19.1.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/67

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuva työntekijöiden lähettäminen työhön toiseen jäsenvaltioon”

2013/C 17/12

ALUEIDEN KOMITEA

—	huomauttaa, että työntekijöiden lähettäminen on yleistynyt viime vuosina Euroopan unionissa. Komitea korostaa, että lähetettyjen työntekijöiden määrä vaihtelee merkittävästi sekä lähtövaltioiden että vastaanottavien valtioiden osalta.

—

katsoo tätä taustaa vasten, että on tärkeää hyväksyä unionin tason väline, joka liittyy palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvaan työntekijöiden lähettämiseen ja joka sekä yhdenmukaistaa sääntöjen noudattamisen valvontaa että vastaa olennaisiin kysymyksiin, joita on noussut esiin Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksistä, jotka ovat johtaneet direktiivin 96/71/EY suppeaan tulkintaan.

—

harmittelee sitä, että Euroopan komission nykyinen ehdotus ei johda direktiivin 96/71/EY tarkistamiseen tai uudelleenmuotoiluun. Täten ei kyetä vastaamaan kaikkiin oikeuskäytännössä esille nousseisiin olennaisiin kysymyksiin, jotka koskevat erityisesti työehtosopimusten laajentamista, "sovellettavien sääntöjen ydinkohtien" laajentamista, vastaanottavan valtion suotuisampien säännösten soveltamista ja sosiaalisten perusoikeuksien, kuten lakko-oikeuden, käyttöä.

—	ehdottaa, että työnantajan ja alihankkijan yhteisvastuuta vahvistetaan lisäämällä säännös, jolla pyritään rajoittamaan alihankintatasojen määrää.

—

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio peruutti 11. syyskuuta 2012 ehdotuksen asetukseksi (Monti II), joka koskee lakko-oikeuden sovittamista yhteen Euroopan unionin taloudellisten vapauksien kanssa ja joka perustuu sisämarkkinoiden toteuttamista koskevaan joustolausekkeeseen (SEUTin 352 artikla).

Esittelijä

Alain HUTCHINSON Brysselin pääkaupunkialueen parlamentin jäsen

Viiteasiakirjat

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta

COM(2012) 131 final

Ehdotus – neuvoston asetus työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen

COM(2012) 130 final

I POLIITTISET SUOSITUKSET

ALUEIDEN KOMITEA

1.	tukee Euroopan komission aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan sisämarkkinoiden sosiaalista ulottuvuutta Lissabonin sopimuksen 9 artiklan mukaisesti. Siinä todetaan, että sosiaalinen ulottuvuus tulisi ottaa huomioon kaikissa Euroopan unionin politiikoissa.

Työntekijöiden lähettämiseen liittyviä suuntauksia

huomauttaa, että työntekijöiden lähettäminen on yleistynyt viime vuosina Euroopan unionissa. Euroopan komission mukaan vuosittain miljoona työntekijää lähetetään jäsenvaltiossa toimivan työnantajan toimesta työhön toiseen jäsenvaltioon. Komitea korostaa samalla, että lähetettyjen työntekijöiden määrä vaihtelee merkittävästi sekä lähtövaltioiden että vastaanottavien valtioiden osalta.

3.	toteaa, että työntekijöiden lähettäminen on yleisintä työvoimavaltaisilla aloilla. Rakennusala on perinteisesti työllistänyt eniten lähetettyjä työntekijöitä (Euroopan komission tietojen mukaan 24 prosenttia lähetetyistä työntekijöistä Euroopassa), joista valtaosa on rakennustyöläisiä.

4.	korostaa, että valtioiden väliset palkkaerot voivat olla merkittäviä.

Työntekijöiden lähettämisen alueellinen ulottuvuus

5.	kiinnittää huomiota siihen, että maantieteellinen keskittyminen on ominaista tiettyjen alojen työntekijöiden lähettämiselle ja rajaseudut vastaanottavat merkittävän osan lähetetyistä työntekijöistä.

katsoo, että alueilla ja erityisesti rajaseutualueilla on entistä suurempi rooli eri valtioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä, jotta voidaan huolehtia siitä, että työntekijöiden lähettäminen tapahtuu työntekijän oikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittaen, sekä vaihtaa hyviä käytänteitä. Kyseisillä alueilla tulisi tämän vuoksi olla asianmukaiset resurssit tehtäviensä täyttämiseksi.

korostaa, että työehtosopimusten alueellinen kattavuus on yhtenä ehtona niiden soveltamiselle lähetettyihin työntekijöihin direktiivin 96/71/EY mukaisesti. Näin ollen on välttämätöntä, että toimivaltaiset viranomaiset kykenevät tiedottamaan työehtosopimusten sisällöstä palveluiden tarjoajille ja lähetetyille työntekijöille sekä takaamaan niiden soveltamisen.

Työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen noudattamista on valvottava paremmin

korostaa, että työntekijöiden lähettäminen tapahtuu usein työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädännöstä piittaamatta. Lakisääteisiä velvoitteita voidaan kiertää muun muassa seuraavin tavoin:

—	työntekijän palkkaaminen ainoastaan lähettämistä varten; pöytälaatikkoyhtiöt, jotka mahdollistavat toimipaikan avaamisen maassa, joka esiintyy työntekijän lähettävänä valtiona

—	näennäisesti itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka eivät maksa sosiaalimaksuja ja joiden ei tarvitse noudattaa vastaanottavan valtion työ- ja palkkaehtoja direktiivin 96/71/EY mukaisesti, sillä sitä sovelletaan ainoastaan työntekijöihin

—	lähetettyjen työntekijöiden keskittymät, joita on olemassa tietyillä suurilla konserneilla: ne perustavat tytäryhtiön valtioon, jonka vero- ja sosiaalisäädäntö on taloudellisesti houkutteleva, ja lähettävät sinne työntekijöitään

—	työntekijöiden lähettämisen väärinkäyttö, kun tosiasiallisesti on kyse pysyvistä viroista

—	työhönlähettämisilmoituksen puuttuminen.

korostaa tutkimuksista ilmenevän, että on useita tapauksia, joissa työntekijöitä on lähetetty työhön toiseen jäsenvaltioon mutta joissa ei noudateta vastaanottavassa jäsenvaltiossa asetettuja säännöksiä vähimmäistyöehdoista ja työoloista ja yritetään kiertää sosiaaliturvasäännöksiä ja verolakeja.

muistuttaa, että kun otetaan huomioon komission toteamat erittäin suuret erot jäsenvaltioiden ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen sopimuksin sitoutuneiden unionin ulkopuolisten maiden asettamissa kansallisissa valvontatoimissa, yhteiset valvontastandardit ovat erityisen tärkeitä. Tässä yhteydessä ei saa kuitenkaan rajoittaa valtion viranomaisten valvontamahdollisuuksia.

