KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista 20. kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 716/2007 täytäntöönpanosta

1.           Johdanto

Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 716/2007 keskeisenä tavoitteena on luoda yhteiset puitteet ja tilastojen laatua koskevat standardit ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien vertailukelpoisten tilastotietojen järjestelmällistä tuotantoa varten.

Asetuksen (EY) N:o 716/2007 12 artiklassa säädetään, että komissio antaa 19. heinäkuuta 2012 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksen laatii Eurostat, ja siinä on erityisesti

(1) arvioitava tuotettujen tilastojen laatua;

(2) arvioitava tuotettujen tilastojen ansiosta yhteisölle, jäsenvaltioille sekä tilastotietojen toimittajille ja käyttäjille koituneita hyötyjä suhteessa kustannuksiin;

(3) arvioitava pilottitutkimusten edistymistä ja täytäntöönpanoa;

(4) yksilöitävä alat, joilla tilastoja voidaan parantaa, ja muutokset, joita pidetään saatujen tulosten ja niihin liittyvien kustannusten perusteella tarpeellisina.

Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastoja koskevan asetuksen 2 artiklassa annetaan määritelmät, joiden mukaan ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevilla tilastoilla (inward FATS) tarkoitetaan tietoja keräävässä maassa sijaitsevien ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja[1] ja kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevilla tilastoilla (outward FATS) tietoja keräävässä maassa sijaitsevien institutionaalisten yksiköiden määräysvallassa olevien ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja[2].

Asetuksen (EY) N:o 716/2007 7 artiklassa edellytetään, että ”komissio julkaisee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä suosituskäsikirjan, joka sisältää tarvittavat määritelmät ja lisäohjeita tämän asetuksen nojalla tuotettavista yhteisön tilastoista.” Tämän mukaisesti vuonna 2007 julkaistiin ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen suosituskäsikirja, jota Eurostat on sen jälkeen kahdesti tarkistanut yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa.[3] Käsikirjassa pyritään esittämään menetelmät ja ohjeet ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevien ja kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevien tilastojen keruuta ja kokoamista varten Euroopan unionissa (EU).

Asetuksen (EY) N:o 716/2007 2 artiklassa annetussa ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määritelmässä käytetään kolmea käsitettä: määräysvalta, institutionaalinen yksikkö ja sijainti (jossakin maassa). Koska nämä käsitteet ovat hyvin yleisluonteisia, niitä on tarkennettava yhdenmukaisen tietojenkeruun varmistamiseksi. Ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen suosituskäsikirjassa on tarkemmat määritelmät näistä käsitteistä, ja siinä selitetään ”lopullista määräysvaltaa käyttävän institutionaalisen yksikön” käsite, jota kansallisten tilastolaitosten on sovellettava kootessaan ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevia tilastoja.

Ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä lopullista määräysvaltaa käyttävällä institutionaalisella yksiköllä tarkoitetaan institutionaalista yksikköä, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.

EU:n jäsenvaltioiden on toimitettava Eurostatille tiedot, joita vaaditaan asetuksen (EY) N:o 716/2007, komission antamien kyseiseen asetukseen liittyvien täytäntöönpano- ja muutosasetusten sekä ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen suosituskäsikirjan ohjeiden mukaisesti.

Tässä kertomuksessa tarkastellaan asetuksen (EY) N:o 716/2007 täytäntöönpanoon liittyviä keskeisiä näkökohtia jäsenvaltioiden antamien ilmoitusten pohjalta ja komission toteuttamia toimenpiteitä ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa koskevien eurooppalaisten tilastojen korkean laadun varmistamiseksi.

2.           Täytäntöönpanotoimenpiteet

Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastoja koskevassa asetuksessa vahvistetaan puitteet ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen laatimiselle. Jotta voitaisiin tuottaa vertailukelpoisia ja jäsenvaltioiden välillä yhdenmukaistettuja tietoja ja vähentää virheiden riskiä tietojen toimittamisessa, on ollut tarpeen määrittää tietojen tekninen muoto ja noudatettava toimitusmenettely. Lisäksi eräille jäsenvaltioille on ollut tarpeen myöntää poikkeuksia, jotta ne ovat voineet tehdä tarvittavat muutokset kansallisiin tilastojärjestelmiinsä. Kun tarkistettua tilastollista toimialaluokitusta NACE Revision 2:ta koskeva asetus[4] oli hyväksytty, oli tarpeen sopeuttaa myös ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevissa tilastoissa käytettäviä toimialaluokituksen tasoja.

