13.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 277/171

—

pitää tervetulleena sitä, että komissio on asettanut yhteisötalouden ja sosiaalisen innovoinnin keskeiselle sijalle Eurooppa 2020 -strategiansa Innovaatiounioni-lippulaivahankkeessa, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisessa foorumissa ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa.

—

on samaa mieltä siitä, että yritysten yhteiskuntavastuun strateginen tarkastelu on entistä tärkeämpää yritysten kilpailukyvyn kannalta. Siitä voi olla etua riskinhallinnan, kustannussäästöjen, pääoman saannin, asiakassuhteiden, henkilöstöjohtamisen ja innovointivalmiuden kannalta. Kiinnittämällä huomiota yhteiskuntavastuuseensa yritykset voivat lujittaa työntekijöiden, kuluttajien ja kansalaisten niitä kohtaan tuntemaa luottamusta.

—

suhtautuu myönteisesti komission eurooppalaisille yritysjohtajille tekemään vetoomukseen edistää tiiviissä yhteistyössä julkisviranomaisten ja muiden omien sidosryhmiensä kanssa vastuullista yritystoiminnan harjoittamista yhä useammissa EU:n yrityksissä vuosille 2015 ja 2020 asetetuin selkein tavoittein.

—

kehottaa Euroopan komissiota kiinnittämään entistä enemmän huomiota kehityksen eri tasoihin ja Euroopan unionissa edelleen havaittaviin alueellisiin eroihin. Jäsenvaltioiden sekä alueiden ja kaupunkien tilanne suhteessa Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin viiteen tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta ja innovointia, ilmastonmuutosta ja energiaa, koulutusta ja köyhyyden torjuntaa, vaihtelee huomattavasti, ja kriisi vaikuttaa niihin eri voimakkuudella.

Esittelijä

Satu TIETARI (FI, ALDE), Säkylän kunnanvaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle vastuullisia liikeyrityksiä koskevasta paketista, johon kuuluvat

1.

pitää tervetulleena sitä, että komissio on asettanut yhteisötalouden ja sosiaalisen innovoinnin keskeiselle sijalle Eurooppa 2020 -strategiansa Innovaatiounioni-lippulaivahankkeessa, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisessa foorumissa ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa.

2.

on samaa mieltä siitä, että yritysten yhteiskuntavastuun strateginen tarkastelu on entistä tärkeämpää yritysten kilpailukyvyn kannalta. Siitä voi olla etua riskinhallinnan, kustannussäästöjen, pääoman saannin, asiakassuhteiden, henkilöstöjohtamisen ja innovointivalmiuden kannalta. Kiinnittämällä huomiota yhteiskuntavastuuseensa yritykset voivat lujittaa työntekijöiden, kuluttajien ja kansalaisten niitä kohtaan tuntemaa luottamusta.

3.

suhtautuu myönteisesti komission eurooppalaisille yritysjohtajille tekemään vetoomukseen edistää tiiviissä yhteistyössä julkisviranomaisten ja muiden omien sidosryhmiensä kanssa vastuullista yritystoiminnan harjoittamista yhä useammissa EU:n yrityksissä vuosiin 2015 ja 2020 asetetuin selkein tavoittein.

4.

kannattaa komission pyrkimystä olla antamatta koko Euroopan alueelle suunnattua sosiaalisen yrittäjyyden vakiomääritelmää, joka sitoisi kaikkia osapuolia ja johtaisi liian tiukkaan sääntelyyn sekä tukee ehdotusta yhteisistä periaatteista, jotta voidaan ottaa huomioon eri jäsenvaltioiden poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset strategiat sekä valmiudet. Kielen ja terminologian tulee kuitenkin olla yhdenmukaista kaikissa EU-maissa.

5.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission sitoumukseen rakentaa vahvaa, kilpailukykyistä ja kestävään kasvuun suuntaavaa Eurooppaa talouden elpymisen vahvistamiseksi. Kilpailukykyisen ja kestävään kehitykseen perustuvan liiketoiminnan tukeminen on asetettu keskeiselle sijalle (1) Eurooppa 2020 -strategiassa.

6.

muistuttaa, että kilpailukykyyn vaikuttavat uudet muuttujat ovat kyseenalaistaneet Euroopan talouden roolin maailmassa ja että Eurooppa 2020 -strategiaa on tuettava voimakkaasti, jotta Euroopan talous saavuttaa uudelleen asemansa. Yhteiskunnallisella näkökulmalla on oltava tässä prosessissa keskeinen rooli kasvun vauhdittajana.

7.

korostaa, että pyrittäessä vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin on tärkeää hyödyntää Euroopan unionin tason toiminnasta saatavaa lisäarvoa. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan saavuttaa vain yhdistämällä jäsenvaltioiden voimavarat ja luomalla synergiaetuja.

8.

kannattaa kokonaisvaltaisen yhteistyön lisäämistä sekä alueiden ja jäsenvaltioiden välisiä sopimuksia sitoutumiseksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden täyttämiseen.

9.

kehottaa Euroopan komissiota kiinnittämään entistä enemmän huomiota kehityksen eri tasoihin ja Euroopan unionissa edelleen havaittaviin alueellisiin eroihin. Jäsenvaltioiden sekä alueiden ja kaupunkien tilanne suhteessa Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin viiteen tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta ja innovointia, ilmastonmuutosta ja energiaa, koulutusta ja köyhyyden torjuntaa, vaihtelee huomattavasti, ja kriisi vaikuttaa niihin eri voimakkuudella.