10.

katsoo tätä taustaa vasten, että on tärkeää hyväksyä unionin tason väline, joka liittyy palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvaan työntekijöiden lähettämiseen ja joka sekä yhdenmukaistaa sääntöjen noudattamisen valvontaa että vastaa olennaisiin kysymyksiin, joita on noussut esiin Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksistä erityisesti asioissa Viking (asia C-438/05), Laval (asia C-341/05), Rüffert (asia C-346/06) ja Luxemburg (asia C-319/06), jotka ovat johtaneet direktiivin 96/71/EY suppeaan tulkintaan.

11.

suhtautuu täten myönteisesti aihetta koskevan direktiiviehdotuksen antamiseen, mutta harmittelee sitä, että Euroopan komission nykyinen ehdotus ei johda direktiivin 96/71/EY tarkistamiseen tai uudelleenmuotoiluun. Täten ei kyetä vastaamaan kaikkiin edellä mainittujen tuomioiden esille nostamiin olennaisiin kysymyksiin, jotka koskevat erityisesti työehtosopimusten laajentamista, "sovellettavien sääntöjen ydinkohtien" laajentamista, vastaanottavan valtion suotuisampien säännösten soveltamista ja sosiaalisten perusoikeuksien, kuten lakko-oikeuden, käyttöä.

12.

kiinnittää huomiota siihen, että käsillä olevassa direktiiviehdotuksessa tyydytään kuvailemaan toimenpiteitä ja mekanismeja, joilla pyritään parantamaan ja vahvistamaan direktiivin 96/71/EY soveltamisen valvontaa ja säännösten täytäntöönpanoa, vaikka direktiivi on tähän mennessä osoittautunut riittämättömäksi torjumaan sosiaalista polkumyyntiä ja väärinkäytöksiä.

Perusoikeudet eivät saa kärsiä taloudellisista vapauksista

13.

14.

on samaa mieltä siitä, että sisämarkkinoiden toteuttamiseen tähtäävää täydentävää tavoitetta ei saa asettaa etusijalle lakko-oikeuteen nähden, koska kyseessä on perusoikeuskirjan takaama koskematon oikeus ja perussopimuksen 153 artiklan erityismääräys (lex specialis) rajaa nimenomaisesti lakko-oikeuden unionin lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle.

15.

katsoo, että asetusehdotuksen peruuttaminen jättää kuitenkin ratkaisematta eräitä tuomioistuimen oikeuskäytäntöön liittyviä kysymyksiä. Komitea kehottaakin laatimaan uuden lainsäädäntöehdotuksen, jolla varmistetaan erikseen, ettei sosiaalisia perusoikeuksia (kollektiivinen neuvotteluoikeus, järjestäytymisoikeus) voida rajoittaa taloudellisilla vapauksilla (sijoittautumisvapaus ja palveluiden tarjoamisen vapaus) ja ettei taloudellisilla vapauksilla voida perustella sosiaalialan kansallisten lakien kiertämistä ja käytäntöjen sivuuttamista.

16.	muistuttaa, että 12 kansallista parlamenttia (19 ääntä) on ensimmäisen kerran käyttänyt ennakkovaroitusjärjestelmää komissiota vastaan sen vuoksi, että asetusehdotus oli ristiriidassa kansallisten toimivaltuuksien sekä suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden noudattamisen kanssa.

17.	on kuitenkin sitä mieltä, että EU:n lainsäätäjän on selvennettävä "yhteisten toimien" sekä sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden välistä suhdetta todellisissa ylikansallisissa tilanteissa esimerkiksi silloin, kun yrityksellä on toimipaikka useassa jäsenvaltiossa.

18.

katsoo täten, että mikäli komissio ei olisi peruuttanut asetusehdotustaan, kansallisten parlamenttien antamien perusteltujen lausuntojen sekä AK:n välityksellä esitettyjen aluetason näkemysten valossa komitea olisi voinut harkita jälkikäteen kanteen nostamista asetusehdotusta vastaan toissijaisuusperiaatteen noudattamatta jättämisen takia, ottaen huomioon sekä valittu oikeusperusta että riittämätön näyttö unionin toimien tuomasta lisäarvosta alalla. AK muistuttaa komissiota siitä, että se seuraa toissijaisuusperiaatteen noudattamista tässä asiassa hyvin tarkkaan.

19.	katsoo, että direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanoa koskeva ehdotus on edelleen pätevä ja ansaitsee täyden huomion.

20.

katsoo, että direktiivillä 96/71/EY vakiinnutetaan perusoikeuksia, joiden toteutumista tulisi edistää. Näitä ihmisarvoon liittyviä oikeuksia on vahvistettu Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä, sillä siinä annetaan perusoikeuskirjalle vastedes oikeudellisesti sitova arvo. Komitea katsoo myös, että taloudellisten vapauksien logiikkaa ei tule asettaa etusijalle näihin oikeuksiin nähden.

21.

pahoitteleekin, että komission ehdotus ei ole johtanut keskusteluun valitusta oikeusperustasta, joka on "palveluiden tarjoaminen" (SEUTin 62 artikla yhdessä 53 artiklan kanssa). Tämän seurauksena direktiivin 96/71/EY soveltamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään jälleen taloudellisten vapauksien näkökulmasta. On myös valitettavaa, ettei alueiden komiteaa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja työmarkkinaosapuolia ole otettu täysivaltaisesti mukaan laatimaan tekstiä, joka koskee niitä suoraan.

Direktiiviehdotuksessa on otettava huomioon kaikki työntekijöiden lähettämiseen liittyvät tilanteet

22.

kannattaa kuitenkin komission nykyisen ehdotuksen sosiaalisen polkumyynnin ja työntekijöiden lähettämiseen liittyvien väärinkäytösten torjumista sekä lähetettyjen työntekijöiden työ- ja palkkaehtojen noudattamista koskevien valvontamekanismien luomista. Komission esittämä ehdotus ei kuitenkaan ole riittävä näiden tavoitteiden saavuttamista ajatellen, ja sitä on siksi tarkistettava keskeisiltä osin.

