KOMISSION TIEDONANTO

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE SEKÄ EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Kasvua Kreikkaan

1.           Johdanto

Kreikan tämänhetkinen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi on ennennäkemätön nykyajan Euroopassa. Kriisin voittamiseen ja menestyvän talouden luomiseen tarvitaan kansalaisten ja poliittisten johtajien yhteistä kansallista sitoutumista, sillä vain Kreikka itse voi muuttaa tulevaisuutensa suunnan. Kriisiin johtaneet tekijät kehittyivät useiden vuosien kuluessa, eikä negatiivista kehitystä ole mahdollista kääntää hetkessä. Näin laajamittainen kriisi edellyttää Kreikalta kauaskantoisia muutoksia, ennen kuin voidaan saada aikaan uusi, dynaaminen ja kilpailukykyinen talous, joka kykenee luomaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja, tukemaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja täyttämään kreikkalaisten odotukset.

Kreikan ei kuitenkaan tarvitse selviytyä tästä valtavasta haasteesta pelkästään omin voimin. Se voi saada apua ja käytännön tukea Euroopan unionin ja euroalueen jäsenyydestään. Kreikan tukeminen sen tulevissa ponnisteluissa edellyttää jatkuvaa solidaarisuutta koko Euroopan unionilta. Muut jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet ovat selkeästi ilmoittaneet haluavansa auttaa Kreikkaa ja pitää sen euroalueen jäsenenä. Ne ovat antaneet niin paljon apua, ettei sitä olisi voitu edes kuvitella vielä muutama vuosi sitten. Kreikan tukipaketin kokonaismäärä, mukaan lukien EU:n ja rahoituslaitosten lainat, yksityisen sektorin myöntämien lainojen alaskirjaukset sekä EU:n rakenne- ja muista rahastoista annetut avustukset, on noin 380 miljardia euroa. Tämä on noin 177 prosenttia suhteessa Kreikan bruttokansantuotteeseen (BKT). Tällainen avun määrä on ennennäkemätön. Vertailun vuoksi voidaan mainita Yhdysvaltojen toisen maailmansodan jälkeen Euroopan jälleenrakennukseen myöntämä Marshall-apu, jonka suuruus oli noin 2,1 prosenttia suhteessa vastaanottajamaiden BKT:hen.

Taulukko 1. EU:n ja kasainvälisen yhteisön tuki Kreikalle viime vuosina

EU:n ja kansainvälisen tuen eri muodot ≈ 380 mrd. euroa || Vastaa: (vuoden 2011 tiedot) || Vertailukohta:

Rahoitusapu (lainat): 240 mrd. euroa || · 3 % suhteessa EU:n BKT:hen · 177 % suhteessa Kreikan BKT:hen · 33 600 euroa / kreikkalainen || ·  Marshall-apu vuosina 1948–1951 yhteensä: – ≈ 13 mrd. Yhdysvaltain dollaria (avustukset 85 %, lainat 15 %) – ≈ 5 % suhteessa Yhdysvaltain BKT:hen – ≈ 2,1 % suhteessa vastaanottaja­maiden BKT:hen

Yksityisen sektorin osuus (velkojen alaskirjaus): 100 mrd. euroa

EU:n rahoitus vuosina 2007–2013 (avustukset): > 40 mrd. euroa (ml. 20 mrd. euroa EU:n rakenne- ja koheesiorahastoista ja 20 mrd. euroa YMP:stä)

Kriisi on korostanut kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja varsinkin euroalueen maiden keskinäistä riippuvuutta. Pitkälle edennyt taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen yhdentyminen voi toimia vain, jos jokainen jäsen kykenee noudattamaan täysimääräisesti velvoitteitaan. Kreikka tarvitsee EU:n apua selviytyäkseen kriisistä, ja EU tarvitsee toimivaa ja dynaamista Kreikkaa, joka täyttää kaikki jäsenyysvelvoitteensa ja tukee EU:n politiikkojen toteuttamista koko alueellaan.

Komissio on koko kriisin ajan aktiivisesti auttanut Kreikkaa, antanut maalle suoraa tukea ja tehnyt yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja kansainvälisen yhteisön kanssa löytääkseen innovatiivisia ratkaisuja ja saadakseen aikaan kestäviä tuloksia. Kautta koko komission on perustettu työryhmiä toimimaan vain tässä hankkeessa, ja ne tekevät aktiivisesti yhteistyötä Kreikan hallinnon kanssa Brysselissä ja Ateenassa. Komissio perusti heinäkuussa 2011 erityisen Kreikka-työryhmän tarvittavan teknisen avun toimittamista varten. Lisäksi komission tehtävänä on valvoa tiiviisti annettuja sitoumuksia ja ponnistelujen etenemistä. Kuten tämän tiedonannon liitteessä esitetään, ponnistelut ovat jo alkaneet tuottaa konkreettisia tuloksia ja niiden pohjalta on kehitetty lupaavia lähestymistapoja.

Komissio on päättänyt antaa tämän tiedonannon nyt, sillä monen kuukauden epävarmuuden jälkeen Kreikan talouden elpymisen pääperiaatteet on vihdoinkin vahvistettu. Kreikka on toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä supistaakseen julkisen talouden alijäämää ja ottanut käyttöön uusia finanssi- ja talouspolitiikkoja. Sovittu Kreikan talouden toinen sopeuttamisohjelma ja äskettäin onnistuneesti toteutettu yksityisen sektorin myöntämien lainojen alaskirjaus antavat tilaisuuden luoda uutta muutosvoimaa, jota tarvitaan kiireellisten rakenneuudistusten nopeuttamiseksi.

Tämä tiedonanto on tarkoitettu useille kohderyhmille:

· Kreikkalaisille, jotka huomaavat, että kriisin tuloksena voi syntyä oikeudenmukaisempi, sosiaalisesti yhtenäisempi, luotettavampi ja tehokkaampi järjestelmä. Kreikalla on valmiudet muuttua ja lisäksi sillä on paljon arvokkaita voimavaroja. Kreikalle myönnetty ennennäkemätön tukipaketti voi kuitenkin tuottaa tuloksia vain, jos kreikkalaiset itse tukevat sopeuttamisohjelmaa ja ponnistelevat luodakseen erilaisen tulevaisuuden.

· Kreikan demokraattisille instituutioille, jotka ovat hyväksyneet talouden toisen sopeuttamisohjelman ja ovat sitoutuneet panemaan sen täytäntöön. Tiedonannossa korostetaan, että on luotava myönteisempi ilmapiiri korostamalla nopeita etuja, joita voidaan saada aikaan panemalla ohjelmassa esitetyt alkuvaiheen toimenpiteet täytäntöön täysimääräisesti.

· Muille EU:n jäsenvaltioille, EU:n toimielimille ja unionin kansainvälisille kumppaneille, jotka tarjoavat Kreikalle ennennäkemättömän määrän tukea ja haluavat vakuuttua siitä, että annetut varat käytetään hyödyllisesti ja siten, että voidaan ehkäistä ongelmien uusiutuminen.

Tiedonannossa pyritään korostamaan niitä myönteisiä vaikutuksia, joita Kreikan talouden toisen sopeuttamisohjelman[1] täysimääräisellä ja tehokkaalla täytäntöönpanolla voi olla kasvun, investointien ja sosiaalisen kehityksen käynnistäjänä. Tiedonannossa esitellään keinoja maksimoida alkuvaiheen toimenpiteistä saatava hyöty toimimalla nopeasti ja käyttämällä hyväksi EU:n tukea.[2]

Vaikka Kreikalla on edessään pitkä muutos- ja sopeutumisprosessi, näiden toimenpiteiden toteuttaminen käynnistää jo elpymisen. Talouden sopeuttamisohjelmasta sekä lähikuukausina toteutettavien merkittävimpien muutosten odotettavissa olevista tuloksista on tiedotettava laajalti, jotta kansalaiset saadaan vakuuttuneiksi siitä, että tämänhetkiset uhraukset ja ponnistelut tuottavat tulevaisuudessa konkreettisia tuloksia.

2.           Historiallinen tilaisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta

Talouden toisen sopeuttamisohjelman täysimääräinen täytäntöönpano aikataulussa on asetettava Kreikassa etusijalle. Ohjelmaan sisältyvillä uudistuksilla pyritään palauttamaan Kreikan talouden kasvu- ja työllistämispotentiaali ja poistamaan moraalia rapauttavat säännöt, korruptiomahdollisuudet ja byrokratia, jotka estävät kreikkalaisia ja kreikkalaisyrityksiä harjoittamasta tuottavaa toimintaa. Turha sääntely ja huonosti toimiva julkishallinto lisäävät tehottomuutta ja järjestelmällistä eduntavoittelua.

Poistamalla kaikkein suurimmat kasvun esteet voidaan kansalaisten ja yritysten tilannetta parantaa huomattavasti suhteellisen lyhyessä ajassa. Keskipitkällä aikavälillä tarvitaan Kreikan julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän perusteellisempaa uudistamista, jotta voidaan varmistaa nopeammat ja tehokkaammat menettelyt sekä selvästi toimivampi ja tasapuolisempi veronkantojärjestelmä, vähentää byrokratiaa ja parantaa oikeusvarmuutta sijoitustoiminnan ja uuden yritystoiminnan osalta.

Talouden toisen sopeuttamisohjelman puitteissa sovituilla uudistuksilla pyritään luomaan oikeudenmukaisempi yhteiskunta, jossa kaikki väestöryhmät kantavat oman osuutensa sopeuttamisen taakasta ja pääsevät nauttimaan uudistusten hyödyistä. Kreikan talouteen muodostuneen vakavan epätasapainon vaikutukset ovat osuneet varsinkin vähäosaisiin, ja sen takia uudistuksilla on erityinen kiire. Julkishallinnossa ja sen ulkopuolella saavutetut edut, jotka ovat olleet mahdollisia korruptioalttiissa, vaikeaselkoisessa ja byrokraattisessa järjestelmässä, olisi poistettava. Koko väestö hyötyy näistä muutoksista ja ansaitsee paremman hallinnon.

2.1.        Muutos on mahdollinen

Kreikka on jo onnistunut supistamaan huomattavasti julkisen talouden alijäämää toteuttamalla menoihin ja verotukseen liittyviä toimenpiteitä. Julkisen talouden alijäämä on saatu supistettua lähes 16 prosentista suhteessa BKT:hen (vuonna 2009) 9,25 prosenttiin suhteessa BKT:hen (vuonna 2011). Parlamentti on antanut runsaasti uutta lainsäädäntöä, ja kaikki talouden toisen sopeuttamisohjelman voimaantuloon vaaditut aiemmat toimenpiteet on saatettu loppuun. Kuten hiljattain havaittiin, jos koko hallintojärjestelmä keskitetään selkeiden tavoitteiden saavuttamiseen, tuloksia syntyy.

Keinot talouden elvyttämiseksi esitetään selkeästi talouden toisessa sopeuttamisohjelmassa. Ohjelmalla on tarkoitus saada aikaan historiallinen muutos ja luoda Kreikkaan moderni talous ja hallintorakenteet, joiden avulla maa kykenee selviämään tulevaisuudessa. Kreikka voi hyödyntää monia vahvuuksiaan, kuten merenkulkualaa, matkailun tarjoamia mahdollisuuksia, yliopistojaan ja keskimäärin hyvin koulutettua työvoimaansa sekä sijaintiaan Kaakkois-Euroopan logistiikan ja energiatoimitusten potentiaalisena solmukohtana.

Toteuttamalla varhaisessa vaiheessa useat keskeiset toimenpiteet voidaan merkittävästi edistää kasvun ja työpaikkojen luomista, parantaa kilpailukykyä ja lisätä investointeja. Kansalaiset ja yritykset saavat nähdä konkreettisia tuloksia suhteellisen lyhyessä ajassa. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanolla vauhditetaan uudistusprosessia ja annetaan selkeä viesti siitä, että Kreikka on sitoutunut uudistuksiin. Samalla autetaan Kreikkaa pääsemään irti noidankehästä ja siirtymään positiiviseen kierteeseen, jossa sitoutuminen uudistuksiin synnyttää uutta luottamusta ja kasvua ja kannustaa jatkamaan ponnisteluja.

Talouden toinen sopeuttamisohjelma on pantava täytäntöön kokonaisuudessaan, mutta tässä tiedonannossa komissio korostaa kolmea alaa, joilla Kreikan viranomaisten vuonna 2012 toteuttamien toimenpiteiden voidaan odottaa tuottavan tulosta jo ennen tämän vuoden loppua:

· julkisen talouden ja julkisten tulojen saaminen hallintaan siten, että julkinen talous on pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla;

· lainanannon käynnistäminen reaalitaloudelle vahvistamalla pankkien pääomapohjaa ja parantamalla pk-yritysten mahdollisuuksia saada edullisesti lainaa;

· yritysten valjastaminen kiireellisesti kasvun veturiksi uudistamalla perusteellisesti liiketoimintaympäristö ja työmarkkinat, jotta kotimaiset ja ulkomaiset sijoittajat uskaltavat jälleen investoida Kreikkaan ja luoda sinne työpaikkoja.

2.1.1.     Julkisen talouden saaminen hallintaan – kasvun ja työpaikkojen edellytys

Sopeuttamisohjelmalla pyritään valmistelemaan taloutta, jotta siitä saataisiin entistä dynaamisempi ja oikeudenmukaisempi keskipitkällä aikavälillä. Kansainvälisten kokemusten mukaan kaikki yritykset luoda kasvua ja työpaikkoja epäonnistuvat, ellei julkista velkaa saada kestävälle pohjalle ja kilpailukykyä onnistuta palauttamaan. Kestävä velkakehitys edellyttää vuosina 2013 ja 2014 lisätoimenpiteitä, jotta Kreikka voi supistaa velkasuhdettaan noin 117 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2020 mennessä. Kohdentamalla menoleikkaukset tarkasti voidaan lieventää lyhyen aikavälin vaikutuksia reaalitalouteen. Lisäksi alijäämän supistaminen parantaa kreikkalaisyritysten maksuvalmiutta, kun hallitus käyttää pienemmän osan kotimaisista ja ulkomaisista talletuksista. Se myös lisää Kreikan uskottavuutta markkinoilla ja antaa maalle mahdollisuuden hankkia rahoitusta edullisesti virallisen rahoituksen päättyessä. Tämä puolestaan helpottaa yritysten rahoitusehtoja. Kuten jäljempänä 2.3.2 kohdassa kuvataan, myös verotusjärjestelmän ja verohallinnon uudistaminen on olennaista julkisen talouden saamiseksi hallintaan.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 1 kohta):

Kreikan viranomaisten on yksilöitävä toimenpiteet, joilla poistetaan vuosia 2013 ja 2014 koskevat julkisen talouden alijäämät. Toimenpiteissä olisi keskityttävä menoleikkauksiin.

2.1.2.     Lainanannon käynnistäminen reaalitaloudelle vahvistamalla pankkien pääomapohjaa ja tukemalla pk-yrityksiä

Kreikan pankkijärjestelmästä on virrannut ulos valtavat määrät talletuksia, mikä on vaikeuttanut likviditeetin saantia ja heikentänyt pankkitalletusten arvoa. Tämä on puolestaan vähentänyt lainanantoa reaalitaloudelle.

Tämän ongelman ratkaiseminen ja kreikkalaisyritysten likviditeetin saannin palauttaminen ovat edellytyksiä talouden elpymiselle. Talouden toinen sopeuttamisohjelma tarjoaa taloudelliset resurssit Kreikan pankkijärjestelmän pääomapohjan vahvistamiseen, jolla on kaksi tavoitetta: turvataan rahoitusvakaus ja annetaan pankeille mahdollisuus rahoittaa reaalitaloutta.

Kreikkalaiset pk-yritykset toimivat tällä hetkellä hyvin vaikeissa oloissa: vuodesta 2010 vuoteen 2011 tuotto laski kuudessa pk-yrityksessä kymmenestä, minkä lisäksi pk-yrityksistä hävisi 150 000 työpaikkaa. Nämä synkät luvut korostavat sitä, että pk-yritykset tarvitsevat nopeita ja kohdennettuja tukitoimia. Jäljempänä tässä tiedonannossa kuvataan EU:n tukea pk-yritysten toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Jotta tämä uhkakuva voidaan torjua, on tärkeä hyödyntää kaikkia saatavilla olevia resursseja ja erityisesti EU:n rakennerahastoja[3], joista voidaan ammentaa varoja uusiin toimenpiteisiin työpaikkojen ja kestävän kehityksen tukemiseksi. Pk-yrityksille on jo tarjolla EU:n rakennerahastoista yli 4 miljardia euroa maksuvalmiusapua, jota voidaan antaa rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden ja avustusten muodossa. Lisäksi on perustettu uusi pk-yritysten takausrahasto, johon on osoitettu EU:n rakennerahastoista 500 miljoonaa euroa. Tämän summan ansiosta Euroopan investointipankki (EIP) voi myöntää 1 miljardin euron arvosta lainoja kreikkalaisille pankeille, jotka lainaavat varat edelleen kreikkalaisille pk-yrityksille.

Tällä hetkellä varat eivät kuitenkaan päädy kreikkalaisille pk-yrityksille asti, sillä sijoitusten kysyntä on pienentynyt, pk-yrityksille annettaviin lainoihin liittyy nykytilanteessa suuria riskejä ja pk-yritysten on sen vuoksi vaikea saada tarvitsemansa osarahoitus pankeilta. Kreikan viranomaisten on vielä pantava täytäntöön EU:n lainsäädäntöön tehdyt muutokset, jotka antavat mahdollisuuden pk-yritysten käyttöpääoman rahoittamiseen.

Nämä esteet on poistettava välittömästi. Lisäksi EU:n rakennerahastoista osarahoitetaan useita hankkeita ja ohjelmia, joilla pyritään parantamaan yrittäjätaitoja, tukemaan yritysten perustamista ja lisäämään mikrorahoitusjärjestelyjen saatavuutta.

Toimenpiteet vuonna 2012:

Pankkien pääomapohjan vahvistaminen on saatava päätöksen syyskuuhun 2012 mennessä pankkien riippumattoman toiminnan turvaamiseksi.

Seuraavien kahdeksan kuukauden aikana Kreikan pankkisektorin ja hallinnon olisi nopeutettava pk-yritysten rahoittamiseen jo käytettävissä olevien 4 miljardin euron maksamista. EU:n sääntöihin tehty muutos, joka mahdollistaa käyttöpääoman osarahoituksen, olisi pantava täytäntöön Kreikan lainsäädännössä.

EIP:n olisi maksettava pk-yritysten takausrahastosta taattavia lainoja pk-yrityksille seuraavien tavoitteiden mukaisesti: 160 miljoonaa euroa vuonna 2012, 400 miljoonaa euroa ennen vuoden 2013 loppua ja 440 miljoonaa euroa ennen vuotta 2015. Lisäksi EIP myöntää vuoden 2012 aikana pk-yrityksille vielä 440 miljoonaa euroa, jolle Kreikan viranomaiset ovat antaneet takauksen.

Rahoitustukea olisi lisättävä myös yrittäjäkoulutukseen (painopisteenä uudet innovatiiviset tuotteet ja palvelut), kuten mentorointiin sekä valmennus- ja konsulttipalveluihin.

2.1.3.     Yritysten valjastaminen kasvun veturiksi

Pysyvä ulospääsy kriisistä edellyttää Kreikan tuotantoalan kasvua. Arvioiden mukaan tuote- ja palvelumarkkinoiden uudistamisella voitaisiin saada aikaan jopa 13,5 prosentin lisäys Kreikan BKT:ssä pitkällä aikavälillä.[4] Byrokratian ja korruption poistaminen yritystoiminnasta voi vapauttaa patoutunutta kasvupotentiaalia muun muassa matkailun, satamapalvelujen ja elintarvikkeiden jalostuksen aloilla. Se helpottaa talouden tasapainottamista ja lisää sijoituksia ja kasvattaa vientiä sekä voi käynnistää pysyvän muutoksen kohti enemmän lisäarvoa tarjoavaa toimintaa. Tässä jaksossa esitetään kahdeksan toiminta-alaa, joilla olisi saavutettava edistystä ennen vuoden 2012 loppua.[5]

· Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen

Kreikan työmarkkinoiden nykyaikaistamispyrkimysten yhteydessä tarvitaan toimenpiteitä, joilla tuetaan yksikkötyökustannusten nopeaa mukauttamista, jotta voidaan torjua työttömyyttä ja palauttaa Kreikan talouden kustannuskilpailukyky. Kuten talouden toisessa sopeuttamisohjelmassa sovittiin, näillä toimenpiteillä sekä jo toteutetuilla toimenpiteillä olisi pyrittävä supistamaan liiketoimintaan liittyviä nimellisiä yksikkötyökustannuksia 15 prosentilla vuosina 2012–2014. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun tulokset, ja niiden olisi liityttävä tiiviisti laajempiin pyrkimyksiin vahvistaa työmarkkinalaitoksia, helpottaa palkkaneuvotteluja kaikilla tasoilla ja torjua laitonta työntekoa.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 4.1 kohta):

Yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa olisi laadittava ennen heinäkuun 2012 loppua aikataulu palkanmuodostusjärjestelmää koskevan kansallisen työehtosopimuksen uudistamiseksi. Lisäksi Kreikan viranomaisten olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla pienennetään sosiaaliturvamaksujen osuutta työvoimakustannuksissa, kasvattamatta kuitenkaan talousarviota.