10.

kannattaa yritystoiminnan vastuullisen harjoittamisen tukemista ja palkitsemista markkinoilla esimerkiksi investointitukien ja julkisten hankintojen kautta. Tukea tulisi suunnata toimijoille, jotka tunnustavat työntekijöiden keskeisen merkityksen yritysten kehitykselle. Työttömyysvaarassa oleviksi katsottaviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden työllistäminen tulisi palkita jäljittelyvaikutuksen aikaansaamiseksi.

11.

on tyytyväinen komission ehdotukseen julkisen tunnustuksen antamisesta yritysten yhteiskuntavastuunsa alalla toteuttamille toimille. EU voi auttaa levittämään hyviä käytäntöjä, vahvistaa vertaisoppimista ja kannustaa yhä useampia yrityksiä kehittämään oman strategisen lähestymistapansa yhteiskuntavastuuasioihin.

12.

pyytää Euroopan komissiota laatimaan säädöksen, jonka mukaan sijoitusrahastot ja rahoituslaitokset olisivat velvollisia ilmoittamaan asiakkailleen (kansalaisille, yrityksille, viranomaisille jne.) käyttämistään eettisistä tai vastuullisista sijoitusperusteista tai noudattamistaan normeista ja säännöstöistä uudenlaisen eettisen arvomaailman valtavirtaistamiseksi.

13.

kannattaa sellaisen eurooppalaisen välineen perustamista, jolla helpotetaan sosiaalisten yritysten rahoituksen saantia.

14.

ehdottaa, että Euroopan komissio ja alueiden komitea seuraavat ja arvioivat säännöllisesti asian täytäntöönpanoa ja siitä tiedottamista. Tiedottamalla yhteiskuntaan ja ympäristöön, myös ilmastoon, liittyvistä seikoista voidaan vahvistaa sitoutumista erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin, mikä edistää kestävän kehityksen kannalta olennaisten riskien havaitsemista.

15.

ymmärtää, että yhteiskuntavastuun kehittäminen edellyttää yrityksiltä uusia taitoja sekä arvojen ja käyttäytymisen muutosta. Jäsenvaltioiden tehtävä voi olla merkittävä kannustettaessa oppilaitoksia sisällyttämään yritysten yhteiskuntavastuu, kestävä kehitys ja vastuullinen kansalaisuus asiaan liittyviin koulutusohjelmiin – niin keskiasteella kuin korkeakouluissa.

16.

on tyytyväinen siihen, että aloitteessa on annettu koulutukselle, sosiaaliselle tietoisuudelle ja kehitystoiminnan tunnistamiselle keskeinen rooli EU:n uudessa kasvumallissa, ja kannattaa komission ajatusta ohjata ja antaa niille koulutushankkeille rahoitusta, jotka tukevat yhteiskuntavastuuta. Komitea katsoo, että sosiaalisten yrittäjyysasenteiden muokkaamisen tulisi alkaa jo koulutuksen varhaisimmassa vaiheessa. Näin edistettäisiin asianmukaista tietoisuutta henkilöpääoman roolista taloudessa.

17.

myöntää, että itse teollisuuden käsite on laajentunut ja ns. uuden verkostomaiseen toimintaan perustuvan teollisuuden merkitys on kasvanut. Yhteiskuntavastuullisuuden lisääminen kaikkiin työvaiheisiin edistää näiden yritysten kehittymistä.

18.

tunnistaa, että yhteiskuntavastuun laajentaminen liike-elämää koskevaksi on ratkaiseva haaste ihmisoikeuksia koskevan EU:n politiikan johdonmukaisuuden parantamiseksi.

19.

muistuttaa, että YK:n perusperiaatteiden entistä tehokkaampi täytäntöönpano edistää EU:n tavoitteita yksittäisissä ihmisoikeuskysymyksissä ja keskeisissä työelämän normeissa, mukaan lukien lapsityövoiman käyttö, vankien pakkotyön käyttö, ihmisten salakuljetus, naisten ja miesten tasa-arvo, syrjimättömyys, yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus.

20.

huomauttaa, että Euroopan unionin pitäisi investoida niihin toimenpiteisiin, joiden yhteiskunnallis-taloudellinen potentiaali on suurin, ja kannattaa komission aikomusta tehdä yhteistyötä vuonna 2012 yritysten ja sidosryhmien kanssa kehittääkseen YK:n perusperiaatteiden pohjalta ihmisoikeuksia koskevia toimintaohjeita osalle toimialoista sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.

21.

toteaa toistamiseen, että yhtenä tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla entistä vastuullisemman ja avoimemman rahoitusjärjestelmän toteuttaminen. Sijoittajien tulisi huomioida pääoman kohdentamisessa asiaan liittyvät muutkin kuin senhetkiset taloudelliset hyödyt. Vastuullinen henkilöstöpolitiikka synnyttää pitkäaikaisia kilpailuetuja, jotka puolestaan tuottavat huomattavaa taloudellista hyötyä.

22.

katsoo, että yhteiskuntavastuullisuuden tavoitteena on oltava sellaisten prosessien kehittäminen, joiden avulla niukkenevia resursseja pystytään hallinnoimaan entistä tehokkaammin, vastuullisemmin ja läpinäkyvämmin, sekä yhteiskuntavastuullisten toimenpiteiden käytön lisääminen.

23.

muistuttaa, että väestönkehitys ja uudet kulutusmallit liittyvät toisiinsa. Kehittyneiden maiden väestön ikääntyminen luo uusia sosiaalipalvelujen tarpeita mutta se tarjoaa myös mahdollisuuksia yhteiskuntavastuullisten yritysten luomiseen.