Näiden muutosten kirjaamiseksi on hyväksytty seuraavat muutosasetukset:

(1) Komission asetus (EY) N:o 364/2008, annettu 23. huhtikuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 716/2007 täytäntöönpanosta ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen teknisen toimitusmuodon ja jäsenvaltioille myönnettävien poikkeuksien osalta;

(2) Komission asetus (EY) N:o 747/2008, annettu 30. heinäkuuta 2008, ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 716/2007 muuttamisesta ominaisuustietojen määritelmien ja NACE Rev. 2 -luokituksen täytäntöönpanon osalta;

(3) Komission asetus (EY) N:o 834/2009, annettu 11. syyskuuta 2009, ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 716/2007 täytäntöönpanosta laatuselvitysten osalta.

Eurostat on laatinut edellä mainitun suosituskäsikirjan (jota tämän kertomuksen laadintahetkellä ollaan parhaillaan tarkistamassa), johon sisältyy tarkkoja määritelmiä sekä jäsenvaltioille tarkoitettuja ohjeita tietojen kokoamisesta.

3.           Tärkeimmät asiaan liittyvät tietokokonaisuudet

Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevat tilastot ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan asianmukaisesti arvioida ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten vaikutusta Euroopan unionin talouteen. Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevat tilastot helpottavat myös sisämarkkinoiden toiminnan tehokkuuden ja globalisaation yhteydessä tapahtuvan talouksien vähittäisen yhdentymisen seurantaa. Asetuksen (EY) N:o 716/2007 liitteessä I olevassa 2 jaksossa säädetään ominaisuuksista, joista on kerättävä tiedot:

Ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevat tilastot (inward FATS)

Inward FATS ‑tilastojen 11 tärkeintä ominaisuustietoa (eli muuttujaa) ovat seuraavat:

· yritysdemografiamuuttujat (esim. yritysten määrä)

· tuotokseen liittyvät muuttujat (esim. liikevaihto ja tuotannontekijähintainen arvonlisäys)

· panokseen liittyvät muuttujat: työvoimapanos (esim. työntekijöiden määrä, henkilöstömenot) tavara- ja palvelupanos (esim. tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä).

Kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevat tilastot (outward FATS)

Tiedot on toimitettava kolmesta pakollisesta ja kahdeksasta valinnaisesta muuttujasta. Pakollisia muuttujia ovat seuraavat:

· yritysdemografiamuuttuja – yritysten määrä

· tuotosmuuttuja – liikevaihto

· panokseen liittyvä muuttuja: työvoimapanos – työntekijöiden lukumäärä.

Valinnaisten muuttujien luettelo on esitetty yksityiskohtaisesti ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen suosituskäsikirjassa.

Muuttujat olisi toimitettava jaoteltuina sen maan mukaisesti, jossa ulkomainen osakkuus- tai tytäryhtiö sijaitsee, sekä ulkomaisen osakkuus- tai tytäryhtiön toimialan mukaisesti, kuten ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastoja koskevan asetuksen liitteessä III on täsmennetty.

4.           Tuotettujen tilastojen laatu

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain laatuselvitys, jota käytetään Eurostatille toimitettujen tietojen laadun arviointiin.[5]

Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen, että ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevat tilastot ovat oikea-aikaisia, tarkkoja, luotettavia ja yhtenäisiä. Ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen suosituskäsikirjalla, joka on teknisten yksityiskohtien osalta viiteasiakirja, varmistetaan lisäksi, että tietojen vertailukelpoisuutta parannetaan edelleen ja että ne kuvastavat uusinta menetelmien kehitystä.

Seuraavassa analyysissä käsitellään tuoreimmista saatavilla olevista ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tietojen laatuselvityksistä saatuja tuloksia. Ne ovat viitevuodelta 2009, jolta oli ensimmäistä kertaa oltava saatavilla täydelliset kaikki 27 jäsenvaltiota kattavat tietokokonaisuudet. Voidaan päätellä, että kaikki jäsenvaltiot eivät täysin noudata ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevista tilastoista annettua lainsäädäntöä:

Laatuseikat || Inward FATS ‑tilastot || Outward FATS ‑tilastot

Oikea-aikaisuus || 21 jäsenvaltiota 27:stä || 23 jäsenvaltiota 27:stä

Kattavuus || 81 % || 94 %

Tarkkuus || Tyydyttävä || Tyydyttävä

Yhtenäisyys || 25 jäsenvaltiota 27:stä – 2 jäsenvaltiota laatii inward FATS ‑tilastot yritysten rakennetilastoista riippumattomina (ks. kohta 4.7) || 20 jäsenvaltiota 27:stä – 7 jäsenvaltion on määrä ottaa käyttöön toisiaan vastaavat luokituskoodit suoria ulkomaisia sijoituksia ja ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevissa tilastoissa (ks. kohta 4.7.)

