29.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 349/48

—

ottaa huomioon komission 25. huhtikuuta 2012 hyväksymän talousarvioesityksen varainhoitovuodeksi 2013 (COM(2012)0300),

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (1),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman yleisistä suuntaviivoista vuoden 2013 talousarvion valmistelua varten (2),

—

ottaa huomioon neuvoston 21. helmikuuta 2012 antamat päätelmät vuoden 2013 talousarvion suuntaviivoista,

—

ottaa huomioon maksuista 30. toukokuuta 2012 järjestetyn toimielinten välisen kokouksen päätelmät,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen osassa II olevan luvun 7,

—

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan kirjeen,

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0215/2012),

1.

muistuttaa ottaneensa 14. maaliskuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa kasvun ja työpaikkojen edistämisen painopisteidensä keskiöön Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti ja kehottaneensa erityisesti keskittämään resursseja toimintalinjoihin ja ohjelmiin, joiden on osoitettu auttavan näiden tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti pk-yritysten ja nuorten tukemiseen; on tyytyväinen siihen, että komission talousarvioesitys vuodeksi 2013 on samansuuntainen yksilöityjen painopisteiden lujittamisen suhteen;

2.

panee merkille jäsenvaltioiden jatkuvat talous- ja budjettirajoitteet sekä tarpeen vakauttaa julkista taloutta; toistaa kuitenkin vakaan käsityksensä, että unionin talousarvio on tehokas yhteinen investointi- ja yhteisvastuullisuusväline, jota tarvitaan varsinkin nykytilanteessa käynnistämään talouskasvua, kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista 27 jäsenvaltiossa; korostaa, että pienestä koostaan huolimatta – alle 2 prosenttia unionin kaikista julkisista menoista – unionin talousarviolla on todellista taloudellista vaikutusta ja se on toistaiseksi täydentänyt onnistuneesti jäsenvaltioiden elvytyspolitiikkaa;

3.

aikoo näin ollen puolustaa voimakkaasti sitä, että seuraavan vuoden talousarvioon otetaan määrärahoja talousarvioesityksessä määritelty riittävä määrä, ja vastustaa kaikkia pyrkimyksiä vähentää määrärahoja erityisesti kasvua ja työllisyyttä tukevilta politiikan aloilta; katsoo, että unionin talousarvio, joka ei voi olla alijäämäinen, ei saisi joutua kärsimään epäonnistuneesta kansallisesta talouspolitiikasta; toteaa, että useat jäsenvaltiot kasvattavat kansallisia talousarvioitaan vuonna 2012;

4.

on vakuuttunut siitä, että varsinkin kriisiaikoina rahoitusvastuulla on erittäin suuri merkitys; katsoo sen vuoksi, että resursseja on keskitettävä aloille, joilla unionin talousarvio voi tuottaa lisäarvoa, ja niitä voitaisiin vähentää aloilla, joilla tapahtuu perustelemattomia viivästyksiä tai vastaanottokyky on alhainen, jotta voitaisiin aikaansaada säästöjä kohdissa, joiden täytäntöönpanossa on ollut ongelmia; katsoo, että kartoittamalla eri budjettikohtien päällekkäisyyksiä ja tehottomuuksia voidaan saada aikaan todellisia säästöjä; aikoo tämän perusteella määrittää yhdessä erityisvaliokuntiensa kanssa vuodeksi 2013 sekä positiivisia että negatiivisia painopisteitä; pyytää siksi komissiota antamaan kummallekin budjettivallan käyttäjälle tavoitteiden toteutumista koskevien tulosindikaattoreiden muodossa säännöllisesti täsmälliset ja kattavat tiedot eri ohjelmien ja aloitteiden toteutuksesta ja verrata niitä EU:n poliittisiin sitoumuksiin;

5.

katsoo, että etenkin jäsenvaltioissa toteutettavien säästötoimien muodostamaa taustaa vasten tarkasteltuna EU:n on osoitettava toimivansa vastuullisesti ja toteutettava välittömästi konkreettisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on määrätä parlamentille yksi ainoa toimipaikka;

6.

panee merkille, että komission esittämä unionin talousarvioesitys vuodeksi 2013 sisältää 150 931,7 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (MSM) (+ 2 prosenttia verrattuna vuoden 2012 talousarvioon) ja 137 924,4 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (MM) (+ 6,8 prosenttia verrattuna vuoden 2012 talousarvioon); toteaa näiden määrien vastaavan 1,13:a prosenttia ja 1,03:a prosenttia EU:n vuoden 2013 BKTL-ennusteista; muistuttaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä on nykyhintoina 152 502 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen 143 911 miljoonaa euroa; panee merkille jatkuvat erot maksusitoumus- ja maksumäärärahojen tasojen välillä, mikä lisää entisestään maksattamatta olevia sitoumuksia;

7.

ymmärtää, että ohjelmakauden lopussa komissio korostaa maksuja ja että se haluaa myös löytää ratkaisun jatkuvasti lisääntyviin maksattamatta oleviin sitoumuksiin; on yhtä mieltä tästä menettelytavasta mutta ilmaisee huolensa varsinkin ehdotetusta maksusitoumusmäärärahojen jäädyttämisestä ensi vuoden arvioidun inflaation tasolle; painottaa sitoumusten merkitystä määriteltäessä poliittisia painopisteitä ja varmistettaessa siten, että tarvittavat investoinnit kasvun ja työllisyyden parantamiseksi todella tehdään; pyrkii analysoimaan huolellisesti, onko kyseisen maksusitoumustason avulla mahdollista panna EU:n keskeisiä toimintalinjoja asianmukaisesti täytäntöön; katsoo, että vaikka komissio ja jäsenvaltiot voivat esittää maksusitoumusmäärärahojen jäädyttämistä osittaisena ratkaisuna maksattamatta olevia sitoumuksia koskevaan ongelmaan, sitä ei voida katsoa hyväksyttäväksi strategiaksi pyrittäessä pitämään kurissa maksattamatta olevia sitoumuksia;

8.

pitää maksumäärärahojen ehdotettua 6,8 prosentin lisäystä vuoteen 2012 verrattuna alustavana vastauksena parlamentin vaatimukseen vastuullisesta ja realistisesta budjetoinnista; toteaa, että maksujen lisäykset keskittyvät kilpailukykyyn ja koheesioon, koska niillä odotetaan käynnissä olevien hankkeiden vuoksi enemmän maksupyyntöjä; hyväksyy täysin nämä lisäykset, jotka johtuvat sekä aiemmista sitoumuksista, joita on noudatettava, että ohjelmien todellisesta täytäntöönpanosta, jonka odotetaan pääsevän täyteen vauhtiin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisenä vuonna; kehottaa komissiota tarkistamaan jäsenvaltioiden kanssa, että niiden arvioidut pyynnöt maksujen lisäämisestä ovat tarkkoja ja realistisia;

9.

suhtautuu kuitenkin yhä epäilevästi siihen, riittääkö vuoden 2013 maksumäärärahojen ehdotettu taso kattamaan ensi vuoden todelliset tarpeet erityisesti otsakkeissa 1 b ja 2; seuraa huolellisesti maksujen tilannetta vuoden 2012 aikana ja kiinnittää erityistä huomiota kaikkiin ehdotettuihin siirtoihin ja uudelleenjakoihin; varoittaa lisäksi, että vuoden 2012 maksujen riittämätön taso yhdessä komission vuodeksi 2013 ehdottaman tason kanssa ei välttämättä riitä komissiolle osoitettuihin pyyntöihin vastaamiseksi ja voisi siten johtaa siihen, että maksusitoumuksia olisi purettava pelkästään koheesiopolitiikan alalla miljardien arvosta; korostaa, että nykyisen esityksen mukaisesti maksujen kokonaismäärä vuosiksi 2007–2013 alenisi 859,4 miljardiin euroon, mikä on noin 66 miljardia euroa monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittuja enimmäismääriä vähemmän; pyytää komissiota äskettäin tehdyn siirtopyynnön (DEC 9/2012) huomioon ottaen esittämään vuoden 2012 lisätalousarvion yhteydessä tarkkoja tietoja Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa koskevien ohjelmien nykyisen täytäntöönpanon tuloksista;

10.