24.

ehdottaa, että Euroopan komissio ja alueiden komitea etsisivät eettisiä ja arvopohjaisia toimenpiteitä, joiden avulla yritysten motivaatio yhteiskuntavastuun kehittämiseen lisääntyy. Tämä edellyttää uusia taitoja sekä arvojen ja käyttäytymisen muutosta.

25.

suosittelee hakemaan kannusteita, joilla yritysten yhteiskuntavastuun kehittäminen tapahtuisi vapaaehtoisesti ja yritysten omasta aloitteesta. Yrityksille olisi jätettävä joustava mahdollisuus innovoida ja kehittää omiin olosuhteisiinsa soveltuva lähestymistapa yhteiskuntavastuuseen, eikä se saisi koitua ylivoimaiseksi yrityksen kokoon ja toimialaan nähden. On todettava, että yritysten yhteiskuntavastuu edistää ja tukee työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.

26.

kannattaa konkreettisten, mitattavien toimenpiteiden kehittämistä paikallisesti Euroopan eri alueilla siten, että toiminnoista on nähtävissä sekä jaettavissa niiden välittömät ja välilliset vaikutukset.

27.

kannattaa sellaisen kokonaisvaltaisen kestävyyden käsitettä, johon sisältyvät tasapainoisella tavalla taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät muuttujat. Yhteiskunnallisten seikkojen integrointiin julkiseen hankintatoimintaan tulee kannustaa noudattaen samalla EU:n nykyistä säädöskehystä (2).

28.

korostaa, että on varmistettava se, että jäsenvaltiot ja julkisviranomaiset kaikilla tasoilla hyödyntävät täysimääräisesti nykyisten julkishankintasäädösten tarjoamat mahdollisuudet sisällyttää hankintoihin yhteiskuntavastuullisia kriteerejä. Pienten ja mikroyritysten tasavertaiset mahdollisuudet osallistua sekä kestävä osallistuminen tarjouskilpailuun tulee kuitenkin varmistaa.

29.

pitää tervetulleena Euroopan komission pyrkimyksiä sopeuttaa julkisten hankintojen osalta lainsäädäntöä paremmin paikalliset tarpeet huomioon ottavaksi, ja pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa edelleen ottamaan huomioon nämä tarpeet sekä pk-yritysten tarpeet.

30.

kannustaa hakemaan toimenpide-ehdotuksia siihen, miten hankintalainsäädännössä pienempien, ketterämpien ja yhteiskuntavastuullisten toimijoiden mahdollisuuksia lisätään. Laatuun ja työolosuhteisiin liittyviä kriteerejä pitäisi pystyä korostamaan, kun tehdään julkisia hankintasopimuksia etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla.

31.

vaatii hankintojen kilpailutuksen yhteydessä tukea kumppanuuksien ja verkostojen synnyttämiseen. Kilpailutusprosessi ei saa olla liian raskas ja monimutkainen, eikä se saa vaatia ylivoimaiseksi osoittautuvaa paperityötä. Lisäksi tulisi välttää pyrkimystä saavuttaa lopputulos vain mahdollisimman halvalla ja lyhyellä tähtäimellä. Tärkeintä on saada yhteiskunnassa toivottuja laadullisia tuloksia.

32.

kehottaa tukemaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla yritykset lisäisivät yhteiskuntavastuuseen perustuvan kilpailukykyisen toiminnan, tuotteiden ja palvelukokonaisuuden kehittämistä. On rakennettava ja toteutettava kartoitus alueen osaamisesta ja sen kehittämisestä sekä mitattavasta päämäärästä sekä levitettävä parhaita käytänteitä.

33.

katsoo, että kuluttajalla pitäisi olla mahdollisuus saada helposti tietoa yhteiskuntavastuun huomioon ottavista yrityksistä ja niiden tuotteista. Tiedon tulisi olla saatavilla helposti hyödynnettävässä ja levitettävässä muodossa.

34.

korostaa, että läpinäkyvyys ja tuotantoprosessien taustatekijöiden avaaminen on yhteiskuntavastuun toteamiseksi tärkeää. Terminologian tulee olla yhdenmukaista ja selkeää ja kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus antaa palautetta.

35.

katsoo, että mikäli yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyy taloudellisia ja muita kannustimia, on nämä esitettävä ymmärrettävästi. Toimintaedellytysten on oltava kuitenkin riittävästi vastuulliseen toimintaan houkuttelevia ja kannustavia. Myös pienemmillä yrityksillä tulee olla aito mahdollisuus toimia yhteiskunnallisina yrityksinä.

36.

toteaa, että yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ei ole panostettu riittävästi koulutuksen saralla. Kehityksen esteenä saattaa olla yhteiskunnallisten yritysten vetäjien yrittäjämäisen otteen puute. Sen vuoksi tulevaisuudessa yhteisötaloutta tulee tarkastella kahdesta näkökulmasta: nykyhetken näkökulmasta koulutuksen puitteissa ja tulevaisuuden näkökulmasta korkeakouluohjelmien alalla. Näiden seikkojen huomioon ottaminen antaa mahdollisuuden henkilöstön koulutukseen tarkoituksenmukaisella tavalla.

37.

katsoo, että kehittämis- ja koulutustoimet pitäisi suunnitella yhdessä rahoittajatahojen kanssa. Näin myös osaamispääoma tulisi yhteiskuntavastuullisen yrityksen toiminnan kehittämiseen mukaan.