Vertailu­kelpoisuus maiden kesken || 27 jäsenvaltiota 27:stä || 26 jäsenvaltiota 27:stä (Kreikka ei tämän kertomuksen laadintahetkellä sovella ”lopullista määräysvaltaa käyttävän institutionaalisen yksikön” käsitettä)

4.1.        Oikea-aikaisuus

Asetuksen (EY) N:o 716/2007 liitteissä I ja II olevassa 5 jaksossa täsmennetään määräajat, joita edelleen tarkennetaan ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen suosituskäsikirjassa vuodelta 2009. Määräajat, joiden mukaisesti Eurostatille on toimitettava inward FATS- ja outward FATS ‑tilastojen tiedot, ilmaistaan kuukausina viitevuoden päättymisen jälkeen:

t+20

Viitevuotta 2009 koskevien tietojen toimituspäivämäärän noudattaminen voidaan tiivistäen esittää seuraavasti:

· 21 maata toimitti inward FATS ‑tilastojen tietokokonaisuudet ajallaan.

· 23 maata toimitti outward FATS ‑tilastojen tietokokonaisuudet ajallaan.

Lisäksi eräille jäsenvaltioille on ollut tarpeen myöntää ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastoja koskevan asetuksen säännöksiin poikkeuksia, jotta ne ovat voineet tehdä tarvittavat muutokset kansallisiin tilastojärjestelmiinsä. Tämä liittyy erityisesti uusien tilastorekisterien ja tiedonkeruumenetelmien kehittämiseen. Outward FATS ‑tilastojen osalta myönnettiin täydellinen vapautus Ranskalle, Luxemburgille, Espanjalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Norjalle viitevuosiksi 2007 ja 2008. Lisäksi Luxemburgille myönneltiin täydellinen vapautus viitevuosiksi 2007 ja 2008 inward FATS ‑tilastojen tietojen toimittamisesta.

Tiivistäen voidaan todeta, että vuoden 2009 tietojen toimittamisen määräaikaa noudatettiin tyydyttävästi ja että tietojen toimittamisen täsmällisyys on parantunut verrattuna viitevuoteen 2007. Silloin ainoastaan 18 maata toimitti ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevien tilastojen osalta ja 16 maata kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevien tilastojen osalta vaadittavat tiedot asetettuun määräaikaan mennessä. Säännösten noudattamista seurataan rutiininomaisesti, ja Eurostat tekee yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät vielä täysin noudata määräaikoja.

4.2.        Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevien julkaistujen tilastotietojen saatavuus

Kaikki ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevat tiedot sekä kattavat, kohdennetut ja yksityiskohtaiset selvitykset menetelmäkysymyksistä (metatiedot) ovat maksutta saatavilla Eurostatin www-sivustolta kohdassa ”teollisuus, kauppa ja palvelut”[6] tai hakutoiminnon avulla. Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevat tilastot julkaistaan myös kansallisella tasolla kansallisten tilastolaitosten vastuulla, mikä vielä parantaa tietojen saatavuutta.

Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastoja koskevasta tietokannasta saa yksityiskohtaisia tietoja tilastoprosesseista, oikeudellisista kysymyksistä, luottamuksellisuussäännöistä ja kansallisista tietojenkeruumenetelmistä.[7] Tilastokäsitteiden lyhyet selitykset julkaistaan uudessa wiki-tyyppisessä verkkosanastossa, jossa vastataan myös usein kysyttyihin kysymyksiin. Inward FATS- ja outward FATS ‑tilastojen lopulliset EU-aggregaatit vuodelle 2009 on laskettu jäsenvaltioiden toimittamien käytettävissä olevien tietojen perusteella tai, jos tietoja puuttuu, estimaattien perusteella. Ei-luottamukselliset EU-aggregaatit julkaistaan Eurostatin www-sivustolla vuonna 2012, ja niiden lataaminen on maksutonta.

4.3.        Eurostatille toimitettujen tietojen kattavuus

Tietojen kattavuutta mitataan toimitettujen tietoarvojen ja vaadittujen tietoarvojen kokonaismäärän suhteena.

EU:n tason aggregaattien laatimisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tietokokonaisuudet toimitetaan täydellisinä. Tietojen puuttuminen rajoittaa ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen tulkintaa ja informaatioarvoa.

Ensimmäisen viitevuoden (eli vuoden 2007) tietojen toimituskierroksella kolme EU:n jäsenvaltiota pystyi toimittamaan täydelliset tietokokonaisuudet inward FATS ‑tilastoista ja 13 jäsenvaltiota outward FATS ‑tilastoista.