palauttaa mieliin, että jo vuonna 2011 komissio ei kyennyt maksamaan huomattavaa osaa oikeutetuista maksupyynnöistä erityisesti koheesiopolitiikan alalla; toteaa, että myös nämä maksupyynnöt on katettava vuoden 2012 talousarviosta, josta puuttuu jo varoja, koska maksumäärärahojen lisäys oli pieni neuvoston koko viime vuoden talousarviomenettelyn ajan noudattaman linjan vuoksi; kehottaa siksi komissiota antamaan lisätalousarvioesityksen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta tilanne voidaan korjata ja välttää vuoden 2012 sitoumusten siirtyminen seuraavalle vuodelle, mikä johtaisi maksujen kestämättömään tasoon vuonna 2013; kehottaa lisäksi komissiota ja neuvostoa työskentelemään rakentavasti yhdessä parlamentin kanssa, jotta tällaisen tilanteen toistuminen voidaan välttää tulevissa budjettijaksoissa parantamalla ennusteiden tarkkuutta ja sopimalla realistisista talousarviolaskelmista;

11.

pitää valitettavana neuvoston puheenjohtajavaltion haluttomuutta osallistua parlamentin ehdottamaan toimielinten väliseen poliittiseen kokoukseen, jossa käsiteltäisiin maksuja ja joka olisi jatkoa viime vuoden talousarviota koskevalle sovittelulle; katsoo, että tällainen käytös on vastuuton yritys olla huomioimatta maksumäärärahojen puutetta koskevaa ongelmaa ja maksattamatta olevia sitoumuksia koskevaa kysymystä; katsoo, että tällainen kokous olisi budjettivallan käyttäjille ihanteellinen tilaisuus päästä – jo ennen kuin kumpikin hyväksyy kantansa talousarvioesitykseen – yhteisymmärrykseen käytettävissä olevista toteutusta ja vastaanottokykyä koskevista tiedoista sekä arvioida asianmukaisesti vuosien 2012 ja 2013 maksutarpeet; muistuttaa, että komission talousarvioesityksessään ehdottamat maksumäärärahat perustuvat jäsenvaltioiden itsensä tekemiin laskelmiin; uskoo siksi vakaasti, että kaikista komission antamia lukuja koskevista epäilyistä tai epäröinneistä, joita jotkut neuvoston valtuuskunnat ovat esittäneet, on ilmoitettava ja ne on tutkittava ja selvitettävä mahdollisimman pian, jotta ne eivät estä pääsemästä sopimukseen tämän vuoden sovittelussa;

12.

tähdentää, että maksuista 30. toukokuuta 2012 järjestetyssä toimielinten välisessä kokouksessa komission esittämien tuoreiden tietojen mukaan maksumäärärahojen vähentäminen komission ehdottamasta tasosta johtaisi maksattamatta olevien sitoumusten lisääntymiseen entisestään, ja panee merkille, että niiden määrä oli vuoden 2011 lopussa jo ennennäkemättömät 207 miljardia euroa; toistaa näin ollen neuvostolle esittämänsä kehotuksen toimia vastuullisesti ja pidättäytyä tekemästä keinotekoisia leikkauksia päättämällä maksujen kokonaistasosta etukäteen ottamatta huomioon arviota todellisista tarpeista EU:n sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja sitoumusten noudattamiseksi; vaatii, että jos näin tapahtuu, neuvosto määrittää ja perustelee selvästi ja julkisesti, mitä unionin ohjelmia tai hankkeita pitäisi viivyttää tai mistä voitaisiin luopua kokonaan;

13.

toteaa, että komission arvion mukaan kaikkiaan 43,7 prosenttia vuoden 2013 talousarvioesityksestä (eli 64,5 miljardia euroa) on osoitettu Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja että määrässä on 0,2 prosenttia lisäystä vuoden 2012 hyväksyttyyn talousarvioon; pitää myönteisenä sitä, että ensimmäistä kertaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat budjettikohdat ja ohjelmat on yksilöity selvästi talousarvioesityksessä;

14.

panee merkille, että vuoden 2013 talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara on 2,4 miljardia euroa, ja aikoo päättäväisesti käyttää sen kokonaan ja aikoo lisäksi käyttää muita toimielinten välisessä sopimuksessa tarkoitettuja joustomekanismeja aina, kun se on tarpeen yhteisistä poliittisista sitoumuksista ja päätöksistä, erityisesti Eurooppa 2020 -strategiasta, johtuvien tavoitteiden ja painopisteiden rahoittamiseksi;

15.

panee merkille, että hallintomenoja lukuun ottamatta talousarvioesitykseen ei ole otettu määrärahoja Kroatian heinäkuussa 2013 tapahtuvaa liittymistä varten; edellyttää, että 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 29 kohdassa tarkoitettu monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus hyväksytään nopeasti, ja pyytää komissiota antamaan asiaan liittyviä lisämäärärahoja koskevan ehdotuksensa lisätalousarvion muodossa heti, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet liittymisasiakirjan; muistuttaa, että kaikki uudet rahoitusvaatimukset on määrä rahoittaa uusin varoin sen sijaan, että määrärahoja kohdennettaisiin vuoden 2013 jälkipuoliskolla uudelleen;

16.

palauttaa mieliin, että vuoden 2013 talousarvio on viimeinen, joka kuuluu nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen piiriin, mutta muistuttaa, että 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa sovitut monivuotisen rahoituskehyksen vuoden 2013 enimmäismäärät säilyvät vertailukohtina ainakin vuoden 2014 rahoituskehyksen enimmäismäärille, jos sopimukseen ei päästä, 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 30 kohdan mukaisesti;

17.

panee merkille komission ehdotuksen lisätä sitoumuksia tässä otsakkeessa 4,1 prosentilla (16 032 miljoonaan euroon) vuoden 2012 talousarvioon verrattuna; toteaa, että ehdotetut maksusitoumusmäärärahat, jotka ovat rahoitussuunnitelman sisältämiä mahdollisuuksia pienemmät (Euroopan laajuiset liikenneverkot, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, Progress-ohjelma), jättävät suuremman liikkumavaran, 90,9 miljoonaa euroa, verrattuna rahoitussuunnitelmassa esitettyyn 47,7 miljoonaan euroon; on tyytyväinen siihen, että suurin maksusitoumusmäärärahojen lisäys kohdentuu otsakkeeseen 1 a, johon useimmat kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkoja edistävät toimintalinjat ja ohjelmat kuuluvat, sekä siihen, että lisäys kuvastaa parlamentin vuodeksi 2013 asettamia painopisteitä;

18.

pitää myönteisenä Euroopan yhteisön seitsemännen puiteohjelman (+ 6,1 prosenttia), kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (+ 7,3 prosenttia) ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (+ 6,4 prosenttia) määrärahojen lisäyksiä, koska ne ovat keskeisiä ohjelmia pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet; pitää kuitenkin valitettavana sitä, että komission kahteen lippulaivaohjelmaan (seitsemäs puiteohjelma ja Euroopan laajuiset liikenneverkot) ehdottamat määrät sisältävät nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisenä vuonna todellisuudessa vähemmän maksusitoumusmäärärahoja kuin niiden oikeusperustoissa säädetään (puiteohjelma – 258,8 miljoonaa euroa ja liikenneverkot – 122,5 miljoonaa euroa); pitää valitettavana myös sitä, että komission ehdotuksessa ei varauduta Euroopan älykästä energiahuoltoa koskevan ohjelman täysimääräiseen täytäntöönpanoon;

19.

pitää maksujen tuntuvaa, 17,8 prosentin lisäystä (13 552 miljoonaan euroon) vuoden 2012 talousarvioon verrattuna realistisena arviona tässä otsakkeessa tarvittavista maksuista varsinkin unionin sopimusvelvoitteista johtuvien, tutkimushankkeita koskevien maksupyyntöjen kattamiseksi ensi vuonna; pitää komission ehdottamaa maksujen tasoa otsakkeessa 1 a tarvittavana vähimmäistasona;

20.

panee merkille komission perusteet rahoitussuunnitelmaan ehdotetuille vähennyksille ja sen, että mielestään komissio on löytänyt mahdollisia säästökohteita budjettikohdissa, joiden määrärahat ovat vajaakäytettyjä; toteaa, että niitä ovat muun muassa seitsemäs puiteohjelma, Euroopan laajuiset liikenneverkot, Marco Polo, Progress, tilasto-ohjelma, tulliohjelma ja Fiscalis; aikoo analysoida tarkasti kunkin ohjelman tulokset tarkastaakseen ehdotettujen leikkausten asianmukaisuuden ja estääkseen ohjelmiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset;

21.