38.

toteaa, että julkisten palvelujen ja hankintojen kilpailutuksessa hinnalle on muodostunut erityisen merkittävä painoarvo. Palvelujen ja hankintojen kertahankinnat ovat suuria, mikä saattaa korkeamman yksikköhinnan vuoksi sulkea pienimmät yritykset hankintakilpailun ulkopuolelle. Hankinnoissa tulisi entistä paremmin mahdollistaa kestävän kehityksen näkökulman huomioon ottaminen. Lisäksi tulisi järjestää koulutusta ja ohjausta tarjousten tekemiseen.

39.

katsoo, että vastuulliseen yrittäjyyteen tulee motivoida siten, että mukana on eri toimintasektorien asiantuntijoita, jotka antavat tietoa käytännön eri toimista.

40.

toteaa niin ikään, että erityisesti monet pienet ja keskisuuret yritykset kokevat jäävänsä ulkopuolelle uusia määräyksiä ja asetuksia laadittaessa. Yrityksille tulisi tarjota konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja niille tulisi tarjota mahdollisuuksia selvittää erilaisten toimien vaikuttavuutta sekä joustavia mahdollisuuksia mm. rahoitukseen.

41.

toteaa, että uudenlainen yritysten suorituskyvyn, vastuullisuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden kehittäminen rahoituksen saamiseksi olisi tärkeää.

42.

huomauttaa, että yhteisötalous työllistää jo tällä hetkellä EU:ssa yli 11 miljoonaa työntekijää eli kuusi prosenttia kokonaistyövoimasta (3). Se kattaa yhteisöt, joilla on erityinen oikeudellinen toimintamuoto (osuuskunnat, säätiöt, yhdistykset ja keskinäiset yhtiöt) ja joista monet pyrkivät edellä mainitut erityispiirteet huomioon ottaen sosiaalisiin päämääriin, sekä perinteisten yksityisyritysten tai osakeyhtiöiden muodossa olevat sosiaaliset yritykset.

43.

painottaa puutteellista sosiaalisen yrittäjyyden tunnustusta. Eri alueilta tai eri maista peräisin olevat toimijat eivät ole verkottuneet riittävällä tavalla, mikä estää hyvien toimintatapojen levittämisen, kumppanuuksien luomisen ja uusien mahdollisuuksien syntymisen.

44.

korostaa erityisesti sitä, että sisämarkkinoilla kaivataan mahdollisimman korkeaan työllisyysprosenttiin pyrkivää uutta osallistavaa kasvua.

45.

pyytää miettimään, voiko sosiaalisten yritysten merkitys taloudelle olla merkittävä, mikäli puututaan esim. julkisiin tuotantotapoihin. Sosiaalinen yrittäjyys voi toimia yhtenä ratkaisumallina julkisen palvelujärjestelmän uudistamiseen, joka on tulevaisuudessa välttämätöntä.

46.

toivoo sosiaalisten yritysten erityispiirteiden huomioimista varsinkin julkisten hankintojen yhteydessä. Tämän ei kuitenkaan tulisi vääristää kilpailutilannetta.

47.

tukee komission toimenpiteitä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisessa foorumissa (4) ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa (5), jotta voitaisiin lujittaa alueellista yhteenkuuluvuutta ja löytää omaperäisiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin erityisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

48.

kannattaa ajatusta, jossa sosiaaliset yritykset voisivat olla oma yritysryhmänsä, jolla voisi olla oma yhtiömuotonsa ja jonka päämääränä on muukin kuin omistajavoiton tavoitteleminen. Näissä yritysryhmissä kuitenkin olisi omat alueelliset ja kansalliset painopisteensä.

49.

tukee komission ehdotusta yhteisten periaatteiden laatimisesta, jotta voidaan ottaa huomioon eri jäsenvaltioiden poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset strategiat sekä sosiaalisten yritysten innovointivalmiudet.

50.

huomauttaa, että sosiaalinen vastuu ei ole uusi asia pienille yrityksille. Sosiaalisen yrityksen toimintoja tehdään ja toteutetaan yrityksissä jo tällä hetkellä ilman, että yritykset itse sitä tiedostavat. Terminologia ja käsitteet saattavat olla yrityksille vieraita. Käsitteiden tunnettuutta tulisi parantaa, jotta niitä osattaisiin hyödyntää yritystoiminnassa ja sen ohjaamisessa oikeaan suuntaan.

51.

kannattaa toimenpiteitä, joilla tuetaan sosiaalisen yrittäjyyden tunnetuksi tekemistä ja alan näkyvyyden lisäämistä sekä ymmärtämistä. Sosiaalisia yrityksiä koskevien tietojen olisi oltava helpommin ja nopeammin saatavilla kokemuksien sekä parhaiden toimintatapojen levittämiseksi.

52.

tukee sellaisen monikielisen sähköisen tietojenvaihtofoorumin luomista, joka on tarkoitettu sosiaalisille yrityksille, yrityshautomoille ja -klustereille sekä sosiaalista yritystoimintaa tukeville sijoittajille, kuin myös tiedonjaon ja tuensaamisen helpottamista EU-ohjelmista. Ennen foorumin luomista tulee kuulla asianomaisia sidosryhmiä.