Viitevuoden 2009 osalta tietojen täydellisyys parani huomattavasti. Outward FATS ‑tilastoista puuttuvien arvojen osuus supistui 21 %:sta 6 %:iin, sillä vain viisi maata ilmoitti puutteellisia tietoja ja 22 jäsenvaltiota toimitti täydelliset tietokokonaisuudet. Inward FATS ‑tilastoista puuttuvien tietojen kokonaisosuus pienentyi vuoden 2007 47 %:sta 19 %:iin vuonna 2009, jolloin yhdeksän EU:n jäsenvaltiota toimitti vaaditut tiedot kokonaisuudessaan.

Taulukko 2: Kattavuus ja tietojen luottamuksellisuus, inward FATS- ja outward FATS ‑tilastot, vuosi 2009, prosenttia

Maat[8] || Toimitettujen tietojen prosenttiosuus ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastoja koskevan asetuksen mukaisesti vaadittavista tiedoista || Luottamuksellisten tietojen osuus prosentteina

|| inward FATS ‑tilastot || outward FATS ‑tilastot || inward FATS ‑tilastot || outward FATS ‑tilastot

Suuret maat || 85 || 96 || 26 || 14

Keskisuuret maat || 78 || 87 || 14 || 21

Pienet maat || 84 || 100 || 18 || 20

KAIKKI || 81 || 94 || 17 || 20

4.4.        Luottamuksellisuus

Luottamuksellisten tietojen prosenttiosuuksien ja tilastojen relevanssin välillä on yhteys. Jos suuri osa tiedoista on luottamuksellisia, tilastot eivät riittävässä määrin täytä käyttäjien tarpeita. Edellä taulukossa 2 annetaan kuvaus siitä, missä määrin luottamuksellisuus on rajoittanut tietojen saatavuutta inward FATS- ja outward FATS ‑tilastojen osalta. Yleiset luottamuksellisuusasteet ovat 17 % ja 20 %.

4.5.        Relevanssi käyttäjien kannalta

Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastojen tietoja käytetään yhä enemmän globalisaation eri tekijöiden ja vaikutusten mittaamiseen.

Yksi indikaattori, joka osoittaa ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastotietojen relevanssia Eurostatin käyttäjille, on Eurostatin www-sivustolta vuoteen 2011 mennessä ladattujen tietojen tai julkaisujen lukumäärä.

Seuraavassa taulukossa esitetyt luvut kertovat siitä, kuinka paljon käyttäjät hakivat Eurostatin julkaisemia tietoja Eurostatin julkaisuja sisältävältä verkkosivustolta vuosina 2010 ja 2011.

Taulukko 3: Haettujen tietojen määrä, 2010 ja 2011

Vapaasti ladatut tietokokonaisuudet, yhteensä || 8 128

Vuosi 2010 || 3 616

Vuosi 2011 || 4 512

Vuonna 2011 on havaittavissa lähes 25 %:n lisäys, ja latausten määrä on 4 512. Tämä oli odotettavissa, sillä kyseessä on uusi tilastoala ja käyttäjien osoittama mielenkiinto kasvaa tasaisesti.

Tärkeimmät ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastotietojen käyttäjät ovat komissio (kauppapolitiikan pääosasto, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto), kansainväliset järjestöt (OECD, WTO, YK), ministeriöt, kauppakamarit, ammattiyhdistykset, journalistit, tutkijat, lähetystöt, liitot, yritystoiminnan tukijat jne.

4.6.        Tarkkuus

Tarkkuus tarkistetaan toteamalla mahdolliset poikkeamat ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastoja koskevaan asetukseen ja suosituskäsikirjaan nähden ja tekemällä säännöllisiä tarkistuksia laadun varmistamiseksi.

4.6.1.     Väärä luokitus

Väärällä luokituksella tarkoitetaan tilastoyksiköiden osoittamista väärään luokkaan jossakin luokituksessa, esimerkiksi liikeyrityksen luokittelemista kaupan alalle teollisuuden sijaan.

Tärkein tähän otsikkoon kuuluva kysymys on tytär- ja osakkuusyhtiöiden toimialan oikea koodaaminen. Tämä tieto voi puuttua, se voi olla monitulkintainen tai virheellinen eikä sen tarkistaminen yritysrekistereistä ole aina mahdollista. Väärien koodien toteamiseksi tehdään tietojen uskottavuuden tarkistuksia

Outward FATS ‑tilastojen osalta raportointiyksiköiden alipeitto on toinen kysymys, jota on käsiteltävä. Tärkein alipeiton syy ovat eräiden jäsenvaltioiden soveltamat koon kynnysarvot. Toinen syy on oikeudellinen tai todellinen mahdottomuus tehdä tutkimuksia luonnollisista henkilöistä. Uuden yritysryhmän perustamisen ja sen rekistereissä ja muissa tietokannoissa näkymisen välillä voi lisäksi kulua aikaa, mikä voi olla syynä siihen, että kyseinen raportointiyksikkö jää pois otantakehikosta.

