|
13.9.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 277/74 |
Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Käyttöoikeussopimusten tekeminen”
2012/C 277/09
ALUEIDEN KOMITEA
|
— |
toteaa, että nykyiset käyttöoikeussopimuksia koskevat säännökset ovat muotoutuneet oikeuskäytännössä ja kansallisen lainsäädännön kautta. Kun otetaan huomioon, että tietyillä käyttöoikeussopimuksilla voi olla vaikutusta sisämarkkinoihin, selkeät säännöt sekä yhtenäinen tulkinta ja lähestymistapa ovat toivottavia. Tästä syystä komitea pitää aiheellisena harkita lainsäädännön antamista tällä alalla. |
|
— |
pitää näin ollen tärkeänä, että hankintaviranomaiset ja jäsenvaltiot ovat vapaita valitsemaan välineen, jolla ne haluavat toteuttaa tehtävänsä. Luvat, mukaan lukien rajoitetut toimiluvat, on jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä pätee myös pelkkään toiminnan rahoittamiseen, johon liittyy usein velvollisuus korvata saadut määrät, jollei niitä käytetä aiottuihin tarkoituksiin. |
|
— |
pitää toivottavana, että käyttöoikeussopimusten tekotapaa koskevia säännöksiä selkiytettäisiin entisestään. On löydettävä tasapaino esimerkiksi ennakkoilmoitusta ja määräaikoja koskevien säännösten selkeyttämisen sekä toisaalta hankintaviranomaisten toimintavapauden välillä esimerkiksi siltä osin, mitä perusteita ne haluavat käyttää. Selkeys tarjoaa hankintaviranomaisille kiinnekohdan ja luo jäsenvaltioiden toimintatapoihin toivottua yhtenäisyyttä. Toimintavapauden antamisella kunnioitetaan hankintaviranomaisten asiantuntemusta käyttöoikeussopimusasioissa ja tunnustetaan jäsenvaltioiden autonomia. Hankintaviranomaisilla on oltava laajat mahdollisuudet valita yhteiskunnallisia ja kestävyysperiaatteen mukaisia perusteita. |
|
— |
katsoo, että ehdotuksen on kunnioitettava toissijaisuusperiaatetta. Alue- ja paikallisviranomaisilla on säilytettävä valinnan vapaus päättää urakoiden ja palveluiden järjestämisestä itse tai niiden antamisesta kolmannen osapuolen tehtäväksi. Jos alue- ja paikallisviranomaiset päättävät tehtävän ulkoistamisesta, ne ovat vapaita valitsemaan oikeudellisen välineen: näitä voivat olla lupa, julkinen hankinta tai käyttöoikeussopimus. |
|
Esittelijä |
Henk KOOL (NL, PSE), Haagin kaupunginhallituksen jäsen |
|
Viiteasiakirja |
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi käyttöoikeussopimusten tekemisestä COM(2011) 897 final |
I POLIITTISET SUOSITUKSET
ALUEIDEN KOMITEA
|
1. |
toteaa, ettei käyttöoikeussopimuksia varten ole olemassa yhtenäisiä oikeudellisia kehyksiä. Julkisia käyttöoikeusurakoita koskevat säännökset sisältyvät julkisia hankintoja koskeviin EU:n direktiiveihin. Palveluita koskevat käyttöoikeussopimukset eivät sen sijaan kuulu julkisia hankintoja koskevien direktiivien piiriin, mutta niihin sovelletaan EU:n perussopimusten periaatteita. Näitä periaatteita on täsmennetty Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. |
|
2. |
toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen periaatteet (yhtäläinen kohtelu, syrjimättömyys, avoimuus ja suhteellisuus) sitovat ja velvoittavat nykyisin jäsenvaltioita käyttöoikeussopimuksia tehtäessä, mutta huomauttaa, että näiden täytäntöönpanossa on vaihtelua. Käyttöoikeussopimuksia koskevan direktiiviehdotuksen tavoitteena on, että käyttöoikeusurakoita ja palveluita koskevia käyttöoikeussopimuksia koskevat säännökset sisällytetään yksiin puitteisiin, jotta päästäisiin siihen, että näiden käyttöoikeussopimusten tekemistä koskee EU:n laajuisesti yksi direktiivi. Euroopan unionin edessä olevat taloudelliset haasteet huomioon ottaen komissio pitää sisämarkkinoiden kehittämistä erittäin tärkeänä edellyttäen, että käyttöoikeussopimuksia koskevat EU:n säännökset antavat hankintaviranomaisille riittävästi toimintavapautta niiden täytäntöönpanossa. |
|
3. |
toteaa, että käyttöoikeussopimuksia koskevien oikeudellisten puitteiden luominen perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 53 artiklan 1 kohtaan sekä 62 ja 114 artiklaan. Nämä artiklat koskevat sisämarkkinoiden toimintaa. Komitea toteaa tässä yhteydessä, että palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin liittyy palvelutuotannossa aina myös yleinen (taloudellinen) etu. Ehdotetussa direktiivissä ei oteta Lissabonin sopimuksen uudistuksia tältä osin riittävästi huomioon. Siksi komitea edellyttää näille palveluille laajempia poikkeuksia direktiivin soveltamisalasta. |
|
4. |
katsoo, että ehdotuksen on kunnioitettava toissijaisuusperiaatetta. Alue- ja paikallisviranomaisilla on säilytettävä valinnan vapaus päättää urakoiden ja palveluiden järjestämisestä itse tai niiden antamisesta kolmannen osapuolen tehtäväksi. Jos alue- ja paikallisviranomaiset päättävät tehtävän ulkoistamisesta, ne ovat vapaita valitsemaan oikeudellisen välineen: näitä voivat olla lupa, julkinen hankinta tai käyttöoikeussopimus. |
|
5. |
toteaa, että käyttöoikeussopimukset ovat luonteeltaan monimutkaisempia ja ne tehdään pidemmiksi ajanjaksoiksi. Komitea on aiemmassa lausunnossaan suosittanut, että mikäli käyttöoikeussopimuksista laaditaan lainsäädäntöä, säännösten tulisi olla joustavat ja yksinkertaiset (CdR 21/2010). Lisäksi on syytä pyrkiä oikeudelliseen yksiselitteisyyteen. |
EDELLÄ MAINITUT SEIKAT HUOMIOON OTTAEN ALUEIDEN KOMITEA
|
6. |
pitää tarpeellisena selvittää direktiivin 1 artiklassa tai vähintään sen johdanto-osassa, että tehtävien ja velvollisuuksien siirtäminen yhdeltä julkiselta toimijalta toiselle ei ole tämän direktiivin aihe. Direktiivin soveltamisalaa ei myöskään tulisi sisällyttää sellaisia aloja, joita säädellään jo unionin oikeuden erityissäädöksin tai joita ei unionin lainsäätäjän nimenomaisesta päätöksestä ole säännelty. |
|
7. |
myöntää, että tietyn rahallisen arvon ylittävillä käyttöoikeussopimuksilla on vaikutusta sisämarkkinoihin ja että tämän vuoksi ne voivat olla EU:n lainsäädännön kohteena. |
|
8. |
toteaa, että nykyiset käyttöoikeussopimuksia koskevat säännökset ovat muotoutuneet oikeuskäytännössä ja kansallisen lainsäädännön kautta. Kun otetaan huomioon, että tietyillä käyttöoikeussopimuksilla voi olla vaikutusta sisämarkkinoihin, selkeät säännöt sekä yhtenäinen tulkinta ja lähestymistapa ovat toivottavia. Tästä syystä komitea pitää aiheellisena harkita lainsäädännön antamista tällä alalla. |
|
9. |