· Viennin edistäminen

Vientiselvitys- ja tullimuodollisuudet kestävät Kreikassa keskimäärin 20 päivää, kun EU:n keskiarvo on 10 päivää. Sen vuoksi Kreikan viennin kokonaisarvon arvioidaan olevan noin 10 prosenttia pienempi kuin se muuten olisi.[6] Suhteettomat ja usein tarpeettomat asiakirjoja tai menettelyjä koskevat vaatimukset olisi poistettava.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 4.2 kohta):

Vientiselvitys- ja tullimuodollisuudet olisi tarkistettava perusteellisesti, turhat tarkastukset olisi lopetettava ja valvontajärjestelmät olisi muutettava vastaamaan käytänteitä muualla sisämarkkinoilla. Yksinkertaistamisen käynnistyttyä sen edut voidaan maksimoida ottamalla menettelyjä varten käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja. Lisäksi olisi pyrittävä auttamaan vientiyrityksiä havaitsemaan lupaavien markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet.

· Uusien investointien edistäminen

Uusiin laitteisiin tai hankkeisiin investoiminen viivästyy ja tulee kalliiksi sääntelyyn liittyvien ja hallinnollisten esteiden takia, joita esiintyy useiden viranomaisten toiminnassa. Myös maankäytön suunnittelua ja ympäristölupia koskevat säännöt mainitaan usein sijoitusten esteenä. Nämä ongelmat koskettavat erityisesti yrityksiä, jotka toimivat energia-, jakelu-, logistiikka- ja kuljetusaloilla. Riita-asioissa ongelmia pahentavat erilaisten hallinnollisten ja oikeudellisten toimenpiteiden lykkäävä vaikutus sekä henkilöstön puute tai heikko ammattitaito keskeisillä hallinnonaloilla. Myös kiinteistörekisterin loppuun saattaminen edistää investointeja, sillä se suojaa sijoittajia maan omistussuhteisiin liittyviltä riita-asioilta. Ammattitaidon puute on ongelma myös tutkimus- ja innovointipainotteisille ulkomaisille sijoittajille, sillä julkinen koulutusjärjestelmä ei kykene vastaamaan osaamistalouden tarpeisiin.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 4.2 kohta):

Äskettäin annetut lait, joilla nopeutetaan eräisiin ammatteihin ja tuotannonaloihin liittyviä lupamenettelyjä sekä hankkeiden ja toimien ympäristölupamenettelyjä, olisi pantava täytäntöön kokonaisuudessaan.

Lisäksi tarvitaan uusia toimenpiteitä, joilla helpotetaan yritysten perustamista. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa on asetettu tavoitteeksi, että yrityksen perustamiseen saisi kulua enintään kolme päivää ja perustamiskustannukset saisivat olla enintään 100 euroa. Kreikan olisi myös otettava käyttöön palveludirektiivissä edellytetty keskitetty asiointipiste.

· Julkisten hankintojen nykyaikaistaminen

Julkisten hankintojen osuus Kreikan BKT:stä on 12 prosenttia. Tarjoajat joutuvat Kreikassa kuitenkin odottamaan julkisen hankintasopimuksen tekemistä kaksinkertaisen ajan (lähes vuoden) verrattuna EU-maiden keskiarvoon. Menettelyt ovat tehottomat ja vaativat paljon resursseja: julkinen sektori käyttää hankintamenettelyihin kaksinkertaisen määrän henkilötyöpäiviä. Jokaisesta menettelystä tehdään keskimäärin kaksi valitusta. Tilanne lisää kustannuksia ja on haitallinen julkisen sektorin tavarantoimittajille. Se estää julkisten palvelujen tuottamiseen tarvittavien tavaroiden ja palvelujen hankinnan sekä EU:n varoilla rahoitettavien töiden loppuun saattamisen.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 2.6 kohta):

Julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä olisi muutettava perusteellisesti ennen vuoden loppua, ja vasta perustetun julkisen hankintaviranomaisen olisi aloitettava toimintansa täysimääräisesti. Olisi kehitettävä suunnitelma ammattimaisempaa ja avoimempaa julkisten hankintojen hallinnointia varten. Suunnitelma olisi toteutettava ensin eräissä runsaasti varoja käyttävissä ministeriöissä, ja sen jälkeen onnistuneet käytänteet olisi laajennettava koskemaan muita hallinnon osia. Kustannuksia voitaisiin vähentää merkittävästi kehittämällä sähköistä hankintamenettelyä, keskittämällä julkiset hankinnat keskushankintaviranomaisille ja hyödyntämällä laajemmin puitesopimuksia standarditavaroiden ja -palvelujen ostojen yhteydessä.

· Kilpailun ja hintojen vapauttaminen

Hinnat ovat pysyneet korkeina useilla Kreikan talouden aloilla myös talouden supistuessa. Tämä on pahentanut pienenevistä tuloista kärsivien kuluttajien ja yritysten taloudellisia vaikeuksia. Nyt tarvitaan päättäväisiä toimenpiteitä, jotta voidaan poistaa lukuisat sääntelyesteet, jotka haittaavat kilpailua ja vaikeuttavat uusien toimijoiden tuloa markkinoille. On muun muassa pyrittävä poistamaan säännökset, jotka luovat suojattuja tulovirtoja tai suojelevat säänneltyjä ammatteja kilpailulta. Kilpailua ja hintojen joustavuutta on lisättävä myös sen varmistamiseksi, että pienenevät työvoimakustannukset johtavat hintojen laskuun. Näin voidaan lieventää uudistusten vaikutuksia käytettävissä oleviin tuloihin ja huolehtia siitä, että tuotantokustannusten supistuminen hyödyttää koko kreikkalaista yhteiskuntaa.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 4.2 kohta):

Vuonna 2011 annettu laki säännellyistä ammateista olisi pantava kokonaisuudessaan täytäntöön ennen vuoden loppua, ja lisäksi olisi toteutettava muut yhteistyömuistiossa mainitut vapauttamistoimet. Ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskevat EU:n säännöt on myös pantava täytäntöön tehokkaasti. Eräiden taloudenalojen sääntely-ympäristön tarkastelu on tarkoitus saada päätökseen syksyyn mennessä, ja sen pohjalta kumotaan kilpailua rajoittavaa ja tarpeettoman kuormittavaa lainsäädäntöä.

· Kilpailukykyinen energiatalous

Kreikka on erittäin riippuvainen fossiilisista polttoaineista (valtaosa sähköstä tuotetaan ruskohiilellä). Useimmat Kreikan saaret ovat edelleen hyvin eristyneitä ja riippuvaisia dieselgeneraattoreista ja polttoöljyä käyttävistä voimaloista. Kreikan sähköntuotannon kokonaistehokkuus on Euroopan alhaisimpia. Energia-alaa hallitsevat muutamat valtionyhtiöt, joiden tuottavuus on heikko ja joilla on edelleen lähes monopoliasema markkinoilla. Siirtoverkonhaltijoita ei edelleenkään ole eriytetty kunnolla. Teollisuusasiakkaat valittavat kilpailukykynsä vaarantuvan sen takia, että ne joutuvat maksamaan Euroopan korkeimpiin kuuluvia energiahintoja.

Sähkö- ja kaasuverkot on nykyaikaistettava. Parantamalla kaasun varastointia ja putkiverkostoja ja sijoittamalla uusiin putkistohankkeisiin, joilla moninaistetaan kaasulähteitä, Kreikka voi hyödyntää strategista maantieteellistä sijaintiaan Euroopan kaasumarkkinoiden porttina. Sähköverkkojen yhteenkytkennät suurimpien saarten ja mantereen välillä sekä pienempien saarten välillä ovat välttämättömät, ennen kuin voidaan hyödyntää laajamittaisesti tuuli- ja aurinkosähkölaitoksia.

Myös mantereen siirtoverkkoa on vahvistettava, jotta voidaan yhdistää uusiutuvaa energiaa tuottavat laitokset kotimaan markkinoita varten ja toisaalta mahdollistaa laajamittainen sähkön vienti muualle Eurooppaan. Kreikka on luonnollinen kulkureitti suurelle osalle kaasuvaroista, jotka ovat lähtöisin Kaspianmeren ja itäisen Välimeren alueelta. Euroopan laajuiset energiaverkot ‑ohjelmalla ja ehdotetulla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä voi olla merkittävä rooli toiminnan kohdistamisessa ja rahoittamisessa tällä alalla. Avoin ja toimiva energia-ala ja syrjimätön pääsy energiainfrastruktuuriin ja ‑verkkoihin ovat ehdoton edellytys sille, että tämän alan investointeihin voidaan houkutella yksityistä rahoitusta. Helios-projektin tapaisilla hankkeilla voidaan edistää aidosti yhdentyneitä eurooppalaisia uusiutuvien energialähteiden markkinoita ja samalla auttaa Kreikan taloutta elpymään.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 4.2 kohta):

Julkisten kaasu- ja sähköyhtiöiden yksityistäminen tänä vuonna antaa yksityisen sektorin sijoittajille tilaisuuden päästä valtaville uusille markkinoille ja lisää mahdollisuuksia merkittäviin kustannussäästöihin, jotka perustuvat tehokkuushyötyihin entisissä valtionyhtiöissä.

Kaasun- ja sähkönsiirtojärjestelmän toiminnan erottaminen kaasun ja sähkön tuotannosta ja toimittamisesta lisää alan avoimuutta ja helpottaa kilpailua, sillä se mahdollistaa uusien toimijoiden tulon markkinoille.

Teknisellä avulla Kreikkaa tuetaan uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmien uudistamisessa, jotta voidaan parantaa investointiolosuhteita Kreikan runsaiden aurinko- ja tuulienergiaresurssien kehittämiseksi.

· Tehokkaat liikennepalvelut

Kreikan liikennealalla on toteutettu merkittäviä muutoksia luomalla rautateiden sääntelyviranomainen, avaamalla maanteiden tavaraliikenne kilpailulle ja vapauttamalla linja-autoilla harjoitettava satunnainen matkustajaliikenne.

Työ on kuitenkin vielä suurelta osin kesken. Hallinnolliset esteet ja hallinnon heikkoudet haittaavat satamien ja lentoasemien tehokasta hyödyntämistä, ja niillä on kielteinen vaikutus kahteen tärkeimpään taloudenalaan: logistiikka ja matkailu. Lentoasemien ja ilmaliikenteen hallinnan osalta voitaisiin lyhyellä aikavälillä ottaa käyttöön merkittävästi lisäkapasiteettia ja vähentää operaattoreiden kustannuksia ja näin lisätä matkailijoiden määrää. Rautatieliikenteen toimintaa voitaisiin parantaa luomalla puitteet EU:n matkustajaliikenteen harjoittajien tulolle Kreikan markkinoille sekä helpottamalla kansainväliseen rahtiliikenteeseen sovellettavia menettelyjä.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 4.2 kohta):

Liikennealaa koskeva toimintapoliittinen asiakirja, jossa hahmotellaan koko liikennealan strategiset ja sääntelypuitteet, olisi saatava valmiiksi viimeistään kesäkuussa 2012. Kreikan siviili-ilmailuviranomaisen sääntelytehtävät ja operatiiviset tehtävät olisi erotettava toisistaan. Olisi järjestettävä rahoitus nykyaikaisen lennonjohtolaitteiston hankintaan, pätevien lennonjohtajien palkkaamiseen ja lähtö- ja saapumisaikojen jakamisessa sovellettavaan nykyaikaiseen ohjelmistoon. Rautateiden matkustajaliikennettä valvovien riippumattomien hankintaviranomaisten perustaminen olisi saatava loppuun. Rajanylitysmenettelyjä ja sopimuksia, joilla helpotetaan rahtiliikennevirtoja liikennekäytävässä X, olisi tarkistettava ja rajojen sulkemisesta olisi luovuttava.

· Yksityistämisohjelman onnistunut täytäntöönpano

Talouden toisessa sopeuttamisohjelmassa kaavailtu 50 miljardin euron yksityistämissuunnitelma tarjoaa keinot houkutella suoria ulkomaisia sijoituksia, tuoda uusia toimijoita markkinoille, lisätä kilpailua sekä tukea julkisen velan takaisinmaksua. Lisäksi suunnitelman avulla olisi tarkoitus tehostaa talouden kannalta keskeisten, tällä hetkellä valtion omistuksessa olevien yritysten hallinnointia, edellyttäen että suunnitelma pannaan täytäntöön strategista pitkän aikavälin näkemystä noudattaen.

Rautateiden, satamien ja lentoasemien yksityistämisen valmistelemista varten tarvitaan aiempaa johdonmukaisempi sääntelykehys. Säännöksissä olisi selkeytettävä viranomaisten ja infrastruktuuria hallinnoivien tahojen rooleja, turvattava palvelujen saanti syrjimättömin ehdoin, helpotettava infrastruktuurin kehittämistä osana yhtenäistä liikennejärjestelmää sekä varmistettava rakenne- ja koheesiorahastojen tehokas käyttö ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) painopisteiden toteutuminen.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 2.1 kohta):

Olisi luotava asianmukainen institutionaalinen ja sääntelykehys infrastruktuuriomaisuutta varten, jonka myyntiä ovat viivästyttäneet tekniset esteet ja epävarmuus sen käyttöehdoista. Valtion kiinteistöomaisuuden perusteellinen inventaario olisi saatava valmiiksi. Valtion maaomaisuuden rekisteröintiä olisi nopeutettava. Lisäksi on varmistettava, että kaavaillut tulot toteutuvat, jotta voidaan ehkäistä julkisen talouden rahoitusvaje ja vahvistaa yksityistämisen uskottavuutta keinona saada velka kestävälle tasolle.

2.2.        Kriisin sosiaalisten vaikutusten lieventäminen

Edellä esitettyjen kolmen toiminta-alan ohella on kiireesti puututtava yhteiskunnallisen tilanteen äkilliseen heikkenemiseen Kreikassa. Työttömyys on lisääntynyt talouskriisin alettua dramaattisesti varsinkin nuorten keskuudessa, ja köyhyysaste on sietämättömällä tasolla. Talouden sopeuttamisohjelmien tarkoituksena on kääntää tämä kehitys uudistamalla talous siten, että kaikki pääsevät hyötymään tulevan kasvun ja työllisyyden mukanaan tuomista eduista.

Yhteiskunnallisen tilanteen kohenemisen kannalta on keskeistä pyrkiä tehokkaammin vähentämään työvoimakustannuksia ja parantamaan tuottavuutta, jotta voidaan palauttaa Kreikan talouden kilpailukyky. Näiden välttämättömien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan tehokkaita toimia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi.

Nämä seikat on otettu huomioon sopeuttamisohjelman suunnittelussa esimerkiksi muuttamalla sosiaalisia ohjelmia siten, että ne vastaavat paremmin edunsaajien tarpeita ja suojaavat tehokkaasti heikoimmassa asemassa olevia, huolehtimalla siitä, että eläkkeiden pienennykset kohdistetaan oikein ja että kaikkein pienimpiä eläkkeitä suojellaan, ehkäisemällä sosiaalietuuksiin kohdistuvia petoksia, vähentämällä terveydenhuollon kustannuksia heikentämättä kuitenkaan terveydenhuollon laatua, lisäämällä verotusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja ehkäisemällä veropetoksia.

2.2.1.     Nuorison työllistymisen ja koulutuksen edistäminen

Komissio tekee aktiivisesti yhteistyötä Kreikan viranomaisten kanssa löytääkseen ratkaisuja erittäin suureen nuorisotyöttömyyteen. Komissio on esimerkiksi tarkastellut EU:n rakennerahastovarojen käyttöä Kreikassa sekä pyrkinyt löytämään keinoja auttaa Kreikan viranomaisia suuntaamaan varat hankkeisiin, joilla on suurin merkitys kasvun ja työpaikkojen luomiselle lyhyellä aikavälillä.

Valmisteilla on toimintasuunnitelma, jossa on tarkoitus keskittyä selkeisiin ensisijaisiin kohderyhmiin ja poliittisiin tavoitteisiin. Euroopan sosiaalirahastosta käytettävissä oleva noin 200–250 miljoonan euron rahoitus voitaisiin suunnata uudelleen nykyisten EU:n rakennerahasto-ohjelmien puitteissa tukitoimenpiteisiin, joilla voidaan saada aikaan välittömästi tuloksia työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten kohdalla.

Näihin toimenpiteisiin voisivat kuulua muun muassa tuki ensimmäisen työkokemuksen hankkimiseksi tai lyhytaikaisten työpaikkojen tarjoaminen yksityisellä sektorilla tai kunnissa, oppisopimuskoulutuksen ja harjoitteluohjelmien laajentaminen koskemaan opiskelijoita ja korkea-asteen tutkinnon jo suorittaneita, uudelleenkoulutuksen ja täydennyskoulutuksen edistäminen osana kasvua ja kehitystä, yrittäjyyden, myös yhteiskunnallisen yrittäjyyden, tukeminen sekä opiskelu tai harjoittelujaksot ulkomailla esimerkiksi Leonardo Da Vinci- ja Erasmus-ohjelmien kautta.

Toimenpiteet vuonna 2012:

Toimintasuunnitelma, jolla edistetään nuorison työllistymistä muun muassa koulutuksen ja yrittäjyyden kautta, olisi viimeisteltävä ja pantava täytäntöön ennen vuoden 2012 loppua.

2.2.2.     Aktiivinen työmarkkinapolitiikka

Julkisia työvoimapalveluja olisi vahvistettava, jotta kasvavalle työttömien joukolle voidaan tarjoa parempia ja yksilöllisempiä palveluja. Tarvitaan tehokkaampia ja paremmin kohdennettuja investointeja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, joilla voidaan tukea työpaikkavaltaista talouden elpymistä. Lisäksi olisi arvioitava järjestelmällisemmin aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden tehoa. Etusijalle olisi asetettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ryhmät (ammattitaidottomat työttömät, koulunkäynnin keskeyttäneet, iäkkäät työntekijät, pitkäaikaistyöttömät, siirtolaiset, vähemmistöt jne.). Ammattitaidon kehittämistoimissa olisi keskityttävä erityisesti niiden alojen ja klustereiden tarpeiden tunnistamiseen ja täyttämiseen, joista voi tulla tulevan kasvun keskeisiä vetureita.

EU:n rakennerahastovaroilla voidaan tukea useita lyhytaikaisia työllistämisohjelmia, jotka keskittyvät erityisesti epäedullisessa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin. Ohjelmat voivat tarjota kriisistä pahiten kärsineille väliaikaista taloudellista helpotusta ja mahdollisuuden kehittää ammattitaitoa ja pysytellä työmarkkinoilla.

Kreikka voisi myös hyödyntää yhteisötalouden käyttämätöntä potentiaalia Euroopan sosiaalirahastosta saatavan tuen avulla. Euroopan sosiaalirahaston tuella on suuri merkitys uusien työpaikkojen luomiselle, ja sen avulla voidaan vastata kasvavaan sosiaalipalvelujen tarpeeseen.

Toimenpiteet vuonna 2012:

Hyödynnetään tehokkaammin Euroopan sosiaalirahastosta saatavilla olevia resursseja, jotta voidaan ottaa käyttöön toimiva kehys yhteisötalouden ja sosiaalisten yritysten sekä työpaikkavaltaista talouden elpymistä edistävien keskeisten tekijöiden tueksi sekä huomioida heikoimmassa asemassa olevien ryhmien monitahoiset tarpeet integroitua työmarkkinoille.

2.2.3.     Koulutusinvestoinnit

Jotta Kreikan talous voidaan palauttaa kasvu-uralle ja maan kilpailuetuja voidaan hyödyntää täysimääräisesti, olisi lisättävä ammattikoulutuksen merkitystä, parannettava sen laatua ja tehtävä koulutuksesta houkuttelevampaa. Yrityksiä ja oppilaitoksia olisi kannustettava yhteistyöhön sen varmistamiseksi, että koulutuksensa päättävillä nuorilla on talouden kannalta tarpeelliset taidot, joita he tarvitsevat sekä työntekijöinä että yrittäjinä. Tähän olisi sisällyttävä joustavien yhteistyökanavien luominen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä toisaalta ammatillisen peruskoulutuksen ja jatko- ja korkeakoulutuksen välille.