53.

ehdottaa kaikkien edellytysten luomista hankerahoituskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Kun hankerahoitusta joudutaan hakemaan useilta eri rahoittajilta, joudutaan hakemuksia varten selvittämään näiden eri rahoituslähteiden sääntely ja ohjeistus, koska eri rahoitusjärjestelmissä tuen tyyppi ja määrä vaihtelevat julkisen rahoittajan, hankkeen sisällön ja kansallisen lainsäädännön mukaan. Tämä rajaa erityisesti vähäisillä resursseilla varustettujen pienempien toimijoiden mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin. Myös EU-rahoituksen toimeenpano-, tulkinta- ja soveltamiskäytäntöihin tulee kiinnittää huomioita.

54.

kannattaa sellaisten laaja-alaisten toimintalinjojen ja kohdennettujen ohjelmien kehittämistä, joilla voidaan tukea sosiaalisia yrityksiä ja edistää sosiaalista innovointia. Nämä toimenpiteet on kuitenkin tehtävä siten, että kilpailutilanne ei vääristy.

55.

huomauttaa sosiaalisten yritysten vaikeudesta löytää kehitykseensä rahoitusta. Voiton uudelleenjakaminen tai muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden työllistäminen antavat luotonantajille tai mahdollisille investoijille usein sen kuvan, että sosiaaliset yritykset ovat muita yrityksiä riskialttiimpia ja kannattamattomampia.

56.

tukee komission ehdottamia toimenpiteitä (6), joilla yksityisiä ja julkisia toimijoita voitaisiin kannustaa investoimaan enemmän näihin yrityksiin pääomaosuuksien tai lainojen kautta niin sosiaalisesti vastuullisilla investoinneilla kuin eurooppalaisella välineellä, jolla tuetaan sosiaalisten yritysten rahoitusta.

57.

tukee Euroopan tasolla sääntelykehyksen laatimista uudenlaisten, yhteiskuntavastuullisten investointivälineiden luomista varten.

58.

vaatii, että kaikkien sosiaalisen yrittäjyyden parissa toimivien yrityksien ja säätiöiden tulee voida toimia sisämarkkinoilla. Tästä syystä sääntöjen moninaisuutta tulee välttää. Sääntöjen tulee olla helposti hallittavissa ja noudatettavissa.

59.

kannattaa Euroopan investointirahaston toimenpiteitä (7) ottaa vuonna 2012 käyttöön ”oma pääoma -instrumentti” (ESIEF (8)) sellaisiin rahastoihin sijoittamiseksi, joiden tavoitteena on tuottaa sosiaalisia vaikutuksia. Erityisesti alkuvaiheen rahoittaminen on vaikeaa.

60.

esittää uuden sosiaalisen yrittäjyyden sijoituspoolin kartoittamista ja sen harkitsemista, voisiko sosiaalisen yrittäjyyden käynnistämiseksi rakentaa toimintamallia, johon saadaan mukaan innovaatiojärjestelmän eri rahoittajatahot. Rahoituksen yhteyteen on järjestettävä sijoittamisen ja liiketoimintaosaamisen neuvontaa ja ohjausta, sillä pelkästään rahoituksen monimuotoisuus vaikeuttaa uusien, pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavien hakijoiden rahoitushakemuksien tekoa. Toiminnan kuvaamisen ja päämäärän asettamisen hankaluus aiheuttavat rahoituksen saatavuudessa ongelmia.

61.

vaatii, että sijoitusten vastineena tulee kuitenkin olla vaikutusten tarkka määrittäminen sekä vastuullisen toiminnan edellytys.

62.

esittää sosiaalisen yrittäjyyden kehittämisessä laadullisena tavoitteena uusien innovaatioiden sekä uusien yrityksien synnyttämisen, jonka avulla voidaan vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä synnyttää uusia pysyviä työpaikkoja ja verkostoja erityisesti pienten yritysten välille.

63.

kehottaa selvittämään laajemmin, voivatko syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saada sosiaalisen yritystoiminnan ja siihen liitettävän koulutuksen kautta mahdollisuuden työllistymiseen, sekä sen, voiko sosiaaliseen yritystoimintaan osallistuminen tarjota heille elinkeinon ja kokemusta, jonka kautta siirrytään työttömyyskortistosta työelämään.

64.

pyytää huomioimaan mahdollisuuden siirtää keski-ikäisten osaamispääomaa ja hiljaista tietoa nuoremmille sukupolville sosiaalisten yritysten perustamisen kautta. EU:n talouskriisin myötä myös vanhempaa, vielä kuitenkin pitkään työkykyistä, sukupolvea uhkaavat irtisanomiset ja syrjäytyminen. EU-rahoituksen avulla tulee tukea myös mestari–kisälli-mallin sisällyttämistä sosiaaliseen yrittäjyyteen. Sukupolvien välinen tiedonsiirto luo merkittävää lisäarvoa, koska vanhemmat voivat välittää asennetta ja osaamista ja nuoret tuoreita ideoita ja intoa. Mestari–kisälli-malli toimii siis myös käänteisesti.

65.

tukee tiedottamisen lisäämistä ikääntyneille sosiaalisen yrittäjyyden eduista aktiivisen ikääntymisen eurooppalaisen teemavuoden yhteydessä vuonna 2012.

66.

suosittelee tarkoituksenmukaista ja yrityksen kulloiseenkin tilanteeseen sopivaa asiantuntijaohjausta, kehittämispalveluja, yhteistyöseminaareja ja tutustumiskäyntejä liiketoimintaosaamisen kasvattamiseksi sekä tietämyksen levittämiseksi.