toteaa, että käyttöoikeussopimuksia pannaan eri jäsenvaltioissa hyvin eri tavoin täytäntöön. Tämä johtuu esimerkiksi niistä muista kansallisista välineistä, joita jäsenvaltioilla on käytössään toimien sääntelemiseksi tai järjestämiseksi. Direktiivin vaikutukset voivat näin ollen olla erilaiset eri jäsenvaltioissa. Komission tulisi siksi ilmaista ja määritellä yksiselitteisesti, mitä sopimuksia pidetään käyttöoikeussopimuksina ja millaiset sopimussuhteet kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. |
|
10. |
pitää näin ollen tärkeänä, että hankintaviranomaiset ja jäsenvaltiot ovat vapaita valitsemaan välineen, jolla ne haluavat toteuttaa tehtävänsä. Luvat, mukaan lukien rajoitetut toimiluvat, on jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä pätee myös pelkkään toiminnan rahoittamiseen, johon liittyy usein velvollisuus korvata saadut määrät, jollei niitä käytetä aiottuihin tarkoituksiin. |
|
11. |
on huolissaan siitä, että tarjouskilpailuvelvoitteen asettamisella tällaisille kansallisille välineille puututaan liikaa jäsenvaltioiden kansalliseen autonomiaan. Siksi komitea on iloinen siitä, että johdanto-osasta käy ilmi, ettei komissio halua luokitella jäsenvaltioiden tällaisia asiakirjoja käyttöoikeussopimuksiksi. Komitea pitää kuitenkin tarpeellisena, että tätä koskeva poikkeus kirjataan nimenomaisesti yhteen artiklaan. |
|
12. |
katsoo, että direktiivin tulee koskea vain käyttöoikeussopimuksia, joilla on vaikutusta sisämarkkinoihin. Käyttöoikeussopimukset, joilla vähäisen arvonsa vuoksi ei ole vaikutusta sisämarkkinoihin, on voitava tehdä suoraan ilman edeltävää tarjouskilpailua. |
|
13. |
katsoo, että tällä erolla on suuri merkitys pk-yritysten kannalta. Hankintaviranomaisilla on näin mahdollisuus harjoittaa pk-yrityksille myönteistä käyttöoikeussopimuspolitiikkaa. |
|
14. |
pitää huolestuttavana lainsäädännön monimutkaisuutta. Hankintaviranomaiset pitävät julkisia hankintoja koskevia nykyisiä direktiivejä tarpeettoman monimutkaisina. Vaarana on, että myös käyttöoikeussopimuksia koskevasta direktiivistä tulee liian monimutkainen. Komitea katsoo, ettei käyttöoikeussopimuksia voida täysin rinnastaa julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien säännöksiin, ja kehottaa komissiota siksi pitämään direktiivin sekä sitä mahdollisesti seuraavat komission tiedonannot yksinkertaisina. |
|
15. |
pitää toivottavana, että käyttöoikeussopimusten tekotapaa koskevia säännöksiä selkiytettäisiin entisestään. On löydettävä tasapaino esimerkiksi ennakkoilmoitusta ja määräaikoja koskevien säännösten selkeyttämisen sekä toisaalta hankintaviranomaisten toimintavapauden välillä esimerkiksi siltä osin, mitä perusteita ne haluavat käyttää. Selkeys tarjoaa hankintaviranomaisille kiinnekohdan ja luo jäsenvaltioiden toimintatapoihin toivottua yhtenäisyyttä. Toimintavapauden antamisella kunnioitetaan hankintaviranomaisten asiantuntemusta käyttöoikeussopimusasioissa ja tunnustetaan jäsenvaltioiden autonomia. Hankintaviranomaisilla on oltava laajat mahdollisuudet valita yhteiskunnallisia ja kestävyysperiaatteen mukaisia perusteita. |
II MUUTOSEHDOTUKSET
Muutosehdotus 1
Johdanto-osan 5 kappale
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
Tiettyjä yhteensovittamista koskevia säännöksiä olisi otettava käyttöön myös vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla tehtävien käyttöoikeusurakoiden ja palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten osalta, koska kansalliset viranomaiset voivat vaikuttaa näillä aloilla toimivien yksikköjen toimintaan ja koska on tarpeen ottaa huomioon, että markkinat, joilla kyseiset yksiköt toimivat, ovat luonteeltaan suljettuja, mikä johtuu jäsenvaltioiden myöntämistä erityis- tai yksinoikeuksista, jotka koskevat toimituksia kyseistä palvelua tarjoaviin verkkoihin, näiden verkkojen käyttöön antamista tai toimintaa. |
Perustelu
Näille aloille on jo annettu erityistä lainsäädäntöä.
Muutosehdotus 2
Johdanto-osan 6 kappale
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
Käyttöoikeussopimukset ovat rahallista vastiketta vastaan tehtyjä sopimuksia, jotka tehdään yhden tai useamman talouden toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen tai -yksikön välillä ja joiden tarkoituksena on urakoiden tai palvelujen hankinta, jolloin palvelun tarjoamisen vastikkeena on yleensä hankintasopimuksen kohteena olevien urakoiden tai palvelujen käyttöoikeus. Kyseisten urakoiden tai palvelujen toteuttamiseen sovelletaan erityisiä hankintaviranomaisen tai -yksikön määrittelemiä sitovia velvoitteita, jotka ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia. Sitä vastoin tiettyjä valtion asiakirjoja, kuten toimilupia ja muitalupia, joissa valtio tai viranomainen vahvistaa taloudellisen toiminnan harjoittamisedellytykset, ei pitäisi katsoa käyttöoikeussopimuksiksi. Sama koskee tiettyjä sopimuksia, jotka koskevat talouden toimijan oikeutta käyttää tiettyjä julkisia alueita tai varoja, kuten maanvuokraussopimuksia, jolloin valtio tai hankintaviranomainen tai -yksikkö vahvistaa vain yleiset ehdot alueiden tai varojen käytölle muttei hanki erityisiä urakoita eikä palveluja. |
Käyttöoikeussopimukset ovat rahallista vastiketta vastaan tehtyjä sopimuksia, jotka tehdään yhden tai useamman talouden toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen tai -yksikön välillä ja joiden tarkoituksena on urakoiden tai palvelujen hankinta, jolloin palvelun tarjoamisen vastikkeena on yleensä hankintasopimuksen kohteena olevien urakoiden tai palvelujen käyttöoikeus. yseisten urakoiden tai palvelujen toteuttamiseen sovelletaan erityisiä hankintaviranomaisen tai -yksikön määrittelemiä , . Sitä vastoin tiettyjä valtion asiakirjoja, kuten toimilupia ja muita lupia, joissa valtio tai viranomainen vahvistaa taloudellisen toiminnan harjoittamisedellytykset , ei pitäisi katsoa käyttöoikeussopimuksiksi. Sama koskee tiettyjä sopimuksia, jotka koskevat talouden toimijan oikeutta käyttää tiettyjä julkisia alueita tai varoja, kuten maanvuokraussopimuksia, jolloin valtio tai hankintaviranomainen tai -yksikkö vahvistaa vain yleiset ehdot alueiden tai varojen käytölle muttei hanki erityisiä urakoita eikä palveluja. |
Perustelu
On selkeytettävä rajanvetoa 1) luvan, 2) sellaisen rajoitetun luvan, jossa hankintaviranomainen antaa käyttöoikeuden, sekä 3) käyttöoikeussopimuksen välillä.
