelin palkinnon saaja Konstantin Novoselov. Riiassa Latviassa järjestettiin ERC:n julkinen esittelytilaisuus yhdessä maan kansallisen tiedeakatemian kanssa. Puolassa järjestettiin sarja tiedotusseminaareja Puolan kansallisten ja alueellisten yhteyspisteiden kanssa.

ECR kutsuttiin 25. toukokuuta 2011 näkemystenvaihtoon Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaan (ITRE). Näkemyksiä vaihdettiin myös 30. syyskuuta 2011 kilpailukykyneuvostossa tutkimus-, innovaatio- ja tiedeasioista vastaavan komission jäsenen ja ERC:n puheenjohtajan kanssa.

Euroopan ulkopuolella ERC on jälleen ollut esillä muutamissa tärkeimmissä maissa, ennen muuta Yhdysvalloissa (MIT-European Career, Yhdysvaltojen tieteenedistämisjärjestö AAAS, Society for Neurosciencen vuosikokous, Yhdysvaltain syöpätutkimusyhdistys AACR, Bio International Conference, Yhdysvaltain geofysikaalisen liiton kokous), Kiinassa (vierailu tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin Pekingissä), Intiassa (Intian tiedekongressi Chennaissa ja osallistuminen EU:n edustuston järjestämään maanlaajuiseen EU-kampanjaan) sekä Brasiliassa (São Paulo ja Brasília) Brasilian tutkimussäätiön 60. vuosipäivän yhteydessä.

Tieteellisen neuvoston jäsenet ja toimeenpanoviraston henkilöstö ovat ottaneet osaa moniin näistä tiedotustapahtumista ja osallistuneet myös muihin EU:ssa ja muualla maailmassa pidettyihin tieteellisiin kongresseihin (American Society for Cell Biologyn vuosikokous Denverissä Yhdysvalloissa, American Anthropological Associationin vuosikokous Montrealissa ja Material Research Societyn syyskokous Varsovassa).

ERC oli esillä tiedotusvälineissä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti pitkin vuotta sekä organisaationa että rahoittamiensa hankkeiden ja stipendiaattiensa kautta. Lehdistötoimissa julkaistiin suuri määrä artikkeleja tieteellisessä julkaisuissa ja yleislehdistössä (yli 1900 mainintaa) ja useita lehdistötiedotteita ja päivityksiä tiedotusvälineille. ERC:n johtaja, pääsihteeri ja tieteellisen neuvoston jäsenet antoivat lukuisia haastatteluja, myös tärkeille sanomalehdille. Kolmella erikoiskatsauksella (”Special Feature”) uutisoitiin Alzheimer-päivästä, Tietoiseksi rintasyövästä ‑kuukaudesta ja YK:n ilmastonmuutoskonferenssista Durbanissa.

Eri puolilla Eurooppaa sijaitsevat kansalliset yhteyspisteet, joista jaetaan tietoa potentiaalisille hakijoille, pidettiin jatkuvasti ajan tasalla ERC:n tapahtumista ja ehdotuspyynnöistä.

Syyskuussa otettiin myös käyttöön täysin uusittu verkkosivusto. Ulkoasua ja navigointia on tehty selkeämmäksi ja helppokäyttöisemmäksi, uusia toimintoja on lisätty ja lähestymistapaa muutettu dynaamisemmaksi. Neljännesvuosittain ilmestyvä sähköinen uutislehti ”ideas” ilmestyi ensimmäisen kerran maaliskuussa. Siinä esitellään ERC:n saavutuksia, hankkeita, avustuksensaajia ja kumppaneita ja annetaan niistä perusteellisempaa tietoa.

3.6.        ”Ideat”-erityisohjelman seuranta, arviointi ja vaikutusten arviointi

ERC:n tärkeimmistä tuloksista laadittiin arviointi samassa yhteydessä, kun seuraavasta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020[6] laadittiin vaikutusten ennakkoarviointi. Arvioinnissa todettiin muun muassa seuraavaa:

· Vuoden 2011 loppuun mennessä oli käynnissä yli 2000 tieteen eturintamassa tehtävää tutkimushanketta noin 470 arvostetussa tutkimuslaitoksessa Euroopassa.

· Vuoteen 2011 mennessä kolmekymmentäkuusi ERC:n avustuksen saajaa on saanut arvostettuja kansainvälisiä tiedepalkintoja, muun muassa neljä Nobelin palkintoa ja kolme Fields-mitallia.

· Vertaisarvioiduissa julkaisuissa julkaistujen artikkeleiden määrä, joissa mainitaan ERC:lta saatu rahoitus, nousi 1200:sta vuonna 2010 yli 1750:een vuonna 2011. Vuoden 2008 jälkeen tällaisia artikkeleita on ollut yhteensä yli 3400. Tämä kehitys johtuu sekä hankkeiden määrän lisääntymisestä että hankkeiden etenemisestä pidemmälle niin, että niistä saadaan enemmän tuloksia.