palauttaa mieliin 1. joulukuuta 2011 annetun yhteisen julkilausuman ITER-ohjelman lisäkustannusten rahoittamisesta vuosina 2012–2013, jossa Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat myös antavansa vuoden 2013 talousarviomenettelyssä käyttöön 360 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina "soveltaen täysimääräisesti varainhoitoasetuksen säännöksiä ja 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen määräyksiä siten, että monivuotiseen rahoituskehykseen ei enää myöhemmin tehdä ITER-hankkeeseen liittyviä tarkistuksia"; on huolestunut komission ehdotuksesta rahoittaa tämä lisämäärä ainoastaan siirtämällä varoja seitsemättä puiteohjelmaa koskevista budjettikohdista vastoin parlamentin pitkäaikaista kantaa; ottaa täysin huomioon komission väitteen, jonka mukaan summa on peräisin seitsemännessä puiteohjelmassa saavutetuista säästöistä ja hallinnollisiin budjettikohtiin tehtävät leikkaukset eivät haittaa ohjelman toimintaa; aikoo tutkia väitettä edelleen ja selvittää muita toimielinten välisen sopimuksen ja varainhoitoasetuksen mukaisesti tähän tarkoitukseen käytettävissä olevia keinoja;

22.

korostaa, että eurooppalaisessa ITER-yhteisyrityksessä Fusion for Energy (F4E) on oltava riittävästi henkilöstöä, jotta ITER-hankkeen EU:n osuuden huolellinen hallinto ja moitteeton täytäntöönpano voidaan taata; ilmaisee huolensa komission ehdottamasta nykyisestä henkilöstömäärästä;

23.

ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten perustavanlaatuisen roolin EU:n talouden moottorina ja sen, että kymmenen viime vuoden aikana ne ovat luoneet 85 prosenttia työpaikoista; korostaa, että nykyinen rahoituskriisi pahentaa pk-yritysten perinteisiä vaikeuksia päästä tutkimus- ja innovointihankkeiden pääomamarkkinoille; on vakuuttunut siitä, että unionin talousarviolla olisi autettava selviytymään tästä markkinaongelmasta helpottamalla innovatiivisten pk-yritysten mahdollisuuksia saada vieraan ja oman pääoman ehtoista rahoitusta, ja pitää myönteisenä komission äskettäistä ehdotusta erityisen osaohjelman luomisesta pk-yrityksille nykyisen riskinjakorahoitusvälineen puitteissa; kannattaa lisäksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (CIP) kuuluvan EIP-ohjelman rahoitusvälineiden määrärahojen ehdotettua lisäystä (14,7 miljoonalla eurolla), koska niiden tulokset ovat toistaiseksi olleet positiivisia ja niiden kysyntä pk-yritysten piirissä kasvaa;

24.

pitää talouskriisin ja erityisesti suuren nuorisotyöttömyyden aikana erittäin valitettavana, että Progress-ohjelman määrärahoja on vähennetty 5,3 miljoonaa euroa rahoitussuunnitelmaan verrattuna ja määrärahat on käytännössä tuotu takaisin vuoden 2012 tasolle huolimatta ohjelman tähän mennessä hyvistä tuloksista muun muassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja syrjinnän torjunnan alalla; toistaa uskovansa, että unionin sosiaaliset ohjelmat ovat tärkeitä Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen kannalta; on pettynyt siihen, ettei komissio ole edes nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisenä vuonna tarttunut tilaisuuteen palauttaa Progress-mikrorahoitusjärjestelyyn siirretyt 60 miljoonaa euroa tähän ohjelmaan, vaikka vuonna 2010 se sitoutui tekemään niin;

25.

suhtautuu myönteisesti komission päätöksen ottaa talousarvioesitykseen kolmantena vuonna peräkkäin maksumäärärahat (50 miljoonaa euroa) Euroopan globalisaatiorahastoa varten; korostaa, että rahaston näkyvyyden lisäämisen lisäksi sillä myös vältetään siirrot muista budjettikohdista, joilla pyritään erilaisiin tavoitteisiin ja katetaan erilaisia tarpeita; korostaa lisäksi, että rahaston käyttöönottomenettelyä on yksinkertaistettava käytännössä edelleen etenkin nyt, kun käydään neuvotteluja uudesta EGR-asetuksesta;

26.

pitää valitettavana, että Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteen määrärahoja on vähennetty hiukan edellisvuodesta; korostaa tässä yhteydessä elinikäisen oppimisen ohjelman sekä Erasmus- ja Erasmus Mundus -ohjelmien tuottamaa lisäarvoa ja toteaa, että pienestä rahoituksesta huolimatta niistä on paljon hyötyä, koska niiden toteutus on tehokasta ja ne antavat kansalaisille positiivisen kuvan unionista; palauttaa mieliin, että monissa EU:n jäsenvaltioissa talous- ja rahoituskriisi vaikuttaa erityisen ankarasti nuoriin; katsoo siksi, että riittävä rahoitus ja tuen kohdentaminen koulutus- ja liikkuvuusjärjestelmiin ja elinikäisen oppimisen ohjelmiin ovat tärkeitä tekijöitä koulutusjärjestelmän nykyaikaistamisessa, nuorten taitojen, liikkuvuuden ja sopeutuvuuden tason nostamisessa ja yleisessä tietoon perustuvan, älykkään ja osallistavan EU:n edistämisessä; tukee siksi voimakkaasti yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämistä, jotta nuoret voivat koulutustaustastaan riippumatta hyödyntää EU:n erilaisia nuoriso-ohjelmia ja toimintalinjoja; vastustaa sen vuoksi ehdotetusta vähentää elinikäisen oppimisen ohjelman määrärahoja 10,2 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarvioon verrattuna ja aikoo lisätä asiaa koskevan budjettikohdan maksusitoumusmäärärahoja ottaen huomioon edellisissä talousarviomenettelyissä omaksumansa kannan ja ohjelman erinomaiset tulokset;

27.

korostaa, että TEN-T-ohjelmalla on keskeinen rooli pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, sillä sen kautta tehdään investointeja infrastruktuureihin, joilla on suuri eurooppalainen lisäarvo; katsoo tämän ohjelman olevan olennaisen tärkeä koko EU:n kilpailukyvyn lisäämisen kannalta, sillä siinä luodaan puuttuvaa infrastruktuuria ja poistetaan pullonkauloja sisämarkkinoilta; korostaa, että infrastruktuurihankkeilla edistetään kasvua myös suoraan lisäämällä työllisyyttä rakennusvaiheen aikana; korostaa, että TEN-T-ohjelma edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien tavoitteiden saavuttamista varmistamalla EU:n liikenneverkkojen kestävyyden tulevaisuudessa; pitää myönteisenä komission ehdotusta lisätä määrärahoja noin 85 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarvioon verrattuna mutta pyytää lisäselvityksiä ehdotetusta 118 miljoonan euron vähennyksestä rahoitussuunnitelmaan verrattuna; muistuttaa, että tärkeimpiä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva ohjelma toteutettiin täysimääräisesti vuonna 2011, ja huomauttaa, että lopullinen arviointi siitä, miten sitoumukset on pantu täytäntöön ja maksettu vuosien 2007–2013 rahoituskehykseen kuuluvista hankkeista, voidaan tehdä vasta vuonna 2017;

28.

katsoo, että yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskeva tukiohjelma tarvitsee riittävän rahoituksen vuodelle 2013; korostaa olevansa pettynyt siihen, että matkailulle ei ole budjettikohtaa, ja pitää valitettavana liikenneturvallisuutta koskevien talousarvion määrärahojen jatkuvaa vähenemistä;

29.

korostaa, että tarvitaan kiireellisesti innovatiivisia ratkaisuja, jotta pystyttäisiin saamaan liikkeelle enemmän yksityisiä tai julkisia varoja ja laajentamaan infrastruktuurihankkeiden käytettävissä olevien rahoitusvälineiden määrää; tukee täysin hankejoukkovelkakirjoja koskevan aloitteen pilottivaiheetta keinona lisätä EU:n liikenteen, energian ja tieto- ja viestintäverkkojen alan investointivalmiuksia; suhtautuu myönteisesti siihen, että talousarvioesitykseen on otettu määrärahoja pilottivaihetta varten, vaikka näitä määrärahoja itse asiassa siirretäänkin asiaankuuluvien budjettikohtien (kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma – Euroopan laajuiset liikenneverkot – Euroopan laajuiset energiaverkot) välillä lainsäätäjän sopimuksen mukaisesti;