2.3.        Nykyaikaisen julkishallinnon rakentaminen

Kreikassa toteutettavat uudistukset on käynnistettävä nykyaikaistamalla maan julkishallinto. Tällä hetkellä Kreikalla ei ole todellisia valmiuksia panna täytäntöön politiikkoja, hallinnoida julkista taloutta, kerätä veroja, avata markkinoita kilpailulle, toteuttaa toimivaa ja innovatiivista julkisia hankintoja koskevaa politiikkaa, maksaa tavaran- ja palveluntoimittajille tai tarjota kansalaisille oikea-aikaista tuomioistuinvalvontaa. Monimutkaisuus ja avoimuuden puute kaikilla tasoilla tarjoavat tilaisuuksia korruptioon, joka murentaa kansalaisten luottamusta järjestelmään ja heikentää sen tehoa. Näiden ongelmien korjaaminen luo perustan uudelle Kreikan valtion ja kansalaisten väliselle yhteiskuntasopimukselle, joka perustuu avoimuuteen, luottamukseen ja solidaarisuuteen. Luottamuksen palauttaminen virallisiin tilastoihin on olennainen osa uutta yhteiskuntasopimusta.

2.3.1.     Julkishallinnon uudistaminen

Kreikan julkishallinnon rakenteet ja työskentelytavat on uudistettava perinpohjaisesti. Tärkeimmät poliittiset vastuualueet on määriteltävä tarkasti, jotta voidaan varmistaa vastuuvelvollisuus, päästä irti pysähtyneisyydestä ja lopettaa tällä hetkellä vallalla oleva poliittisen vastuun pirstoutuminen eri ministeriöihin ja virastoihin. Monimutkaisten uudistusprosessien täytäntöönpano edellyttää vahvaa ministeriöiden välistä koordinointivalmiutta. Myös Kreikan yksittäisten ministeriöiden ja julkishallinnon osien toimintaa ja organisaatiota on uudistettava ja parannettava. Kaikkia keskushallinnon uudistamisen yhteydessä käyttöön otettavia johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden periaatteita on myöhemmin sovellettava myös alue- ja paikallistasolla.

EU tukee Kreikan hallinnonuudistusta konkreettisesti varsinkin Euroopan sosiaalirahastosta, josta on tähän käytettävissä 505 miljoonaa euroa. Julkishallinnon uudistaminen on myös keskeinen osa talouden toista sopeuttamisohjelmaa[7].

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 2.6 kohta):

Vuoden 2012 alussa perustettiin korkean tason ohjausryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja valvoa hallinnonuudistusten täytäntöönpanoa. Ohjausryhmän olisi aloitettava toimintansa mahdollisimman pian pääministerin valvonnassa. Ministeriöiden välistä koordinointia varten olisi perustettava pysyvä rakenne. Jokaiseen ministeriöön olisi perustettava horisontaalinen elin, joka toteuttaa yhteisten sääntöjen pohjalta tarvittavat menettelyt talousarvion/rahoitustarkastuksen, sisäisen valvonnan ja henkilöstöhallinnon aloilla.

Alue- ja paikallishallinnon uudistamista varten olisi sovittava toteuttamissuunnitelmasta ja toimenpiteistä, jotka olisi pantava täytäntöön mitä pikimmin. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavan, hallinnonuudistusta koskevan ohjelman täytäntöönpanoa olisi ehdottomasti nopeutettava, jotta tuloksia saadaan aikaan sovitussa aikataulussa.

2.3.2.     Verotuksen uudistaminen, verohallinto ja julkinen varainhoito

Kreikan verotusjärjestelmä on uudistettava pikaisesti. Sekä välitöntä että välillistä verotusta (ml. varallisuusvero) voitaisiin parantaa vakauden ja kasvun tukemiseksi. Laajamittaiset poikkeukset, erityissäännöt ja etuusjärjestelyt supistavat veropohjaa ja ovat tehneet järjestelmästä monimutkaisen sekä vaikeasti hallinnoitavan ja noudatettavan. Monimutkaisuutensa vuoksi nämä poikkeukset lisäävät mahdollisuuksia laajamittaiseen veronkiertoon ja väärinkäytöksiin sekä veropetoksiin ja korruptioon, joista aiheutuu valtiolle valtavat tappiot. Lisäksi ne uhkaavat yritysten elinkelpoisuutta. Veroalan uudistuksen yhteydessä olisi siis myös parannettava verolainsäädännön ja verohallinnon laatua ja tehostettava verosäännösten noudattamista.

Kreikan verohallinnon valmiuksia kerätä asianmukaiset verot yhteiskunnan kaikilta sektoreilta olisi pyrittävä vahvistamaan kaikin keinoin. Lisäksi olisi toteutettava tehokkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan verohallinnon hallinnollisia rakenteita ja lisätään sen riippumattomuutta. Kansallisen talousarviokirjanpidon parantamisessa saavutettua edistystä olisi tuettava. Heikkoudet näillä osa-alueilla ovat vaikuttaneet ratkaisevasti Kreikan julkisen talouden heikkenemiseen. Verohallinnon parantaminen ja veropetosten ehkäiseminen ovat lisäksi tärkeitä keinoja varmistaa, että talouden sopeuttamisen aiheuttama rasitus jakautuu oikeudenmukaisesti.

Toisaalta Kreikan verohallinnon on kiireesti palautettava jopa 700 miljoonaa euroa, jotka vientiyritykset ovat maksaneet valtiolle ennakkoon arvonlisäveroina. Muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa oleville yrityksille aiheutuu huomattavaa haittaa näiden maksujen viivästymisestä, joka johtuu veroviranomaisten harkinnanvaraisista tarkastuksista.

Olisi myös lisättävä valmiuksia hallinnoida julkisia varoja avoimesti sekä ehkäistä petoksia ja korruptiota.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 2.3 ja 2.4 kohta):

Verotusjärjestelmän kattavaa uudistusta olisi valmisteltava huolellisesti lähikuukausina, jotta voidaan varmistaa uudistuksen teho ja kasvua tukeva vaikutus.

Verovelkojen keruuta ja erittäin varakkaisiin kansalaisiin kohdistuvia verotarkastuksia olisi tehostettava, ja samalla olisi pyrittävä yksinkertaistamaan perusteellisesti verotusta koskevaa sääntely- ja menettelykehystä, hyödyntäen käytettävissä olevaa teknistä apua.

Olisi otettava käyttöön petostentorjuntastrategia, joka kattaa julkiset tulot ja menot.

2.3.3.     Terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmien uudistaminen

Jotta Kreikka voisi turvata terveydenhuoltopalvelujen yleisen saatavuuden ja parantaa niiden laatua selvästi kiristyvästä julkisesta taloudesta huolimatta, sen on löydettävä keinot pitää kurissa panosten kustannukset ja lisätä järjestelmän kokonaistehokkuutta. Samalla on pyrittävä tehostamaan julkisten terveydenhuoltopalvelujen kokonaislaatua muun muassa puuttumalla palvelujen epätasaiseen saatavuuteen ja vähentämällä terveydenhuoltojärjestelmän hallinnointiin liittyvää pirstaleisuutta.

Tätä voidaan edistää kohtuullistamalla terveydenhuoltopalvelujen ja ‑tuotteiden kulutusta ja erityisesti vähentämällä lääkintätarvikkeiden ja lääkkeiden kustannuksia ja niiden tuhlausta. Tähän voidaan päästä ottamalla käyttöön avoimemmat ja ammattimaisemmat lääkemääräysjärjestelyt ja terveysalan hankintajärjestelmät (Kreikka on ottamassa käyttöön sähköisiä lääkemääräyksiä ja on hiljattain järjestänyt ensimmäisen sähköisen lääkkeiden huutokaupan). Terveydenhuoltoalan kestävyyden kannalta on olennaista, että saadaan tasapainoon pitkän aikavälin henkilöresurssien tarve sekä koulutus ja perusterveydenhuollon ammattilaisten ja hoitajien työssä pysyminen.

Kreikka hyväksyi vuonna 2010 yhden EU:n kunnianhimoisimmista eläkeuudistuksista. Uudistustoimet lujittavat Kreikan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä.

Elinajanodote syntymähetkellä on parantunut huomattavasti kymmenen viime vuoden aikana: miesten elinajanodote oli 78,4 vuotta ja naisten 82,8 vuotta vuonna 2010 (EU-27:n vastaavat luvut vuonna 2008: 76,4 vuotta ja 82,4 vuotta). Sen vuoksi väestön ikääntymisen vaikutukset terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmiin olisi otettava keskeisesti huomioon uudistuksissa.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 2.7 ja 2.8 kohta):

Kreikan olisi pyrittävä toteuttamaan kattava toimenpidekokonaisuus, jonka avulla: i) vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmän hallintoa, vähennetään pirstoutumista ja supistetaan hallintokustannuksia; ii) vähennetään lääkekustannuksia muuttamalla hinnoittelua, lääkemääräyksiä ja lääkekorvauksia sekä edistämällä geneeristen lääkkeiden käyttöä; iii) keskitetään hankinnat; iv) kehitetään kattava ja yhtenäinen sähköinen terveydenhuoltojärjestelmä, jonka avulla voidaan parantaa terveydenhuoltojärjestelmän seurantaa, avoimuutta ja tehokkuutta; ja v) luodaan henkilöresursseja koskeva suunnitteluväline, jonka avulla voidaan ennakoida terveydenhuoltoalan työvoimatarve pitkällä aikavälillä. Nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta voidaan luoda aidosti kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä, joka takaa palvelujen ja menojen oikeudenmukaisuuden, tasapuolisuuden, tehokkuuden ja laadun.

Eläkejärjestelmän uudistaminen olisi saatettava päätökseen uudistamalla toissijaiset ja lisäeläkejärjestelmät sekä torjumalla työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät petokset.

2.3.4.     Oikeusalan uudistaminen

Myös Kreikan oikeushallinto on uudistettava, sillä se on kansainvälisen mittapuun mukaan erittäin tehoton. Kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa siihen, että oikeusjärjestelmä tarjoaa tehokkaita ratkaisuja ja puolustaa heidän oikeuksiaan. Kreikan oikeushallinnolle ovat tunnusomaista monimutkaiset menettelyt, jotka viivyttävät asioiden ratkaisua (selvästi yli OECD:n keskiarvon) ja aiheuttavat huomattavaa käsittelyruuhkaa, vaikka Kreikassa on melko paljon tuomioistuimia ja tuomareita maan väkilukuun suhteutettuna. Talouden toisessa sopeuttamisohjelmassa esitetyillä oikeusalan uudistustoimenpiteillä voidaan merkittävästi edistää talouden elpymistä tukemalla yksityistä kulutusta, ulkomaisia sijoituksia ja kotimaista yrittäjyyttä.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 4.5 kohta):

Kreikan olisi pyrittävä i) purkamaan tuomioistuinten käsittelyruuhka (joka koskee verolainsäädäntöön ja siviili- ja kauppaoikeuteen liittyviä asioita); ii) kannustamaan yksityishenkilöitä ja yrityksiä käyttämään vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja, kuten sovittelua, tuomioistuinten työtaakan vähentämiseksi; iii) ottamaan käyttöön uudet sähköisen oikeudenkäytön sovellukset; iv) tarkistamaan Kreikan siviiliprosessilakia; sekä v) laatimaan ja toteuttamaan korruptiontorjuntastrategia.

2.3.5.     Sisäisen koordinaation parantaminen

Talouden toisessa sopeuttamisohjelmassa esitetään kattava strategia, joka Kreikan viranomaisten olisi toteutettava. Ohjelma on myös riittävän laaja, jotta rakenneuudistus saadaan sen avulla Kreikassa positiiviseen kierteeseen.

Tällä hetkellä Kreikan hallinnossa ei kuitenkaan ole keskuspistettä, joka koordinoisi ja valvoisi uudistusprosessia sisältä käsin. Sellainen tarvitaan, jotta voidaan varmistaa uudistusprosessin eteneminen ja auttaa hallitusta valvomaan koko prosessia avoimesti ja tehokkaasti. Näin hallitus ja parlamentti pystyisivät seuraamaan prosessia, ja mahdolliset puutteet voitaisiin korjata helpommin. Lisäksi tällainen keskuspiste auttaisi luomaan itsenäiset valmiudet laatia ja toteuttaa rakenneuudistuksia.

Teknistä apua on tarjolla myös virallisten tilastojen laadun parantamiseen. Tilastoja varten on laadittu kattava kansallinen toimintasuunnitelma.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 5 kohta):

Rakenneuudistusten valvontaa ja koordinointia varten olisi otettava käyttöön mekanismi, jonka olisi oltava täysin toimintavalmis ennen vuoden 2012 puoliväliä.

3.           Euroopan unionin apu

3.1.1.     EU:n varojen hyödyntäminen

EU:n rahastoista käytettävissä olevilla varoilla on huomattava taloudellinen merkitys.[8] Rakenne- ja koheesiorahastoista on osoitettu vuosiksi 2007–2013 yli 20 miljardia euroa, minkä lisäksi yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa on käytettävissä vielä 21 miljardia euroa. Rakenne- ja koheesiorahastovaroista on kuitenkin käytetty alle puolet, ja myös maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen varojen käyttöä voitaisiin tehostaa. Tämä tarkoittaa, että käyttämättä on jätetty merkittävästi kapasiteettia, jonka avulla voitaisiin lisätä kysyntää ja investointeja ja luoda työpaikkoja lyhyellä aikavälillä sekä muodostaa perusta kestävälle kasvulle tulevaisuudessa.

Komissio on yhdessä Kreikan viranomaisten kanssa määritellyt joukon ensisijaisia hankkeita, joilla voidaan välittömästi piristää kasvua ja työllisyyttä. Lisäksi komissio on esittänyt riskinjakovälinettä, jonka avulla on tarkoitus edistää yksityisiä investointeja suuriin infrastruktuurihankkeisiin. Välineellä voidaan merkittävästi vauhdittaa keskeisiä hankkeita, kuten moottoriteiden käyttöoikeussopimuksia ja suuria jätehuoltoinvestointeja.

Toimenpiteet vuonna 2012 (vrt. yhteistyömuistion 4.3 kohta):

Kreikan olisi jatkettava ponnisteluja saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu rakenne- ja koheesiorahastovarojen käytölle, suurhankkeita koskevien hakemusten toimittamiselle sekä kohdentamattoman vähämerkityksisen valtiontuen käytön asteittaiselle vähentämiselle. EU:n varojen hallinnointia olisi pyrittävä edelleen yksinkertaistamaan poistamalla tarpeeton hallinnollinen rasitus. Samalla olisi pidettävä tuen toteutusedellytykset vakaina.

Riskinjakovälinettä koskevat tekniset valmistelut olisi toteutettava rivakasti, jotta väline saadaan käyttöön mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässet siitä poliittiseen yhteisymmärrykseen.

Kreikan olisi saatava valmiiksi moottoriteiden käyttöoikeussopimusten välttämätöntä uudelleenorganisointia koskeva sopimus, jotta voidaan varmistaa käyttöoikeussopimusten taloudellinen toteuttamiskelpoisuus.

Hankesopimusten tekemistä olisi tehostettava ja joudutettava erityisesti 181 ensisijaisen hankkeen osalta, jotta ne saadaan päätökseen ennen vuoden 2015 loppua.

3.1.2.     Tekninen apu / Kreikka-työryhmä

Euroopan komissio auttaa jatkossakin Kreikkaa organisoimaan ja hyödyntämään näiden haasteellisten uudistusten täytäntöönpanossa tarvittavaa teknistä apua. Komissio kanavoi tukensa Kreikka-työryhmän kautta, joka raportoi toiminnastaan suoraan puheenjohtaja Barrosolle.

Työryhmä tekee Kreikan viranomaisten kanssa läheistä yhteistyötä määrittääkseen tarpeet ja saadakseen asiantuntija-apua muilta jäsenvaltioilta ja kansainvälisiltä järjestöiltä rakennerahastovarojen käytön, verohallinnon / julkisen varainhoidon, petostentorjunnan sekä salakuljetuksen ja korruption ehkäisemisen, julkishallinnon uudistamisen, liiketoimintaympäristön parantamisen ja oikeusalan ja terveydenhuollon uudistamisen aloilla. Useat jäsenvaltiot osallistuvat toimintaan antamalla parhaat asiantuntijansa Kreikan viranomaisten käyttöön.

Komissio aikoo raportoida säännöllisesti talouden toisen sopeuttamisohjelman täytäntöönpanosta ja Kreikka-työryhmän toiminnasta.

4.           Päätelmät

Kreikan talouden uudistaminen ei tapahdu yhdessä yössä, mutta merkittäviä tuloksia voidaan odottaa jo vuonna 2012. Perusteelliset rakenneuudistukset ja vuosien mittaan kehittyneen epätasapainon korjaaminen vievät aikaa, mutta tässä tiedonannossa esitetyillä toimenpiteillä voidaan pohjustaa elpymistä ja luoda perusta dynaamisemmalle, nykyaikaisemmalle, innovatiivisemmalle, kestävämmälle ja oikeudenmukaisemmalle Kreikalle.

Haasteita on paljon. Kreikan on uusittava suuri osa julkishallintoaan ja tehtävä maasta houkutteleva sijoituskohde ja liiketoimintaympäristö. Sen on tasapainotettava talouttaan perusteellisesti ja siirrettävä painopiste tuottavampaan toimintaan, joka perustuu kilpailuun ja enemmän lisäarvoa tarjoaviin innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin. Kreikan työmarkkinat on uudistettava siten, että otetaan käyttöön kaikki henkilöresurssit ja kehitetään niitä, tarjotaan enemmän ja parempia työllistymismahdollisuuksia ja palautetaan kilpailukyky. Uudistusprosessin onnistumista voidaan edistää turvaamalla tehokkaan ja merkityksellisen sosiaalisen vuoropuhelun edellytykset.

Kreikka on jo onnistunut vähentämään merkittävästi julkisen talouden epätasapainoa supistamalla menoja ja lisäämällä verotuloja. Talouden toinen sopeuttamisohjelma tarjoaa oikeat puitteet tämän muutoksen jatkamiselle. Sen avulla Kreikka voi jättää taakseen vuosia jatkuneet kestämättömät politiikat ja hiipuvan kilpailukyvyn toteuttamalla päättäväisiä toimia julkisen talouden alijäämän ja julkisen velan palauttamiseksi kestävälle tasolle ja talouden potentiaalin hyödyntämiseksi. Panemalla ohjelma täytäntöön kokonaisuudessaan ja hyödyntämällä käytettävissä olevia EU:n tukivälineitä luodaan perusta tulevalle kasvulle, työllisyydelle ja sosiaaliselle koheesiolle, rakennetaan uutta luottamusta Kreikkaan kotimaassa ja sen ulkopuolella sekä valmistellaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa niille, jotka ovat kärsineet kriisistä kaikkein eniten. Uudistusprosessin onnistuminen riippuu viime kädessä Kreikasta itsestään. Muut jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet ovat osoittaneet koko kriisin ajan solidaarisuutta hyvin konkreettisesti tarjoamalla huomattavan määrän rahoitustukea ja asiantuntemusta muutosprosessin tueksi. Tässä tiedonannossa esitetään ne keskeiset toimenpiteet, jotka on toteutettava lähiviikkoina ja ‑kuukausina sen osoittamiseksi, että kielteinen tilanne voidaan kääntää ympäri ja todellisia muutoksia voidaan saada aikaan kaikkien kreikkalaisten hyödyksi.

LIITE

Komissio kuvaa tässä liitteessä tarkemmin EU:n tasolla käytettävissä olevaa tukea:

– Liitteen 1 jaksossa kuvataan kriisin vaikutuksia Kreikkaan.

– Liitteen 2 jaksossa selostetaan yksityiskohtaisesti EU:n talousarviosta annettavaa rahoitustukea ja kuvataan, miten yleisiä sääntöjä on mukautettu vastaamaan Kreikan tilannetta.

– Liitteen 3 jaksossa esitetään, miten keskeisillä EU:n politiikoilla voidaan tukea kasvua ja työpaikkojen luomista Kreikassa, sekä kuvataan toimenpiteitä, jotka Kreikan on toteutettava saadakseen tämän potentiaalin käyttöön. Tulosten saavuttaminen kaikilla näillä aloilla tehostuu, kun talouden toisessa sopeuttamisohjelmassa esitetyt rakenneuudistukset pannaan täytäntöön ja ne alkavat muuttaa maan taloutta.

1.           Kriisin vaikutus Kreikkaan

Jälkikäteen tarkasteltuna on selvää, että Kreikan BKT:n vahva kasvu (keskimäärin 4 % vuodessa) kriisiä edeltävällä vuosikymmenellä oli kestämätön. Kasvu perustui reaalipalkkojen korotuksiin, jotka eivät vastanneet tuottavuutta, luottokannan liialliseen kasvuun, alhaisiin reaalikorkoihin ja löysään finanssipolitiikkaan. Talouden lyhyen aikavälin suorituskyky peitti alleen monia vakavia puutteita Kreikan taloudessa, erityisesti huonon kilpailukyvyn ja tuottavuuden, epäsuotuisan liiketoimintaympäristön, yksityisen ja julkisen sektorin vähäiset investoinnit, monimutkaisen ja vanhentuneen verotusjärjestelmän ja tehottoman oikeusjärjestelmän.

