19.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/56

—

toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että vuosiksi 2014–2020 tarvitaan yhteinen strategiakehys, jotta kehyksen kattamien viiden rahaston toimia voidaan koordinoida ja ne saadaan tuottamaan yhteisvaikutuksia ja jotta kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien suunnitteluprosessille saadaan hahmoteltua selkeät strategiset suuntaviivat.

—

suhtautuu epäilevästi yhteisen strategiakehyksen jakoon yleisasetuksen liitteeseen ja delegoituun säädökseen, johon sisältyy suuntaa-antavia toimenpiteitä, jolla on suuri eurooppalainen lisäarvo ja jonka painopisteenä on yhteistyö. Komitea kannattaa yhteisen strategiakehyksen sisällyttämistä yleisasetukseen ainoastaan liitteessä.

—

katsoo, että komission tulisi hyväksyä ei-sitovalla tiedonannolla suuntaa-antavat toimenpiteet, joilla on suuri eurooppalainen lisäarvo, kuten tehtiin yhteisön strategisten suuntaviivojen 2007–2013 yhteydessä.

—

korostaa, että yhteisen strategiakehyksen tavoitteena tulee olla edellytysten luominen sille, että siirtymä lainsäädäntöpaketin ja kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien välillä sujuu kitkattomasti, ja tähdentää tarvetta määrittää täytäntöönpanomekanismit seikkaperäisesti.

—

pahoittelee, että yleisasetusehdotuksessa luetellut 11 temaattista tavoitetta poikkeavat niistä kuudesta ensisijaistavoitteesta, jotka mainitaan ehdotuksissa asetuksiksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, mikä tekee koordinoinnin harvinaisen hankalaksi.

—

on vakuuttunut operatiivisen hallinnon hajauttamisen tarpeellisuudesta paikallis- ja aluetasolla, jotta voidaan parantaa rahastojen välistä koordinointia ja täydentävyyttä. Näin varmistetaan tehokkaasti integroitu eli moniaiheinen ja alhaalta ylöspäin suuntautuva sekä kunkin alueen erityispiirteisiin perustuva lähestymistapa.

—

suosittaa painokkaasti useisiin rahastoihin perustuvien toimenpideohjelmien toteuttamista.

—

kehottaa laatimaan vakaat ohjelmasuunnittelun puitteet, jotta taataan yhtenevyys koheesiopolitiikan monivuotisten näkymien kanssa.

—

kyseenalaistaa mahdollisuuden tehdä yhteiseen strategiakehykseen muutoksia delegoidulla säädöksellä.

Yleisesittelijä

Marek WOŹNIAK (PL, PPE), Ison-Puolan voivodikunnan aluejohtaja

Viiteasiakirja

Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta

COM(2012) 496 final, liite 1

1.

toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että vuosiksi 2014–2020 tarvitaan yhteinen strategiakehys, joka koskee Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoa (ESR), koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, jotta kehyksen kattamien rahastojen toimia voidaan koordinoida ja ne saadaan tuottamaan yhteisvaikutuksia ja jotta kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien suunnitteluprosessille saadaan hahmoteltua selkeät strategiset suuntaviivat.

2.

palauttaa mieliin poliittiset suositukset, jotka AK esittää yleisasetusta käsittelevässä lausunnossaan. Ottaen huomioon, että yhteinen strategiakehys on määrä hyväksyä yleisasetuksen liitteenä, komitea korostaa, että strategiset visiot ja tavoitteet asetetaan nimenomaan yleisasetuksessa ja että yhteinen strategiakehys olisi miellettävä tärkeimmäksi täytäntöönpanovälineeksi.

3.

suhtautuu epäilevästi yhteisen strategiakehyksen jakoon yleisasetuksen (1) liitteeseen ja delegoituun säädökseen, johon sisältyy suuntaa-antavia toimenpiteitä, jolla on suuri eurooppalainen lisäarvo ja jonka painopisteenä on yhteistyö. Komitea kannattaa yhteisen strategiakehyksen sisällyttämistä yleisasetukseen ainoastaan liitteessä. Komitea muistuttaa, että delegoidun säädöksen tulee rajoittua perussäädösten muihin kuin olennaisiin kohtiin, kun taas kaikilla yhteiseen strategiakehykseen liittyvillä asioilla on perustava/olennainen merkitys paikallis- ja alueviranomaisille, ja ne ovat luonteeltaan strategisia. Alueiden komitealta ei pyydetä lausuntoa delegoiduista säädöksistä, mutta yhteinen strategiakehys kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 177 artiklan mukaan pakollisen kuulemisen alaan.