30.

pitää erittäin valitettavina komission ehdottamia leikkauksia Euroopan valvontaviranomaisten määrärahoihin verrattuna siihen, mitä rahoitussuunnitelmassa alun perin säädettiin, mikä on vastoin Euroopan parlamentin toistuvaa pyyntöä niiden asianmukaisesta rahoittamisesta; pitää määrärahojen nykytasoa riittämättömänä siihen, että kyseiset virastot suoriutuisivat tehokkaasti tehtävistään, erityisesti erittäin pätevien asiantuntijoiden palkkaamisesta; katsoo, että kun Euroopan valvontaviranomaisille annetaan lisätehtäviä, niistä olisi tehtävä kustannusarvio; ilmaisee sen vuoksi vakaan aikomuksensa palauttaa Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EVLEV) määrärahat vähintään vuoden 2012 tasolle ja lisätä edelleen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) määrärahoja sille annettujen uusien tehtävien vuoksi;

31.

panee merkille, että talousarvioesityksessä vuodeksi 2013 esitetään maksusitoumusmäärärahoihin 3,3 prosentin lisäystä (54 498 miljoonaan euroon) vuoden 2012 talousarvioon verrattuna ja että tästä määrästä 42 144 miljoonaa euroa kohdennetaan rakennerahastoihin (EAKR ja ESR) ja 12 354 miljoonaa euroa koheesiorahastoon; korostaa, että talousarvioesityksessä teknistä tukea koskevia sitoumuksia vähennettiin alkuperäisestä rahoitussuunnitelmasta, mikä kasvattaa liikkumavaran 25 miljoonaan euroon, kun se ensimmäisten ennusteiden mukaan oli 0,4 miljoonaa euroa;

32.

pitää valitettavina ehdotettuja leikkauksia makroalueellisten strategioiden tekniseen tukeen; muistuttaa, että strategioiden täytäntöönpanoon tarvitaan jatkuvaa teknistä ja hallinnollista tukea ja että uudet hankkeet edellyttävät alkupääomaa, kuten vuoden 2011 korkea täytäntöönpanoaste osoittaa;

33.

korostaa, että koheesiopolitiikka on jo pitkään ollut arvokas investointiväline, jonka avulla voidaan lisätä tehokkaasti kasvua ja luoda työpaikkoja alueiden investointitarpeet asianmukaisesti huomioon ottaen; katsoo, että näin vähennetään alueellista eriarvoisuutta ja edistetään samalla koko unionin talouden elpymistä ja kehitystä; katsoo myös, että rakennerahastot ovat ratkaisevan tärkeä väline – sekä niiden rahoituskapasiteetin että tavoitteiden vuoksi – pyrittäessä vauhdittamaan EU:n talouden elpymistä ja saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevat tavoitteet; on sen vuoksi tyytyväinen komission aloitteeseen ohjelmoida mahdollisuuksien mukaan uudelleen 82 miljardia euroa rakennerahastojen joissakin jäsenvaltioissa kohdentamattomia varoja pk-yritysten ja nuorten työllisyyden hyväksi parlamentin vuoden 2013 painopisteiden mukaisesti; panee merkille, että komission mukaan 7,3 miljardia euroa EU:n rahoitusta on tässä yhteydessä kohdennettu tavoitteiden saavuttamisen nopeuttamiseen tai jaettavaksi uudelleen; pyytää saada asianmukaisesti tietoja tämän aloitteen toteutuksesta kansallisella tasolla, sen odotettavissa olevista vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen ja mahdollisesta vaikutuksesta vuoden 2013 talousarvioon;

34.

on erittäin huolestunut koheesiopolitiikan hankkeiden maksujen tilanteesta tässä otsakkeessa ja panee merkille, että kaksi kolmasosaa kaikista maksattamatta olevista sitoumuksista vuoden 2011 lopussa (135,8 miljardia euroa) johtuu maksamattomista koheesiopolitiikan hankkeista; muistuttaa, että vuoden 2011 lopussa komissio ei kyennyt maksamaan hankkeiden edunsaajien toimittamia, arvoltaan noin 11 miljardin euron perusteltuja maksupyyntöjä, koska talousarvioon oli varattu liian vähän maksumäärärahoja; katsoo, että tämä tilanne on saanut aikaan huomattavan maksamattomien maksujen suman, joka on ratkaistava vuonna 2012 käytettävissä olevilla riittävillä maksumäärärahoilla; toteaa painokkaasti, ettei aio hyväksyä tilanteen toistumista vuonna 2013;

35.

palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että vuosi 2013 on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosi, jolloin yhteisrahoitettuja hankkeita toteutetaan täydellä vauhdilla, jonka odotetaan kiihtyvän entisestään, ja on odotettavissa, että suurin osa maksupyynnöistä toimitetaan komissiolle vuoden toisella puoliskolla; kehottaa neuvostoa ja komissiota analysoimaan ja arvioimaan välittömästi yhdessä parlamentin kanssa kyseiset luvut ja vaatimukset, jotta vuoden 2013 täytäntöönpanoa ei vaaranneta; korostaa, että vajaus maksumäärärahoissa saattaa vaarantaa tällä hetkellä hyvin toimivat ohjelmat; korostaa lisäksi, että N+3-säännön umpeutumisen vuoksi 12 jäsenvaltion on toimitettava vuonna 2013 kahta vuotuista sitoumusosuutta (vuoden 2010 osuus N+3-säännön ja ja vuoden 2011 osuus N+2-säännön mukaisesti) vastaavat maksupyynnöt; pitää sen vuoksi maksumäärärahojen ehdotettua 11,7 prosentin lisäystä (48 975 miljoonaan euroon) edellisvuoteen verrattuna vähimmäismääränä, koska se koskee ainoastaan vuotta 2013, kuten komissiokin toteaa, ja lähtee siitä, että edellisten vuosien maksutarpeet on katettu;

36.

pitää tätä maksumäärärahojen lisäystä vasta ensimmäisenä askeleena pyrittäessä kattamaan käynnissä olevien hankkeiden todelliset tarpeet ja toistaa huolensa mahdollisesta varojen puutteesta koheesiopolitiikan alalla; kehottaa lisäksi neuvostoa ja komissiota arvioimaan tarkkaan, kuinka paljon maksumäärärahoja otsakkeeseen 1 b todella tarvitaan vuonna 2013, ja pidättymään epärealistisista leikkauksista sekä päätöksistä, jotka ovat ristiriidassa komission talousarvioesityksen perustana käyttämien jäsenvaltioiden omien ennusteiden kanssa; aikoo näin ollen vastustaa kaikkia mahdollisia leikkauksia maksujen tasoon vuoden 2013 talousarvioesityksessä ehdotetuista määristä;

37.

kehottaa komissiota ja neuvostoa myös noudattamaan joulukuussa 2011 hyväksytyssä toimielinten välisessä julkilausumassa antamaansa molemminpuolista sitoumusta ja esittämään ja hyväksymään hyvissä ajoin lisätalousarvion, mikäli maksumäärärahat eivät riitä kattamaan todellisia tarpeita vuoden aikana;

38.

panee merkille, että talousarvioesityksessä vuodeksi 2013 ehdotetaan maksusitoumusmäärärahojen lisäystä 0,6 prosentilla (60 307 miljoonaan euroon) ja maksumäärärahojen lisäystä 1,6 prosentilla (57 964 miljoonaan euroon) vuoden 2012 talousarvioon verrattuna; korostaa, että nämä tasot jäävät komission koko talousarvioon ehdottamaa korotusta pienemmiksi; panee merkille, että lisäykset ovat osittain seurausta uusille jäsenvaltioille tehtävien suorien maksujen asteittaisen käyttöön ottamisen jatkamisesta ja maaseudun kehittämishankkeisiin liittyvistä lisätarpeista; toteaa markkinainterventioihin vuodeksi 2013 ehdotettujen varojen olevan 419 miljoonaa euroa alemmat kuin vuoden 2012 talousarviossa;

39.

toteaa, että arvioitu markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien 809 miljoonan euron enimmäismäärä otsakkeessa 2 merkitsee huomattavaa lisäystä vuoteen 2012 verrattuna, mikä komission mukaan johtuu lähinnä sokerialan rakenneuudistusrahaston päättymisen aiheuttamasta kertaluonteisesta vaikutuksesta; toteaa tyytyväisenä tämän liikkumavaran tarkoittavan sitä, että vuonna 2013 ei sovelleta rahoituskurimekanismia; korostaa, että tässä otsakkeessa riittävä liikkumavara on tarpeen, jotta voidaan lievittää maatalousalalla mahdollisesti syntyviä, viime vuosien EHEC-kriisin kaltaisia kriisejä;

