13.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 277/164

—

on tyytyväinen siihen, että mekanismin profiilia muutetaan reaktiivisesta ja tapauskohtaisesta pikemminkin yhdennettyyn, tehokkaaseen ja optimoituun.

—

kiinnittää huomiota siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat yleensä keskeisiä toimijoita hätätilanteiden hallinnoinnissa, joten olisi asianmukaista ottaa ne mukaan riskinarviointi- ja riskinhallintasuunnitelmien laatimiseen.

—

katsoo, että EU:n tulisi yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa lisätä alue- ja paikallistason henkilöstön koulutusta, jotta voidaan varmistaa tehokas apu hätätilanteessa.

—

on vahvasti sitä mieltä, että EU:n tulee perustaa foorumi, jota voitaisiin hyödyntää katastrofien ehkäisyyn liittyvien tietojen ja kokemusten vaihdossa jäsenvaltioiden ja niiden paikallis- ja alueviranomaisten välillä.

—

korostaa tarvetta täsmentää ja yksityiskohtaistaa päätökseen sisältyviä määritelmiä sekä suurkatastrofin yhteydessä tai sellaisen välittömästi uhatessa esitettäviä avunpyyntöjä.

—

katsoo, että riskinhallintasuunnitelmien pohjana olisi käytettävä vakiomallia, jotta taataan niiden sisällön vertailtavuus.

—

painottaa, että olisi otettava käyttöön kalenteri, jonka mukaan jäsenvaltiot toimittavat riskinhallintasuunnitelmat ja ajantasaistavat niitä säännöllisesti.

Esittelijä

Adam BANASZAK (PL, AE), Kujavia-Pommerin voivodikunnan aluevaltuuston jäsen

Viiteasiakirja

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös unionin pelastuspalvelumekanismista

COM(2011) 934 final

1.

on tyytyväinen siihen, että ehdotus on tulosta komission toteuttamasta politiikasta, jolla pyritään optimoimaan ratkaisut ja politiikan yhtenäisyys katastrofitilanteissa toimittaessa, ja että se edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista ja EU:n kansalaisten turvallisuuden parantamista Tukholman ohjelman ja EU:n sisäisen turvallisuuden strategian puitteissa.

2.

panee merkille, että uudet ehdotukset perustuvat pelastuspalvelulainsäädännöstä tehtyihin arvioihin sekä hätätilanteista saatuihin kokemuksiin.

3.

toteaa tyytyväisenä, että tarkasteltavana oleva ehdotus on komission uusi askel, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja parantaa ehdotettuja säädöksiä ja joka kokoaa yhteen, vuosia 2014–2020 koskevaan lainsäädäntöehdotukseen EU-tasoisen pelastuspalveluyhteistyön alan tähän mennessä käytetyt ratkaisut. Alaa säädellään kahdella säädöksellä: 8. marraskuuta 2007 tehty neuvoston päätös 2007/779/EY yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta ja 5. maaliskuuta 2007 tehty neuvoston päätös pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta.

4.

kiinnittää huomiota siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat yleensä keskeisiä toimijoita hätätilanteiden hallinnoinnissa, joten pelastuspalvelua koskevan lainsäädännön tavoitteisiin tulee kuulua tiedon jakaminen niille, jotka ovat vastuussa hätätilanteissa toimimisesta alue- ja paikallistasolla.

5.

korostaa, että vahva pelastuspalvelumekanismi edistää yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanoa. Komitea arvostaa sitä, että erityishuomiota kiinnitetään pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun tiiviin koordinoinnin varmistamiseen sekä johdonmukaisuuteen unionin politiikkojen ja välineiden puitteissa toteutettujen toimien kanssa erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla. Johdonmukaisuus EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa sulkee pois kaksinkertaisen rahoituksen.