23.

katsoo, että ehdotuksessa olisi aiheellista mainita tilanteet, joissa työntekijä on lähetetty työhön Euroopan unionin ulkopuolisesta valtiosta ja jotka otetaan huomioon direktiivissä 96/71/EY. Direktiivi olisi mahdollisimman pian hyväksymisensä jälkeen sisällytettävä myös Euroopan talousalueen säännöstöön sekä Sveitsin kanssa tehtyyn sopimukseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta.

24.	on tietoinen valvontaan tällä hetkellä liittyvistä rajoitteista, joita ovat esimerkiksi kielimuuri, lyhytaikaisen lähettämisen valvonta, tiedonsaannin vaikeus toisesta jäsenvaltiosta, seuraamusten täytäntöönpanon hankaluus sekä jäsenvaltioiden viranomaisten heikot valvontakeinot.

25.

tukeekin erittäin vahvasti ehdotetun direktiivin sellaisten säännösten hyväksymistä, joilla pyritään poistamaan näitä rajoitteita mahdollisimman hyvin sekä vahvistamaan valvontatoimien ja seuraamusten täytäntöönpanomekanismeja, jotta direktiivin 96/71/EY soveltaminen olisi paitsi tehokasta, myös käytännössä toimivaa. Samalla tuomioiden rajanylittävä täytäntöönpanojärjestelmä on muotoiltava selkeämmin ja sen on oltava yhdenmukainen kansainvälisen yhteistyön sekä tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen ja täytäntöönpanon periaatteiden kanssa, ja siinä on otettava huomioon yksilön prosessuaaliset oikeudet.

26.

Katsoo, että mikäli direktiiviä 96/71/EY ja tätä direktiiviä ei noudateta – jos esimerkiksi ilmenee, että työntekijää ei todellisuudessa ole lähetetty – kyseiseen yritykseen sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa palvelu tarjotaan. Kaikkien asianomaisten työntekijöiden katsotaan harjoittavan oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen unionissa SEUT:in 45 artiklan mukaisesti.

Yhteisvastuu: direktiiviehdotuksen keskeinen säännös, jota olisi täydennettävä

27.

suhtautuu myönteisesti säännöksiin, jotka koskevat työnantajan ja alihankkijan yhteisvastuuta erityisesti rakennusalalla, ja toteaa tyytyväisenä tällaisen yhteisvastuun olevan jo voimassa kahdeksassa EU:n jäsenvaltiossa (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Ranska, Saksa ja Suomi). Tämä ei kuitenkaan ole riittävää väärinkäytösten estämiseksi käytännössä. Sen sijaan on varmistettava, että kaikki yritykset, jotka syyllistyvät väärinkäytöksiin työntekijöiden lähettämisen yhteydessä tai hyötyvät niistä, joutuvat myös asiasta vastuuseen.

28.	katsoo, että olisi asianmukaista lisätä tämän yhteisvastuuta koskevan säännöksen rinnalle säännös, jolla pyritään rajoittamaan alihankintatasojen määrää ja näin vähentämään riskejä, jotka liittyvät työntekijöiden lähettämiseen. Näin myös parannettaisiin alihankintayritysten rekisteröintiä.

Työmarkkinaosapuolten proaktiivinen rooli lainsäädännön noudattamisen valvonnassa

29.	kannattaa Euroopan komission ehdottamia säännöksiä, joilla pyritään antamaan ammattiliitoille ja työmarkkinaosapuolille keskeinen rooli työsuojelutarkastuksissa, mutta samalla on kuitenkin otettava huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien väliset erot.

30.	katsoo, että olisi tärkeää vahvistaa tätä roolia siten, että jäsenvaltioissa lainsäädännön täytäntöönpanoa valvovat toimivaltaiset elimet saisivat oikeuden jakaa valvontaan liittyviä käytäntöjään, jotta niiden toimet alalla liitetään paremmin yhteen.

31.

katsoo niin ikään, että muun muassa rakennusalan yritysten työntekijöiden edustajat, erityisesti eurooppalaisten yritysneuvostojen jäsenet, tulisi myös mainita keskeisinä toimijoina. Esimerkiksi suurilla työmailla edustavien elinten välinen koordinointi voi edesauttaa myös tiedottamista ja varoittamista. Työntekijöiden edustajien tekemien aloitteiden oikeutusta lisää sekin, että lukuisat yritykset tiedottavat yhteiskuntavastuun politiikastaan.

Ehdotukseen tarvitaan tarkennuksia, jotta sen säännöksiä voidaan soveltaa asianmukaisesti

32.

kiinnittää huomiota siihen, että kansallisilla tuomioistuimilla on merkittävä rooli ehdotetun direktiivin operatiivisessa täytäntöönpanossa, ja näin ollen sen säännösten tulee olla selkeitä ja tarkkoja, jotta tekstin tulkinta kansallisissa tuomioistuimissa ei aiheuta uusia ongelmia ja johda Euroopan unionin tuomioistuimelle esitettävien ennakkoratkaisupyyntöjen lisääntymiseen.

33.

katsoo tämän vuoksi, että tiettyjä ehdotetussa direktiivissä esiintyviä termejä olisi selvennettävä ja ne olisi määriteltävä yksiselitteisesti: esimerkiksi työntekijöiden lähettämistä koskevat säännöt on määriteltävä yksiselitteisesti, eikä väärinkäytösten oikeudellisia seuraamuksia saa kohdistaa työntekijöihin. Esimerkkejä selvennettävistä asioista ovat, että joissakin kieliversioissa esiintyvä kahden eri termin käyttö viitattaessa tilapäisesti lähetettyyn työntekijään (esimerkiksi ranskankielisessä versiossa "provisoirement détaché" ja "temporairement détaché"), käsitteen "tehokas" käyttö, johon tulisi liittää toimivuutta koskeva määrite, ja määritelmä "keskeiset työehdot", joka ei esiinny direktiivissä 96/71/EY.

34.

kiinnittää samoista syistä huomiota ehdotuksen johdanto-osan 5 kappaleeseen, jossa korostetaan, että "on tarpeen selkeyttää – – direktiivin 96/71/EY ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen (EY) N:o 593/2008 välistä suhdetta". Tähän selkeyttämispyyntöön ei kuitenkaan tarjota vastausta ehdotuksen artiklaosassa.