Kyseisellä ajanjaksolla talouteen kehittyi vaarallista epätasapainoa. Kysynnän räjähdysmäinen kasvu yhdessä heikon ulkoisen kilpailukyvyn kanssa kasvatti alijäämäistä vaihtotasetta nopeasti. Kilpailukyky aleni 10–20 prosenttia vuosina 2000–2009. Vaihtotaseen alijäämä oli vuonna 2008 peräti 14 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden epätasapaino paheni ja pysyi jatkuvasti suurena, koska liiallista kulutusta ei kyetty korvaamaan tulojen kasvulla. Julkisen talouden alijäämä oli euron käyttöönoton jälkeen jatkuvasti enemmän kuin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2009 se nousi lähes 16 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Talouden epätasapainon takia maa oli erittäin alttiina maailmantalouden laskusuhdanteelle. Lisäksi talouden epätasapaino kasvatti huomattavasti julkista velkaa ja uhkasi siten koko Kreikan talouden rahoituskykyä. Valtionvelka oli vielä vuonna 2000 noin 100 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta nousi vuonna 2009 jo 129 prosenttiin. Velkakirjojen korkoerot kasvoivat ennätyssuuriksi, kun markkinat menettivät luottamuksensa Kreikan talouden ja hallituksen kykyyn maksaa velat takaisin. Tämä puolestaan käynnisti julkisen talouden velkakriisin.

Tilannetta pahensi se, että ongelman todellinen laajuus ei näkynyt hallituksen laatimissa budjettiennusteissa eikä Kreikan virallisissa tilastoissa. Samalla tämä viivästytti ongelmien ratkaisemista. Kun lokakuussa 2009 virkaan astunut hallitus lopulta tunnusti virallisesti ongelman laajuuden, julkisen talouden alijäämäennusteita korjattiin ylöspäin 6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.

Talouden nopean sopeuttamisen seurausten takia Kreikka on nyt keskellä erittäin syvää laskusuhdannetta. BKT on supistunut yli 11 prosenttia kriisin alusta lähtien, ja sen odotetaan jatkavan supistumistaan myös vuonna 2012. Osa talouden toimeliaisuuden vähenemisestä oli väistämätöntä, koska kasvuvauhti ennen kriisiä oli kestämättömällä tasolla. Ulkoinen kysyntä on kuitenkin ollut odotettua vähäisempää, ja toisaalta rakenneuudistusten tehoton täytäntöönpano sekä poliittinen ja yhteiskunnallinen epävakaus yhdessä pääomapakoon liittyvän likviditeettivajeen kanssa ovat pahentaneet talouskriisiä. Talouden mahdollinen kääntyminen kasvu-uralle vuoteen 2014 mennessä riippuu olennaisesti lähiviikkoina ja ‑kuukausina toteutettavista toimenpiteistä.

Kriisillä on ollut vakavia sosiaalisia vaikutuksia. Työttömyys on lisääntynyt dramaattisesti kahden viime vuoden aikana ja on nyt 17,7 prosenttia (vuoden 2011 keskiarvo). Tuoreiden ennusteiden mukaan työttömyys voi kasvaa yli 20 prosenttiin vuonna 2012 ja 2013, ennen kuin se kääntyy laskuun. Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta on kasvanut 9,1 prosenttiin, ja se todennäköisesti kasvaa edelleen. Työttömien kotitalouksien määrän kasvu on ollut Kreikassa viime aikoina Euroopan suurimpia. Erityisesti talouskriisistä ovat kärsineet nuoret. Nuorisotyöttömyys oli 48 prosenttia marraskuussa 2011; luku on kaksinkertaistunut kahden vuoden takaisesta tilanteesta. Vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä noin 45 prosenttia työttömistä 15–24-vuotiaista oli pitkäaikaistyöttömiä, kun kaksi vuotta aiemmin vastaava luku oli 30 prosenttia.

Köyhyysaste oli Kreikassa EU:n suurimpia jo ennen kriisiä, ja jyrkkä taloudellinen laskukausi on lisännyt köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja asuntomarkkinoilta syrjäytymistä sekä pienentänyt käytettävissä olevia tuloja. Asunnottomuus lisääntyy lapsiperheiden ja nuorten keskuudessa sekä kasvavassa laittomien muuttajien ryhmässä. Tämä on lisännyt yhteiskunnallisia paineita entisestään.

2.           EU:n tuki Kreikalle

2.1.        Talouden ensimmäinen ja toinen sopeuttamisohjelma talouden uudistamiseksi

EU ja kansainvälinen yhteisö käynnistivät Kreikan avustamisen nopeassa tahdissa vuonna 2010, kun kriisin todelliset mittasuhteet paljastuivat. Tukea on annettu kahden kunnianhimoisen talouden sopeuttamisohjelman kautta, joissa esitetään laajamittaista taloudellista tukea sillä ehdolla, että Kreikka käynnistää kattavat ja kestävät toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi, rahoitusvakauden palauttamiseksi ja kasvua tukevien rakenneuudistusten toteuttamiseksi.

Talouden ensimmäinen sopeuttamisohjelma käynnistettiin toukokuussa 2010, ja sen puitteissa Kreikalle luvattiin 110 miljardin euron lainapaketti, josta maksettiin 73 miljardia euroa. Talouden toisesta sopeuttamisohjelmasta sovittiin maaliskuussa 2012, ja siihen sisältyi 130 miljardin euron lainapaketti niiden tukimäärien lisäksi, joita ei maksettu ensimmäisestä ohjelmasta.

Talouden ensimmäisen sopeuttamisohjelman avulla on jo saatu vakautettua julkista taloutta huomattavasti. Kriisin alusta lähtien toteutettujen toimenpiteiden yhteenlaskettu arvo on yli 20 prosenttia suhteessa maan BKT:hen. Kyse on yhdestä suurimmista julkisen talouden sopeuttamishankkeista EU-maissa. Tiukkoihin mutta tarpeellisiin toimenpiteisiin sisältyivät julkisen sektorin palkkojen ja eläkkeiden supistaminen, verojen korottaminen sekä työmarkkinauudistukset, kuten vähimmäispalkan alittavien palkkojen käyttöönotto nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta.

Talouden ensimmäisessä sopeuttamisohjelmassa asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa ei ole edistytty kaikilta osin hyvin, vaikka sen eteen on ponnisteltu lujasti. Julkisen talouden alijäämää on saatu supistettua lähes 16 prosentista suhteessa BKT:hen (vuonna 2009) 9,25 prosenttiin suhteessa BKT:hen (vuonna 2011), ja vaihtotaseen alijäämä pieneni 4 prosenttiyksikköä vuosina 2009–2011, vain hieman yli 10 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Kreikan pankkialalle osoittamalla valtiontuella sekä Euroopan keskuspankin ja Kreikan keskuspankin toimilla on osaltaan vakautettu maan taloutta ja varmistettu, että pankkijärjestelmä kykenee toimimaan. Samalla on ehkäisty finanssialan romahdus, joka olisi vaarantanut talouden laajemminkin, talletukset mukaan lukien.

Helmikuussa 2012 päästiin yhteisymmärrykseen uudesta ja kunnianhimoisesta Kreikan talouden toisesta sopeuttamisohjelmasta. Julkista taloutta on sopeutettava vuosina 2013–2014 vielä noin 5,5 prosentilla suhteessa BKT:hen, jotta julkinen velka saadaan kestävämmälle uralle. Julkisen talouden sopeuttaminen koskee lähinnä talousarvion menopuolen leikkauksia, joilla rajoitetaan Kreikan talouden mahdollisen kasvun kielteisiä vaikutuksia. Säästöjä saadaan ensisijaisesti sosiaalietuuksien yksinkertaistamisesta ja tehokkaammasta kohdentamisesta. Samalla on kuitenkin huolehdittava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perussosiaaliturvasta.

Talouden toisessa sopeuttamisohjelmassa korostetaan aiempaa enemmän kasvua tukevia rakenneuudistuksia. Kasvua tukeva verouudistus, jota on tarkoitus valmistella lähikuukausina, yksinkertaistaa ja tehostaa verotusjärjestelmää, vähentää verosäännösten noudattamisesta yrityksille ja yksityishenkilöille aiheutuvia kustannuksia ja poistaa erilaiset poikkeukset ja etuusjärjestelyt. Uudistus koskee kaikkia välittömän ja välillisen verotuksen aloja (henkilöiden tuloverotus, yhtiövero, arvonlisävero, varallisuusvero sekä työnantajien sosiaaliturvamaksut). Uudistuksella laajennetaan veropohjaa ja voidaan samalla vähentää työnteon korkeaa marginaaliveroastetta. Tämä on eräs niistä keskeisistä aloista, joilla komissio antaa yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja useiden jäsenvaltioiden kanssa teknistä apua Kreikan viranomaisille, jotta nämä voivat muuttaa vanhentunutta järjestelmää ja korvata sen tehokkaalla ja nykyaikaisella verotusjärjestelmällä.

Kun veropetosten torjunta ja oikeudenmukaisempi verotusjärjestelmä alkavat tuottaa tulosta, niiden avulla voidaan saada talouden sopeuttamisohjelmalle laajempi yhteiskunnallinen kannatus. Sosiaalinen tasapuolisuus on aina ollut näkyvästi esillä näiden ohjelmien suunnittelussa. Tämä näkyy eläkejärjestelmän, muiden sosiaalisten ohjelmien, työmarkkinoiden ja terveydenhuollon uudistuksissa sekä veropetosten torjunnassa, joiden yhteydessä on erityisesti pyritty suojelemaan heikoimpia väestöryhmiä.

Ohjelma on suunniteltu siten, että sen avulla varmistetaan velan kestävä taso ja luodaan Kreikalle uusi talous. Tavoitteena on auttaa Kreikkaa palauttamaan kilpailukykynsä lähivuosina ja puuttumaan nopeasti liian suuriin työttömyyslukuihin leikkaamalla työvoimakustannuksia haitallisen korkeasta nykytasosta ja luomalla nykyaikaisemmat ja joustavammat työmarkkinat. Myös tuote- ja palvelumarkkinat on uudistettava, jotta voidaan lisätä kilpailua ja hintojen joustavuutta sekä auttaa varmistamaan, että kustannusten supistuminen lisää talouskasvua kaikkien osapuolten hyödyksi. Ohjelmalla on myös tarkoitus parantaa liiketoimintaympäristöä sekä yrittäjyyden ja innovatiivisten hankkeiden perusedellytyksiä, mikä on välttämätöntä Kreikan talouden dynaamisuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa.

2.2.        Tuki EU:n talousarviosta

Vuosina 2007–2013 Kreikka on saanut ja tulee saamaan runsaasti taloudellista tukea EU:n talousarviosta. EU:n varoilla autetaan uudistamaan taloutta useilla aloilla ja saamaan kansalaiset takaisin työelämään. EU:n rakennerahastoista on käytettävissä yhteensä yli 20 miljardia euroa. Kyseessä on huomattava investointi kasvun ja työpaikkojen luomiseen Kreikassa.

Taulukko: Miten EU:n varoilla autetaan Kreikan taloutta ja yhteiskuntaa

Rahoituslähde EU:n talousarviossa || Käytettävissä olevat ja maksetut määrät

Rakenne- ja koheesiorahastot || Osoitettu 20,2 miljardia euroa; maksettu tähän mennessä 8,4 miljardia euroa

Maatalous: Suorat tuet ja markkinainterventiot Maaseudun kehittäminen || Noin 2,4 miljardia euroa vuodessa; 17 miljardia euroa ko. ajanjaksolla Osoitettu 3,9 miljardia euroa; maksettu tähän mennessä 1,7 miljardia euroa

Euroopan kalatalousrahasto || Osoitettu 210 miljoonaa euroa; maksettu tähän mennessä 70 miljoonaa euroa

Tutkimuksen puiteohjelma || Kreikkalaisille järjestöille voidaan myöntää ko. ajanjaksolla enintään 1 miljardi euroa ehdotuspyyntöjen perusteella

Kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelma || Kreikkalaisille edunsaajille on tähän mennessä maksettu 14 miljoonaa euroa

Elinikäisen oppimisen ohjelma ja Youth in Action ‑nuorisotoimintaohjelma || Osoitettu 188 miljoonaa euroa; maksettu noin 108 miljoonaa euroa

Solidaarisuus ja maahanmuuttovirtojen hallinta || Osoitettu 228 miljoonaa euroa; maksettu noin 70 miljoonaa euroa

Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely || Osoitettu 8,75 miljoonaa euroa etuoikeutettuun lainaan ja 0,8 miljoonaa euroa takaukseen kreikkalaiselle mikroluottojen tarjoajalle

Tähänastiset toimenpiteet

Vaikka EU tarjoaa runsaasti rahoitusta kasvua tukeviin hankkeisiin Kreikassa, ei rakennerahastojen tarjoamia etuja ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti. Tämä johtuu monenlaisista hallinnollisista esteistä, joiden takia taloudellinen tuki ei saavuta reaalitaloutta, jossa sitä tarvittaisiin.

Sen vuoksi komissio on ehdottanut useita käytännön toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan ja tehostetaan rakennerahastovarojen hallinnointia ja nopeutetaan niiden käyttöä investointien tukemiseen. Monet näistä toimenpiteistä on jo toteutettu, ja ne tuottavat tuloksia Kreikassa.

Laatikko: Miten komissio on auttanut Kreikkaa hyödyntämään maksimaalisesti EU:n rakennerahastoista saatavaa tukea?

Komissio on esittänyt useita ehdotuksia, joilla on tarkoitus yksinkertaistaa ja joustavoittaa koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa. Näillä muutoksilla on poistettu hallinnollisia esteitä investoinneilta ja helpotettu varojen uudelleenohjelmointia ensisijaisten kasvutavoitteiden tukemiseksi. Ehdotukset tehtiin vuonna 2008 ja ne tulivat voimaan vuonna 2009.

Komissio on myös ehdottanut, että ennakkorahoitusta lisättäisiin kasvattamalla EU:n rakennerahastoista tuettavien ohjelmien ennakkomaksuja. Näin on voitu lisätä rahoitusta ensisijaisille hankkeille aiempaa nopeammin. Kreikalle suoritettujen ennakkomaksujen määrä on yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Täytäntöönpano vuonna 2009.

Komission ennakkohyväksyntää vaativien hankkeiden rahoitukselle asetettua raja-arvoa nostettiin 25 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Hankkeet on näin helpompi käynnistää ja siitä huolimatta voidaan varmistaa varojen asianmukainen käyttö. Täytäntöönpano kesäkuussa 2010.

Kreikalle rakennerahastoista annettavaan tukeen sovellettavaa EU:n rahoitusosuutta nostettiin jo aiemmin 85 prosenttiin, ja komissio ehdottaa rahoitusosuuden kasvattamista vielä 10 prosentilla. Lisäyksen ansiosta keskeiset hankkeet saavat enemmän tukea EU:n talousarviosta eivätkä ne viivästy Kreikassa käynnissä olevan julkisen talouden vakauttamisen takia. EU:n suuremmalla rahoitusosuudella ja sen lisäkorotuksella on yhdessä hyvin huomattava vaikutus: noin 958 miljoonaa euroa kaikkien rakennerahastovarojen osalta. Ehdotus tehtiin elokuussa 2011 ja se tuli voimaan joulukuussa 2011.

Komissio on muuttanut EU:n sääntöjä siten, että ne mahdollistavat yritysten käyttöpääoman osarahoituksen. Tämä merkitsee huomattavaa piristysruisketta pk-yrityksille. Toteutettu marraskuussa 2011. Kreikan viranomaisten on nyt pantava tämä lainsäädäntö täysimääräisesti täytäntöön.

Komissio tekee läheistä yhteistyötä Euroopan investointipankin kanssa saadakseen käyttöön useita rakennerahastoista tuettavia rahoitusvälineitä, joiden avulla pyritään tarjoamaan kaivattua lainoitusta kreikkalaisille pk-yrityksille. Tällaisia välineitä ovat muun muassa JEREMIE (Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja pk-yritysten tukemiseksi), ETEAN (Kreikan kansallinen yrittäjyysrahasto) ja eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely.

Komission tuella on hiljattain perustettu pk-yritysten takausrahasto, johon on osoitettu rakennerahastoista 500 miljoonaa euroa. Takausrahastosta voidaan sen toiminnan alettua myöntää pankeille jopa 1 miljardi euroa lisää likviditeettiä, jota ne voivat lainata edelleen pk-yrityksille. Takausrahaston toiminnan käynnistäminen ja yhteistyö EIP:n kanssa lainanannon käynnistämiseksi reaalitaloudelle ovat ensisijaisia tavoitteita. Ehdotus esitettiin vuonna 2011 ja allekirjoitettiin maaliskuussa 2012.

Komissio on ehdottanut, että luotaisiin riskinjakoväline, jolla tuettaisiin suuren mittakaavan infrastruktuurihankkeita liikenteen, energian ja ympäristön aloilla. Riskinjakovälineellä tuettujen lainojen avulla voitaisiin saattaa päätökseen käynnissä olevia investointihankkeita ja edistää uusien hankkeiden saamista käyntiin. Tällä tavoin tukea voitaisiin kohdentaa ratkaisevan tärkeisiin hankkeisiin, kuten merkittäviin moottoritietoimilupiin (jotka kattavat 1 400 kilometriä Euroopan laajuisesta verkosta) ja olennaisiin jätehuoltohankkeisiin. Ehdotettu lokakuussa 2011; poliittiseen yhteisymmärrykseen odotetaan päästävän toukokuussa 2012.

Jatkotoimet

Komissio on laatinut yhteistyössä Kreikan viranomaisten kanssa luettelon tärkeitä aloja koskevista 181:stä yhteisrahoitettavasta ensisijaisesta hankkeesta, joilla on korkea investointiarvo. Näihin hankkeisiin kohdennetaan EU:n rakennerahastovaroista noin 11,5 miljardia euroa. Tavoitteena on tuottaa näkyviä tuloksia ja virkistää taloutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Erityinen työryhmä toimii yhteistyössä Kreikan hallituksen kanssa kartoittaakseen mahdollisuuksia varojen uudelleenkohdentamiseen ensisijaisten hankkeiden tukemiseksi, esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja pk-yritysten tukemiseksi.

Useita satoja ohjelmakauden 2000–2006 tärkeitä hankkeita on jäänyt kesken, minkä seurauksena niihin osoitetut varat saatetaan joutua maksamaan takaisin EU:n talousarvioon. Kreikan viranomaisten on ryhdyttävä kiireesti toimiin sen varmistamiseksi, että nämä hankkeet saadaan päätökseen sovittujen määräaikojen mukaisesti.

Eräs kiireellinen painopiste on pk-yritysten takausrahaston saaminen täyteen toimintakuntoon, jotta reaalitalouden likviditeettiä saadaan parannettua.

Lisätoimia tarvitaan myös niiden varojen vapauttamiseksi, jotka on jo maksettu pankkijärjestelmään, mutta joita ei ole vielä lainattu edelleen pk-yrityksille. Käynnissä olevan pankkien pääomapohjan vahvistamisen saaminen päätökseen edistää tätä tavoitetta.

Riskinjakovälineen käyttöä koskevat valmistelut olisi aloitettava mahdollisimman pian toukokuussa odotettavan muodollisen hyväksymisen jälkeen. Rahoitus on toteutettava nykyisistä rakennerahastomäärärahoista, joita olisi täydennettävä merkittävästi. Välineen hallinnoimisesta vastaa EIP, ja komissio on sitoutunut viimeistelemään sen toimintaa koskevat järjestelyt mahdollisimman pian EIP:n kanssa tehtävän yhteistyösopimuksen muodossa.

Tämän lisäksi Kreikkaa tuetaan eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn kautta. Äskettäin on päästy sopimukseen siitä, että Progress-mikrorahoitusjärjestelyn välityksellä kreikkalaiselle mikroluottoja myöntävälle pankille Pancretan Cooperative Bank Ltd (PCB) myönnetään takaus. Sen avulla PCB voi tarjota Kreikan mikroyrittäjille jopa 6 miljoonan euron arvosta mikroluottoja (kohteena ennen kaikkea nuoret yritykset ja uudet lainanottajat). Toisen, enintään 8,75 miljoonan euron etuoikeusasemaltaan paremman lainan avulla PCB:n odotetaan pystyvän vastaamaan lukuisten sellaisten mikroyritysten tarpeisiin, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta luottolaman ja Kreikan pankkisektorin soveltamien tiukkojen kelpoisuusvaatimusten vuoksi. Tämän etuoikeusasemaltaan paremman lainan 1,5-kertaisen vipuvaikutuksen avulla odotetaan saatavan jopa 13 miljoonan euron suuruiset mikroluotot mikroyritysten käyttöön.

Jonkin verran toimia on jo toteutettu Kreikan hallinnon menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja hankkeiden valinnan ja täytäntöönpanon jouduttamiseksi. Esimerkiksi arkeologisten ja ympäristölupien myöntämismenettelyjä on virtaviivaistettu ja lyhennetty yhteistyömuistion mukaisesti.