67.

suosittelee riittävän pitkäjänteisen toiminnan kehittämistä pilkkoutuneen ja hankkeisiin pohjautuvan toiminnan sijasta. Askel askeleelta, selkein välitavoittein rakennettu toiminta on perusedellytys kannattavan liiketoiminnan syntymiseen sosiaalisen yrittäjyyden pariin.

68.

tukee kumppanuuksien rakentamista yli toimialojen sekä poikkitieteellisesti että poikkialaisesti eri organisaatioiden välillä. Mitkä ovat ne muut kehittäjät, joiden mukaan saaminen on tärkeää tai jotka ovat jo sitoutuneet mukaan toimintaan? Entä ympärillä olevat muut hankkeet, ohjelmat ja verkostot, joihin kokonaisuus yhdistetään tai pyritään yhdistämään. Millä tavoin muut hankkeet/rahoittajat/sijoittajat voivat hyötyä verkostoista?

69.

kannattaa hyvien toimintatapojen ja käyttökelpoisten mallien kartoittamista yhdessä sidosryhmien kanssa. Eurooppalaiset sosiaaliset yritykset olisi kartoitettava, listattava ja määritettävä niiden erityispiirteet, taloudelliset mallit, taloudellinen painoarvo, ylikansallinen kasvupotentiaali, oikeudellisten toimintamuotojen ja verojärjestelmien sisältö sekä perusteet. Jo olemassa oleva tieto voidaan näin hyödyntää ja parhaita käytänteitä hyväksi käyttäen rakentaa konseptoitavia malleja.

70.

katsoo, että yrittäjyyden monimuotoistuessa ja erilaisten yrittäjien määrän kasvaessa sosiaalisen yrittäjyyden käsite tarvitsee tarkennusta, jotta oikeudenmukaiset verotuskäytännöt, eläkeratkaisut ja sosiaaliturvakustannukset saadaan toteutettua tavalla, joka edistää yhteiskunnassa työllistämistä ja erilaisten liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä.

71.

suosittelee alueelliselle tasolle sertifioinnin rakentamista tietyillä kriteeristöillä ja kiinteää yhteistyötä sekä kumppanuuksien kehittämistä alueiden kesken. Komitea toivoo, että erityisille alueellisille näkökohdille annetaan tilaa, jotta tuetaan vastuullisia liikeyrityksiä sekä tunnustuksen sisällön että sen muodon osalta.

72.

katsoo, että suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaaliseen talouteen kuuluvalle sosiaaliselle yritykselle edellyttää näiden yritysten uudenlaista johtamista ja asiantuntemusta, jota saadaan aikaan korkeakouluohjelmien muuttamisen, kouluttamisen ja systemaattisen kehittämisen kautta.

73.

katsoo, että kokemuksista oppiminen, mestari–kisälli-näkökulma on myös suositeltava tehokkaan resurssien käyttämisen mahdollistamiseksi. Tietojen lisäämisen merkittävänä osatekijänä on erityisesti jo pitkään alalla toimineiden sosiaalisten yrittäjien kokemusten kerääminen ja jakaminen.

74.

toteaa, että on kartoitettava, missä määrin sosiaalisen yrittäjyyden toimijoiden työ ja toiminta olisi mallinnettavissa ja levitettävissä sekä se, kuinka siitä olisi rakennettavissa houkutteleva tuotantomalli, joka kannustaisi sijoittajia mukaan kehittämistoimintaan ja kuluttajia ostamaan?

75.

katsoo, että nuoriin ja syrjäytymisvaarassa olevien työllistämiseen ja hyvinvointiin tulisi panostaa lisäämällä toimintamahdollisuuksia ja kehittämällä mahdollisuuksia sosiaaliseen yrittäjyyteen. Matalan kynnyksen ”toimintakonsepti” voisi tarjota lasten ja nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevään työhön vastikkeellista toimintarahaa uudenlaisten palvelujen kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Lisäksi nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia hakea rahaa omiin projekteihinsa ja toimintaansa.

76.

kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että pörssiyhtiö ei voi toimia ilman minkään jäsenvaltion valvontaa.

77.

korostaa tarvetta kohdentaa ohjelman toimet etenkin vaikutusten arviointiin.

78.

kannattaa joustavuutta taloudellisten tietojen julkistamistiheydessä ja -ajankohdissa pienille ja keskisuurille liikkeeseenlaskijoille ja toteaa, että julkistamistiheyden tulee olla tarkoituksenmukainen.

79.

tukee toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan pieniltä ja keskisuurilta liikkeeseenlaskijoilta vaadittavaa osavuosikatsauksen selostusosuutta.

80.

toivoo huomioitavaksi erityisesti syrjinnän torjumisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon puhuttaessa sosiaalisista innovaatioista.

81.

kehottaa suhtautumaan myönteisesti tiedonvälityksen yhdenmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen. Pörssiyritysten taloudellisten tietojen saaminen koko Euroopan unionista on tällä hetkellä vaivalloista, sillä tiedoista kiinnostuneiden tahojen on niiden hakemista varten käytävä läpi 27 erilaista kansallista tietokantaa.

82.

kannattaa sellaisen taloudellisen ympäristön kehittämistä, joka on entistä myönteisempi luovuudelle ja innovoinnille ja joka parantaa luottamusta yritysmaailmaan yksinkertaistamalla hallinnollisia rasitteita ja esteitä, jotka hankaloittavat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) toimintaa.

83.

tukee vastuullisen yritysten roolin rakentamista yhteiskunnassa sekä sellaisen ympäristön kehittämistä, jossa yrittäjiä kannustetaan kehittämään sosiaalisia vaikutuksia omaavia innovatiivisia ja taloudellisesti kannattavia hankkeita. Toiminnan tulee olla yritysmaailmalle kannattavaa ja motivoivaa ja yrittäjät tulee huomioida operatiivisessa toiminnassa alusta alkaen.