6.

kannattaa sitä, että EU:n jäsenvaltiot, alueet ja paikallisviranomaiset noudattavat pelastuspalvelun alalla yhteisvastuun, yhteistyön, yhteensovittamisen ja keskinäisen tuen periaatteita. Komitea yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan on tarpeen mukauttaa toteutettujen toimien luonnetta tapauskohtaisista asianmukaisesti ennalta suunniteltuihin, laatia yhdennetty koulutusta ja harjoituksia koskeva politiikka, ottaa huomioon katastrofien torjuntatoimien monet ulottuvuudet (kuten ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, tulvat, palovaara, turvallisuus, terveydensuojelu ja aluepolitiikka) sekä edistää osallistuvien valtioiden yhteistyötä. Näin voidaan saavuttaa EU:n katastrofivalmiuksien entistä paremman yhdentämisen tavoite.

7.

kiinnittää näin ollen huomiota siihen, että EU:n tulisi yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa lisätä alue- ja paikallistason henkilöstön koulutusta, jotta voidaan varmistaa ennen kaikkea tehokas kiireellinen apu hätätilanteessa.

8.

on yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden perustehtäviin kuuluu pelastuspalvelun turvaamiseen liittyvä toiminta eikä mekanismi voi vaikuttaa jäsenvaltioiden ensisijaiseen velvollisuuteen suojella omalla alueellaan ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta katastrofeilta. Unionin pelastuspalvelumekanismin päätavoitteena tulee olla tukea, koordinoida ja täydentää jäsenvaltioiden toimia.

9.

painottaa olevan tärkeää tiivistää jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa vakavissa hätätilanteissa tehtävää yhteistyötä.

10.

katsoo, että EU:n on kartoitettava konkreettiset resurssien puutteet ja määritettävä täsmällisesti, miten se voi auttaa jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä parantaa valmiuksiaan erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten tasolla. Jäsenvaltioiden ja EU:n tulee pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia resursseja, jotta voidaan estää taloudellisen ja hallinnollisen lisärasituksen syntyminen muun muassa paikallis- ja aluehallinnolle.

11.

on vahvasti sitä mieltä, että EU:n tulee perustaa foorumi, jota voitaisiin hyödyntää katastrofien ehkäisyyn liittyvien tietojen ja kokemusten vaihdossa jäsenvaltioiden ja niiden paikallis- ja alueviranomaisten välillä.

12.

korostaa, että jäsenvaltioiden tulee sitouttaa EU:n tuella paikallis- ja alueviranomaiset katastrofien avustustoimiin varhaisvaiheessa ja hyödyntää samalla koheesiopolitiikassa noudatettavaa monitasoista hallintotapaa.

13.

kannattaa ehdotusta ryhmittää erityistavoitteet, joilla pyritään ehkäisemään katastrofeja, varmistamaan katastrofiavun valmiustila ja edistämään nopeita ja tehokkaita hätäaputoimia suurkatastrofin yhteydessä tai sellaisen välittömästi uhatessa.

14.

toteaa, että pelastuspalvelumekanismin yksinkertaistamiseen ja sen toiminnan parantamiseen tähtäävien toimien lähtökohtana on oltava jatkossakin, että yksinkertaistetaan edelleen lainsäädäntöä (ehdotus on tältä osin huomattava edistysaskel) ja pakollisia menettelyjä ja että ne ovat avoimia ja yksiselitteisiä. Tämä vähentää hallinnollista rasitusta. Komitea toteaa, että vakiomalli voisi auttaa yksittäisten riskinhallintasuunnitelmien laatimista. Tällaisen mallin puuttuminen lisää myös ristiriitojen vaaraa eri riskinhallintasuunnitelmien välillä. Suunnitelmien kattavuutta ja perussisältöä koskevien viitteiden puuttuminen lisää niiden laatimisesta aiheutuvia kustannuksia, vaikeuttaa vertailua ja ennen kaikkea heikentää perusteita vaatia jäsenvaltioilta suunnitelmien toimittamista.