Paljon enemmänkin voidaan kuitenkin tehdä rakennerahastovarojen hyödyntämisen nopeuttamiseksi ja niiden vaikutuksen maksimoimiseksi, jos poistetaan hallinnollisia esteitä ja yksinkertaistetaan hallinnointia. Samalla on kuitenkin pyrittävä kaikkien EU:n yhteisrahoittamien asiaan liittyvien toimien parempaan koordinointiin ja niiden väliseen synergiaan. Kun sopimusten tekemiseen ja maan pakkolunastukseen liittyvien menettelyjen lyhentämiseksi ja yksinkertaistamiseksi tarvittava lainsäädäntö saadaan hyväksyttyä, EU:n yhteisrahoittamien hankkeiden täytäntöönpano nopeutuu. Nyt on jo sovittu eräistä muistakin menettelyjen yksinkertaistamistoimista, mm. uusien hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja maksuprosessin virtaviivaistamisesta. Tarkistetut menettelyt otetaan käyttöön huhtikuusta alkaen.

2.3.        Muu EU:n talousarviosta Kreikalle kohdennettava tuki

EU:n talousarviosta kohdennetaan Kreikalle tukea kasvun ja työpaikkojen luomiseen myös muuta kautta kuin rakennerahastovaroista. Kreikan talouden nykyaikaistamista, työpaikkojen luomista ja kilpailukyvyn parantamista tuetaan monien muidenkin EU:n ohjelmien välityksellä.

Maatalous, maaseudun kehittäminen ja kalatalous

Kreikka saa vuosittain noin 2,4 miljardia euroa suoria tukia maanviljelijöille ja noin 70 miljoonaa euroa markkinoihin liittyvinä menoina.

Tämän ohella Kreikan käytettävissä on 3,9 miljardia euroa maaseutualueiden kehityksen tukemiseen. Rakennerahastojen osalta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston yhteisrahoitusosuutta on komission ehdotuksesta korotettu 10 prosenttia. Tästä koituu kansalliselle talousarviolle noin 567 miljoonan euron säästö.

Maaseudun kehittämisrahoitusta oli joulukuuhun 2011 mennessä maksettu jo 1,7 miljardia euroa, minkä avulla yli 8 000:tta nuorta miestä ja naista autettiin aloittamaan maanviljely Kreikan maaseutualueilla. Näitä varoja on käytetty tukemaan maaseutualueiden talouskasvua tekemällä suoria sijoituksia maataloussektorille sekä maataloustuotteiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen. Varoilla tuetaan myös maaseudun taloudelle välttämätöntä monipuolistamista, esimerkiksi edistämällä matkailua, pienyrityksiä ja ympäristönsuojelua.

Euroopan kalatalousrahasto osallistuu uusien työpaikkojen luomiseen pääasiassa vesiviljelyn ja jalostuksen alalla. Siitä tuetaan paikallisten kehitysstrategioiden toteuttamista sekä saarilla että Kreikan mantereen rannikkoalueilla ja varsinkin syrjäisillä seuduilla, joilla työttömyys on korkea. EU:n varoilla edistetään työpaikkojen säilyttämistä ja kehittämistä tukemalla talouden toiminnan monipuolistamista ja osallistumalla rannikkoympäristön laadun kehittämiseen, esimerkiksi ekomatkailuun sekä luonto- ja arkkitehtuuriperinnön säilyttämiseen kohdennetulla tuella.

Tutkimus, innovointi ja yrittäjyys

Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla EU tukee Kreikkaa kattamalla osan kustannuksista, joita kreikkalaisille organisaatioille aiheutuu osallistumisesta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemänteen puiteohjelmaan. Vuosina 2007–2011 kreikkalaisille organisaatioille osoitettiin yhteensä 622 miljoonaa euroa, ja lähiaikojen ehdotuspyyntöjen perusteella vuoteen 2013 mennessä saatetaan myöntää useita satoja miljoonia euroja lisää.

Kreikkalaiset organisaatiot ovat menestyneet erityisen hyvin tieto- ja viestintätekniikan alalla. Tämän alan osuus on noin 211 miljoonaa euroa kaikista kreikkalaisille organisaatioille myönnetyistä varoista. Tällä rahoituksella tuetaan huippututkimusta, jolla kehitetään Kreikan talouden kilpailukykyä teknisesti pitkälle edistyneillä aloilla. Lisäksi kreikkalaiset tutkijat ovat saaneet noin 50 miljoonaa euroa Marie Curie -ohjelmasta. Näiden varojen avulla he ovat pystyneet tekemään yhteistyötä muualla EU:ssa toimivien kollegoidensa kanssa ja Kreikkaan on saatu houkuteltua huippututkijoita.

Kreikkalaisille tuensaajille on vuosina 2007–2011 osoitettu yli 14 miljoonan euron arvosta tukea myös yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmasta. Näiden varojen avulla Kreikkaan on perustettu Yritys-Eurooppa-verkoston keskuksia, jotka tarjoavat ilmaisia palveluja yrityksille, ja tuettu erilaisia hankkeita ekoinnovaatioiden kasvupotentiaalin liikkeelle saamiseksi.

Euroopan älykäs energiahuolto II -ohjelmasta puolestaan kreikkalaisille tuensaajille on myönnetty 10 miljoonaa euroa avustuksia hankkeisiin, joilla pyritään poistamaan esteitä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden yleistymiseltä markkinoilla. Lisäksi kreikkalaisilla hankkeiden toteuttajilla on mahdollisuus hyödyntää Euroopan energiatehokkuusrahaston tarjoamia rahoitustuotteita energiatehokkuushankkeita ja uusiutuvaan energiaan kohdistuvia investointihankkeita varten kaupungeissa ja muilla alueilla.

Koulutus

Kreikan koulutusjärjestelmän uudistusta ja nuorisotyöttömyyden torjuntaa on tuettu Euroopan sosiaalirahastosta myönnetyllä laajamittaisella tuella sekä Euroopan elinikäisen oppimisen toimintaohjelmasta kreikkalaisille organisaatioille ja kansalaisille kohdennetulla mittavalla avulla. Ohjelmakauden aikana kreikkalaisille organisaatioille osoitetaan noin 165 miljoonaa euroa. Opiskelijoille, opettajille ja kouluttajille on puolestaan jo suunnattu yli 94 miljoonan euron arvosta avustuksia opiskeluun ja taitojen kartuttamiseen ulkomailla. Ohjelmaan osallistui pelkästään vuosina 2009–2010 lähes 8 000 opiskelijaa ja opettajaa. Ohjelman avulla on myös helpotettu Kreikan ja muiden jäsenvaltioiden oppilaitosten ja ammattioppilaitosten välistä yhteistyötä, mikä edistää Kreikan koulutusjärjestelmän kehitystä. Useita tuhansia nuoria on osallistunut myös Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmasta rahoitettuihin hankkeisiin, joilla parannetaan nuorten työllistettävyyttä ja liikkuvuutta. Ohjelmakauden aikana Kreikan käyttöön kohdennetaan noin 23 miljoonaa euroa, josta 13,6 miljoonaa euroa on jo maksettu.

Sisäasiat

Komissio on kohdentanut Kreikalle huomattavaa rahoitustukea käytettäväksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja rajaturvallisuusjärjestelmiin sekä laittomien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä johtuvien humanitaaristen kysymysten hoitamiseen. Kreikka on hyväksynyt kaksi tätä alaa koskevaa suunnitelmaa: maahanmuuton ja turvapaikkakysymysten hallinnoinnin toimintasuunnitelman, jossa määritellään konkreettisia toimia turvapaikka- ja palauttamiskysymyksiin liittyvien puutteiden korjaamiseksi, ja Schengen-Kreikka-toimintasuunnitelman, jossa puolestaan esitetään käytännön toimia rajaturvallisuuden puutteiden korjaamiseksi. Kaikilla näillä aloilla on edistytty, vaikkakin epätasaisesti. Nyt on tärkeää jatkaa eteenpäin jo saavutetun pohjalta. Vakaa ja tehokas maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka Kreikassa on kaikkien EU-maiden etujen mukaista.

Kreikka on yksi yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan ohjelman päätuensaajista. Kreikalle on osoitettu vuosiksi 2010–2012 yhteensä 228 miljoonaa euroa avustamaan sitä tehokkaan valvonnan toteuttamisessa ulkorajoillaan, laittomien maahanmuuttajien palauttamisessa ja uskottavan turvapaikkapolitiikan laatimisessa. Parhaillaan pohditaan toimia, joilla voitaisiin auttaa tehostamaan tämän rahoituksen hyödyntämistä esimerkiksi korottamalla yhteisrahoitusosuutta.

2.4.        Tekninen apu / Kreikka-työryhmä

EU:n talousarviosta annettavan rahoitustuen lisäksi EU tarjoaa Kreikan viranomaisille myös laajamittaista teknistä apua. Komissio perusti Kreikan hallituksen pyynnöstä heinäkuussa 2011 Kreikka-työryhmän, jonka nimenomaisena tehtävänä on antaa Kreikan viranomaisille teknistä apua. Työryhmä auttaa niitä panemaan talouden sopeuttamisohjelmat täytäntöön sekä tukee Kreikan hallinnon nykyaikaistamista ja EU-varojen hyödyntämistä[9].

Työryhmä tukee Kreikkaa hankkimalla käyttöön tarvittavaa asiantuntemusta jäsenvaltioista ja eurooppalaisista tai kansainvälisistä organisaatioista. Työryhmä on perustamisestaan lähtien ollut järjestämässä ja käynnistämässä teknisen avun toimintalinjoja. Se toimii parhaillaan yhdessä Kreikan viranomaisten kanssa yli 20 teknisen avun hankkeen parissa yhdeksällä eri alalla. Jotkin näistä toimintalinjoista ovat jo käynnissä, osa valmiita käynnistettäviksi. Lisäksi joistakin muista hankkeista käydään tunnustelevia keskusteluja.

Ensimmäisten toimintakuukausiensa aikana Kreikka-työryhmä koordinoi mm. jäsenvaltioiden verohallintojen asiantuntijoiden lyhyitä vierailuja Ateenaan (yhteensä 200 henkilötyöpäivää). Niiden yhteydessä annettiin teknistä apua ja koulutusta sekä järjestettiin seminaareja ja noin 20 verohallinnon eri aloja käsittelevää kokousta. Lisäksi komissio teki IMF:n kanssa sopimuksen tehostetusta teknisestä avusta julkisen varainhoidon ja tulojen hallinnoinnin alalla. Sen perusteella osarahoitetaan kolmen pitkäaikaisen neuvonantajan toimintaa (kaksi tulojen hallinnoinnin alalla, yksi julkisen varainhoidon alalla) joulukuuhun 2013 saakka sekä lyhytaikaisia virkamatkoja noin 900 henkilötyöpäivän verran.

Tämä tekninen apu keskitetään useille aloille, jotka ovat olennaisia ohjelman onnistumisen kannalta. Sillä edistetään vakaata ja kestävää sääntely-ympäristöä, jolla tuetaan yritysvetoista kasvua ja puututaan markkinahäiriöihin oikeasuhteisella ja johdonmukaisella tavalla. Lisäksi teknisen avun ohjelman tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia panna lainsäädännölliset ja hallinnolliset vaatimukset täytäntöön tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti sekä tukea verohallinnon uudistusta, veropetosten ja muiden petosten torjuntaa, julkista varainhoitoa ja julkishallinnon uudistamista.

EU auttaa Kreikkaa myös luomaan riippumattoman ja tehokkaan kansallisen tilastoviranomaisen. Ensisijaisena tavoitteena on korkealaatuinen julkisen talouden tilastointi, mihin pyritään asiaa koskevalla toimintaohjelmalla. Suunnitelma sisältää tukea useille muillekin tilastoinnin aloille sekä kansallisen tilastoviranomaisen organisaation uudelleenjärjestämiselle. Tehtävään on nimitetty pitkäaikainen korkean tason neuvonantaja, ja asiantuntijat ovat järjestäneet jatkuvaa teknistä apua, joka on julkisen varainhoidon alalla pysyvää, ja kansallisen tilinpidon ja muiden tilastokysymysten alalla sitä annetaan tarvittaessa. Kansallisen tilastoviranomaisen uusi hallinto on helpottanut näiden parannusten toteuttamista, ja ne ovat jo tuottaneet myönteisiä tuloksia, sillä Eurostat on validoinut kolme peräkkäistä alijäämä- ja velkailmoitusta. Tätä edistystä on pidettävä yllä ja Kreikan tilastotieteilijöiden resursseja on parannettava.

3.           Keskeisten politiikkojen valjastaminen kasvun ja työllisyyden edistämiseen

3.1.        Rakenteelliset uudistukset yritysten ja investointien tukemiseksi

Jotta Kreikan tuote- ja palvelumarkkinoiden mahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä, tarvitaan jatkuvia toimia ja vahvaa poliittista sitoutumista Kreikan monimutkaisen lainsäädännön ja tehottomien hallintorakenteiden muodostaman sekavan vyyhdin selvittämiseksi. Sääntöjen liiallinen ohjailevuus ja valvonnan suhteettomuus ja pikkutarkkuus ovat johtaneet suljettuihin markkinoihin ja kilpailutilanteen vakiintumiseen. Nämä näkökohdat selittävät osaltaan sitä, miksi Kreikka saa jatkuvasti niin huonoja tuloksia kansainvälisissä arvioinneissa, joissa mitataan liiketoiminnan helppoutta ja korruptiota.

Jotta Kreikan hallitus onnistuisi muutoksen toteuttamisessa, sen olisi puolustettava liiketoimintaa ja nähtävä liike-elämä kumppanina, ei riskinä. Liike-elämän on puolestaan maksettava tämä luottamus takaisin lainsäädännön ja verosäännösten noudattamisena.

Kreikan viranomaiset voivat helpottaa maan yritysten tämänhetkisiä vaikeita toimintaolosuhteita monin ilmeisin toimin, joita ei ole kuitenkaan helppo toteuttaa. Joidenkin uudistusten tulosten näkyminen vie aikaa. Varhaisessa vaiheessa toteutetut päättäväiset toimet antaisivat kuitenkin selkeän merkin siitä, että Kreikka on sitoutunut tarjoamaan liiketoiminnalle suotuisamman ympäristön.

Tarkistettuun yhteisymmärrysmuistioon sisältyvät sitoumukset muodostavat hyvän lähtökohdan tälle uudistukselle, joka edellyttää laaja-alaista julkisen hallinnon uudelleenorganisointia siten, että sillä edistetään liiketoimintaa Kreikassa sen jarruttamisen sijaan. Uudistusprosessia voidaan jatkaa aloilla, joilla uudistuksia tarvitaan kipeästi. Niitä ovat vienti, tullihallinto ja julkiset hankinnat.

Viennin helpottaminen ja edistäminen

Kreikan talous on perinteisesti ollut vähemmän avoin kuin monet muut samankokoiset taloudet; sen tuonti (33 % suhteessa BKT:hen) on ollut suurempaa kuin vienti (22 % suhteessa BKT:hen), ja vaje on rahoitettu lainalla. Kreikan on nyt ryhdyttävä toimiin taloutensa saattamiseksi takaisin tasapainoon ja tuettava menestyvän vientisektorin syntymistä.

Hallinnolliset menettelyt ja esteet, jotka turhaan haittaavat tavaroiden kuljettamista muihin maihin, voidaan poistaa nopeasti. Nykyiset vientiselvitys- ja tullimuodollisuudet haittaavat yritysten toimintaa huomattavasti, ja ne lähes varmasti estävät monia pieniä potentiaalisia viejiä laajentamasta toimintaansa ulkomaiden markkinoille.

Vientiselvityksen yhteydessä on hankittava eri ministeriöiden ja virastojen edellyttämiä tarpeettomia todistuksia ja asiakirjoja. Kreikassa tuotteen lähetykseen liittyvä tulliselvitys kestää keskimäärin 20 päivää, kun EU:n keskiarvo on 10 päivää. Kreikan vientilähetyksistä 90 prosentille tehdään fyysinen tarkastus tai asiakirjojen tarkastus, kun koko EU:n keskiarvo on 5 prosenttia.

Suurin osa näistä turhista kustannuksista voidaan lakkauttaa poistamalla pikaisesti tuottamattomat asiakirjavaatimukset ja organisoimalla tullimenettelyt uudelleen. Vientiselvitysten ja tullimuodollisuuksien virtaviivaistamiseksi ja automatisoimiseksi on jo käynnistetty teknisen avun välityksellä tuettuja toimia. Ne olisi saatettava pikaisesti päätökseen.

Näiden toimien tueksi olisi laadittava hallituksen strategia ja ryhdyttävä uudistamaan ja/tai koordinoimaan kaikkien asiaankuuluvien ministeriöiden ja/tai virastojen toimintaa sellaisten viejien avustamiseksi, jotka haluavat laajentaa myyntistrategiaansa ulkomaisille markkinoille. Erityisesti olisi pyrittävä auttamaan uusia vientiyrityksiä havaitsemaan lupaavien markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet.

Tavaroiden vienti ja tuotteiden valmistus on lyhyen aikavälin ensisijainen tavoite, joka on yhteydessä siihen, että Kreikka on perinteisesti ollut pk-yrityksiin ja maataloustuotteiden jalostamiseen perustuva talous. Keskipitkän aikavälin tavoitteilla olisi kuitenkin pyrittävä lisäämään palvelujen vientiä ja parantamaan maan matkailualan potentiaalia.

Kilpailu ja markkinoille pääsy

Kreikka hyötyy voimakkaampaan kilpailuun perustuvista markkinoista ja vähemmän harkinnanvaraisesta julkisesta tuesta. Voimakkaampi kilpailu esimerkiksi energiamarkkinoilla hyödyttää kuluttajia, parantaa toimitusvarmuutta ja auttaa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Samoin lääkealalla tarvitaan lisää kilpailua patenttivapaiden lääkkeiden markkinoilla, jotta saataville saadaan halvempia rinnakkaisvalmisteita, joiden avulla terveydenhoitomäärärahat saadaan pidettyä hallinnassa.

Tavoitteellisella valtiontukipolitiikalla voidaan edistää Kreikan talouden elpymistä ja samaan aikaan supistaa tuen julkisille varoille aiheuttama rasite mahdollisimman vähäiseksi, edellyttäen, että julkiset menot suunnataan aloille, jotka edistävät pitkän aikavälin kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Kreikan hallitus on ilmoittanut olevansa valmis perustamaan keskusyksikön, joka valvoo valtiontukia ja tarkistaa ne ennen mahdollisten tukitoimenpiteiden ilmoittamista komissiolle. Komissio voi antaa Kreikan viranomaisille tarvittavaa teknistä apua tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Käynnissä on tärkeitä aloitteita, joilla pyritään parantamaan markkinoille pääsyä, vauhdittamaan kilpailua ja kannustamaan vahvemmin kilpailuun perustuvaan hinnoitteluun. Vuonna 2011 annetun säänneltyjä ammatteja koskevan lain (laki 3919/2011) täysimääräisellä soveltamisella voidaan poistaa monia rajoittavia säännöksiä, jotka koskevat oikeutta tai tapaa harjoittaa tiettyä ammattia. Lakia pannaan nyt täytäntöön, ja parhaillaan pohditaan tarkasti ehdotuksia, jotka koskevat ”yleisen edun” mukaisten rajoitusten käyttöön ottamista. Kreikka-työryhmä koordinoi teknistä apua ja tarjoaa Kreikan viranomaisille oikeudellista asiantuntemusta johdetun oikeuden mukauttamiseksi tukemaan säänneltyjen ammattien vapauttamista, näiden toimenpiteiden vaikutusten analysoimiseksi ja tiettyjä oikeudellisia ammatteja, erityisesti asianajajia, koskevien järjestelyjen tarkastelemiseksi.

Syksyllä on tarkoitus saada päätökseen useiden avainalojen poliittisen kehyksen perusteellinen ”terveystarkastus”. Tämän on tarkoitus raivata tietä lainsäädäntötoimille, joilla kilpailua ja hintajoustoa estävät säännökset saataisiin poistettua vuoden 2013 alkupuolella.

Avoimet ja tehokkaat julkisten hankintojen markkinat

Kreikan hankintamarkkinat ovat erittäin tehottomat, mikä haittaa sekä julkisia hankintoja suorittavia tahoja, jotka eivät pysty ostamaan julkisten palvelujen tarjoamiseen tarvittavia panoksia, että tavarantoimittajia. Sopimusten tekomenettelyt ovat hitaita, kalliita ja vaikeaselkoisia, ja ne johtavat heikkoihin hankintatuloksiin. Menettelyt joudutaan usein keskeyttämään oikeudenkäyntien vuoksi. Julkiset hankinnat hajautetaan usein lukuisiksi pieniksi sopimuksiksi, joista vastaavat lukemattomat hankintayksiköt, joilla ei ole kapasiteettia määritellä tarpeitaan ja järjestää menettelyjä tehokkaasti.