Soveltamiseen liittyviä epäselvyyksiä on vähennettävä

35.

katsoo, että ehdotuksen johdanto-osa saattaakin lisätä sekaannusta siitä, tuleeko työsopimukseen soveltaa lähettävän vai vastaanottavan maan lainsäädäntöä. Vaikka pitääkin paikkansa – kuten johdanto-osan 6 kappaleessa todetaan – että ehdotus ei koske suoraan Rooma I -asetuksen 8 artiklan mukaisesti sovellettavaa lainsäädäntöä, on huomautettava, että vuoden 1996 direktiivillä ei myöskään pyritty muuttamaan tätä säännöstä (vuoden 1980 Rooman yleissopimuksen silloinen 6 artikla) vaan tarkentamaan Rooma I -asetuksen 9 artiklan mukaisia kansainvälisesti pakottavien säännösten soveltamisehtoja (vuoden 1980 Rooman yleissopimuksen silloinen 7 artikla).

36.	on sitä mieltä, että ehdotettu direktiivi ei saa olla direktiivin 96/71/EY hengen ja tavoitteiden vastainen.

37.

katsoo, että vaatimus, jonka mukaan tarjoajan on noudatettava direktiivin 96/71/EY säännöksiä, tulisi ottaa yhdeksi sopimuksentekokriteeriksi julkisissa ja yksityisissä tarjouskilpailuissa. Lisäksi merkittävien rikkomusten tapauksessa on oltava nykyiseen tapaan mahdollista sulkea kyseinen tarjoaja kilpailun ulkopuolelle.

38.	tukee komission pyrkimyksiä lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, joka koskee hallinnollisten sakkojen ja seuraamusten täytäntöönpanoa rajojen yli.

II MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan ensimmäinen viite

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan,	ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 153 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan b alakohdan,

Perustelu

Työehdot ja -olot kuuluvat perinteisesti keskitetyn sopimisen ja näin ollen työmarkkinaosapuolten itsenäisyyden piiriin. Työmarkkinaosapuolilla on myös keskeinen rooli alan sovittujen määräysten soveltamisen valvonnassa. Näistä syistä perussopimuksen 153 artiklan 1 kohdan b alakohta, joka koskee nimenomaan unionin aloitteita työehtojen osalta, on soveltuvin oikeusperusta. Koska lisäksi kyse on direktiiviehdotuksesta, joka koskee oikeusperustaltaan "palveluiden tarjoamiseen" perustuvan direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanoa, oikeusperustan valintaa koskevat tuomioistuimen tuomiot eivät nimenomaisesti kiellä käyttämästä soveltuvampaa oikeusperustaa tämän ehdotuksen hyväksymiseksi.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 3 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Sellaisten työntekijöiden osalta, jotka lähetetään palvelujen tarjoamiseksi työskentelemään tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, jossa he tavallisesti tekevät työtään, vahvistetaan palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY keskeiset ja selkeästi määritellyt työehdot, joita palveluntarjoajien on vastaanottajavaltiossa noudatettava kyseisten lähetettyjen työntekijöiden vähimmäissuojan takaamiseksi.

Sellaisten työntekijöiden osalta, jotka lähetetään sen valtion alueelta, jossa he tavallisesti työskentelevät, tilapäisesti muuhun jäsenvaltioon työskentelemään palvelujen tarjoamiseksi, vahvistetaan palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY keskeiset ja selkeästi määritellyt työehdot, joita palveluntarjoajien on vastaanottajavaltiossa noudatettava kyseisten lähetettyjen työntekijöiden vähimmäissuojan takaamiseksi..

Perustelu

Muutosehdotus ei ole vain semanttinen, vaan tarkoituksena on myös säilyttää johdonmukaisuus direktiivissä 96/71/EY käytettyjen käsitteiden kanssa. Muutosehdotuksen pohjana on direktiivin 96/71/EY johdanto-osan 3 kappaleen sanamuoto. Kyseisen kappaleen ranskankielisessä toisinnossa käytetään termin "provisoire" sijasta termiä "temporaire" (joka on oikeudellisesti täsmällisempi), kuten tehdään myös käsiteltävänä olevan ehdotuksen johdanto-osan 5 kappaleessa, ja siinä käsitellään työntekijöiden lähettämistä laajemmin kuin vain jäsenvaltioiden välillä niin kuin tehdään ehdotuksen johdanto-osan kappaleissa. Jos tämä olisi käsiteltävänä olevan ehdotuksen soveltamisala, se poikkeaisi lainsäätäjän aikomuksesta vuonna 1996, jolloin viitattiin muun jäsenvaltion alueeseen (direktiivin 96/71/EY johdanto-osan 3 kappale) eikä toiseen jäsenvaltioon, kuten tehdään käsiteltävänä olevassa ehdotetussa direktiivissä. Tarkoituksena on ottaa huomioon työntekijöiden lähettäminen kolmansista maista. Oikeusvarmuuden takia on aiheellista säilyttää tämä periaate käsiteltävänä olevan ehdotuksen johdanto-osan kappaleissa.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kuten on laita direktiivin 96/71/EY tapauksessa, tämän direktiivin ei kuitenkaan pitäisi rajoittaa sen lain soveltamista, jota Rooma I -asetuksen 8 artiklan mukaisesti sovellettaisiin yksittäisiin työsopimuksiin, eikä sosiaaliturvajärjestelmien yhteen-sovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovitta-misesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpano-menettelystä 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 soveltamista.

Kuten on laita direktiivin 96/71/EY tapauksessa, tämän direktiivin ei kuitenkaan pitäisi rajoittaa sen lain soveltamista, jota Rooma I -asetuksen 8 artiklan mukaisesti sovellettaisiin yksittäisiin työsopimuksiin, eikä vastaanottavan jäsenvaltion pakottavien säännösten soveltamista Rooma I -asetuksen 9 artiklan mukaisesti, eikä sosiaaliturvajärjestelmien yhteen-sovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovitta-misesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 soveltamista.

Perustelu

Tämä lisäys on tärkeä, sillä sen avulla voidaan hälventää epäselvyyttä direktiivin 96/71/EY soveltamisalasta ja sen yhteydestä kansainväliseen yksityisoikeuteen. Direktiivi 96/71/EY ei koske itse asiassa suoraan sen lain soveltamista, jota Rooma I -asetuksen 8 artiklan mukaisesti sovellettaisiin yksittäisiin työsopimuksiin, vaan siinä säädetään erikseen Rooma I -asetuksen 9 artiklan mukaisesti vastaanottavan jäsenvaltion pakottavien säännösten soveltamisesta lähetettyihin työntekijöihin (riippumatta sopimukseen sovellettavasta lainsäädännöstä). Jos asiaa ei korosteta tai tuoda selkeästi esiin, saattaa aiheutua väärinkäsityksiä, jolloin vaarana on se, että poiketaan direktiivin 96/71/EY kirjaimesta ja hengestä.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 14 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

14)	Jäsenvaltioiden velvollisuuksia saattaa työehtoja koskevat tiedot yleisesti ja tosiasiallisesti paitsi muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden palveluntarjoajien myös asianomaisten lähetettyjen työntekijöiden saataville olisi konkretisoitava.