15.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat huolehtia välittömästä avustustoiminnasta, sillä niillä on täydelliset tiedot alueensa paikallisista ja yhteisöllisistä olosuhteista. Komitea pitää tarkoituksenmukaisena, että jäsenvaltiot kutsuvat paikallis- ja alueviranomaiset mukaan riskinarviointi- ja riskinhallintasuunnitelmien laatimiseen, sillä monessa tapauksessa paikallis- ja alueviranomaisilla on valtiotasoa enemmän taitoa ja tietoa kuin esimerkiksi riskinarvioinnin osalta.

16.

lisää, että ehdotukseen sisältyvät, kuljetusta koskevat rahoitussäännökset ovat oikeansuuntaisia, ja niiden avulla tulisi voida toteuttaa nykyistä useampia toimia ja lyhyemmässä ajassa sekä lisätä varoja hyödyntävien valtioiden määrää, sillä kuljetukset ovat yksi kansainvälisten pelastuspalvelutehtävien suurimmista kustannuseristä.

17.

tukee komission toimia, joilla pyritään parantamaan riittävän kuljetuskaluston saatavuutta, jotta nopean toimintavalmiuden kehittämistä voidaan tukea unionin tasolla, mikäli näiden toimien tarkoitus, kattavuus sekä mahdollista täytäntöönpanoa koskevat ehdot määritellään selkeästi. Komitea pitää myönteisenä mahdollisuutta, että komissio voi täydentää jäsenvaltioiden tarjoamia kuljetusresursseja järjestämällä lisäkuljetusresursseja, joita tarvitaan nopean avustustoiminnan varmistamiseksi suurkatastrofeissa.

18.

korostaa olevan olennaisen tärkeää, että mekanismin profiilia muutetaan reaktiivisesta ja tapauskohtaisesta pikemminkin yhdennettyyn, tehokkaaseen ja optimoituun. On välttämätöntä siirtyä tosiasiallisesti nykyisestä avun tapauskohtaisesta lähestymistavasta varhaisvaiheen suunnitteluun ja nopeaan avustustoimintaan.

19.

ymmärtää komission aikeet määritellä laajasti asiakirjaan sisältyvät lähestymistavat, jotta voidaan joustavoittaa ja tehostaa pelastuspalvelumekanismin toimintaa. Komitea katsoo kuitenkin, että olisi hyödyllistä täsmentää unionin pelastuspalvelumekanismia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 4 artiklaan sisältyviä määritelmiä ja erityisesti ”katastrofin” ja ”suurkatastrofin” määritelmiä, sillä antaisi tulevaisuudessa mahdollisuuden välttää mahdolliset sääntöjenvastaisuudet jäsenvaltioiden hyödyntäessä mekanismin kautta saatavia varoja.

20.

on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että lisäksi tulee tehostaa kriittisiä avustusvalmiuksia ja kuljetusratkaisuja sekä parantaa menettelyjä, joilla varmistetaan optimaalinen avustustoiminta, ja yhdentää nykyistä enemmän ennalta ehkäiseviä politiikkoja.

21.

arvostaa komission pyrkimyksiä parantaa avustusvalmiuksia hätätilanteissa tehostamalla koulutusta ja harjoituksia sekä kehittämällä asianmukaisia valmiussuunnitelmia.

22.

kannattaa mekanismin rakennetta, joka perustuu pelastuspalvelupolitiikan neljään päälohkoon: ennaltaehkäisy, valmius, avustustoimet ja ulkoinen ulottuvuus. Lisäksi yksi luku koskee rahoitussäännöksiä.

23.

kannattaa sellaisten toimien toteuttamista, joilla kannustetaan jäsenvaltioita ja unionin ulkopuolisia maita omaksumaan yhtenäinen lähestymistapa katastrofien hallintaan.