Luvassa voidaan asettaa tietyt ehdot tavalle, jolla toiminta tapahtuu. Sen lisäksi on kuitenkin myös lupia, joissa rajoitetaan itse tiettyjä toimia. Silloin puhutaan toimiluvasta tai rajoitetusta luvasta. Tämä tehdään yleensä yleiseen järjestykseen, kansanterveyteen ja/tai turvallisuuteen liittyvistä syistä. Esimerkkeinä voidaan mainita prostituutiolle, hotelli- ja ravintolatoiminnalle tai kasinotoiminnalle myönnettävät toimiluvat.
Käyttöoikeussopimuksella on yhtymäkohtia tällaisiin toimilupiin. Tärkeimpänä erona on, että kun kyseessä on käyttöoikeussopimus, toiminnan toteutuminen on hankintaviranomaisen kannalta olennaisen tärkeää. Tämän vuoksi käyttöoikeussopimuksen tapauksessa toiminnan toteuttaminen on oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoista. Mikäli käyttöoikeussopimuksen kohteena olevan toiminnan toteuttaminen on oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoista, voidaan puhua ”vastikkeellisuudesta”. Tätä kriteeriä käytetään myös julkisten hankintojen määritelmässä.
Tärkeää on, että hankintaviranomaiset ja jäsenvaltiot ovat vapaita valitsemaan välineen, jolla ne haluavat toteuttaa tehtävänsä. Luvat, toimiluvat ja rajoitetut luvat on jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Ei ole toivottavaa, että tällaisten lupien myöntämiseen sovellettaisiin avoimuus- tai tarjouskilpailuvelvoitteita. Kansallisen ja hajautetun lainsäädännön on oltava lähtökohtana sen määräämiselle, kenelle lupa myönnetään. Johdanto-osan 6 kappaleen perusteella näyttää siltä, että komissio on asiasta samaa mieltä.
Käyttöoikeussopimuksen määritelmä viittaa tosin sopimusmuotoon, mutta siihen liittyvät kriteerit selitetään toiminnallisesti. Tämän vuoksi voi käydä niin, että lupa luokitellaan kuitenkin käyttöoikeussopimukseksi. Siksi (käyttöoikeus)toimiluvan ja käyttöoikeussopimuksen välinen ero on tehtävä selvemmäksi johdanto-osassa ja käyttöoikeussopimuksen määritelmässä.
Käyttöoikeussopimukset on erotettava selvästi viranomaisten tehtävistä, kuten hyväksymisten ja lupien antamisesta.
Muutosehdotus 3
Johdanto-osan 9 kappale
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
Erityis- tai yksinoikeuksien käsitteellä on keskeinen merkitys tämän direktiivin soveltamisalan määrittämisessä, koska direktiivin säännöksiä sovelletaan sellaisiin yksikköihin, jotka eivät ole 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuja hankintayksikköjä tai julkisia yrityksiä, vain siinä määrin kuin nämä harjoittavat jotakin direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa tällaisten oikeuksien perusteella. Sen vuoksi on aiheellista selventää, että oikeudet, jotka on myönnetty puolueettomiin perusteisiin perustuvalla menettelyllä ja ennen kaikkea unionin lainsäädännön mukaisesti ja joiden riittävä julkisuus on varmistettu, eivät oletässä direktiivissä tarkoitettuja erityis- tai yksinoikeuksia. Tähän lainsäädäntöön olisi sisällyttävä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/30/EY (1), sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/92/EY (2), yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY (3), hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 20 päivänä toukokuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY (4) ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23 päivänä lokakuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 (5). Koska julkinen toiminta on yhä monimuotoisempaa, on tarpeen määritellä selvemmin itse hankinnan käsite. Käyttöoikeussopimuksia koskevissa unionin säännöissä viitataan urakoiden tai palvelujen hankintaan kyseisten urakoiden tai palvelujen käytöstä koostuvaa vastiketta vastaan. Hankinnan käsite olisi ymmärrettävä laajasti hyötyjen saamisena kyseisistä rakennusurakoista tai palveluista, jolloin hankinta ei aina edellytä omistusoikeuden siirtoa hankintaviranomaisille tai -yksiköille. Lisäksi pelkkä toiminnan rahoittaminen, johon liittyy usein velvollisuus korvata saadut määrät, jollei niitä käytetä aiottuihin tarkoituksiin, ei yleensä kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. |
Erityis- tai yksinoikeuksien käsitteellä on keskeinen merkitys tämän direktiivin soveltamisalan määrittämisessä, koska direktiivin säännöksiä sovelletaan sellaisiin yksikköihin, jotka eivät ole 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuja hankintayksikköjä tai julkisia yrityksiä, vain siinä määrin kuin nämä harjoittavat jotakin direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa tällaisten oikeuksien perusteella. Sen vuoksi on aiheellista selventää, että oikeudet, jotka on myönnetty puolueettomiin perusteisiin perustuvalla menettelyllä ja ennen kaikkea unionin lainsäädännön mukaisesti ja joiden riittävä julkisuus on varmistettu, eivät oletässä direktiivissä tarkoitettuja erityis- tai yksinoikeuksia. Tähän lainsäädäntöön olisi sisällyttävä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/30/EY (1), sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/92/EY (2), yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY (3), hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 20 päivänä toukokuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY (4) ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23 päivänä lokakuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 (5). Koska julkinen toiminta on yhä monimuotoisempaa, on tarpeen määritellä selvemmin itse hankinnan käsite. Käyttöoikeussopimuksia koskevissa unionin säännöissä viitataan urakoiden tai palvelujen hankintaan kyseisten urakoiden tai palvelujen käytöstä koostuvaa vastiketta vastaan. Hankinnan käsite olisi ymmärrettävä laajasti hyötyjen saamisena kyseisistä rakennusurakoista tai palveluista, jolloin hankinta ei aina edellytä omistusoikeuden siirtoa hankintaviranomaisille tai -yksiköille. Lisäksi pelkkä toiminnan rahoittaminen, johon liittyy usein velvollisuus korvata saadut määrät, jollei niitä käytetä aiottuihin tarkoituksiin, ei yleensä kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. |
Perustelu
Muutosehdotuksen tarkoituksena on soveltaa yksiselitteisesti samaa perusperiaatetta kuin direktiivissä 2004/17/EY tehdään tiettyjen alojen hankintamenettelyjen osalta. Kyseisen direktiivin johdanto-osan 25 kappaleen mukaan ”[y]ksin- tai erityisoikeuksina ei voida – – pitää oikeuksia, käyttöoikeussopimukset mukaan lukien, jotka jäsenvaltio myöntää puolueettomin, oikeasuhteisin ja syrjimättömin perustein rajoitetulle määrälle yrityksiä ja joista kaikkien halukkaiden nämä perusteet täyttävien osapuolten on mahdollisuus päästä osallisiksi”. Periaatetta ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa luettelemalla Euroopan unionin säädöksiä, sillä tämä voi vaikuttaa kategoriselta ja antaa näin ollen sellaisen kuvan, että yksittäisten jäsenvaltioiden säädökset on suljettu pois, vaikka niissä noudatetaan samoja puolueettomia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä perusteita.