4.6.2.     Vastauskato

Yksikkökato syntyy, kun otoksen kaikki raportoivat yksiköt eivät osallistu tutkimukseen.

Lähes kaikki jäsenvaltiot korostivat, että suuryritykset, joiden osuus on lopullisissa tuloksissa merkittävä, ovat yleensä pienyrityksiä motivoituneempia vastaamaan kyselytutkimukseen. Vaikka painottamaton vastauskatoaste saattaakin joissain tapauksissa olla korkea, tilastoista todellisuudessa puuttuva osa on tämän vuoksi selvästi vähämerkityksisempi.

Vastauskadon vähentämiseksi käytettiin useita menetelmiä. Useimmat maat käyttivät kirjallisia tai puhelimitse annettavia muistutuksia puuttuvista vastauksista. Oikeudellisia toimenpiteitä (kuten sakkoja) oli tietojen kerääjien käytettävissä, kun tutkimuksella on oikeudellinen perusta ja kyselylomakkeen täyttäminen on pakollista. Tällaisia toimenpiteitä pidetään kuitenkin äärimmäisenä keinona, sillä hyvät yhteydet liike-elämään ovat tärkeitä kaikkien myöhempien tietopyyntöjen kannalta myös muilla tilastoaloilla.

4.7.        Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

4.7.1.     Yhtenäisyys

Kahden tai useamman tilastotuotoksen yhtenäisyydellä tarkoitetaan sitä, missä määrin näihin tuotoksiin johtaneissa prosesseissa on käytetty samoja käsitteitä – luokituksia, määritelmiä, kohdepopulaatiota – ja yhdenmukaistettuja menetelmiä.[9]

Kohdepopulaatio on niiden yksiköiden, joihin kysely on suunnattu ja joista tilastot olisi laadittava, muodostama käsitteellinen populaatio. Outward FATS ‑tilastoissa on tilastoyksiköiden kohdepopulaation (jota kerättävät tiedot koskevat) ja toisaalta raportoivien yksiköiden kohdepopulaation (jolta tiedot kerätään) välillä ero. Inward FATS ‑tilastoissa tilastoyksiköiden populaatio on useimmiten sama kuin raportoivien yksiköiden populaatio.

Yritystoiminnan rakennetilastoilla ja suoria ulkomaisia sijoituksia sekä tutkimusta ja kehittämistä koskevilla tilastoilla mitataan samojen ilmiöiden osatekijöitä kuin ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevilla tilastoilla – yritysten kansainvälistymistä – ja nämä ovatkin läheisesti toisiinsa liittyviä tilastoaloja. Tämä aihealueen samankaltaisuus näkyy myös tietojen keruutavoissa, ja tiedot kerätäänkin usein samasta kyselytutkimuksesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että näiden alojen tulokset eivät poikkea toisistaan kovin paljon.

Inward FATS ‑tilastot

Koska inward FATS ‑tilastojen populaatioon käytettävät taloudellisten ominaisuuksien määritelmät ja toimialaluokitus ovat yhdenmukaiset yritystoiminnan rakennetilastojen populaation kanssa (asetuksen (EY) N:o 716/2007 liite I, 2 jakso), myös tietojen pitäisi olla yhdenmukaisia.

Koska inward FATS ‑tilastot ovat yritystoiminnan rakennetilastojen osajoukko, niissä olisi käytettävä kaikkia yritystoiminnan rakennetilastoista saatavilla olevia tietoja. Kaksi maata tuottaa kuitenkin inward FATS ‑tilastot yritystoiminnan rakennetilastoista riippumattomina, eikä populaatioita voida vertailla. Kolmessa maassa inward FATS ‑tilastojen populaatio on pienempi kuin vastaava osa yritysten rakennetilastotutkimuksen populaatiosta, ja kuusi maata vahvisti, että inward FATS ‑tilastojen populaatiota oli laajennettu suuremmaksi kuin vastaava osa yritysten rakennetilastotutkimuksen populaatiosta. Se, että populaatiot eivät ole täysin vastaavia, ei välttämättä tarkoita, että tiedot eivät olisi yhtenäisiä. Yritysten rakennetilastotutkimuksen populaation sopeuttamisella vastaamaan ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastojen tarpeita voitaisiin päinvastoin parantaa tietojen laatua.

Outward FATS ‑tilastot

Outward FATS ‑tilastoissa käytetään useimmiten lähtökohtana suoria ulkomaisia sijoituksia (FDI) koskevia vuotuisia tilannetutkimuksia tai erityistä ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevaa tutkimusta. Tiedot kerätään tekemällä tutkimus paikallisista yrityksistä. Tietojen keruu pohjautuu yleensä laskentatutkimukseen. Useimmat maat vahvistivat, että ne olivat käyttäneet samoja ulkomaisen toimialan koodeja sekä suorien ulkomaisten sijoitusten ulkomailla sijaitsevaan varantoon että outward FATS ‑tilastoihin. Seitsemän maata ilmoitti käyttäneensä erilaisia koodeja.