24.

korostaa, että katastrofien ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheuttamien vahinkojen estämiseksi on välttämätöntä toteuttaa toimia katastrofiriskejä koskevan tietopohjan parantamiseksi ja sen jatkuvaksi päivittämiseksi sekä osaamisen, parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamiseksi. Niin ikään on välttämätöntä lisätä tietoisuutta riskien ehkäisemisestä sekä tukea jäsenvaltioita ja unionin ulkopuolisia maita toimien toteuttamisessa kiinnittäen erityishuomiota riskinhallintasuunnitelmien valmisteluun.

25.

pitää asianmukaisina komission suunnittelemia valmiustoimenpiteitä, joihin kuuluvat muun muassa Euroopan hätäapukeskuksen perustaminen, yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) hallinnointi, katastrofien havaitsemis- ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittäminen sekä asiantuntijaryhmien, yksiköiden ja muiden toimijoiden potentiaalin luominen ja ylläpitäminen (koulutus, kokemusten ja osaamisen levittäminen). Samanaikaisesti komitea katsoo, että on syytä täsmentää, miten jäsenvaltiot esittävät pyynnön Euroopan hätäapukeskukselle. Käytetty ilmaisu ”mahdollisimman yksityiskohtainen pyyntö” on erittäin epätäsmällinen. Hätäapukeskus on myös sovitettava yhteen nykyisten kansallisten ja alueellisten rakenteiden kanssa.

26.

pitää asianmukaisina komission suunnittelemia toimia tapauksissa, joissa jäsenvaltio on esittänyt avunpyynnön suurkatastrofin yhteydessä tai sellaisen välittömästi uhatessa, erityisesti kun kyseessä on muualta kuin eurooppalaisista hätäapuvalmiuksista saatavien avustusryhmien, asiantuntijoiden, yksiköiden ja avustustoimien tuen liikkeelle saaminen.

27.

kannattaa komission aloitetta perustaa eurooppalaiset hätäapuvalmiudet jäsenvaltioiden ennakkoon sitomien avustusvalmiuksien vapaaehtoisen reservin muodossa. Hätäapuvalmiuksien laatuvaatimukset on määriteltävä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Samanaikaisesti on tarpeen täsmentää sitä, miten jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa komissiolle syistä, jotka estävät niitä antamasta valmiuksiaan käyttöön tietyssä hätätilanteessa. Lisäksi on selvennettävä, ettei avustusvalmiuksia tarvitse asettaa käyttöön tietyssä hätätapauksessa, jos niitä tarvitaan maan omia tarkoituksia varten.

28.

pitää välttämättömänä sisällyttää riskinhallintasuunnitelmien ajantasaistuksiin komissiolle annetut tiedot syistä, jotka estävät jäsenvaltioita antamasta valmiuksiaan käyttöön.

29.

kannattaa komission toimia eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien säännölliseksi arvioimiseksi, sillä niiden moitteeton toiminta auttaa saavuttamaan asetetut erityistavoitteet.

30.

kannattaa komission aloitetta laajentaa tarkastettavana olevan päätöksen mukaista rahoitustukea varainhoitoasetuksessa säädetyissä muodoissa, erityisesti avustuksina, kulujen korvaamisena, julkisina hankintasopimuksina tai rahoitusosuuksina rahastoihin.

31.

kannattaa komission toimia, joilla pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden unionin välineiden kanssa ja estetään tuen saaminen samanaikaisesti muista unionin rahoitusvälineistä.

32.

pitää tarkoituksenmukaisena, että komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun rahoitettavia toimia toteutetaan, unionin taloudellisia etuja suojataan asianmukaisesti petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa vastaan.

33.

korostaa samanaikaisesti tarvetta täsmentää ja yksityiskohtaistaa päätökseen sisältyviä määritelmiä sekä suurkatastrofin yhteydessä tai sellaisen välittömästi uhatessa esitettäviä avunpyyntöjä, jotta voidaan estää mahdolliset käsitteiden epäasianmukaisesta määrittelystä johtuvat sääntöjenvastaisuudet.