4.

katsoo, että neuvoston ja Euroopan parlamentin tulisi hyväksyä yhteinen strategiakehys, ja sen tarkistus tulisi käynnistää ainoastaan, mikäli EU:n yhteiskunnallistaloudellisessa tilanteessa tapahtuu perustavia muutoksia. Tämän vuoksi komitea kyseenalaistaa mahdollisuuden tehdä liitteeseen 1 muutoksia delegoidulla säädöksellä.

5.

katsoo, että komission tulisi hyväksyä ei-sitovalla tiedonannolla suuntaa-antavat toimenpiteet, joilla on suuri eurooppalainen lisäarvo, kuten tehtiin tiedonannossa ”Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 2007–2013” (COM(2005) 299 final).

6.

huomauttaa, että yhteiseen strategiakehykseen kuuluvilla rahastoilla on oltava keskeinen rooli tuettaessa Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanovälineitä ja investointeja, joilla tasoitetaan jäsenvaltioiden välisiä sekä alueiden välisiä ja alueiden sisäisiä kehityseroja. Samanaikaisesti komitea kehottaa pitämään perussopimusvelvoitteita johtavana periaatteena.

7.

on tyytyväinen siihen, että yhteiseen strategiakehykseen sisältyvät ehdotukset heijastavat yleisasetusehdotuksen 11 artiklan taustalla olevia periaatteita. Niiden mukaan yhteisen strategiakehyksen avulla on määrä vastata tärkeimpiin paikallis- ja aluetason haasteisiin. Komitea kiinnittää samanaikaisesti huomiota siihen, että yhteisessä strategiakehyksessä on oltava selkeitä viittauksia syrjäisimpiin alueisiin sekä erityisiä alueellisia ominaispiirteitä ilmentäviin alueisiin, kuten vuoristoalueisiin, äärialueisiin, muutostilassa oleviin teollisuusalueisiin, saariin, alueisiin, joiden asutus on hyvin hajanaista, ja harvaan asuttuihin alueisiin, jotka vaativat erikoistoimia.

8.

on tyytyväinen mainintaan, että alueellisten ja paikallisten kumppanitahojen osallistuminen on välttämätön edellytys sille, että poliittiset tavoitteet saavutetaan. Komitea katsoo, että tämä sujuvoittaa alhaalta ylöspäin suuntautuvan territoriaalisen lähestymistavan soveltamista.

9.

esittää, että suhteellisuusperiaatteen mukaisesti yhteisen strategiakehyksen tulisi viime kädessä täyttää rahastojen toimintatapaa seuraavalla ohjelmakaudella selkeyttävä ja täsmentävä rooli ja jättää samanaikaisesti avoimeksi mahdollisuus mukauttaa ohjelmatoimia jäsenvaltioiden ja alueiden erityispiirteisiin, tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Yhteisessä strategiakehyksessä tulee esittää viitteelliset puitteet jäsenvaltioissa valmisteltaville kumppanuussopimuksille ja toimintaohjelmille, jolloin jäsenvaltiot ja asianomaiset paikallis- ja alueviranomaiset saavat mahdollisuuden itsenäisesti vastata kehityshaasteisiin; tällöin tulee erityisesti ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Komitea korostaa, että yhteisen strategiakehyksen tavoitteena tulee olla edellytysten luominen sille, että siirtymä lainsäädäntöpaketin ja kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien välillä sujuu kitkattomasti.

10.

tähdentää tarvetta määrittää täytäntöönpanomekanismit seikkaperäisesti.

11.

pahoittelee, että yleisasetusehdotuksessa luetellut 11 temaattista tavoitetta poikkeavat niistä kuudesta ensisijaistavoitteesta, jotka mainitaan ehdotuksissa asetuksiksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, mikä tekee koordinoinnin harvinaisen hankalaksi.

12.

pahoittelee, että yhteisestä strategiakehyksestä puuttuu toteutettavaksi kaavailtuihin keskeisiin toimiin liittyviä osatekijöitä.

13.

kehottaa laatimaan vakaat ohjelmasuunnittelun puitteet, jotta taataan yhtenevyys koheesiopolitiikan monivuotisten näkymien kanssa.