Muutosehdotus 4
Johdanto-osan 10 kappale
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
On myös osoittautunut tarpeelliseksi selventää, mitä yksittäisellä hankinnalla tarkoitetaan, koska kaikkien yksittäistä hankintaa varten tehtyjen käyttöoikeussopimusten yhteenlaskettu arvo on otettava huomioon käytettäessä tässädirektiivissä säädettyjä kynnysarvoja ja koska yksittäistä hankintaa on käsiteltävä ilmoituksessa kokonaisuutena, joka on mahdollisesti jaettu osiin. Yksittäisen hankinnan käsite kattaa kaikki tavarat, rakennusurakat ja palvelut, jotka tarvitaan tietyn hankkeen toteuttamiseksi. Yksittäisen hankkeen olemassaolosta voi olla osoituksena muun muassa se, että hankintaviranomainen suorittaa yleisen ennakkosuunnittelun ja varsinaisen suunnittelun tai että erilaiset hankitut osat palvelevat yhtä taloudellista ja teknistä tarkoitusta tai että ne liittyvät muulla tavoin loogisesti toisiinsa. |
Perustelu
Käyttöoikeussopimuksen valmistelu ja toteutus voi kestää vuosia. On todennäköistä, että hankintaviranomaisen on suunnitteluvaiheessa pyydettävä monenlaisia ulkopuolisia raportteja. Nämä raportit olisi määritelmän mukaan laskettava mukaan, kun määritellään käyttöoikeussopimuksen arvo. Tämä ei ole loogista. Toimeksiantoja, jotka ovat luonteeltaan erilaisia ja jotka annetaan toisen osapuolen tehtäväksi, ei pitäisi laskea osaksi käyttöoikeussopimuksen arvoa. Mikäli nämä toimeksiannot ylittävät tietyn arvon, ne on teetettävä hankintadirektiiviin perustuen ja kyseisen direktiivin mukaisesti.
Tämä on myös niiden näkemysten mukaista, joita komitea on aiemmissa lausunnoissaan esittänyt hankintasopimusten ei-perusteettomasta yhdistelystä.
Katso muutosehdotus 14.
Muutosehdotus 5
Johdanto-osan 11 kappale
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
Jotta varmistettaisiin markkinoiden todellinen avaaminen ja käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevien sääntöjen tasapuolinen soveltaminen vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla, asianomaiset yksiköt olisi määritettävä muulla tavoin kuin niiden oikeudellisen aseman perusteella. Sen vuoksi olisi varmistettava, että julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla toimivien hankintayksikköjen yhdenvertaista kohtelua ei vaaranneta. Lisäksi olisi varmistettava perussopimuksen 345 artiklan mukaisesti, ettei jäsenvaltioissa voimassa oleviin omistusoikeusjärjestelmiin puututa. |
Jotta varmistettaisiin markkinoiden todellinen avaaminen ja käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevien sääntöjen tasapuolinen soveltaminen energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla, asianomaiset yksiköt olisi määritettävä muulla tavoin kuin niiden oikeudellisen aseman perusteella. Sen vuoksi olisi varmistettava, että julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla toimivien hankintayksikköjen yhdenvertaista kohtelua ei vaaranneta. Lisäksi olisi varmistettava perussopimuksen 345 artiklan mukaisesti, ettei jäsenvaltioissa voimassa oleviin omistusoikeusjärjestelmiin puututa. |
Perustelu
Euroopan parlamentti ilmaisee vesialaa koskevan yksiselitteisen tahtonsa 14. tammikuuta 2004, 10. maaliskuuta 2004 ja 31. toukokuuta 2006 antamissaan päätöslauselmissa. Niiden mukaan Euroopan parlamentti ei pyri vapauttamaan vesialaa kilpailulle, vaan ohjaa vesialaa nykyaikaistamisen tielle, jolla talouden periaatteet, laatu- ja ympäristöstandardit ja vaadittava tehokkuus ovat sopusoinnussa. Siksi ei tarvita enää lisää säätelyä horisontaalisen tason säädöksin.
Muutosehdotus 6
Uusi johdanto-osan kappale 13 kappaleen jälkeen
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||
|
|
|
Perustelu
Paikallisviranomaisten välisen yhteistyön muodot (vastuualueiden jako sopimuspohjaisesti tai institutionaalisesti kuntien välillä) eivät voi kuulua sisämarkkinalainsäädännön soveltamisalaan.
Muutosehdotus 7
Johdanto-osan 20 kappale
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
Arviointi, jonka komissio on laatinut niin kutsutuista ensisijaisista ja muista kuin ensisijaisista palveluista (”A-palveluista” ja ”B-palveluista”), on osoittanut, että enää ei ole aiheellista rajoittaa hankintalainsäädännön täysimittaista soveltamista rajattuun ryhmään palveluja. Tämän vuoksi tätä direktiiviä olisi sovellettava vain sellaisiin palveluihin (esimerkiksi ateriapalveluihin ja vedenjakelupalveluihin), joista on osoitettu, että niillä voidaan käydä kauppaa rajojen yli. |
Perustelu
Palvelujen periaatteellinen erotteleminen ensisijaisiin ja muihin kuin ensisijaisiin palveluihin ja vastaavasti hankintaoikeudellinen erottelu ns. etuoikeutettuihin ”B-palveluihin” tulee säilyttää sellaisenaan. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on tuskin mitään merkitystä sisämarkkinoilla, ja ne tuotetaan pääsääntöisesti paikallisesti. Vesi on elintärkeä hyödyke. Vesialalla on toimittava erityisen hienovaraisesti ja sillä on kiinnitettävä huomiota ekologisiin ja hygieenisiin näkökohtiin. Myös palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2006/123/EY 17 artiklan nojalla tulisi vesipalvelut jättää käyttöoikeussopimuksia koskevan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Muutosehdotus 8
Johdanto-osan 22 kappale
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa järjestää palvelujen suorittajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän direktiivin säännöt eivät estä jäsenvaltioita soveltamasta palvelujen suorittajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita, kuten niitä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin neuvoston sosiaalisen suojelun komitean vapaaehtoisessa eurooppalaisessa sosiaalipalvelujen laatukehyksessä. Jäsenvaltiot ja/tai viranomaiset voivat yhä vapaasti tarjota näitä palveluja itse tai järjestää sosiaalipalvelut tavalla, johon ei liity käyttöoikeussopimusten tekoa,kuten pelkästään rahoittamalla näitä palveluja tai myöntämällä toimilupia tai muita lupia kaikille talouden toimijoille, jotka täyttävät hankintaviranomaisen tai -yksikön ennakolta vahvistamat edellytykset, ilman rajoituksia tai kiintiöitä, jos tällaisella järjestelmällä varmistetaan riittävä mainostaminen ja siinä noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. |
Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa järjestää palvelujen suorittajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän direktiivin säännöt eivät estä jäsenvaltioita soveltamasta palvelujen suorittajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita, kuten niitä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin neuvoston sosiaalisen suojelun komitean vapaaehtoisessa eurooppalaisessa sosiaalipalvelujen laatukehyksessä. Jäsenvaltiot ja/tai viranomaiset voivat yhä vapaasti tarjota näitä palveluja itse tai järjestää sosiaalipalvelut tavalla, johon ei liity käyttöoikeussopimusten tekoa,kuten pelkästään rahoittamalla näitä palveluja tai myöntämällä toimilupia tai muita lupia kaikille talouden toimijoille, jotka täyttävät hankintaviranomaisen tai -yksikön ennakolta vahvistamat edellytykset, jos tällaisella järjestelmällä varmistetaan riittävä mainostaminen ja siinä noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. |
Perustelu
Komitea ehdottaa, että tämä kohta poistetaan.
On olemassa tiettyjä toimia säänteleviä ja lukumäärältään rajattuja käyttölupia, joista ei ole toivottavaa järjestää tarjouskilpailua. Kyse on toiminnasta, jota ei suoriteta kyseistä viranomaista varten tai yleisen edun vuoksi, vaan joita viranomaiset nimenomaan pitävät mahdollisesti haitallisina ja joita siksi on säänneltävä. Esimerkkinä voidaan mainita prostituutiolle myönnetty toimilupa. Määrältään rajoitettuun lupatyyppiin ei näin automaattisesti pitäisi sisältyä avointa myöntämismenettelyä.
Katso myös muutosehdotus 4.