· Tarkasteltaessa niissä kahdessa tieteellisessä julkaisussa julkaistuja artikkeleita, joihin viitataan eniten (Nature ja Science), voidaan todeta, että ERC:n jalanjälki kasvaa nopeasti. Vuonna 2011 joka viikko vähintään yksi ERC:n rahoittama hanke julkaisi löydöksensä joko Nature- tai Science-julkaisussa. Vastaava tahti oli vuonna 2010 kahden viikon välein ja vuonna 2009 seitsemän viikon välein.

Komissio, ERC:n toimeenpanovirasto ja tieteellinen neuvosto toteuttivat vuonna 2010 toimia ERC:n rakenteita ja mekanismeja koskevan arvioinnin[7] suositusten pohjalta. ERC:n perustamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta annetussa päätöksessä[8] komissio vahvisti järjestelyt, joissa tieteellisen neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat saavat paikallista tukea työpaikoillaan, ja otti käyttöön tieteellisen neuvoston täysistuntoihin osallistumisesta maksettavan palkkion tunnustuksena tieteellisen neuvoston jäsenten henkilökohtaisesta sitoutumisesta ja ERC:n tehtäviin käytetystä ajasta. Päätöksessä esitettiin myös pysyvää valintalautakuntaa, joka valitsee tieteellisen neuvoston tulevat jäsenet. Nämä toimenpiteet pantiin täytäntöön ja niihin varattiin määrärahat ”Ideat”-työohjelman tarkistuksessa maaliskuussa 2011[9].

Komissio päätti tarkastella tarkemmin ERC:n hallinnon osalta kestävää ja kauaskantoista ratkaisua Horisontti 2020 ‑ohjelmaa silmällä pitäen. Se piti tässä yhteydessä tiiviisti yhteyttä tieteelliseen neuvostoon. Tarkastelu annettiin joulukuussa 2010 perustetun työryhmän tehtäväksi. Työryhmään kuului tieteellisen neuvoston, ERC:n arviointilautakunnan ja komission edustajia[10]. ERC-työryhmän raportti julkaistiin 12. heinäkuuta 2011[11] ja toimitettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Sen keskeinen päätelmä on, että Horisontti 2020 ‑ohjelman aikajänteellä ERC:n tulevaisuus taataan parhaiten toimeenpanoviraston rakenteessa. Raportti on paljolti samoilla linjoilla vuonna 2009 tehdyn ERC:n arvioinnin päätelmien kanssa. Siinä todetaan ERC:n olleen huomattava menestys ja ehdotetaan toimenpiteitä sen toiminnan parantamiseksi edelleen. Yksi suositelluista uudistuksista on se, että ERC:llä olisi kokopäiväinen johtaja Brysselissä, mikä poistaisi tarpeen ylläpitää ERC:n pääsihteerin tointa. ERC-työryhmän suositukset on sisällytetty komission ehdotuksiin erityisohjelmaksi, jolla Horisontti 2020 ‑puiteohjelma pannaan täytäntöön[12].

4.           Euroopan tutkimusneuvoston rakenne

4.1.        Tieteellinen neuvosto

Kolmasosa tieteellisen neuvoston jäsenistä vaihtui tammikuussa 2011 siten kuin viime vuoden vuosikertomuksessa ilmoitettiin[13]. Pysyvä valintalautakunta jatkaa tulevien jäsenten hakua, ja se ilmoitti joulukuussa 2011 tiedeyhteisön kuulemisesta seuraavaa valintaa varten[14], joka on määrä suorittaa lokakuussa 2012.

Jäsenten vaihduttua professorit Pavel Exner ja Carl-Henrik Heldin, jotka ovat molemmat tieteellisen neuvoston perustajajäseniä, valittiin varapuheenjohtajiksi[15].

Tieteellinen neuvosto valitsi vuonna 2011 prof. Donald Bruce Dingwellin, joka toimii Ludwig-Maximilians-Universität Münchenin kokeellisen vulkanologian professorina, kolmanneksi pääsihteerikseen Ernst-Ludwig Winnackerin ja Andreu Mas-Colellin seuraajaksi. Prof. Dingwell astui toimeen 1. syyskuuta 2011[16].

Tieteellinen neuvosto piti vuonna 2011 viisi täysistuntoa, joista kaksi järjestettiin Brysselin ulkopuolella: Budapestissa (Unkari) kesäkuussa ja Riiassa (Latvia) lokakuussa. Yhteenveto täysistunnoista julkaistaan ERC:n verkkosivuilla[17].