14.

toteaa, että tärkein toimi tulisi olla alusta alkaen asianmukaisten ohjelmaprioriteettien määrittäminen koko ohjelmakaudelle 2014–2020 esimerkiksi valmisteltaessa kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia. Komitea on tässä yhteydessä hieman huolissaan siitä, että maakohtaisten suositusten ja kansallisten uudistusohjelmien huomioonottaminen saattaa olla ristiriidassa aluetason koordinoidun monivuotisen ohjelmasuunnittelun kanssa.

15.

palauttaa mieleen yleisasetusta koskevan lausuntonsa, jossa vastustetaan ehdotusta, jonka tavoitteena on kytkeä koheesiopolitiikka vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseen (2), mutta kannatetaan mahdollisuutta tehdä muutoksia kumppanuussopimuksiin ja toimenpideohjelmiin eurooppalaisesta ohjausjaksosta johtuvien suositusten pohjalta.

16.

kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että tiheään toistuva ohjelmien uudelleensuunnittelu on ristiriidassa rahastojen hallinnoinnin kanssa, minkä vuoksi se tulisi rajoittaa välttämättömään.

17.

korostaa tarvetta parantaa yhteisen strategiakehyksen kattamien rahastojen koordinointia, jotta voidaan tehostaa näiden rahastojen tukitoimia sekä varmistaa välttämättömät synergiavaikutukset, kun otetaan huomioon julkisen talouden vaikea tilanne ja talousresurssien niukkuus. Näin voidaan varmistaa paremmat synergiavaikutukset ja EU:n investointien täydentävyys.

18.

kehottaa kohdentamaan yhteisessä strategiakehyksessä erityistä huomiota täydentävyyteen. On välttämätöntä pyrkiä saamaan aikaan integroitu moniaiheinen lähestymistapa, jossa eri rahastojen keskeiset toimenpiteet, jotka ovat toisiaan täydentäviä ja joilla pyritään samoihin tavoitteisiin, kytketään toisiinsa. Komitea pahoittelee kuitenkin, että komissio ei ole paneutunut eri temaattisten painopistealojen, yhteisen strategiakehyksen kattamia rahastoja koskevien investointiprioriteettien sekä suuntaa-antavien toimenpiteiden ja investointiprioriteettien välisen täydentävyyden esittelyyn tämän seikkaperäisemmin. Tämän vuoksi komitea korostaa, että yhteistä strategiakehystä koskevan ehdotuksen avulla täytyy varmistaa eri rahastojen toimintakenttien täydentävyys ja ehkäistä päällekkäisyys.

19.

on vakuuttunut operatiivisen hallinnon hajauttamisen tarpeellisuudesta paikallis- ja aluetasolla, jotta voidaan parantaa rahastojen välistä koordinointia ja täydentävyyttä. Näin varmistetaan tehokkaasti integroitu eli moniaiheinen ja alhaalta ylöspäin suuntautuva sekä kunkin alueen erityispiirteisiin perustuva lähestymistapa.

20.

suosittaa painokkaasti yhteisen strategiakehyksen alaan kuuluviin useisiin rahastoihin perustuvien toimenpideohjelmien toteuttamista. Näin voidaan maksimoida EU:n toimien myönteiset vaikutukset alueilla, kun käytetään yhdennetysti hyödyksi mahdollisuudet, joita tarjoavat aluekehityksen eri välineet ja paikallis- ja alueviranomaisten tosiasiallisesti toteuttamat yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen strategiat.

21.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio kiinnittää erityishuomiota yhdennetyn aluekehityksen ohjelmasuunnittelun tarpeeseen. Komitea suhtautuu myönteisesti viittauksiin ”yhdennettyihin alueellisiin investointeihin”, ”yhdennettyihin toimintoihin” ja ”yhteisiin toimintasuunnitelmiin”, mutta on pahoillaan, että yleisasetuksessa eikä yhteistä strategiakehystä koskevassa liitteessä ei määritellä näitä välineitä eikä yhdennettyjen toimintojen käsitettä. Komitea korostaa tarvetta määrittää yhdennettyjen toimintojen käsite täsmällisesti; ne ovat väline, jota käytetään EU:n muiden politiikkojen ja välineiden kanssa yhdennettyyn rahoitukseen.