Muutosehdotus 9
Johdanto-osan 25 kappale
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
Avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi käyttöoikeussopimusten tekoperusteiden olisi aina oltava eräiden yleisten vaatimusten mukaisia. Perusteet olisi ilmoitettava ennakolta mahdollisille tarjoajille, niiden olisi liityttävä sopimuksen kohteeseen ja ne eivät saisi antaa hankintaviranomaiselle tai -yksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus, ja niihin olisi liitettävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Noudattaakseen kyseisiä vaatimuksia ja parantaakseen samalla oikeusvarmuutta jäsenvaltiot voivat säätää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteen käyttämisestä. |
Avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi käyttöoikeussopimusten tekoperusteiden olisi aina oltava eräiden yleisten vaatimusten mukaisia. Perusteet olisi ilmoitettava ennakolta mahdollisille tarjoajille. Niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus, ja niihin olisi liitettävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Noudattaakseen kyseisiä vaatimuksia ja parantaakseen samalla oikeusvarmuutta jäsenvaltiot voivat säätää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteen käyttämisestä. |
Perustelu
Katso muutosehdotukset 23 ja 28.
Muutosehdotus 10
1 artiklan uusi 3 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
1 artikla Kohde ja soveltamisala |
1 artikla Kohde ja soveltamisala |
|
… |
… |
|
|
|
Perustelu
Komitea katsoo, että direktiivin tulee koskea vain käyttöoikeussopimuksia, joilla on vaikutusta sisämarkkinoihin. Eurooppalaiset kynnysarvot alittavilla käyttöoikeussopimuksilla ei ole ”rajatylittävää merkitystä”, joten sisämarkkinat eivät ole vaarassa. Tällä täydennyksellä turvataan hankintaviranomaisten toimintavapaus.
Muutosehdotus 11
2 artiklan 1 kohdan 7 alakohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
2 artikla Määritelmät |
2 artikla Määritelmät |
||||
|
1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan |
1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan |
||||
|
… |
… |
||||
|
|
Perustelu
On selkeytettävä rajanvetoa 1) luvan, 2) sellaisen rajoitetun luvan, jossa hankintaviranomainen antaa käyttöoikeuden, sekä 3) käyttöoikeussopimuksen välillä.
Luvassa voidaan asettaa tietyt ehdot tavalle, jolla toiminta tapahtuu. Sen lisäksi on kuitenkin myös lupia, joissa rajoitetaan itse tiettyjä toimia. Silloin puhutaan käyttöoikeudesta tai rajoitetusta luvasta. Tämä tehdään yleensä yleiseen järjestykseen, kansanterveyteen ja/tai turvallisuuteen liittyvistä syistä. Esimerkkeinä voidaan mainita prostituutiolle, hotelli- ja ravintolatoiminnalle tai kasinotoiminnalle myönnettävät toimiluvat.
Käyttöoikeussopimuksella on yhtymäkohtia tällaisiin toimilupiin. Tärkeimpänä erona on, että kun kyseessä on käyttöoikeussopimus, toiminnan toteutuminen on hankintaviranomaisen kannalta olennaisen tärkeää. Tämän vuoksi käyttöoikeussopimuksen tapauksessa toiminnan toteuttaminen on oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoista. Mikäli käyttöoikeussopimuksen kohteena olevan toiminnan toteuttaminen on oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoista, voidaan puhua ”vastikkeellisuudesta.” Tätä kriteeriä käytetään myös julkisten hankintojen määritelmässä.
Tärkeää on, että hankintaviranomaiset ja jäsenvaltiot ovat vapaita valitsemaan välineen, jolla ne haluavat toteuttaa tehtävänsä. Luvat, toimiluvat ja rajoitetut luvat on jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Ei ole toivottavaa, että tällaisten lupien myöntämiseen sovellettaisiin avoimuus- tai tarjouskilpailuvelvoitteita. Kansallisen ja hajautetun lainsäädännön on oltava lähtökohtana sen määräämiselle, kenelle lupa myönnetään. Johdanto-osan 6 kappaleen perusteella näyttää siltä, että komissio on asiasta samaa mieltä.
Käyttöoikeussopimuksen määritelmä viittaa tosin sopimusmuotoon, mutta siihen liittyvät kriteerit selitetään toiminnallisesti. Tämän vuoksi voi käydä niin, että lupa luokitellaan kuitenkin käyttöoikeussopimukseksi. Siksi (käyttöoikeus)toimiluvan ja käyttöoikeussopimuksen välinen ero on tehtävä selvemmäksi johdanto-osassa ja käyttöoikeussopimuksen määritelmässä.
Muutosehdotus 12
2 artiklan 2 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
2 artikla Määritelmät 2. Ensimmäisen kohdan 2, 4 ja 7 alakohdassa tarkoitettujen rakennusurakoiden tai palvelujen käyttöoikeus merkitsee olennaisen toiminnallisen riskin siirtymistä käyttöoikeussopimuksen saajalle. Käyttöoikeussopimuksen saajan katsotaan vastaavan olennaisesta toiminnallisesta riskistä silloin, kun käyttöoikeussopimuksen kohteena olevien urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjen investointien ja niistä aiheutuneiden kustannusten takaisin saamisesta ei ole varmuutta. … |
2 artikla Määritelmät 2. Ensimmäisen kohdan 2, 4 ja 7 alakohdassa tarkoitettujen rakennusurakoiden tai palvelujen käyttöoikeus merkitsee toiminnallisen riskin siirtymistä käyttöoikeussopimuksen saajalle. Käyttöoikeussopimuksen saajan katsotaan vastaavan toiminnallisesta riskistä silloin, kun käyttöoikeussopimuksen kohteena olevien urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjen investointien ja niistä aiheutuneiden kustannusten takaisin saamisesta ei ole varmuutta. … |
Perustelu
Käsite ”olennainen” on syytä poistaa toiminnallisen riskin yhteydestä. Merkittävän toiminnallisen riskin rajaaminen tai määritteleminen julkisessa hankinnassa aiheuttaa kunnallisessa käytännössä yleensä huomattavia ongelmia. Ehdotetussa direktiivissä esitetty ”olennaisen toiminnallisen riskin” määritelmä on paljon tarkempi kuin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, jossa taloudellinen riski määritellään väljemmin. Jopa liittymis- ja käyttöpakkoa vesihuollon alalla koskevassa asiassa (EU:n tuomioistuimen asiassa C-206/08 Wasser- und Abwasserzweckverband Gotha 10. syyskuuta 2009 antama tuomio – tuomion 72–76 kohdat) lähtökohtana on palveluja koskeva käyttöoikeussopimus, joka ei edellytä tarjouskilpailuvelvoitetta.
Muutosehdotus 13
5 artikla
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
5 artikla Kynnysarvot |
5 artikla Kynnysarvot |
||||
|
1. Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden arvo on vähintään 5 000 000 euroa: |
1. Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden arvo on vähintään 5 000 000 euroa: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
|||||
|
|
|
||||
|
|
|
||||
|
2. Muita palveluja kuin sosiaalipalveluja tai muita erityisiä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden arvo on vähintään 2 500 000 euroa mutta vähemmän kuin 5 000 000 euroa, on sovellettava velvollisuutta julkaista käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskeva ilmoitus 27 ja 28 artiklan mukaisesti. |
2. Muita palveluja kuin sosiaalipalveluja tai muita erityisiä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden arvo on vähintään 2 500 000 euroa mutta vähemmän kuin 5 000 000 euro, on sovellettava velvollisuutta julkaista käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskeva ilmoitus 27 ja 28 artiklan mukaisesti. |
||||
|
|
Perustelu
Käyttöoikeussopimukset voivat olla pitkäkestoisia, koska asianomaisen yrittäjän on voitava ansaita investointinsa takaisin. Pitkäaikaisten käyttöoikeussopimusten kohdalla 5 000 000 euron kynnysarvo sopimuksen kokonaisarvona on alhainen. Summa, jonka yrittäjä käyttöoikeussopimuksen perusteella vuosittain ansaitsee, on liian pieni, jotta se vaikuttaisi sisämarkkinoihin. Tämän vuoksi komitea suosittaa tekemään edellä kuvatun kaltaisen eron.