84.

suosittelee tarkasteltavaksi rinnakkain Innovaatiounioni-lippulaivahanketta, joka edistää sosiaalista innovointia ja joka tarkoittaa yhdistysten ja sosiaalisten yritysten luovuuden hyödyntämistä heikoimmassa asemassa olevien ryhmien hyväksi ja sellaisiin kiireellisiin sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi, joita markkinat tai julkinen valta eivät ole täyttäneet päällekkäisten toimintojen välttämiseksi.

85.

kannattaa tilinpäätösdirektiivin yksinkertaistamista erityisesti pienimpiä yrityksiä hyödyntävästi. Tilinpäätösdirektiivit tulisi olla vaatimuksiltaan, kuten julkistamis- ja arvostussäännöiltään, kohtuullisia ja oikeudenmukaisia yrityksen koko ja toimiala huomioiden.

86.

uskoo, että yksinkertaisemmat tilinpäätösvaatimukset voivat edistää yritysten perustamiseen ja yrittäjyyteen kannustavan liiketoimintaympäristön syntyä. Alueiden komitealla ei ole resursseja arvioida tilinpäätösvaatimusten vaikutuksia, ja komitea ehdottaa, että Euroopan parlamentti järjestää laajan arvioinnin ennen tilinpäätösdirektiivin voimaan saattamista.

87.

kannattaa nykyisten vaatimuksien yksinkertaistamista kuitenkin siten, että tilinpäätösten vertailukelpoisuus ja käyttökelpoisuus säilyvät.

88.

suosittelee raja-arvojen yhdenmukaistamista samansuuruisilla yrityksillä vertailun helpottamiseksi sekä kannustaa taloudellisten tietojen vertailukelpoisuuteen koko Euroopan unionissa.

89.

kannattaa tavoitetta säätää sellaista lainsäädäntöä, jossa kunnioitetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, ja haluaa varmistaa myös, että hallinnolliset rasitukset ovat oikeassa suhteessa niiden tuomiin hyötyihin.

90.

tukee sisämarkkinoiden toimenpidepakettia (9), jolla pyritään yksinkertaistamaan pk-yritysten toimintaolosuhteita, sillä yli 99 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä. Pienet ensin -aloitteessa (”Small Business Act”) tunnustetaan tarve ottaa huomioon pk-yritysryhmän erilliset tarpeet ja jakaa kyseinen yritysluokka eri segmentteihin. Lisäksi ”pienet ensin” -periaatteen noudattaminen merkitsee, että tilinpäätösjärjestelmät on mukautettu yrityksen koon mukaan.

91.

kannustaa huolehtimaan siitä, että jäsenvaltiot eivät aseta tarpeettomia lisävaatimuksia. Tämä tavoite saavutetaan parhaiten koordinoidulla EU:n lainsäädännöllä. Keskisuurten ja suurten yritysten osalta tilinpäätössäännöstön vertailukelpoisuutta on tarpeen lisätä EU:n tasolla, sillä näiden yritysten toiminta on usein EU:n laajuista ja sillä on merkitystä eri sidosryhmille koko sisämarkkinoilla.

92.

kannattaa ehdotusta, jolla G8-maat sitoutuivat edistämään avoimuutta antamalla lainsäädäntöä, jossa öljy-, maakaasu-, ja kaivannaisteollisuuden yritysten edellytetään raportoivan hallituksille suorittamistaan maksuistaan tai edistämällä tähän kannustavia vapaaehtoisia standardeja. Euroopan parlamentti on lisäksi antanut päätöslauselman (10), jossa toistetaan sen tuki maakohtaisille raportointivelvoitteille, erityisesti kaivannaisteollisuuden osalta.

93.

katsoo, että tärkeänä painopisteenä ovat toimenpiteet, joilla voimme ohjata, kannustaa ja auttaa pk-yrityksiä sisällyttämään entistä enemmän sosiaalisia ja yhteiskuntavastuullisia näkökulmia liiketoimintaansa. Euroopan unionissa on noin 24 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä. Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta on tärkeää, miten kannustamme erityisesti nuoria uudenlaiseen, vastuulliseen yritystoimintaan.

94.

katsoo, että oikein valituilla toimenpiteillä edistetään uusien yritysten syntyä ja jo toimivien yritysten kasvua. Elinkeinopolitiikan toimenpiteitä tulee suunnata tukemaan erityisesti verkostomaisesti toimivia, yhteiskuntavastuullisesti kasvuhakuisia, työllistäviä ja kansainvälistyviä yrityksiä.

95.

on vakuuttunut siitä, että alueiden kehittämisessä tehdään tulevaisuutta. Valituilla päämäärillä ja toimintatavoilla voidaan rakentaa uutta, ylläpitää vanhaa tai yrittää sopeutua ympäristön muutoksiin. Keskeistä on alueiden kyky kehittää osaamistaan, hyödyntää vahvuuksiaan, erikoistua sekä verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

96.

toteaa, että jaettavien yritystukien toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus tulee selvittää ja tehdä selvityksen pohjalta tarvittavat muutokset ja tukisäästöt. Verkostomaista toimintaa tulee kehittää siten, että se tukee alueiden elinkeinopolitiikkaa kokonaisuudessaan. Samalla hyödynnetään entistä tehokkaammin alueiden potentiaali, vahvuudet ja mahdollisuudet. Kartoittamisen myötä on mahdollista lisätä yhteistyötä keskus- ja reuna-alueiden välillä. Lisäksi tulee tehostaa alueiden yhteistyötä, kumppanuutta ja verkostoitumista.