22.

toteaa etenkin EAKR-asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuun kaupunkialueiden kehittämisstrategiaan viitaten, että varojen osoittaminen kaupunkialueiden kestävää kehitystä edistäviin yhdennettyihin toimenpiteisiin, jotka on toteutettava yhdennettyjen alueellisten investointien avulla, on tärkeää ja innovatiivista. Komitea pitää valitettavana, ettei lainsäädäntökehyksessä todeta riittävän selvästi, että yhdennettyjen alueellisten investointien hallinto- ja toteutusvastuu lankeaa tässä tapauksessa suoraan kaupungin viranomaisille.

23.

katsoo, että tulisi säilyttää paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden paikallinen luonne.

24.

kiinnittää paikallisyhteisöjen omista kehittämishankkeista antamansa lausunnon mukaisesti huomiota paikalliskehityksen kokonaisvaltaiseen luonteeseen, sillä paikalliskehityksessä keskitytään kaikentyyppisten alueiden, niin kaupunki-, maaseutu- ja yhdennettyjen kaupunki- ja maaseutualueiden kuin toiminnallisten alueiden, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Komitea kehottaa tämän vuoksi mahdollistamaan paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden hyödyntämisen yhteisen strategiakehyksen kaikkien 11 temaattisen tavoitteen saavuttamiseksi paikallisten tarpeiden mukaan.

25.

kannattaa viittausta tarpeeseen koordinoida rahastoja sellaisten unionin muiden politiikkojen ja välineiden kanssa, jotka eivät kuulu yhteisen strategiakehyksen piiriin. Tämä mahdollistaa entistä vahvemman kytköksen Eurooppa 2020 -strategian ja EU:n koheesio- ja alakohtaisten politiikkojen välillä unioni-, jäsenvaltio- ja paikallistasolla. Komitea katsoo erityisesti, että se mahdollistaa toteutettavien ohjelmien hallinnoinnin rationalisoinnin ja niiden tehokkuuden parantamisen.

26.

kehottaa täsmentämään koordinointimekanismeja ja suuntaviivojen määrittämisprosessia yhteiseen strategiakehykseen liittyvien unionin politiikkojen ja välineiden alalla ja erityisesti EU-tasolla. Komitea muistuttaa, että valtaosaa näistä välineistä hallinnoidaan koordinoidusti, minkä vuoksi jäsenvaltioiden roolista huolimatta tulee myös korostaa Euroopan komission yhteisvastuullisuutta.

27.

on tyytyväinen siihen, että on laadittu luettelo EU:n politiikanaloista ja välineistä/ohjelmista, jotka on sisällytetty liiteluonnokseen. (Siihen sisältyvät muun muassa Horisontti 2020, NER, COSME, LIFE, Yhteinen Erasmus, Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva Euroopan unionin ohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline, Euroopan naapuruusväline, Liittymistä valmisteleva tukiväline ja Euroopan kehitysrahasto.)

28.

pitää myönteisenä, että yhteisen strategiakehyksen kattamien ohjelmien ja Horisontti 2020 -ohjelman välistä yhteyttä korostetaan. Komitea katsoo, että Euroopan komissio on laajentanut suuntaviivoja ehdottaen, että yhteisen strategiakehyksen kattamat rahastot tukevat älykkään erikoistumisen strategioita Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyen kahden jokseenkin erisuuntaisen toiminnan pohjalta: yhtäältä on kyseessä valmiuksien kehittäminen ja toisaalta tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntäminen ja välitön levittäminen.

29.

on tyytyväinen suositukseen, että sekä Euroopan sosiaalirahaston että Euroopan aluekehitysrahaston tulee kyetä yhteisrahoittamaan koulutus-, yritys ja tutkimussektorien yhteistyökumppanuuksia ja että näitä toimia tulee koordinoida liikeyritysten ja opetuslaitosten sellaisten yhteistyökumppanuuksien kanssa, jotka ovat muodoltaan osaamisyhteenliittymiä tai alakohtaisia taitoyhteenliittymiä ja joiden on mahdollista saada tukea Yhteinen Erasmus -ohjelmasta.

30.

kannattaa sitä, että sallitaan yhteisen strategiakehyksen kattamien rahastojen hyödyntäminen Verkkojen Eurooppa -välineen toimien täydentäjänä, esim. toteuttamalla toisen tai kolmannen tason yhteyksiä EU:n ensisijaisiin infrastruktuureihin.