4.7.2.     Vertailukelpoisuus

a) Vertailukelpoisuus maiden kesken

Eurostat analysoi tiedot perinpohjaisesti, mikä varmistaa vertailukelpoisuuden jatkuvan parantumisen eri maiden kesken. Koska yhteiset määritelmät ja luokitukset ovat käytössä, tietojen vertailukelpoisuus maiden kesken on varsin korkealla tasolla.

Maiden väliset erot ovat näin ollen yhä helpommin selitettävissä. Joitakin ongelmia on yhä jäljellä, sillä yksi maa ei ole käyttänyt ”lopullista määräysvaltaa käyttävän institutionaalisen yksikön” käsitettä. Tämä ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi kokonaisaggregaattien laatuun. Viitevuodesta 2010 kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on sovellettava ”lopullista määräysvaltaa käyttävän institutionaalisen yksikön” käsitettä.

b) Ajallinen vertailukelpoisuus

Ajallisia epäjohdonmukaisuuksia ilmenee, kun tiettyä viitekautta varten kerätyt tiedot eivät ole täysin yhteensopivia seuraavien kausien tietojen kanssa jonkin jakson erityispiirteiden vuoksi. Tällaisessa tapauksessa puhutaan aikasarjan katkoksesta.

Inward FATS ‑tilastot

Vuotta 2006 edeltäviltä viitevuosilta tiedot ovat saatavilla ainoastaan niistä maista, jotka toimittivat ne vapaaehtoispohjalta. Viitevuodesta 2007 lähtien tietojen keruu on ollut pakollista. Lisäksi osa maista ryhtyi soveltamaan yhteisiä sovittuja menetelmiä, myös ”lopullista määräysvaltaa käyttävän institutionaalisen yksikön” käsitettä. Tämä menetelmien merkittävä muutos aiheutti kaikkien maiden tietoihin rakenteellisen katkoksen.

Toinen rakenteellinen katkos tiedoissa tapahtui vuonna 2008, joka on ensimmäinen vuosi, jolta tiedot kerättiin tarkistetun toimialaluokituksen mukaisesti (asetus (EY) N:o 1893/2006, jolla säädetään tilastollisesta toimialaluokituksesta NACE Revision 2). Inward FATS ‑tietoja vuodelta 2008 ei näin ollen voida suoraan verrata aiempiin viitevuosiin.

Tämän vuoksi Eurostatin online-tietokantaan on luotu erillinen inward FATS ‑tilastoja sisältävä taulukko viitevuodesta 2008 lähtien. Suora vertailu on mahdollista vain toiminnan kokonaistasolla sekä NACE-luokituksen pääluokkien ja NACE:n kaksinumerotason osalta, kun muutoksia ei ole.

Outward FATS ‑tilastot

Outward FATS ‑tilastoissa osa maista keräsi vapaaehtoisesti tietosarjoja, jotka alkavat vuodesta 2004. Viitevuodesta 2007 tietojen keruu ja toimittaminen tuli pakolliseksi outward FATS ‑tilastojen osalta. Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastoja koskevan asetuksen täytäntöönpano aiheutti rakenteellisen katkoksen saatavilla olevaan aikasarjaan. Tämä johtuu lähinnä yhden merkittävän menetelmämuutoksen – ”lopullista määräysvaltaa käyttävän institutionaalisen yksikön” käsitteen – käyttöönotosta. Tämä on myös tärkein syy siihen, että vuotta 2007 edeltäviä ja vuoden 2007 jälkeisiä tietoja ei useimpien maiden osalta voida vertailla. Tämän huomioon ottamiseksi kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevat tilastot on Eurostatin online-tietokannassa jaettu erillisiin taulukoihin, joissa on tiedot ennen vuotta 2007 ja sen jälkeen.

Pannessaan täytäntöön tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1893/2006 jäsenvaltioiden on viitevuodesta 2010 sovellettava uutta toimialaluokitusta outward FATS ‑tietoihin. Tämän seurauksena syntyy uusi rakenteellinen katkos vuodesta 2010 alkaen.

Tiivistäen voidaan sanoa, että jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa kuvastuu laajalti sääntöjen noudattaminen ja edeltäviin vuosiin nähden jatkuva tietojen parantuminen. Asetuksella vahvistettuja menetelmäpuitteita kehitetään jatkuvasti neuvottelujen ja aihekohtaisten kokousten avulla. Eurostat toimii yhteistyössä myös kansainvälisten järjestöjen kanssa lisätäkseen tietojen ja menetelmien vertailukelpoisuutta Euroopan unionin ulkopuolella.