14)	Jäsenvaltioiden velvollisuuksia saattaa työehtoja koskevat tiedot yleisesti ja tosiasiallisesti paitsi muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden palveluntarjoajien myös asianomaisten lähetettyjen työntekijöiden saataville ilmaiseksi olisi konkretisoitava.

Perustelu

Jotta tiedot olisivat tosiasiallisesti saatavilla, niiden tulee ennen kaikkea olla ilmaisia.

Muutosehdotus 5

1 artiklan uusi 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1 artikla

Kohde

[– –]

1 artikla

Kohde

[– –]

3. Tämän direktiivin tulee noudattaa lähetettyihin työntekijöihin sovellettavien työehtojen soveltamisen ja täytäntöönpanon osalta direktiivin 96/71/EY 1 artiklan 4 kohtaa, jonka mukaan "[m]uuhun kuin jäsenvaltioon sijoittautuneet yritykset eivät voi saada suotuisampaa kohtelua kuin jäsenvaltioon sijoittautuneet yritykset".

Perustelu

Muutosehdotus on paikallaan, kun otetaan huomioon, että käsillä olevan ehdotetun direktiivin ei pidä rikkoa direktiivin 96/71/EY rakennetta, jossa lainsäätäjä on liittänyt 1 artiklaan 4 kohdan, jotta voidaan välttää sosiaalisen polkumyynnin vaaraa Euroopan unionin ulkopuolisten maiden taholta. Samasta syystä olisi aiheellista välttää sitä, että direktiivin 96/71/EY tiukka soveltaminen rajoittuu työntekijöiden lähettämiseen jäsenvaltiosta toiseen, jolloin tarjotaan mahdollisuus väärinkäytöksiin tai säännösten kiertämiseen kolmansien maiden taholta. Jäsenvaltioiden on siis oltava tarkkana ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voidaan estää lainsäädännön kiertäminen, joka aiheuttaisi myös aukkoja käytössä olevaan valvontajärjestelmään.

Muutosehdotus 6

3 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3 artikla

Väärinkäytösten ja säännösten kiertämisen estäminen

1. Direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanemiseksi, soveltamiseksi ja täytäntöönpanon valvomiseksi toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon ne tosiseikat, jotka luonnehtivat yrityksen harjoittamaa toimintaa sen sijoittautumisvaltiossa, määrittääkseen, harjoittaako yritys tosiasiallisesti merkittävää toimintaa, joka on muuta kuin puhtaasti sisäiseen hallintoon liittyvää ja/tai muuta hallinnollista toimintaa. Tällaisia seikkoja voivat olla muiden muassa seuraavat:

(a)	paikka, jossa yrityksen sääntömääräinen kotipaikka ja hallinto sijaitsevat, jossa se käyttää toimistotiloja, johon se maksaa veroja, jossa sillä on ammattikortti tai jossa se on rekisteröitynyt kauppakamariin tai ammattialajärjestöön

(b)	paikka, jossa lähetettävät työntekijät otetaan palvelukseen

(c)	laki, jota sovelletaan yrityksen työntekijöidensä ja toisaalta asiakkaidensa kanssa tekemiin sopimuksiin

(d)	paikka, jossa yritys harjoittaa huomattavaa liiketoimintaa ja jossa sen hallintohenkilökunta toimii

(e)	täytettyjen sopimusten ja/tai toteutuneen liikevaihdon poikkeavan pieni määrä sijoittautumisjäsenvaltiossa.

Arviointiperusteet on mukautettava erikseen kuhunkin tapaukseen ja huomioon on otettava yrityksen sijoittautumisvaltiossaan harjoittaman toiminnan luonne.

3 artikla

Väärinkäytösten ja säännösten kiertämisen estäminen

(a)

jäsenvaltio, jossa yritys harjoittaa pääasiallista liiketoimintaansa työntekijäkohtaisilla aikayksiköillä mitattuna, sekä paikka, jossa yrityksen sääntömääräinen kotipaikka ja hallinto sijaitsevat, jossa se käyttää toimistotiloja, johon se maksaa veroja, jossa sillä on ammattikortti tai jossa se on rekisteröitynyt kauppakamariin tai ammattialajärjestöön

(b)	paikka, jossa lähetettävät työntekijät otetaan palvelukseen

(c)	laki, jota sovelletaan yrityksen työntekijöidensä ja toisaalta asiakkaidensa kanssa tekemiin sopimuksiin

(d)	paikka, jossa yritys harjoittaa huomattavaa liiketoimintaa ja jossa sen hallintohenkilökunta toimii

(e)	täytettyjen sopimusten ja/tai toteutuneen liikevaihdon poikkeavan pieni määrä sijoittautumisjäsenvaltiossa.

Arviointiperusteet on mukautettava erikseen kuhunkin tapaukseen ja huomioon on otettava yrityksen sijoittautumisvaltiossaan harjoittaman toiminnan luonne.

2. Jotta voidaan arvioida, suorittaako lähetetty työntekijä tilapäisesti työtään toisessa jäsenvaltiossa kuin se, jossa hän tavallisesti työskentelee, olisi tarkasteltava kaikkia tosiseikkoja, jotka luonnehtivat tällaista työtä ja työntekijän tilannetta.

Tällaisia seikkoja voivat olla muiden muassa seuraavat:

(a)	työtä tehdään rajoitetun ajan toisessa jäsenvaltiossa

(b)	lähettäminen suuntautuu toiseen jäsenvaltioon kuin se, jossa lähetetty työntekijä tavallisesti työskentelee, asetuksen (EY) N:o 593/2008 ja/tai Rooman yleissopimuksen mukaisesti

(c)	lähetetty työntekijä palaa siihen jäsenvaltioon, josta hänet on lähetetty, tai hänen oletetaan jatkavan työskentelyä siellä, kun ne työt tai palvelut, joita varten hänet oli lähetetty, on saatu päätökseen

(d)	työntekijän lähettävä työnantaja mahdollisesti huolehtii matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksista tai korvaa ne; myönteisessä tapauksessa selvitys menettelystä sekä lisäksi

(e)	selvitetään mahdolliset aiemmat toistuneet jaksot, jolloin kyseisiä tehtäviä on suorittanut sama tai toinen (lähetetty) työntekijä.