Kreikan hallitus on sitoutunut panemaan täytäntöön johdonmukaisen ja kunnianhimoisen suunnitelman maan hankintalainsäädännön, -rakenteiden ja -käytäntöjen uudistamiseksi. Siihen kuuluu sääntöjen yksinkertaistaminen, hankintojen valvonnasta vastaavan elimen perustaminen, erikoistuneiden hankintayksiköiden ja puitesopimusten sekä uusien hankintatekniikoiden laajempi käyttö, portaalin luominen kaikkia julkisten hankintojen tarjouskilpailuja varten, sähköisiä hankintamenettelyjä koskevien ratkaisujen kehittäminen ja suuremman huomion kiinnittäminen eturistiriitoihin. Kreikan hallitus on sitoutunut julkaisemaan vuoden 2012 puoliväliin mennessä etenemissuunnitelman, joka koskee maan hankintalainsäädännön ja -hallinnon kattavaa uudistamista. Euroopan komissio tukee tätä tärkeää hanketta teknisen avun välityksellä.

Hallinnollisen rasituksen vähentäminen ja paremman sääntelyn periaatteiden täytäntöönpano

Lainsäädäntöä kehitetään Kreikassa usein alakohtaisesti, ilman että kiinnitetään riittävästi huomiota sen kokonaisvaikutuksiin sidosryhmien ja yritysten kannalta. Kreikkalaiset yritykset ovat esittäneet lukuisia esimerkkejä säännöksistä tai hallinnollisista käytänteistä, jotka aiheuttavat suhteettomia kustannuksia tai rajoituksia. Piakkoin hyväksyttäväksi tulevalla sääntelyn parantamista koskevalla lailla varmistetaan, että uusien säännösten laatimisessa noudatetaan kurinalaisempia käytäntöjä. Tämä toteutetaan keventämällä hallinnollista rasitusta, joka hankaloittaa kaupallisia liiketoimia, ja soveltamalla uusiin lainsäädäntöaloitteisiin paremman sääntelyn menetelmiä.

Sitoutuminen siihen, että valtiovarainministeriöön perustetaan osasto, jolla on kokonaisvastuu rakenneuudistusten suunnittelusta, johtamisesta ja seurannasta, tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa liiketoiminta ja yritykset uuden kasvustrategian keskiöön. Osasto voi toimia koko uudistusprosessin hermokeskuksena. Nämä uudistuksen johtovalmiudet on luotava ja niitä on kehitettävä kiireellisesti.

Uusien investointien edistäminen

Uusiin rakenteisiin tai hankkeisiin investoiminen viivästyy ja tulee kalliiksi, koska niitä haittaavat useiden viranomaisten toimintaan liittyvät hallinnolliset ja sääntelyesteet. Myös maankäytön suunnittelua ja ympäristölupia koskevat säännöt mainitaan usein sijoitusten esteeksi. Eniten nämä ongelmat koskevat yrityksiä, jotka toimivat energia- (erityisesti uusiutuvan energian), jakelu-, logistiikka- ja kuljetusalalla. Ongelmia pahentaa sekä hallinnollisen että oikeudellisen vaiheen kiistatapauksissa muun muassa se, että monilla oikeudellisilla toimilla on lykkäävä vaikutus ja että hallinnon keskeisissä yksiköissä on henkilöstön tai pätevyyden puutetta.

Kreikan hallitus on sitoutunut panemaan täytäntöön useita hiljattain hyväksyttyjä lakeja jouduttaakseen lupamenettelyjä, jotka koskevat tiettyjä ammatteja ja valmistusteollisuuden toimintaa sekä hankkeiden ja toimintojen ympäristölupia. Myös pakkolunastusprosessia, johon aiemmin sovellettiin monimutkaisia hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä, ollaan uudistamassa. Oikeusalan uudistus jouduttaa oikeudellisia menettelyjä ja vähentää tapausten ruuhkaa tai jopa poistaa sen.

Kreikan hallitus on myös ryhtynyt toimiin, joilla pyritään helpottamaan uusien yritysten perustamista. Näitä menettelyjä on kuitenkin varaa järkeistää vielä lisää.

Myös kiinteistörekisterin valmiiksi saaminen edistää investointeja. EU:n rakennerahastoista on jo osoitettu 83 miljoonaa euroa tietotekniikkainfrastruktuurin kehittämiseksi nykyisten omistusoikeuksien digitaalista rekisteröintiä ja valtion omistusoikeutta koskevien vaatimusten vahvistamista varten. Tähän kuuluu myös metsäalueiden rajaaminen ja kaupunkialueilla kiinnitysrekisteritoimistoissa paperimuodossa säilytettyjen nykyisten omistusoikeuksien digitointi. Kiinteistörekisteriä koskevassa yhteisymmärrysmuistiossa määrätään täsmällisistä tavoitteista ja täydellisen kiinteistörekisterin sekä kiinteistörekisteritoimistojen perustamisesta koko maahan vuoteen 2020 mennessä. Komissio tukee Kreikan viranomaisten pyrkimyksiä noudattaa edellä kuvattua aikataulua kiinteistörekisterin valmiiksi saamiseksi, sillä se tuo mukanaan turvallisuutta ja voi auttaa investointien houkuttelemisessa maahan.

Käynnissä tai suunnitteilla on useita erillisiä toimia, joilla pyritään poistamaan investointien hallinnollisia esteitä, mutta esteiden voittamiseksi olisi varaa kehittää myös järjestelmällinen ja keskitetty hanke.

Liiketoiminnan edistäminen verotusuudistuksen avulla

Kreikan liiketoimintaympäristö parantuisi merkittävästi myös verohallinnon uudistamisen ja verolainsäädäntöön tarvittavien muutosten edistymisen kautta. Veropetosten torjunta on olennaisen tärkeää, jotta toimintaolosuhteet saadaan tasapuolisiksi niille talouden toimijoille, jotka noudattavat verosäännöksiä ja kärsivät veroja ja sosiaaliturvamaksuja kiertävien toimijoiden harjoittamasta vilpillisestä kilpailusta. Kreikan talouden toiseen sopeuttamisohjelmaan liittyvään yhteisymmärrysmuistioon sisältyy lukuisia määräyksiä, joiden tavoitteena on luoda nykyaikainen, joustava ja tehokas verohallinto.

Näitä pyrkimyksiä edistetään IMF:n/EU:n toimintasuunnitelman kautta annettavalla teknisellä avulla, joka kattaa yhdeksän Kreikan viranomaisten kanssa määritettyä alaa (tarkastustoiminta, verovelkojen keruu, riitojen ratkaisu, suuret veronmaksajat, varakkaat henkilöt ja suurituloiset itsenäiset ammatinharjoittajat, riski- ja tuloanalyysi, veronmaksajien palvelut, rekisteröinti, veroilmoitus- ja veronmaksuvelvoitteen täytäntöönpano, organisointi ja hallinto).

Myös verolainsäädännön yksinkertaistaminen on tärkeää kokonaistavoitteen saavuttamisen kannalta. Tämän alan toimien perustana voidaan käyttää Kreikan talouden ensimmäiseen sopeuttamisohjelmaan liittyvän yhteisymmärrysmuistion mukaisesti tehtyä päätöstä kumota kirjanpitoa koskeva laki ja korvata se huomattavasti yksinkertaisemmalla lainsäädännöllä, sillä nykyisiä sääntöjä on hankala noudattaa, ne haittaavat yritystoimintaa ja jarruttavat vahvasti ulkomaisia investointeja maahan.

Verohallinnon virtaviivaistamisen pitäisi myös nopeuttaa alv-palautusrästien maksamista, mikä auttaisi erityisesti pk-yrityksiä ja kreikkalaisia viejiä poistamalla niiden maksuvalmiutta haittaavia hallinnollisia rasitteita.

Lisäksi komissio on valmis veropetosten torjuntaan tähtäävien toimien yhteydessä avustamaan Kreikkaa neuvotteluissa Sveitsin kanssa verosopimuksesta, joka voisi edistää Kreikan kansalaisten maksamattomien verojen keräämistä. Tällaisen sopimuksen olisi oltava täysin EU:n lainsäädännön asiaa koskevien vaatimusten mukainen.

3.2.        Pk-yritysten maksuvalmiuden lisääminen

Pk-yritykset ovat Kreikan talouden kasvun ja työllisyyden veturi. Niiden osuus kaikista Kreikan yrityksistä on 99,9 prosenttia, ja mikroyritysten osuus on 96,5 prosenttia. Pk-yritykset ovat vakavissa vaikeuksissa: kuudessa yrityksessä kymmenestä tuotto pieneni vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2010. Pk-yrityksissä menetettiin 150 000 työpaikkaa vuonna 2011. Kreikan pk-yritysten liiton äskettäin tilaaman tutkimuksen mukaan 60 000 pk-yritystä lopettaa toimintansa vuonna 2012, minkä myötä katoaa 240 000 työpaikkaa.

Kuten tämän liitteen 2 jaksossa kuvataan, EU:n rakennerahastoista annetaan pk-yrityksille laajamittaista tukea. Käytettävissä on yli 4 miljardia euroa maksuvalmiuden vahvistamiseen, tarjoamaan käyttöpääomaa ja lainatakauksia pk-yrityksille ja vielä 1 miljardi euroa, joka saadaan käyttöön äskettäin perustetun pk-yritysten takausrahaston kautta. Tämä rahoitus ei kuitenkaan aina löydä tietään reaalitalouteen. Kreikan viranomaisten ja pankkien olisi pyrittävä voimakkaammin seuraamaan jo olemassa oleviin järjestelyihin liittyviä maksuja ja voittamaan yhdessä niiden tehokasta täytäntöönpanoa haittaavat esteet.

Erityisesti tarvitaan tarmokkaampia toimia avustusten hyväksymiseen liittyvien menettelyjen jouduttamiseksi ja hallinnollisten pullonkaulojen poistamiseksi (erityisesti maksujen suorittamisen tarkka seuranta, sopimusten ja hyväksymismenettelyjen yksinkertaistaminen, hyväksymismääräaikojen lyhentäminen, menettelyyn osallistuvien toimijoiden lukumäärän vähentäminen jne.). Lisäksi avustuksia koskevaa lainsäädäntöä ja sopimuksia on mukautettava pikaisesti käyttöpääoman lainaamisen edistämiseksi. Kreikan pk-yritykset hyötyisivät suuresti maksuviivästysdirektiivin nopeasta täytäntöönpanosta.

3.3.        Yksityistämisen hyödyntäminen talouden tärkeiden alojen toiminnan parantamisessa

Yksityistäminen on olennainen osa uudistusprosessia. Pakottavin syy yksityistämisille on Kreikassa se, että omaisuuseriä voidaan käyttää yksityisellä sektorilla paremmin, mikä parantaa reaalitalouden kilpailukykyä. Lisäksi onnistuneesti yksityistetyt ja paremmin johdetut yritykset toimivat malleina tuottaen lisää myönteisiä ulkoisvaikutuksia.

Valtion omistamia omaisuuseriä myymään on perustettu rahasto Hellenic Republic Asset Development Fund (HRADF). Se kehottaa säännöllisesti esittämään valtion omistamia omaisuuseriä koskevia kiinnostuksenilmaisuja. Äskettäin esimerkiksi ilmoitettiin kiinteistöomaisuutta koskevasta tarjouskilpailusta ja kaasulaitoksen myynnistä. Tämä kehitys on oikeansuuntaista suhteessa yksityistämisprosessin kestävyyteen ja siihen, että se perustuu asteittain yhä useamman alan omaisuuseriin.

Monien omaisuuserien osalta nykyiset markkinaolosuhteet ja Kreikassa esiintyvät tekniset esteet eivät kuitenkaan toistaiseksi suosi laajamittaista yksityistämistä. Tämä epävarmuus johtuu muun muassa tämänhetkisistä vaikeuksista saada valtio-omisteisista omaisuuseristä järkeviä arviointeja. Lisäksi asiaan liittyy useita haasteita, jotka Kreikan viranomaisten, HRADF:n ja Euroopan komission on ratkaistava. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi nk. ylivaltaosakkeita koskevat säännökset yksityistämisen jälkeisessä tilanteessa ja tarve hankkia valtion omistamille yrityksille suunnatuille valtiontukitoimenpiteille etukäteishyväksyntä. Lisäksi on ratkaistava ongelmat, jotka liittyvät valtion maanomistuksen rekisteröinnin nopeuttamiseen, maanomistusasiakirjojen oikeudelliseen asemaan, yksittäisiä kiinteistön omistusoikeuden selvittäviä asiakirjoja koskevien taloudellisten tietojen toimittamiseen sekä kiinteistörekisterin kartoitus- ja/tai kaavoituskapasiteettiin.

Omaisuuseriä on valmisteltava tarkoituksenmukaisesti ennen niiden myyntiä. Yksityistämistä edeltävään menettelyyn kuuluu asianmukaisesti tarkastettujen tilien laatiminen, etenemissuunnitelmien tarkistaminen, henkilöstömuutokset, rahoituksen järjestäminen jne. Kun otetaan huomioon nämä tekijät, omaisuuserien arvon lisäämisestä olisi yleensä huolehdittava ennen niiden yksityistämistä. Lisäksi julkisten omaisuuserien omistuksen siirtäminen onnistuneesti edellyttää soveltuvan sääntelykehyksen ja selkeän pitkäaikaisen strategian laatimista. Tällaisilla kehyksillä määritellään politiikan painopisteet, jotta vältetään sääntelyn ulkopuolelle jäävien yksityisten monopolien syntyminen.

Komissio pitää tiiviisti yhteyttä sekä HRADF:ään että valtiovarainministeriöön varmistaakseen, että yksityistämisohjelma saadaan onnistumaan, ja avustaakseen toimenpiteiden suunnittelussa valtiontukisääntöjen mukaisiksi. Komissio on esittänyt ohjeasiakirjan valtiontukisääntöjen soveltamisesta valtion omistamien yritysten rakenneuudistuksen ja/tai yksityistämisen yhteydessä.

Joissakin tarkasti rajatuissa tapauksissa ja vähentämättä 3.4 jaksossa mainittujen painopistehankkeiden ensisijaisuutta yksityistämisohjelmaa voidaan tukea EU:n rakennerahastojen avulla tarjoamalla teknistä apua tai tukemalla fyysisiä investointeja energian tai liikenteen tapaisilla aloilla. Tavoitteena on silloin auttaa valmistelemaan valtion omaisuuseriä myyntiä varten parantamalla ensin niiden toimintaa, jolloin tulokset ovat käyttäjien kannalta parempia ja omaisuuserien mahdollinen arvonmuodostus paranee.

3.4.        Kasvun ja työllisyyden luominen infrastruktuuri-investointeja edistämällä

Eräs kasvua haittaava tekijä Kreikassa on sopivan infrastruktuurin puute. Osuvasti kohdennetuilla infrastruktuuri-investoinneilla kasvua ja työllisyyttä voidaan edistää merkittävällä tavalla. EU:n rakennerahastot voivat osallistua näihin investointeihin huomattavalla panoksella. Kun riskinjakovälineestä päästään sopimukseen, se edistää yksityisten investointien houkuttelemista maahan.

Kreikan viranomaisten ja komission marraskuussa 2011 määrittelemiin 181:een kasvua ja työllisyyttä edistävään painopistehankkeeseen kuuluu lukuisia infrastruktuurihankkeita liikenteen, jätehuollon ja energian alalla. Osa hankkeista on jo toteutusvaiheessa, osaa valmistellaan toteutettaviksi. Jotkin hankkeet ovat kohdanneet vakavia ongelmia, jotka on ratkaistava pikaisesti.

Näiden hankkeiden täysimääräisen toteutuksen vuoteen 2015 mennessä pitäisi edistää Kreikan talouden kilpailukykyä, tuottaa myönteisiä vaikutuksia muillekin aloille, kuten matkailualalle, ja parantaa elämänlaatua. Rakennerahastoista saatavia varoja olisi täydennettävä muilla julkisilla varoilla sekä yksityisillä investoinneilla. Näiden hankkeiden täysimääräisen toteuttamisen tiellä olevat esteet olisi poistettava.

Kooltaan ja vaikutuksiltaan tärkeimmät hankkeet ovat viisi moottoritietoimilupaa, jotka kattavat 1 400 kilometriä Euroopan laajuisesta verkosta ja joihin on tällä hetkellä osoitettu 3,2 miljardia euroa kansallisia ja EU:n varoja. Jos nämä hankkeet saadaan päätökseen, niiden avulla voidaan luoda jopa 30 000 suoraa ja välillistä työpaikkaa, ja ne merkitsevät hyvin tarpeellista piristysruisketta investoinneille ja työllisyydelle. Neljä näistä hankkeista on tällä hetkellä pysähdyksissä, ja ne on käynnistettävä uudelleen viipymättä. Näiden verkkojen toteuttamisella voidaan edistää infrastruktuurien nykyaikaistamista, mikä on edelleen olennaisen tärkeä tekijä maan kehityksen tukemisessa. Se myös lujittaa Kreikan asemaa Kaakkois-Euroopassa täydentämällä pääväyliä, jotka liittävät maan muihin jäsenvaltioihin sekä ehdokasmaihin ja mahdollisiin ehdokasmaihin. Lisäksi se edistää tieliikenneturvallisuutta.

Liikenneverkot

Kreikassa talous ja elintaso ovat monia muita jäsenvaltioita riippuvaisempia satamapalvelujen ja meriliikenneyhteyksien laadusta ja tehokkuudesta. Satamissa käsitellään yli 85 prosenttia Kreikan ulkoisesta rahtiliikenteestä, ja niiden avulla varmistetaan toimitukset saarille. Kreikan satamien kautta kulkeva matkustajaliikenne vastaa 22:ta prosenttia merimatkustajien kokonaismäärästä koko EU:ssa. Niillä on myös potentiaalia saada hoitaakseen suuri osa mannertenvälisistä Itä-Eurooppaan suuntautuvista kauppavirroista.

Kreikan satamilla on kolme pääongelmaa: huono varustus ja alhaiset infrastruktuurikustannukset, erittäin heikot yhteydet sisämaahan (rautateitse, maanteitse) ja hallinnolliset ja toiminnalliset puutteet. Monissa tapauksissa satamia on kehitetty paikalliselta tai alueelliselta pohjalta ottamatta huomioon kansallisen tason strategisia painopisteitä.

Matkailualan osuus Kreikan taloudesta on 15 prosenttia, kun huomioon otetaan välillinen vaikutus muihin talouden aloihin, ja se nojaa perustavalla tavalla kohtuuhintaisiin ja tehokkaisiin matkustusyhteyksiin. Lentoyhteydet Kreikkaan, erityisesti alueellisille lentoasemille, kärsivät nykyaikaisen ilmaliikenteen hallinnan puutteesta, lentoasemien tehottomasta toiminnasta (rajoitettu toiminta-aika jne.) sekä korkeista lentoasemamaksuista. Myös asianmukaisen infrastruktuurin, kuten venesatamien ja risteilyjen lähtöpaikkojen, puute vaikuttaa kielteisesti matkailualan laatuun.

Uudessa TEN-T-strategiassa Igoumenitsan, Patraksen, Piraeuksen ja Thessalonikin satamat sisällytetään Euroopan liikenteen ydinverkkoon. Elintärkeä Piraeuksen ja Thessalonikin välinen rautatieyhteys sekä merten moottoritie Ateenan/Piraeuksen ja Limassolin välillä ovat osa yhtä liikennekäytävää, joka on sisällytetty ehdotettuun Verkkojen Eurooppa -välineeseen.

Kreikan liikennejärjestelmää voitaisiin nykyaikaistaa seuraavin toimenpitein:

– Linja-autolla ja taksilla tapahtuvan matkustajaliikenteen avaaminen poistamalla jäljellä olevat rajoitukset.

– Keskitetyn hallinnollisen asiointipisteen perustaminen aluksiin liittyvää raportointia varten. Nykyään aluksiin sovelletaan useita pakollisia muodollisuuksia, jotka aiheuttavat viivästyksiä sekä rahdin että matkustajien kannalta. Lisäksi nämä muodollisuudet syövät sekä varustamoteollisuuden että valtion resursseja.

– Soveltuvan hallintomallin ja kehyksen laatiminen satamien ja lentoasemien yksityistämiselle. Niiden yhteydessä olisi vältettävä yksityisten monopolien luomista, niissä ei saisi tehdä eroa käyttäjien välille ja niissä olisi määrättävä kirjanpidon täydellisestä avoimuudesta sekä varmistettava, että julkiset viranomaiset valvovat riittävästi prosessia. Uusilta omistajilta tai toimiluvan haltijoilta olisi edellytettävä sellaisiin hankkeisiin liittyvien sitoumusten noudattamista, joihin on myönnetty EU:n tukea.