Muutosehdotus 14
6 artiklan 2 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
6 artikla Käyttöoikeussopimusten ennakoidun arvon laskentamenetelmät |
6 artikla Käyttöoikeussopimusten ennakoidun arvon laskentamenetelmät |
|
2. Käyttöoikeussopimuksen ennakoitu arvo on laskettava urakoiden tai palvelujen muodostaman kokonaisuuden arvona, vaikka ne olisi hankittu eri sopimuksilla, jos sopimukset kuuluvat yhteen hankkeeseen. Yksittäisen hankkeen olemassaolosta on osoituksena se, että hankintaviranomainen tai -yksikkö suorittaa yleisen ennakkosuunnittelun ja varsinaisen suunnittelun, että erilaiset hankitut osatekijät palvelevat yhtä taloudellista ja teknistä tarkoitusta tai että ne liittyvät muulla tavoin loogisesti toisiinsa. |
2. Käyttöoikeussopimuksen ennakoitu arvo on laskettava . . |
|
Jos hankintaviranomaisen tai -yksikön on määrä suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille palkintoja tai maksuja, se ottaa ne huomioon laskettaessa käyttöoikeussopimuksen ennakoitua arvoa. |
Jos hankintaviranomaisen tai -yksikön on määrä suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille palkintoja tai maksuja, se ottaa ne huomioon laskettaessa käyttöoikeussopimuksen ennakoitua arvoa. |
Perustelu
Katso muutosehdotus 8.
Muutosehdotus 15
8 artiklan 5 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
8 artikla Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen tekemiin käyttöoikeussopimuksiin sovellettavat poikkeukset |
8 artikla Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen tekemiin käyttöoikeussopimuksiin sovellettavat poikkeukset |
||||
|
5. Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka koskevat |
5. Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka koskevat |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
|
||||
|
|
|
||||
|
Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettu radio- ja televisiotoiminta käsittää minkä tahansa sähköisen verkon välityksellä tapahtuvan siirron ja levityksen. |
Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettu radio- ja televisiotoiminta käsittää minkä tahansa sähköisen verkon välityksellä tapahtuvan siirron ja levityksen. |
Perustelu
Muutos myötäilee johdanto-osan 11 kappaleeseen tehtyä muutosehdotusta 5.
Muutosehdotus 16
15 artiklan 1 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
15 artikla Viranomaisten väliset suhteet |
15 artikla Viranomaisten väliset suhteet |
||||
|
1. Käyttöoikeussopimus, jonka 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai -yksikkö tekee toisen oikeushenkilön kanssa, jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: |
1. Käyttöoikeussopimus, jonka 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai -yksikkö tekee toisen oikeushenkilön kanssa, jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
Edellä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun hankintaviranomaisen tai yksikön katsotaan käyttävän oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos sillä on ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. |
Edellä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun hankintaviranomaisen tai yksikön katsotaan käyttävän oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos sillä on ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. |
Muutosehdotus 17
15 artiklan 2 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
15 artikla Viranomaisten väliset suhteet 2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai yksikkö, tekee käyttöoikeussopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yksikön kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkinen käyttöoikeussopimus tehdään, ei ole yksityistä osakkuutta. |
15 artikla Viranomaisten väliset suhteet 2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai yksikkö, tekee käyttöoikeussopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkinen käyttöoikeussopimus tehdään, ei ole yksityistä osakkuutta. |
Perustelu
Viittauksen tulisi koskea vain sellaista yksityisen pääoman ”operatiivista” tai ”aktiivista” osakkuutta määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä, jolla voi olla vaikutusta määräysvallan alaisen oikeushenkilön johdon toiminnallisiin päätöksiin. Näin on tarkoitus mahdollistaa se, että määräysvallan alaisiin oikeushenkilöihin voidaan tehdä puhtaita pääomasijoituksia, esimerkiksi äänivallattomia osakkuuksia, ilman että vahingoitetaan yrityksen sisäisiä järjestelyjä tai julkisen sektorin sisäistä yhteistyötä. Komissio on itse käyttänyt tämänsuuntaisia perusteluja 5. helmikuuta 2008 julkaisemassaan tiedonannossa julkisen ja yksityisen sektorin rakenteellisista kumppanuuksista. Puhtaat pääomasijoitukset on hyväksyttävä, jotta alueviranomaisten on mahdollista turvata palvelutarjonta kansalaisille kohtuuhintaan.
Muutosehdotus 18
15 artiklan 3 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
15 artikla Viranomaisten väliset suhteet |
15 artikla Viranomaisten väliset suhteet |
||||
|
3. Edellä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai -yksikkö, joka ei käytä oikeushenkilössä 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä käyttöoikeussopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, jossa se käyttää määräysvaltaa yhdessä muiden hankintaviranomaisten tai -yksikköjen kanssa, soveltamatta tämän direktiivin säännöksiä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: |
3. Edellä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai -yksikkö, joka ei käytä oikeushenkilössä 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä käyttöoikeussopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, jossa se käyttää määräysvaltaa yhdessä muiden hankintaviranomaisten tai -yksikköjen kanssa, soveltamatta tämän direktiivin säännöksiä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
… |
… |
Perustelu
Muutos myötäilee 15 artiklan 1 kohtaan tehtyä muutosehdotusta 16.
Muutosehdotus 19
15 artiklan 4 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
15 artikla Viranomaisten väliset suhteet |
15 artikla Viranomaisten väliset suhteet |
||||
|
4. Kahden tai useamman 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun hankintaviranomaisen tai -yksikön välillä tehtyä sopimusta ei katsota tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetuksi käyttöoikeussopimukseksi, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: |
4. Kahden tai useamman 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun hankintaviranomaisen tai -yksikön välillä tehtyä sopimusta ei katsota tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetuksi käyttöoikeussopimukseksi, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
Perustelu
Hankintaviranomaisten välillä tehdyt käyttöoikeussopimukset (verovarojen vastuullisen käytön puitteissa) tulisi jättää täysin hankintasäännösten soveltamisalan ulkopuolelle, mikäli c–e alakohdassa mainitut ehdot täyttyvät.
Hankintaviranomaisten tulee voida tehdä yhteistyötä myös aloilla, jotka eivät suoraan koske julkisia palveluita. Tällä voidaan tarkoittaa yhteistyötä prosesseissa, jotka helpottavat ja tukevat viranomaisten toimintaa: esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka, asuminen, ostot ja ateriapalvelut.
Tämänkaltainen hankintaviranomaisten välinen yhteistyö ei aina ole rinnastettavissa yhteistyösopimukseen. Suuret viranomaiset voivat joskus suorittaa toimia pienempien viranomaisten hyväksi. Siksi on toivottavaa, että hankintaviranomainen voi tehdä käyttöoikeussopimuksen toisen hankintaviranomaisen puolesta. Näin julkisia varoja voidaan käyttää säästeliäästi.