31.

palauttaa mieleen Life-ohjelmasta antamansa lausunnon ja yhtyy näkemykseen, että ohjelmalla on ratkaisevan tärkeä tehtävä hyödynnettäessä merkittävästi nykyistä enemmän EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston varoja ympäristötarkoituksiin. Komitea kannattaa Life-ohjelman integroituja hankkeita, jotka esitellään uusina, korkeampaan luokkaan kuuluvina hankkeina.

32.

korostaa tarvetta parantaa liittymistä valmistelevan tukivälineen, Euroopan naapuruusvälineen ja EKR:n välistä koordinointia erityisesti kun kyseessä ovat itäisen kumppanuuden maihin ja Välimeren unionin maihin rajoittuvat alueet sekä AKT-maihin rajoittuvat EU:n syrjäisimmät alueet.

33.

toteaa, että yleisasetusta koskevan alueiden komitean lausunnon mukaisesti ei ole perusteltua sisällyttää Euroopan alueellista yhteistyötä kumppanuussopimusten sisältöön. Sen vuoksi komitea vastustaa osan ”yhteistyön painopistealueet” sisällyttämistä delegoidun säädöksen alaan.

34.

pitää sen sijaan myönteisenä lyhennettyä osaa ”koordinointi ja yhteistyötoimet” yhteistä strategiakehystä koskevassa liitteessä.

35.

toteaa, että olisi hyödyllistä laajentaa ESR:n rahoituksen turvin toteutettava valtioidenvälinen alueellinen yhteistyö käsittämään alueidenvälisen ja rajat ylittävän yhteistyön.

36.

on hyvillään siitä, että makroalueellinen ulottuvuus on otettu huomioon, ja korostaa merkitystä, joka makroaluestrategioiden tavoitteiden saavuttamiselle annetaan alueellisen yhteistyön välineessä.

37.

on tyytyväinen siihen, että yhteisen strategiakehyksen monialaisissa periaatteissa otetaan huomioon monitasoisen hallinnon ja kumppanuuden periaatteet yleisasetusehdotuksen 5 artiklan mukaisesti.

38.

kehottaa soveltamaan monitasoisen hallinnon periaatetta käytännössä tähdentämällä, että on tärkeää noudattaa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa päätöksentekoprosessissa ja kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien suunnitteluprosessissa.

39.

kannattaa vakaasti toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Komitea katsoo kuitenkin, että uusien elinten nimeäminen rahastotoimien toteuttamisjärjestelmässä yksinomaan tähän tehtävään ei tuota tulosta. Olisi asianmukaisempaa soveltaa menettelytapoihin vaikuttavia ratkaisuja, jotka mahdollistavat sen, että olemassa olevissa institutionaalisissa rakenteissa voidaan menestyksekkäästi toteuttaa tasa-arvon periaatetta.

40.

viittaa aiemmin antamiinsa lausuntoihin EAKR:sta ja ESR:sta, joissa huomautetaan kiinnostuksen puutteesta väestökehityskysymyksiin. Tämä vuoksi komitea on erittäin tyytyväinen siihen, että väestökehityskysymykset on sisällytetty tekstiin yhdeksi ehdotetuista laaja-alaisista toimintapoliittisista tavoitteista.

41.

on tyytyväinen siihen, että yhteisessä strategiakehyksessä kiinnitetään huomiota tarpeeseen sopeuttaa tukitoimet paikallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Komitea toivoo kuitenkin seikkaperäisempää analyysiä ja jatkokehittelyä tällä alalla. Niiden antamat tulokset voivat palvella paikallis- ja alueviranomaisia indikaattoreina.

42.

pitää tervetulleena ehdotusta kumppanuussopimuksista, joilla tulisi siirtää yhteisessä strategiakehyksessä vahvistetut osatekijät kansalliseen yhteyteen. Komitea painottaa tarvetta ottaa toimivaltaiset alue- ja paikallisviranomaiset mukaan toimintaan, jotta alue- ja paikallisyhteisöjen alemmilla tasoilla vaikuttavat kokonaisuudet kyetään ottamaan huomioon.

43.

toteaa, että yhdenmukaistetun ”alueiden” määritelmän laatiminen yhteisen strategiakehyksen kattamien rahastojen yhteydessä on hankalaa, ja tarjoaa apuaan tämän asian edistämiseksi. Komitea korostaa, että määritelmä muuttuu aina alakohtaisen lainsäädännön mukaan, mikä hankaloittaa merkittävimpien alueellisten haasteiden yksilöimistä.