Kaikki edellä luetellut seikat ovat suuntaa-antavia tekijöitä tehtävässä kokonaisarvioinnissa, eikä niitä sen vuoksi voida käsitellä erillisinä. Arviointiperusteet on mukautettava kuhunkin tapaukseen, ja huomioon on otettava tilanteen erityispiirteet.

2. Näiden seikkojen arviointi on osa vastaanottavaan jäsenvaltioon lähetetyn työntekijän määrittämistä palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä annetun Euroopan parlamentin direktiivin 96/71/EY 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Jotta voidaan arvioida, suorittaako lähetetty työntekijä tilapäisesti työtään toisessa jäsenvaltiossa kuin se, jossa hän tavallisesti työskentelee, olisi tarkasteltava kaikkia tosiseikkoja, jotka luonnehtivat tällaista työtä ja työntekijän tilannetta.

Tällaisia seikkoja voivat olla muiden muassa seuraavat:

(a)	työtä tehdään rajoitetun ajan toisessa jäsenvaltiossa

(b)	lähettäminen suuntautuu toiseen jäsenvaltioon kuin se, jossa lähetetty työntekijä tavallisesti työskentelee, asetuksen (EY) N:o 593/2008 ja/tai Rooman yleissopimuksen mukaisesti

(c)	lähetetty työntekijä palaa siihen jäsenvaltioon, josta hänet on lähetetty, tai hänen oletetaan jatkavan työskentelyä siellä, kun ne työt tai palvelut, joita varten hänet oli lähetetty, on saatu päätökseen

(d)	lähetetyllä työntekijällä on voimassa oleva A1-lomake todistuksena siitä, että hän on kotijäsenvaltionsa sosiaaliturvajärjestelmän piirissä; A1-lomake ei saa olla takautuva, ja se on esitettävä lähettämisen alkaessa ja ennen mahdollisia tarkastuksia

(e)	työntekijän lähettävä työnantaja mahdollisesti huolehtii matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksista tai korvaa ne; myönteisessä tapauksessa selvitys menettelystä sekä lisäksi

(k)	selvitetään mahdolliset aiemmat toistuneet jaksot, jolloin kyseisiä tehtäviä on suorittanut sama tai toinen (lähetetty) työntekijä.

Perustelu

Tällä säännöksellä pyritään estämään sellaisten yritysten perustaminen, joiden toiminta sijoittautumisvaltiossa on keinotekoista ja tähtää ainoastaan työoloja koskevien säännösten kiertämiseen vastaanottavassa valtiossa.

Direktiivin 96/71/EY 2 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on estää se, että valtiosta (myös muusta kuin jäsenvaltiosta) lähetettyä työntekijää voitaisiin pitää itsenäisenä ammatinharjoittajana, jolloin hän jäisi direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Esimerkiksi se, että työnantaja tekisi maassa A rakennusalalla toimivasta palkatusta työntekijästä itsenäisen ammatinharjoittajan, riittäisi siihen, että työnantaja vapautuisi direktiivin velvoitteista jäsenvaltiossa B, johon työntekijä lähetettäisiin. Tällaisten väärinkäytösten välttämiseksi vuoden 1996 direktiivissä annettiin vastaanottajamaan (edellä mainitussa tapauksessa jäsenvaltio B) tehtäväksi työntekijän käsitteen luonnehdinta ja siten työsuhteen määrittely suhteessa valtion lainsäädäntöön. Tämän oikeudellisen rakenteen ainoa heikkous on se, että asetettua periaatetta on vaikea soveltaa konkreettisesti: 4 artiklassa mainittujen seikkojen luettelo muodostaa ilman muuta perustan, joka helpottaa direktiivin 96/71/EY 2 artiklan 2 kohdan konkreettista soveltamista.

Muutosehdotus 7

3 a artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3 a artikla

Seuraamukset

Mikäli direktiivin 96/71/EY 3 artiklaa tai tämän direktiivin asiaa koskevia artikloita ei noudateta, yritykseen ja sen työntekijöihin sovelletaan sen valtion asiaa koskevia lainsäädäntöä, jossa palvelu tarjotaan. Kaikkien asianomaisten työntekijöiden katsotaan harjoittavan oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen unionissa SEUT-sopimuksen 45 artiklan mukaisesti. Tämän jälkeen vastaanottava jäsenvaltio voi pyytää välittömiä todisteita siitä, että kyseisiä työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti vastaanottavan jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa työehtojen ja niihin liittyvien sosiaalisten oikeuksien suhteen SEUT-sopimuksen 45 artiklan mukaisesti.

Muutosehdotus 8

5 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tiedot direktiivin 96/71/EY 3 artiklassa tarkoitetuista työehdoista, joita palveluntarjoajien on sovellettava ja noudatettava, annetaan yleisesti saataville selkeällä, kattavalla ja helppokäyttöisellä tavalla etäältä ja sähköisesti, myös sellaisissa muodoissa ja sellaisia internet-standardeja käyttäen, että ne ovat esteettä vammaisten saavutettavissa, ja että direktiivin 96/71/EY 4 artiklassa tarkoitetut yhteysvirastot pystyvät suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tiedot direktiivin 96/71/EY 3 artiklassa tarkoitetuista työehdoista, joita palveluntarjoajien on sovellettava ja noudatettava, annetaan yleisesti saataville ilmaiseksi ja selkeällä, avoimella, kattavalla ja helppokäyttöisellä tavalla etäältä ja sähköisesti, myös sellaisissa muodoissa ja sellaisia internet-standardeja käyttäen, että ne ovat esteettä vammaisten saavutettavissa, ja että direktiivin 96/71/EY 4 artiklassa tarkoitetut yhteysvirastot pystyvät suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti.

Perustelu

Jotta tiedot olisivat tosiasiallisesti saatavilla, niiden tulee ennen kaikkea olla ilmaisia.

Muutosehdotus 9

7 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetty velvoite ei velvoita sijoittautumisjäsenvaltiota suorittamaan tosiasiallisia tarkastuksia ja valvontatoimia sen jäsenvaltion alueella, jossa palvelu tarjotaan. Tällaiset tarkastukset ja valvontatoimet, jos niitä tarvitaan, toteuttavat sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä vastaanottajajäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset 10 artiklan mukaisesti ja niillä valvontavaltuuksilla, jotka vahvistetaan vastaanottajajäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä, käytännössä ja hallinnollisissa menettelyissä ja jotka ovat unionin lainsäädännön mukaisia.

Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetty velvoite ei velvoita sijoittautumisjäsenvaltiota suorittamaan tosiasiallisia tarkastuksia ja valvontatoimia sen jäsenvaltion alueella, jossa palvelu tarjotaan. Tällaiset tarkastukset ja valvontatoimet, jos niitä tarvitaan, toteuttavat sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä v Vastaanottajajäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tarkastukset ja valvontatoimet 10 artiklan mukaisesti ja niillä valvontavaltuuksilla, jotka vahvistetaan vastaanottajajäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä, käytännössä ja hallinnollisissa menettelyissä ja jotka ovat unionin lainsäädännön mukaisia.

Perustelu

Näin pyritään poistamaan valvontatoimia haittaavat menettelyt sekä sijoittautumis- että vastaanottajajäsenvaltiossa.

Muutosehdotus 10

9 artiklan 1 kohdan johdanto-osa

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltiot voivat edellyttää vain seuraavia hallinnollisia vaatimuksia ja valvontatoimenpiteitä:	Direktiivin 96/71/EY 3 ja 5 artiklan noudattamisen parantamiseksi vastaanottavan J jäsenvaltion t voivat edellyttää vain on edellytettävä vähintään, mutta ei välttämättä yksinomaan, seuraavia hallinnollisia vaatimuksia ja valvontatoimenpiteitä:

Perustelu

Sen sijaan, että komission ehdotuksen mukaisesti asetettaisiin enimmäisvaatimuksia, komitea ehdottaa vähimmäisvaatimusten asettamista. Logiikan kääntäminen on myös komission ehdottamassa 12 artiklan 3 kohdassa asetettujen säännösten kanssa yhdenmukaista.

Muutosehdotus 11

9 artiklan 1 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle palveluntarjoajalle asetettava velvollisuus antaa vastaaville kansallisille toimivaltaisille viranomaisille yksinkertainen ilmoitus ennen palvelujen suorittamisen aloittamista tai viimeistään niiden aloittamishetkellä. ilmoituksessa Ilmoituksesta on käytävä ilmi, että palveluntarjoajalle on tiedotettu direktiivin 96/71/EY 3 artiklassa tarkoitetuista vähimmäistyöehdoista ja -oloista siinä valtiossa, jossa palvelu suoritetaan, ja että se noudattaa niitä. Siinä on annettava tiedot ainakin lähettämisen kestosta ja alkamispäivästä, lähetettyjen työntekijöiden henkilöllisyydestä ja määrästä sekä työpaikoista vastaanottavassa jäsenvaltiossa. voidaan antaa tiedot pelkästään palveluntarjoajan henkilöllisyydestä, yhden tai useamman selvästi yksilöitävissä olevan lähetetyn työntekijän läsnäolosta, heidän odotetusta lukumäärästään, lähettämisen ennakoidusta kestosta ja sijainnista sekä lähettämisen perusteena olevista palveluista

Perustelu

Selvennetään vaatimuksia, jotka palveluntarjoajan antaman ilmoituksen on täytettävä.

Muutosehdotus 12

9 artiklan 1 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

velvollisuus säilyttää tai asettaa saataville ja/tai säilyttää paperi- tai sähköinen kopio työsopimuksesta (tai vastaavasta direktiivissä 91/533/EY tarkoitetusta asiakirjasta, mukaan luettuna tapauksen ja tarpeen mukaan kyseisen direktiivin 4 artiklassa tarkoitetut lisätiedot), palkkalaskelmasta, työaikatodistuksesta, palkanmaksun suorittamista koskevasta todistuksesta, A1-lomake todistuksena kotijäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään kuulumisesta, direktiivin 89/931/EY mukainen turvallisuus- ja terveysvaaroja työssä koskeva arviointi, jos lähetetty työntekijä on kolmannen maan kansalainen, työluvan ja oleskeluluvan kopiot sekä muut asiakirjat, joita tarvitaan direktiivin 96/71/EY ja tämän direktiivin noudattamisen tarkastamiseksi, tai kopio vastaavista asiakirjoista lähettämisen ajan sen alueella olevassa helppopääsyisessä ja selvästi yksilöidyssä paikassa, kuten työpaikalla tai rakennustyömaalla taikka kuljetusalan liikkuvien työntekijöiden osalta päätoimipaikassa tai ajoneuvossa, jota käytetään palvelun tarjoamisessa

Perustelu

Huom. Liittyy 3 artiklan 2 kohtaan tehtyyn muutosehdotukseen.

Muutosehdotus 13

11 artiklan uusi 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

11 artikla

Oikeuksien puolustaminen – kantelujen helpottaminen – taannehtivat maksut

[– –]

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattiliitot ja muut kolmannet osapuolet, kuten yhdistykset, järjestöt ja muut oikeushenkilöt, joilla kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti on legitiimi intressi varmistaa, että tämän direktiivin säännöksiä noudatetaan, voivat aloittaa tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi säädetyn oikeudellisen ja/tai hallinnollisen menettelyn lähetetyn työntekijän tai hänen työnantajansa suostumuksella hänen puolestaan tai häntä tukeakseen.

11 artikla

Oikeuksien puolustaminen – kantelujen helpottaminen – taannehtivat maksut

[– –]

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattiliitot ja muut kolmannet osapuolet, kuten yhdistykset, järjestöt ja muut oikeushenkilöt, joilla kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti on legitiimi intressi varmistaa, että tämän direktiivin säännöksiä noudatetaan, voivat aloittaa tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden oikeuksien täytäntöönpanemiseksi säädetyn oikeudellisen ja/tai hallinnollisen menettelyn lähetetyn työntekijän tai hänen työnantajansa suostumuksella hänen puolestaan tai häntä tukeakseen. Ammattiliitoille annetaan oikeus nostaa lähetettyjen työntekijöiden luvalla kanne heidän puolestaan.

4. Työntekijöiden edustajilla, erityisesti rakennusalan yritysten eurooppalaisten yritysneuvostojen jäsenillä, on oikeus varoittaa milloin tahansa ammattiliittoja ja lainsäädännön valvonnasta vastaavia viranomaisia tilanteista, joissa työntekijöiden lähettäminen herättää vakavia epäilyksiä lähetettyjen työntekijöiden työehtojen noudattamisesta.