Rautatieliikennettä voitaisiin kehittää seuraavasti:

– leasing-vuokrataan vakiintuneen toimijan tarpeettomia henkilövaunuja

– luodaan kehys, jonka mukaisesti EU:n matkustajaliikenteen harjoittajat voivat käynnistää uutta liiketoimintaa reilussa kilpailutilanteessa vakiintuneen toimijan kanssa

– tarkistetaan rajamuodollisuuksia ja -sopimuksia, jotta helpotetaan rahtiliikennevirtoja liikennekäytävässä X ja luovutaan rajojen sulkemisesta.

Komissio voi järjestää teknistä apua avustaakseen Kreikan viranomaisia mukautumaan parhaisiin käytäntöihin yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden vastaavien viranomaisten kanssa. Komissio voi tarjota teknistä apua myös ilmaliikenteen hallintaan ja mahdollisesti rahoitusta nykyaikaisen kaluston hankintaan.

Merikuljetukset

Merikuljetusala on perinteisesti ollut Kreikan talouden tukipylväitä. Eri tekijöiden (alhaiset rahtimaksut, alan ministeriön lakkauttaminen) yhteisvaikutuksesta alusten omistajat ovat kuitenkin päättäneet ulosliputtaa aluksiaan. Jos tämä suuntaus jatkuu, se saattaa vaikuttaa aluksilla olevien työpaikkojen ja verotulojen lisäksi myös työllisyyteen maissa toimivissa meriliikenneyhtiöissä. Talouskriisillä on ollut vaikutuksensa myös Kreikan rannikkoliikennealaan. Yritykset toimivat marginaalisella voitolla tai ilman voittoa, jopa yritykset, joilla on julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus. Joissakin tapauksissa tämä on vaikuttanut verkoston kattavuuteen ja erityisesti (mutta ei pelkästään) pienemmille saarille suuntautuvien kuljetuspalvelujen laatuun, minkä vuoksi näiden saarten kasvumahdollisuudet vaarantuvat. Käyttääkseen meriliikennepotentiaaliaan täysimääräisesti ja hyödyntääkseen alan kasvumahdollisuuksia Kreikan on kehitettävä koko meriliikennealansa hallintorakennetta tarkoituksenmukaisempaan suuntaan.

Tieto- ja viestintätekniikka ja laajakaistainfrastruktuuri

Kreikka on edelleen jäljessä EU:n keskiarvosta laajakaistan levinneisyydessä, mikä johtuu pääasiassa sähköisten palvelujen heikosta kehityksestä. Tämän alan toimet olisi keskitettävä kansallisesti tärkeiden hankkeiden päätökseen saattamiseen, jotta laajakaistaverkko saataisiin ulotettua useampiin kaupunkeihin ja nopeat laajakaistayhteydet (optinen kuitu) entistä useampiin julkisiin rakennuksiin, mikä vähentäisi julkisia televiestintäkustannuksia ja hyödyttäisi myös kansalaisia.

Laajakaistayhteyksien yleistyminen riippuu sähköisten palvelujen tarjonnan laajentamisesta. Niitä laajennettaessa olisi painotettava yhteisymmärrysmuistiossa mainittuja aloja. Tieto- ja viestintätekniikan käytön odotetaan tuovan huomattavaa etua sekä kansalaisille että julkiselle taloudelle esimerkiksi terveydenhuollon alalla (sähköiset reseptit, terveysministeriön ja julkisten sairaaloiden välinen yhteentoimivuus jne.), kiinteistörekisterin osalta (esim. kiinteistöjen omistusoikeuksien digitoinnin eteneminen) ja julkisten hankintojen alalla (esim. sähköiset julkiset hankinnat). Yrityssektorilla digitaalisten palvelujen tarjoamia mahdollisuuksia olisi käytettävä täysimääräisesti esimerkiksi auttamalla pk-yrityksiä hyödyntämään internetin mahdollisuuksia kansainvälisille markkinoille pääsemiseksi.

3.5.        Tulevan kasvun lähteet

3.5.1.     Energiasektorin potentiaalin valjastaminen kasvun ja työllisyyden luomiseksi

Kreikan energiapolitiikalla on potentiaalia edistää maan talouden elpymistä merkittävällä tavalla. Lisäksi alueen muiden osien kanssa yhteen liitetyn energiainfrastruktuurin kehittäminen auttaa parantamaan maan energiasektorin kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Energia-alan haasteet ovat Kreikassa valtavat. Se on erittäin riippuvainen fossiilisista polttoaineista (valtaosa maassa käytetystä sähköstä tuotetaan ruskohiilellä). Useimmat Kreikan saaret ovat edelleen hyvin eristyneitä ja riippuvaisia dieselgeneraattoreista tai polttoöljyä käyttävistä voimaloista. Kreikan sähköntuotannon kokonaistehokkuus on Euroopan alhaisimpia. Energia-alaa hallitsevat muutamat valtionyhtiöt, joiden tuottavuus on alhainen ja jotka ovat vielä eriyttämättä. Teollisuusasiakkaat valittavat kilpailukykynsä vaarantuvan sen takia, että ne joutuvat maksamaan Euroopan korkeimpiin kuuluvia energiahintoja. Erityisesti rakennusalalla energiatehokkuutta on varaa parantaa huomattavasti.

Kreikalla on mahdollisuus olla kestävän energiantuotannon eturintamassa. Vain harvoilla Euroopan mailla on mahdollisuus hyödyntää yhtä monenlaisia uusiutuvia energialähteitä: tuulta ja aurinkoa on tarjolla runsaasti, mutta myös vesivoiman, maalämpöenergian ja biomassan käyttö tarjoaa mahdollisuuksia päästä vihreän sähköntuotannon kärkijoukkoon. Kreikan strateginen maantieteellinen sijainti sekä merellä sijaitsevien hiilivetyvarantojen etsintä tarjoaa maalle mahdollisuuden kehittyä kaasualan keskukseksi. EU:n vapauttamistoimenpiteiden ja yksityistämispyrkimysten toteuttamisella on tarkoitus parantaa teollisuuden kilpailukykyä.

Jotta nämä energia-alan mahdollisuudet saataisiin realisoitua kreikkalaisten kuluttajien hyödyksi mutta myös EU:n asettamien toimitusvarmuutta ja ilmastoa tukevien tavoitteiden tukemiseksi, on toteutettava seuraavassa esiteltävät toimet.

Kaasu- ja sähköalan yksityistäminen tarjoaa mahdollisuuden parantaa niiden tehokkuutta. Yksityistämisprosessi on saatettava päätökseen pikaisesti, mutta samanaikaisesti on luotava kehys, jonka mukaisesti kilpailukykyiset markkinat voivat kehittyä lähitulevaisuudessa. Uusia investointimahdollisuuksia syntyy sekä suurille että pienille energiantuottajille, kun käytössä on hyvin toimiva kehys, johon kuuluu asianmukainen toimintojen eriyttäminen ja sekä sähkö- että kaasumarkkinoiden täysimääräinen avaaminen. Tämän myötä varmistetaan, että Kreikan energiasektorista tulee dynaaminen ja kilpailukykyinen ja että se tuottaa taloudellista hyötyä kaikille talouden aloille.

Sähkö- ja kaasuverkot on nykyaikaistettava. Parantamalla kaasun varastointia ja putkiverkostoja Kreikka voi hyödyntää strategista maantieteellistä sijaintiaan porttina Euroopan kaasumarkkinoille. Sähköverkkoliitännät suurimpien saarten ja mantereen välillä sekä pienempien saarten välillä ovat välttämättömät, ennen kuin tuuli- ja aurinkosähkölaitoksia voidaan hyödyntää laajamittaisesti. Myös mantereen siirtoverkkoa on vahvistettava, jotta uusiutuvaa energiaa käyttävät laitokset voidaan yhdistää kotimaan markkinoita varten ja mahdollistaa laajamittainen sähkön vienti muualle Eurooppaan. Kreikka on luonnollinen kulkureitti suurelle osalle kaasuvaroista, jotka ovat lähtöisin Kaspianmeren ja itäisen Välimeren alueelta.

Euroopan laajuiset energiaverkot -ohjelmalla ja uudella Verkkojen Eurooppa -välineellä voi olla merkittävä rooli toimenpiteiden keskittämisessä ja rahoittamisessa tällä alalla. Viestimällä selkeästi, että energia-ala on avoin ja toimiva osa-alue Kreikan taloudessa ja että energiainfrastruktuurien saatavuus perustuu syrjimättömään verkkoihin pääsyyn, voidaan houkutella myös yksityistä rahoitusta energia-alan investointeihin.

Uusiutuvien energialähteiden laaja käyttöönotto edellyttää tukijärjestelmän kattavaa uudistusta. Jotta tarvittavat investoinnit saataisiin koottua, sääntelykehyksen on oltava kustannustehokkuuden ja rahoitusvakauden periaatteiden mukainen. Hyödyntääkseen suhteellista etuaan Kreikka panostaa erityisesti aurinko- ja tuulivoiman kehittämiseen. Kun investoijien luottamus saadaan palautettua, kilpailukykyinen uusiutuvien energialähteiden toimiala voi kehittyä koko arvoketjun kattavasti. Toimialan osuutta talouskasvuun voitaisiin lisätä edelleen HELIOS-aloitteen välityksellä. Sen olisi lähdettävä liikkeelle käynnistämällä muutamia suuren mittakaavan aurinkosähkölaitoksia, aluksi kotimaiseen kulutukseen, mutta hankkeen laajentuessa ja siirtokapasiteetin lisääntyessä olisi aloitettava vienti muualle Eurooppaan. Tämä auttaisi muita jäsenvaltioita saavuttamaan vuoden 2020 tavoitteensa kustannustehokkaasti.

Julkisten ja yksityisten rakennusten saneeraus on hyvin tärkeää energiatehokkuuden tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta sen avulla luodaan myös työpaikkoja. Kotitalouksien käyttöön Exoikonomo-ohjelman kautta suunnattua rahoitusta ei käytetä täysin tehokkaasti, ja se olisi tuotava myös pk-yritysten saataville. Julkisia rakennuksia, kaupunkiliikennettä ja paikallista energiainfrastruktuuria koskevien toimien tueksi tarvitaan lisävälineitä. Ehdotettu riskinjakoväline voisi auttaa tältä osin rakennuskannan uudistamiseen tehtävien investointien riskien vähentämisessä ja edistää näin työllisyyttä ja paikallista kasvua.

3.5.2.     Kestävän kasvun edistäminen – ympäristö ja jätehuolto

Kiinteän jätteen käsittelyn kehittämisellä voidaan edistää merkittävällä tavalla kreikkalaisten elämänlaatua ja talouden toiminnan paranemista. Panemalla voimassa oleva lainsäädäntö täysimääräisesti täytäntöön Kreikkaan voitaisiin luoda tuhansia työpaikkoja ja parantaa jätealan vuosittaista liikevaihtoa huomattavasti. Edistyminen kiinteän jätteen käsittelyn alalla helpottaa myös EU:n ympäristölainsäädännön noudattamista ja sen myötä vältetään mahdollisesti kalliit rikkomusmenettelyt.

Vaikka Kreikalle on jo kohdennettu huomattavasti rakennerahastovaroja jätehuoltoalan perusinfrastruktuuria varten, se on edelleen kehityksestä jäljessä erityisesti kiinteän jätteen käsittelyn ja jätevesihuollon osalta. Tällä alalla on ehkä kipeämmin kuin millään muulla alalla kiireellinen tarve edistää EU:n säännöstön noudattamista, jotta saadaan luotua tarvittava EU-normien mukainen infrastruktuuri.

Noudattaakseen sille EU:n lainsäädännön mukaan kuuluvia velvoitteita ja unionin tuomioistuimen tuomioita Kreikan on rakennettava kiireellisesti

a)           jätteenkäsittelylaitoksia (ts. mekaanis-biologiseen käsittelyyn perustuvia laitoksia, kaatopaikkoja) sekä suljettava ja kunnostettava kaikki jäljellä olevat laittomat ja valvomattomat kaatopaikat (kunnostamiseen on mahdollista saada yhteisrahoitusta) ja

b)           useita yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksia (erityistä huomiota on kiinnitettävä Attikan alueeseen, mutta myös muihin suuriin kaupunkitaajamiin, kuten Thessaloniki, Patras jne.).

Tämän lisäksi on varmistettava, että kahta unionin tuomioistuimen tuomiota noudatetaan täysimääräisesti (niistä toinen koskee EU:n rakennerahastovaroista osarahoitettavan kaupunkien jätevesien käsittelylaitoksen rakentamista Länsi-Attikaan, Thriassio Pedion alueelle, ja toinen kaupunkien jätevesien talteenoton ja käsittelyn puuttumista viidessä itäisen Attikan taajamassa).

Oikeudellinen selvyys tuottajan vastuusta (jota ei tällä hetkellä sisälly Kreikan lainsäädäntöön) voi tarjota Kreikalle välineet koota tarvittavat resurssit jätteen eriytettyä keräystä ja kierrätystä koskevien suunnitelmien toteuttamiseksi. Myös kaatopaikkaverojen tai -maksujen käyttöönoton edistyminen voisi parantaa resurssitehokkuutta, samoin sellaisten kannustinjärjestelmien soveltaminen, joilla suositaan jätteen syntymisen ehkäisemistä ja osallistumista eriytettyyn keräykseen (”maksa kun heität” -järjestelmät).

Kuten edellä mainitaan, uuden ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön myötä Kreikassa on tarkoitus ottaa käyttöön yksinkertaisemmat ja tehokkaammat menettelyt. Uusi ympäristölupia koskeva laki sisällytettiin yhteisymmärrysmuistioon ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiakehykseen. Kyseinen laki hyväksyttiin syyskuussa 2011 ja sitä koskevat täytäntöönpanopäätökset on tarkoitus tehdä vuoden 2012 aikana (ensimmäinen hyväksyttiin tammikuussa 2012, ja se liittyy sellaisten hankkeiden luokitteluun, joille tehdään ympäristövaikutusten arviointi tai joita varten on hankittava ympäristölupa). Uuden lain odotetaan lyhentävän lupien myöntämiseen tarvittavaa aikaa pääasiassa siksi, että sen myötä otetaan käyttöön kutakin hallinnollista vaihetta koskevat erityiset määräajat ja lupakäytäntöjen välitavoitteet. Tämä käytäntö perustuu muista jäsenvaltioista saatuihin kokemuksiin.

Maaseuturahastosta tuetaan maaseutualueiden kestävää kehitystä koko Kreikan alueella erilaisin maatalouden ympäristötoimenpitein. Tähän tarkoitukseen on jo maksettu 720 miljoonaa euroa.

3.5.3.     Innovatiivisen osaamistalouden kehittäminen

Tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus Kreikassa on kuluneen vuosikymmenen aikana pysynyt ennallaan, 0,6 prosentissa suhteessa BKT:hen (2007). Sille tunnusomaista on hyvin vähäinen yksityinen tutkimus- ja kehitystoiminta, joka uusimpien virallisten käytettävissä olevien tietojen mukaan kasvoi hiukan, 0,15 prosentista (vuonna 2000) 0,17 prosenttiin (vuonna 2007). Absoluuttisina lukuina tarkasteltuina investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan kokonaisuudessaan kasvoivat kuitenkin huomattavasti vuosina 2001–2007.

Kreikan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän pääasiallisena veturina toimii EU:n koheesiopolitiikka. Meneillään olevalla ohjelmakaudella 2007–2013 toteutetaan kansallisen päätoimenpideohjelman lisäksi useita alueellisia ohjelmia, joihin kuuluu tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä liike-elämän kilpailukykyä tukevia toimenpiteitä. Perusohjelman ”Kilpailukyky ja yrittäjyys” määrärahat ovat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa, mistä EU:n koheesiopolitiikan osuus on 1,3 miljoonaa euroa. Vuosiksi 2007–2013 toimenpideohjelmalla on kolme strategista tavoitetta, joiden joukossa tutkimus- ja innovaatiotoiminta on eräs tärkeimmistä toimenpidealoista. EU:n rakennerahastovarojen käyttöaste on kuitenkin tutkimuksen osalta alhainen, ja kannustimet varojen käyttämiseen yksityisellä sektorilla talouden muutoksen tukemiseksi ovat tällä hetkellä riittämättömät.

Yksityisen sektorin osuus tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaismenoista on alhainen, mikä kertoo siitä, että elinkeinoelämässä ei juuri ole kysyntää tutkimukseen perustuvalle tietämykselle. Elinkeinoelämän alhainen rahoituksen käyttöaste on lisäksi sekä syy tietämyksen heikolle kysynnälle että sen seuraus. Eräs varojen saamista tutkimus- ja kehitystoimintaan jarruttava tekijä on pääoman rajallinen saatavuus erityisesti uusien yritysten kannalta, mikä johtuu rahoitusjärjestelmän haluttomuudesta rahoittaa innovaatiotoimintaa ja riskialttiita sijoituksia.

Tutkimuksen ja innovaatiounionin vuoden 2011 tulostaulun mukaan Kreikka kuuluu keskitason innovaattoreihin, ja sen suoritustaso on keskiarvon alapuolella. Sen suhteellisia vahvuuksia ovat henkilöresurssit, yhteydet ja yrittäjyys sekä innovoijat, sen suhteellisia heikkouksia puolestaan rahoitus ja tuki, yritysten investoinnit sekä aineeton omaisuus. Vahvaa kasvua on havaittavissa yhteisömallin kohdalla, mutta muut kuin tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät innovaatiomenot sekä tietointensiivisten palvelujen vienti ovat supistuneet melko jyrkästi.

Teknologinen yhteistyö on yhteispatenttihakemusten määrällä mitattuna hyvin vähäistä EU:n keskiarvoon verrattuna. Yksittäiset innovoijat tekevät yli 65 prosenttia kaikista patenttihakemuksista, mikä merkitsee sitä, että hakemuksista alle 35 prosenttia perustuu yhteistyöhön. Näistä 7,4 prosenttia on yhteispatentteja, joissa on mukana jokin muu kuin EU-maa. Tämä alhainen luku kertoo tarpeesta lisätä yhteistyötä ja kansainvälistymistä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan alalla.

Tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita ovat seuraavat:

– Huolehtiminen asianmukaisista ja tehokkaista tutkimuksen ja innovaation julkisista investoinneista ja EU:n rakennerahastovarojen käytön tehostaminen keskittymällä tiettyihin osaamiskeskittymiin ja teknologiajärjestelmiin.

– Tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttajia koskevan yhtenäisen lainsäädäntökehyksen valmiiksi saattaminen ja täytäntöönpano. Tähän olisi kuuluttava T&K-investointeja koskevan Eurooppa 2020 -yleistavoitteen määrittäminen yhteydessä monivuotiseen talousarviosuunnitteluun.

– Nykyistä paljon tehokkaampi ja kasvua tukevampi rakennerahastovarojen käyttö edistämällä yksityisiä sijoituksia tutkimus- ja innovointitoimintaan älykkään erikoistumisstrategian tueksi.

3.5.4.     Kreikan matkailu- ja kulttuuripotentiaalin hyödyntäminen

Kreikalla on suhteellista etua kulttuurin ja matkailun alalla, ja näillä aloilla on merkittävää kasvu- ja työllistämispotentiaalia. Talouden toimintaa voidaan nyt kehittää monumenttien ja arkeologisten kohteiden ympärille. On tärkeää suunnitella nopeasti strategia, jonka avulla voidaan kartoittaa ja kehittää lisää synergiaa kulttuuri-, matkailu-, yrittäjyys-, koulutus-, terveydenhoito- ja gastronomiasektorien välille ja investoida uuteen teknologiaan (tieto- ja viestintätekniikan käyttö Kreikan kulttuuriaarteiden mainostamiseen) tavoitteena parantaa hinta–laatu-suhdetta ja nostaa Kreikka korkealaatuisen matkailukohteen asemaan ja keskittyä samalla ympäristöystävälliseen matkailuun.

Matkailu kuuluu Kreikan talouden tärkeimpiin aloihin sekä talouskasvun että työllisyyden näkökulmasta. Matkailualan välitön panos maan BKT:hen vuonna 2011 oli 12,6 miljardia euroa (5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun koko EU:n keskiarvo on 2,9 prosenttia). Matkailuala tarjosi suoraan 332 000 työpaikkaa, mikä vastasi 8,0:aa prosenttia maan kokonaistyöllisyydestä (EU:n keskiarvo 3,2 prosenttia), ja jos mukaan lasketaan alan välillisesti ylläpitämät työpaikat, 768 000 työpaikkaa tai 18,4 prosenttia kokonaistyöllisyydestä (EU:n keskiarvo 8,4 prosenttia). Silti Kreikka on onnistunut houkuttelemaan melko vähän matkailijoita kehittyvien talouksien markkinoilta. Matkailusesonki keskittyy kesäkuukausiin, ja matkailijat käyttävät Kreikassa suhteessa vähemmän rahaa kuin kilpailevissa kohteissa kävijät.