97.

katsoo, että on myös tarkoin pohdittava, ovatko hankkeiden laajuudesta ja sääntöjen moninaisuudesta johtuen hankkeiden vetäjinä ns. hankeammattilaiset, kuten kunnat, yliopistot, oppilaitokset ja erilaiset kehittämisyhtiöt. Tulisi kiinnittää erityistä huomiota pienten yritysten samanarvoisiin mahdollisuuksiin osallistua hankkeisiin. Vakiintuneilla organisaatioilla on enemmän resursseja käytössään monimutkaisten hankesäädösten tutkimiseen ja vaadittavien raporttien laatimiseen, joihin pienemmillä yrityksillä ei ole osaamista tai mahdollisuuksia. Kuitenkin yrittäjien ketterämmät toimintatavat saattaisivat mahdollistaa hankkeiden toteuttamisen kustannustehokkaammin.

98.

toteaa, että sosiaalisen yrityksen yritysmuoto on tällä hetkellä jäsentelemätön, ja jos taustalla olevat toimijat ovat pääsääntöisesti ”virkamiehiä” ja/tai isompia toimijoita, yrittäjät näkevät sosiaalisen yrittäjyyden enemmän ”holhoavana” kuin aidosti liiketoimintaa synnyttävänä. Tällöin toimintaa pidetään vieraana tai yrittäjyyteen kuulumattomana tai toimet nähdään toistensa kilpailijoina, ei rinnakkaisina toimintamuotoina. Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota sosiaalisen yrittäjyyden kehittämiseksi.

99.

katsoo, että sosiaalisten yritysten mahdollisuuksista tiedottamista tulisi kehittää ja tiedon saatavuutta yksinkertaistaa. Isoimmasta portaalista pitäisi olla linkki päivittäisiin, tarpeellisiin tietoihin. Tietojen tulisi linkittyä toisiinsa ja niiden jakamiseen tulisi käyttää tehokasta esittämistapaa: tiedonantoja ja tärkeiden kokemusten jakamista sekä jatkuvaa päivittämistä.

100.

katsoo, että tehtäville toimenpiteille tulisi sopia tärkeysjärjestys. Tulisi hakea parhaat työstämiseen soveltuvat toimenpiteet, tekniikat ja menetelmät, joilla osa-alueisiin liittyviä ongelmia voidaan ratkaista. Nämä menetelmät tulisi tunnistaa ja monistaa mahdollisimman laajan joukon käyttöön.

101.

katsoo, että yrittämiseen liittyvää monipuolista kehittämisvalmiutta tulee lisätä. Tietojen lisäämisen merkittävänä osatekijänä on erityisesti jo alalla toimineiden yrittäjien kokemusten kerääminen ja jakaminen. Euroopan alueella tulee olla tahtotilaa ehyen Euroopan rakentamiseen, jossa jokainen osaaja on tärkeä ja jokaiselle pyritään löytämään hänen osaamistaan kehittävä paikka.

102.

toteaa, että tavoitteena on tukea uusien konseptien syntymistä ja nopeuttaa uudenlaisten ratkaisujen käyttöönottoa. Pilotoinnin avulla saadaan uusia ratkaisuja markkinoille ja kokemusperäistä tietoa onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Alalle saadaan laadukkaampia ja toimivampia malleja sekä tietoa saman konseptin toimivuudesta ja vaikuttavuudesta eri kohdemaissa sekä niiden kohtaamista vaikeuksista ja ongelmista.

103.

toteaa, että kokeilujen kautta on mahdollisuus synnyttää uudenlaista mielenkiintoa yrittäjyyteen. Erilaisia kokeilukohteita on runsaasti, ja pilotoinnissa on mahdollisuus rajata riskit ennalta määrättyihin raameihin. Kokeilevien hankkeiden taloudellinen ja tiedollinen tukeminen alussa on tärkeää, jotta niistä olisi mahdollista synnyttää kannattavan liiketoiminnan konsepteja. Lisäksi ne voivat toimia oppimisalustoina ennen uusien ratkaisujen käyttöönottoa.

104.

kehottaa kaiken kaikkiaan suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen, askel kerrallaan etenevään ratkaisujen hakemiseen. Euroopassa tarvitaan uudenlaista rohkeutta talouden kasvun synnyttämiseen, joka voi tapahtua yhteiskuntavastuullisesti myös ympäristön asettamien ehtojen puitteissa. Syrjäytymisen ehkäisemisessä on kartoitettava toimenpiteitä, jotka ulottuvat riittävän pitkälle tulevaisuuteen. On vältettävä lyhyitä ja projektimaisia toimintoja, joille ei selkeästi aseteta jatko-odotuksia. Komitea kannustaa edelleen yksityiskohtaisempien toimenpide-ehdotusten ja raporttien laatimiseen sekä yhteiskuntavastuusta että sosiaalisesta yrittäjyydestä, jotta yhteiskunnalliseen vakauteen voitaisiin vaikuttaa enemmän. Kaikkiaan kehittämistyön esiin nostaminen, jakaminen ja parhaiden käytänteiden hyödyntäminen, olemassa olevan tiedon jakaminen ja monistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Komitea kannustaa esimerkkien kartoittamiseen ja edistyksellisen toiminnan tukemiseen.