4 5. Edellä olevat 1 ja 3 kohta eivät rajoita vastaaviin toimiin sovellettavista vanhentumisajoista tai määräajoista annettujen kansallisten sääntöjen eivätkä tuomioistuimissa edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista.

Perustelu

Työntekijöiden edustajat yrityksissä ja erityisesti eurooppalaisten yritysneuvostojen jäsenet tuntevat hyvin eri yritysten ja toimipaikkojen todellisuuden jäsenvaltioissa. Työsuhteiden todellisina tarkkailijoina kentällä ja kansainvälisellä tasolla heillä tulisi olla oikeus varoittaa väärinkäytöksistä työntekijöiden lähettämistä koskevien säännösten soveltamisessa.

Muutosehdotus 14

12 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

12 artikla

Alihankinta – yhteisvastuu

12 artikla

Alihankinta – yhteisvastuu

Kun kyse on direktiivin 96/71/EY liitteessä tarkoitetuista rakennustöistä, jäsenvaltioiden on kaikkien direktiivin 96/71/EY 1 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden lähettämisten osalta varmistettava syrjimättömällä tavalla suhteessa sen alueelle sijoittautuneiden välittömien alihankkijoiden työntekijöiden vastaavien oikeuksien suojeluun, että lähetetty työntekijä ja/tai sijoitusrahastot tai työmarkkinaosapuolten instituutiot voivat pitää sitä toimeksisaajaa, jonka välitön alihankkija työnantaja (palveluntarjoaja tai tilapäistä työvoimaa välittävä tai työvoiman vuokrausta harjoittava yritys) on, työnantajan lisäksi tai asemesta vastuullisena seuraavien maksamatta jättämisestä: Kukin jäsenvaltio toteuttaa syrjimättömällä tavalla tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että yritys, joka nimeää toisen yrityksen tarjoamaan palveluja, on työnantajan lisäksi tai asemesta vastuullisena kyseisen yrityksen tai alihankkijan tai kyseisen yrityksen nimeämän työvoiman palkkaajan velvoitteista.

Perustelu

Ei ole syytä rajoittaa alihankintaketjujen sääntelyä rakennusalaan. – Lisäksi selvennetään velvoitteita.

Muutosehdotus 15

12 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimeksisaajaa, joka on toiminut asianmukaista huolellisuutta noudattaen, ei pidetä vastuullisena 1 kohdan mukaisesti. Tällaisia järjestelmiä on sovellettava avoimella, syrjimättömällä ja oikeasuhteisella tavalla. Niihin voi kuulua toimeksisaajan toteuttamia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka koskevat alihankkijan antamaa näyttöä lähetettyihin työntekijöihin sovellettavista, direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista keskeisistä työehdoista; kyseeseen voivat tulla muiden muassa palkkalaskelmat, todistus palkanmaksusta, todistus sijoittautumisjäsenvaltiossa voimassa olevien sosiaaliturva- ja/tai verovelvollisuuksien noudattamisesta ja näyttö siitä, että työntekijöiden lähettämiseen sovellettavia sääntöjä on noudatettu.

Perustelu

EU-tasolla ei ole olemassa määritelmää "asianmukaisen huolellisuuden" käsitteelle. Tässä yhteydessä pyritään välttämään toimeksisaajan vastuuvelvollisuuden vähenemistä tarkastettaessa, että alihankkija noudattaa työehtoja.

Muutosehdotus 16

12 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltiot voivat unionin lainsäädäntöä noudattaen vahvistaa lainsäädännössään syrjimättömältä ja oikeasuhteiselta pohjalta tiukempia vastuusääntöjä, jotka koskevat alihankkijan vastuun alaa ja laajuutta. Jäsenvaltiot voivat unionin lainsäädäntöä noudattaen säätää tällaisesta vastuusta myös muilla aloilla kuin ne, jotka mainitaan direktiivin 96/71/EY liitteessä. Jäsenvaltiot voivat näissä tapauksissa säätää, että toimeksisaajaa, joka on toiminut kansallisessa lainsäädännössä määriteltyä asianmukaista huolellisuutta noudattaen, ei pidetä vastuullisena.

Perustelu

Muutosehdotus 17

12 artiklan 3 a kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4a.	Jos asianomaisella alalla toimivat työmarkkinaosapuolet eivät ole tehneet sopimusta alihankintatasojen enimmäismäärästä, niitä voi olla enintään kolme.

Perustelu

Muutosehdotus liittyy lausunnon poliittisten suositusten kohtaan 28.

Muutosehdotus 18

Uusi artikla 18 artiklan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Uusi artikla

Suojelun yleisen tason heikentämisen estävä lauseke

Tämän direktiivin täytäntöönpano ei ole missään tapauksessa riittävä peruste työntekijöiden suojelun yleisen tason alentamiselle direktiivin soveltamisalalla. Se ei saa rajoittaa jäsenvaltioiden ja/tai työmarkkinaosapuolten oikeutta antaa muuttuvien olosuhteiden perusteella lakeihin, asetuksiin tai sopimuksiin perustuvia säännöksiä tai määräyksiä, jotka ovat erilaisia kuin ne säännökset tai määräykset, jotka ovat voimassa direktiivin antamishetkellä, edellyttäen että tässä direktiivissä säädettyjä vähimmäisvaatimuksia noudatetaan.

Perustelu

Tämä suojelun yleisen tason heikentämisen estävä lauseke on nykyään kirjattu useisiin unionin direktiiveihin, ja sen tarkoituksena on parantaa direktiivien soveltamista jäsenvaltioissa. Direktiivin saattaminen osaksi jäsenvaltion lainsäädäntöä ei saa heikentää direktiivin alalla voimassa olevaa suojelun tasoa etenkään käsillä olevan direktiiviin 12 artiklassa säädetyn yhteisvastuun osalta.

Muutosehdotus 19

21 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

21 artikla

Kertomus

Viimeistään viiden vuoden kuluttua osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen määräajan päättymisestä komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanosta ja liittää siihen tarvittaessa soveltuvia ehdotuksia.

21 artikla

Kertomus

Viimeistään viiden vuoden kuluttua osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen määräajan päättymisestä komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanosta ja liittää siihen tarvittaessa soveltuvia ehdotuksia.

Perustelu

Vaatimus on johdonmukainen sen kanssa, että ehdotetun direktiivin oikeusperustaksi tulisi valita SEUTin 153 artikla.

Bryssel 29 päivänä marraskuuta 2012

Alueiden komitean puheenjohtaja

Ramón Luis VALCÁRCEL SISO