Kreikan matkailusektoria voidaan kehittää monella tapaa:

– Matkailukysynnän lisääminen: Toimet kohdistetaan ennen kaikkea pidentämään matkailukautta, mahdollistamaan ihmisten matkailu sekä lisäämään matkailijoiden määrää (erityisesti EU:n ulkopuolelta). Koska Kreikan ilmasto on lauha ympäri vuoden, maalla on hyvät mahdollisuudet hyötyä matkailijoista myös pääsesongin ulkopuolella. Tärkeimmät aloitteet matkailukysynnän piristämiseksi EU:ssa ovat sosiaalista matkailua edistävä Calypso-aloite, ”50 000 matkailijaa” -hanke ja hiljaista matkailukautta koskeva aloite (tavoitteena laajentaa matkailukautta) sekä internetportaali, jonka avulla pyritään houkuttelemaan kävijöitä EU:n ulkopuolelta.

– Tiedotus ja kohteiden mainostaminen: Tärkeimpiä toimia ovat Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -hanke, jonka yhteydessä edistetään kestävää matkailualan kehitystä pienissä, uusissa kohteissa, temaattisten kulttuurireittien kehittäminen (esim. oliivipuureitti) sekä tiedottaminen pyöräilymatkailusta EU:ssa.

– Foorumin tarjoaminen parhaiden käytäntöjen vaihdolle: EU:n jäsenvaltioiden matkailupolitiikan edustajien keskustelufoorumina toimii matkailualan neuvoa-antava komitea. Kreikka voi hyötyä muiden jäsenvaltioiden parhaista käytännöistä.

– Matkailukauden pidentäminen, matkailutuotteiden monipuolistaminen sekä tarjottujen palvelujen laadun parantaminen nykyistä korkeamman tulotason matkailijoiden houkuttelemiseksi voisivat toimia Kreikan matkailualan kehityksen tärkeimpinä vetureina.

3.6.        Julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän lujittaminen

3.6.1.     Nykyaikainen julkishallinto toimimaan uuden talouden hyväksi

Tällä hetkellä Kreikan julkishallinnossa ei ole sellaisia vakaita, koordinoituja ja päätöksentekovaltuuksin varustettuja rakenteita, jotka takaisivat tarvittavan omavastuullisuuden ja vastuuvelvollisuuden talouden toisessa sopeuttamisohjelmassa esitettyjen ja tässä tiedonannossa kuvattujen uudistusten toteuttamiseksi. Julkishallintoa sitoo hyvin monimutkainen oikeudellinen kehys, jonka haitalliset vaikutukset ulottuvat kaikkiin julkisten palvelujen ja talouden näkökohtiin. Hallinnon toiminnassa keskitytään liikaa lakien laatimiseen, ei niinkään niiden täytäntöönpanoon.

EU tukee Kreikan hallinnon uudistamista muun muassa yhdestä Euroopan sosiaalirahaston ohjelmasta, josta on tähän käytettävissä 505 miljoonaa euroa. Ohjelman päätavoitteena on parantaa julkisen sektorin politiikkojen laatua nykyaikaistamalla sääntelykehys ja uudistamalla rakenteita ja menettelyjä. Suunniteltuja toimia ovat muun muassa lippulaivahankkeet, jotka koskevat suunnittelun ja budjetoinnin yksikköjen luomista ministeriöihin sekä niiden organisaatiota ja toimintaa, vero- ja tullihallinnon uudelleenorganisointia, Kreikan yleisen kirjanpitoviraston uudelleenorganisointia sekä uuden virkamieslain täytäntöönpanomenettelyjen standardointia.

Sen varmistamiseksi, että Kreikalla on nykyaikainen hallinto, joka pystyy tukemaan elvytettyä ja dynaamista taloutta, on tarpeen parantaa hallinnon tehokkuutta, vastuuvelvollisuutta ja luotettavuutta ja yksinkertaistaa sen päätöksentekoprosesseja. Yhteisymmärrysmuistiossa määrätään julkishallinnon nykyaikaistamisesta joulukuuhun 2012 mennessä muun muassa perustamalla uudistusten korkean tason ohjausryhmä (toteutui helmikuussa 2012), jonka puheenjohtajana toimii pääministeri ja joka valvoo hallintouudistusten täytäntöönpanoa. Ranska ja Kreikka allekirjoittivat tammikuussa 2012 yhteistyössä Kreikka-työryhmän kanssa yhteisymmärrysmuistion, joka edistää keskushallinnon uudistuksen täytäntöönpanoa. Saksan hallitus on puolestaan aloittanut teknisen avun hallintouudistuksen toteuttamiselle alue- ja paikallistasoilla.

Lisäksi tarvitaan vahva, todelliseen ministeriöiden väliseen koordinointiin perustuva päätöksentekokeskus. Kreikan talouden toiseen sopeuttamisohjelmaan liittyvän yhteisymmärrysmuistion mukaan tämä on toteutettava toukokuuhun 2012 mennessä. Se tarjoaa parempaa ohjausta ja strategisempaa näkemystä koko keskushallintoon parantamalla ja jouduttamalla ministeriöiden välistä koordinaatiota, katkaisemalla tämänhetkisen vertikaalisen ja ministeriöiden sisälle rajoittuvan lähestymistavan sekä sovittelemalla ratkaisematta olevissa ministeriöiden välisissä ongelmissa. Tämä rakenne on elintärkeä kaikkien kohti kasvua ja työllisyyttä johtavien uudistusprosessien sekä uudistusten korkean tason ohjausryhmän tekemien päätösten täytäntöönpanon kannalta.

Kreikan on myös luotava jokaiseen vastuuministeriöön hallinnollisten menettelyjen tehokasta seurantaa varten tarvittavat rakenteet (jotka kattavat menot, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen, henkilöresurssien hallinnan sekä tieto- ja viestintätekniikan). Tavoitteena on päästä soveltamaan yhteisiä sääntöjä ja yhtenäisiä menettelyjä ennen vuoden 2012 loppua.

Kaikkia keskustason hallintouudistuksen perustana olevia johdonmukaisuuden ja tehokkuuden periaatteita on sovellettava myös alueellisella ja/tai paikallisella tasolla tavoitteena tukea kasvua ja työllisyyttä kaikilla talouden tasoilla. Saksa ja Kreikka allekirjoittivat huhtikuussa 2012 yhteistyössä Kreikka-työryhmän kanssa yhteisymmärrysmuistion, johon kuuluu etenemissuunnitelma uudistusten toteuttamiseksi esimerkiksi seuraavilla aloilla: kuntien ja alueiden valvonnan ja tehokkuuden parantaminen kaupunkisuunnittelussa ja maaseudun kehittämisessä sekä paikallishallinnon mahdollisuuksien vahvistaminen investointiohjelmien suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja valvomiseksi tehokkaasti.

Sen varmistamiseksi, että nämä varat pystytään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti, ja talouden avoimuuden parantamiseksi on erittäin tärkeää torjua petoksia ja korruptiota. Kreikan olisi laadittava komission tuella petostentorjuntastrategia, joka kattaa kaikki julkisiin tuloihin ja menoihin liittyvät näkökohdat ja myös EU:n taloudellisten etujen suojaamisen. Tämä auttaa palauttamaan luottamuksen ja luomaan oikeudenmukaisen ja tasapuolisen toimintaympäristön. Samalla tehokas petosten ja korruption torjunta, joka kattaa myös rajoilla tapahtuvan salakuljetuksen ehkäisemisen, edistää Kreikan tulojen tasapainoon saamista edelleen.

Tietotekniikkaa käytetään Kreikan valtionhallinnon piirissä tällä hetkellä hyvin vähän. Tilanteen parantaminen nopeuttaisi menettelyjä, yksinkertaistaisi prosesseja ja lisäisi avoimuutta hallinnon ja elinkeinoelämän kannalta. Kreikan viranomaiset ovat käynnistäneet hankkeiden toteutuksen useilla tärkeillä sähköisen hallinnon aloilla, joita ovat resurssisuunnittelujärjestelmä (ERP) (rahoitus ja henkilöstöhallinto), suhteiden hoitaminen kansalaisiin ja sähköiset hankintamenettelyt. Kreikan viranomaiset aikovat hyödyntää näitä hankkeita myös rahoituksen, hallintouudistuksen ja terveydenhoidon ensisijaisilla aloilla. Sähköisen hallinnon käyttöönotto on toteutettava koordinoidusti hallinnollisten menettelyjen uudistamisen kanssa ja sitä täydentäen.

Virallisten tilastojen uskottavuuden palauttaminen on olennainen osa yhteiskuntasopimusta, joka mahdollistaa Kreikan vakauden palauttamisen. Vaikka vuodesta 2009 alkaen on saavutettu huomattavaa edistystä, tilastot ovat edelleen Kreikan yhteiskuntaa jakava kysymys. Tilastoja kohtaan tunnetun luottamuksen palauttaminen edellyttää sitä, että äskettäin tehtyyn tilastojen luotettavuutta koskevaan sitoumukseen sisältyvä toimintasuunnitelma pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Kreikan hallitus ja komissio allekirjoittivat sitoumuksen 29. helmikuuta ja parlamentti hyväksyi sen. Tämä edellyttää tilastolain tarkistamista ja tarpeellisten rahoitus- ja henkilöstövoimavarojen kohdentamista kansallisen tilastoviranomaisen käyttöön.

3.6.2.     Oikeusjärjestelmään kohdistuvan luottamuksen palauttaminen

Heikosti toimiva oikeusjärjestelmä haittaa kehitystä ja horjuttaa Kreikan yhteiskuntarakennetta. Järjestelmä mahdollistaa sen, että kuka tahansa velallinen, esimerkiksi veronmaksun välttelyyn pyrkivä, pystyy pakoilemaan mielin määrin, kun tiedossa on, että ainoastaan kaikkein määrätietoisimmat velkojat ryhtyvät oikeus- ja täytäntöönpanotoimiin. Kaikkein näkyvimpiä merkkejä Kreikan oikeusjärjestelmän toimimattomuudesta on satojen tuhansien tapausten suma tuomioistuimissa ja pitkät viiveet käsittelypäivän määräämisessä. Tämä on johtanut kreikkalaisten keskuudessa yleiseen ”epäoikeudenmukaisuuden” ilmapiiriin. Kreikan viranomaiset ovat osoittaneet selkeää tahtoa muuttaa tätä tilannetta ja pyrkiä tarmokkaasti luomaan tehokkaan, kansalais- ja yritysystävällisen oikeuslaitoksen. Käynnissä on kattava ja erittäin tarpeellinen oikeusjärjestelmän uudistus. Nämä uudistukset on suunniteltu palauttamaan luottamus Kreikan valtion ja sen laitosten toimintaan ja tukemaan talouden elpymistä.

Kreikan hallitus on sitoutunut saavuttamaan tietyt tavoitteet verotapausten suman selvittämiseksi hallintotuomioistuimissa ja supistamaan siviilioikeudellisten menettelyjen ruuhkaa. Lisäksi se on sitoutunut edistämään vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä vapauttaakseen tuomioistuinten voimavaroja ja auttaakseen kehittämään tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvan riidanratkaisun kulttuuria sekä löytämään taloudellisempia tapoja ratkaista ongelmia ja riitakysymyksiä. Komissio tekee tällä alalla yhteistyötä Kreikan viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

Niin kauan kun mahdolliset investoijat eivät usko Kreikan oikeuslaitoksen toimivan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti ja suojelevan niiden oikeuksia, ne eivät todennäköisesti tee isoja investointipäätöksiä. Pyrkimällä vielä uusin toimin löytämään tehokkaita tapoja periä valtion saatavat ja yksinkertaistaa kiinteää omaisuutta koskevia liiketoimia koskevaa oikeudellista kehystä saadaan parannettua investoijien luottamusta ja samalla lisättyä valtion tuloja. Nykyaikaisen sähköisen oikeudenkäyttöjärjestelmän kehittäminen nopeuttaa oikeusjärjestelmän toimintaa ja muuttaa sitä avoimemmaksi. Tämä johtaa huomattavaan ajansäästöön ja tehostumiseen, joka koituu todennäköisesti oikeusjärjestelmän käyttäjien hyödyksi sekä parantaa oikeuslaitoksen henkilöstön tehokkuutta. Alimman oikeusasteen tuomioistuinten järkeistäminen ja uudelleenorganisointi vähentää kustannuksia mutta tuo oikeuslaitoksen myös lähemmäs kansalaista, kun nämä tuomioistuimet perustetaan keskitetyksi oikeuslaitoksen asiointipisteeksi, jossa voidaan käsitellä useimpia kansalaisten tavanomaisista oikeudellisista asioista (esim. asiakirjojen oikeaksi todistaminen, perheoikeus ja perintöasiat).

Nykyaikainen maksukyvyttömyysjärjestelmä on avainasemassa sekä tehottomien yritysten järjestäytyneen markkinoilta poistumisen että elinkelpoisten yritysten rakenneuudistuksen helpottamisen kannalta. Maksukyvyttömyysmenettelyjen uudistus on eräs alueista, joihin on kiinnitettävä tarkasti huomiota, ja komissio on valmis tekemään asiassa yhteistyötä Kreikan hallituksen kanssa.

3.7.        Kriisin sosiaalisten vaikutusten lieventäminen

Jo ennen kriisiä Kreikan köyhyysaste oli EU:n korkeimpia. Köyhyysriski tai sosiaalisen syrjäytymisen riski oli vuonna 2010 koko väestön osalta 27,7 prosenttia, mikä oli suurempi kuin EU:n keskiarvo (23,5 prosenttia). Työssäkäyvien köyhyysaste oli Kreikassa EU:n toiseksi korkein vuonna 2010. Talouden syvä laskusuhdanne on lisännyt köyhyyttä sekä sosiaalista ja asumiseen liittyvää syrjäytymistä ja on laskenut käytettävissä olevien tulojen määrää (laskua 9,3 prosenttia vuonna 2010). Kodittomuus lisääntyy lapsiperheiden ja nuorten keskuudessa sekä kasvavassa laittomien muuttajien ryhmässä. Tämä on lisännyt yhteiskunnallisia paineita entisestään. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on ryhdyttävä välittömiin toimiin.

Komissio tekee yhteistyötä Kreikan viranomaisten kanssa löytääkseen ratkaisuja kohtuuttoman suureen nuorisotyöttömyyteen. Jotta taloudellinen tuki saataisiin suunnattua sinne, missä sitä tarvitaan eniten, rahoitusta voitaisiin kohdentaa uudelleen nuorten työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin. Näihin toimenpiteisiin kuuluu tällä hetkellä toimia, joilla tuetaan ensimmäisten työkokemusten hankkimista, lyhytaikaisten työpaikkojen tarjoamista yksityisellä sektorilla tai kunnissa, oppisopimuskoulutuksen ja harjoitteluohjelmien laajentamista koskemaan opiskelijoita ja korkea-asteen tutkinnon jo suorittaneita, uudelleenkoulutuksen ja täydennyskoulutuksen edistämistä, yrittäjyyden, myös yhteiskunnallisen yrittäjyyden, edistämistä sekä opiskelujaksoja ulkomailla.

Tällä tavoin uudelleenkohdennettavaksi voitaisiin saada 200–250 miljoonaa euroa lisää, mikä voisi johtaa tuhansien työpaikkojen syntymiseen.

Muidenkin lyhytaikaisten painopisteiden kohdalla tarvitaan välittömiä toimia. Euroopan sosiaalirahasto voi auttaa parantamaan työmarkkinoiden toimintaa, vahvistamaan yleissivistävän koulutuksen ja/tai ammattikoulutuksen yhteyksiä työmarkkinoihin, kehittämään inhimillisiä voimavaroja ja torjumaan laajaa laitonta työskentelyä. Julkisia työvoimapalveluja olisi vahvistettava, jotta voidaan tarjota parempia palveluja kasvavalle työttömien joukolle. Tarvitaan tehokkaampia ja kohdennetumpia investointeja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. Lisäksi olisi arvioitava järjestelmällisemmin aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden tehoa. Etusijalle olisi asetettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ryhmät (ammattitaidottomat työttömät, koulunkäynnin keskeyttäneet, iäkkäät työntekijät, pitkäaikaistyöttömät, siirtolaiset, vähemmistöt jne.).

EU:n rakennerahastovaroja voitaisiin käyttää myös yhdennetyn kaupunkien kehittämisstrategian luomiseen ja rahoittamiseen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

Sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien varustamiseksi työmarkkinoille pääsyyn tai palaamiseen vaadittavilla taidoilla olisi pantava täytäntöön vuonna 2011 esitetty kansallinen elinikäisen oppimisen strategia. Siihen olisi kuuluttava yleissivistävän koulutuksen ja ammattikoulutuksen laajentaminen koskemaan muitakin kuin perinteisiä opiskelijoita ottamalla toimintaan mukaan alueelliset ja paikalliset yhteisöt sekä korkeakoulut.

Jotta kriisistä pahiten kärsineille voitaisiin tarjota väliaikaista taloudellista helpotusta ja mahdollisuus pysytellä työmarkkinoilla, olisi harkittava työllistymisen helpottamista erityisesti kohdentamalla lisää rahoitustukea yrittäjyyteen (painopisteenä uudet innovatiiviset tuotteet ja palvelut) sekä palkkatukien laajempaa käyttöä erityisesti heikoimmassa asemassa oleville ryhmille kohdennettuihin lyhytaikaisiin työpaikkoihin. Lisäksi yhteisötalouden kehittämisen myötä syntyy uusia yhteiskunnallisten yritysten ja innovaattoreiden johtamia työllistymismahdollisuuksia avainaloille, kuten sosiaalipalvelujen, työttömille tarjottavien palvelujen, paikallis- ja yhteisökehityksen, elintarviketuotannon ja ‑jakelun sekä energiatehokkuuden aloille.

3.8.        Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden hallinta

Kreikan Schengen-jäsenyyden myötä Kreikan kansalaisilla on vapaus liikkua muihin maihin ja matkailijoilla Kreikkaan. Tämä vahvistaa matkailu- ja liikesuhteita, jotka hyödyttävät taloutta. Kreikkaan viime vuosina kohdistunut voimakas laittoman maahanmuuton paine yhdessä tämänhetkisen talouskriisin kanssa on kuitenkin tuonut mukanaan kielteisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, ja se vaarantaa Schengen-alueen sujuvan toiminnan. Humanitaarinen tilanne, johon maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat toisinaan joutuvat, tahraa Kreikka-kuvaa eikä ole yhdenmukainen maassa pitkään noudatettujen ihmisoikeuksien ja vieraanvaraisuuden perinteen kanssa.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi Kreikan on jatkettava turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkansa uudistamista ja hallinnoitava ulkorajojaan tehokkaasti. Kehykset toimia varten ovat jo olemassa, nimittäin maahanmuuton ja turvapaikkakysymysten hallinnoinnin toimintasuunnitelma ja Schengen–Kreikka‑toimintasuunnitelma. Ne on nyt pantava täytäntöön, myös hyväksymällä ja panemalla täytäntöön maahanmuuton ja turvapaikka-asioiden alaa koskevat normit, jotka ovat EU:n voimassa olevan lainsäädännön ja Kreikan kansainvälisten velvoitteiden mukaisia. Kreikan on parannettava maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden humanitaarista tilannetta Kreikan ja Turkin raja-alueella ja Ateenassa sekä kehitettävä laittomien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokapasiteettia kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin. Sen olisi parannettava valmiuksiaan myös vapaaehtoisuuteen perustuvan paluun alalla, jonka yhteydessä perusoikeuksia on kuitenkin noudatettava täysimääräisesti. Hyödyntämätöntä potentiaalia on runsaasti, sillä monet maahanmuuttajat huomaavat juuttuneensa Kreikkaan ilman todellisia integroitumismahdollisuuksia ja olisivat kiinnostuneita palaamaan alkuperämaahansa.

EU on kohdentanut Kreikalle huomattavaa rahoitustukea käytettäväksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja rajaturvallisuusjärjestelmiin sekä laittomien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä johtuvien humanitaaristen kysymysten hoitamiseen. Kreikka on yksi yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan ohjelman päätuensaajista.

[1]               Ohjelman koko teksti on saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/occasional_paper/2012/pdf/ocp94_en.pdf

[2]               Tällä tiedonannolla ei tehdä muutoksia eikä lisäyksiä Kreikkaa koskeviin virallisiin päätöksiin, jotka on tehty perussopimusten mukaisten talouspolitiikan koordinointimenettelyjen puitteissa.

[3]               Lisätietoja EU:n rahoituksesta ja likviditeetistä pk-yrityksille on liitteen 2.2 ja 3.2 kohdassa.

[4]               Foundation of Economic and Industrial Research, Quarterly Bulletin 2/10, 2010.

[5]               Lisätietoa näistä aloista on liitteen 3 jaksossa.

[6]               Lähde: Trading on Time: World Bank Policy Research Working Paper 3909.

[7]               Lisätietoa julkishallinnon uudistamisesta on liitteen 3.6 kohdassa.

[8]               Lisätietoa EU:n rahoituksesta on liitteen 2.2 ja 2.3 kohdassa.

[9]               MEX/11/0720 (Komissio nimittää Kreikka-työryhmän).