Täysistuntojen lisäksi tieteellisen neuvoston jäsenet kokoontuvat työryhmiin käsittelemään erityiskysymyksiä. Toimeenpanovirasto järjesti vuonna 2011 innovointia ja suhteita yrityksiin, tutkimustulosten avointa saatavuutta, kansainvälistymistä ja tasavertaista sukupuolijakaumaa käsittelevien ERC:n työryhmien kokouksia. Työryhmät tekevät analyysejä ja osallistuvat ERC:n tieteellisen strategian laadintaan esittämällä toimeksiantonsa alaan kuuluvia ehdotuksia tieteellisen neuvoston hyväksyttäväksi täysistunnossa. Ne tutkivat esimerkiksi ERC:n suhteita teollisuuteen ja liike-elämään sekä ERC:n rahoittaman tutkimuksen vaikutuksia innovointiin, laativat ERC:n kannan tutkimustulosten avoimeen saatavuuteen, etsivät sopivia keinoja, joilla voidaan lisätä Euroopan ulkopuolelta, etenkin Brasiliasta, Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta (BRIC-maista), tulevien tutkijoiden osallistumista ERC:n järjestelmiin, ja varmistavat, että ERC on eturivissä soveltamassa apurahan saavien henkilöiden tasavertaiseen sukupuolijakaumaan liittyviä parhaita käytäntöjä.

Tieteellisellä neuvostolla on kaksi pysyvää komiteaa, joista toinen käsittelee vertaisarviointia ja toinen eturistiriitoja ja tieteellistä vilppiä. Toimeenpanovirasto laati työryhmien jäsenten kanssa joukon valmisteluasiakirjoja, jotka sisälsivät analyysejä ja keskeisiä viestejä työryhmien ja pysyvien komiteoiden käsittelemistä erityiskysymyksistä.

Varmistaakseen yhteydenpidon Euroopan komissioon ja toimeenpanovirastoon tieteellisen neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, ERC:n pääsihteeri ja toimeenpanoviraston johtaja kokoontuivat säännöllisesti ERC:n johtoryhmänä. Myös toimeenpanoviraston ylempi johto osallistui näihin kokouksiin. Johtoryhmä kokoontui Brysselissä kymmenen kertaa vuonna 2011 valmistellakseen etenkin tieteellisen neuvoston kokouksia tai toteuttaakseen niiden perusteella jatkotoimia.

Tieteellisen neuvoston täysistunnot ja neuvoston jäsenten tapaamiset ERC:n sidosryhmien kanssa valmistellaan toimeenpanoviraston organisatorisella ja hallinnollisella tuella. Toimeenpanovirasto antaa myös neuvoja ja laatii analyysejä auttaakseen tieteellistä neuvostoa hoitamaan ”Ideat”-erityisohjelman liitteessä 1 kuvatut tieteellisen neuvoston tehtävät. Se myös tukee tieteellisen neuvoston työryhmien ja pysyvien komiteoiden toimintaa.

4.2.        ERC:n toimeenpanovirasto

ERC:n toimeenpanovirasto on vastannut heinäkuusta 2009 lähtien työohjelman mukaisesti kaikista hallintoon ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä seikoista.

Viraston toimintaa valvoo komission nimittämä johtokunta. ERC-työryhmän päätelmien mukaisesti johtokunnan kokoonpanoa muutettiin siten, että siihen kuuluu ulkopuolisina jäseninä kaksi tieteellisen neuvoston jäsentä, professorit Sierd Cloetingh and Tomasz Dietl. Johtokunnan puheenjohtajana toimii tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja, ja ERC:n pääsihteeri toimii siinä tarkkailijana. Johtokunta piti vuonna 2011 neljä kokousta ja teki päätöksiä, jotka koskivat toimeenpanoviraston vuotuista työohjelmaa, määrärahoja ja tilejä. Johtokunta sai jokaisessa kokouksessaan yksityiskohtaisen tilanneraportin toimeenpanoviraston johtajalta.

4.2.1.     Toimeenpanoviraston henkilöstö

Vuonna 2011 toimintamäärärahoja oli varattu niin, että henkilöstöön kuuluisi 100 väliaikaista toimihenkilöä, 253 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 7 kansallista asiantuntijaa, eli henkilöstöä olisi yhteensä 360.

Vuonna 2011 joulukuun lopussa toimeenpanoviraston palveluksessa oli yhteensä 350 henkilöä: 97 väliaikaista toimihenkilöä, 245 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kahdeksan kansallista asiantuntijaa.