EU:n tuomioistuin ei ole sanonut, että liikevaihdon perusteella mitattuna enintään 10 prosenttia hankintaviranomaisten toiminnasta saa tapahtua avoimilla markkinoilla. Sallitun osuuden tulee riippua toiminnan lajista ja muista asiaankuuluvista seikoista. On tärkeää, ettei kaikenlainen yksityinen osakkuus sulje pois poikkeuksen soveltamismahdollisuutta. Vain aktiivisen yksityisen osakkuuden tulee johtaa tarjouskilpailuvelvoitteen soveltamiseen, toisin sanoen silloin, kun osakkeenomistaja on markkinoilla toimiva yksityisyritys.
Muutosehdotus 20
15 artiklan 5 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
15 artikla Viranomaisten väliset suhteet |
15 artikla Viranomaisten väliset suhteet |
|
5. Edellä 1–4 kohdassa tarkoitettu yksityisten osakkuuksien poissaolo on todennettava käyttöoikeussopimusta tai sopimusta tehtäessä. |
|
|
Tässä artiklassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta siitä alkaen, kun yksityisiä osakkuuksia tulee mukaan, jolloin voimassa olevat käyttöoikeussopimukset on avattava kilpailulle tavanomaisilla käyttöoikeussopimusten tekomenettelyillä. |
Perustelu
Kun tavoitteena on käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen, on vältettävä liiallisuuksiin meneviä selityksiä oikeudellisissa teksteissä, sillä ne eivät lisää oikeusvarmuutta ja menevät Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä pidemmälle.
Muutosehdotus 21
26 artiklan 3 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
26 artikla Käyttöoikeussopimuksia koskevat ilmoitukset |
26 artikla Käyttöoikeussopimuksia koskevat ilmoitukset |
|
3. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen, jotka haluavat tehdä sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen, on ilmoitettava aikomuksestaan tehdä käyttöoikeussopimus julkaisemalla ennakkoilmoitus mahdollisimman pian varainhoitovuoden alkamisen jälkeen. Kyseisissä ilmoituksissa on oltava liitteen XIII mukaiset tiedot. |
|
Perustelu
Sosiaalipalveluilla on hyvin vähäistä tai ei lainkaan merkitystä sisämarkkinoiden kannalta, ja ne toteutetaan yleensä paikallisesti. Ilmoitusvelvollisuudet asettavat tällä alalla hankintayksiköille suhteettoman taakan. Etenkään sosiaalipalvelujen alalla ei tulisi tiukentaa säännöksiä, kun uudistuksen päätavoitteena on julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön yksinkertaistaminen.
Muutosehdotus 22
35 artikla
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||||||
|
35 artikla Menettelytakeet |
35 artikla Menettelytakeet |
||||||||
|
1. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on sisällytettävä hankintailmoitukseen, tarjouspyyntöön tai käyttöoikeussopimukseen liittyviin asiakirjoihin käyttöoikeussopimuksen kuvaus, sopimuksen tekoperusteet ja vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä. Näiden tietojen on mahdollistettava käyttöoikeussopimuksen luonteen ja soveltamisalan yksilöinti, jotta talouden toimijat voivat tehdä päätöksen siitä, pyytävätkö ne saada osallistua käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn. Kuvausta, sopimuksen tekoperusteita ja vähimmäisvaatimuksia ei saa muuttaa neuvottelujen aikana. |
1. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on sisällytettävä hankintailmoitukseen, tarjouspyyntöön tai käyttöoikeussopimukseen liittyviin asiakirjoihin käyttöoikeussopimuksen kuvaus, sopimuksen tekoperusteet ja vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä. Näiden tietojen on mahdollistettava käyttöoikeussopimuksen luonteen ja soveltamisalan yksilöinti, jotta talouden toimijat voivat tehdä päätöksen siitä, pyytävätkö ne saada osallistua käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn. |
||||||||
|
|
|||||||||
|
|
|
||||||||
|
|
|
Perustelu
Hankintaviranomainen saattaa haluta tehdä tarjottavaan toimeksiantoon muutoksia tai mukautuksia menettelyn aikana tarjoajien esittämien kysymysten tai huomautusten johdosta. Neuvottelut tai keskustelukierrokset antavat hankintaviranomaiselle mahdollisuuden sovittaa kysyntä ja tarjonta paremmin toisiinsa. Vähimmäisvaatimuksia ja sopimuksen tekoperusteita on siksi oltava mahdollista osittain muuttaa neuvottelujen tai keskustelukierrosten aikana esiin tulleiden uusien ajatusten pohjalta. Muutoin sopimuksentekomenettely menettää merkityksensä.
Nykyisin hankintamenettely on keskeytettävä ja tarjouskilpailu järjestettävä uudelleen, jos hankintasopimukseen tehdään olennainen muutos. Komitea kehottaa siksi luomaan hankintaviranomaisille yksinkertaisen keinon muuttaa tarvittaessa käyttöoikeussopimusta esimerkiksi virallisella oikaisulla, jonka johdosta tarjousten jättämisen määräaikaa pidennettäisiin hieman.
Muutosehdotus 23
36 artiklan 1 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
36 artikla Ehdokkaiden valinta ja laadullinen arviointi |
36 artikla Ehdokkaiden valinta ja laadullinen arviointi |
||||
|
1. Hankintaviranomaisten on määritettävä käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa osallistumisedellytykset, jotka liittyvät |
1. Hankintaviranomaisten on määritettävä käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa osallistumisedellytykset, jotka liittyvät |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
Hankintaviranomaisten on rajattava osallistumisedellytykset niihin, joiden perusteella voidaan asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaan tai tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen kapasiteetti sekä sen tekninen ja ammatillinen pätevyys mahdollistavat tehtävän käyttöoikeussopimuksen toteutuksen. Kaikkien vaatimusten on liityttävä ja oltava ehdottomasti oikeassa suhteessa sopimuksen kohteeseen, kun otetaan huomioon tarve varmistaa todellinen kilpailu. |
Hankintaviranomaisten on rajattava osallistumisedellytykset niihin, joiden perusteella voidaan asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaan tai tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen kapasiteetti sekä sen tekninen ja ammatillinen pätevyys mahdollistavat tehtävän käyttöoikeussopimuksen toteutuksen. |
||||
|
Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on ilmoitettava käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa myös viitetiedot, jotka on esitettävä näyttönä talouden toimijan kapasiteetista. Kyseisiin viitetietoihin liittyvien vaatimusten on oltava syrjimättömiä ja oikeassa suhteessa käyttöoikeussopimuksen kohteeseen. |
Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on ilmoitettava käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa myös viitetiedot, jotka on esitettävä näyttönä talouden toimijan kapasiteetista. Kyseisiin viitetietoihin liittyvien vaatimusten on oltava syrjimättömiä ja oikeassa suhteessa käyttöoikeussopimuksen kohteeseen. |
Perustelu
Katso muutosehdotukset 2 ja 28.
Muutosehdotus 24
36 artiklan 7 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
36 artikla Ehdokkaiden valinta ja laadullinen arviointi 7. Jäsenvaltiot voivat määrätä, että hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat sulkea talouden toimijan pois käyttöoikeussopimuksen tekomenettelystä, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: |
36 artikla Ehdokkaiden valinta ja laadullinen arviointi 7. voivat määrätä, että hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat sulkea talouden toimijan pois käyttöoikeussopimuksen tekomenettelystä, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: |
|
… |
… |
Perustelu
Komitea pitää tätä hankintaviranomaisten toimivaltaan kuuluvana asiana.
Muutosehdotus 25
38 artiklan uusi 3 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
38 artikla Käyttöoikeussopimusta koskevien hakemusten esittämisen määräajat |
38 artikla Käyttöoikeussopimusta koskevien hakemusten esittämisen määräajat |
|
… |
… |
|
|
|
Perustelu
Tiettyihin käyttöoikeussopimuksiin ei kohdistu paljoakaan kiinnostusta. On tarpeetonta käydä läpi koko menettelyä, jos vain yksi osapuoli on ollut kiinnostunut. Lisäksi vapaa neuvottelu voi tällaisessa tilanteessa johtaa hankintaviranomaisen kannalta edullisempaan tulokseen.