5.           Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevien tilastojen kustannukset ja niiden aiheuttama rasite

Useimmat jäsenvaltiot eivät mittaa määrällistä vastausrasitetta ja pystyvät siksi esittämään vain laadullisia arvioita. Tämän vuoksi on vaikea arvioida määrällisesti ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevien tilastojen keruuseen ja levittämiseen liittyviä kustannuksia. Näihin käytetään useita tietolähteitä, joita käytetään myös muiden tilastojen tuottamiseen tai jotka liittyvät rahoituslaitosten ja yritysten suorittamaan raportointiin sääntelyviranomaisille. Onkin vaikeaa erotella ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tietojen keräämisestä ja tuottamisesta aiheutuvia erityisiä kustannuksia niistä kokonaiskustannuksista, joita aiheutuu muihin tarkoituksiin usein käytettyjen tietojen keruusta. Lisäksi tietyissä jäsenvaltioissa tietoja voi kerätä kaksi eri laitosta, eli kansallinen keskuspankki ja kansallinen tilastokeskus, jolloin luotettavien arvioiden tekeminen on vieläkin vaikeampaa.

Inward FATS ‑tilastot

Suurin osa työvoimapanoksesta ja vastaajien rasitteesta, jota tarvitaan inward FATS ‑tilastojen tuottamiseen, johtuu yritystoiminnan rakennetilastoihin (asetus (EY) N:o 295/2008) liittyvien suurten tietokokonaisuuksien tuottamiseen tarvittavista resursseista. Kun tarkastellaan jäsenvaltioiden toimittamien estimaattien tiivistelmää, voidaan päätellä, että asetuksen (EY) N:o 716/2007 täytäntöönpanoon liittyvät lisätoiminnot inward FATS ‑tilastojen osalta edellyttivät vain vähäistä työpanoksen lisäystä.

Outward FATS ‑tilastot

Suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tilastot ja outward FATS ‑tilastot ovat tilastoaloja, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa, sillä kummallakin mitataan yritysten kansainvälistymiseen liittyviä seikkoja. Tämä aihealueen samankaltaisuus näkyy myös tietojen keruutavoissa, ja ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevat tiedot kerätäänkin usein samasta, suoria ulkomaisia sijoituksia koskevasta kyselytutkimuksesta. Tämän vuoksi on vaikeaa määrittää lisäkustannuksia, jotka johtuvat outward FATS ‑tilastojen laatimisesta.

Vuonna 2007 tehtiin kuitenkin kustannustehokkuutta selvittävä kyselytutkimus, jonka tulokset osoittavat, että jäsenvaltioiden suuri enemmistö pystyy tuottamaan outward FATS ‑tilastot vähäisin tai keskinkertaisin kustannuksin.

Sekä inward FATS- että outward FATS ‑tilastojen osalta kansalliset tilastoviranomaiset ovat vahvistaneet aikovansa ottaa kansallisella tasolla käyttöön toimenpiteitä rasituksen pienentämiseksi, erityisesti käyttämällä laajalti hallinnollisia tietoja, järjestämällä verkkopohjaisia tietojen keruita ja parantamalla nykyisiä sähköisiä kyselylomakkeita.

6.           Pilottihankkeiden edistyminen ja täytäntöönpano

Asetuksen (EY) N:o 716/2007 5 artiklassa kehotetaan toteuttamaan koetutkimuksia ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa ja kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevista tilastoista, jotta voidaan arvioida lisämuuttujien asianmukaisuutta ja toteutettavuutta.

Mainitun artiklan 4 kohdassa todetaan, että koetutkimusten tulosten perusteella tehdään mahdolliset päätökset täytäntöönpanotoimenpiteistä, myös päätökset ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa ja kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen tiedonkeruun laajuudesta. Tässä kuvastuu pilottitutkimuksille annettu suuri arvo suunniteltaessa ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tietojen tulevaa keruuta EU:ssa

Ensimmäinen pilottitutkimusten kierros aloitettiin vuonna 2006. Toinen kierros käytiin vuonna 2007. Osallistujamaat testasivat lisämuuttujien toteutettavuutta ja toimittivat kerätyt tiedot tämän jälkeen Eurostatille.

Ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevien tilastojen osalta tietojen kerääminen NACE Rev.1.1 –luokituksen pääluokista M, N ja O ja T&K-muuttujista pääluokissa G, H, I, K, M, N ja O (ja vastaavasti NACE Rev.2 ‑luokituksessa) vaikuttaa olevan toteutettavissa siten, että yritysten tai kansallisten tilastoviranomaisten lisäpanos jää vähäiseksi. Jos kaikki jäsenvaltiot vahvistavat toteutettavuuden ja myös käyttäjien tarpeet voidaan uudelleen vahvistaa, ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevien tietojen keruuta voidaan laajentaa siten, että se kattaa pysyvästi nämä muuttujat.