40.

tähdentää, että vuosi 2013 on nykyisen ohjelmakauden viimeinen vuosi ja sen vuoksi otsakkeessa 2 on varmistettava maksumäärärahojen riittävä taso erityisesti käynnissä olevien maaseudun kehittämishankkeiden ja Life+-hankkeiden tarpeiden kattamiseksi;

41.

huomauttaa, että otsakkeella 2 ja varsinkin sen maaseudun kehittämisohjelmilla on suuri merkitys Eurooppa 2020 -strategian kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta; korostaa tarvetta tukea maaseudun pk-yrityksiä, jotka ovat tärkeimpiä työpaikkojen luojia erityisesti nuorille; on näin ollen tyytyväinen maaseudun kehittämiseen osoitettujen maksusitoumusmäärärahojen ehdotettuun 1,3 prosentin lisäykseen (14 808 miljoonaan euroon);

42.

toteaa, että otsakkeen 2 määrärahat ovat arvioituja tarpeita pienemmät, koska Euroopan maatalouden tukirahaston käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen arvioidaan olevan vuonna 2013 suuremmat (1 332,8 miljoonaa euroa) kuin vuonna 2012 (1 010 miljoonaa euroa); toteaa, että ero johtuu sokerialan tilapäisen rakenneuudistusrahaston jäljellä olevasta määrästä (647,8 miljoonaa euroa), kun taas tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevista päätöksistä johtuvien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen odotetaan jäävän pienemmiksi kuin vuonna 2012 (400 miljoonaa euroa vuoden 2013 talousarvioesityksessä verrattuna 600 miljoonaan euroon vuoden 2012 talousarviossa); muistuttaa, että näitä ennakkoarvioita mukautetaan todellisten tarpeiden perusteella syksyllä annettavalla maataloutta koskevalla oikaisukirjelmällä;

43.

palauttaa mieliin, että hintojen epävakaus on tämän alan suurimpia huolenaiheita, ja hyväksyy toimet, joilla torjutaan keinottelua maataloushyödykkeillä; kehottaa komissiota ja neuvostoa seuraamaan tarkasti maatalousmarkkinoiden kehitystä; muistuttaa komissiota tässä yhteydessä esittämästään pyynnöstä perustaa hintojen ja marginaalien seurantakeskus, jotta hintoja voitaisiin seurata paremmin ja tuoda lisää avoimuutta elintarvikkeiden hinnoitteluun, koska asiassa ei ole toistaiseksi ryhdytty toimiin;

44.

toteaa, että suoriin tukiin ehdotetut lisäykset johtuvat lähinnä käynnissä olevasta suorien maksujen vaiheittaisesta käyttöön ottamisesta EU-12-jäsenvaltioissa, mikä luo 860 miljoonan euron lisämäärärahatarpeen vuonna 2013, kun taas markkinainterventioita koskevien menojen odotetaan vähentyvän käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen suuremman määrän ja useimmilla aloilla vallitsevan suotuisan markkinatilanteen vuoksi;

45.

toteaa, että joihinkin budjettikohtiin, kuten koulumaito-ohjelmaan, myönnettyjä määrärahoja on vähennetty huomattavasti, ja pyytää komissiota perustelemaan tämän parlamentille;

46.

korostaa, että unionin toimintalinjat ja talousarvio ovat keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa; katsookin, että ilmastotoimet ja ympäristötavoitteet ovat luonteeltaan läpileikkaavia ja että ne on muunnettava konkreettisiksi toimiksi, jotka pannaan täytäntöön EU:n eri ohjelmien ja toimintalinjojen puitteissa ja joilla edistetään huomattavasti kestävää kasvua ja puututaan tehokkaasti muun muassa resurssien niukkuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyviin mittaviin haasteisiin;

47.

panee tässä yhteydessä merkille Life+-ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin ehdotetun vähäisen 3,3 prosentin lisäyksen 366,6 miljoonaan euroon mutta pitää valitettavana, että määrärahat ovat 10,55 miljoonaa euroa vähemmän kuin tammikuun 2012 rahoitussuunnitelmassa; aikoo tässä yhteydessä selvittää kaikki 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdassa tarkoitetut säännökset;

48.

panee tyytyväisenä merkille komission ehdottamat määrät elintarvikkeiden jakamista vähävaraisimmille koskevaan ohjelmaan; kehottaa neuvostoa noudattamaan vuoden 2011 loppupuolella tehtyä yhteistä päätöstä tämän ohjelman rahoituksen ennallaan pitämisestä vuosina 2012 ja 2013;

49.

pitää valitettavana, että tupakantuotantoa tuetaan EU:ssa edelleen, mikä on ristiriidassa EU:n terveyspolitiikan tavoitteiden kanssa;

50.

pitää tärkeänä säilyttää yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) rahoitustuki sen tulossa olevaa uudistusta ajatellen; korostaa varsinkin tarvetta tukea kalatalousalan pk-yrityksiä ja nuorten mahdollisuuksia saada työpaikkoja tällä alalla sekä turvata YKP:n kestävyys ja edistää toimenpiteitä, joilla taataan alan yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ekologinen kannattavuus; pitää sen vuoksi myönteisenä ehdotusta lisätä Euroopan kalatalousrahaston maksusitoumusmäärärahoja 2,2 prosentilla (687,2 miljoonaan euroon) ja maksumäärärahoja 7,3 prosentilla (523,5 miljoonaan euroon) vuoden 2012 talousarvioon verrattuna; pitää kuitenkin valitettavina YKP:n hallinnon, kalavarojen säilyttämisen, hoidon ja hyödyntämisen ja YKP:n valvonnan ja täytäntöönpanon alalla suunniteltuja vähennyksiä;

51.

panee merkille, että talousarvioesityksessä vuodeksi 2013 tämän otsakkeen toimien maksusitoumusmäärärahoja lisättiin vuoden 2012 talousarvioon verrattuna yhteensä 1,8 prosenttia (24,42 miljoonaa euroa) ja maksumäärärahoja 11,1 prosenttia (maksusitoumusmäärärahat 1 392,2 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 928,3 miljoonaa euroa); katsoo tämän vastaavan EU:n yhä kunnianhimoisempia tavoitteita vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla;

52.

korostaa tarvetta lisätä tietotekniikan alalla tietoverkkoturvallisuuden parantamiseen kohdennettuja määrärahoja, koska tämän alan lisääntyvä rikollinen toiminta aiheuttaa valtavaa vahinkoa jäsenvaltioiden talouksille; korostaa, että tietoverkkorikollisuuden tehostettu torjunta unionin tasolla tulevan Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen avulla edellyttää asianmukaista rahoitusta, ja pitää siksi valitettavina komission Europolin määrärahoihin ehdottamia leikkauksia, koska komission määrittelemiä Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen tehtäviä ei voida suorittaa Europolin nykyisin henkilöstö- ja taloudellisin resurssein; ottaa huomioon, että rahoitussuunnitelman vastaisesti rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan ohjelman määrärahoja esitetään vähennettävän 64,4 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarvioon verrattuna, vaikka ohjelman oli tarkoitus kattaa myös tietoverkkorikollisuus ja internetin laiton käyttö;

53.

pyytää jatkamaan Frontexin sekä tähän otsakkeeseen kuuluvien äskettäin perustettujen virastojen (erityisesti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston ja laaja-alaisista tietojärjestelmistä vastaavan viraston) tukemista; panee merkille 8,9 prosentin (– 7,3 miljoonaa euroa) vähennyksen Euroopan poliisiviraston (Europol) maksuosuuteen verrattuna vuoden 2012 talousarvioon ja vaatii komissiolta lisätietoja tästä ehdotetusta leikkauksesta;

54.

toteaa, että 30 miljoonan euron leikkaus viisumitietojärjestelmää koskevan ohjelman määrärahoihin ja Eurodac-järjestelmän lopettaminen (– 0,5 miljoonaa euroa) kompensoidaan siirtämällä nämä tehtävät ja niiden määrärahat uudelle, laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle virastolle;

55.