Muutosehdotus 26
39 artiklan 2 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
39 artikla Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet |
39 artikla Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet |
|
2. Näiden tekoperusteiden on liityttävä käyttöoikeussopimuksen kohteeseen, eivätkä ne saa antaa hankintaviranomaiselle tai -yksikölle rajatonta valinnanvapautta. |
|
|
Perusteilla on varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus, ja niitä on täydennettävä vaatimuksilla, jotka mahdollistavat tarjoajien esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on tarjoajien toimittamien tietojen ja näytön perusteella tarkistettava tosiasiallisesti, täyttävätkö tarjoukset käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet. |
Perustelu
Tämä säännös on tarpeeton. Se ei tuota lisäarvoa ja on syytä poistaa tavoitellun yksinkertaistamisen nimissä. Sisältö on jo primäärioikeuden periaatteissa.
Muutosehdotus 27
39 artiklan 4 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
39 artikla Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet 4. Jäsenvaltiot voivat määrätä, että hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on tehtävä käyttöoikeussopimukset käyttäen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta, joka on 2 kohdan mukainen. Näitä perusteita voivat hinnan tai kustannusten lisäksi olla mitkä tahansa seuraavista: |
39 artikla Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet 4. Jäsenvaltiot voivat määrätä, että hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on tehtävä käyttöoikeussopimukset käyttäen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta, joka on 2 kohdan mukainen. Näitä perusteita voivat hinnan tai kustannusten lisäksi olla mitkä tahansa seuraavista: |
Perustelu
Komitea pitää toivottavana, että alimman hinnan peruste säilytetään. Nykyisessä kuvauksessa on epäselvää, onko tämä mahdollista. ”Alimman hinnan” perusteen yhteydessäkin laatu voi olla yhtenä tekijänä asetettaessa esimerkiksi vähimmäisvaatimuksia. Hankintaviranomaisten on voitava tehdä tässä oma valintansa. Hankintaviranomaisten on usein täytettävä myös kustannussäästötavoite, mikä on otettava huomioon sopimuksentekoperusteita valittaessa.
Muutosehdotus 28
39 artiklan 4 kohdan a alakohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
39 artikla Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet |
39 artikla Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet |
||||
|
4. … |
4. … |
||||
|
|
||||
|
… |
… |
Perustelu
Eräät hankintaviranomaiset haluavat asettaa yhteiskunnallisia perusteita hankintasopimuksilleen ja käyttöoikeussopimuksilleen. Yhteiskunnallisia perusteita ei nyt yleensä voi ottaa huomioon arvioinnissa, koska näillä yhteiskunnallisilla perusteilla ei ole riittävän suoraa yhteyttä sopimukseen. Tästä syystä maininta lisättiin julkisia hankintoja koskevaan direktiiviin. Komitea suosittaa, että käyttöoikeussopimuksia koskevaan direktiiviin lisätään nimenomainen maininta siitä, että yhteiskunnallisten perusteiden asettaminen on mahdollista. Näin niille hankintaviranomaisille, jotka näin haluavat tehdä, annetaan mahdollisuus yhteiskunnallisten perusteiden asettamiseen. Johdanto-osan 29 kappaleessa viitataan sosiaalisiin näkökohtiin, mutta niitä ei kuitenkaan mainita kyseisessä artiklassa.
Katso myös muutosehdotukset 2 ja 25.
Muutosehdotus 29
40 artiklan 3 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
40 artikla Elinkaarikustannukset |
40 artikla Elinkaarikustannukset |
|
3. Siinä tapauksessa, että elinkaarikustannusten laskemiseen hyväksytään yhteinen menetelmä unionin säädöksellä, mukaan lukien alakohtaisen lainsäädännön nojalla annettavat delegoidut säännökset, sitä on sovellettava silloin, kun elinkaarikustannukset sisältyvät 39 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin käyttöoikeussopimuksen tekoperusteisiin. |
|
|
Liitteessä II on luettelo tällaisista säädöksistä ja delegoiduista säädöksistä. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti kyseisen luettelon päivittämiseksi, kun tällaiset muutokset osoittautuvat tarpeellisiksi uuden lainsäädännön antamisen tai edellä tarkoitetun lainsäädännön kumoamisen tai muuttamisen perusteella. |
Perustelu
On tervetullutta, että komissio kannustaa hankintaviranomaisia ottamaan elinkaarikustannukset huomioon käyttöoikeussopimusten tekemisessä. Edellä mainittu velvoite menee kuitenkin liian pitkälle, sillä siinä viitataan tulevaan laskentamenetelmään, jota ei vielä ole olemassa. Oikeudellinen velvollisuus soveltaa menetelmää, jota ei vielä ole olemassa, on hylättävä ennalta arvaamattomuuden vuoksi.
Muutosehdotus 30
42 artiklan 4 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
42 artikla Käyttöoikeussopimusten muuttaminen niiden voimassaoloaikana 4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 5 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 5 prosenttia alkuperäisen sopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta sopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella. |
42 artikla Käyttöoikeussopimusten muuttaminen niiden voimassaoloaikana 4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 5 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin prosenttia alkuperäisen sopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta sopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella. |
Perustelu
Komitea kehottaa korottamaan sallittuja muutoksia koskevaa prosenttilukua. On näet otettava huomioon se tosiseikka, että käyttöoikeussopimusten kesto on yleensä pidempi kuin julkisten hankintojen.
Muutosehdotus 31
Liite III, 3 kohta
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
LIITE III 4 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN HANKINTAYKSIKKÖJEN HARJOITTAMA TOIMINTA Hankintayksikköjen tekemiä käyttöoikeussopimuksia koskevia tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan seuraaviin toimintoihin: |
LIITE III 4 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN HANKINTAYKSIKKÖJEN HARJOITTAMA TOIMINTA Hankintayksikköjen tekemiä käyttöoikeussopimuksia koskevia tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan seuraaviin toimintoihin: |
||||
|
… |
… |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
Tätä direktiiviä sovelletaan myös käyttöoikeussopimuksiin, jotka edellä tarkoitettua toimintaa harjoittavat yksiköt tekevät tai järjestävät ja jotka liittyvät johonkin seuraavista: |
|||||
|
|
||||
|
|
||||
|
Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetun hankintayksikön suorittamaa juomaveden toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 alakohdassa tarkoitettuna toimintana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: |
|||||
|
|
||||
|
|
Perustelu
Muutos myötäilee muutosehdotuksia 1, 5 ja 15.
Muutosehdotus 32
Liite IV, otsikko
|
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Perustelu
Komitea kehottaa pitämään menettelyt joustavina ja kehottaa siksi antamaan mahdollisuuden myös siihen, että kyseiset tiedot voidaan ennakkoilmoituksen lisäksi ilmoittaa käyttöoikeussopimusasiakirjassa. Käytäntö on opettanut, että näissä asiakirjoissa tarvitaan tietoa, joka voidaan paremmin antaa käyttöoikeussopimusta koskevassa asiakirjassa. Avoimuus on turvattu, sillä käyttöoikeussopimusta koskeva asiakirja on lähetettävä ennakolta kaikille asiasta kiinnostuneille osapuolille.
Bryssel 19. heinäkuuta 2012
Alueiden komitean puheenjohtaja
Mercedes BRESSO
(1) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 1.
(2) EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20.
(3) EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14.
(4) EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.
(5) EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1.
(6) Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24 päivänä syyskuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.
(7) EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3.