Kun tarkastellaan kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevia tilastoja, ainakin kolme pilottitutkimuksen muuttujaa voisi olla toteutettavissa: henkilöstökulut, tuotannontekijähintainen arvonlisäys ja bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen. Osallistuvien jäsenvaltioiden suuri enemmistö katsoi, että nämä kolme muuttujaa voidaan saada varsin helposti yrityksiltä, sillä ne ovat suoraan tai lähes suoraan johdettavissa kirjanpitojärjestelmistä. Toisaalta kauppaan liittyvien muuttujien keruu, mikä on tärkeää globalisaation tarkastelemiseksi, näyttää ainakin toistaiseksi vähemmän toteuttamiskelpoiselta. Tällaiset tiedot aiheuttaisivat erityisen paljon kustannuksia, eikä niiden hankkiminen olisi helppoa sellaisista yritysryhmistä, jotka ovat ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tietojen kannalta tärkeitä, eli suurimmista ryhmistä.

Osallistuvat jäsenvaltiot toteuttivat siis useita pilottitutkimuksia. Niiden tulosten avulla voitiin muodostaa käsitys lisämuuttujien keruun mahdollisuuksista sellaisten tietojen osalta ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa ja kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevissa tilastoissa, joita ei ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden tilastoja koskevassa asetuksessa ollut määritelty pakollisiksi. Komissio suhtautuu varauksellisesti pilottitutkimuksessa ehdotettujen muuttujien pakollisuuteen, sillä tämä näyttäisi lisäävän kansallisten tilastoviranomaisten ja vastaajien rasitetta. Komissio voi kuitenkin vahvistaa, että tällaisille tiedoille on voimakasta kysyntää.

7.           Mahdollisia parannus- ja muutoskohteita

Lähitulevaisuudessa Eurostat aikoo edelleen parantaa ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastotietojen laatua kehittämällä ja yhdenmukaistamalla menetelmiä, jotta

– voidaan jouhevasti siirtyä NACE Rev. 2 –luokitukseen kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevissa tilastoissa, mikä parantaisi kansainvälistä vertailtavuutta

– voidaan laskea EU-aggregaatit viitevuodesta 2009 alkaen sekä ulkomaisten yritysten kyseisessä maissa että kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevista tiedoista.

Keskipitkällä aikavälillä jäsenvaltiot voisivat ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevia tilastoja kootessaan käyttää yhteisenä työkaluna EuroGroups-rekisteriä (EGR). EGR on parhaillaan kehitteillä, ja siihen on tarkoitus sisällyttää tietoja yritysryhmistä ja niiden osista ja ominaispiirteistä. Sen avulla olisi mahdollista mukauttaa sen lopullista määräysvaltaa käyttävän institutionaalisen yksikön maakoodia, johon yritykset kuuluvat, jolloin ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen laatu kohentuu.

Eurostat työstää parhaillaan myös yritystilastot yhteen kokoavaa puiteasetusta (FRIBS), jotta voitaisiin luoda yhteiset oikeudelliset puitteet taloudelliseen toimeliaisuuteen sekä yrityssektorin rakenteeseen ja tuloksiin liittyvien Euroopan tilastojen järjestelmällistä keruuta, kokoamista, toimittamista ja levittämistä varten. Ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen vaatimuksia arvioidaan uudelleen FRIBSin yhteydessä.

[1]               Asetuksen (EY) N:o 716/2007 2 artiklan f kohta.

[2]               Asetuksen (EY) N:o 716/2007 2 artiklan g kohta.

[3]               Saatavilla osoitteesta: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-AR-09-014/EN/KS-AR-09-014-EN.PDF .

[4]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, 20. joulukuuta 2006.

[5]               Asetuksen (EY) N:o 716/2007 6 artiklan 2 kohta.

[6]               http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home .

[7]               http://circa.europa.eu/Members/irc/dsis/foreignaffiliatesstatistics/library?l=/public&vm=detailed&sb=Title .

[8]               CETO-merkintä on maiden ryhmittely yritystoiminnan rakennetilastoista 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 mukaisesti:

Suuret maat: DE, FR, IT, UK

Keskisuuret maat BE, DK, ES, GR, IE, NL, AT, PL, PT, FI, SE, NO

Pienet maat: BG, CZ, EE, CY, LV, LT, LU, HU, MT, RO, SI, SK.

[9]               Ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen suosituskäsikirja, vuoden 2009 laitos, s. 42.