panee merkille maksusitoumusten huomattavan lisäyksen ja maksumääräysten suhteellisen alhaisen tason SIS II:n yhteydessä; huomauttaa, että SIS II -järjestelmän yleisen aikataulun mukaan sen kehitystyö ja migraatio pitäisi saada päätökseen ja sen hallinnon pitäisi siirtyä tietotekniikkavirastolle vuonna 2013; kyseenalaistaa siksi näin myöhäisessä vaiheessa, juuri ennen SIS II -järjestelmän suunniteltua käyttöönottoa, tehtävät huomattavat määrärahalisäykset, jotka ylittävät selkeästi sen alkuperäisen rahoitussuunnitelman; suosittelee, että huomattava osa SIS II -järjestelmän määrärahoista olisi pidettävä varauksessa, kunnes toiminnan edistyminen ja rahoitussuunnitelman noudattaminen on näytetty toteen;

56.

panee tyytyväisenä merkille komission ehdottaman 9,8 miljoonan euron lisäyksen Euroopan pakolaisrahaston määrärahoihin verrattuna vuoden 2012 talousarvioon ja pitää sitä aikaisempina vuosina noudatetun linjan ja yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän meneillään olevan täytäntöönpanon mukaisena; ottaa huomioon ulkorajarahaston määrärahojen 19 prosentin lisäyksen 415,5 miljoonaan euroon, mikä on vain puolet rahoitussuunnitelmassa kaavaillusta määrästä; muistuttaa kehottaneensa painokkaasti vastaamaan näihin haasteisiin asianmukaisesti ja tasapainoisesti, jotta on mahdollista hallita laillista maahanmuuttoa ja hillitä laitonta maahanmuuttoa;

57.

korostaa, että sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumista koskeville toimille on osoitettava riittävä rahoitus; korostaa, että väkivallan kaikkien muotojen ennaltaehkäisemistä ja torjumista koskevalla ohjelmalla (Daphne) on ollut suuri merkitys pyrittäessä poistamaan naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta Euroopan unionista, ja painottaa, että ohjelman rahoitusta on tärkeää lisätä vuonna 2013;

58.

palauttaa mieliin, että otsake 3 b on kyllä määrärahoiltaan monivuotisen rahoituskehyksen pienin otsake mutta se kattaa Euroopan kansalaisille keskeisiä aiheita, joita ovat nuoriso, koulutus- ja kulttuuriohjelmat, kansanterveys, kuluttajansuoja, pelastuspalvelua koskeva väline ja tiedotuspolitiikka; pitää sen vuoksi valitettavana, että vuonna 2013 on jälleen tarkoitus vähentää tämän otsakkeen kokonaismäärärahoja vuoden 2012 talousarvioon verrattuna siten, että maksusitoumusmäärärahoja vähennetään 1,2 prosentilla (26,08 miljoonaa euroa) ja maksumäärärahoja 0,4 prosentilla, solidaarisuusrahastoa lukuun ottamatta;

59.

panee nuorisotoimintaohjelman edellisvuosien hyvän toteutumisasteen vuoksi tyytyväisenä merkille, että sen rahoitusta lisätään 140,45 miljoonaan euroon vuonna 2013, mikä merkitsee 0,8 miljoonan euron lisäystä vuoden 2012 talousarvioon verrattuna ja 16,5 miljoonan euron lisäystä rahoitussuunnitelmaan verrattuna;

60.

on tyytyväinen siihen, että sitoumuksia kasvatetaan vuoden 2012 talousarvioon verrattuna Kulttuuri-ohjelmassa (+ 1,4 prosenttia), Media 2007 -ohjelmassa (+ 1,1 prosenttia) ja unionin toimissa terveyden alalla (+ 3,1 prosenttia), mutta pitää valitettavana, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman (etenkin kun on kyse Euroopan unionin kansalaisuuden teemavuodesta), unionin kuluttajapoliittisten toimien ja Media Mundus -ohjelman määrärahoja leikataan vuoden 2012 talousarvioon nähden;

61.

pitää valitettavana viestintätoimien määrärahojen huomattavaa vähentämistä vuoden 2012 talousarvion tasosta ajankohtana, jolloin kuilu Euroopan unionin ja sen kansalaisten välillä on ilmeisempi kuin koskaan, mitä kuvastaa jatkuvasti pienenevä äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa; on vakuuttunut siitä, että viestintätoimia on tehostettava ja rahoitusta on lisättävä sen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa unionin toimielinten näkyvyys ja tuoda esiin niiden panos talous- ja rahoituskriisin selättämiseen;

62.

painottaa, että tänäkin vuonna tämän otsakkeen liikkumavara on hyvin pieni (25,6 miljoonaa euroa), mikä jättää vain vähän joustonvaraa, mikäli suoraan kansalaisiin vaikuttavissa painopisteissä tarvitaan uusia toimia tai rahoituspäätöksiä;

63.

panee merkille, että vuoden 2013 talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoja on lisätty 0,7 prosenttia 9 467,2 miljoonaan euroon ja maksumäärärahoja 5,1 prosenttia 7 311,6 miljoonaan euroon vuoden 2012 talousarvioon verrattuna; huomauttaa, että nämä lisäykset jäävät komission koko talousarvioon ehdottamien lisäysten alle;

64.

muistuttaa, että unionin ja jäsenvaltioiden ulkoisten toimien rahoituksessa tarvitaan enemmän koordinointia ja johdonmukaisuutta päällekkäisyyksien sekä niukkojen resurssien kaksinkertaisen käytön välttämiseksi; painottaa, että on syytä lisätä yhteistyötä ja toimien synkronointia muiden kansainvälisten, paikallisten ja alueellisten avunantajien kanssa, jotta varojen käyttö voidaan optimoida ja luoda yhteisvaikutuksia; katsoo, että taloudellisesti vaikeina aikoina on tärkeää myös lisätä ohjelmasuunnittelun ja välineiden täytäntöönpanon joustavuutta sekä täydentää niukkoja resursseja vipuvaikutusta tarjoavilla välineillä, joiden avulla investoidut ja luodut varat on mahdollista käyttää ja käyttää uudelleen;

65.

panee merkille, että otsakkeen 4 liikkumavaraan ehdotetaan huomattavaa 272,3 miljoonan euron lisäystä vuoden 2013 rahoitussuunnitelmaan verrattuna (119,6 miljoonasta eurosta 391,9 miljoonaan euroon); toteaa lisäyksen ilmentävän eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) (lisäystä 51,7 miljoonaa euroa) sekä teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen (ICI) ja ICI+-välineen (0,3 miljoonaa euroa enemmän kuin rahoitussuunnitelmassa) maksusitoumusten lisäyksestä ja toisaalta takuurahaston (– 104,5 miljoonaa euroa), liittymistä valmistelevan tukivälineen (– 99,3 miljoonaa euroa), makrotaloudellisen avun (– 37,4 miljoonaa euroa), kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (– 28,6 miljoonaa euroa) ja vakautusvälineen (– 41,4 miljoonaa euroa) sitoumusten kasvun leikkaamisesta johtuvaa nettovaikutusta; kehottaa komissiota antamaan riittävän selvityksen siitä, miksi joidenkin ohjelmien määrärahoja oli karsittava näin paljon verrattuna rahoitussuunnitelmaan; voisi suhtautua myönteisesti periaatteeseen, jonka mukaan määrärahoja karsitaan ohjelmista, joissa niitä jää käyttämättä, jos siten parannetaan kustannustehokkuutta, mutta korostaa, että vähennyksiä ei pitäisi tehdä kautta linjan; varoittaa, että keinotekoisen korkean liikkumavaran käyttöä neuvotteluvälineenä talousarviomenettelyssä ei voi pitää hyvän budjettikäytännön mukaisena;

66.

pitää erityisesti valitettavana meneillään olevaa määrärahojen vähentämistä kehitysyhteistyön alalla; ihmettelee, miten se vastaa EU:n kansainvälistä sitoumusta osoittaa vuoteen 2015 mennessä 0,7 prosenttia BKT:stä vuosituhannen kehitysaputavoitteisiin; pitää valitettavana, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) sitoumusten kokonaismäärä kasvaisi talousarvioesityksen 2013 mukaisesti vähemmän kuin arvioitu inflaatio ja että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen maksumäärärahojen kokonaismäärä olisi alhaisempi kuin vuonna 2012; kehottaa komissiota varmistamaan, että DCI:n rahoitus olisi johdonmukaisempaa ja realistisempaa ja että se suunniteltaisiin paremmin;