Joulukuun 2011 tilastojen mukaan toimeenpanoviraston henkilöstöstä noin 36 prosenttia on miehiä ja 64 prosenttia naisia. Sukupuolijakauma pitkälle erikoistuneen henkilöstön osalta (tehtäväryhmään IV kuuluvat väliaikaiset ja sopimussuhteiset toimihenkilöt) on sellainen, että 54 prosenttia toimihenkilöistä on naisia. Vuoden 2011 lopussa ERC:n toimeenpanoviraston palveluksessa olevassa henkilöstössä oli 24 jäsenvaltion kansalaisia. Pablo Amor seurasi 1. tammikuuta 2011 Jack Mettheytä ERC:n toimeenpanoviraston va. johtajana.

5.           Päätelmät ja vuoden 2012 näkymät

ERC:n myöntämät apurahat on otettu hyvin vastaan tutkimusyhteisössä. ERC:n toiminnan käynnistyttyä vuonna 2007 se on toteuttanut kahdeksan ehdotuspyyntöä Starting Grants ja Advanced Grants -apurahoista. Ehdotuspyyntöihin on saatu yhteensä yli 26 000 hanke-ehdotusta, joista yli 2500 on valittu rahoitettavaksi tiukan vertaisarvioinnin kautta.

Vuonna 2012 tieteellinen neuvosto ottaa käyttöön Synergy Grants -apurahat, joiden avulla pienet tutkijaryhmät voivat yhdistää täydentäviä taitoja, tietämystä ja resursseja voidakseen käsitellä yhteisesti tutkimusongelmia tietämyksen eturintamassa ja edetä pidemmälle kuin mihin yksittäiset tutkijat voisivat päästä yksinään. Synergy Grants -apurahat ovat käyttöön pilottihankkeena, jonka määrärahat ovat 150 miljoonaa euroa[18].

Vuonna 2012 myös keskustellaan komission Horisontti 2020 ‑ehdotuksista Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Horisontti 2020:n yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea EU:n asemaa tieteen maailmanjohtajana 24,6 miljardin euron budjetilla, johon sisältyy 77 prosentin korotus ERC:n määrärahoihin. ERC:n talousarvion lisäämisen myötä voidaan tukea enemmän huippututkijoita ja heidän uraauurtavia ideoitaan ja erityisesti nuoremmille tutkijoille voidaan tarjota pitkän aikavälin näkymiä.

ERC:n toimeenpanoviraston itsenäisen toiminnan alkamisesta tulee vuonna 2012 kuluneeksi kolme vuotta. Toimeenpanovirastosta tehdään tällöin ulkopuolinen arviointi, joka sisältää kustannushyötyanalyysin. Arviointiraportti toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

[1]               EUVL L 57, 24.2.2007, s. 14.

[2]               Komission päätös 2008/37/EY, tehty 14 päivänä joulukuuta 2007, tieteen eturintamassa tehtävän tutkimuksen alalla toteutettavaa ”Ideat”-erityisohjelmaa hallinnoivan Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti (EUVL L 9, 12.1.2008, s. 15).

[3]               http://erc.europa.eu/sites/default/files/document/file/erc_annual_report_2011.pdf

[4]               K(2010) 4898, 19.7.2010 (ei julkaistu).

[5]               K(2011) 1848, 24.3.2011 (ei julkaistu).

[6]               KOM(2011) 809 lopullinen, 30.11.2011.

[7]               Arviointilautakunnan raportti: Towards a world class Frontier Research Organisation: Review of the European Research Council’s Structures and Mechanisms (23.7.2009). http://erc.europa.eu/index.cfm?fuseaction=page.display&topicID=158 Komission vastine: tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, KOM(2009) 552 lopullinen, 22.10.2009, http://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/archive/other_reports_studies_and_documents/commission_communication_on_the_erc_review_-_22_october_2009.pdf

[8]               Päätös 2011/12/EU, annettu 12.1.2011, EUVL L 9, 13.1.2011, s. 5.

[9]               K(2011) 1848, 24.3.2011 (ei julkaistu).

[10]             Lehdistötiedote IP/10/1759 http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/10/1759&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=fr

[11]             http://erc.europa.eu/about-erc/reviews-and-development-erc

[12]             KOM(2011) 811 lopullinen, 30.11.2011.

[13]             KOM(2011) 497, 17.8.2011.

[14]             http://ec.europa.eu/research/index.cfm?pg=newsalert&lg=en&year=2011&na=na-121211

[15]             http://erc.europa.eu/pdf/ERC_Press_release_Vice-Presidents.pdf

[16]             http://erc.europa.eu/pdf/ERC_Press_release_New_Secretary_General.pdf

[17]             http://erc.europa.eu/about-erc/organisation

[18]             http://ec.europa.eu/research/fp7/pdf/wp2012/wp2012_ideas_en.pdf