67.

panee merkille ehdotuksen lisätä suurten poliittisten ja taloudellisten muutosten kourissa olevien maiden tarpeisiin tarkoitettua Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälinettä varten myönnettäviä määrärahoja; on tyytyväinen siihen, että painopiste on itäisessä kumppanuudessa, ja ilmaisee jälleen tukensa naapuruuspolitiikan eteläisille kumppanimaille, koska niillä on edessään historiallisesti mittavia haasteita arabikevään jälkeen; pitää komission raportointia "enemmällä enemmän" -periaatteen ("more for more") soveltamisesta riittämättömänä ja kehottaa sitä kehittämään selkeät kriteerit periaatteen soveltamiseksi;

68.

katsoo, että EU:n on yhä myönnettävä palestiinalaishallinnolle ja YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle riittävästi rahoitustukea, jotta voidaan vastata riittävällä tavalla ja kattavasti Lähi-idän poliittiseen ja humanitaariseen tilanteeseen ja rauhanprosessiin; korostaa UNRWA:n tämänhetkistä erityisen vaikeaa tilannetta, erityisesti Syyrian tapahtumien jälkeen; panee merkille, että ENPIn sitoumusten lisääntymisen nettovaikutus johtuu pääasiassa siitä, että miehitettyjen palestiinalaisalueiden tukea jatketaan vuoden 2012 talousarvioesityksen tasolla;

69.

korostaa, että parlamentin sinnikkäiden ponnistelujen ansiosta EU:n vuosittain palestiinalaishallinnolle, UNRWA:lle ja Lähi-idän rauhanprosessille myöntämä rahoitusosuus on viime vuosina ollut 300 miljoonaa euroa, ja muistuttaa, että budjettivallan käyttäjä antoi talousarviota koskevassa sovittelumenettelyssä suostumuksensa sille, että vuodeksi 2012 myönnetään 200 miljoonaa euroa sillä ehdottomalla edellytyksellä, että varainhoitovuoden 2011 määrärahoja korotetaan ylimääräiset 100 miljoonaa euroa, jotka otetaan käyttämättä jääneistä määrärahoista; vaatii sitoutumaan nykyisiä tarpeita vastaavaan rahoitukseen varainhoitovuoden alusta lähtien, jotta varmistettaisiin, että unioni kykenee todella tukemaan kestävää rauhan rakentamista; vaatii, että varainhoitoa valvotaan tiukasti ja että menoista esitetään yksityiskohtainen erittely ja arvio Euroopan parlamentille;

70.

toteaa, että kun Kroatia liittyy unioniin, liittymistä valmistelevan tukivälineen määrärahoihin tehdään 67,6 miljoonan euron vähennys; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että komissio ehdottaa odotettua suurempaa vähennystä ehdokasvaltioiden hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen myönnettävään tukeen ja leikkausta Kroatian liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen (yhteensä – 29,14 miljoonaa euroa vuoteen 2012 verrattuna) mutta lisää mahdollisten ehdokasmaiden vastaavan budjettikohdan määrärahoja (+ 10,5 miljoonaa euroa vuoteen 2012 verrattuna); muistuttaa, että hallinnollisilla valmiuksilla on erittäin suuri merkitys, jotta unionin rahoitus voidaan käyttää oikein, ja että ne ovat yhtä tärkeitä sekä ehdokasmaille että mahdollisille ehdokasmaille; suhtautuu myönteisesti liittymistä valmistelevan tukivälineen maaseudun kehittämistä koskevien maksusitoumusmäärärahoihin ehdotettuun 10,2 prosentin lisäykseen vuoden 2012 talousarvioon verrattuna;

71.

toistaa kantansa, että erityisesti tiukan taloudenpidon aikoina YUTP:n kunkin budjettikohdan maksusitoumusmäärärahat olisi suunniteltava tarkkaan, jotta voidaan taata, että unionin varat kohdennetaan toimiin, joissa niitä tarvitaan eniten, ottaen huomioon mahdollisuuksien mukaan YUTP-operaatioiden joustavuus ja arvaamattomuus; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti vaatimuksiin synergioiden parantamisesta muun muassa kokoamalla, jakamalla ja yhdentämällä valmiuksia ja parantamalla operaatioiden tehokkuutta, suunnittelua ja suorittamista; suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin laatia avoin ja täydellinen katsaus kaikista YUTP-operaatioista; aikoo analysoida huolellisesti YUTP:n maksusitoumusmäärärahoihin vuodeksi 2013 tehdyn 9,2 prosentin lisäyksen;

72.

toteaa, että järjestäytyneestä rikollisuudesta, laittomasta kaupasta, elintärkeiden infrastruktuurien suojelun tarpeesta, kansanterveyteen kohdistuvista uhkista ja terrorismin torjunnasta aiheutuviin alueiden välisiin haasteisiin on vastattava; kehottaa komissiota kuitenkin toimittamaan aineistoa, joka selittää, miksi näiden toimien rahoitukseen tarvitaan 50 prosentin korotus vuonna 2013;

73.

panee merkille, että kaikkien toimielinten hallintomenoiksi arvioidaan kaikkiaan 8 544,4 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 3,2 prosenttia vuoden 2012 talousarvioon verrattuna ja mikä jättää 636,6 miljoonan euron liikkumavaran, mukaan lukien Kroatian liittymisestä aiheutuvat lisämenot;

74.

on tietoinen siitä, että useimmat toimielimet, myös Euroopan parlamentti, ovat ponnistelleet rajoittaakseen hallinnollisen talousarvionsa odotetun inflaatioasteen alittavaan lisäykseen, lukuun ottamatta laajentumista Kroatiaan koskevia kustannuksia; korostaa tässä yhteydessä, että hallinnollisia resursseja on järkeistettävä pitkällä aikavälillä, ja korostaa, että toimielinten välistä yhteistyötä on vahvistettava henkilöresurssien, kääntämisen, tulkkauksen, rakennusten ja tietotekniikan kaltaisilla aloilla;

75.

korostaa, että 3,2 prosentin lisäys vuoteen 2012 verrattuna johtuu pääasiassa oikeudellisista tai sopimusvelvoitteista, kuten eläkkeistä tai palkkamukautuksista; toteaa kuitenkin, että komissio on noudattanut rahoituksen suunnittelusta ja talousarviosta vastaavan komission jäsenen 23. tammikuuta 2012 päivätyssä kirjeessä esitettyä sitoumusta pitää otsakkeeseen 5 kuuluvien hallintomäärärahojensa nimellinen kasvu vuodesta 2012 inflaatioennustetta (1,9 prosenttia) pienempänä ja jopa mennyt sitä pidemmälle;

76.

on ymmärtänyt, että tähän on päästy vähentämällä komission henkilöstötaulukkoihin sisältyvien virkojen määrää yli 1 prosentilla jo vuodesta 2013 alkaen erityisesti hallinnollisen tuen, talousarviohallinnon ja petosten torjunnan aloilla sekä tekemällä lisäleikkauksia hallintomenojen budjettikohtiin; vaatii lisäselvityksiä tällaisten henkilöstövähennysten todellisesta tarpeesta hallintomenojen jäädyttämiseksi reaalisesti ottaen huomioon, että vuonna 2012 komissio onnistui jäädyttämään hallintomenonsa nimellisesti joutumatta turvautumaan henkilöstövähennyksiin;

77.

suhtautuu myönteisesti toimiin talousarvion vakauttamiseksi hallintomenojen alalla aikana, jolloin jäsenvaltioiden talous- ja budjettirajoitteet jatkuvat; tunnustaa, että kaikkien EU:n toimielinten on osallistuttava näihin vakautusponnistuksiin; on kuitenkin huolissaan tällaisten toimien mahdollisista haitallisista vaikutuksista unionin toimien ja ohjelmien nopeaan, säännölliseen ja tehokkaaseen toteutukseen nykyaikaisen hallintokoneiston avulla ottaen etenkin huomioon suoritusten ja palvelun laadun palkitsemistarpeen sekä maantieteellisen tasapainon erityisesti, kun samaan aikaan unionin toimivalta kasvaa ja unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita; panee tyytyväisenä merkille tiedon aloista, joilla henkilöstöä on lisätty, kuten Euroopan talouden ohjausjärjestelmä, sisämarkkinat sekä turvallisuus ja oikeus, mutta vaatii vastaavia tietoja myös niiltä politiikan aloilta, joilta henkilöstöä on leikattu vuoteen 2012 verrattuna, ja kyseisten toimien luonteesta;

78.

toteaa näin ollen, että vähennettäessä henkilöstöä olisi aina käytettävä perustana etukäteen tehtävää vaikutusten arviointia ja otettava täysimääräisesti huomioon muun muassa unionin oikeudelliset velvoitteet ja painopisteet sekä toimielinten perussopimusten mukaiset uudet toimivaltuudet ja lisätehtävät; korostaa, että arvioinnissa olisi myös otettava tarkasti huomioon eri pääosastoihin ja yksiköihin kohdistuvat vaikutukset, koska niiden koko ja työmäärä poikkeavat toisistaan, sekä vaikutukset erityyppisiin toimiin, jotka on esitetty komission vuotuisessa henkilöresurssien arvioinnissa (päätöksenteko, ohjelmien hallinnointi, hallinnollinen tuki, talousarviohallinto, petosten torjunta, kielipalvelut jne.);

79.

painottaa, että riittävä henkilöstön määrä olisi varmistettava monilla unionin toiminnan aloilla ohjelmien täytäntöönpanovaihetta, uusia painopisteitä ja muuta kehitystä ajatellen; aikoo siksi valvoa tarkkaan yleistä henkilöstökehitystä eri pääosastoissa ja yksiköissä myös tässä mietinnössä esitettyjen painopisteiden valossa; pyytää komissiota antamaan tästä aiheesta yksityiskohtaisempaa tietoa ja arvioimaan lisäksi yksityiskohtaisesti ehdotettujen kautta linjan tehtävien henkilöstövähennysten vaikutukset ja ottamaan huomioon myös komissiossa pidemmällä aikavälillä mahdollisesti tehtävät henkilöstövähennykset ja ilmoittamaan tuloksista parlamentille; pitää tätä ehdottomana edellytyksenä sille, että budjettivallan käyttäjä voi harkita tuloksen perusteella hyväksyvänsä 1 prosentin henkilöstövähennyksen vuodelle 2013;

80.

katsoo, että jäljellä on vielä kysymyksiä kalliiksi käyvien johtoasemien suuresta määrästä Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstön ylimmillä tasoilla; pyytää siksi EUH:ta antamaan lisätietoja erityisesti talousarvioesityksessä ehdotetusta AD 14 -virkojen huomattavasta lisäyksestä (+ 9,2 prosenttia); pyytää lisätietoja myös suurista lisäyksistä (+ 57,2 prosenttia) rakennusten turvallisuutta ja valvontaa koskevissa ehdotetuissa määrärahoissa;

81.

on vakuuttunut siitä, että ennaltaehkäisy ja sovittelu ovat kustannustehokkaimpia tapoja ratkaista konflikteja ja estää niiden väkivaltaistuminen; suhtautuu siksi myönteisesti ehdotukseen luoda EUH:n talousarvioon konfliktineston ja sovittelun tukipalveluja koskeva budjettikohta, johon osoitetaan 500 000 euroa, sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin ehdottama valmistelutoimi saadaan tämän vuoden lopussa onnistuneesti päätökseen;

82.

katsoo, että Eurooppa-kouluilla olisi oltava riittävä rahoitus, jotta voidaan ottaa huomioon EU:n toimielinten henkilöstön lasten erityistilanne; panee merkille ehdotetut 180,7 miljoonan euron kokonaismäärärahat, joissa on lisäystä 6,8 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna ja jotka ylittävät rahoitussuunnitelmassa esitetyt määrät; aikoo kuitenkin tarkastaa huolellisesti budjettikohdat kunkin Eurooppa-koulun osalta ja tehdä käsittelyssään kaikki tarpeellisiksi katsomansa mukautukset;

83.

korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat keskeisiä välineitä poliittisten tavoitteiden muotoilussa ja viitoittavat tietä sekä alueellisille että EU:n tason uusille pitkän aikavälin aloitteille, joista voi tulla EU:n kansalaisten elämänlaatua parantavia EU:n toimintoja ja ohjelmia; aikoo laatia pilottihankkeista ja valmistelutoimista tasapainoisen kokonaisuuden komission arvion ja suositusten perusteella ja ottaa tarkasti huomioon odotettavissa olevien tulosten kestävyyden ja pysyvyyden;

84.

toimittaa komissiolle ensimmäisen alustavan luettelon mahdollisista pilottihankkeista ja valmistelutoimista vuoden 2013 talousarviota varten 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen liitteessä II olevan D osan mukaisesti; edellyttää komission laativan yksityiskohtaisesti perustellun analyysin parlamentin alustavista ehdotuksista; korostaa, että alustava luettelo ei estä parlamenttia tekemästä ja hyväksymästä muodollisesti pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevia tarkistuksia talousarviota käsiteltäessä;

85.

palauttaa mieliin, että vuoden 2012 talousarviossa hyväksyttiin yhteensä 70 pilottihanketta ja valmistelutoimea, joiden maksusitoumusmäärärahat olivat yhteensä 105,45 miljoonaa euroa kaikissa otsakkeissa; korostaa, että jos budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuodeksi 2013 saman verran pilottihankkeita ja valmistelutoimia, jotka jakautuvat samalla tavoin eri otsakkeisiin, otsakkeen 1 a liikkumavarasta olisi jo käytetty 54 prosenttia, otsakkeen 3 a liikkumavarasta 27 prosenttia ja otsakkeen 3 b liikkumavarasta 37 prosenttia;

86.

ottaa huomioon komission ehdotukset neljäksi valmistelutoimeksi ja kahdeksi pilottihankkeeksi, joiden maksusitoumusmäärärahat ovat yhteensä 15,5 miljoonaa euroa; aikoo analysoida tarkkaan näiden ehdotusten tavoitteet ja sisällön ja tarkistaa pyydetyt määrät;

87.

panee merkille, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä unionin hajautettujen erillisvirastojen määrärahojen kokonaistaso on 748 miljoonaa euroa (0,5 prosenttia unionin koko talousarviosta) ja sen vuoksi unionin kokonaismaksuosuus (käyttötarkoitukseensa sidotut tulot mukaan luettuina) kasvaa 24 miljoonalla eurolla eli 3,2 prosentilla vuoden 2012 talousarvioon verrattuna; on tietoinen siitä, että lisäyksen syynä on pääasiassa riittävän rahoituksen tarjoaminen kahdeksalle toimintansa aloittavalle virastolle ja seitsemän sellaisen virastosta toiminnan tuloksellisuuden turvaaminen, joiden tehtäviä laajennetaan; toteaa, että unionin maksuosuus täydellä teholla toimiville virastoille pienenee nimellisesti mutta henkilöstöä lisätään 1,2 prosenttia; panee merkille, että virastojen henkilöstötaulukoissa on yhteensä 5 115 tointa eli lisäystä on 257 tointa pääasiassa virastoissa, joilla on uusia tehtäviä tai jotka ovat perustamisvaiheessa;

88.

panee merkille, että ensimmäisen kerran komissio leikkaa lähes kaikkien virastojen määrärahapyyntöjä, jotka ovat kaiken kaikkiaan rahoitussuunnitelman mukaisia; toteaa, että leikkaus kattaa myös parlamentin painopisteisiin kuuluvat virastot ja on yhteensä noin 44 miljoonaa euroa; muistuttaa, että näiden leikkausten menetelmät, perustelut ja mahdolliset vaikutukset on analysoitava huolellisesti ottaen huomioon lukuisat asiaa koskevat päätöslauselmat, viimeisimpänä niistä vuoden 2010 vastuuvapauspäätöslauselma, joissa korostetaan, että toimielinten välisen työryhmän tekemän virastoja koskevan arvioinnin olisi johdettava virastojen tehokkuutta ja kustannustehokkuutta koskeviin rakenteellisiin parannuksiin ja siinä olisi muun muassa yksilöitävä virastojen toiminnassa olevia päällekkäisyyksiä; korostaa jälleen, että unionin virastoille kohdennetuista määrärahoista ei toki rahoiteta pelkästään hallintomenoja vaan niillä edistetään lainsäädäntövallan käyttäjän hyväksymien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja yleensä EU:n tavoitteiden saavuttamista ja pyritään saamaan säästöjä aikaan kansallisella tasolla lainsäädäntövallan käyttäjän päätösten mukaisesti;

89.

katsoo, että 9. heinäkuuta 2012 järjestettävässä kolmikantakokouksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin kysymyksiin:

90.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.